Issuu

Pirssisanomat

Sisällysluettelo Projektipäällikön palsta ............................................................................................. 3 Kun ikää karttuu -mistä apua ................................................................................... 4 Lisää liikuntaa .............................................................................................................. 6 Perusturvakeskukset palvelevat monipuolisesti iäkkäitä ihmisiä Pohjois-Satakunnassa .................................................................. 8 Palvelupirssillä puhtautta kotiin .............................................................................. 9 Unelma vanhuudesta kotona.................................................................................... 10 Kun kotona ei enää pärjää ......................................................................................... 13 Yhteiskunnallisesta markkinoinnista ikäihmisten toimintakyvyn edistämisessä ................................................................................... 14 Maaseudun kehittämistyöstä Satakunnassa ....................................................... 16 Vanhusten hoivatyöstä ja asiakaslähtöisyydestä ................................................ 17 Valoa ja vireyttä kaamokseen-juhla 3.12.2014 ..................................................... 18

Julkaisija

Pirssisanomat

Pohjois-Satakunnan Palvelupirssi Asemakatu 7 38700 Kankaanpää

Päätoimittaja

Tellervo Lähteenmäki tellervo.lahteenmaki@valtti.fi

Taitto

Valtti-työpaja www.valtti.fi

Projektipäällikön palsta

alvelupirssi on uudenlainen liikkuva palvelumuoto Pohjois-Satakunnassa. Pirssi palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta toiminnan erityisenä kohderyhmänä ovat haja-asutusalueen ikäihmiset. Sen sijaan, että kuljetettaisiin ihmisiä keskustoihin, Palvelupirssin avulla tuodaan kotona asumista tukevia palveluja suoraan ihmisten koteihin. Pirssi ei siis ole taksi perinteisessä mielessä, vaan paikallisia yrittäjiä yhteen kokoava tekijä, josta hyötyvät niin kuntalaiset, kunnat kuin yrittäjätkin. Pirssi tarjoaa julkisen kotihoidon rinnalle ja tueksi niitä palveluja, jotka eivät ole kunnille lakisääteisiä, mutta ovat kuitenkin oleellisia ikäihmisen arjessa esim. kotisiivousta, ruoanlaittoa, talonmiespalvelua, asiointiapua, ohjausta tietokoneen ja matkapuhelimen käyttöön. Näiden arkisten askareiden lisäksi Palvelupirssistä voi tilata erilaisia paikallisten yrittäjien tuottamia hemmottelu- ja hyvinvointipalveluja. Nämäkin erittäin merkittäviä asioita jaksamisen ja mielenvirkeyden kannalta. Palvelupirssi-hankeen käynnistämisen taustalla oli huoli pohjoissatakuntalaisten ikäihmisten pärjäämisestä kotona. Sosiaali- ja terveysministe-

riö on linjannut, että yli 75-vuotiaista reilusti yli 90% pitäisi asua kotona ja kuntien pitäisi järjestää kuntalaisilleen oikea-aikaset, riittävät ja asiakaskohtaisesti räätälöidyt palvelut kotona asumisen tueksi. Samaan aikaan kunnissa budjetteja leikataan ja mietitään kuumeisesti säästämiskohteita. Mitä palveluita vähennetään, mistä voidaan luopua kokonaan? Väkisinkin tulee mieleen, miten Pohjois-Satakunnan velkaiset kunnat selviävät lähitulevaisuudessa yhä kasvavasta kotihoidon palveluhaasteesta? Pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin mukaisesti julkinen sektori on vastuussa palveluiden järjestämisestä. Hoito- ja hoiva järjestetään usein yhdistäen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Joustava yhteistoiminta edellyttää kaikkien toimijoiden sitoutumista yhteisesti sovittuun tavoitteeseen. Palveluntuottajien välinen tiivis yhteistyö on välttämätöntä. Kehittämällä julkisen terveydenhuollon, paikallisten yrittäjien ja kolmannen sektorin edustajien yhteistyötä pystytään tulevaisuudessa vastaamaan ikäihmisten palvelutarpeisiin. Palvelupirssiin osallistuvien yrittäjien tarjoamat palvelut täydentävät kuntien lakisääteisiä palveluja muodostaen näin toiminnallisen kokonaisuuden asiakkaalle. Yhteistyöllä julkisen palvelun kanssa luodaan pohjaa sille, että kyli-

en asukkaat jatkossa voisivat hankkia osan tarvitsemistaan palveluista esim. palvelusetelin tms. avulla. Palvelupirssi-konsepti on mielenkiintoinen haaste kaikille osapuolille, niin asiakkaille kuin palveluiden tuottajille. Palvelupirssi pyrkii olemaan tien avaaja ”yhteiselle hyvälle” maaseudun hyvinvointipalvelujen ja käyttäjien kohtaamisen rakentamiseksi. Projektipäällikkö Kaija Joensuu Pitkään on pohdittu keinoa, jolla kylille saadaan eloa. Palvelupirssin ajatus, vois olla yksi pelastus. Kaikkia kylien ihmisiä, joilla on ajatuksia toivomme tapaavamme kun kylätalon pihaan ajamme. Nyt kuulkaas vanhat ja nuoret, yhdessä voimme siirtää esteiden vuoret. Jokaista kylän asukasta tarvitsee tämä juttu josta, voisi tulla jotain suurta, kun tätä miettien painamme puuta. Silloin oikeat asiat ja tarpeet ajatusten aarteet, Palvelupirssin toimintaan tulee mukaan, kohta ilman sitä ei halua olla kukaan Riitta Viitala 2014

Pirssisanomat 3

Kun ikää karttuu - mistä apua

ähes jokaisen 70 ikävuottaan lähestyvän ihmisen toiveena ovat pitkät, suhteellisen terveet vanhuuden vuodet. Usein myös toivotaan, että ”saisi lähteä saappaat jalassa”. Tuskin kukaan haluaa ajatella elämää hoivakodissa, toisten autettavana. Kuitenkin elämme entistä iäkkäämmiksi. Täällä PohjoisSatakunnassa yli 75-vuotiaita on kohta 3000. Vuodesta 2021 lähtien, kun suuret ikäluokat alkavat tulla varsinaiseen vanhuusikään, määrä nousee nopeasti yli viidellä sadalla. Vaikka osan toiveet äkillisestä kuolemasta toteutuvatkin, suurin osa elää joskus reilustikin yli keskimääräisen odotettavissa olevan eliniän (naiset n. 84 vuotta, miehet 78 vuotta). Yli 90-vuotiaiden osuuden on ennustettu viisinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Iän karttuessa elimistön vähittäinen rapistuminen alkaa haitata arkista elämää. Seuraavassa lainauksessa on lyhyesti kuvattu ikääntymisen aiheuttamia muutoksia: ”Ruumiinrakenne muuttuu: ihminen lyhentyy, paino laskee sekä rasvakudos ja lihakset surkastuvat. Iho rypistyy ja ohenee ja hikirauhaset vähenevät. Perusaineenvaihdunta hidastuu, ja energiantarve vähenee. Ruoansulatuselimistössä syljen eritys vähenee, makunystyröitä katoaa, mahalaukun hapot vähenevät ja suolen toiminta voi heiketä. Myös verisuonten seinämissä tapahtuu muutoksia. Virtausvastus nousee, ja sydämen läpät kalkkeutuvat. Keuhkoissa kimmoisuus vähenee. Luuston massa vähenee, nivelrikot yleistyvät ja side-

4 Pirssisanomat

ninaisuus ja erilaisuus lisääntyvät iän kasvaessa.

kudos jäykistyy. Immuunijärjestelmä heikkenee eli puolustuskyky tauteja vastaan huononee, jolloin infektiot ja pahanlaatuiset kasvaimet yleistyvät. Muistihäiriöt yleistyvät. Silmissä näöntarkkuus, hämäränäkö, syvyysnäkö ja värien erotuskyky heikkenevät. Korvissa sisäkorvan rappeutuminen johtaa korkeiden äänten erotuskyvyn heikkenemiseen. Korvan tasapainoelinten toiminta voi heiketä.” Hups, onpa näitä paljon. Mielellään lyhentäisi listaa. Vaikka fyysiset muutokset ovat vääjäämättömiä, silti jokainen vanhenee aivan omassa tahdissaan. Arkikielessä puhumme helposti vanhuksista ikään kuin samanlaisena, yhtenäisenä ryhmänä. ” Ainut määritelmä, jonka voin hyväksyä on, että seniori on vanhempi ja kokeneempi kuin joku muu. Sille sanalle ei ole muuta määritelmää”, sanoo Tampereen Yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä. Ihmisen mo-

Kun yhteiskunnassamme hyväksytään ajatus jokaisen yksilöllisestä vanhenemisesta, hyväksytään myös ajatus eriytyvistä ikääntyneiden palveluista. Lainsäädäntö sekä ikääntyvien hoidon laatusuositukset korostavat kotona asumisen ensisijaisuutta. Pohjois-Satakunnassa varsinaisia taajama-alueita on vähän. Iäkkäät ihmiset asuvat noin 2500 kodissaan hajallaan ympäri maakunnan pohjois-koillisosaa. Usein ihminen vanhetessaan ja raihnastuessaan pinnistelee viimeiseen saakka, ennen kuin ymmärtää ja haluaa pyytää apua. Koska palvelut ovat rajalliset, voi olla, että juuri sillä hetkellä soveliaita palveluja ei ole tarjolla. Seuraava vaihe saattaakin jo olla sellainen, että vanha ihminen joutuu sairaalaan. Monen vanhainkodissa tai tehostetussa palveluasumisessa olevan kohdalla prosessi on edennyt tällä tavalla.

Nykyinen ikäihmisten palvelujärjestelmämme on vuosikymmenien kehityksen tulos. Kunnallisen vanhainkotihoidon rinnalle vanhusten avopalvelut alkoivat kunnolla kehittyä vasta 1980-luvulla. 1990-luvun lamavuodet kuihduttivat kodinhoitaja-kotiavustajajärjestelmän. Nykyinen julkinen kotihoito keskittyy perus- ja sairaanhoitoon.

Elämme taas uutta, ehkä pitkääkin taloudellista taantumaa. Samalla avun tarvitsijoiden määrä lisääntyy nopeasti. Suurten ikäluokkien hoivaikään tuloon on 7 – 10 vuotta aikaa. Nyt on kiire luoda toimintamalli, jossa kunnallinen, yksityinen ja järjestöperustainen toiminta tiiviissä yhteistyössä täyttää ikääntyneiden moninaista palvelutarvetta.

Pirssisanomat 5

Lisää liikuntaa, lisää liikuntaa....

alvelupirssi saapuu Kankaanpään Santaskylän kylätalolle. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja tulee avaamaan kylätaloksi muutetun. Pirssin tämänkertainen yrittäjäjoukko kantaa sisään kahvitarvikkeita, turvatarvikkeita, liikuntavälineitä ym. Kohta kylän iäkästä väkeä alkaa kertyä paikalle. Kaikki tuntevat toisensa, tapaavat tosin harvoin. Juttua riittää – ilmoista, perheen kuulumisista, voinnista ym. Tarkastellaan kylätalon

kuntoa. Monella on muistoja koulusta, kepposista ja entisistä opettajista. Juodaan kahvia, jollekin se on alkanut tehdä vatsavaivoja, joku muistuttaa kerman käytön tärkeydestä kahvin kanssa. Kiitellään hyviä ”kastamisia”. Etukäteen lähetetyssä ohjelmassa on kerrottu iltapäivätuokion sisällöstä. Eletään loskaista lokakuuta, mutta aletaan jo varautua ”Liisan liukkaisiin ja Kaisan kaljamiin”. Palvelupirssin

6 Pirssisanomat

kuljettaja tuntee turvallisuusasiat. Hän kertoo, miten varustaudutaan pysymään pystyssä talven monenlaisissa keleissä. Hänellä on mukanaan sekä liukuesteitä että jalkineita, joiden pohjarakenne estää liukastumista ja kaatumista. Kuulijakunnalla on omakohtaisia kokemuksia parhaista tavoista pysyä pystyssä. Niitä kerrotaan, ja toiset saavat kysymyksillään vielä täydentää. Syntyy käsitys, että tämä joukko ei linnoittaudu sisälle huonollakaan kelillä.

Karpalo-piste-yritys on antanut mukaan erilaisia apuvälinemalleja, tarrapohjasukkia ja turvallisia tossuja, joita esitellään innostuneelle kuulija- ja katsojakunnalle. Fysioterapeutin johdolla pureudutaan tärkeään asiaa. Miten saan lihakseni ja niveleni pysymään hyvässä kunnossa. Miten säilytän tasapainoni parhaalla mahdollisella tavalla. Iloinen musiikki alkaa soida. Opetellaan

ripeän istumatanssin yksinkertainen koreografia, ja tanssi alkaa. Uudelleen ja uudelleen kädet nostetaan huojumaan tuulessa pään yläpuolella. Jalat etsivät uusia asentoja, posket punertuvat. Kävellään lattiaan vedettyä viivaa pitkin, askelletaan porrastasolle useita kertoja, heitetään palloa sekä ojennetaan sitä toiselle selän taakse pitkällä kiertoliikkeellä. Iloinen puheensorina, pienehkö ähinä ja innostuneet huudahdukset kaikuvat kylätalon entisessä luokkahuoneessa. Kaikesta huomaa, että ollaan tosissaan. 85-vuotias suoriutuu hienosti koko tasapainotestiradasta. Mutta hän onkin hiihtänyt Pirkan hiihdon lukemattomia kertoja. Kahden tunnin iltapäivätuokion jälkeen kiitellään puolin ja toisin. Ovet suljetaan, ja paikalla ollut väki lähtee omille tahoilleen, joku kepin kanssa kävellen, toinen rollaattoria lykäten, useimmat kuitenkin autolla. Palvelupirssi kaartaa pihasta syyssateen pehmittämälle soratielle. Voi vain aavistaa, että lokakuun lopun aurinko alkaa jo vajota alemmaksi paksun, harmaan pilviverhon takana. Näitä samanlaisia kerhoja on pidetty kylätaloissa Pohjois-Satakunnan eri kunnissa. Aktiiviset kylätoimikunnat ovat mahdollistaneet vastaavat ”Pirssikerhot” Karvian Sarankylän Sarasteessa, Kankaanpään Korvaluoman Kuhilaassa, Jämijärven Tykköön, Pomarkun Honkakosken ja Kankaanpään Veneskosken kylätaloilla.

Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA yli 65-vuotiaille

kävely

Lih

kuntosali

uinti vesijuoksu

2–3 krt viikossa

luonnossa liikkuminen

jooga erilaiset jumpat venyttely

potkukelkkailu

tasapainoharjoittelu

N o t ke u t t a

kuntopyöräily

kuntopiiri

pallopelit

metsästys

voimistelu

vesivoimistelu

Tas a

tanssi

sienestys

m kotioi

asiointiliikunta

in pa

raskaat koti- ja pihatyöt

re pa

2 t 30 min viikossa

sauvakävely

yy Kestäv skuntoa

(potku-) pyöräily

1 t 15 min viikossa

hiihto

ra s i t t ava s t i

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla säännöllisesti useana päivänä viikossa, yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 min rasittavasti. LISÄKSI lisää lihasvoimaa kehitä tasapainoa pidä yllä notkeutta

ainakin 2 kertaa viikossa.

Monet jumpat harjoittavat samanaikaisesti lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta. Tasapainoharjoittelu on erityisen tärkeää yli 80-vuotiaille sekä niille, joiden liikkumiskyky on heikentynyt ja/tai jotka ovat kaatuilleet. Pirssisanomat 7

Perusturvakeskukset palvelevat monipuolisesti iäkkäitä ihmisiä Pohjois-Satakunnassa

enioripalvelupäällikkö Anne Tarhasaari kertoo, että PoSa:ssa tunnetaan hyvin alueen ikääntynyt väestö sekä heidän avun tarpeensa. Niihin on myös valmius vastata. Seniorineuvolan tekemien terveyskyselyjen perusteella voidaan todeta, että 65 – 70-vuotiaat ovat pääsääntöisesti terveitä ja toimintakykyisiä. Suuret ikäluokat eivät ehkä tulekaan 2020-luvulla aiheuttamaan niin suurta palvelutarvetta kuin on etukäteen kuviteltu. Vanhuspalveluiden kehittämisessä painopiste on viime vuosina ollut erityisesti toimintakykyä kehittävissä, kuntouttavissa palveluissa. PoSa on ollut pitkään mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa, laajassa KASTE-ohjelmassa. Parhaillaan on käynnissä ”Yhteisvoimin kotona”-hanke, joka kestää vuoden 2016 loppuun.

8 Pirssisanomat

Siinä kehittämistyötä tekevät sekä sairaanhoitaja että fysioterapeutti. Lohikossa, entisessä vanhainkodissa, on aloitettu mm. kuntouttava päivätoiminta vanhuksille. Kotihoidon ja peruspalvelukeskusten väliseen yhteistyöhön senioripalvelupäällikkö toivoo kuitenkin vielä parannusta. Vanhusneuvoston pyynnöstä toteutettiin kysely Senioritalon tarpeellisuudesta Kankaanpäässä. Samassa yhteydessä kysyttiin myös eri palveluista, joita Senioritalossa voitaisiin tuottaa. Palvelutoiveissa korostui erityisesti ateria- / ravintolapalvelu. Myös kampaamo ja siivouspalveluita toivottiin. Vanhusneuvostojen rooli tulee olemaan tärkeä, jotta ikäihmisten ääni saadaan kunnolla kuuluville. Senioripalvelupäällikkö jäi kuitenkin miettimään, olisiko poliittisesti riippumaton ”kansalaisraati” ehkä vielä parempi

edustamaan alueen koko vanhusväestöä. Turvallisuus ja yksinäisyyden ehkäisy ovat tärkeitä asioita vanhusten hyvinvointia edistettäessä. Palvelupirssitoimintaa Anne Tarhasaari pitää hyvänä lisänä erityisesti haja-asutusalueilla. Hänen mielestään Palvelupirssi voisi toimia myös ateriapalvelun tuottajana. Palvelusetelijärjestelmä kaipaa senioripalvelupäällikön mielestä vielä kehittämistä. Palvelun tuottajien kriteeristö on osoittautunut liian tiukaksi ja jättänyt tarjonnan vähäiseksi. Se on muuten oiva apu tuottaa palveluja. Tulevaa Sote-uudistusta Anne Tarhasaari sanoo odottavansa vähän pelonsekaisin tuntein. Hän pitää Pohjois-Satakunnan kuntien pitkään jatkuneen perusturvayhteistyön hajoamista valitettavana. Hyvä olisi, jos nykyisenlainen perusturvakeskus lähipalveluineen toimisi myös uusilla Sotealueilla. It-teknologian tulisi kehittyä myös ikäihmisten elämää tukevaksi. Paikkojen, joissa hoidetaan viimeistä elämänvaihettaan eläviä vanhuksia tulisi olla moderneja, tilavia ja turvallisia sekä varustettuja hyvillä, raskasta hoivatyötä keventävillä apuvälineillä. Vanhustyössä on erityisen tärkeää muistaa myös, että asiakas on aina oikeassa, hän sanoo. Kun sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään, nuoriin ja nuoriin perheisiin yhteiskunnassamme tulisi panostaa lisää. Heidän varassaan on myös ikääntyneiden hyvä elämä, toteaa Anne Tarhasaari.

Palvelupirssillä puhtautta kotiin

alvelupirssi ilmestyi Jämijärven katukuvaan keskiviikkoaamun hämärässä. Kolmessa kodissa odotettiin auttavia käsipareja monenlaisiin kodin töihin. Terttu Patrakka kuvasi saamaansa Palvelupirssin palvelua seuraavasti: Kesämatot oli vaihdettu talviajan plyysimattoihin huolellisen tuuletuksen ja tamppauksen jälkeen, koko koti oli pesty, pölyt pyyhitty, palaneita lamppuja vaihdettu, lintulauta ripustettu ja saranoita voideltu. Oli myös tehty monia muita pikkutöitä, jotka olivat vaan odottaneet tekijää, joka uskaltaa esimerkiksi kiivetä porrasjakkaralla katonrajaan yläkaapeille. Tällainen kokonaisvaltainen kodin huolto on tärkeää. ”Taidan panna Pirssin tilaukseen myös joulukuulle. Voin suositella tätä palvelua kaikille tarvitseville varauksetta ja vilpittömästi”, hän sanoi. ”Ensimmäinen kotiavun tilaus ei ollut aivan helppoa. Kyllä siinä hetken mietin, ihmettelevätkö naapurit miksi en itse siivoa. Se vaan on työtä, jota keho ei tahdo enää kestää. Nyt, kun tuo avun hankkimisen raja on ylitetty, en haluaisi palata entiseen. Kustannus 3 – 4 tunnin työstä ei ole suuri, kun vertaa mitä sillä saa. Raha on hyvä käyttää omaan hyvinvointiin ja tukemaan omassa kodissa asumista. Sitä ei kannata pantata tileillä pankkien hyötynä eikä ainakaan säästää seuraaville sukupolville. Olen kyllä markkinoinut tätä palvelua kaikille tuttavillenikin, niin olen siitä iloinnut”. Kodin merkitys on kaikille suuri. Jokainen meistä kokee kodin yksilöllisesti. Koti merkitsee vapauden tunnetta,

”saada olla omissa oloissaan”. Omassa kodissa asumista erityisesti ikääntyneet pitävät tärkeänä asiana elämänhallinnan säilymiselle. Kotiympäristöön ja lähialueisiin sisältyy useimmilla suuri osa omaa elämänhistoriaa ja sosiaalisia suhteita. Koti on konkreettinen, fyysinen ympäristö mutta myös osa elettyä ja koettua elämää. Tunteet ja muistot vahvistavat kotiin kiintymistä. Ne voivat joskus tukea niin voimakkaasti hyvinvointia, että toimintakyvyn heikkeneminen jää toissijaiseksi asiaksi. Kodin merkitys korostuu myös siksi, että vanhukset elävät suuren osan ajastaan asunnossaan. Vähitellen kodista voi tulla myös omaishoitajan tai kotihoidon työntekijän työpaikka. Vanhuusiässä koti nousee tapahtumien keskipisteeksi niin miehillä kuin naisilla. Vanhenemisen mukanaan tuomat fyysiset muutokset, edellyttävät usein muutoksia kodissa. Tavallisesti ensimmäisenä madalletaan tai poistetaan kynnyksiä ja vähennetään mattojen määrää, jotta kodissa pääsee turvallisesti liikkumaan. Vanhuksen koti on usein täynnä tavaraa, koriste-esineitä, lahjoja merkkipäiviltä, matkamuistoja, lasten ja lastenlasten valokuvia, piirustuksia ym. Kaikki nämä muodostavat kokoelman elettyä elämää, ja jokaisella on suuri merkitys. Kodin tuttu esineistö ja ympäristö tukevat myös muistamista. Ikkunan takana avautuva maisema tuo luonnon vanhuksen lähettyville. Kodin puhtaudesta huolehtiminen on ensimmäisiä asioita, joissa ikääntyvä

tarvitsee apua. Terveyden ja tartuntojen ehkäisyn kannalta tärkeintä on jokapäiväinen henkilökohtaisen ja kotia koskevan puhtauden ylläpitäminen. Se on merkittävää myös oman ja läheisten viihtyvyyden kannalta. Tämän päivän vanhat ihmiset ovat ikäluokkaa, joiden elämään lapsuudesta saakka ovat kuuluneet viikoittaiset siivouspäivät. Tavaroiden pitää olla järjestyksessä, vaatteet komeroissa ja WC puhtaana. Kodin pitää tuoksua puhtaalta ja raikkaalta. Puhtaus on keskeinen hyvinvointiin liittyvä tekijä. Nyt kun kodin puhtaanapito ei ole enää kunnallisen kotihoidon työtä, vanhuksilla on usein ongelmallista löytää tahoa, josta apua saa. Kun iäkkään ihmisen kokonaisvaltaista kotihoitoa suunnitellaan, on tärkeää, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa on kirjattuna myös kodin puhtaanapidosta huolehtiva taho.

Pirssisanomat 9

Unelma vanhuudesta kotona 75-vuotias Olen 75-vuotias, tilaan ”Palvelupirssin” kerran kuussa pihaani. Naapurit tietävät, että tänään meillä siivotaan, eivätkä tunge visiitille. Pirssistä purkautuvat reipas kuljettaja ja puuhakas siivoja. Voi kuinka olenkaan odottanut heitä. Olen kirjoittanut viimeisen kahden viikon aikana kaikkia niitä asioita ylös, joita minun pitää muistaa heille sanoa. Onneksi on poutapäivä. Hetkessä matot on viety tuulettumaan ulos, imuri surisee jo. Menen ulos istumaan puutarhatuoliin. Olen sen aikaa pois tieltä, kun imuroidaan ja pestään lattiat. Tällä kertaa olen tilannut myös saunan ja pesuhuoneen perusteellisen siivouksen. Pesuhuoneen peilin yläpuolella oleva lamppu on rikkoutunut, enkä saa itse avatuksi sen kupua. Kuljettaja on luvannut vaihtaa lampun. Saunan lauteiden alustaa ja lauteiden alapuolia en ole kyennyt enää muutamaan aikaan itse pesemään. Pirssin edellisellä käynnillä pestiin kaikki ikkunat ja vaihdettiin puhtaat verhot. En pysty huimauksen takia enää kiipeämään porrasjakkaralle, enkä huonon niskan takia katsomaan pitempään ylöspäin. Iloitsen joka päivä puhtaista ikkunoista ja uusista verhoista. Nyt viedään jo mattoja sisään. Menen sinne itsekin. Pyyhimme yhdessä pölyjä, sillä tiedän parhaiten, mitä esineitä pitää erityisesti varoa. Kuljettaja siirtää raskaimmat huonekalut paikoilleen sillä aikaa, kun toinen pirssityöntekijä pesee kylpyti-

10 Pirssisanomat

lat. Minä kiirehdin panemaan kahvia tippumaan. Tuntuu iloiselta saada kahviseuraa. Katan pöydän pyhäkupeillani. Nostan jääkaapista aikaisin aamulla valmiiksi tekemäni voileivät sekä leikkaan pitkonsiivuja kukikkaalle pullalautaselle. ”Pidetäänpäs nyt kahvitauko”, huikkaan. Kuljettaja on kiristänyt ulko-oven kahvan kaksi löystynyttä ruuvia ja vaihtanut ajoittain hälyttävän palohälyttimen pariston. Saunatilat on saatu puhtaaksi. Kädet on pesty ja hikiset hiukset kammattu, kun istumme kaikki kolme kahvipöytään. Kaikkialla tuoksuu puhtaalta. Minulla on kahviseuraa ja tyytyväinen mieli. Palvelupirssi kääntyy pois pihasta tielle. Kaksi kädenheilautusta ja puhtaanapitopalveluni on työnsä tehnyt taas kuukaudeksi. Olemme jo sopineet uuden ajan ensi kuulle. Kun saan laskun, maksan tästä suurenmoisesta avusta 106 €/kk. Saan siitä kotitalousvähennystä verotuksessa 39,36 €/ kk, eli lopullisesti maksan Pirssin palve-

lusta 66,64 €/ 3 tuntia. Ajattelen, että

puhtaus on nyt viihdettäni, johon minulla on varaa pienehköstä eläkkeestä huolimatta.

80-vuotias Kun olen 80-vuotias, asun edelleen kotona. Olen tullut jo vähän muistamattomaksi mutta se ei vielä paljon haittaa. Tärkeät asiat kirjoitan muistiin almanakkaan. Tytär on alkanut käydä päivittäin töistä tullessaan nopeasti katsomassa, että kaikki on hyvin ja olen ottanut lääkkeeni. Lääkärissä käydessäni päätettiin aloittaa muistamattomuuden etenemistä hidastava lääke. Sydän on vielä kohtuukunnossa mutta polvinivelet ovat ajoittain kovin kipeät, enkä pysty enää mitään nostamaan ja kantamaan. Nyt seurataan, pitääkö niitä jossakin vaiheessa leikata. Molemmissa silmissä on harmaakaihi. Pääsen todennäköisesti leikkaukseen vielä tämän vuoden puolella. Seniorineuvolan terveydenhoitaja kävi katsomassa, miten selviän. Totesimme yhdessä, että säännöllistä kotihoitoa ei vielä tarvita. Palvelupirssi tulee apuun viikoittain. Pirssi tuo tullessaan tilaamani kauppatavarat sekä kerran kuussa vaipat, joita nykyään jo tarvitsen. Ystävällinen ”Tyttö”, joksi häntä kutsun, vie aamulla pesemäni pyykin (kone onneksi pessyt) kuivumaan ja alkaa tehdä viikoittaista siivousta, imuroi, pyyhiii pölyt, pesee vessan, nyppii ja kastelee kukkia, vie roskat ja pesee roska-astiat. Kuljettaja pyyhkii jääkaapin sekä sijoittelee kauppatavarat oikeisiin paikkoihin. Osan tavaroista hän pakkaa pienempiin rasioihin ja panee pakastimeen.

Sitten alamme hänen kanssaan yhdessä laittaa ruokaa. Jaksan vielä melko hyvin huolehtia ruokailuistani. Yritän joka päivä syödä edes yhden kerran lämmintä ruokaa. Nyt, kun olen saanut seuraa, haluan syödä ruhtinaallisesti isolla ruokapöydällä palveluystävieni kanssa. Teemme keittoa ja jälkiruoaksi keitämme kahvit. Viikkosiivous on tehty, olemme ruokailleet ja kahvitelleet. Nyt ”pirssiystäväni” pukevat jo päällysvaatteita. Näemme ensi viikolla samaan aikaan. Soitan kyllä sitten taas ne kauppatavarat, kunhan olen päättänyt, mitä haluan ensi viikolla syödä. Näkemiin ystäväni. Hei, hei. Ostan tätä apua 2 tuntia viikossa, eli 8 tuntia kuukaudessa. saan palvelun ilman ALV:tä. Maksan kotitalousvähennyksen jälkeen 141,20 €/kk.

85-vuotias Olen täyttänyt viime kuussa 85 vuotta. Pidimme oikein kunnon syntymäpäivät. Tytär ja miniä olivat laittaneet hienot juhlat. Ruoat ja leivonnaiset olivat kaikki erinomaisia. Lähisuku oli vieraina. Ajatella, että heitä oli melkein kaksikymmentä. Olen ollut leskenä nyt jo 14 vuotta. Tyttären perhe asuu onneksi melko lähellä. Asun vielä kotona. Toiseen polveen olen saanut jo tekonivelen. Toisen kanssa vielä jotenkuten selviän. Muistilääkkeestä on ollut se hyöty, etten ole tullut vallan ”höperöksi”. Kaksi vuotta sitten aloin saada kunnasta kotihoidon apua. Nyt hoitaja käy aamuisin katsomassa, että olen päässyt ylös vuoteesta, syönyt ja ottanut lääkkeeni. Hoitajat vaihtuvat usein. En ole oppinut heitä oikein erottamaan toisistaan. Kaikilla on yhtä kova kiire, tulevat ja samalla jo menevät. En ehdi kunnolla edes tervehtiä. Minulle tuodaan myös päivittäin ruoka kunnallisesta ateriapalvelusta. Joskus ruoka maistuu, joskus taas ei. On kummallista, kuinka tällaiseen valmisruokaan

kyllästyy niin nopeasti. Liikun sisällä vielä kohtuullisesti ja rollaattorin kanssa käyn hyvinä päivinä jopa postilaatikolla. Palvelupirssin työntekijät ovat olleet apuna ja tukena kaikkina näinä yksin asumisen vuosina. Onneksi siellä työntekijät ovat vaihtuneet vain vähän. Nyt he tuovat kerran viikossa kauppatavarat ja samalla tekevät viikkosiivouksen. Kerran kuussa koti siivotaan perusteellisesti. Olen käyttänyt tukipalveluna pyykkipalvelua, enkä käytä enää pesukonetta. Olen saanut Palvelupirssistä myös kylvetysapua, kahdesti kuussa saunottelemme ja kahdesti käymme suihkussa viikkosiivouksen yhteydessä. Kerran kuussa Palvelupirssin mukana kulkeva jalkahoitaja saa jalkani aina hyvään kuntoon pitkäksi aikaa. Tyttäreni on koko ajan huolehtinut ja avustanut minua raha-asioiden hoidossa. Vävy on hoitanut ulkotyöt, nurmikon leikkuun ja lumenluonnin. Kotihoidon maksut tulevat tulojeni mukaan laskutettuina kerran kuussa. Palvelupirssin palveluista maksan nyt 191€/kk, kun olen saanut kuukausittain kotitalousvähennyksen maksusta. Muutenhan se olisi ollut 332,20 €. Ruoasta maksan 187 €/kk ja valvotun

kotihoitoni maksu on 197€/kk. Tyttäreni sanoo, että eläkkeeni riittää kaikkiin kuluihin juuri ja juuri. Tiedän silti, että paremmin se täällä kotona riittää, kuin palvelutalossa, johon ystäviäni on muuttanut. Yritän pinnistellä täällä ainakin vielä vuoden, kaksi, jos elinpäiviä riittää.

90-vuotias En olisi koskaan uskonut, että elän näin vanhaksi. Täytän ensi viikolla ”pyöreitä vuosia”. Sanoin tyttärelle, että tätä ikää ei enää juhlita. Jos joku tulee käymään, niin sitten kahvit keitetään. Nyt tunnen olevani jo vanha ja väsynyt. Liikkumiseni on hidasta ja kivuliasta. Polvileikkausten jälkeen olisi pitänyt leikata vielä lonkatkin mutta siihen en ole suostunut. Kaihileikkauksen ansiosta näen vielä kohtalaisesti. Luen aamuisin aina lyhyen katkelman Raamatusta. Television katsominen ei enää kiinnosta. En oikein ymmärräkään, mitä siellä puhutaan. On niin paljon outoja, uusia sanoja. Kuulolaitteen avulla pystyn vielä puhumaan ihmisten kanssa. Muistamattomuuteni ei ole sanottavasti lisääntynyt. Muistihoitaja sanoikin kerran testiä tehdessään, että tuntuu melkein kuin muisti olisi parempi kuin edellisellä kerralla. Siitä ilostuin

Pirssisanomat 11

kovasti. Olen saanut tyttäreni perheen tukemana elää täällä kotona kauemmin kuin olisi muuten ollut mahdollista. Joku päällikkö kotihoidosta kävi kaksi vuotta sitten. Hän sanoi, ettei minulle enää voida lisätä apua kotihoidosta. Olen saanut sitä kahdesti päivässä, aamulla ja illalla. Minun pitäisi muuttaa 20 km:n päässä olevaan palvelutaloon. Siellä saisin kaikki palvelut, yölläkin, jos tarvitsen. Sanoin, etten jaksa ajatella asiaa nyt. Tyttären kanssa päätimme, että 90-vuotispäivään saakka yritetään olla kotona, jos elän niin kauan. Ilman Palvelupirssin väkeä en olisi selvinnyt. He ovat auttaneet minua jo yli 15 vuotta. Tulevat aina ajallaan, ja viipyvät niin pitkään kuin on sovittu. Voi, kuinka mielelläni edelleen istun heidän kanssaan kahvipöydässä. Nyt on vaan se ero, että minut autetaan pöytään, johon on jo kahvit katettu. Yksi työntekijä on ollut sama koko ajan. Katson tätä tuttua kotiani. Tunnen jokaisen huonekalun paikan pimeässäkin. Mattoja olen antanut vähentää, kun ymmärsin, että kaatuminen on vanhalle ihmiselle katastrofi. Pöytäliinat, taulut ja valokuvat ovat tutuilla paikoillaan. Ikkunan takana talitintti poimii nokkaansa auringonkukan siemeniä. Mieheni antoi minulle 60-vuotipäivälahjaksi kauniisti koristetun seinäkellon, joka on mitannut aikaani tarkasti ja uutterasti. Ajatella, sen syntymäpäivän jälkeen olen elänyt 30 vuotta. Yhtä pitkä aika kuin oli 30:sta 60:een. Toivon päivittäin, että saisin kuolla vaikka nukkuessani tänne omaan sänkyyni. Sydän vaan lakkaisi jaksamasta. Nyt olen istunut yhteen menoon niin pitkään, että on pakko mennä huilaamaan. Siirryn mukavasta tuolistani rollaattorilla hitaasti ja varovasti vuoteen reunalle ja siitä kallistan itseni alas lasketulle vuoteelleni. Siunattuja nämä moottorisängyt, huokaan. Vanhuuden torkahdus tulee äkkiä. Marraskuun hämyssä Palvelupirssin valot heijastuvat ikkunaan. Iloiset äänet tervehtivät eteisestä. ”Hei. kuinka täällä voidaan”?

12 Pirssisanomat

Kotikunnassani tehtiin päätös palvelusetelin käyttöön otosta kotihoidossa. Kotihoidon ohjaaja tuli käymään kotona. Olin pyytänyt myös tyttäreni mukaan neuvonpitoon. Hän kertoi järjestelmästä, jossa saisin valita viidestä, kunnan hyväksymästä palveluntuottajasta haluamani hoitamaan kotihoidon aamu- ja iltakäynnit. Iloksemme huo-

tärellä laskemista, että saadaan rahat riittämään. Esimerkki on kuvitteellinen. Palvelujen hinnat on laskettu tällä hetkellä käytössä olevien hintaesimerkkien sekä 1100 € eläkkeen mukaan. Turvallinen kotini Kotiani katselen Huoneen lattiaa seiniä mittailen Miten tämän kodin turvaisin Niin et vanhuuteni täällä viettäisin.

masimme, että yksi palvelutuottajista oli juuri minulle rakas Palvelupirssi. Nyt sitten Pirssin tutut ihmiset käyvät myös aamu- ja iltakäynnit viikkosiivousten lisäksi. Omavastuuni kotihoidosta palvelusetelin arvon vähentämisen jälkeen on 227,30 €/kk, siivouksista ja kylvetyksestä maksan 191 €/kk kotitalousvähennyksen jälkeen. Ateria- ja pyykkipalvelusta maksan yhteensä 211€/ kk eli yhteensä 629,30€. Kyllä on tyt-

Saisko kaiteet kahvat Sopivaan, paikkaan ja vahvat Kynnykset pois lattiasta Se estäis mua kaatumasta Hyvät valot joka nurkkaan Näkisin siivotakin tarkkaan. Hyvät sukat ja kengät jalkaan, Myös kyynärsauva matkaan Lonkahousut pitäis olla Turvallinen olo olis mulla Josko vielä jostain saisi Jutun hyvä joka naurattaisi Kera kahvikupposen Olis ilo kaksinkertainen. Riitta viitala 2014

Kun kotona ei enää pärjää

arjalan tyttö, Inkeri Kalliomäki joutui lähtemään kotoaan 15-vuotispäivänään. Tuo merkkipäivä ei ole mielestä milloinkaan unohtunut. Joitakin vuosia sitten hän käveli entisen kotinsa kivijalalla etsien oman sänkynsä paikkaa. Elämä kuljetti Kankaanpäähän, jossa hän perusti perheen ja toimi vuosia Reimalla ompelijana. Eläkkeelle jäätyään hän keskittyi kodin ja puutarhan hoitoon. Sairastettuaan sydäninfarktin vointi alkoi huonontua, huimaus kiusasi. Leskeksi jäämisen jälkeen yksinäisyys tuntui vaikealta. Hän kuitenkin selvisi kotona kotihoidon avun, siivous- ja ateriapalvelun turvin. Muisti alkoi vähitellen heiketä. Lopulta tyttäret puuttuivat asiaan ja alettiin etsiä sopivaa hoitopaikkaa. Inkeri tuli Attendo Helinän asukkaaksi vajaa vuosi sitten. Muutos pelotti ja kodin sekä pihan jättö tuntui pahalta. Hän kertoo kuitenkin viihtyvänsä hyvin. ”Tämä on ihana paikka”, hän sanoo iloisesti. ”Tiedän eläväni elämäni loppuvaihetta, kuolema ei pelota. Otan vain päivän kerrallaan näiden ystävällisten ihmisten auttaessa”, hän sanoo pieni hymy huulillaan. Koko syksyn Ylen kanavilla pyörinyt ”Hoivakoti kuntoon”- ohjelma on antanut paljon ajattelemisen aihetta sekä katsojille että ohjelmassa olevien hoivakotien työntekijöille. Viime maanantain (15.12. 2014) ohjelmassa Ter-

vaskanto-kodin työntekijät olivat syyskuussa saamansa tehtävän mukaan etsineet ihmistä sairauksien takaa. Jokainen hoitaja oli saanut tehtäväkseen selvittää 100 asiaa asukkaista, joiden omahoitajana työskentelee. Kerättyjen tietojen perusteella piti kirjoittaa asukkaan elämäntarina minä-muodossa.” Tällä työskentelytavalla kasvatetaan henkilökunnan empatiakykyä”, sanoo ohjaaja Anna Pylkkänen. Olemme jokainen aistineet asukasta arvostavan työotteen merkityksen vanhusten ilmeistä ja olemuksesta. Erityisesti mieleeni jäi ajatus siitä, että muistisairaan

identiteetti rakennetaan uudelleen joka päivä. Turvalliset hoitokodit – julkiset ja yksityiset ovat välttämättömiä silloin, kun kotona asuminen runsaista palveluista huolimatta ei enää tunnu hyvältä. Vanhustenhuollon palveluketjun tulisi turvata iäkkään väestön palvelutarve juuri oikea-aikaisena.

Pirssisanomat 13

Yhteiskunnallisesta markkinoinnista ikäihmisten toimintakyvyn edistämisessä

hteiskunnallisen markkinoinnin avulla pyritään ihmisen tai ihmisryhmien ”hyvään”. Tavoitteena on aina muuttaa tai ylläpitää ihmisten käyttäytymistä – ei pelkästään sitä, miten tietoisia he ovat tietystä asiasta tai mitä mieltä he ovat siitä. Siinä pyritään aina hyötyyn, jonka asianomainen kohde voi saavuttaa. Yhteiskunnallinen markkinointi on järjestelmällinen ja suunnitelmallinen prosessi, joka sisältää kuusi osavaihetta: tarpeen tunnistaminen ja ennakkosuunnittelu, määrittely, kehitys ja suunnittelu, toteutus, arviointi ja seuranta. Miten ihminen muuttaa käyttäytymistään, toimintatapoja, jotka ovat syntyneet ehkä vuosikymmeniä sitten? Koska muutoksiin on tarvetta? Tällaisia kysymyksiä herää, kun mietitään yhteiskunnallisesti laajoja, kansalaisten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Suomessa tuli voimaan laki kunnal-

14 Pirssisanomat

lisista äitiys- ja lastenneuvoloista v. 1944. Maahan nopeasti rakennettu neuvolaverkosto auttoi perheitä niin, että pienten lasten kuolleisuus ja sairastavuus vähenivät kymmenen vuoden kuluessa merkittävästi. Lapsiperheiden ohjaus tapahtui sekä kodeissa että neuvolavastaanotoilla. Nyt 70 vuotta myöhemmin nuo 1940-luvulla neuvolassa punnitut, mitatut ja rokotetut lapset alkavat olla vanhuusiässä, ja yhteiskunnassa odotetaan pelonsekaisin tuntein miten heidän tulevasta hoivavaiheestaan kunnialla selvitään. Samoin, kuin silloin sodan jälkeisessä Suomessa lapsiperheiden kohdalla, on haluttu lainsäädännöllä turvata vanhenevien ikäluokkien palvelujen saanti. Vanhuspalvelulaissa on korostettu ikäihmisten palvelutarpeen huolellista selvittämistä, ennaltaehkäisevien neuvontapalveluiden tärkeyttä, riittävän erityisasiantuntijuuden saannin mahdollisuutta, säännölli-

sen palautteen keräämistä palveluiden käyttäjiltä sekä vanhusneuvostojen osallistumista valtuustokausittain tehtävän suunnitelman laadintaan. 1940-luvulla perheissä tehtävillä kotikäynneillä opetettiin terveellisen ruoan laittoa, kodin puhtautta ja käsien pesun tärkeyttä, ulkoilun merkitystä sekä D-vitamiinitippojen antoa riisitautia ehkäisemään. Huomaan, että vastaavat asiat istuvat melko hyvin myös vanhusten sairauksien ehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitoon. Suomessa on aloitettu 2000-luvulla ehkäisevät kotikäynnit esimerkiksi juuri eläkeikään tulleiden tai vaikka 70- vuotta täyttäneiden luokse.

Meillä Suomessa on pitkät perinteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. 1970-luvulla toteutetun Pohjois-Karjala-projektin ansiosta säästyi vuosittain lähes 5000 miestä sydäninfarktin aiheuttamalta äkkikuolemalta monipuolisen elämäntapaneuvonnan ansiosta. Nyt väestömme ikääntyy nopeasti. Tutkimusten ja tilastojen perusteella tiedämme, että keskimääräinen ympärivuorokautista hoivaa edellyttävä vaihe ennen kuolemaa kestää n. kaksi vuotta. Kyse on yhteiskunnalle kalliista toiminnasta. Alan taloustieteilijät ovat laskeneet, että jos tuota jaksoa pystytään lyhentämään puolella vuodella, säästöä syntyy merkittävästi.

Miten tuota jaksoa lyhennetään. Tiedämme, että esimerkiksi vanhojen ihmisten kaatumiset kotona ovat usein syy sairaalakierteeseen ja pitkäaikaiseen hoitoon. Kun kaatumisten syitä on tutkittu, kyseessä ovat usein olleet vanhuksen heikentynyt lihaskunto, huono tasapaino ja huimaus. Jyväskylän yliopistossa on tehty pitkään tutkimusta vanhojen ihmisten toimintakyvystä. Niiden perusteella tiedetään, että myös iäkkään ihmisen lihaskunto ja tasapainon ylläpito kohenevat säännöllisellä, ohjatulla harjoittelulla. Miten iäkäs ihminen motivoidaan harjoitteluun? Järjestöt ja muut yksityiset tahot ovat Suomessa toimineet usein edelläkävijöinä, kun jotakin uutta asiaa yhteiskunnassa on lähdetty juurrutta-

maan. He ovat tavallisesti niitä ”tuttuja naapurin naisia ja miehiä”, eivätkä virallisia viranomaisia. Ajattelisin, että koko Suomen laajuinen, yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmiä käyttävä ohjelmakokonaisuus voisi tuottaa hyvää tulosta myös maaseudun ikäihmisten toimintakyvyn kohentamisessa. Palvelupirssi-hankkeessa on päästy hyvään alkuun omissa kyläryhmissä tapahtuvissa liikuntatuokioissa. Koska pirssi tarjoaa myös monipuolisia kotiin vietäviä palveluja, opittujen asioiden juurruttaminen voisi tapahtua vielä kertauksenomaisesti ryhmään osallistuneiden omissa kodeissa, siellä olevia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen.

Pirssisanomat 15

Maaseudun kehittämistyöstä Satakunnassa

atakunnan Ely-keskuksen maaseudun kehittämisen asiantuntija Timo Pukkila pitää maaseudun keskeisinä kysymyksinä monipuolisten palveluiden saatavuutta, yritystoimintaa, onnistuneita sukupolvenvaihdoksia ja riittävää työvoiman saantia.

toteaa satakuntalaisia soimattavan turhaan keskinäisen yhteistyön puutteesta. Satakunnan ELY-keskuksessa pidetään tärkeänä kehittämiseen liittyvää yhteistä tahtotilaa. Kun riittävän

lenkiintoinen ja omanlaisensa hankkeiden joukossa koko maatakin ajatellen. Tällaiset ”uudet avaukset” ovat aina suotavia.

iso joukko innostuu vaikka luomutuotannosta ja lähiruokaketjuista, toiminta onnistuu.

Lähitulevaisuudelta Timo Pukkila toivoo, että väki pysyisi maaseudulla ja yrittämisen henki säilyisi vahvana. Olisi hienoa, jos maaseudun rikkauksista, puusta ja pelloista voitaisiin kehittää uutta, elämisen uskoa vahvistavaa elinkeinotoimintaa.

Verratessaan uutta seitsenvuotista EU-rahoituskautta edelliseen, vuodenvaihteessa päättyvään kauteen hän totesi kausien eroavan jonkin verran toisistaan. Edellisen kauden alussa rahoitettiin mm. useita hoivayritys-hankkeita, kun taas tällä kaudella lähiruoan tuotanto on uutta ja tärkeää. Myös satakuntalaisen maaseudun saanti nopeiden valokuituyhteyksien päähän on asia, jonka koko merkitystä ei vielä kyetä tunnistamaan.

Alkaneella kaudella Timo Pukkila toivoo yhteistyön innostavaa nostetta kaikessa kehittämisessä. Hän myös

16 Pirssisanomat

Pohjois-Satakunta on selkeästi harvaan asuttua maaseutua, johon juuri Euroopan aluekehitysrahaston tukia halutaan myöntää. Vaikka lähitulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen muuttuu, Timo Pukkila totesi, että organisaatioiden muutokset eivät paljonkaan vaikuta palveluiden tarvitsijoiden elämään. Samat ihmiset asuvat edelleen kodeissaan ja saavat sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut, kuten ennenkin. Palvelupirssi-hanke on mie-

Erityisen haitallisena Timo Pukkila näkee kaupungin ja maaseudun asettamisen vastakkain. Pienessä maassa vain jokaista aluetta ja asukasta arvostamalla selvitään.

Vanhusten hoivatyöstä ja asiakaslähtöisyydestä

ämän päivän vanhustenhuollon työntekijät niin avo- kuin laitoshoidossakin joutuvat päivittäisiin ristiriitatilanteisiin säädellessään iäkkäälle ihmiselle tarjoamaansa apua ja palvelua. Sydän sanoo, että nyt pitäisi istahtaa ja kuulla ihan oikeasti tämän heikon ja hauraan ihmisen pieniä toiveita sekä ehtiä toteuttamaan niitä. Järjen ääni taas vaatii, että on kiirehdittävä seuraavaan asuntoon, seuraavaan huoneeseen tai viereisellä vuoteella makaavaa auttamaan. Auttajan ja autettavan kohtaamisessa on aina kyse vuorovaikutuksesta. Siinä kaksi ihmistä asettuu keskinäiseen sanojen, havainnoinnin, tunteiden, tiedon ja ymmärtämisen kehään. Luottamus ja arvostus syntyvät näissä aidoissa kohtaamisissa. Empaattinen auttaja tunnistaa avun tarpeen niin sanallisista kuin sanat-

tomistakin viesteistä. Vanhuksen ei tarvitse avata koko avuttomuuttaan sanalliseksi kuvaukseksi. Kokemus ja ammattitaito auttavat avun tarpeen arvioinnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö korostaa palveluiden käyttäjien valinnanvapautta. Tällä hetkellä ei kuitenkaan riittävästi tunnisteta eikä oteta huomioon iäkkäiden asiakkaiden erilaisia tarpeita, vaan pyritään toimimaan pikemminkin tasa-arvoisesti. Tällöin vaarana on, ettei vastata kunnolla kenenkään tarpeisiin. Avun tarve ikääntyessä tekee ihmisestä nöyrän ja paljaan. Ei kykene enää huolehtimaan itsestään kuten ennen. Sen myöntäminen ei tapahdu hetkessä vaan on pitkän ja kivuliaan prosessin tulos. Ikäihmisen tilanne on erilainen kuin lapsen. On tottunut vuosikymmenien ajan huolehtimaan omasta elämänkokonaisuudestaan. Jonakin päivänä kaikki ei enää onnistukaan. Nivelrikon koukistamat sormet eivät kykene vetämään sukkia jalkaan tai kiinnittämään nappeja. Parkinsonin taudin aiheuttama vapina estää itsenäisen syömisen. Kyseessä ovat vakavat hetket, jolloin ihmisen minuus ja itsenäisyys alkavat pala palalta murentua. Juuri tämä ikääntyvässä tapahtuva hidas prosessi asettaa erityiset vaatimukset hoivatyölle.

huonokuntoisenakin voi selviytyä kotona. Palvelun tarvitsijan on hyvä päästä itse valitsemaan auttajansa. Palvelusetelijärjestelmä voi lähitulevaisuudessa olla juuri se merkittävä tekijä, joka mahdollistaa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisen, yli 90% kotona asumisen. Myös täällä Pohjois-Satakunnassa palvelusetelijärjestelmää on syytä lähteä aktiivisesti kehittämään. Asukkaiden oman maksuosuuden lisääntyminen keventää heikkenevää kuntataloutta. Vähitellen opitaan, että sijoittaminen omaan hyvinvointiin onkin tärkeämpää kuin rahan säästäminen seuraavalle sukupolvelle.

Koti vanhuksen asuin ja-hoitopaikkana on keskeinen erityisesti siksi, että siellä tuntee olevansa oman elämänsä herra. Niin kauan kuin muisti säilyy,

Pirssisanomat 17

Valoa ja vireyttä kaamokseen-juhla 3.12.2014

oulukuun alussa Palvelupirssi-hankkeessa koitti juhlan aika. Hankkeen ohjausryhmässä oli virinnyt ajatus kaamoksen katkaisusta iloisella juhlalla. Tapahtuman ideointi alkoi heti marraskuun alussa. Luennoitsijan hankkiminen tuntui tärkeältä haasteelta. Juhlapaikaksi ajateltu, aikuiskoulutuksen entinen suutariluokka oli täynnä juhliin sopimatonta tavaraa. Juhla-aamuna sää suosi sikäli, ettei satanut vettä eikä räntää. Ulkotulet sytytettiin, juhlatila oli valmiina. Ikäihmisille tarkoitettujen tuotteiden esittelijöitä oli myös tullut järjestelemään esittelypöytiään. Vieraat oli kutsuttu usealla tavalla. Palvelupirssi-toiminnan yhteistyökumppanit, eläkejärjestöt ja kyläyhdistykset olivat saaneet kutsunsa sähköpostitse jo hyvissä ajoin. Lehti-ilmoituksilla kutsuttiin vielä viimeisten viikkojen aikana ennen juhlaa. Kutsut taisivat kulkea ihmisten välillä myös suusta suuhun. Juhlan järjestäjät ilahtuivat, kun tulijoita kertyi paikalle enemmänkin kuin oli ilmoittautuneita. Kannettiin tyytyväisinä lisää tuoleja ja katettiin kymmenkunta uutta kahvikuppia pöydälle. Juhlijoita oli kaikkiaan yli 70. Projektipäällikkö Kaija Joensuu toivotti vieraat tervetulleiksi lyhyellä kuvauksella Palvelupirssin toiminnasta, juhlan sisällöstä sekä kutsui paikalle juhlan pääesiintyjän. Luennoitsijaksi

18 Pirssisanomat

oli saatu Raimo Vakkuri, joka ihastutti ja nauratti kuulijakuntaansa osuvilla esimerkeillä, rikkaalla pohjalaismurteella sekä lämpimällä ja humaanilla

ihmissuhdeviisaudellaan. Riitta Viitala esitti itse kirjoittamiaan riemastuttavia runoja, jotka soveltuivat päivän teemaan erinomaisesti. Kahvitarjoilu kirvoitti kieliä entisestään, ja iloinen puheensorina täytti kauniiksi sisustetun tilan. Kahvin jälkeen alkoi muotinäytös, jossa eri- ikäiset ( 65 – 80v.) ja kokoiset mannekiinit kulkivat ”catwalkilla” yksin ja pareittain. Esiteltävät arki- ja

ulkoiluvaatteet oli saatu lainaksi Kankaanpään eri liikkeistä. Asukokonaisuuksia ihasteltiin, kankaita hypisteltiin ja hintoja vertailtiin. Muotinäytöksen jälkeen alkoi tanssi, kuten hyvässä juhlassa konsanaan. Fysioterapeutti Sirkka-Liisa Puputti sekä liikunnanohjaaja Sisko Myllymäki ohjasivat hauskoja istuma- ja seisomatansseja. Kun oli saatu” hiki pintaan”, harmonikan haikeat sävelet alkoivat kuulua Jari Viitaniemen soittopelistä. Tanssijalkoja vipatti mutta vain muutama pari uskaltautui lattialle tangon, valssin ja polkankin tahtiin. Kolmetuntisen juhlinnan jälkeen kiiteltiin puolin ja toisin. Toivotettiin hyvää joulun odotusta ja joulua.

Pirssisanomat 19

Hankkeen tukijat RANTANEN YHTIﾃ傍 OY