Valttilehti 1/2017

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

2

Päätoimittajan sanat Kevään Valtti-työpajan lehti pitää sisällään jälleen runsaasti asiaa. Toimitus kävi mm. tutustumassa Valtti-Centerin toimintaan ja yrittäjyydestäkin saatiin tietoa!

Lehdessä on myös pieniä kevennyksiä edellisen numeron tapaan ja ulkoasu vastaa kevään raikkautta.

Hyvää kevättä ja voikaamme hyvin!

Sisällys Valtti - Center

4

Harrastuksena Pelien kehitys

8

Yrittäjyys

12

Ystävänpäivätempaus Karviassa

16

Laskiaisretki

18

Muistoja Knuuttilasta

20

Hyvinvointi

22

Pajalla Tapahtuu

24

3

Valtti - Center Kolmivuotinen Valtti-Center –hanke aloitti toimintansa 1.2.2015. Hanke suunnattiin kaikille työttömille pohjois-satakuntalaisille 17 – 29 -vuotiaille nuorille, joilla on omaa motivaatiota oman polun löytymisen suhteen.

Keskukseen voi tulla ilman sopimuksia etsimään henkilökohtaista apua ja räätälöityjä neuvoja esimerkiksi työnhakuun, työllistymiseen, hakemusten täyttämiseen ja opiskelumahdollisuuksien kartoittamiseen joko itsenäisesti tai hankkeen henkilöstön ohjeistamana.

Tavoite on, että nuori saa tarvitsemansa palvelun läheltä, kootusti yhdestä paikasta tai hänet ohjataan tarvitsemansa palvelun piiriin. Keskuksen rooli vaihtelee paljon nuoresta ja hänen tarpeistaan riippuen, ja osaltaan se vastaa nuorisotakuun toteutumiseen alueella. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi keskuksessa toteutetaan eri teemoilla vertaisryhmiä ja tapahtumia; esimerkiksi alueen yrittäjät tulevat paikalle kertomaan toiminnastaan sekä tehdään työpaikka- ja oppilaitosvierailuja.

Vierailu 17.01.2017 Toimittajatiimimme vieraili Valtti-Centerissä tammikuisena aamuna. Center sijaitsee Kankaanpään kaupungin keskustassa eli osoitteessa Torikatu 13. Paikalla oli koko henkilökunta.

Raija Vataja hankepäällikkönä vastaa hankesuunnitelman mukaisista toiminnoista ja hallinto, raportointi ja koko byrokratia on hänen vastuualuettaan.

Psykologi Carita Ahtilinna toimii hankkeen muutosvalmentajana ja hänen tehtävänään on löytää nuoren omat vahvuudet, niiden tukeminen sekä tarvittaessa muutokseen kannustaminen.

Työelämäkoordinaattori Harri Hieta antaa asiakkaalle henkilökohtaista ohjausta, jonka tavoitteena on nuoren ohjaaminen sopivaan koulutukseen tai työelämään. Jani Leppäniemi toimii media-assistenttina ja vastaa teknisestä puolesta. Lisäksi hänen tehtäväkuvaansa kuuluu asiakasohjaus.

4

Hankkeen toiminta Suurin mietinnän paikka ValttiCenter -hankkeessa on nuorten tavoittaminen. Koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, siihen on haasteellista saada nuoria mukaan.

Kokemuksen mukaan henkilökohtaiset, suorat yhteydenotot nuoriin toimivat parhaiten. Hankkeessa nuoria autetaan kaikin mahdollisin keinoin sopivan koulutus- tai työpaikan löytymisessä, sekä esimerkiksi hakemusten täyttämisessä. Jotta oma ala selviäisi, on tehty vierailuja eri alojen oppilaitoksiin ja yrityksiin.

Yhtenä keinona tavoittaa nuoret hanke järjesti viime syksynä, Musta tuli #ihanok – tapahtuman yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (4H –yhdistys, Kaseva, etsivä nuorisotyö). Tapahtuma keräsi paljon osanottajia (noin 120 nuorta). Siellä kuultiin tarinoita elävästä elämästä sekä unelmien ja tavoitteiden saavuttamisesta niin Cristal Snown, HesaÄijän, Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpään sekä paikallisten toimijoiden kertomina.

Maksuttomia aktiviteettejä Hanke on pyrkinyt lyhyillä yön yli olevilla tapahtumilla löytämään nuoria, joilla on halu päästä elämässä eteenpäin. Päivien aikana läpikäydään omia vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja ryhmänä ja henkilökohtaisesti. Mukavan yhteisen tekemisen ja itsensä haastamisen lisäksi hyötytietoa upotetaan päivittäiseen yhdessäoloon.

Uusi toimintamalli herättelee ajatuksia; nuoret saavat uudentyyppisen mahdollisuuden tarkastella omaa elämäntilannettaan ja elämäntapahtumia uusista ja erilaisista näkökulmista, poissa arkiympäristöstään. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin syksyllä 2016 Pomarkun Isojärvellä, ja toinen leiri järjestettiin tammikuussa 2017, jossa ohjelmana oli mukavan leiriohjelman ohessa jutella koulutuksesta, työllistämisestä ja yrittäjyydestä.

Tätä kirjoitettaessa on suunnitteilla järjestää voimauttavan valokuvauksen -ryhmä. jonka vetäjänä on Carita. Valokuvaa käytetään tässä menetelmässä identiteettityöhön.

Voimauttavassa valokuvauksessa keskeinen ajatus on, että kuvattava itse määrittää, millaisia kuvia itsestään haluaa otettavan, millaisena hän haluaa tulla nähdyksi.

5

Kotiin sohvan nurkkaan jääminen on lyhytnäköistä.

Tällainen hanke on mitä mainioin tapa saada räätälöityjä, yksilöllisiä ratkaisuja nuoren tulevaisuutta ajatellen; kynnys avun saamiseksi on tehty matalaksi.

Hankkeen jatkosta kolmivuotiskauden jälkeen ei vielä osata sanoa. Ainakin se on auttanut löytämään uusia ratkaisuja ja menetelmiä nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Tähän asti osallistujia on ollut 52, joista 25 on lopettanut. Näistä kuusi nuorta on työelämässä, yhdeksän opiskelemassa, viisi työelämän ulkopuolella esim. armeijan, äitiysloman tai muun syyn takia ja viisi on työttömänä. Hankkeessa jatkaa tällä hetkellä 27 nuorta.

Leiritunnelmia Jämijärvellä 19.-21.1.2017 ”Vietimme toisen leirimme Jämijärven idyllisessä luonnossa yhdessä kolmen nuoren kanssa. Lähtijöitä oli alun perin 6-8, mutta työllistymisten, opiskeluiden ja sairaustapausten vuoksi lopullinen osallistujamäärä pieneni kolmeen.

Ensimmäisen leirivuorokauden olimme Korsukylässä, jossa pääsimme koettamaan älyllisiä ja fyysisiä rajojamme erilaisten mukavien ulkokisailujen merkeissä. Ilta kului majoitustiloja ja saunaa lämmittäessä, ruokaa yhdessä tehden ja saimmepa myös Korsukylän yrittäjältä upean esittelyn hänen polustaan yritystoimintaan.

Aamupäivällä siirryimme seuraavaan majoitustilaan Pikku-Itävaltaan, jossa meitä jo odotti eräopas. Hänen johdollaan lähdimme luontoon patikoimaan ja harjoittelemaan selviytymistaitoja mm. hätämajoituksen teossa. Patikka huipentui kunnon nokipannukahveihin.

Illalla palasimme mökille, jossa keskustelimme nuorten kanssa heidän jatkosuunnitelmistaan opintojen ja työn suhteen, sekä teimme herkullista iltapalaa.

Sauna kuului totta kai asiaan. Jatkosuunnitelmia työstetään sovitusti eteenpäin.”

6

7

Harrastuksena Pelien kehitys Jyrki Kivistö - Pelinkehitys on hyvin pitkä, hauska ja välillä ärsyttäväkin projekti. Kehityksen vaikeus riippuu tietenkin projektin tiimin koosta ja taidosta. Pelinkehityksen ensimmäinen ongelma on useimmiten se että; mistä sitä pitäisi aloittaa?

Aloittaminen on ongelma varsinkin, jos pelejä ei ole aiemmin tehnyt.

Aloittaa kannattaakin siitä, että miettii, kuinka monta henkilöä kehitykseen kuuluu. Teetkö pelin yksin, kaverin kanssa vaiko isommalla porukalla.

Jos peliä lähtee tekemään yksin voi haaste olla melkoinen varsinkin, jos yrittää luoda liian suuren projektin. (allekirjoittanutkin on tähän törmännyt kerran jos toisenkin) Pelin kehitystä yksin tekevän kannattaa aloittaa hyvin yksinkertaisella pelillä jotta perus asiat tulevat selviksi.

Pelin kehitykseen kuuluu monta osaaluetta, jotka tulee ottaa huomioon: Grafiikat, ohjelmointi, äänet, suunnittelu (pelin tyyppi, laajuus ym) ja musiikki. Näihin apuja löytyy paljon internetistä ja niitä kannattaakin hyödyntää, jos jokin osa-alue ei onnistu itseltä mitenkään. (esim. et osaa piirtää tai tehdä musiikkia/ääniä) Jos internetistä ottaa käyttöön jotain, vaikkapa grafiikkaa on aina hyvä selvittää, onko grafiikan tekijä antanut luvan sen käyttöön. Sama pätee myös muihin asioihin kuten ääneen ja musiikkiin. Hyvä olisi kuitenkin aina mainita grafiikan tekijä, musiikin tekijä ym. vaikkapa ohjeissa ja / tai lopputeksteissä.

8

Kun on selvillä tiimin koko, voidaan miettiä, minkälainen peli tehdään. Jos peli on tiimin ensimmäinen, kannattaa lähteä yksinkertaisesta pelistä. Peliä ei edes tarvitse julkaista minnekään vaan tehdä niin sanottuja prototyyppejä. Seuraavaksi valitaan pelinkehitys ympäristö.

Pelinkehitys ympäristöllä tarkoitan tässä nyt ohjelmistoa ja ohjelmisto koodia en niinkään kohdetta kuten konsolia tai tietokonetta.

Helpoin jolla olen itse lähtenyt tähän ihmeelliseen maailmaan, on ollut Game Maker ohjelmisto.

Tämä ohjelma mahdollistaa pelien kehittämisen ilman minkäänlaista koodaustaitoa, toki, tässä ohjelmassa on koodaus mahdollisuus, jos ja kun sille tulee tarvetta. Kun ympäristö on valittu, on aika tutustua siihen paremmin. Tähän apuun tuleekin sitten internetistä löytyvät tutoriaalit eli oppaat. Näiden avulla kehitys ympäristö tulee tutuksi ja opit samalla tekemään yksinkertaisia pelejä joiden päälle voikin itse kehittää uusia ominaisuuksia. Tässä vaiheessa kannattaakin käyttää paljon aikaa (tarkoitan nyt viikkoja jopa kuukausia) mutta tämä vaihe on hauska useimmiten, joten voi olla, että aikaa menee tässä vaiheessa ihan muutenkin.

Projektin kulku onkin suurin piirtein näin: Tiimin koko, Pelin suunnittelu eli teema, tyyppi, laajuus ja tarina, alkuvalikon ym. valikoiden ja asetusten suunnittelu, hahmojen / ym. muun grafiikan teko, ohjelmointi ja testaus alusta loppuun.

Ohjelmointia voidaan ja usein tehdäänkin lähes koko ajan peli projektin edetessä.

Peliä yksin tehdessä kannattaa jaksottaa näitä eri asioita, jottei pääse kyllästymään.

”Kannattaa muistaa, että projektista ei saa tehdä liian suurta, tämä helposti silti tapahtuu ja peli voi jäädä keskeneräiseksi.”

9

Kehityksen ongelmat Kyllästyminen on yksi pelin kehityksen suurimmista vitsauksista, joka hiipii projektin edetessä pikkuhiljaa eteen. Jos tai paremminkin kun tylsyys alkaa olla kova, on hyvä pitää pieni tauko ja katsoa vaikkapa muiden kehittäjien tekemiä pelejä. Muiden peleistä voi hyvinkin saada ideoita ja / tai kipinän omaan peli projektiin. Tylsyyttä voi myös välttää siten että jaksottaa kehityksen eri vaiheita. Jos esimerkiksi rakentaa asfaltti grafiikkaa voi se äkkiä käydä tylsäksi, niinpä, onkin hyvä tehdä vähän tätä ja vaikkapa ohjelmoida tai suunnitella muita osia peliin välillä.

Toinen ongelma joka kehittämisessä usein tulee vastaan, on ohjelmointi. Ohjelmointi on varsinkin aluksi hyvin hankalaa, kun on monenlaisia käskykomentoja ym. joita pitäisi osata käyttää. Ongelma pahenee jos ei osaa englantia, sillä lähestulkoon kaikki ohjelmointi kielet ovat englanniksi. Matematiikka taito ei sekään ole pahitteeksi, usein joudutaan vähentämään, lisäämään, kertomaan ja ties mitä numeroilla ja erilaisilla muuttujilla.

Tätä ei kuitenkaan kannata pelästyä koska, internet on tässäkin apuna. (Google)

Grafiikka Grafiikan kehittämisessäkin voi olla pieniä raivoa tuottavia vaiheita. Esimerkiksi tausta johon on tehty paljon yksityiskohtaa ja kulutettu monta tuntia ei sitten loppujen lopuksi sovikaan peliin. Näitä voi toki välttää, jos tietää yhden perus säännön: Tee taustasta vähän vaaleampi tai tummempi ja selkeämpi eli yritä välttää liiallinen yksityiskohtien lisääminen, jotta muu grafiikka ei sulaudu taustan kanssa. Samaa temppua voi käyttää myös muussa piirtämisessä jotta kuva olisi selkeämpi.

Grafiikkaa tehdessä kannattaa miettiä grafiikan tyyliä. Peliä yksin tehdessä ei kannata tuhlata liikaa aikaa hienoon grafiikkaan sillä, silloin vaarana on tylsistyminen ja lopulta projektin hylkääminen. Grafiikkaa varten ei tarvitse hankkia erillisiä ohjelmia välttämättä, jopa Windowsin omalla Paint ohjelmalla saa aikaan tarpeeksi hienoa jälkeä. Hahmokuvat jne. voivat olla eri asia, jos niihin haluaa tai on tarve panostaa.

10

Olli Tammi, Pieniä ajatuksia, hiljaisia sanoja, suuria tunteita

11

Yrittäjyys Henkilöhaastattelu Olen Merja Holkko, 53 -vuotias yrittäjä ja kouluttaja (Sataedu) Karviasta. Koulutukseltani olen merkonomi ja kasvatustieteiden maisteri. Minulla on myös ammatillisen opettajan pätevyys.

Perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi kolme kotoa jo muuttanutta aikuista poikaa ja kotona asuva 15 -vuotias tytär sekä neljä lastenlasta ja yksi miniä. Arkipäivien rikkautena myös koira ja kissa.

Työhistoria lyhyesti - huonekaluliike 1980-luvun puolivälissä merkonomiksi valmistumisen jälkeen - kirkkoherranviraston kanslistina n. 3 vuotta - taloussihteerinä ikkunatehtaalla ja sen jälkeen ko. tehtaan henkilöstöruokalan yrittäjänä vuosina 1997 – 1998 -

Merjan Baari vuosina 1998 – 1999 (seisova pöytä lounasaikaan) tietojenkäsittelyn opiskelua työskennellyt työvoimatoimistossa ja seurakunnan talouspäällikkönä sosionomi-diakonin opintoja vuosina 2005 – 2006 rakennus-, kiinteistönhuolto-, koti- ja pitopalveluyritys vuosina 2009 – 2013.

Korjausrakentamisen ohella yrityksessä ulkoalueiden hoitoa, kiinteistöjen huoltopalvelua, kotityöpalvelua ja siivousta. Yritys työllisti aviomiehen eri kohteisiin ja yhden osa-aikaisen työntekijän.

- kouluttajana vuodesta 2008 lähtien - liikerakennus Karviassa vuodesta 2012 ja ravintola Meirami vuosina 2012-2013 ja 2014.

Rakennuksen alakertaan tehtiin Hostelli, jota on vuonna 2015 laajennettu (Booking.com – sivuilta voi tehdä varaukset). Liikekiinteistössä viisi asuinhuoneistoa, jotka ovat vuokralla.

12

Ohjeita uudelle yrittäjälle: Yrittäjänä parasta on itsenäisyys, vapaus päätöksenteossa ja mahdollisuus joustaa työajoissa. Huonoina puolina vastuu myös silloin kun sairastaa, epävarmuus ja taloudelliset riskit. Pitää olla valmis sitoutumaan menestyäkseen ja kehittääkseen yritystään.

On mietittävä, tarvitaanko yritys- ja liikeidean palveluita/tuotteita eli onko käyttäjiä, kysyntää ja asiakaskuntaa.

Toimintaympäristön kartoitus on ehdottoman tärkeää. Huolellisesti tehdyt suunnitelmat ja laskelmat antamat liikkumavaraa sekä auttavat selviämään vaikeista tilanteista.

Osaavaksi yrittäjäksi – aloittavan yrittäjän koulutus Ensimmäinen kokoontuminen 31.01.2017 Koulutukseen oli ilmoittautunut 24 yrittäjäksi suunnittelevaa, joista 15 oli suutariksi valmistunut tai valmistumassa. Käsityöläisammatit olivat siis hienosti edustettuna!

Kokoontumisia on kevään aikana 13 kertaa, ja koulutuksen käyneillä on starttirahakelpoisuus.

Kurssilla annetaan rautaisannos yrittäjyydestä ja mitä siihen liittyy. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla käytiin läpi koulutuksen tavoitteita ja toiveita; tarkoituksena oli herättää kuulijoissa ajatuksia. Kaiken pohjana on yritysidea , joka voi syntyä esimerkiksi uudesta tavara- tai palveluideasta, yrittäjän omasta ammattitaidosta tai erityisosaamisesta tai ulkoapäin tarjoutuneesta tilaisuudesta. Tämä johtaa sitten liikeidean määrittelyyn eli miten yritys aikoo toteuttaa toiminta-ajatuksen mukaista liiketoimintaa. Liikeidean ydinkysymykset ovat: mitä tavaroita tai palveluja yritys myy, ketkä ovat näiden tuotteiden potentiaalisia ostajia ja kuinka nämä asiakkaat tavoitetaan.

13

Yritystoiminnan käynnistämiseen tarvitaan liiketoimintasuunnitelma, joka auttaa hahmottamaan ja suunnittelemaan jäsentyneesti perustettavan yrityksen toimintaa ja kannattavuutta. Liiketoiminnan rahoittajat edellyttävät aina liiketoimintasuunnitelmaa, jotta he voivat arvioida rahoitusta hakevan yrityksen liiketoimintaedellytyksiä. Keskeisenä sisältönä liiketoimintasuunnitelmassa on edellä mainittu liikeidea (mitä, kenelle ja miten), yrittäjän vahvuudet (osaaminen, kokemus ym.), tuotteiden kilpailuympäristö, asiakkaat ja markkinat, käytännön järjestelyt (toimitilat, välineet, rahoitus, vakuutukset, kirjanpito ym.) sekä rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat.

Yrityksen perustamista varten laadittu suunnitelma ei ole ikuinen, vaan päivittyy, kehittyy ja kasvaa yrityksen liiketoiminnan myötä. Liiketoimintasuunnitelma on ikään kuin yrittäjän työkalu, jonka avulla hän pysyy ajan tasalla.

Yrityksen toimintaa voidaan arvioida monin eri tavoin. Keskeistä on aina selvittää sekä yrityksen nykytilaan että sen tulevaisuuteen vaikuttavat asiat. Nelikenttäanalyysi SWOT on yksinkertainen ja yleisesti käytetty yritystoiminnan analysointimenetelmä. Sen avulla voidaan selvittää yrityksen vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Nelikenttäruudukon avulla yritys pystyy vaivattomasti arvioimaan omaa toimintaansa.

14

15

Ystävänpäivätempaus Karviassa Raija Vataja - Hankepäällikkö / Valtti-Center Aurinko paistoi ja linnut lauloivat kevättä tervetulleeksi, kun Karvian Valtin toimipisteet järjestivät avoimet ovet ystävänpäivän kunniaksi. Minäkin sain kutsun tulla esittelemään Valtti-Center (ESR)hanketta karvialaisille nuorille.

Minun ystäväni on kuin villasukka…

Kaarsin autolla Karvian torimyymälän pihaan. Ihanan kevätauringon valossa kylpevä Moon Karviasta –torimyymälä ja ompelimo kutsui vieraan tervetulleeksi tarjoamalla mehua ja pullaa. Kun olin saanut purettua infopakettini hankkeesta, katselin hieman ympärilleni. Tuekseni sain avuliaan henkilökunnan esittelemään tuotteita, joita löytyy joka lähtöön.

Moon Karviasta –torimyymälä ilmentääkin hyvin paikallista henkeä – Moon Karviasta ja ylypiä siittä: myymälässä oli paljon erilaisia tavaroita myynnissä seutukunnan tuottajilta, sekä myös pajatöinä tehtyjä tuotteita.

Tavaroita on kaikenlaisia alkaen mukeista päättyen kelloihin tai huonekaluista matonkuteisiin. Itse iskin silmäni ihaniin tiffany-töihin sekä lämpimiin ja värikkäisiin villasukkiin.

Ompelukoneen surina kertoi toisen puolen pajan toiminnasta: tilauksesta ommellaan ja korjataan jos jonkinnäköistä tuotetta. Aina kannattaa kysyä pajalta, jos on tarvetta ompeluun.

16

Makkaranpaistoa ja hyviä ostoksia Kävin myös Valtin toisissa Karvian toimipisteissä, eli Puu- ja kierrätysosastoilla.

Kierrätyksen -20% tuotteista (paitsi välitysmyynti) ja makkaratarjoilun huumaava tuoksu veti väkeä paikalle tasaisena virtana. Iloinen, reipas ja mukaansatempaava tunnelma sekä voittoisat arpajaiset jäivät parhaiten mieleen tapahtumasta. Kierrätyskeskuksessa löytyy jos jonkinlaista tavaraa niin kodin sisustukseen kuin vaatteita päälle pantavaksi – tarttuipa itsellekin jotain ”pientä” kotiin vietäväksi. Avulias palvelu teki vaikutuksen: ostokset kannettiin pyytämättä autoon, ja sivulauseessa olin kuulevinani, että kuljetuskin järjestyy niin sovittaessa.

Puupuolella Heikki loihtii upeita puutöitä pajalaisten kanssa. Itse pääsin lepuuttamaan särkeviä jalkojani puupuolen tekemällä penkillä Moon Karvissa myymälässä. Käsityötä, eikä ole hinnalla pilattu – siinä oiva esimerkki suomalaisesta työstä. Puuosastolla on mahdollista teettää kaikenlaisia tuotteita aina pienen nupin sorvauksesta aina pyörillä kulkevaan saunaan saakka. Yksilöllistä palvelua juuri Sinun tarpeisiisi!

Loistava mahdollisuus Minua ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä, miten paljon erilaisia mahdollisuuksia näillä työpajoilla on tarjolla niin työttömille, yrittäjille kuin kenelle tahansa kuntalaiselle lähellä tuotettuna palveluna. Ehkä eniten toiminnastamme kuitenkin hyötyy työtön kuntalainen: Valtin eri toimipisteillä on mahdollista saada kokemusta ja oppia hyvin erilaisista työtehtävistä, alan työkokemusta tai koulutusta ei edellytetä pajalle tultaessa, vaan vahvasti pajatyöskentelyssä elää vanha kunnon mestari – kisälli periaate. Erilaisista pajamahdollisuuksista omalla kohdalla voi käydä kyselemässä työpajojen henkilökunnalta, joka mielellään neuvoo mieltä askarruttavissa asioissa.

Valtti-Center (ESR)-hankkeen näkökulmasta kiitän vielä lämpimästi mahdollisuudesta tulla käymään ja kertomaan hankkeestamme. Nuoret, olette lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaamme!

17

Laskiaisretki Laskiaista vietettiin Jämillä 28.2. lauhassa ja sumuisessa säässä.

Tunnelma oli leppoisa, kun lähdimme bussilla matkaan. Perillä jakaannuttiin noin viiden hengen ryhmiin ja kierrettiin muutama rasti, joissa kysymykset liittyivät hyvinvointiin. Vastausvaihtoehtoja oli neljä, ja kysymyksiin löytyi helposti vastaukset tekstistä. Ensimmäisen rastin kysymykset liittyivät kaverikoiriin, joten vastaukset löytyivät näiden koirien varusteista (oranssi liina, jossa tassulogo). Parhaiten vastannut ryhmä palkittiin; taisi oikeita vastauksia olla muillakin, joten arpa ratkaisi.

Kun kaikki rastit oli kierretty, keräännyimme laavulle. Matkaan oli pakattu maistuvat eväät eli sämpylöitä, kahvia ja mehua. Nuotiolla sai paistaa makkaraa. Jälkiruokana päivän teemaan sopiva laskiaispulla. Keli oli todella luistava, joten mäessä sai melkoiset vauhdit, jos uskallusta riitti. Sitä tarvittiin myös näkötorniin kiipeämisessä; ainakin korkean paikan kammoiselle. Näkyvyys tornista ei ollut kovin hyvä sumun takia, mutta kauniin eteerinen ja sadunomainen.

Laavun luona harjoiteltiin myös tulensytyttämistaitoja, ja hyvin tuntui tämä porukka selviävän tehtävästä. Erätaidot on hyvä osata, jos retkeilee luonnossa. Pikkuhiljaa laitettiin sitten kamat kasaan ja lähdettiin linja-autolle kotimatkaa varten. Päivä oli ollut mukava raittiissa ilmassa ja hyvässä seurassa!

Rastikierroksella

18

Retkikuvia

19

Muistoja Knuuttilasta Knuuttilankadulla sijaitseva työpaja yhdistettiin Asemakadun Valttiin viime vuoden lopulla. Muutosta alettiin puhua jo saman vuoden keväällä, mutta Valtin katto- ym. remonttityöt viivästyttivät asiaa.

Knuuttilassa tehtiin arjen askareita, kuten siivousta, ruuanlaittoa ja pyykinpesua sekä nurmikonleikkuuta ym. kiinteistönhuoltoon liittyviä tehtäviä. Taitopajalla harjaannutettiin kädentaitoja eli siellä askarreltiin, ommeltiin ja tehtiin erilaisia käsitöitä. ATK-pajalla harjoiteltiin ATK-taitoja, mitkä ovat monella alalla nykyään välttämättömät. Taitopajan yhteydessä toimi myös bändipaja.

Tavoitteena oli tukea jokaisen omaa hyvinvointia, työkunnon kohentumista ja jatkopolkujen löytymistä kohti työelämää tai muuta yksilöllistä ratkaisua. Neuvonta ja ohjaus olivatkin keskeisessä roolissa Knuuttilassa.

Päivät alkoivat yleensä leppoisalla kahvi tuokiolla.

Teimme kyselyn entisille ”knuuttilalaisille”, jossa selvitimme, millaisia muistoja Knuuttilasta jäi, millaisena koetaan työskentely Asemakadun Valtissa ja olisiko toivomuksia tai ideoita Valtin toiminnan suhteen.

20

Kaikilla kyselyyn osallistujilla oli Knuuttilasta hyviä muistoja. Paikka oli kodikas ja rauhallinen. Kaikki tunsivat toisensa ja yhteishenki oli hyvä. Työympäristö oli leppoisa ja työn ohessa oli myös monenlaista toimintaa. Mieleen jäivät mm. ensimmäinen työpäivä sekä marja- ja toriretket. Pääosin uusi ympäristö koettiin viihtyisäksi; avarat, valoisat tilat ja ystävällinen ilmapiiri olivat tärkeitä. Työ on mielekästä ja monipuolista, ehkä enemmän kuin ennen muttei liikaa. Ohjaajat auttavat ja neuvovat auliisti. Joissakin vastauksissa koettiin Asemakadun Valtti tehdasmaisena, joissa ei kaikkia tunne nimeltä. Samoin sieltä puuttuu Knuuttilan luonnonrauha ja yhteisöllisyys. Parannusehdotuksia ja ideoita ei juurikaan esitetty; vain parissa vastauksessa tuli esille, että päiviin voisi sisällyttää liikuntaa, lenkkeilyä, pelejä, musiikkia ym. virkistävää toimintaa.

Knuuttilassa toimii nykyään nuorisotila Ketun Golo. Päivittäin siellä käy noin kolmisenkymmentä nuorta, päivästä ja teemasta riippuen. Teemapäivät ovat suosittuja eli järjestetään biljardija pingisturnauksia, elokuvailtoja, leivontaa ym. Suuri piha-alue mahdollistaa kesäaikaan monenlaisen toiminnan järjestämisen; esimerkiksi ulkoilmakonsertit. Suuressa pihapiirissä touhuaa ensi kesänä myös pienempää väkeä eli järjestetään luovan toiminnan kesäleiri. Ketun Golossa työskentelee kaksi työntekijää. Elämä jatkuu Knuuttilassa nuorin voimin eteenpäin.

21

Hyvinvointi Tuoksuvat ja maistuvat yrtit Yrtit kasvavat puutarhassa, parvekkeella ja ikkunalaudalla. Yrttilajeja on niin paljon, että tarhurille riittää kokeilemista vaikka koko elämän ajaksi. Yrttejä käytetään ruoanlaitossa, välipaloissa, leivonnassa, kauneudenhoidossa, kodin sisustuksessa ja koristelussa. Juuri monikäyttöisyys ja helppous lienevät suurimpia syitä yrttien suosioon.

Helppo yrttitarha ruukkuyrteistä Yrttien kasvatus tuoreista kaupan ruukkuyrteistä on vaivatonta.

Monipuolisesta yrttivalikoimasta saa kokonaisen puutarhan. Esimerkiksi Järvikylän tuotevalikoimassa on yli 30 erilaista tuoreyrttiä.

Osta tuoreita, äskettäin kauppaan tulleita ruukkuyrttejä (tai hae suoraan tuottajalta). Kastele juuripaakku ja suihkuttele lehtiä. Käytä isoimmat lehdet salaattiin ja jätä muutamia pieniä lehtiä kasvamaan.

Leikkaa muovinen ruukku suikaleiksi ja irrota varovasti juuripaakusta.

Leikkaa katkenneet juuret ja poista kaikki huonokuntoiset lehdet.

Istuta taimet hiekkapitoiseen multaan. Jos käytät lasittamattomia saviruukkuja, liota niitä vedessä, jotta ruukku ei ime kosteutta mullasta. Laita ruukun pohjalle pieniä kiviä tai ruukun palasia salaojaksi. Pidä juuripaakku mahdollisimman ehjänä ja tiivistä multa juuripaakun ympäriltä. Kastele hyvin.

Laita ruukku valoisalle ikkunalaudalle, mutta suojaa suoralta auringonpaahteelta. Kastele säännöllisesti. Juurtuminen nopeutuu, jos laitat kasvin päälle 1-2 viikoksi hupun rei’itetystä läpinäkyvästä muovipussista.

Kun yrtit ovat juurtuneet, paina multaan hidasliukoisia lannoitepuikkoja tai sekoita kasteluveteen lannoitetta pakkauksen ohjeen mukaan.

Yrttien lisäksi voit tällä samalla ohjeella kasvattaa ruukkusalaattia ja rucolaa.

Laajemman yrttivalikoiman saat, kun kasvatat itse taimet. Yrttien kasvatus ruukussa on helppoa, ja voit seurata kasvun ihmettä pienestä siemenestä valmiiksi kasviksi. Satoa korjataan sitä mukaan, kuin yrtit kasvavat. Jos leikkaat versoja kerralla runsaasti, anna versojen kasvaa sadonkorjuukertojen välillä. Jos et jonkun yrtin kasvatuksessa heti onnistukaan, yritä uudelleen! Harrastus on edullinen ja terveellinen sekä mielelle että keholle.

Lisää tietoa saat: www.martat.fi/puutarha/hyotykasvit/yrtit

22

Rairuoho luo pirteää pääsiäistunnelmaa Juhlista pääsiäistä, uudelleensyntymisen juhlaa, seuraamalla, miten pirteä rairuoho herää ikkunalaudallasi. Kun istutat rairuohon ennen palmusunnuntaita, se on parhaimmillaan juuri pääsiäisenä.

Voit istuttaa pääsiäisen iloksi ikkunalaudallesi perinteistä rairuohoa tai kokeilla vaihtoehtoisesti vehnän, ohran, kissanruohon tai vaikkapa kiehtovan kähärien herneenversojen kasvattamista.

Rairuohon istutusohjeet: Levitä astiaan multaa ja kastele sitä hieman.

Ripottele mullan päälle tasainen kerros siemeniä.

Peitä siemenet ohuella multakerroksella ja kastele kevyesti.

Voit halutessasi peittää astian muovikelmulla itämiseen asti. Tämä nopeuttaa itämistä , mutta ei ole välttämätöntä.

Kastele säännöllisesti.

Rairuoho itää noin viidessä päivässä.

Pajunkissat meille muistuttaa, kevät pian luoksemme tulla saa.

23

Pajalla Tapahtuu Sorasäkkien ompelua Tuotepajalla valmistettiin ja täytettiin sorasäkkejä alkuvuonna (vko 4 ja 5).

Ne tehtiin alihankintatyönä satakuntalaiselle yritykselle liukuhihnastojen testaukseen.

Näitä automatisoituja hihnastoja käyttävät mm. posti, jakelukeskukset ja leipomot.

Liukuhihnastoja viedään paitsi Suomeen myös muihin Pohjoismaihin ja Yhdysvaltoihin.

Laitteistot on testattava, ja näitä sorapusseja käytetään painoina, jotka vastaavat oikeata käyttöä.

Alkuvuonna tehty erä oli kolmas; koe-erä tehtiin viime kesänä ja toinen erä alkusyksynä.

Tässä viimeisessä erässä pusseja valmistettiin yhteensä 375 kpl. Pusseja oli kahta kokoa: 6 kg ja 12 kg. Soraa oli noin 3000 kg.

Tilaus oli ehdollinen eli sorapussit oli saatava valmiiksi seitsemässä arkipäivässä. Aikataulu työn toteuttamiseen oli siis hyvin lyhyt.

Projektissa työskenteli 11 henkilöä sekä ohjaajat Maria ja Tarja.

Maria leikkasi kankaat viikonlopun aikana ja sen jälkeen maanantaina merkittiin painomäärät pusseihin.

Ompeluvaihe oli vuorossa seuraavaksi (ompelu säkeiksi vetoketjuineen). Laaduntarkkailu tehtiin säkkejä käännettäessä; toki sitä oli tehty jo ompeluvaiheen aikana. Sitten olikin vuorossa pussien täyttö soralla ja punnitus, määrien laskeminen sekä trukkilavalle pakkaaminen. Lava paketoitiin kelmulla ja työ oli valmis.

24

Kommentteja Projektista Projektissa toimineille tehtiin kysely, jossa oli mukana yhdeksän vastaajaa. Kysyttiin mm., millaiselta työtehtävältä sorasäkkien valmistus tuntui, tehtävän haasteellisuudesta ja mielipidettä tiimityöstä ja tiukasti aikataulutetusta työstä.

Tässä kommentteja näistä asioista: ”Sorasäkkien valmistus tuntui aluksi hieman haastavalta, mutta kun työ alkoi sujua, haastavuus ei enää vaivannut mieltä.

Mukavalta vaihteeksi ja kun tiesi, että kaikki tosiaan ompelevat tosissaan”. ”Tehtävä oli mielestäni sopivan haastava. Pääsi ainakin itse hieman koettelemaan itseään ja tiimin toimivuus oli loistavaa”. ”Alkuun tuntui punnitus vaikealta, oivallusten ja kokeilujen jälkeen sujui hyvin. Sopivan haastavaa”. ”Oli kiva työskennellä porukalla, kun kullakin oli oma vaihe, jota tehdä ja yhteishenki oli hyvä. Kaikilla tuntui olevan positiivinen mieli ja hyvä ote työtehtäväänsä. Myös se että samaa työvaihetta teki useampi henkilö oli hyvä asia, koska siinä pystyi vaihtamaan ajatuksia ja saamaan vinkkejä toisilta”. Lopuksi kysyttiin, mitä jäi mieleen ompeluprojektista. Tässä pari lainausta: ”Yhteishenki ja uskon, että kaikilla oli eräänlainen yhteenkuuluvuuden tunne. Lisäksi että minua tarvitaan ja voin olla avuksi omalla panoksellani”. ”Isommat projektit ovat sinänsä kiinnostavia, koska se tuntuu saavutukselta saada se projekti valmiiksi”.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että tiimityöskentelyssä on voimaa!

25

Canvas taulujen valmistus Prosessi saa alkunsa, kun Esa Viitanen (Mediapaja) saa tilauksen. Taululle tuleva kuva muokataan ja tulostetaan canvas – kankaalle.

Kehyksiä on valmiiksi tehtynä peruskokoja; spesiaalikoot tehdään erikseen.

Kehysten valmistaminen alkaa siitä, että puu sirkkelöidään ja höylätään oikeaan kokoon ja pituuteen. Sen jälkeen kootaan liimoilla ja viimeistelynauloilla kehikoksi. Kun kehikko on kuivunut, jyrsitään naulalle/ruuville kiinnityspaikka. Sitten vuorossa onkin jo viimeistelyhionta ja kankaan kiinnittäminen kehikkoon. Valmis taulu lähtee Esalle ja edelleen asiakkaalle.

Canvas-taulu voidaan tehdä omasta valokuvasta ja on mainio lahjaidea.

Lisätietoa saat esa.viitanen@valtti.fi Hinnasto esim. koolle 20x30 = 18€

Valtti monessa mukana Avustajakeskus esittäytyy Avustajakeskus vieraili pajalla kertomassa toiminnastaan 13.2 Keskuksella on toimipisteet: Turussa, Raumalla, Porissa ja Salossa.

Henkilökuntaa 19 henkilöä.

Avustajakeskuksella on kahdenlaista toimintamallia, vapaaehtoistoiminta ja palkallinen toiminta.

Tilastotietoa - Työsuhteita on syntynyt 950 kertaa keskuksen kautta.

Palkallisia avustajia rekisterissä 1500 Työnantajia/työnjohtajia rekisterissä noin 1800.

26

Vapaaehtoistoiminta: - Avustajakeskuksessa tarkoittaa vapaaehtoisen avustajien välitystä liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä muistiasiakkaille.

- Vapaaehtoisavustaja välitetään vapaa-ajan toimintoihin, asiointiin tmv. kodin ulkopuoliseen toimintaan.

- Vapaaehtoisavustaja toimii ilman palkkaa, asiakas maksaa vapaaehtoiselle 7€/kerta kulukorvausta (uinti 9€/kerta) - Vapaaehtoisavustus voi olla kertaluontoinen tai ns. vakituinen avustus (max 1 x vko) - Vapaaehtoisavustuksen aikana sekä asiakas että avustaja ovat vakuutettuja Avustajakeskuksen toimesta.

Palkallinen toiminta: - Henkilökohtaisen avustajapäätöksen vammaispalvelusta saaneet voivat hakea avustajaa mm. Avustajakeskuksen kautta.

- Avustajakeskus pitää yllä avustajarekisteriä.

- Tiedottaa avoinna olevista työpaikoista www.avustajakeskus.fi

SataPolku / Ohjausryhmän kokous SataPolku on Satakunnan ELY –keskuksen itse toteuttama ESR –hanke. Tavoitteena on parantaa viranomaisten ja välityömarkkinoiden vaikuttavuutta ja täten edistää rakennetyöttömyyden purkua Satakunnassa. Hankkeessa haetaan malleja ja tehostetaan toimenpiteitä heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja nuorten työllistyvyyden parantamiseksi mm. edistämällä yhteistyötä ja kehittämällä asiakasprosessien laatua. Toteuttamisaika on 1.6.2015 – 31.5.2018. SataPolku hankkeen puitteissa järjestetään erilaisia koulutuksia ja kohtaamisia.

SataPolun ohjausryhmän kokous Valtissa 14.2.

Valtti työpaja edustaa Satakunnan työpajoja SataPolun ohjausryhmässä jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

27

TT -hanke TT - Tehoa Työllistymiseen (Työllisyyspoliittinen avustus) -hanke tarjoaa tukea työnhakuun, työllistymiseen ja koulutuspolun löytämiseen. Työpajalla työskentelyn kautta kartoitetaan sekä vahvistetaan osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Etsitään yhdessä suunta tulevaisuuteen.

Välityömarkkinakoordinaattori Satu Viitala kierroksella Valtissa 22.3.

Mukana TT – Tehoa Työllistymiseen -hankkeessa Olen Tomi Timonen, 35 vuotta ja syntyjäni Kankaanpäästä.

Kahden kouluikäisen pojan huoltaja.

Koulutukseltani olen hitsaaja/koneistaja. Työskentelin viimeksi Kankaanpään kierrätyksessä noin kolme vuotta ja tämän jälkeen otin yhteyttä Valtti-Centerin Harri Hietaan, jonka kautta järjestyi paikka Valtin puuosastolle kuukauden kestävään työkokeiluun. Työkokeilun jälkeen aloitin Valtissa järjestettyyn kuukauden mittaisen uravalmennus –koulutuksen, joka lopulta johti harjoittelun kautta työllistymiseen Valtissa. Iso kiitos tästä kaikille sen mahdollistaneille henkilöille.

Työtehtävät ovat pääsääntöisesti ruokajaosta huolehtiminen, johon kuuluu nouto sekä ruokien jakaminen päivän mittaan. Lisäksi työskentelen puuosastolla, jossa suurimmaksi osaksi olen tarkistanut, paineistanut sekä kasannut heloja.

Tulevaisuuden suunnitelmissa olisi tavoite päästä kesäksi töihin Kilitaan (kävin juuri siellä Valtin kautta haastattelussa ja tätä alustavasti lupailtiin). Toivottavasti tulisin valituksi elokuussa alkavaan laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Näillä eväillä nyt mennään ja toivotan oikein hyvää kesän odotusta kaikille!

28

Lapsi- ja nuorisopolitiikan sihteeristön kokous Valtissa

Kokoustunnelmia Valtissa 23.2. Valtti-työpaja toimii Satakunnan työpajojen edustajana Lapsi- ja nuorisopoliittisessa koordinaatiotyöryhmässä ja sihteeristössä.

Maakunnallisen Lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmän tehtävät: Kokoaa tietoja maakunnallisesti lasten ja nuorten elinoloista paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen päätöksenteon pohjaksi, sekä selvittää tiedontuotannon edellytyksiä Satakunnassa.

Julkaisee vuosittain tiedot lasten ja nuorten elinoloista maakunnassa.

Kokoaa ajankohtaista tutkimustietoa lasten ja nuorten elinoloista sekä edistää tällaista maakunnallista tutkimusta.

Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus.

Kehittää nuorten palvelujärjestelmää siten, että palvelut lähtevät nuorten tarpeista, ja että päällekkäisyydet on minimoitu.

Järjestää vuosittain lasten ja nuorten kanssa toimiville maakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumin, jossa esitellään lasten ja nuorten elinoloja, trendejä sekä maakunnallisia lapsi- ja nuorisopolitiikan painopisteitä.

Edistää lasten ja nuorten osallistumista.

29

”Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa tehdä myös hyvin!”

- Adolphe Monod

30

Työntekijäesittely Olen Katariina Alitalo ja aloitin 13.3. työnsuunnittelijana Valtissa.

Paljasjalkaisena kankaanpääläisenä minunkin ”juureni” ovat kenkätehtaassa, kuten niin kovin muunkin kankaanpääläisen. Tuomi-Kengässä pyörinkin eri töissä tehtaalla ja toimistossa 28 vuoden ajan. Sen jälkeen olen ehtinyt työskentelemään vienti-, myynti ja talousassistenttina parissa firmassa.

Eli erilaisissa toimistotöissä on tullut toimittua. Vaikka olenkin ollut Valtissa vasta pari viikkoa, niin työskentely täällä on mukavaa. Minulla on vielä mahdottomasti opittavaa, mutta kaikki ovat avuliaasti neuvoneet ja auttaneet.

Aamulla työpaikalle saapuu mielellään, sillä työilmapiiri on miellyttävä. Kiitos ystävällisten työkavereiden ja asiakkaiden.

Kotosalla olemmekin mieheni kanssa yleensä kahdestaan, sillä poikamme ovat jo muuttaneet kotoa. Meillä kummallakin on monenlaisia harrastuksia kädentaidoista hyväntekeväisyysjärjestötoimintaan. Minä askartelen mielelläni varsinkin erilaisia paperitöitä kirjansidonnasta kortteihin. Näiden töiden saloihin sain opastuksen Kankaanpään Opistossa askarruttajan opinnoissa.

Siellä ”hurahdinkin” moneen eri kädentaidon tekniikkaan ja vuoden opinnot menivät aivan siivillä jatkuvasti uutta opiskellessa. Käsitöitä teen langasta, nahasta ja vähän kankaastakin. Näiden lisäksi on mukava vääntää risuja ja rautalankaakin. Mutta pysyvät ne kirjatkin kädessä ja välissä tulee lauleltuakin omaksi iloiksi, naapureiden kauhuksi.

Täällä työpaikalla Valtin myymälässä on myynnissä toinen toistaan upeampia töitä, askarteluista puutöihin ja kaikkea muutakin. Näitä valmistetaan Valtin työpajoissa. Suosittelen lämpimästi tutustumista myymälän tarjontaan.

Tapaamisiin Valtissa! Minut tavoittaa puhelimella numerosta 044 577 2133.

31