Maito ja me 1/2026

1/2026

MTK:n Tero Hemmilä uskoo numeroiden voimaan 24

Kokemusta & nuoruuden intoa 10

Eläinten hyvinvointia mittaamassa 20

Katse tulevaan

Valio päivitti strategiansa

Tervetuloa VIERAILEMAAN OSASTOLLAMME JA TUTUSTUMAAN HERKULLISIIN UUTUUKSIIN!

Toivottavasti tapaamme omistajayrittäjien takatilassa

T O I M I T U K S E LTA

1/2026

JULKAISIJA Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio KONSEPTI Genero Oy TOIMITUS Päätoimittaja Ulf Jahnsson Kumppanina tuotannossa Genero Vastaava tuottaja Teija Laakso teija.laakso@genero.fi

KUKA Ulf Jahnsson Päätoimittaja ja Valion alkutuotantojohtaja, joka harrastaa metsästystä ja kalastusta Turunmaan saaristossa.

Taitto Anu Mononen Toimituskunta Ulf Jahnsson (pj), Hanna Castro, Erika Haakana Laura Vaarnas, Ari Mäkelä, Sanna Nokka, Kaj Nyman, Sara Reponen Minna Toivakka, Taina Voutilainen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Valio Oy maitojame@valio.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Valio myyntipalvelu puh. 010 381 2144 ilmoitusmyynti@valio.fi PAINATUS Punamusta Oy Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Maito ja me ammattilaissivusto: maitojame.fi

Katse tulevaan – yhdessä

K

oko maitoketju elää voimak­ kaassa murroksessa. Mark­ kinat, kuluttajien odotukset, sääntely ja teknologinen kehitys muokkaavat arkeamme tavalla, joka koskettaa koko alaa ja jokaista tilaa.

Nyt korostuvat kyky katsoa eteenpäin, tehdä harkittuja valintoja ja rakentaa tulevaisuutta.

Tässä lehdessä tarkastelemme maito­ sektorin suuntaa useasta näkökulmasta.

Valion päivitetty strategia ja maitopoh­ jaisen liiketoiminnan johtaja avaavat linjauksia siitä, miten alan kilpailuky­ kyä ja kestävyyttä vahvistetaan tulevina vuosina. Katsauk­set globaaliin markkina­ tilanteeseen muistuttavat, että maailman tapahtumat heijastuvat myös kotimaiseen maidontuotantoon.

MTK:n tuore puheenjohtaja Tero Hemmilä korostaa haastattelussaan vuoropuhelua, pitkäjänteistä vaikut­ tamista ja alkutuotannon arvostusta aikana, jolloin päätöksenteon vaikutukset ulottuvat suoraan tilojen arkeen ja inves­ tointikykyyn.

Tulevaisuus rakentuukin ennen kaikkea tiloilla. Viljelijöiden lehdes­ sämme jakamat kokemukset investoin­ neista, eläinten hyvinvoinnin kehittä­ misestä, ympäristötoimista ja yrittäjä­ poluista osoittavat, että muutos syntyy arjen päätöksistä, rohkeudesta uudis­ tua ja halusta oppia ja jakaa oppimaansa.

Ne kertovat alan monimuotoisuudesta ja vahvasta osaamisesta.

Muutos koskettaa meitä kaikkia.

Tilallisten jaksaminen, henkinen kuor­ mitus ja palautuminen ovat kes­tävän tuotannon perusedellytyksiä. Sa­malla tieto ja tutkimus tarjoavat entistä parem­ pia välineitä päätöksenteon tueksi epä­­ varmassa toimintaympäristössä. Esimer­ kiksi tekoäly ja digitaaliset ratkaisut o­ vat osa tätä tiedolla rakentuvaa kokonai­suut­ta.

Niistäkin kerromme tässä lehdessä.

Tulevaisuutta ei tehdä yksin. Se rakennetaan yhdessä – tiedolla, luotta­ muksella ja pitkäjänteisellä työllä. • Ulf Jahnsson

Päätoimittaja

MAITO JA ME

3

Tee tilallasi tulosta!

Nautaohjelmistot Tehokkuutta ja kehitystä karjasi hallintaan tuotantosuunnan mukaan räätälöidyillä työkaluilla. Tsekkaa myös MobiNauta, joka tuo karjasi tiedot taskuusi!

Wakka Enemmän aikaa, vähemmän paperia.

Wakalla paperiton kirjanpito ja sähköinen laskutus. Myös pankkiasiat sujuvat Wakalla.

Wisu Pro Ota tilan kasvintuotannon talous haltuun kasvitalouden, omaisuusrekisterin ja varastokirjanpidon avulla.

Meiltä myös raskaat maatalousdronet tilan omaksi työkoneeksi ja urakointiin: maatalousdrone.fi

instagram.com/minunmaatilani.fi

facebook.com/minunmaatilani

Suomalaista työtä suomalaisille maatiloille

minunmaatilani.fi Yksi alusta, monta ratkaisua

24

10

MTK:n Tero Hemmilä haluaa dialogia teollisuuden ja alkutuottajien kesken.

Nestorin tilaa johdetaan kahden sukupolven voimin.

28

18

Valion päivitetty strategia näkyy käytännössä esimerkiksi Suomen Lantakaasu -yhteistyössä.

Antinmäen tila perusti uuden kosteikon. Mitä se maksoi?

TÄ S S Ä N U M E R O S S A : VASTUULLISUUS JA TALOUS 10 Nestorin tila: kokemusta ja nuoruuden intoa 14 Tekoäly hyötykäyttöön 18 Antinmäen tilan uusi kosteikko 20 Eläinten hyvinvointimittausta Tuomalan tilalla 23 Uudet ohjeet murskeviljan säilöntään 24 Asian ytimessä: Heikkinen ja MTK:n Tero Hemmilä 33 Asiantuntijalta: Navetan olosuhteet 38 ETT: tartuntatautitilanne 40 Parempi talous

JOKA NUMEROSSA 3 Toimitukselta: Ulf Jahnsson 7 Valiopalat: Nils den Besten, Laadun vuosi 2025 9 Vapaalla: Aapo Kämäräinen 36 Asiantuntija vastaa: Utaretulehdus 40 Työ ja terveys: Henkinen kuormitus 48 Me yrittäjät: Pietiläiset Hankasalmelta 58 Ristikko 59 Terveiset johdolta: Annikka Hurme

VALIOTEKOJA 28 Valion päivitetty, elävä strategia 35 Hallitukselta: Vesa Kaunisto 44 Tavataan Valiolla: Marianne Tammela 46 Valion hyllyssä

Kannessa kuva Alasen tilalta (juttu julkaistu Maito ja Me-lehdessä 3/2022. Kuvaaja Jari Salopino.

MAITO JA ME

5

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

TÄ S TÄ P U H U TA A N

Maitotilayrittäjä, FrieslandCampinan Nils den Besten:

Kasvunvaraa riittää

P

roteiinin merkitystä ravitse­ muksessa korostetaan näinä päivinä, ja sen ennustetaan trendaavan jatkossakin. Se luo pohjaa myös maidon myynnin kasvulle maailmanlaajuisesti, Fries­ landCampinan hallituksen vara­ puheenjohtaja Nils den Besten sanoo.

Hän jakoi näkemyksiään maailman maitomark­ kinoista Nauta ja Maito -huippuseminaareissa Kalajoella ja Nilsiän Tahkolla tammikuussa.

Maailman maidonkulutuksessa on suuria eroja. Kehittyneissä maissa kulutus on noin 250 kg maitotuotteita henkilöä kohden vuodessa, tästä lähes puolet jalostettuja maitotuotteita.

Kehitysmaissa on väkeä on nelinkertaisesti kehittyneisiin maihin verrattuna, kulutus on vain noin 10 kg ja siitä vain 10 % jalostettuja maito­ tuotteita, joten kasvunvaraa riittää.

Toisaalta hinnat heiluvat maailmalla, eivätkä maidon kulutus ja tuotanto kasva linjassa toisiinsa.

Tuotantokustannukset suhteessa maidon hintaan vaikuttavat tuotannon määrään: tuottajat halua­ vat tuottaa mahdollisimman paljon kun rehu on halpaa ja maidon hinta hyvä, ja toisinpäin.

Hollannin maidontuotannolle on ominaista pieni pinta-ala, mikä nostaa maan hintaa ja tekee esimerkiksi lannan levityksestä haasta­ vaa. Tyypillinen hollantilainen maito­ tila on 120 lehmän perhetila, joka tuot­ taa miljoona kiloa maitoa. Mahdolli­ suus 120 päivän laiduntamiseen nostaa maidon laadun premiumiksi.

6

MAITO JA ME

Maan maidontuotantoa haasta­ vat maan hinnan lisäksi esimer­ kiksi tiukka sääntely ja rahoituksen epävarmuus, mutta kansainvälisen kulutuksen kasvu tarjoaa mahdol­ lisuuksia kasvuun. 70 % tuotetusta maidosta, yhteensä 14 000 000 kg maitoa, meneekin vientiin.

Nils den Bestenin oma tila Alankomaissa on 380 lehmän tila, joka tuottaa ja työllistää ­ 14 ihmistä. Se on suotila, jonka peltojen arvo on peräti 120 000 euroa hehtaarilta.

Kestävä kehitys on tilalle yhä tärkeämpää: esimerkiksi lintujen pesien kartoittamisesta maksettiin tilalle viime vuonna 12 000 euroa.

Ekologisuus on tiloille tärkeää myös siksi, että se nopeuttaa rakennuslupien saamista ja helpottaa työntekijöiden hankintaa.

Kestävän kehityksen toimenpiteillä saadaan maidolle lisähintaa, esimerkiksi laidunnuksesta tila voi saada jopa 1,3 € sataa maitokiloa kohti.

Myös eläinten hyvinvoinnista, kuten vasikoiden hyvästä hoidosta, voi saada bonusta.

Hollannissakin maatalouden epävarmuus­ te­kijät rokottavat tuottajien määrää. Joka vuosi noin 4 % tuottajista lopettaa.

Den Besten kuitenkin uskoo maidontuotan­ non tulevaisuuteen ja aikoo seuraavan kymmenen vuoden aikana investoida uuteen, 600 lehmän pihattoon. Rakkau­ desta lajiin, kuten hän tiivisti esitykses­ sään: ”Why are we farmers? Because we ­ love it.”

VALIO

VALIOPALAT

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

TÄ S S Ä O N N I S T U I M M E Valio keskeytti Bovaer-pilotin EFSA:n uudelleen arvioinnin vuoksi

Valion nuorten tuottajien ohjelma Tulevaisuuden Valiot palkittiin loppuvuodesta 2025 Euroopan parhaana osuustoiminnallisena innovaationa.

MARKKU PULKKINEN

Euroopan maatalousosuustoimintajärjestö Cogecan järjestämään kilpailuun osallistui liki 50 osuustoimintayritystä eri maista ja tuotantosuunnista.

Pihattoseminaarin antia Helmikuun alussa järjestetty Pihattoseminaari tarjosi taas paljon pureskeltavaa. Esimerkiksi: ”Varaudu vesikatkoksiin. Laadi varautumissuunnitelma ja varmista, että yhteystietosi ovat vesihuoltolaitoksen erityisasiakaslistalla. Tiedosta tilan veden kulutus ja hanki riittävän suuri puskurisäiliö. Vettä voi varastoida myös esijäähdyttimen varastovesisäiliöissä.

Aggregaatti on välttämätön, jotta vesihuolto toimii sähkö­katkojen aikana.”

Maitotilayrittäjä Jari Raitinpää, Jämijärvi ”Navettainvestoinnissa pitää olla a­ ina riittävä särkymävara. Ei saa olla liian optimistinen kustannusten ja tulojen

suhteen. Jokainen euro on säästettävä, minkä vaan voi. Me haimme wc-­pöntöt ilmaiseksi ­purettavalta kyläkoululta.

Maitotilayrittäjä Jussi Murto-Koivisto, JMK-Milkhouse, Närpiö ”Lehmän tuntema ilmanvaihto on eri asia kuin ihmisen kokema ilmanvaihto.

Ilma saadaan liikkumaan parsissa ja käytävillä tuulettimien oikealla suuntaamisella. Suuntaamalla ilmavirta lehmän kylkeen saadaan sama viilennysvaikutus viidenneksen pienemmällä ilmamäärällä kuin suuntaamalla ilma lehmään edestäpäin. Lehmät saadaan hajaantumaan navettaan taloudellisesti eri kokoisia tuulettimia käyttäen.”

ELT Mike Wolf, VES - Artex and Royal de Boer, Winconsin.

Valio on päättänyt ­ toistaiseksi keskeyttää noin 50 maito­tilalla käynnissä olleen kaupallisen Bovaer-­pilotin EU:n elintarvike­ viranomainen EFSA:n käynnistämän uudelleen arvioinnin vuoksi.

EFSA tekee Bo­­ vaerin käyttöko­ke­muk­ sista tieteellisen arvion jo aiemmin tehtyjen turvallisuusarviointien lisäksi.

Pilotin myötä Va­ liolla on paljon käyttö­ kokemusta, ja nyt on hyvä hetki koota tulokset yhteen. Valio jakaa omat kokemuksensa myös EFSA:n käyttöön. Jatkoa ar­ vioidaan arvioinnin tulosten valmistuttua.

Bovaer® on yli 70 maassa hyväksytty rehunlisäaine lypsykarjan ruokinnassa metaanipäästöjen vähentämiseksi. Se on käytössä yhteensä 25 maassa, myös ­useassa EU-maassa.

LAITUMELLA PODCAST Joko olet kuunnellut Valion Laitumellapodcastia? Löydät sen Spotifysta ja QR-koodin takaa!

MAITO JA ME

7

VALIOPALAT

50

E-luokan maitoa

4

Tutki muutosten vaikutuksia nollaruutujen avulla, eli jätä pieni rajattu alue käsittelemättä. Lannoitusta suunniteltaessa maasta vapautuvien ravinteiden määrästä sekä peltolohkon satopotentiaalista saat tietoa perustamalla nollaja ylilannoitusruudut.

5

Paranna laatua. Selvitä peltolohkojen välinen vaihtelu rehun laadussa ottamalla lohkokohtaisia raaka-ainenäytteitä. Seuraa D-arvon ja raakavalkuaispitoisuuden lisäksi nurmirehun kivennäis- ja hivenainepitoisuuksia.

+1

Huomaa hävikki.

Vain syöty rehu tuottaa maitoa ja hävikin tuottamiseen käytetään resursseja ja aiheutetaan ilmastovaikutuksia. Seuraa syntyvää hävikin määrää ja tee toimia, jotka minimoivat säilönnän, siilojen, paalien ja ruokintapöydän hävikkiä.

8

MAITO JA ME

40

Antibiootti­maitoerien lukumäärät

30

20

I + II II-luokan maitoa oli vain 18 106 litraa!

MAIDON LAATU kehittyi jälleen

positiiviseen suuntaan vuonna 2025.

E-luokan maidon määrä kasvoi 97,7 prosenttiin ja I- ja II-luokan maidon määrä väheni. Antibioottimaitoerien määrä laski edelleen. Pesuainevahinkoja todettiin muutaman kerran.

Tarkkuus lehmien antibioottihoitojen aikana ja maidon huolellinen testaus estävät maidon antibioottipoikkeamia ja vähentävät hävikkiä.

2025

10

Rehujen aiheuttamien maidon VHBI- ja aflatoksiinipoikkeamien määrä kasvoi. Maidon aflatoksiini­ ylitysten aiheuttaja oli kaikissa tapauksissa huonolaatuinen murskevilja.

Huolellisuus säilörehujen ja viljojen säilönnässä auttaa ennalta­ ehkäisemään voihappobakteerien (VHBI) ja aflatoksiini-homemyrkyn korkeita pitoisuuksia maidossa.

Korjuuaikaennuste kesällä käyttöön Tilakohtainen korjuuaikaennuste hyödyntää tilakohtaisia korjuu­ aikanäytteitä, sijaintia, säätietoja ­ 1 km tarkkuudella sekä tausta­ tietoja uudelta sähköiseltä rehunäyte­saatteelta.

Malli tuottaa tilalle kaksi D‑arvo­ennustetta: +3 päivää näytteenotosta (huomioi toteutuneen sään) ja +6 päivää näytteenotosta (perustuu sää­en­ nusteisiin).

Tulokset näkyvät Valmassa analyysitulosten yhteydessä. Palvelu kehittyy yhä, joten yksittäisiä poikkeavia arvoja voi esiintyä.

Huolellisesti täytetty saate parantaa tilakohtaista ennustetta.

VINKKI: Jätä korjuussa pieni koeruutu, ota siitä 2–3 näytettä 3–4 päivän välein korjuun jälkeen – näin ennuste tarkentuu jatkossa ja poikkeamat vähenevät.

INFOGRAAFIT ANU MONONEN

97.7%

3

Analysoi maan rakennetta ja juuristoa.

Havainnoi maan pintarakennetta, raiteita pellon pinnassa, veden liikkeitä maassa sekä juuriston mahdollisuutta levittäytyä laajalle ja syvälle.

60

2024

Tunnista vaihtelut lohkojen välillä sekä lohkojen sisällä. Havainnoi perustamistavan onnistumista, nurmiseoksen kasvien tasapainoa sekä kasvuston tiheyden vaihtelua eri-ikäisillä lohkoilla.

Meijereihin hävikki­­ maitoa 400 000 litraa, josta antibiootti­ maitopoikkeamia noin puolet.

2023

2

Valiolaisten maitotilojen toimittaman E-luokan maidon määrä kasvoi 0,8 %-yksikköä.

2022

Seuraa sadon määrää.

Satotason mittaamiseen on erilaisia vaakoja, satokarttoja ja koneiden sadonseurantalaitteita.

VÄ H E M M Ä N H ÄV I K K I Ä

2021

1

KO H T I S ATA A PROSENTTIA

2020

5+1

VINKKIÄ LAADUKKAAN NURMIREHUN T E KO O N

Laadun vuosi 2025

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia Viikin pelloilla ennen opiskelijoiden laidunkauden avajaisia. Auton lavalla vas. Aapo, Veikka, alarivissä Ville-Matti, Tessa, Rami ja Ramin Volkswagen Caddy ­vuosimallia -86.

KUKA Aapo Kämäräinen

24 v, Kiuruvesi.

Opiskelujen ohella töissä tilalla, hoitaa pääosin yhteistilan peltotyöt.

Ajatuksena jatkaa aikanaan tilanpitoa.

KUVA: EMMI MÄKINEN

Opiskelee Helsingin Viikissä maatalous­ tieteitä, yksi Tulevaisuuden Valioista. Kotitila on kolmen viljelijän 450 ha:n, 280 lehmän yhteistila, jossa isä osakkaana.

VA PA A L L A

Bilebändin basisti Aapo Kämäräinen soittaa bassoa opiskelijoiden perustamassa Silppuri-bilebändissä.

TEKSTI TEIJA LAAKSO

SILPPURI-BÄNDI soittaa cover-biisejä

laajalla skaalalla Paula Koivuniemestä Turmion Kätilöön. Hevimusiikki tuntuu bändille omimmalta, mutta opiskelijabileissä halutaan kuulla bilebiisejä. ”Niitä soitetaan sitten alkuperäisesti mutta raskaammalla soundilla, eli yhdistettiin oma intohimo yleisön toiveisiin”, Silppurin basisti Aapo Kämäräinen sanoo. Välillä sekaan saatetaan heittää Stam1naa tai muita omia suosikkeja.

Basso valikoitui Aapon omaksi soittimeksi oikeastaan sattumalta. Pikkuserkulla oli aikoinaan rummut, pikkuveljellä kitara, joten he ehdottivat Aapolle basson ostamista, jotta saadaan bändi kasaan.

Aapon lisäksi bändissä soittaa Veikka Kurtelius liidikitaraa, VilleMatti Tolvanen rumpuja, Tessa

Nikku laulaa ja soittaa koskettimia ja Rami Määttä rytmikitaraa.

Opiskelijabileiden lisäksi bändi on esiintynyt esimerkiksi Tulevaisuuden Valioiden (joihin Aapo itse kuuluu) tapaamisissa, HY:n tiedekongressin jatkoilla, häissä ja hirviporukan vuosijuhlissa. ”Ihan parasta on soittaa pienissä kyläjuhlissa – mieluummin 20 hengen yleisö joka elää mukana kuin sata jotka istuvat hiljaa penkissä”, hän kuittaa.

Nykyisin bändin esiintymiset ovat jääneet vähemmälle, kun Veikka on valmistunut ja palannut tilalliseksi kotiseudulleen. Bändi on pysynyt silti pystyssä, vaikka ”liian hyvä ei kannata olla, muuten joutuu ammatikseen soittamaan”, Aapo sanoo.

Seuraa instagramissa @silppuriofficial

Parasta harrastuksessa...

Tämä on parasta porukalla, on mukava soittaa ja yleisö viihtyy.

Ollaan samanhenkisiä soittajia, ja esimerkiksi jääkiekkoharrastukseen verrattuna tästä hommasta voisi joskus saada jonkun pennin kotiinpäinkin.

Mistä kipinä...

Mentiin Ville-Matin kanssa Viikkiin opiskelemaan -21 syksyllä, Fuksiristeilyllä tuli Veikan kanssa puhetta hevimusiikista, ja päätettiin perustaa bändi.

Tessa ja Rami tulivat mukaan myöhemmin.

Mitä haluaisit vielä saavuttaa...

Jos päästäisiin vaikka Koivujärven Terassirockiin tai Ruokolahdelle, Utulan Kyläkaupalle soittamaan. On ihan parasta soittaa pienissä kylätapahtumissa.

Vinkkisi aloittelijalle...

Matalalla kynnyksellä bändi pystyyn ja treenaamaan. En minäkään osannut edes soittaa bassoa kun aloitin.

MAITO JA ME

9

T I L A L L A TA PA H T U U

SOPIVASTI KOKEMUSTA ja nuoruuden intoa Nestorin tilalla tuotetaan luomumaitoa kahden sukupolven voimin. Hyvällä tiimillä uskallettiin lähteä isoon investointiin.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

10

MAITO JA ME

YRIT TÄ JÄT ESIT TÄYTYVÄT Nestorin Tila Oy, Pihtipudas Yrittäjät Markku (58), Martti (58) ja Aatu Mäkelä (26) sekä Jenna Ilola (25).

Aatun ja Jennan perheeseen kuuluu 2-vuotias Viljo.

Markku ja Martti perustivat maatalousyhtymän v. 1990 veljensä Jukan kanssa.

Aatu tuli yhtymän osakkaaksi Jukan tilalle v. 2022.

Neljän omistajan osake­ yhtiö perustettiin tammikuussa 2025. Ei ulkopuolisia työntekijöitä mutta paljon yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa.

Muurasjärven alakoululaiset tiivistivät maitotilan touhut yhteen tauluun. Jenna Ilola (vas.) ja Martti, Markku ja Aatu Mäkelä ottavat mielellään koululais- ja kuluttaja­ ryhmiä vieraaksi uuteen pihattoon.

MAITO JA ME

11

P

ihtiputaan Muurasjärven kylässä sijaitsevalle Nestorin maitotilalle on ilo saapua.

Pihapiiri on avara ja siisti, kumpuileva peltomaisema kaunis. Kolme kuukautta käytössä ollut pihatto hohtaa uutuuttaan.

Pihaan kaartaa samassa robottifirman huoltoauto. Onkohan navetassa kriisi päällä? ”Yksi robotti lakkasi toimimasta. Ensimmäisen kerran piti kutsua huoltomies. Kaksi muuta robottia lypsävät, joten hyvin pärjätään”, Markku Mäkelä raportoi navetan ovella.

Siisti linja jatkuu vierailijoiden pukuhuoneessa ja navetan toimistossa. Marraskuun alussa käyttöön otettua pihattoa odotettiin pitkään ja siksi siitä osataan iloita. ”Tuntuu siltä kuin ei olisi töissä enää lainkaan”, Markun kaksoisveli, Martti Mäkelä, nauraa.

58-vuotiaat veljekset ehtivät lypsää vanhan pihaton lypsyasemalla 35 vuotta ja pyörittää talviajat tilan sahaa ja höyläämöä.

Nestorin Tila Oy:n omistajiksi tulivat vuoden 2025 alussa tapahtuneen yhtiöittämisen myötä Markun poika Aatu Mäkelä (26) ja hänen avopuolisonsa Jenna Ilola (25).

Aatu Mäkelä tuli aikaisemmin yhtymämuodossa toimineen tilan omistajaksi jo vuonna 2022, kun Markun ja Martin veli Jukka Mäkelä jäi eläkkeelle. Kun Aatun ja Jennan ajatukset tulevaisuudesta selkenivät, päätti kvartetti investoida yhdessä uuteen navettaan ja siirtää tilan sitä ennen osakeyhtiöksi.

Yrittäjien sujuvaa keskustelua on mukava kuunnella. Ajatukset toiminnan kehittämisestä ovat yhteiset. Sukupolvien välistä kuilua ei ole.

Markku muistuttaa, että erilaisia näkemyksiäkin tarvitaan, muuten yritys ei kehity.

2,7 miljoonan euron investointi tehtiin, koska nelikko halusi maidontuotannon jatkuvan tilalla.

Maatalousyrittäjyys on ollut Aatun ja naapuripitäjästä Reisjärveltä maitotilalta kotoisin olevan Jennan unelma-ammatti pienestä pitäen.

Lypsypihaton lisäksi tilalle rakennettiin uusi vasikkala, lietesäiliö ja laakasiiloja. Vanha navetta remontoitiin hiehoille sopivaksi. Rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa ja seitsemän kuukauden päästä lehmät marssivat uuteen kotiin. ”Täytyy myöntää, että viime vuosi oli rankka.

Aamuviideltä lähdettiin navettaan, päivä rakennettiin ja illan tullen palattiin kotiin. Rakentamisessa tarvitaan sekä hyvää fyysistä että henkistä kuntoa”, Markku tiivistää kaikkien tunnot. >

12

MAITO JA ME

Elina ja Taneli Pajunen katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen, Xxxxxxx xxxxxxx xxxxxxx kun pitkään suunnitteilla ollut xxx kahden robotin pihatto valmistui joulukuussa. Yksivuotiaalle Niilolle ja perheen kolmelle muulle lapselle jää nyt enemmän aikaa.

”Nyt nautimme onnistumisista.

Yritämme oppia koko ajan uutta ja automatisoida työtä.”

MAITO JA ME

13

ELÄINTEN HYVINVOINTI KOHENI Uudessa pihatossa on 215 eläinpaikkaa. Navetta on tarkoitus saada täyteen vuoden 2028 loppuun mennessä.

Navetan väljyys on parantanut eläinten hyvin­ vointia. Aremmatkin lehmät pääsevät hyvin syömään ja roboteille. Vain yksi, robottilypsyyn soveltumaton lehmä piti muuton yhteydessä pois­ taa. 70 eläinpaikan vasikkalassa on yhtä väljä ja rauhallinen tunnelma. 25 yksittäiskarsinasta vain kolmessa on asukas. Neljässä yhteiskarsinassa on parikymmentä vasikkaa.

Reilut sata metriä pitkästä pihatosta ei ole löytynyt ensimmäisten kuukausien aikana mitään kohennettavaa. Parret ovat kahdessa rivissä molemmin puolin navetan keskellä sijaitsevaa ruokintapöytää. Parsissa on vesipeti ja kutteri­ kuivike. Lattiat ovat tasaiset ja ne on päällys­ tetty kumimatoilla. Lannan poistosta vastaa kaksi puhdistusrobottia. ”Olisimme tehneet samanlaisen navetan, vaikka olisimme olleet tavanomaisessa tuotannossa.

Esimerkiksi betonikäytävien päällystäminen kumi­ matolla on jalkaterveyden kannalta hyvä ratkaisu”, Aatu vakuuttaa. ”Vain laiduntaminen vaatii uudelleen mietti­ mistä. Laiduntaminen on eläinterveyden lisäksi tärkeä osa kuluttajatyötä. Ihmiset haluavat nähdä lehmiä laitumella ja onhan se itsellekin mukava katsella laiduntavia eläimiä”, Markku täydentää.

Lehmien päivämaitotuotokset ovat nousseet uudessa pihatossa jo kymmenellä kilolla. Vanhassa navetassa vuosituotos oli parhaimmillaan 10 000 kiloa lehmää kohti. Yrittäjät arvioivat, että enti­ nen ennätys ylittyy uudessa pihatossa jo ensimmäi­ senä vuonna.

LUOMU ON RESURSSIVIISAUTTA Mäkelän maatalousyhtymä siirtyi luonnonmukai­ seen tuotantoon peltojen osalta vuonna 2012 ja eläinten osalta vuonna 2014. Päätös on ollut omis­ tajien mielestä oikea.

”Maataloudessakin pitää miettiä resurssite­ hokkuutta, sillä maapallon ja luonnon kestokyky on rajallinen. Luomutuotanto tukee resurssite­ hokkuutta esimerkiksi lannoituksen osalta. Meillä luomutuotantoon siirtymiseen vaikutti myös riit­ tävä peltoala ja silloinen luomumaidon lisähinta”, Martti kertoo.

Jenna lisää, että myös tavoite pitkäikäisemmistä lehmistä edistää luomutuotannon kestävyystavoi­ tetta.

”Olisimme tehneet samanlaisen navetan, vaikka olisimme olleet tavanomaisessa tuotannossa.”

Yrittäjien hyväntuulisuuden takana on päivit­ täisen työn helpottumisen lisäksi se, että nykyinen kokoonpano mahdollistaa vapaapäivät joka toinen viikonloppu. Muulloinkin vapaata on helpompi saada. Arkipäivät koko nelikko on pääosin yhdessä töissä. Jennalle tulee töihin piakkoin muutaman kuukauden tauko, kun perheeseen syntyy toinen lapsi kaksivuotiaan Viljon seuraksi.

Yrittäjien vapaa-aikaan sopii myös työstä irrot­ tavia harrastuksia. Martti ja Markku Mäkelä ovat harrastaneet hiihtoa, juoksua ja luonnossa vaelta­ mista koko ikänsä. He ovat kolunneet monet kunto­ hiihtotapahtumat Keski-Euroopassakin. Myös valo­ kuvaus on molempien mielenkiinnon kohteena.

Jennan ja Aatun vapaa-aika kuluu perheen pienokaisen kanssa. Aatu on aktiivinen sopimus­ palokuntalainen Muurasjärven palokunnassa ja lähtee salamana navetasta, kun hälytys käy. Jenna puolestaan leipoo mielellään. •

Nestorin tila PIHTIPUDAS

14

MAITO JA ME

ELÄIMET

NAVETTA

Sata lehmää, joista kolmasosa holsteineja ja loput ayrshirejä.

Holsteinien määrä kasvaa, mukaan myös brown swiss -rotu.

Keskituotos vanhassa pihatossa parhaimmillaan 10 000 kg/ lehmä/v, uudessa päästään samaan ensimmäisenä vuonna.

Marraskuussa 2025 valmistunut 215 eläinpaikan ja kolmen robotin pihatto sekä vasikkala. Investointi rehusiiloineen ja lietesäiliöineen 2,7 M euroa.

103 metriä pitkä ruokintapöytä keskellä, seosrehun jako apeautolla. Vesipedillä varustetut parret 2×2-rivissä. l2 puhdistusrobottia lannanpoistoon.

TOP 3

menestys­ tekijät

1

VERKOSTOT Hyvät suhteet naapureihin, kyläläisiin ja kollegoihin. Toimivat ihmissuhteet tuovat hyvinvointia työhön ja muuhunkin elämään.

2

KOKONAISUUDEN HALLINTA Johtaminen ja taloustaidot pitää olla kunnossa yrityksen koosta riippumatta. Isot ja pienet asiat pitää erottaa toisistaan ja keskittyä yrityksen kannalta oleellisiin. Kaikissa asioissa ei tarvitse olla paras.

3

AMMATTITAITO JA OSAAMINEN Nykyisillä omistajilla on sopivasti erilaista osaamista. Keskinäinen työnjako toimii.

PELLOT

TALOUS

TULEVAISUUS

150 hehtaaria omaa peltoa, 100 ha vuokrapeltoa, 80 ha sopimusalaa. Koko sato menee oman tilan käyttöön. Pääosa noin 100 hehtaarin viljaalasta tuoreena laakasiiloon säilöttävää kokoviljaa (ohrakaura-vehnäseos).

Oy-muoto helpottaa omistajuutta ja kirjanpitoa. Kirjanpito on ulkoistettu.

Uuden pihaton takaisinmaksuajaksi laskettu 15 vuotta. Uusien hankintojen kannattavuus lasketaan tarkasti.

Uusien peltojen ostaminen syö kannattavuutta, siksi peltojen ostoa harkitaan tarkasti.

Toiminnan kannattavuutta ja navetan ja peltojen tuotosta parannetaan.

Resurssitehokkuusvaatimukset lisääntyvät, siihen luomutuotanto on ratkaisu. Luomutuotteiden kysynnän ja hinnan vaihteluihin pitää varautua.

Seuraavaan 10 vuoteen tuskin isoja uusinvestointeja.

MAITO JA ME

15

5

ASIANTUNTIJA VINKKAA

vinkkiä tekoälyn käyttöön maitotilalla

1

Tekoälyä kehitetään ennätystahtia. Miten maatalousyrittäjä voisi hyötyä tekoälystä?

Seuraavilla vinkeillä pääset hyvään alkuun.

TEKSTI ESSI SAARINEN KUVA GETTY IMAGES

Sujuvampi haku lähteineen

Yleisimmät tekoälypalvelut voivat korvata perinteisen hakukoneen ja säästää huomattavasti aikaa. Sen sijaan, että viljelijän pitäisi selailla useita nettilähteitä, tekoäly kokoaa olennaisen tiedon nopeasti yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi.

Testaamisen voi aloittaa esimerkiksi ChatGPT:stä ja Claudesta. Geminiä suositellaan laajoille tekstikokonaisuuksille, Llamaa koodaukseen. Näitä yleismalleja voi käyttää esimerkiksi internet-selaimen kautta tai lataamalla sovelluksen.

Tekoälylle annetaan promptaus eli ohje tehtävän suorittamiseksi. Mitä täsmällisempi se on, sitä paremman vastauksen saa. Prompti voisi olla vaikka ”Etsi tietoa maissin viljelystä Suomessa.

Painota haussa Keski-Pohjanmaan aluetta.

Lisää lähdeviitteet.”

16

MAITO JA ME

2

Sähköpostin muotoilu

Tekoäly soveltuu hyvin tekstien muokkaamiseen. Se osaa parantaa viestin rakennetta, tyyliä ja luettavuutta. Jos esimerkiksi myyjän tekemä tarjous ei vastaa odotuksia, tekoälyltä voi pyytää viestipohjaa tilanteen hoitamiseen. Vastaavasti sen voi ohjeistaa virallisen sähköpostin tekoon viranomaiselle.

Pyyntö ranskalaisilla viivoilla riittää. Tekoälyn ehdotus ei välttämättä ole lopullinen, mutta sinun on helppo muokata sen tekemää ehdotusta mieleiseksesi. Lopputulos on todennäköisesti parempi ja nopeammin valmis kuin itse tehty.

3

Kääntäjä

Kielimallit kääntävät tekstiä sujuvasti sekunneissa. Esimerkiksi ulkomaalaiselle työvoimalle voi käännättää perehdytys­ materiaalit sekä työ- ja turvallisuusohjeet. Ohjekirjojen tekstejä on helppo suomentaa, ja tekoälyä voi myös pyytää avuksi omaan viestintään vieraalla kielellä.

4

Raportointi

Tekoälylle voi ladata raportin ja pyytää sitä täsmentämään, ideoimaan uutta tai tiivistämään. Siltä voi myös pyytää apua raportin täyttämiseen.

On hyvä muistaa, että tekoäly saattaa hallusinoida, eli sen ehdotukset on aina tarkistettava. Se voi kuitenkin nopeuttaa raporttien tekoa merkittävästi.

Datan analysointi

5

Aineiston voi ladata sovellukseen ja pyytää tekoälyä luomaan siitä esimerkiksi graafeja tai taulukoita.

Lähitulevaisuudessa nykyiset tekoälypalvelut oppivat analysoimaan data-aineistoja entistä paremmin.

Myös tietyn tehtävän tekoon suunnitellut tekoälyagentit yleistyvät.

Yrityksillä on jo omassa käytössään suljettuja tekoälypalveluja, jotka analysoivat esimerkiksi lehmän ketoosi­ riskiä tai kasvinsuojeluaineiden toimivuutta eri olosuhteissa.

Vastaavan tyyppisiä palveluja löytyy myös avoimesti käytettävinä.

Haulla dairy llm (large language model eli suuri kielimalli) löytyy vaihto­ehtoja, joiden tasosta ei aina ole varmuutta, mutta kokeilemalla eli promptailemalla voi perehtyä niiden tietotasoon. Kääntäminen suomeksi onnistuu yhdellä komennolla.

Avoimia tekoälysovelluksia pääsee testaamaan ilmaiseksi. Aktiivikäyttö maksaa noin 20 €/kk. Maksettu versio on ilmaisversiota parempi tiedon­ hakija, ja tietoturvan luvataan olevan parempi.

Ole tarkkana

+

Kielimallit perustuvat tekoälyn opettamiseen, eli se kartuttaa älyään sille ladatuista tiedoista.

Henkilö- tai yksityistietoja esimerkiksi tilan taloudesta ei kannata ladata tekoälylle. Silti, ilman nimiä ja tunnuksia tekoäly on hyvä apuri esimerkiksi talousraporttien analysointiin.

On myös hyvä ymmärtää, että tekoäly voi tuottaa uskottavan kuuloista, mutta väärää tietoa, eli

Asiantuntijana

ESSI SAARINEN Projektipäällikkö KeskiPohjanmaan koulutusyhtymä Kpedussa, luennoinut tekoälyn käytöstä maatiloilla. Itsekin maatilallinen.

hallusinoida. Lähdekriittisyys on siis tärkeää.

Vielä tekoäly ei osaa esimerkiksi laatia ruokintasuunnitelmaa suomalaisiin olosuhteisiin kotimaisilla karkearehuilla, mutta se ei ole kaukana, osaahan se jo koota tiedot eri datalähteistä kokonaisuudeksi.

Luken tutkijat ovat visioineet, että tulevaisuudessa ”Tekoäly on tulevaisuuden pehtoori ja robotit renkiä.

Maanviljelijä on isäntä, joka johtaa toimintaa."

ENNUSTEMALLIT TEKOÄLYLLÄ Arvostetun Journal of Dairy Science -lehden joulukuun 2025 numerossa esitellään ensimmäinen agenttipohjainen tekoälyjärjestelmä, joka hyödyntää akateemisia ennustemalleja maidon­ tuotannon tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Pohjana on mm. lehden arkisto.

Järjestelmän luvataan muun muassa visualisoivan maidontuotannon ennustemalleja käytännönläheisiksi. journalofdairyscience.org

MAITO JA ME

17

T I L A L L A TA PA H T U U

Antinmäen tilan kosteikko on herättänyt laajaa kiinnostusta muissa tilallisissa.

Kuvassa kosteikon suunnittelija, Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Tilan uusi kosteikko houkuttelee elämää Antinmäen tilalle perustettiin kosteikko parantamaan lähijärven veden laatua ja lisäämään alueen luonnon monimuotoisuutta.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVAT JARI LEPPÄ

18

MAITO JA ME

E

teläsavolaisella Antinmäen tilalla komeilee pellon ja metsän rajalla kosteikkomaisema, osa maitotilojen monimuotoisuus- ja vesienhallintatyötä, johon Valiokin kannustaa.

Viime keväänä perustettu kosteikko elää jo omaa rikasta elämäänsä. Vesikasvit nousivat ilman kylvöä ja hyönteiset seurasivat perässä.

Pian paikalle saapuivat linnut, sillä kosteikkoaltaat tarjoavat niille suotuisia ravinto- ja pesimäympäristöjä. ”On ollut hienoa seurata, miten nopeasti luonto löysi tänne. Vesi­ lintuja, kahlaajia ja jopa petolintuja on näkynyt”, kertoo Antinmäen tilan isäntä Jari Leppä.

Kosteikon rakentamisen taustalla oli halu huolehtia läheisestä järvestä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta, mutta on siitä muutakin iloa. ”Alueen maisemallinen arvo kasvoi.

Kosteikko on kaunis ja näkyy kylätielle muidenkin ihailtavaksi.”

LÄHIJÄRVEN SUOJELUA Antinmäen tilan kosteikon keskeinen tehtävä on parantaa valuma-alueen vesien suojelua. ”Halusimme varmistaa, että kotijärvemme pysyy kirkasvetisenä."

Tilan pellot rajoittuvat Ylä-Rääveli-­ järveen johtavaan ojastoon. Peltovaltainen valuma-alue lisää riskiä ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumisesta vesistöihin.

Nyt peltoalueilta kertyviä kuivatusja valumavesiä ohjataan kosteikoille ojitusjärjestelyin siten, että jatkossa vesiä valuu käsittelemättöminä uomaan entistä vähemmän. ”Lampiketjujen vedet ohjautuvat ­­ ensin kosteikkoon, josta ne kulkevat valtaojan ja puron kautta järveen.

Vanhat mutahaudat kosteikon vieressä suodattavat myös valumavesiä."

Ravinteita ja kiintoainesta saadaan nyt pysäytettyä ennen järveen päätymistä.

”Kosteikon keskeisin tehtävä on parantaa ­valuma-alueen vesien suojelua.”

PELLOSTA JA METSÄSTÄ Antinmäen tilan kosteikko perustettiin kaivamalla kaksi allaskokonaisuutta: toinen metsään ja toinen peltoon peltoon - alueelle, joka oli ennestään vettymisherkkää ja vaikeasti viljeltävää.

Peltoa jäi kosteikon alle puolisen hehtaaria, metsää saman verran.

Kosteikkoon kaivettiin sekä matalia että syviä kohtia, joista osa ulottuu lähes kahteen metriin. Altaisiin tehtiin saarekkeita, ja kosteikon pohjaan upotettiin kantoja sekä pienempiä puita suojaksi eläimille ja kasvualustaksi vesieliöille. ”Halusimme kosteikkoon syvänteitä, matalia alueita ja saarekkeita, jotta eläimille tarjoutuu pesimäpaikkoja ja kasveille mahdollisuus kasvaa”, Leppä kuvailee.

TALVIRAKENTAMINEN KANTAVALLA POHJALLA Kosteikon onnistunut toteutus perustuu huolelliseen ja asiantuntevaan suunnitteluun. Antinmäen tilan kosteikon suunnitteli Veli-Matti Pekkarinen. ”Hyvä suunnitelma on aivan välttämätön hankkeen onnistumiselle.

Suunnittelijan tulee tuntea alue, sillä

­ aastot, valuma-alueet ja maalajit m vaihtelevat eri kohteissa.”

Kosteikko rakennettiin pääosin talvella, sillä jäinen maa kantaa painavat koneet ja täydessä lastissa ajavat kuorma-autot. Ennen kaivu- ja maansiirtotöitä Leppä jäädytti alueen huolellisesti.

TUKEA KOSTEIKON RAKENTAMISEEN Antinmäen tilan kosteikko on osa maitotilojen monimuotoisuus- ja vesienhallintatyötä.

Hanke toteutettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen ei-tuotannollisten investointien tuella, ja tilan oma väki osallistui merkittävästi rakentamiseen.

Kosteikon perustaminen maksoi oma työ mukaan lukien noin 18 000 euroa, josta tuen osuus oli 7 800 euroa.

Suurin osa kustannuksista muodostui maanrakennus- ja maastotöistä sekä työnjohdosta. Suunnittelun osuus kokonaiskustannuksista oli noin 13 prosenttia ja materiaalien noin 17 prosenttia. ”Kun suunnitelma ja kustannus­ arvio olivat kunnossa, tämä ei tuntunut raskaalta hankkeelta. Ei-tuotannollinen tuki kannusti omalta osaltaan toteuttamaan hankkeen”, Leppä kiittää. •

MAITO JA ME

19

T I L A L L A TA PA H T U U

Hyvinvointimittaus näyttää kehityksen paikat Maito- ja lihakarjatiloille on kehitteillä Nasevaan liittyvä hyvinvointimittaus. Uusi menetelmä auttaa parantamaan eläinten hyvinvointia ja tuotannon kannattavuutta.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

20

MAITO JA ME

Minna ja Samu Vilden panostavat erityisesti vasikoiden hyvään hoitoon ja pitkään juottoon. Elinvoimaisista vasikoista kasvaa hyviä ja pitkäikäisiä lehmiä. Kymmenen vuotta vanha pihatto pidetään väljänä niin lehmien kuin vasikoidenkin puolella.

”Sosiaalisuus lisää vasikoiden hyvinvointia. On tärkeää tottua jo nuorena muihin eläimiin ja ihmisiin.”

Tuomalan tila, Orimattila ELÄIMET

P

akkashuuru koristelee Minna ja Samu Vildenin omistaman Tuomalan tilan pihaton Orimattilan Hennassa. Vasikoilla on kuitenkin leppoisat olot paksulla olkipatjalla.

Vasikat ovat Tuomolan tilan silmäteriä. ”Vasikoille pitää antaa hyvä alku.

Silloin niistä saadaan tuottavia ja pitkäikäisiä lehmiä”, Minna Vilden painottaa.

Tuomalan tilalla vasikoiden elämän hyvään alkuun kuuluvat pitkä juottokausi, paksu olkikuivikepohja ja iso yhteiskarsina, jossa vasikat tottuvat sosiaaliseen elämään. Hyvinvointimittauskin painottaa vasikoiden hyvää hoitoa pitäen sisällään riittävän ternimaidon saannin, hyvät ympäristöolot ja vuorovaikutuksen muiden eläinten ja ihmisten kanssa.

VERTAILU MUIHIN TÄRKEÄÄ Valio on mukana Luonnonvarakeskus Luken vetämässä hyvinvoinnin arvioin­timittariston kehittämishankkeessa. Hyvinvointimittaus tulee osaksi

Nasevaa ja siinä hyödynnetään ennestään Nasevassa olevia tietoja.

Luken hyvinvointitutkijat ja Faban eläinlääkärit ovat kouluttaneet viisi seminologia tekemään eläinten hyvinvointimittaukset tiloilla. Tuomalan tilalla mittaus tehtiin viime vuoden marraskuussa. ”Mittaus vaati meiltä yhteen webinaariin osallistumisen ja ennakkotietolomakkeen täyttämisen, mikä vei puolisen tuntia. Faban asiantuntija tekee mittauksen itsenäisesti navetassa.

Yrittäjä ei saa olla siinä edes mukana”, Minna kertoo.

Mittauksesta syntyy raportti, josta yrittäjä näkee eläinten hyvinvoinnin tilanteen. Hyvinvointiraportti on tarkoitus käydä myöhemmin läpi tilan terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa, joka neuvoo hyvinvoinnin parantamistoimissa.

Tuomalan tilan mittauksessa kohennettavaa löytyi ainoastaan yhden juoma­altaan puhtaudessa. Esimerkiksi eläinten tilavaatimukset täyttyivät hyvin.

112 lehmää (holstein 95 %, 5 % risteytyksiä).

Poikimakertoja keskimäärin 3,1.

Karjassa on 10 satatonnaria.

PELLOT Viljelyala 110 ha, josta 65 ha nurmea. Vilja korjataan sekä kokoviljasäilörehuna että kuivattuna. Reilut laitumet sekä lehmillä että nuorkarjalla, laitumille vapaa pääsy.

NAVETTA 2 robotin verhoseinäpihatto.

149 eläinpaikkaa.

Säilörehu jaetaan 8 krt/ pvä mattoruokkijalla, väkirehu 6 kioskilta ja roboteilta. Betonirakolattia, lannanpuhdistusrobotti.

VASTUULLISUUS Vastuullisuuslisän toimista tilalla ovat käytössä laidunnus, hiehojen ympärivuotinen ulkoilu, hiiliviljely, uusiutuva energia eli aurinkovoima, maidon lämmön talteenotto ja ennalta ehkäisevä terveydenhuolto (Naseva).

KESKITUOTOS 13 800 kg EKM /lehmä.

MAITO JA ME

21

Karjaharja on yksinkertainen tapa parantaa lehmien viihtyvyyttä. Karjaharja maksaa 1 000–4 000 euroa.

”Olisi hyvä, jos palautteen voisi saada mahdollisimman pian mittauksen jälkeen, jolloin asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Vertailua muihin tiloihin pidämme tärkeänä. Silloin pystyy kehittämään omaa tekemistään”, Minna tähdentää.

ENSIN LUOMUTILOILLE Luonnonvarakeskus julkaisi Naseva­-hyvinvointimittauksen ohjeistuksen helmikuussa. Valio on ottanut hyvinvointimittauksen vastuullisuuslisän vapaaehtoiseksi toimenpiteeksi luomutiloilla. Tavanomaisen tuotannon tiloillakin hyvinvointimittauksen voi teettää, mutta omakustanteena.

Mittausta on tähän mennessä pilotoitu 50 maitotilalla. ”Näemme uuden hyvinvointimittauksen hyvänä tapana seurata ja kohentaa eläinten hyvinvointia.

Uuden mittarin avulla saadaan selville eläinten hyvinvointi kokonaisvaltaisesti. Mittari tuottaa vertailukelpoista tietoa, jolloin yrittäjä näkee, missä asioissa olisi parannettavaa”, eläinlääkäri Hanna Castro Valiolta sanoo.

Mittaristo sisältää 45 tarkastettavaa kohdetta, jotka on jaettu viiteen

22

MAITO JA ME

”Ennaltaehkäisy on aina halvinta terveyden­hoitoa.” osa-alueeseen. Osa-alueet ovat ravitsemus, ympäristöolot, terveydentila, käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet sekä eläinten tunnetila. Jokaisen mittarin ja osa-alueen tuloksia voi verrata muiden tilojen tuloksiin.

Mittausraportin pisteytystä vielä kehitetään, jolloin raportista näkyy jatkossa myös eläinten hyvinvoinnin kokonaisarvosana eri eläinryhmille.

Hyvinvointimittauksen teettäminen maksaa maitotilalle 140 euron perusmaksun ja 8,50 euroa lehmältä.

EDULLISINTA EHKÄISTÄ ENNALTA Vildenit ovat 15 vuoden yrittäjäurallaan päässeet lähes 14 000 kilon keskituotokseen. Monia asioita on tehty tuotoksesta päätellen oikein. Eläin-

ten hyvinvointi on ollut tilalla aina tärkeimpänä tavoitteena. ”Panostamme paljon ruokintaan.

Mattoruokkija tuo lehmille säilö­ rehun eteen kahdeksan kertaa päivässä.

Silloin rehu on aina varmasti tuoretta.

Analysoimme rehut usein ja teemme ruokintasuunnitelman analyysien mukaan”, Samu kertoo.

Väkirehu tarjotaan lehmille kuudesta ruokintakioskista ja roboteilta. ”Robottien edessä on reilusti odotustilaa. Myös ruokintapöytätilaa on reilusti. Juoma-altaitakin löytyy riittävästi navetan molemmista päistä”, Minna täydentää.

Tilalla hyödynnetään eläinten tarkkailussa kaikki lypsyrobotilta saatavat automaattimittaukset, myös kiimanseuranta. Laidunnus kuuluu normaaliin toimintatapaan niin lypsy- kuin hiehopihatossa. Lehmät saavat kulkea vapaasti laitumen ja navetan välillä.

Ennaltaehkäisy on aina halvinta terveydenhoitoa ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Mari Niemi käykin tilalla kuukausittain. Kaikkien poikineiden lehmien kunto tarkastetaan rutiininomaisesti. Sorkkahoidot tehdään neljän kuukauden välein. •

ASIANTUNTIJA VINKKAA

Vältä hometoksiinit murskeviljan säilönnässä

Asiantuntijana

ARJA SEPPÄLÄ Säilöntäasiantuntija EASTMAN

Ohjeet murskeviljan säilöntään on päivitetty riskien välttämiseksi.

P

erinteisesti murskeviljasäilönnässä viljan tavoitekosteus on ollut yli ­ 30 %, jopa 35–45 %. Säilöttävän viljan kosteutta ei kuitenkaan läheskään aina pysty itse valitsemaan. Melko kuivaa viljaa päädytään usein murskesäilömään tiedostamatta siihen liittyviä riskejä.

Kun viljan kosteus on vain 14–28 %, homeilla on kilpailuetu muihin mikrobeihin nähden. Homeiden torjunta on keskeisin säilönnän haaste. Samanaikaisesti hapettomuuden saavuttaminen on vaikeampaa, koska kuivat jyvät eivät litisty tiiviiksi massaksi kuten kostea vilja.

Homeiden tuottamia myrkkyjä eli mykotoksiineja voi muodostua viljaan pellolla tai puinnin jälkeen, jos olosuhteet suosivat toksiinien muodostumista.

Kun säilöntä on epäonnistunut, murskeviljassa on havaittu aflatoksiinia. Lehmän rehussaan syömä aflatoksiini kulkeutuu maitoon saakka. Maidossa sitä ei kuitenkaan saa olla, ja siksi aflatoksiini viljassa voi johtaa jopa maidon vastaanottokieltoon.

Toisinaan jopa silmin näkymätön määrä homeita riittää tuottamaan toksiineja rehuun niin paljon, ettei rehua saa syöttää eläimille. Näkyvästi homeista rehua ei eläimille saa syöttää muutoinkaan.

LEHMÄLLE TUTTU AINE Viljan kosteuden ollessa alle 28 % pelkkä pH:n lasku ei riitä, vaan tarvitaan säilöntäaine, joka estää homeiden kasvua.

Propionihappoa ja sen suolamuotoja on käytetty homeiden torjuntaan elintarvike-

”Propionihappoa on käytetty homeiden torjuntaan elintarviketeollisuudessa ja viljan säilönnässä laajasti jo 1960luvulta lähtien.” teollisuudessa ja viljan säilönnässä laajasti jo 1960-luvulta lähtien. Se on laajasti käytössä esimerkiksi Tšekeissä maissin murskesäilönnässä.

Propionihappoa muodostuu pötsikäymisessä luonnostaankin, joten se on lehmälle tuttu aine.

Perehdy päivitettyihin ohjeisiin, jotta vältät riskit.

PÄ I V I T E T Y T OHJEET Murskaa vilja 1–2 vuorokauden kuluessa puinnista.

Valitse propioni­ happoa sisältävä säi­ löntäaine. Annostele riittävästi ja tasai­ sesti.

Tiivistä huolellisesti.

Sulje ilmatiiviisti vakuumikalvolla ja aumamuovilla.

Pidä siilo kiinni 1–2 kuukautta.

Lue uudistetut, yksityiskohtaiset ohjeet: aiv.fi/sailo-oikein/ viljansailonta/ murskesailonta

HYVIÄ KOKEMUKSIA PROPIONIHAPOSTA Monet tilat ovat siirtyneet käyttämään propionihappopohjaista Propcorn Plus-säilöntäainetta murskeviljan säilönnässä.

Kokemukset ovat olleet positiivisia. • Lue lisää: jutun pidempi versio maitojame.fi -sivuilla. Hilja ja Markku Raappana kertovat kokemuksiaan kuivan murskeviljan säilönnästä Propcorn Plus -aineella.

Lisää aflatoksiinista Maito ja Me-lehden jutussa 1/2025.

MAITO JA ME

23

ASIAN YTIMESSÄ

MIKKO HEIKKINEN Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja kutsuu Valiolle tärkeitä sidosryhmiä keskusteluun ajankohtaisten aiheiden äärelle.

Numerot kertovat totuuden Vahva tuki omalle ruoantuotannolle ja maitotalous tulee vastakin olemaan päätöksenteon keskiössä.

TEKSTI RAILA AALTONEN KUVAT SABRINA BQAIN

M

TK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä on ehtinyt tunnustella uutta tehtäväänsä vasta 1­ 6 arki­ päivää, kun hän istahtaa Mikko Heikkisen haastateltavaksi Maalaisten­ talossa Helsingin Simonkadulla. Vaikutelma miehestä on sotilaallisen tiukka, ja upseerin ura Hemmilällä väikkyikin mielessä ennen agronomin opintoja.

Hemmilä kuvaa sateenvarjotavoitteekseen maa- ja metsätalouden elinkeinojen pitämi­ sen esillä ja niiden kannattavuuden paranta­ misen. MTK:n edustamat elinkeinot pystyvät tarjoa­maan vakautta, jota geopoliittisesti epä­ vakaa­na aikana haetaan. ”Maatalouden puolella korostan elin­ keinon aseman vahvistamista ruokaket­ jussa. Myös metsätalouden kannattavuus on isossa roolissa. Metsät tarjoavat myös ratkai­ suja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, ja niiden kysymysten yhteydessä korostuu omaisuuden suojan kunnioittaminen, kuten hakkuuoikeudet”, Hemmilä linjaa.

Maatalousekonomistina hän luottaa lujasti

24

MAITO JA ME

numeroihin. Ne paljastavat elinkeinon talou­ dellisen aseman ja viimeisten vuosikymmen­ ten heikon kehityksen. ”Näen, että täältä vuotaa kaiken aikaa pääomia muualle. Syntyy korvausinvestointi­ velkaa ja pahimmassa tapauksessa omaisuutta alkaa pääomien puuttuessa siirtyä ulkomai­ siin käsiin.”

EDUNVALVONNAN MERKITYS PUNTARISSA Heikkinen vie keskustelun yleiseltä tasolta maidontuotantoon. Maidon merkitys on iso tuotantosuuntana ja numeroiden valossa, miten tämä näkyy edunvalvontatyössä?

Hemmilän mukaan nurmeen perustuvalla tuotannolla on suhteellinen kilpailuetu puolel­ laan ja siten hyvä tulevaisuus. Edunvalvonnan työkalut ovat tutut, MTK:n maitovaliokunta ja yhteistyö maitovaltuuskunnan sekä meije­ reiden kanssa.

Heikkinen ottaa puheeksi tuotanto­ suuntien omat edunvalvontaorganisaatiot.

Mistä niiden nousu kertoo?

KUKA Tero Hemmilä (58) Laitilasta.

Tero Hemmilän tavoitteena on MTK, joka ymmärtää tiu­ kasti sekä tukipolitii­ kan ohjaavat elemen­ tit että markkina­ edunvalvonnan ja kulupuolen. Maa­ talouden yhteiskun­ nallinen vaikutta­ vuus luo edellytykset parantaa elinkeinon kannattavuutta.

Aloitti Maa- ja metsä­ taloustuottajien keskus­ liiton puheenjohtajana 1.1.2026. Työskennel­ lyt eri tehtävissä HK­Sca­ nilla 13 vuotta, viimeksi konsernin toimitusjohta­ jana 2019-2022. Johto­ tehtävissä Yaralla 20102018.

Suoritti maatalous­ harjoittelun maitotilalla Kanadassa 1989, työs­ kenteli MTK:n ja maito­ valtuuskunnan maito­ asiamiehenä 1996-1997.

Hemmilän tilan isäntä vuodesta 2007, tilalla kasvintuotantoa ja ­metsätaloutta.

Perheeseen kuuluu ­puoliso ja kolme tytärtä.

>

MAITO JA ME

25

RAKKAIN RUOKAMUISTO ”Parhaat ruokamuistot liittyvät kesäisiin grillaushetkiin, mutta niissä maito ei ole pääosassa. Valion tuotteista käytän eniten Eila kevytmaitoa. Hienoja tuotteita ovat myös nykyajan trendeihin tarttuvat välipalatuotteet.”

”Jos vahvasti kehittyvät tilat eivät koe MTK:ta itselleen relevanttina, haluan sen muuttaa. En pidä edunval­ vonnan resurssien hajauttamista järke­ vänä”, Hemmilä sanoo. Työlistalla on keskusteluyhteyden rakentaminen tuotantoalakohtaisten tuottajayhteisö­ jen kanssa. ”MTK:ssa on monien sukupol­ vien aikana kerätty resurssi tehdä tätä työtä. Se on suunnattava siten, että tuotantoonsa panostaneet tilat kokevat hyötyvänsä edunvalvonnasta. Meidän painoarvo on siinä, että edustamme merkittävää osaa ruoantuotannosta.”

PÄÄOMARESERVIÄ KERRYTTÄMÄÄN Markkinaedunvalvonnan tehostami­ sesta puhutaan, mutta mitä se käytän­ nössä tarkoittaa, kysyy Heikkinen.

Hemmilä siteeraa numeroita.

Niiden mukaan maatalouden myynti­ tulot ovat vuositasolla 4,5 miljardia euroa ja tuotantopanoshankinnat kuusi miljardia. Tuet tuovat maatalouteen runsaat 1,5 miljardia euroa vuodessa, ja summa tuskin kasvaa lähivuosina. ”Jos yrittäjätuloa halutaan vahvis­ taa, niin markkinoiltahan sitä rahaa pitää pystyä saamaan, niin tulo- kuin menopuolelta.” ”EU-aikana tilamäärä on puolittu­ nut ja tuotantomäärät pysyneet kuta­ kuinkin ennallaan. Kukaan ei voi sanoa, että elinkeino ei olisi itse mitään tehnyt. Tuottavuushyöty ei kuitenkaan

26

MAITO JA ME

Elintarviketeollisuutta omistavien tuottajien tulee haastaa yritystään ja sallia sen myös haastaa omistajiaan, Mikko Heikkinen ja Tero Hemmilä näkevät.

”Yhteiskunnan pitää ottaa elinkeinon asia vakavasti, jo huoltovarmuuden tähden.” ole pysynyt yrityksissä, koska mark­ kinavoimat ovat epätasapainossa”, Hemmilä toteaa.

Hän nostaa esiin kaksi keskeistä tekijää tilanteen oikaisussa. Ensinnä­ kin yhteiskunnan pitää ottaa elinkei­ non asia vakavasti, jo huoltovarmuu­ den tähden. ”Ruokaturva on kannattavan ruoan­ tuotannon sivutuote. Eikä riitä, että maatalous jollain lailla pärjää. Yrittäjyys on sitä, että parhailla on mahdollisuus vaurastua muita enemmän.”

Toinen strategisesti tärkeä asia on, että tuottajien omistus elintarviketeol­ lisuudessa säilyy.

Asiat liittyvät toisiinsa pääomien kautta - ja nyt päästään markkinaedun­ valvonnan ydinkysymykseen. ”Sata vuotta sitten tuottajat perus­ tivat osuuskuntia luomaan arvoa ja markkinakanavia alkutuotannon tuot­ teille. Tänäkin päivänä menestyvän maatalousyrittämisen edellytys on, että täällä on menestyvää elintarviketeolli­ suutta”, Hemmilä paaluttaa. ”Jos tiloilla ei ole pääomien reserviä edes omiin korvausinvestointeihinsa, niin millä ne pääomittavat omaa elin­ tarviketeollisuutta, jos tarve tulee?”

PUNNUKSET TASAPAINOON Hemmilän näkemyksen mukaan mark­ kinaedunvalvonta on paljolti myös lainsäädäntöön vaikuttamista. Vääris­ tynyttä tasapainoa tulee oikaista, ja työkaluina ovat elintarvikemarkkina­ laki, hankintalaki ja kilpailulaki. ”Punnusten tasapainottaminen on yhteiskunnan vastuulla. Yhteiskunnan kannalta kysymys on ruokaturvasta.

Tämän tien päässä, jota nyt kuljetaan, saattaa olla ruoantuotannon joutumi­

koskee investointeja maitotiloilla.

Lainahanat ovat tiukalla ja investointitukien riittävyys on epävarma.

Hemmilä näkee pankkien nihkeydessä epäilyksen alan kannattavuudesta. ”Tullaan taas samaan peruskysymykseen: mahdollistaako ruokaketjun nykyinen asento pääomien kertymisen maatiloille. Jos markkinoilta tulisi maatalouteen enemmän rahaa, rahoituksen saatavuus paranisi ja paineet myös tukia kohtaan vähenisivät. Tämä vahvistaisi nuorten yrittäjien uskoa alaan.” ”Ei ruokaketjussa kaikilla ole yhtä paljon korvausinvestointivelkaa kuin alkupäässä. Markkinoiden nykyinen vinoutuma ei ole mielipideasia, vaan se on numeroista nähtävissä.”

nen pääoman puutteessa ulkomaisiin käsiin.” ”Patolevyjä, joilla markkinatuottoja saadaan jäämään alkutuotantoon, ovat myös vahvat brändit, joilla saavutetaan vahva kuluttajasuhde, ja joillakin toimialoilla tuottajaorganisaatiot.

Lisäksi alkutuotannon ja teollisuuden tulee käydä rakentavaa dialogia ja haastaa toisiaan siitä, mitä voidaan yhdessä saada aikaan.”

Heikkinen nyökyttelee hyväksyvästi. ”Hienoa että otit tämän esille. Edunvalvonta ei ole yksin tilatason toiminnan turvaamista. Etujärjestö tekee työtä suomalaisten viljelijöiden eteen myös yhdessä teollisuuden kanssa. Se on yksi isoimpia juttuja, joissa sitä yhteistä tekemistä pitää löytää”, hän summaa.

INVESTOINNIT PUHUTTAVAT Heikkinen virittää keskustelua tuista.

Kohdistetaanko niitä jatkossa voimakkaammin ruoantuotantoon, ja voisiko koko Suomi olla yhtä tukialuetta? ”Koko maatalouden tukemisen lähtökohta on ruoan. Pystymme tuot-

”Hemmilän viesti nuorille on rohkaiseva: Ruoan merkitys tulee vain korostumaan.” tamaan ratkaisuja myös monissa ympäristöön liittyvissä haasteissa, mutta meidän pitää pystyä ansaitsemaan niillä”, Hemmilä toteaa.

Hän näkisi hyvänä, että nykyisestä tukimallista siirryttäisiin litrakohtaiseen maidontuotannon tukeen, sillä tukien maksatustavan erot eri alueilla vievät paljon energiaa elinkeinolta.

Silti tuet voisivat olla edelleen alueellisesti porrastettuja. ”EU:n periaatteena on, että koko alueella voidaan harjoittaa maataloutta kannattavasti. Luonnonhaittojen kompensointi on tärkeä lähtökohta.”

Heikkisen listan seuraava huoli

RUOAN MERKITYS KOROSTUU Hemmilän viesti nuorille on rohkaiseva: Ruoan merkitys tulee vain korostumaan. MTK:n tulee hänen mielestään tukea erityisesti nuorten tuottajien yrittäjyyttä ja tulevaisuuteen katsomista. ”Tarvitaan samastumiskohteita ja rohkaisua yrittäjille. Viestintä ei saa kuitenkaan perustua vääristyneeseen kuvaan. Ellei näkymä elinkeinossa yleisesti ole hyvä, houkuttelu alalle nuorten tuottajien tuen avulla on väärin”, hän toteaa.

Heikkinen uumoilee, että jäsenkunnan rakenne aiheuttaa myös tasapainottelun tarvetta MTK:ssa. Muuttaako metsänomistajien osuuden kasvu keskusliiton toimintaa, hän kysyy.

Hemmilä lupaa pitää edunvalvonnassa maatalouden ja metsätalouden asiat omina kokonaisuuksinaan. ”Jos asiat ovat keskenään hyvin erilaisia, keskimääräinen johtaminen ei ole hyvää johtamista, vaikka ne kuuluisivatkin samaan koriin”, hän toteaa. ”En usko, että painotuksissa tapahtuu radikaalia muutosta, jos pystymme tiivistämään edunvalvonnan fokusta.

Eurojen kautta tarkasteltuna maatalouden merkittävyys ei heikkene.” •

MAITO JA ME

27

Valio hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta Kilpailun kiristyminen ja ilmastohaasteet muuttavat nyt vauhdilla globaalia ja kotimaista ruokajärjestelmää. Valio vastaa muutokseen monipuolistumalla ja kansainvälistymällä.

Ilmastotyö on kiinteä osa liiketoimintaa.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

28

MAITO JA ME

VALIO

Valion strategia on niin sanottu elävä strategia, jota päivitetään, jos toimintaympäristössä tai Valion omissa strategian toteutukseen vaadittavissa kyvykkyyksissä tapahtuu muutoksia, strategiajohtaja Sara Reponen kuvaa.

S T R AT E G I A E D E L L Ä

VALIO

V

alion strategiassa painot­ tuvat kansainvälinen kasvu, liiketoiminnan monipuolis­ taminen ja kestävä kehitys.

Samalla uuden ajan ruokatalossa halu­ taan pitää huolta, että maidon sekä maidontuottajien asema pysyy vahvana ja Valion brändi kukoistaa. ​​​Strategia toimii kompassina koko organisaatiolle ja lupauksena omistajille siitä, että muutoksiin vastataan ennakoi­ vasti. ​​​J​os markkinoiden suunta näyttää muuttuvan, strategiaa päivitetään. ​​Valion johtoryhmä ja hallitus tekivät viime syksynä ​strategiapäivityksen, joka keskittyi muuttuvaan markkinatilantee­ seen ja sen vaikutusten arviointiin.

Euroopan maitomarkkinoilla käydään läpi suuria muutoksia. Pitkän aikavälin tuotantoennusteet laskevat, minkä myötä kilpailu maidosta ja tuotta­ jista on kiristynyt.

Tämän seurauksena markkina on alkanut keskittyä. Esimerkiksi Suomes­ sakin tutun Arlan ja saksalaisen DMK:n fuusioprosessi on parhaillaan käyn­ nissä ja hollantilainen FrieslandCampina fuusioitui vuodenvaihteessa belgialaisen Milcobelin kanssa. Kilpailijoita on siis yhä vähemmän, mutta ne ovat entistä suurempia ja vahvempia. ”STRATEGIAN ON ELETTÄVÄ MAAILMAN MUKANA” Valion strategiaa arvioidaan jatkuvasti ja päivitetään tarpeen mukaan. Strategia­ johtaja Sara Reponen luonnehtii toimintatapaa eläväksi strategiaksi. ”Strategiatyömme perustuu tiettyi­ hin ennusteisiin ja oletuksiin Valion toiminta­ympäristöstä. Jos ne eivät enää pidä paikkaansa tai emme enää näe jotain strategista valintaa järkevänä, päivi­ tämme strategiaa”, Reponen kertoo.

Suomen markkinoiden kasvupoten­ tiaali on tällä hetkellä vähäistä heikon talouskasvun ja väestönkehityksen takia, joten painopistettä siirretään entistä vahvemmin Suomen ulkopuolelle. ”Keskeisiin lähimarkkinoihin, joita ovat Ruotsi ja Baltia, satsataan jatkos­ sakin vahvasti. Valion kansainväliset markkinat ulottuvat kuitenkin ympäri

maailmaa Aasiaan ja Yhdysvaltoihin asti”, Reponen kuvailee.

Etenkin Kaakkois-Aasiassa nähdään kasvun mahdollisuuksia lisäarvomaito­ jauheiden markkinoilla. Lisäksi Valion kansainvälisessä kasvussa luotetaan kuluttajien suosikkeihin, joihin kuulu­ vat kasvipohjaisista tuotteista tunnettu Oddlygood ja proteiinivälipaloihin keskittyvä PROfeel. ”Tarvitsemme kasvua, koska ilman kasvua ei kannattavuus lisäänny”, Repo­ nen toteaa.

Viime vuoden tammikuussa Valio yhtiöitti kansainvälisesti menestyneen PROfeel-liiketoiminnan vauhdittaakseen sen kansainvälistä kasvua.

”Kilpailijoita on siis yhä vähemmän, mutta ne ovat entistä suurempia ja vahvempia.” ”Laajensimme PROfeel-liiketoimin­ taamme useille uusille markkinoille ja rikoimme 100 miljoonan euron vuosittai­ sen liikevaihdon rajan”, Reponen toteaa.

Uuden kestävän liiketoiminnan kehit­ täminen nousee Valion päivitetyssä stra­ tegiassa entistä vahvemmin esiin. Koko­ naisuuteen kuuluvat esimerkiksi Business Finlandin rahoittama Food 2.0 -tutkimusja kehityshanke, biokaasuliiketoiminta ja Carbo-asiakkuusohjelma. Muitakin uusia kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia tutkitaan Valiolla jatkuvasti.

Vaikka kansainvälinen kasvu on Vali­ olle nyt välttämätöntä, se ei luovu tavoit­ teestaan olla Suomen markkina­johtaja kuluttajabrändiliiketoimin­nassa ja edel­ läkävijä foodservice­-markkinassa Valio Aimo -liiketoiminnan kautta. ”Strategian ytimessä on edelleen vahva ja tunnustettu Valio-brändi sekä kotimainen maito, vaikka uusiakin liike­ toiminta-alueita hyödynnetään globaa­ lissa kilpailussa.”

PROfeel® -tuotteita nautitaan yhteensä jo 13 maassa.

PROfeel® maistuu maailmalla Jo vuonna 2005 lanseerattu PROfeel®­-brändi on kasvattanut suosiotaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Sen menestys perustuu Valion keskeisiin vahvuuksiin: kykyyn innovoida sekä vahvaan tuote­kehitykseen ja brändiosaamiseen.

Proteiinikategoria kasvaa globaalisti noin 15–20 prosenttia vuodessa, ja Valio haluaa olla vahvasti mukana tässä kasvussa.

Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, ja proteiinista on tullut olennainen osa ravitsemusta myös muiden kuin aktiiviliikkujien keskuudessa.

Tuotesarjaan kuuluu proteiinivanukkaita, jogurtteja ja pirtelöitä, joissa korkealaatuinen maitoproteiini yhdistyy herkullisiin makuihin.

Ne tukevat esimerkiksi painon­hallintaa, sillä ne sisältävät vähän sokeria ­ ja rasvaa sekä auttavat pitämään nälän tunteen loitolla.

MAITO JA ME

29

Asiantunteva palvelu ja laadukkaimmat Alfa Laval-tuotteet hygieeniseen nesteenkäsittelyyn!

VALIO

www.thinkflow.fi

Hei, sinä maaseudun ihminen!

Haluaisitko työskennellä kotona tehden merkityksellistä työtä? Avaa sydämesi ja kotisi huolenpitoa tarvitsevalle lapselle.

Ole yhteydessä niin, keskustellaan lisää!

040 623 6011, Titta Pohjantähti

30

MAITO JA ME

Lue toiminnastamme familar.fi/ perhehoitopalvelut

Ilmastotyö ei ole ­Valiolla erillinen hanke, vaan olennainen osa liiketoiminnan kehittämistä, Juha Nousiainen korostaa.

”ILMASTO-OHJELMA TOTEUTUU LIIKE­TOIMINNAN YTIMESSÄ” Ilmasto on yksi Valion strategian keskeisistä ulottuvuuksista. Valion johtava neuvonantaja Juha Nousiainen korostaa, että ilmastotyö ei ole yh­tiös­sä erillinen hanke, vaan kuuluu kiinteästi liiketoiminnan kehittämiseen. ​​​”Kilpailukykyisellä yrityksellä tulee olla uskottava tapa hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen samalla, kun se kehittää tuottavaa liiketoimintaa”, Nousiainen kiteyttää.

Valion strategia nojaa ajatukseen monimuotoisesta ruokajärjestelmästä, jossa maitotuotteet, kasvipohjaiset vaihtoehdot ja uudet teknologiat, kuten solumaatalous, elävät rinnakkain.

Vaikka Valio kehittää uusia arvoketjuja, sen juuret ovat edelleen vahvasti maidontuotannossa, jota pidetään suomalaisen ruokajärjestelmän perustana. Strategia mahdollistaa samanaikaisesti sekä maitoliiketoiminnan kehit-

Lannasta polttoainetta

tämisen että uusien, kestävien liike­ toimintojen rakentamisen.

Valion tavoitteena on kytkeä ilmas­ totyö suoraan liiketoimintaan. Yksi esimerkki tästä on Carbo-asiakkuus­ ohjelma, jonka tavoitteena on myydä asiakkaille maitotuotteiden ohella pääs­ tövähennyksiä ja hiilenpoistoja.

Tämä on aivan uusi liiketoiminta­ malli, jossa arvoketjun sisällä tehdään ilmastotyötä yhdessä asiakkaiden

TERO TAKALO-ESKOLA

”Kun ilmastotyö, maatilojen arki ja uudet liiketoimintamallit yhdistetään, syntyy ratkaisuja, jotka vievät strategiaa eteenpäin myös taloudellisesti.”

kanssa. Valion mallin mukaisesti muu­ tamat kansainväliset kilpailijat ovat aloittaneet samantyyppisen toiminnan. ”Kun ilmastotyö, maatilojen arki ja uudet liiketoimintamallit yhdistetään, syntyy ratkaisuja, jotka vievät strate­ giaa eteenpäin myös taloudellisesti”, Nousiainen toteaa.

Valion ilmasto-ohjelma on kehitty­ nyt nykyiselleen pitkän ajan kuluessa.​​​ Nousiainen kertoo, että a​​jatus maito­ ketjun ilmastolaskennasta syntyi jo yli 15 vuotta sitten hänen johtaessaan alkutuotantoa ja maidonhankintaa.

Nykyinen, tavoitteellinen ilmasto-­ ohjelma julkistettiin marras­ kuussa 2018 vastauksena kiristynee­ seen ilmastokeskusteluun ja säänte­ lyyn. Sen tavoitteena nollata Valion maidon arvoketjun ilmastovaikutukset vuoteen 2035 mennessä.

Tulokset ovat jo nähtävissä, sillä vuosina 2019–2024 päästöjä​on Va­liolla onnistuttu vähentämään​noin 21 prosenttia. •

Valion ja energiayhtiö St1 Biokraftin yhteisyritys Suo­ men Lanta­kaasu Oy raken­ taa laajaa biokaasun tuotan­ toverkostoa, jossa maitoti­ lojen lanta ja maatalouden sivuvirrat jalostetaan uusiu­ tuvaksi nesteytetyksi bio­ kaasuksi.

Yhteistyö kattaa koko arvoketjun navetasta jake­ luun: lanta kerätään tiloilta ja mädätetään biokaasuksi.

Lopputuote jaellaan St1:n jakeluverkoston kautta ​​​Biokaasu toimii ennen kaikkea raskaan liikenteen polttoaineena ja on tär­ keä osa Valion uusiutuvan energian ja hiilineutraalius­ tavoitteita. Suomen Lanta­ kaasun ​​​teollisen kokoluokan biokaasulaitoks​et​ ​on tarkoi­ tus ottaa käyttöön vuoden 2026 aikana​. Tavoitteena on tuottaa jopa 1 terawattitun­ nin verran nesteytettyä bio­ kaasua vuoteen 2030 men­ nessä, mikä vastaisi mer­ kittävää osaa Suomen bio­ kaasutavoitteista.

MAITO JA ME

31

Vaihda nyt V300 sarjaan Arvolan tila, Mika Uusi-Kauppila ja Tuija Vallinheimo: “Vaikka VMS Classic-malli oli hyvä, uusi VMS V310 on ihan eri robotti”.

Lue lisää Karjaviestistä:

Enemmän ominaisuuksia ja kustannustehokkuutta DeLaval VMS™ V300 etuja vrt. Classic -malliin: • Pienemmät käyttökustannukset • Säästää sähköä • Säästää vettä • Säästää vedinsuihketta • Lisää kapasiteettia ja toimintavarmuutta

Tee päätös nyt!

Tarjous voimassa huhtikuun 2026 loppuun asti.

Kysy vaihtotarjous Aluemyyjältäsi: www.delaval.com/fi/yhteystiedot DeLaval ei väitä, että tässä esitetyt tulokset saavutetaan kaikilla käyttäjillä, eikä tämä tieto muodosta takuuta palvelusta tai suorituskyvystä. Todellinen, yksilöllinen suorituskyky ja parannus riippuvat useista tekijöistä, kuten lypsykäytännöistä, lehmien ominaisuuksista, tilan- ja karjanhoidon käytännöistä

DELAVAL TYÖHAALARI

7495

AL2150018348 Täydellinen valinta jokapäiväiseen käyttöön.

Vahvistetut polvet ja joustava selkäosa.

Unisex -malli, saatavilla koot XS-4XL.

JUOMAKUPPI S22

UIMURIKUPPI CF7

NORM. 209,00 | AL90602883 Ruostumaton juomakuppi korkeatuottoisille lehmille. Helppo pitää puhtaana, kupin yläreuna estää tehokkaasti roiskimisen. Veden virtaus 22 l/min (4 bar).

NORM. 179,00 | AL97282490 Kestävä uimurikuppi, joka pitää vedenpinnan tasaisena.

Eläimille, jotka arastelevat putkiventtiiliä, kuten nuorkarja, hevoset, lampaat ja vuohet. Emaloitua valurautaa, ruostumaton suojalevy.

KLIPPERI DELAVAL R2

KLIPPERI CB35 AKKUKÄYTTÖINEN

NORM. 759,00 | AL2150007720 Akkukäyttöinen klipperi kahdella akulla.

Hyvä liikkumavapaus ja ulottuvuus, tehokas ja ergonominen. Käyttöaika täydellä akulla jopa 120 min.

NORM. 539,00 | AL94247100 Hiljainen ja kevyt klipperi kahdella akulla.

Erityisesti utarekarvalle, soveltuu erinomaisesti myös hevosille ja lemmikeille sekä pienempiin yksityiskohtiin.

169,-

139,-

DRYMAXX™ KUIVIKELISÄ 22 KG

4495

NORM. 55,95/KPL | AL92067004 (2,04 €/KG) Tehostaa uskomattomasti kuivikkeen tehoa. 100 % luonnontuote, pienirakeista piimaata. Imee jopa 140 % oman painonsa verran kosteutta!

589,-

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TÄMÄN ILMOITUKSEN TARJOUKSET VOIMASSA 30.4.2026 SAAKKA. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

399,-

t! sa 6

uvat

ena.

a

ASIANTUNTIJA VINKKAA

Navetan olosuhteet seurantaan Navetan lämpötilan ja kaasupitoisuuksien jatkuva mittaus kertoo lypsykarjan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista olosuhteista.

E

läinten hyvinvointia koskevassa tilalla vuorokauden ympäri. Lehmän kokelainsäädännössä määrätään naudan maan lämpörasitukseen vaikuttaa myös pitopaikan olosuhteista. Riittävän ilmankosteus. Mitä korkeampi se on, sitä ilmanvaihdon avulla on huolehalhaisemmassa lämpötilassa lehmät alkavat dittava siitä, etteivät haitalliset kaasut, pöly, kokea lämpöstressiä. Mittauksissa havaittiin veto ja liiallinen kosteus vaaranna eläimen kriittisen lämpötilakosteusindeksin ylittäviä terveyttä ja hyvinvointia, ja eläimen pitoarvoja kesäaikaan vuorokauden ympäri. paikan lämpötilan tulee olla eläimille sopiva.

Lehmät viihtyvät viileässä. Lypsylehmien KAASUJEN SUOSITUSRAJAT optimaalinen ympäristön lämpötila on YLITTYIVÄT 5-18 °C. Liian kuumassa lehmä syö ja märeh- Ammoniakki- ja hiilidioksidipitoisuutii vähemmän. Sen vastustuskyky laskee ja det navetoissa olivat keskimäärin selvästi sairastavuus ja sorkka­ alle suositeltujen raja-arongelmat lisääntyvät. vojen. Neljäsosalla tiloista Lämpörasitus heikenesiintyi kuitenkin hetkeltää myös hedelmälliraja-arvon ylittä”Liian kuumassa lisesti syyttä. Lannasta ja virtviä ammoniakkipitoisuuklehmä syö sasta vapautuva ammonisia sekä kesällä että talvella. ja märehtii akki voi ärsyttää silmiä ja Ammoniakkia voi vapauvähemmän, ja hengitysteitä sekä heikentua ilmaan suuriakin pitoitää sorkkakudoksia altissuuksia lietteen liikkuessa sen vastustustaen lehmän sairauksille. voimakkaasti, ja lämpö lisää kyky laskee.”

Navetan korkea lämpövapautumista. tila ja huono ilmanlaatu vaikuttavat negatiivisesti niin lehmän HYVINVOINTIA SEURANNALLA hyvinvointiin kuin maidontuotokseen.

Navetan ilmanlaadun ja lämpötilan seuranta ovat keskeisiä navetan olosuhteiden hallinKESÄLLÄ LÄMPÖ­STRESSILLE nassa. Hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoiALTISTAVAT TEKIJÄT suudet kertovat riittävästä ilmanvaihdon Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusrattasosta. Kesäaikaan riittävä viilennys on kaisut -hankkeessa mitattiin langattomilla olennaista lehmien hyvinvoinnin kannalta.

IoT-sensoreilla navetan lämpötilaa, ilmanViilennys tulee aloittaa ennakoivasti ja kosteutta ja hiilidioksidi- ja ammoniakki­ jatkaa tarvittaessa myös öisin. • pitoisuuksia kahdellakymmenellä pihattotyypin lypsykarjatilalla seitsemän vuorokau- Kirjoitettu osana Euroopan maaseuturahasto den ajan sekä kesällä että talvella.

2023–2027 rahoittamaa Tietävä tila -tiedonväli65 %:lla hanketiloista navetan sisäilman tyshanketta. Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivilämpötila ylitti 20 °C eli lehmän lämpöstres- tusratkaisut -hanke on Euroopan unionin osarasin kokemisen rajan päiväaikaan, usealla hoittama.

Asiantuntijana

ELISA TIKKANEN projektitutkija Mittaustekniikan yksikkö, Oulun yliopisto

Mittauksia Navetan lämpötila oli kesäkuukausina keskimäärin 17,8 °C (min. 7,2 ja maks. 29,2 °C) ja talvikuukausina 6,8 °C (min. -4,2 ja maks.

15,9 °C).

Ammoniakkipitoisuus oli kesällä keskimäärin 2,7 ppm ja talvella 1,6 ppm (suositeltu ­ raja-arvo 10 ppm).

Hiilidioksidipitoisuus navetan sisäilmassa oli kesällä keskimäärin 739 ppm ja talvella 1379 ppm (3000 ppm).

MAITO JA ME

33

Hevisti hiveniä Hevi-Mellistä Melli-kivennäisperhe täyttää jo 40 vuotta ja tarjoaa upeita uutuuksia juhlavuoteen!

Hevi-Melli TMR on 100 % orgaanisia hivenaineita (kupari, sinkki ja mangaani) sekä runsaasti orgaanista seleeniä sisältävä kivennäinen korkeatuottoiselle karjalle.

Valitse Hevi-Melli, kun haluat kivennäiseltä parasta hyväksikäyttöä, hyvää hedelmällisyyttä ja sorkkaterveyttä.

kauppa.lantmannenagro.fi

H A L L I T U K S E LTA

Hyvät näkymät muutoksista huolimatta VIIMEAIKAISTEN suurvaltapolitiikan muutos-

ten myötä huoltovarmuuden ja ruokaturvan merkitys on entisestään korostunut. Valion rooli Suomen suurimpana elintarvikeyrityksenä ja elintarvikeviejänä on tässä tietenkin suuri.

Maidon kysynnän odotetaan edelleen kasvavan maailmanlaajuisesti. Pitkän tähtäimen näkymät ovat hyvät. Vuoden 2025 kesästä lähtien maidontuotannossa on nähty yllättävän voimakasta kasvua tärkeimmillä vientialueilla. EU:ssa, USA:ssa ja Uudessa Seelannissa tuotantomäärät ovat olleet useiden prosenttien kasvussa ja maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat nousseet. Kysyntä Kiinassa on hiipunut, kun talous ei ole kasvanut aiempien vuosien tahtiin ja Kiina on kasvattanut omaa maidontuotantoaan. Maailmanmarkkinahinnat ovat pudonneet tarjonnan ylitettyä kysynnän. Erityisesti voin hinta on laskenut yli 40 prosenttia, ja tuottajahinnat ovat monissa maissa laskeneet 35 sentin paikkeille.

Parin viime vuoden aikana maitorasvan markkina on ollut erityisen vahva ja voin hinta kävi yli 8 eurossa kilolta. Maitomarkkinan tasapainottuessa voin hinta varmasti nousee, mutta suurimmat odotukset kohdistuvat proteiinimarkkinaan.

MAITOTUOTTEIDEN KYSYNNÄN kasvua

odotetaan lähinnä alemman tulotason maissa elintason noustessa. Nähtäväksi jää, vaikuttavatko uudet ravitsemussuositukset kysyntään USA:ssa ja miten pitkään. Suosituksissa kansalaisia kehotetaan syömään täysrasvaisia maitotuotteita ja lihaa sekä välttämään ultraprosessoitua ruokaa. Euroopassa maidon kulutus on jo niin korkealla tasolla, että kulutuksen odotetaan lähivuosina hieman laskevan.

”Suurimmat odotukset kohdistuvat proteiinimarkkinaan.”

KUKA Vesa Kaunisto Valion hallituk­ sen puheen­ johtaja, jonka lempijuoma on tietysti maito.

Harrastaa kunto­ liikuntaa ja lukee tietokirjoja, ­elämäkertoja ­ja dekkareita.

Kasvavat vientimarkkinat ovatkin pääsääntöisesti Aasiassa ja Afrikassa.

EUROOPASSA maitoala keskittyy vauhdilla. Fries-

landCampina ja Milcobel fuusioituivat, Arlan ja DMK:n fuusiolle odotetaan kilpailuviranomaisen hyväksyntää. Tämän myötä Arlan vuotuinen maitomäärä lähenee 20 miljardia kiloa. Tehokkuus- ja synergiahyötyjen lisäksi perusteeksi on kerrottu halu varmistaa maidon hankinnan riittävyys, kun ympäristörajoitusten ennustetaan laskevan Keski-Euroopan maitomääriä. Fonterran kuluttajaliiketoiminta myytiin Lactalikselle. Jatkossa Fonterra keskittyy tuottavampaan B2B- ja foodservice-liiketoimintaan.

MAIDON TULEVAISUUSNÄKYMÄT näyttävät

alavireisestä maitomarkkinasta huolimatta hyviltä.

Ravitsevalle ja monipuoliselle raaka-aineelle odotetaan yhä kasvavaa kysyntää. Seuraamme toiminta­ ympäristön muutoksia tarkasti ja päivitämme Valion strategiaa kilpailukykymme säilyttämiseksi.

Hyvän pohjan strategialle antavat Valion vahva brändi, innovaatiot, osaavat ja sitoutuneet valiolaiset ja erinomaisen laadukas, valiolaisilla tiloilla tuotettu maito. Valion toiminnan tehokkuuden varmistaminen on välttämätöntä kilpailun kiristyessä. Vastikään päättyneen #2025-tehostamisohjelman tavoitteet ylitettiin reippaasti. Vuoden alusta käynnistyneessä #2028-ohjelmassa tavoittelemme merkittäviä tehostamistoimia ja maitotuoton parantamista sekä viennin kasvua etenkin lisäarvotuotteilla. •

MAITO JA ME

35

A S I A N T U N T I J A VA S TA A

Asiantuntijana

HANNA CASTRO Kehityspäällikkö, ELT Valio Terveys -palvelut

Utaretulehdus – mitä tehdä, jos PCR-testissä ei ole löydöstä?

Joskus karjassa on useita oireilevia utaretulehduksia, joiden PCR-testeissä ei havaita taudinaiheuttajia. Bakteeriviljely, lypsynaikaiset mittaukset ja olosuhteiden tarkastelu voivat auttaa asian selvittelyssä.

1. ONKO KYSEESSÄ HARVINAINEN TAUDINAIHEUTTAJA? Valiolla käytössä oleva PCR-testi tunnistaa merkittävimmät ja yleisimmät utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit. Bakteeriviljelyllä voidaan tunnistaa myös Raoultella ornithinolytican, Lactococcus lactisksen ja Mycobacterium smegmatiksen kaltaisia harvinaisia taudinaiheuttajia, joita PCR-testi ei havaitse.

On tärkeää, että viljelyyn lähetettävä näyte on otettu samaan aikaan PCR-tutkimukseen lähetetyn näytteen kanssa. Ongelmatilanteessa otetaan siis samanaikaisesti kaksi maitonäytettä; toinen säilöntäaineella PCR-tutkimukseen ja toinen ilman säilöntäainetta pakkaseen. Jos PCR-testin tulos on ”Ei löydöstä”, pakastettu näyte lähetetään viljelyyn. Lähetteeseen merkitään selvästi, että samaan aikaan on otettu näyte myös P ­ CR-testiin

ja lähetteeseen kirjataan sen tulos. Tarkemmat ohjeet löytyvät Valmasta.

2. ONKO NÄYTTEENOTON ASEPTIIKKA KUNNOSSA? Kutakuinkin yksi seitsemästä Ruokavirastoon viljelyyn toimitetuista utaretulehdusnäytteestä diagno­soidaan harvinaiseksi taudinaiheuttajaksi.

Ruoka­virastoon toimitetuissa näytteissä mikään harvinainen taudinaiheuttaja ei vaikuta merkittävästi yleistyneen. Sen sijaan sekakasvujen määrä on ollut suuri.

Sekakasvun esiintyminen johtuu pääasiassa puutteellisesta näytteenottoaseptiikasta, eli näytteeseen on päätynyt bakteereita iholta tai ympäristöstä. Näytteen saastuminen vaikeuttaa tulosten tulkintaa ja sekakasvu voi peittää alleen varsinaisen taudinaiheuttajan.

3. TAPAHTUIKO SPONTAANI PARANEMINEN? Bakteeriviljelyllä ei aina löydetä utaretulehduksen taustalla olevaa taudinaiheuttajaa. Lehmän oma puolustuskyky on saattanut tuhota tulehduksen aiheuttajan, joten taudinaiheuttajaa ei enää löydy näytteistä.

Toisinaan utaretulehduksen aiheuttaja voi erittyä maitoon hyvin satunnaisesti. Esimerkiksi Staphylococcus aureus -bakteeri voi piilotella utarekudoksessa, jolloin sitä erittyy maitoon vain ajoittain.

Osa taudinaiheuttajista ei kasva tavanomaisilla viljelymenetelmillä. Esimerkiksi virukset voivat aiheuttaa utaretulehduksen kaltaisia oireita, mutta niitä ei havaita bakteeriviljelyssä eikä PCR-testeissä.

4. LÖYTYYKÖ SELITYS LYPSYSTÄ TAI OLOSUHTEISTA? Vetimen ihoa ärsyttävät kemikaalit, vetimien altistuminen kylmälle tai kuumalle, tai mekaaninen rasitus voivat aiheuttaa kudosvauriota ja utaretulehduksen kaltaisia oireita ilman varsinaista mikrobien aiheuttamaa tulehdusta.

Utareterveysongelmaa selvittäessä on tärkeää tarkistaa lypsytekniikka sekä lypsylaitteiston kunto ja toiminta.

Apua saa Valio Lypsy -asiantuntijoilta, jotka tekevät muun muassa lypsynaikaisia alipaine­ mittauksia. Lisäksi on hyvä pohtia, voiko esimerkiksi kuivikkeissa olla vetimiä ärsyttäviä aineita tai onko olosuhteissa muita altistavia tekijöitä. •

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA! UUSI PAKKAUS­ KOKO

KALSIUM-pasta Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.

UUSI PAKKAUS­ KOKO

UUSI PAKKAUS­ KOKO

I L M O PA I K K A

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

FOSFORI-pasta Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

A S I A N T U N T I J A VA S TA A

Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Osta laadukkaat Powerja Winner-tuotteet Valmakaupastasi Power XL -käärintämuovi 󶬾󶬾 Muovihylsy 󶬾󶬾 10 % enemmän metrejä rullassa

󶬾󶬾 Vähemmän rullan vaihtoja 󶬾󶬾 Vähemmän pakkausjätettä 󶬾󶬾 Edullinen metrihinta 󶬾󶬾 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

Värit

valk., vihr., musta

Leveys

500 ja 750 mm

Paksuus

Rullan pituus 1650 I L mM O PA I K Teknologia KA

22 µ (micron) 7-kerros

Power PRO – 1 900 m 󶬾󶬾 30 % enemmän metrejä rullassa

󶬾󶬾 Vähemmän rullan vaihtoja 󶬾󶬾 Vähemmän pakkausjätettä 󶬾󶬾 7-kerrosteknologia antaa

erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, mm. minimaalinen hapenläpäisy Toimitetaan urakoitsijapakkauksissa ilman pakkauspahveja.

Värit

valk.

Rullan pituus 1900 m Leveys

Paksuus

21 µ (micron)

Teknologia

7-kerros

750 mm

Winner-sidontaverkko Winner on kolmivärinen verkko, jossa on ainutlaatuiset tekniset ratkaisut ja joka on suunniteltu toimimaan kaikissa koneissa ja olosuhteissa. Erittäin luja paalausverkko, joka peittää koko paalin.

Toimii kaikissa koneissa Värit

Halkaisija

280 mm

Rullan pituus 3850 m

valk., vihr., pun.

Vetolujuus

270 (280) kg

Leveys

Teknologia

Edge to Edge

1230 mm

Lisätietoja: www.finnlacto.fi

Asiantuntijana

HERTTA PIRKKALAINEN ETT

Mitä jokaisen ­nautatilallisen pitää tietää ­eläinkaupan ­tautiriskeistä?

Eläinostoihin sisältyy tautiriski, jota ei voida täysin hallita. On harkittava tarkkaan, onko välttämätöntä ostaa uudiseläimiä, vai voidaanko eläinmäärää lisätä omasta karjasta keinosiemennyksen tai alkionsiirron avulla. Ostot keskitetään mahdollisimman harvoille tiloille, eikä eläimiä osteta vasikka- tai loppukasvattamoista.

1. MIKSI ELÄINKAUPAN TAUTIRISKIT PITÄÄ HUOMIOIDA? Hyvät toimintatavat eläinkaupassa suojaavat koko nautaketjun eläinterveyttä ja tuotannon kestävyyttä. Ennakointi on aina edullisempaa kuin tautien saneeraus.

Uusien eläinten ostaminen on tutkitusti suurin riski sille, että tauteja tulee karjaan.

Seuraukset näkyvät heikentyneenä eläintervey­ tenä, tuotantotappioina ja lisääntyneinä antibioottien käyttönä ja hoitokustannuksina.

Ostettu eläin voi olla ulkoisesti terve, mutta saattaa kantaa elimistössään taudinaiheuttajaa: Mycoplasma bovis -bakteeria, tai jopa salmonellaa. Se voi tuoda karvapeitteessään ja sorkissaan taudin­aiheuttajia, esimerkiksi pälvisilsaitiöitä.

1. MITÄ OSTAJAN ON SELVITETTÄVÄ ENNEN OSTOPÄÄTÖSTÄ?

On tärkeää selvittää myyjätilan karjan terveys­ tilanne Nasevasta saatavien todistusten avulla.

Ostaja pyytää myyjältä pitopaikan terveystilanne­ todistuksen jo kauppaa harkittaessa. Tarttuvien tautien riskistä kertova Nasevan tilaluokitus kuvaa eläinkaupan riskejä ja näkyy terveys­ tilannetodistuksessa. Ostoja suositellaan vain P- tai N1-tason karjoista.

Ennen lopullista ostopäätöstä tarvitaan eläinlääkärin laatima ”terveystodistus” eli todistus

pitopaikan eläinten terveydentilasta liitteineen.

Todistus ei takaa tautivapautta, mutta antaa arvo­ kasta tietoa riskien arviointiin. Apua voi pyytää tilan omalta terveydenhuoltoeläinlääkäriltä.

3. MITÄ TAUTEJA ON HYVÄ HUOMIOIDA? Ostajan on tunnettava oman karjansa tauti­ tilanne ja ostaa uudis­eläimet saman tai parem­ man terveys­tilanteen karjasta. ETT:n vastusta­ mat nautataudit on hyvä huomioida: lähtötilalla ei ole pälvisilsan erityistilannetta, ostettavista naudoista on alle kaksi kuukautta vanha kiel­ teinen salmonellatutkimustulos ja tila kuuluu Mycoplasma bovis -vastustusohjelman A-tasolle.

Tavoitteena on, että myyjätilalla ei ole terveys­ todistuksessa mainittuja tauteja.

Hyvät toimintatavat eläinkaupassa suojaavat koko nautaketjun eläinterveyttä.

4. MIKÄ ON MYYJÄN VASTUU ELÄINKAUPASSA? Ostajalle annetaan ajantasaiset tiedot karjan terveystilanteesta Nasevasta saatavien terveys­ todistusten avulla. Eläimiä ei myydä, jos tilalla on parhaillaan jokin tarttuva tauti, tai taudin sanee­ raus on kesken. Kuljetettavaksi annetaan vain terveitä ja puhtaita eläimiä, joiden salmonella­ tulos on tiedossa.

5. MIKSI KULJETUSJÄRJESTELYT JA OSTOELÄINTEN KARANTEENI OVAT TÄRKEITÄ?

Tautiriskien hallinta ei pääty kaupantekohet­ keen. Likainen tai usean tilan eläimiä kuljettava kuljetusauto voi levittää tauteja. Tilalle saapuvat naudat on suositeltavaa laittaa 3–4 viikon ajaksi karanteeniin, jossa ne hoidetaan erillään muusta karjasta eri varustein. Näin on aikaa havaita mahdolliset taudin oireet ennen ostettujen eläin­ ten yhdistämistä karjaan. • Kirjoitus on laadittu osana ETT:n Vastuuki-hanketta, joka on saanut rahoitusta MMM:ltä.

Vasikan suoliston turvaksi Startti Vital -ternimaitotehoste Startti Vital -ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa • vastustuskykyä ja turvaa tulevaisuuteen • elinvoimaa palautumiseen sairauden jälkeen

Startti ProPlus -maitohappobakteeri Suojaa suolistoa: • vieroituksen yhteydessä • otettaessa vasikka vastaan uudelle tilalle • ruokinnan muutosten yhteydessä • lyhentää ripulin kestoa ja vähentää antibioottien käyttöä.

Startti Hydral - vasikoiden nesteytykseen

SID-arvo

81

Kolmikomponenttinen nesteytystuote ruoansulatushäiriöiden (ripulin) aikana • runsaasti energiaa ja elektrolyyttejä sekä sinkkiä, seleeniä, pektiiniä, ravintokuituja ja suolistoa stabiloivia maitohappobakteereja sekä tanniinia

Lue lisää: www.valio.fi/startti

PA R E M P I TA L O U S

SARA REPONEN Valion strategiajohtaja

Kansainväliset maitomarkkinat 2026 Alkuvuosi 2026 on alkanut maitomarkkinoilla keskellä isoja muutoksia. Ne tuovat mukanaan niin haasteita kuin mahdollisuuksia.

Poikkeuksellinen jakso Euroopassa

1

Suotuisten olosuhteiden (mm. hyvälaatuinen rehu, hyvät sääolosuhteet ja korkea tuottajamarginaali) myötä EU:n maidontuotanto nousi vuoden 2025 viimeisellä kvartaalilla poikkeuksellisen korkeaksi. Sinikielitaudin aiheuttama poikimisajan viivästyminen lisäsi hetkellisesti tuotantoa. Tuotannon kasvun odotetaan kuitenkin olevan tilapäistä.

Ylimääräinen maito ohjautui syksyllä teollisuusvoin ja rasvattoman maitojauheen tuotantoon. Se johti nopeaan maailmanmarkkinahintojen laskuun. Markkinan tasapainottuessa myös tuottajahinnoissa on nähty merkittäviä pudotuksia.

EU:n maidontuotannon ennakoidaan pitkällä aikavälillä olevan tasaista tai laskevan, johtuen erityisesti ympäristörajoitteista, sääolosuhteiden heikkenemisestä sekä työvoiman ja jatkajien puutteesta tiloilla.

Kilpailu kiristyy

2

Globaalit meijerijätit toteuttivat yritysjärjestelyjä vuonna 2025, ja kehityksen odotetaan jatkuvan. FrieslandCampina yhdistyi belgialaisen Milcobel kanssa, ja lisäksi se ilmoitti ostavansa yhdysvaltalaisen heraproteiinivalmistajan WWP:n.

Ruotsalainen Arla Foods suunnittelee yhdistymistä saksalaisen DMK Groupin kanssa. Uusiseelantilainen Fonterra päätti keskittyä globaaliin jauheliiketoimintaan ja myydä kuluttajaliiketoimintansa ranskalaiselle Lactalikselle. Yritysjärjestelyt vahvistavat suurten pelureiden asemaa ja haastavat pienten kilpailukykyä.

40

MAITO JA ME

”Geopolitiikka heijastuu myös tuotantopanosten saatavuuteen ja hintoihin.”

Geopolitiikka vaikuttaa

3

Poliittiset päätökset ja kauppasopimukset vaikuttavat kansainväliseen maitotuotteiden kauppaan sekä tuotantopanosten saatavuuteen ja hintoihin. Presidentti Trumpin ulostulot, Ukrainan tilanne sekä jännitteet suurvaltojen välillä heijastuvat yleiseen talouden kehitykseen ja näkyy maitotuotteiden kysynnässä. Toisaalta viimeaikaiset EU:n kauppasopimukset voivat tuoda kaivattua selkeyttä tulevaan, joskin tähän liittyy vielä epävarmuutta.

Globaali kysyntä vahvaa

4

Maitotuotteiden kulutus jatkaa voimakasta kasvuaan etenkin Kaakkois-Aasian markkinoilla, mikä tarjoaa kiinnostavia vientimahdollisuuksia.

Euroopassa kysyntä on vahvaa erityisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäville lisäarvotuotteille, vaikka maidon kulutus jatkaakin laskuaan.

Korkeaproteiinisille tuotteille ja ratkaisuille on vahvaa kysyntää globaalisti sekä kuluttaja- että teollisuusasiakkaissa.

T YÖ J A T E R V E Y S

Vähennä kuormitusta ajoissa Henkinen kuormitus hiipii maitotilallisen arkeen usein huomaamatta. Työn, vastuun ja talouspaineiden keskellä jaksamista voi kuitenkin tukea monin keinoin. Apua on tarjolla, ja siihen kannattaa tarttua ajoissa.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVAT GETTY IMAGES JA VALIO / JARI SALOPINO

M

aitotilallisen työ vaatii sitkeyttä, ammattitaitoa ja jatkuvaa läsnäoloa. Arki rakentuu eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta, toistuvista rutiineista ja monenlaisista päätöksistä. Työhön kuuluu tilan, talouden ja ihmistenkin johtamista.

Aina asiat eivät luista. Ongelmat voivat kasaantua ja henkinen kuormitus kasvaa. Lopulta voi käydä niin, että jopa ne asiat, jotka yleensä sujuvat vaivatta, alkavat kuormittaa ylivoimaisesti.

Yleensä kuormitus ei kuitenkaan synny äkillisesti, vaan lisääntyy vähitellen ja rakentuu monesta samanaikaisesta tekijästä. Siksi pieniinkin kuormittaviin asioihin kannattaa puuttua ajoissa.

Asiantuntijoiden mukaan jo pienet muutokset arjessa, keskustelu oikean tahon kanssa tai vertaistuki voivat auttaa keventämään kuormaa ja palauttamaan hallinnan tunnetta.

M I K Ä K U O R M I T TA A?

Liikaa töitä ja taloushuolia Keskeinen kuormituksen aiheuttaja on liian suuri työmäärä. Tilaa pyöritetään usein yksin tai perheen kesken, koska työvoimaa voi olla vaikea saada eikä sijaisia tai harjoittelijoita ole entiseen tapaan tarjolla. ”Työ ei pysähdy, vaikka omat voimat olisivat vähissä. Eläimet on hoidettava joka tapauksessa”, sanoo eläinten hyvinvoinnin asiantuntija Minna Jolkkonen Osuuskunta Maitosuomesta.

Taloudellinen epävarmuus on toinen yleisesti kuormittava tekijä.

Se saattaa linkittyä liian suureen työmäärään, jos huonon taloustilanteen takia ei ole varaa palkata apua.

Joskus eläimet sairastuvat tai edellisen kesän rehusato epäonnistuu, ja silloin vaikutukset näkyvät nopeasti kassavirrassa.

”Taloudellinen paine heijastuu suoraan jaksamiseen. Kasvava huoli rahasta alkaa näkyä unen laadussa, mielialassa ja kyvyssä tehdä päätöksiä”, kuvailee agrologi ja maatalouden asiantuntija Reijo Talsi Mehiläinen Työelämäpalveluista.

Hallinnolliset vaatimukset voivat lisätä kuormitusta. Tukihakemusten määräajat, tarkastukset ja raportointi koetaan usein raskaiksi etenkin, jos digitaaliset järjestelmät aiheuttavat lisästressiä. Mieltä rasittavat useat eri määräpäivät, jotka tuntuvat lähestyvät vääjäämättä. ”Moni tilallinen yrittää tehdä asiat oikein, mutta kokee silti, että ulkopuolelta tuleva arviointi ja niiden aikatauluttaminen on armotonta”, Jolkkonen mainitsee.

MAITO JA ME

41

KUORMITUKSEN MERKIT

Kuormitus näkyy alkuun pieninä muutoksina

Löydä huippuyksilöt karjasi kehittämiseen Genomitestin avulla saat tarkkaa tietoa eläimen perinnöllisistä ominaisuuksista ja voit tehdä parempia päätöksiä karjasi jalostuksessa.

Tämän takia genomitestaus kannattaa: • • • •

Valitse varhain parhaat yksilöt karjasi kehittämiseen Tehosta sonnivalintaa ja paranna jalostustuloksia Saat DNA-tietoa mm. nupoudesta, kaseiineista ja perinnöllisistä sairauksista Minimoit kasvatuksen kustannuksia ja vältät huonot investoinnit

Testaa vasikkasi ja saavutat tavoitteesi nopeammin!

Lue lisää: faba.fi

Henkinen kuormitus ei yleensä näy yhtenä suurena romahduksena, vaan pieninä muutoksina maitotilayrittäjässä tai tilalla.

Työterveyshuollossa saatetaan huomata, että yrittäjän olemus on muuttunut tai ennen niin siististä tilasta on tullut hieman sekava: pienet asiat jäävät tekemättä, työt kasaantuvat ja kaikkialla näkyy huolimatto­ muutta. ”Yrittäjän tunnelma voi olla sellainen, ettei mikään enää tunnu onnistuvan, vaikka kuinka yrittäisi”, Talsi kuvailee.

Kuormitus voi ilmetä esimerkiksi pakon­ omaisena suorittamisena tai vetäytymisenä.

Työt alkavat ehkä tuntua vastenmielisiltä, eikä navettaan lähdetä enää samalla mielellä kuin aiemmin.

Univaikeudet ovat yleisiä silloin, kun kuormitus kasvaa liian suureksi: yöllä herä­ tään huolehtimaan, sydän hakkaa ja keho oireilee erilaisilla kivuilla.

Jolkkosen mielestä apaattisuus on vakava hälytysmerkki. Ihminen saattaa esimerkiksi kuvailla, että elämä tuntuu menevän ohi eikä hän pääse siihen mukaan.

Taloudelliset ongelmat voivat pahentua, jos jaksaminen ei riitä laskujen hoitamiseen tai tilan johtamiseen. ”Joskus ihminen on niin loppu, että vaikka tilan tilillä olisi rahaa, hän ei saa laskuja maksettua”, Jolkkonen kuvailee.

Itsetuhoiset puheet tai vaaratilanteet, kuten nukahtaminen traktorin rattiin, vaativat jo välitöntä apua ja ulkopuolisten puuttumista. Yhtä lailla, jos eläinten terveys vaarantuu maitotilallisen kuormituksen takia, tarvitaan nopeasti ulkopuolista apua.

T YÖ J A T E R V E Y S

M I K Ä AV U K S I ?

Ongelmien sanoittaminen on alku Kuormitukseen kannattaa puuttua heti, kun tuntuu siltä, että asiat alkavat mennä pieleen. ”Uskalla kertoa omista tuntemuk­ sistasi jollekin toiselle ihmiselle”, Talsi kannustaa.

Jutella voi kenelle tahansa luotetta­ valle läheiselle tai työkaverille, mutta myös työterveyshuollossa huolia kuun­ nellaan. Talsin mukaan jo se, että omaa tilannetta saa sanoittaa, voi keventää oloa merkittävästi.

Jos talousasiat aiheuttavat kuormi­ tusta, työterveyshuollosta voidaan ohjata eteenpäin esimerkiksi Melan työkyky­ neuvojille, jotka ottavat maitotilayrittä­ jään yhteyttä luvan saatuaan.

Maatalousyrittäjille on tarjolla myös vertaistukea. Sopivan tukihenkilön

voi löytää tukihenkilo.fi-palvelusta, johon kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.

Vaikka perhe, sukulaiset tai muu tukirinki voisi helpottaa kuormitusta edes hetkellisesti, avun vastaanottami­ nen ei ole kaikille yrittäjille helppoa.

Ihmistä ei voi kuitenkaan väkisin auttaa, vaan motivaation täytyy tulla ihmiseltä itseltään.

Asenteet ovat onneksi kuitenkin muuttumassa myös avun pyytämisessä, ja yhä useampi maatalousyrittäjä uskal­ taa hakea tukea ajoissa. ”Olen huomannut, että nuori polvi on tässä asiassa vanhempiaan parempi ja puhuu avoimesti myös tilan haasteista ja omasta jaksamisestaan”,­­Jolkkonen sanoo.

A S I AT TÄ R K E Y S J Ä R J E S T Y K S E E N

Rytmiä arkeen ja etäisyyttä töihin REIJO TALSI Agrologi ja maatalouden asiantuntija Mehiläinen Työelämäpalveluissa. Hän tukee maatalousyrittäjiä jaksamiseen ja työkykyyn liittyvissä asioissa.

MINNA JOLKKONEN Eläinten hyvinvoinnin asiantuntija Osuuskunta Maitosuomessa. Työssään maitotilojen kanssa hän kohtaa tilallisten arjen ja jaksamisen haasteita.

Ulkoistaminen tai lisätyövoiman hank­ kiminen helpottaa kuormitusta ja antaa väljyyttä omaan arkeen, mutta se vaatii rahaa ja työnjohtotaitoja. Yrittäjä voi kuitenkin helpottaa kuormitusta myös pienillä arjen muutoksilla.

Jolkkonen suosittelee rakentamaan päivään selkeän rungon. ”Pistä työt tärkeysjärjestykseen ja kirjaa ne ylös. Kun asioita ei tarvitse pitää mielessä koko ajan, kuormitus kevenee.”

Jos syöminen unohtuu helposti kiireessä, valmiit ruokaratkaisut voivat auttaa. Iltaan on Jolkkosen mukaan tärkeää jättää edes pieni hengähdyshetki ja keskittyä harrastuksiin tai vaikka television katseluun. Lisäksi perheessä voidaan sopia, että kuuden jälkeen illalla ei ainakaan puhuta raha-asioista.

Loma on tärkeä osa jaksamista, ja välillä on todella hyödyllistä poistua edes pieneksi ajaksi. ”Jos on koko ajan tilalla, ongel­ miin tottuu. Etäisyys auttaa näkemään monet asiat uudessa valossa”, Talsi sanoo.

Myös Jolkkonen kannustaa lähte­ mään – vaikka sitten illaksi rokkikon­ serttiin tai lavatansseihin. Jos lomaan ei ole varaa mutta lomitus onnistuisi, on hyvä muistaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon (MTLH) tukemat lomat.

Talsi kehottaa myös rajaamaan huolia ja huomaamaan onnistumiset. ”Päivän päätteeksi kannattaa miet­ tiä, mikä meni tänään hyvin. Onnistu­ misia tulee lähes aina, vaikka ne olisivat pieniä, ja onnistumiset auttavat jaksa­ maan eteenpäin.”

MAITO JA ME

43

TAVATA A N VA L I O L L A

KUKA Marianne Tammela

VALIO

Valion maitopohjaisesta ­liiketoiminnasta vastaava­johtaja, joka rentoutuu uimalla avannossa, jonka hän sahaa aina itse.

Maito keskipisteenä Maito ja siitä syntyvät innovaatiot ovat Valion liiketoiminnan ydin ja suomalaisen ruokahuollon kulmakivi, sanoo Valion maitopohjaisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja Marianne Tammela.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

44

MAITO JA ME

TEHTÄVÄNI VALIOLLA PARASTA VALIOLLA Vastaan Valion johtoryhmässä maitopohjaisesta Tuntuu arvokkaalta ja merkitykselliseltä tehdä liiketoiminnasta, jota kutsutaan Milk Based Busi- työtä maidontuottajien elinkeinon ja suomalaisen nesses -toiminnoksi. Käytännössä se tarkoittaa ruokahuollon hyväksi. Valiolla on hieno yhteiskaikkia maitotuotteita, kuten tuoretuotteita, juus- työkulttuuri, ja ihmiset ovat huipputyyppejä. Se toja, rasvoja, levitteitä ja jauheita. Tehtäväni on tekee työpäivistä kivoja. Kun maistelen Valion huolehtia siitä, että kehitämme kuluttajia ja asiak- tuotteita oman perheen kanssa, tunnen aidosti kaita kiinnostavia tuotteita ja konsepteja, jotka ylpeyttä siitä, mitä yhdessä työpaikallani teemme. ovat samalla omistajille kannattavia.

Valiossa myynti ja tuotanto tekevät tiivistä VALION MAITOLIIKETOIMINTA yhteistyötä. Oma tiimini vastaa maitopohjaisEnsiluokkainen maito ja siitä valmistetut moniten tuotteiden valikoimasta ja kannattavuudesta. puoliset tuotteet ovat Valion kivijalka, ja siihen Suunnittelemme kasvua sekä lyhyellä että pitkällä keskitymme vahvasti myös jatkossa. Koska aikavälillä ja arvioimme, miten brändit tukemerkittävä osa Valion liiketoiminnasta perustuu vat liiketoiminnan kehittämistä. Lisäksi teemme maitoon, tärkein tavoitteeni maitoliiketoiminnan päätöksiä siitä, mitä tuotjohtajana on edistää maidonteita myydään ja millä tuottajayrittäjien elinkeinoa. markkinoilla.

Kilpailu maailman Viimeisen vuoden maitomarkkinoilla kiristyy VALIO-TUOTTEENI aikana olen käynyt puhujatkuvasti. Meillä Valiolla Kestosuosikkejani ovat massa eri osuuskuntien on ainutlaatuista osaamista Valio Aura® ja Valio Keisaedustajistoissa ja samalla maitoinnovaatioissa, minkä rinna. Uudempi ihastus on päässyt keskustelemaan ansiosta pystymme kilpaile® ­Valio PROfeel -vadelmamaitotilayrittäjien eli Valion maan myös suurten kansainmousse. omistajien kanssa. Siitä olen välisten yritysten kanssa. pitänyt todella paljon.

Lanseeraamme vuositVälillä käyn myös tilavieraitain noin sata uutta kuluttaluilla. Olen huomannut, että kentällä innostutaan jatuotetta ja kehitämme lisäksi ratkaisuja teollivoimakkaan kasvun markkinatrendeihin kehitesuusasiakkaille erityisesti jauheliiketoiminnassa. tyistä tuotteista, kuten PROfeelistä, joka siivittää Kasvatamme aktiivisesti lisäarvoliiketoiminproteiinituotemarkkinan kasvua. Tällaiselle liike- taa, jossa tutkimuksella ja tuotekehityksellä on toiminnan kehittämiselle saamme kannustusta keskeinen rooli. • myös tiloilta, koska se tuottaa lisäarvoa maito­ tilayrittäjille.

TYÖURANI Olen opiskellut kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistossa, ja sen jälkeen uraani on mahtunut monipuolisia tehtäviä. Valiolla olen työskennellyt yhteensä noin 15 vuotta kahdessa eri jaksossa. Ensin olin Valiolla erilaisissa HR-tehtävissä, ja sen jälkeen siirryin samoihin tehtäviin Valmetille pariksi vuodeksi.

Palattuani Valiolle olen muun muassa tehnyt töitä Valion johtoryhmässä henkilöstöjohtajana, strategian ja innovaatioiden parissa, vastannut PROfeel-liiketoiminnasta sekä toiminut Oddlygood Oy:n hallituksessa.

MUISTO M A AT I L A LTA

”Äitini on kotoisin pieneltä maitotilalta.

Lehmistä oli jo luovuttu lapsuuteni aikaan, mutta kesälomilla leikimme mummolan vanhassa navetassa. Juuret valiolaisuuteen ovat syntyneet jo silloin.”

MAITO JA ME

45

VALION HYLLYSSÄ

3

x

Välipala Välipalauutuuksissa kuitua, proteiinia ja lempeyttä vatsalle.

TA S A PA I N O N H A L L I N TA A N

LEMPEÄN VILJAISA

Uusissa Valio Gefilus® OLO™ jogurteissa hurmaa yllättävä makupari vanilja ja ruis!

PROTEIINIA JA KERROKSIA Pehmeän lusikoitavaa vaniljarahkaa ja pohjalla omenapaistoksen makuinen kerros. Nam!

Polar®-juustojen brändi viestii rohkeudesta elää omannäköistä elämää.

Juustoja oman makuiseen elämään Omaleimaisten Valio Polar® -juustojen mainontaa tähdittää maailman ainoa kilpaileva miesten muodostelmaluistelujoukkue.

Valio Polar® juustot saapuivat uusissa pakkauksissa kauppo­ jen hyllyille alkuvuodesta.

Mainonnassa yllättää mies­ ten muodostelmaluistelu­joukkue RiverBulls. ”Valio Polar -brändissä koros­ tuu rohkeus, se että elää oman makuista elämää. Lempeys ja vahvuus mahtuvat todellakin samaan pakettiin. RiverBulls edus­ taa tätä mitä suurimmassa määrin.

Ja onhan luisteluteemaa nähty brändin markkinoinnissa aiem­ minkin”, markkinointipäällikkö Nina Wahlström avaa.

46

MAITO JA ME

VALIO

Valio Balans -tuoteperheen vanukkaissa on paljon hyvää: vähärasvaisuus, runsaskuituisuus, runsas proteiinipitoisuus ja Sydänmerkki.

Uudistuksen yhteydessä sarja täydentyi uudella Valio Polar® Voima* -juustolla, jota löytyy sekä palana että viipaleena. Uutuus­ juusto on täynnä luonteikasta makua sekä sisältää runsaasti kalsiumia, D-vitamiinia* ja proteii­ nia hyvinvoinnin tueksi. Lempeä maku ja kevyt, pitsimäinen rakenne sopii täydellisesti leivän päälle tai naposteltavaksi sellaisenaan. *D-vitamiini edistää luuston pysymistä normaalina, osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota ja terveitä elämäntapoja.

Uudet Valiojogurtti®tuotepakkaukset ovat herkullisen värikkäitä.

Luonnon makeat uutuudet Näissä välipaloissa makeus tulee hedel­ mien sokereista.

Osa jogurteista on täysin sileitä.

Tutustu herkullisiin vaihtoehtoihin!

VALIO

uutuuksia • kampanjoita • tuotevinkkejä

Arjen klassikko uudistui Valiojogurtti®-tuote­perhe sai uusia jäseniä ja uudet tuotepakkaukset.

Oletko bongannut uudistuneet Valiojogurtti®-pakkaukset? Peltimukit ovat väistyneet, ja makua antavat raaka-­aineet tuodaan esiin reilussa koossa ja värikkäästi.

Pysty­suuntainen logo saa pakkauksissa reilusti pintaalaa. ”Jogurttipakkaukset ovat eräänlaista arjen designia – ne ovat läsnä ruokapöydissä päivittäin. Halusimme tuoda suomalaisten rakastaman Valiojogurtin tähän

päivään. Tavoitteena on, että brändi puhuttelee uusia sukupolvia, perintöä kunnioittaen. Valio­jogurteista löytyy nyt myös lohkeavat ja Luonnon makeat vaihtoehdot”, kertoo markkinointipäällikkö Ina Viljanen. ”Valiojogurtti on vahvin jogurttibrändimme, ja välipalatuotteet oli luontevaa tuoda saman kattobrändin alle. Samalla kaupan hyllyyn syntyy yhtenäinen kokonaisuus.”

+

=

KOKEILE

1+1

Valio Keittiön kreikkalainen jogurtti

Biscoff-keksit

Kauden leivonnaisiin Uudet rahkamaut tuovat raikasta hedelmäisyyttä kevään leivonnaisiin!

Persikkarahka sopii täydellisesti pääsiäisen leivon­ naisiin ja lempeän raikas valkosuklaa­ lime toimii myös marjojen parina.

Ihanalta rahkat maistuvat ihan sel­ laisenaankin.

Tuotteet ovat laktoosittomia ja paistonkestäviä.

Japanilainen juustokakku

MAITO JA ME

47

?

M E Y R I T TÄ J ÄT

Mitä sinulle merkitsee olla Valion omistaja?

Olemme osa suomalaista ruokaketjua ja huoltovarmuutta. Kotimaisuus on meille tärkeää, ja haluamme olla suomalaisen meijerin tuottajia.”

Maitotila pariskunnan yhteisenä projektina:

”Täydennämme toisiamme” Sukupolvenvaihdos tehdään kaikessa rauhassa seuraavien vuosien aikana.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

H

ankasalmen Tapiolan tilalla maidontuotanto on yrittäjä­ parin projekti ja elämän­ tapa. Yhteistä aikaa on paljon, koska työtä tehdään yhdessä ja lapsetkin viihtyvät vanhempien mukana hommissa.

Ida-Maria ja Tuomas Pietiläinen pyörittävät maitotilaa perheyrittäjinä.

He ovat kehittäneet tilaansa määrä­ tietoisesti ja rakentavat tulevaisuutta yhdessä omien vahvuuksiensa varaan. ”Ida on järjestelmällisempi kuin minä ja hoitaa talous- ja eläinasioita todella hyvin. Minä katson enemmän kokonaisuutta ja peltopuolta”, Tuomas kehuu vaimoaan ja työpariaan. ”Tuomaksella on paljon ideoita tilan kehittämiseen, ja minä olen

48

MAITO JA ME

enemmän rutiini-ihmisiä. Täyden­ nämme toisiamme”, Ida-Maria luon­ nehtii kumppaniaan.

Puolison kanssa työskentely vaatii avointa keskustelua ja luottamusta, mutta sisältää sellaisia etuja, joita harva muu työyhteisö pystyy tarjoamaan. ”Näemme toisiamme enemmän kuin jos olisimme muualla töissä.

Työn lomassa pysymme juttelemaan sekä työasiat että muun perheen asiat”, Tuomas sanoo.

PERHEEN ARKI TILAN YMPÄRILLÄ Kolme lasta, kahdeksan-, kuusi- ja neli­ vuotiaat, ovat luonteva osa tilan arkea.

Arki on sitovaa, mutta yhteinen työ tuo myös perheen lähemmäksi toisiaan.

”Perheyrittäminen tuntuu hyvältä, kun lapset ovat mukana arjessa ja teemme paljon yhdessä”, Ida-Maria Pietiläinen kertoo.

Lapset lähtevät mielellään mukaan navettaan ja pihatöihin, ja maito­ tila tarjoaa virikkeitä, joita harva muu kasvuympäristö pystyy tarjoamaan. ”Tällä hetkellä he tykkäävät erityi­ sesti vasikoiden hoitamisesta”, Pietiläi­ set hymyilevät.

Tuomas Pietiläinen osti tilan vanhemmiltaan vuonna 2009, vain 24-vuotiaana. Silloin Tapiolassa oli 25-paikkainen parsinavetta ja viljelyssä noin 40 hehtaaria peltoa. ”Sukupolvenvaihdos ei ollut itses­ tään selvä ratkaisu. Maatalous kuiten­ kin kiinnosti, ja olin ollut apuna tilalla.

ROHKEAT INVESTOINNIT JA HALLITTU KASVU Tilakauppojen jälkeen Tuomaksella oli selkeä ajatus: parsinavetassa ei lypsettäisi pitkään. ”Olin tehnyt työharjoittelun robottitilalla ja tiesin, että jos maidontuotantoa meillä jatketaan, robottilypsy on ainoa vaihtoehto.”

Vuonna 2012 Tapiolaan rakennettiin yhden lypsyrobotin pihatto.

Vuonna 2019 laajennettiin toiseen robottiin, ja nyt ollaan jo hankkimassa kolmatta robottia. Lehmiä on tällä hetkellä noin 130, eli Tuomaksen ja Ida-Marian aikana lypsävien määrä on yli viisinkertaistunut.

Kasvu on ollut mahdollista erityisesti siksi, että peltoa on ollut saatavilla läheltä. ”Meidän kylällämme moni tila on lopettanut, koska jatkajia ei ole ollut.

Se on antanut meille mahdollisuuden kehittää ja laajentaa toimintaa. Ilman lähellä olevia vuokrapeltoja se ei olisi ollut mahdollista”, Tuomas painottaa.

Pietiläisten mukaan tilakoko ei ole itseisarvo, vaan tärkeintä on toimiva kokonaisuus: pellot, eläimet ja logistiikka yhdessä. ”Ei ole järkevää kuljettaa rehua tai lietettä pitkiä matkoja. Kokonaisuuden hallinta ratkaisee.” •

Tapiolan tila HANKASALMI

KUVA PIETILÄISTEN KOTIALBUMI

Ratkaisu syntyi vähitellen, kun mietin tulevaisuutta ja koulutusvaihtoehtoja”, Tuomas kertoo.

Ida-Maria tuli mukaan yrittäjäksi vuonna 2013. Hän oli itsekin maitotilan lapsi. Lukion jälkeen haaveeksi tuli kätilön ammatti, mutta tie vei lopulta Tuomaksen mukana maitotilayrittäjyyteen. ”Oli helppo tulla mukaan, kun tausta oli tuttu ja yhteinen suunta selkeä”, Ida-Maria sanoo.

Agrologiksi Ida-Maria valmistui viime vuonna; monimuoto-opiskelu mahdollisti työn, perheen ja opiskelun yhdistämisen.

PELLOT 295 ha, josta omaa 61 ha ja vuokrattua 234 ha. Viljelyssä nurmea, ohraa, kauraa, hernettä, vehnää ja lisäksi maanparannuskasveja.

Tapiolan tilan yrittäjät NAVETTA 2012 rakennettu yhden robotin pihatto, jota laajennettiin vuonna 2019 toiselle lypsyrobotille.

ELÄIMET 130 lehmää (päärotu holstein, lisäksi muutama ayshire, jersey ja brown swiss)

Ida-Maria ja Tuomas Pietiläinen TILANNE VAHVUUDET?

Olemme yksi omistaja kolmen tilan koneosakeyhtiö PeTaKo Oy:ssä, joka hoitaa säilörehun korjuun. Sen ansiosta on voitu hankkia uusi ja tehokas säilörehunkorjuukalusto ja yhdistää työvoimaa sesongin ajaksi.

MISTÄ SAATTE VOIMAA?

Liikunnasta, perheestä ja lomista.

Harrastuksiimme kuuluu kuntosaliharjoittelu, ulkoilu ja talvisin moottorikelkkailu ehtimisen mukaan. Lomista pidämme kiinni, välillä on päästävä irtautumaan tilalta. Koko perheen kohokohta on Lapin-loma talvisin.

SUURIN VASTOINKÄYMISENNE? MAITOA MEIJERIIN Hieman yli 1,4 miljoonaa litraa (v. 2025)

Olemme olleet onnekkaita ja säästyneet suurilta kriiseiltä. Koneviat, eläinten sairaudet ja heikot satovuodet kuuluvat toisinaan arkeen, ja niihin pitää vain tottua.

MISTÄ OLETTE YLPEITÄ?

Olemme ylpeitä kyvystämme tarkastella omaa toimintaamme kriittisesti ja kehittää sitä jatkuvasti.

KESKITUOTOS 13203 kg EKM/lehmä

TERVEISET MUILLE TILALLISILLE?

Suosittelemme kehittämään tilaa omista lähtökohdista. Tyylejä ja tapoja on monia, mutta kannattaa luottaa omiin vahvuuksiinsa eikä liikaa ottaa mallia naapurista.

MAITO JA ME

49

S A N A R I S T I K KO MAITO JA ME -LEHDEN SANARISTIKKO VMK_26_MM_01

Kuva: Kuvaaja/Valio

KIELELLÄKIN

KOSTE

VÄÄRÄ

KIRJAILIJA EROTTELUT LIITE HYRY

KULJETUS

TUTIA

KUVA EMMI MÄKINEN

KARJASUOJA LOKAPOJAT VIRIKE

VIERI

NÄYTTELIJÄ AUVINEN

LEIPÄ

SALAIVA

AASIASSA

-NEUTRAALI

KURKI-

EHTOO EPÄKOHTA

RIEMUITA SATUANKKA

MARINA PAHA PAALUTAUTI TETUT VIRTSA

KOHOUMA

MEIKKAUS

SUMU

PEDATA MUUKALAINEN

HOITOKEINO

ILKKUA

KIRJAILIJA SID

JUHLII IIVON KERA

MASU MONET TOIVOT

LUHTAKIN KYNTÄÄ

2x2=4

HANKINTA

-ÄLY

OLYMPIA 1988

EEVAN KERA

-ORAVA

-50% -70%

1=1

HIIHTÄJÄ KYLLÖ- VITSAS NEN

PATUN KERA

SELKÄ MAAKIN

VIRNE

AHTAAJA

LIERO

OSATA

JÄÄTYMÄ

HANKINTA

PORTIT PILLISOITIN

RIKOKSILLA KARJUT

VITI

ASIAKIRJA

RATSUMIEHET KUOREN ALLA

MA-PE LOKANAISIA

KURJAT

NOSTOT

ELÄIN-

Ristikon oikea ratkaisu: maitojame.fi/maito-ja-me-lehdet

50

MAITO JA ME

RYMYLaadinta: Veli-Matti Kilpeläinen

Laadinta: Veli-Matti Kilpeläinen

T E R V E I S E T J O H D O LTA

KUKA Annikka Hurme Valion toimitusjohtaja, joka rakastaa tavallista perhe­ arkea, sudoku­ jen ratkomista sekä ulkoilua metsässä.

VALIO

”Ennusteet lupaavat valoisampia näkymiä vuodelle 2026.”

Muutosten keskellä fokus omaan tekemiseen VUOSI ON ALKANUT nopealla muutostahdilla ja

välillä on ollut vaikeaa pysyä tapahtumien mukana.

Liki jokainen uutispäivä on alkanut uusilla maail­ manpolitiikan ja talouden käänteillä.

Maailmanpolitiikan vaikutukset tulevat meille toisinaan suoraan – kuten esimerkiksi Trumpin asettamat tullit – ja toisinaan välillisesti, kuten esi­ merkiksi eri tavoin liikkuvat maitovirrat ja muutok­ set maailmanmarkkinoilla. Meidän on pystyttävä tarvittaessa reagoimaan oikea-aikaisesti, mutta ennen kaikkea edistämään määrätietoisesti strate­giaamme sekä keskittyä omaan toimintaamme ja sen jatku­ vaan parantamiseen. Meidän on myös seurattava maatalous- ja kauppa­politiikan ympärillä tapahtuvia muutoksia. Tulevaisuuden linjauksiin on mahdollista vaikuttaa juuri nyt sen sijaan, että jäisimme odotta­ maan, että muut tekevät päätöksiä puolestamme.

Vuonna 2026 talouden kehitys on edelleen hidasta, vaikka monet keskeiset mittarit ovat korjaantumassa ja talouden piristymistä on ennustettu. Vaikka inflaa­ tio on laantunut ja palkat nousseet, reaaliansiot eivät ole täysin palautuneet koronakriisiä edeltäneelle tasolle. Kotimaan ostovoima ja kuluttajien heikko usko tulevaisuuteen näkyvät edelleen suomalaisten tavassa ostaa ja käydä ulkona syömässä. Hinta on yhä määräävä tekijä ostopäätöksissä. Ennusteiden mukaan kuluttajien vähitellen kasvava ostovoima, teollisuuden tilausmäärien nousu ja viennin vahvistuminen lupaa­ vat valoisampia näkymiä.

Vaikka vastuullisuus ja ilmastonmuutos eivät näy otsikoissa yhtä paljon kuin aiemmin, ei tarve edistää ja kehittää asioita ole hävinnyt minnekään. Esimer­ kiksi maaperän hiilensidontaa ja päästöjä mittaavat laskentamenetelmät kehittyvät ja myös päästölaskenta tarkentuu. On tärkeää, että olemme mukana tutki­ muksessa, ja myös vaikuttamassa ja tuomassa julki­ suuteen faktoihin perustuvaa tietoa.

Viime vuosi oli Valiolle liiketoiminnallisesti vahva.

Korkeat maitorasvan ja maitotuotteiden maailman­ markkinahinnat siivittivät omaakin tulostamme, koska 40 prosenttia maidostamme menee kansain­ välisille markkinoille. Vahvat brändimme menes­ tyivät hyvin niin kotimarkkinoilla kuin maailmalla.

PROfeel® ja Oddlygood olivat erityisen hyvässä kasvussa. Mielenkiintoista oli myös Gold&Green-tuo­ teperheen vahva kasvu. Aktiivinen valikoiman hal­ linta on meille elintärkeää, kuten Valio Balans -tuote­ perheen ja uusien Oivariinien myyntimenestys osoitti.

Myös #2025-tulos­parannusohjelman läpimeno onnis­ tui: teimme monia toimenpiteitä, joilla lisättiin tehok­ kuutta, pienennettiin kuluja ja parannettiin tuotta­ vuutta ja kannattavuutta.

On vielä epävarmaa, mitä vuosi 2026 tuo tulles­ saan, mutta voimme keskittyä oman tekemisen jatkuvaan parantamiseen, kehittää vahvuuksiamme ja jatkaa vahvaa innovaatiotyötämme tuotekehityk­ sessä. Se on menestyksemme resepti myös tulevai­ suudessa. •

MAITO JA ME

51

Nyt myös täysin kasvipohjaisena

Voittamaton maku