Omakohtainen kokemus
Reflektiivinen havainnointi
Aktiivinen kokeilu
Abstrakti käsitteellistäminen Kuvio 2: Kolbin oppimisen syklinen malli Ensimmäinen orientaatio on omakohtainen kokemus (Kuvio 2). Oppijat tuovat oppimiseen mukanaan omat, ainutlaatuiset ja -kertaiset kokemuksensa, jotka monipuolistavat ja laajentavat ryhmässä oppimisen kohteena olevia asioita. Kokemukset ovat jokaisen henkilökohtaisia, mutta ne voidaan jakaa muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Kokemusten käsittely tietoisesti vahvistuu oppimiseksi, ja niinpä voidaankin todeta tietoisessa kokemuksellisessa oppimisessa olevan myös kognitiivinen näkökulma. (Mäkinen 2002; Rauste von Wright ym. 2003, 199.) Työpajalla kokemuksellisen oppimisen malli tulee esiin hyvin. Omakohtaisen kokemuksen avulla työpajan valmentautujat jakavat toisilleen tietoa mestari-kisälli -periaatteella. Toinen orientaatio on reflektiivinen havainnointi, joka keskittyy kokemusten ja tilanteiden monipuoliseen reflektointiin. Oppijat reflektoivat omia kokemuksiaan. Tässä luodaan pohja uusille malleille ja teorioille. Käsiteltävän ilmiön havainnointi ja pohtiminen yhdessä opiskelijoiden kanssa on tärkeä vaihe, kun pyritään tietoiseen ymmärtämiseen ja käsitteellistämiseen. Opettajan rooli reflektointivaiheessa on tärkeä. (Kupias 2004, 18; Rauste von Wright ym. 2003, 199.) Työpajalla ohjaajan rooli korostuu. Esimerkiksi pajakeittiöllä valmentautuja oppii ymmärtämään omien kokemuksiensa, ohjauksen sekä palautekeskusteluiden avulla miten valmistusohjeessa olevia raaka-aineiden määriä on muutettava, jotta ruoka riittää kaikille ruokailijoille. 32