Utain 9/2011

9/2011

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 10

ideat 12

elämykset 14

huvit 15

Seksi ja väkivalta ahdistavat hotellien työntekijöitä Alalla työskenteleviä neuvotaan sietämään törkeydet. Kartalla s. 4

Arjen tanssi

Kauppamatka tai bussiin kiirehtiminen on osa jokapäiväistä tanssiesitystä, johon me kaikki osallistumme.

Elämykset s. 14

Risti ja motoristi Nahkatakki päällä, buutsit jalassa ja Raamattu taskussa.

Moottoripyöräkerho Sons of Abrahamin ajokkien satuloissa istuu uskon miehiä. s. 6

2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Utain verkossa: http://utain.uta.fi Moona Klemola

Tampereen kauppahallissa sijaisevasta Norimarusta saa tonnikala-sushia.

Tonnikalan tarjoilu jatkuu Tampereella Moni helsinkiläinen sushi-ravintola luopuu ylikalastetun tonnikalan käytöstä kokonaan.

Tamperelaiset sushi-ravintolat Maruseki ja Norimaru aikovat edelleen tarjota tonnikalaa ruokalistoillaan. Norimarun ravintolapäällikön Selma Kramerin mukaan eettisiä asioita ei ole juurikaan pohdittu, eikä asiakkailta ole tullut kyselyitä kalan alkuperästä.

– Emme aio luopua tonnikalasta, sillä ihmiset pitävät siitä paljon. Me tarjoamme tonnikalaa niin kauan kuin asiakkaat sitä haluavat.

Myöhemmin Kramer ilmoittaa Utaimelle, että tonnikala poistuu ruokalistalta. Norimarun omistava Aleksin Ravintoloiden toimituspäällikkö Jaakko Sinivuori kuitenkin ilmoittaa, että mitään päätöksiä ei ole tehty.

Maruseki reagoi tonnikalakeskusteluun käynnistämällä keskiviikkona kampanjan, jossa tonnikala-annoksen voi vaihtaa toiseen kalaan tai kasvikseen. Marusekin omistaja Leona Suzuki kertoo, että listalla on sekä kasvatettua että pyydystettyä tonnikalaa.

– Olemme vähentäneet tonnikalan käyttöä viimeiset kolme vuotta. Mielestäni myös kauppojen pitäisi kiinnittää huomiota tonnikalan hävikkiin ja myyntiin.

Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että useat helsinkiläiset sushi-ravintolat aikovat luopua tonnikalan käytöstä kokonaan. Päätökseen ovat vaikuttaneet tonnikalakannan pieneneminen ja ulko-

maisen kalan epäekologinen lennättäminen Suomeen.

Asiakkaiden on hankala saada tietoa tonnikalan alkuperästä tamperelaisissa sushiravintoloissa.

Norimarussa ravintolapäällikkö Kramer ei tiennyt, onko heidän tarjoilemansa tonnikala uhanalaista lajia vai ei. Myöskään omistaja Sinivuori ei muistanut tonnikalan alkuperää. Norimarulle kalaa toimittavasta Kalakauppa Nygrenistä kuitenkin selviää, että kala on Sri Lankasta lennätettyä villiä keltaevätonnikalaa.

Marusekissa ravintolan henkilökunta vakuuttaa kalan olevan vain viljeltyä. Henkilökunta näyttää kalapakettia Utaimen toimittajalle. Paketin kyljessä lukee kuitenkin

”Caught in Indian Ocean”, pyydetty Intian valtamerestä.

He myös kertovat, ettei kala ole ylikalastettua keltaevätonnikalaa, vaan Thunnus albacaresia. Hienosta nimestä huolimatta kalalaji on nimenomaan keltaevätonnikalaa.

Omistaja Suzuki selventää, että kaikki heidän ostamansa tonnikala on sertifioitua.

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan tonnikala uhkaa kadota meristä ylikalastuksen ja laittoman pyynnin takia. Tonnikalan hyvä markkinahinta houkuttelee kalastamaan enemmän kuin kalakannat sallivat.

Tonnikala on Suomen toiseksi suosituin ruokakala heti lohen jälkeen.

Rantaväylän tunneli herättää tunteita

Tupakoinnin yhteisöllisyys rakoilee

Ravinto-oppi kuormittaa ilmastoa

Maisterin lapsi valmistuu helpoiten

Tampereen kaupunginvaltuutetuilla on eriävät näkemykset Rantaväylän tunnelin hyödyllisyydestä. Kaupunki hyväksyi esityksen tunnelikaavasta 10. lokakuuta. Rakennusprojektin toteutuksesta vastaisi YIT Rakennus.

– Tampere on hankkeessa maksaja, ei nettoaja. Hyöty menee YIT:lle ja mahdollisesti tunnelin kupeeseen rakentuvan luksusalueen asuntojen ostajille, toteaa Suomen kommunistisen puolueen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen.

Vihreiden valtuutettu Anna-Kaisa Heinämäki näkee tunnelista saatavat hyödyt haittoja suurempina.

– Tunneli ohjaa liikennettä maan alle ja vapauttaa merkittävän ranta-alueen ihmisten asumis- ja virkistyskäyttöön. Se on investointi vuosikymmeniksi ja tuo merkittäviä tuloja, joilla rahoitamme jokaisen tamperelaisen palvelutarpeita.

Tupakoinnista on tullut yhä henkilökohtaisempaa, kertoo Tupakoinnin trendianalyysi 2011 -tutkimus. Yhteisöllisyydellä ei ole enää yhtä suurta merkitystä kuin aikaisemmin.

– Tupakoinnin yhteys suoriutumiseen ja muille näyttämiseen on vähentynyt, kertoo tutkimuksen toteuttanut sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi.

Tupakkalain kehityksen myötä sauhutteluun suhtaudutaan yhä kielteisemmin.

Suurin asennemuutos on tapahtunut päivittäin tupakoivien joukossa.

Vuonna 2007 tuli voimaan lakimuutos, jolla kiellettiin tupakointi ravitsemusliikkeiden sisätiloissa. Vuoden alusta astuu voimaan tupakkatuotteiden esilläpitokielto.

– Ajatus savuttomasta Suomesta ei olisi ollut mahdollinen 20 vuotta sitten. Nyt visio saattaa hyvinkin toteutua, Puohiniemi toteaa.

Ravintosuositukset vaikeuttavat ilmastolle haitallisen ruoan vähentämistä kouluissa. Esimerkiksi ilmastoa kuormittavaa maitoa on tarjottava ravinto-opin vuoksi, kertoo Tampereen Aterian viestintäsuunnittelija Matliisa Lehtinen.

Tampereen Ateria on kaupungin liikelaitos, joka vastaa peruskoulujen ruoista.

Koulut viettävät pohjoismaista ilmastopäivää ensi perjantaina. Päivän ateria, broilerikeitto, on lihakeitoista ilmastoystävällisin. Kasviskeitto hylättiin, koska samaan aikaan kouluissa on lempiruokaviikko.

– Emme laittaneet juureskeittoa herkkuruokaviikolle, koska emme halunneet yäkreaktioita, Lehtinen sanoo.

Tampereen Aterian tuotekehittäjä Eeva Teuhon mukaan ruokailijoiden tyytyväisyys on tärkeintä, kun ruokalistaa suunnitellaan.

Vanhempien korkeakoulutausta tekee opiskelusta vaivattomampaa, paljastuu tuoreessa Eurostudent IV -raportissa.

Korkeakoulutettujen vanhempien lapset tekevät vähemmän töitä opiskelun ohessa kuin muut. Keskimäärin suomalainen opiskelija viettää opiskeluaikanaan työpaikalla 12 tuntia viikossa.

Lisäksi akateemisten lapset saavat muita nopeammin opiskelupaikan.

Vastaavasti eniten aikaa korkeakouluun hakemisessa kului niillä, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa. Sama ilmiö toistuu myös maailmalla.

Yli puolet opiskelijoista läpäisee pääsykokeen vuoden sisällä lukiosta tai ammattikoulusta valmistumisen jälkeen.

Tutkimus on EU:n ja Saksan opetusministeriön rahoittama, ja sen tulokset perustuvat kansalliseen kyselytutkimukseen. Tutkimus toteutettiin vuosina 2009–2010.

Helmiina Suhonen

⋆⋆UUTISPUTKI

Tuomas Ylenius

Essi Harju

Suvi Iivari

Jussi Saarinen

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3

Kaupunki sovittelee koiraverolla kakkakiistaa Jokavuotinen kiista keräämättö-

mistä koirien jätöksistä estää koiraveron poistamisen Tampereelta. Kaupunki pitää sitkeästi kiinni koiraverosta, vaikka lähes kaikki muut Suomen kunnat ovat jo luopuneet siitä.

Tampereen kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö arvelee, että osasyynä siihen, ettei kaupunginvaltuusto halua luopua verosta, on veron vaikutus jokavuotisen koirankakkakiistan sovittelijana. Verovaroilla hankitaan muun muassa kakkapussiautomaatteja puistoihin.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että koiraveron periminen jatkuu myös ensi vuonna ja veron hinta on edelleen 34 euroa vuodessa. Tampereella on Jukka Männikön mukaan noin 26 000 koiraa, joista vain reilusta 4 000:stä maksetaan veroa.

Männikön mielestä koiraveron voisi jo poistaa, sillä sitä maksaa vain pieni osa koiranomistajista.

– Kaupungin väkiluku kasvaa jatkuvasti, mutta rekisteröityjen koirien määrä vähe-

Moona Klemola

Avaus

nee. Eihän tässä juuri järkeä ole, Männikkö sanoo.

Kaupungilla tiedetään, että monet koiranomistajat eivät maksa veroa. Jotkut jättävät veron maksamatta tietoisesti, sillä valvonta on olematonta. Jos omistaja ei tee ilmoitusta koirastaan, asiaan on vaikea puuttua.

Toiset taas eivät edes tiedä, että koiraveroa peritään yhä.

– Vapaamatkustamiseen ei ole toistaiseksi puututtu, sillä kaupungin näkökulmasta ratkottavana on isompiakin ongelmia, Männikkö sanoo.

Männikön mielestä lähes vapaaehtoiselta tuntuva koiravero antaa ihmisille väärän kuvan veroista ja on omiaan rapauttamaan kansalaisten moraalia.

Kristina Granlund

kristina.granlund@uta.fi

Kun arkena joutuu pingottamaan, ei vapaa-aikana jaksa olla fiksu.

Tässä Utaimessa käsitellään raflaavien uutisotsikoiden klikkailua netissä.

Kukaan ei arvosta älykkyyttä aliarvioivia paljastusotsikoita, mutta joku niitä lukee.

Valmiiksi pureksittu viihde sopii hektiseen elämänrytmiimme. Kun aivomme käyvät ylikierroksilla, emme jaksa enää ajatella. Arvostamme hidasta journalismia ja korkeakulttuuria, mutta seuraamme Salkkareita.

Saara Vilonen

Milla-koiran omistaja Paula Bragge maksaa mielellään koiraveroa, jos rahat käytetään koiraihmisten hyödyksi.

Valoviikot kuluttavat sadan kolmion sähköt Annu Laine

Valoviikkojen energiankulutuksen on laskettu olevan 240 000 kilowattituntia, kun valot palavat yhteensä 600 tuntia.

Valojen viemällä energialla pärjäisi yhden vuoden ajan 92 kolmen asukkaan kerrostalokolmion taloutta. Samaa energiamäärää voisi verrata myös 13:n sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutukseen.

Led-valoilla kulutusta saisi jopa 75 prosenttia pienemmäksi, mutta ledeillä ei uskota saavutettavan hehkulamppujen näyttävyyttä. Lisäksi uudet lamput kaikkiin valokuvioihin maksaisivat noin 265 000 euroa.

Uudistus on kuitenkin edessä EU-asetuksen vetäessä hehkulamput markkinoilta 2012 syyskuussa.

Edellisvuosien tapaan Valoviikot valaisevat Tampereen alkutalvea kymmenen viikkoa lokakuun lopusta aina tammikuun alkuun asti. Valoista aiheutuvan sähkölaskun maksaa Tampere Tunnetuksi ry.

Nopeat leikkaukset ja valmiiksi avattu juoni pitävät herkästi herpaantuvan mielenkiinnon yllä. Onnellinen loppuratkaisu takaa katsojalle näennäisen mielenrauhan.

Ihmiset elävät jatkuvassa hälytystilassa ja etsivät nopeaa tyydytystä. Yksi syö roskaruokaa, toinen katsoo pornoa ja kolmas lukee Seiskaa. Myös runsaat juhlapyhät tarjoavat hetken helpotusta, ja pikkujoulukausi tuo kaupungin kadulle arjen uuvuttamat nollaajat.

Nopeisiin ärsykkeisiin on helppo tarttua, mutta ihmisiä ahdistaa. Heräteostosten tekeminen hävettää ihmisiä niin paljon, että turhat ostokset piilotetaan kaappeihin, paljastuu Pirkko Talvion tekemästä tutkimuksesta.

Helsingin Sanomien verkkosivuilla viime kuun klikatuin otsikko ei käsitellyt kohupaljastuksia.

Eniten klikkauksia sai otsikko ”Suomalaispariskunta hyppäsi oravanpyörästä ja lähti ikuiselle matkalle.”

Annu Laine

Aleksis Kiven kadulla on toistaiseksi valoviikkojen ainoat led-valokuviot.

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Tamy ja toimittaja kiistelevät 17 000 eurosta käräjäoikeudessa

Salaiset pullakestit bikereiden kanssa

Ylioppilaslehti Aviisin entinen toi-

Tiedustelen puhelimessa kristillisen

mittaja on haastanut Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) oikeuteen palkan maksamisesta.

Toimittaja vaatii Tamya maksamaan hänelle 17 000 euron korvaukset. Summaan sisältyvät toimittajan palkkasaatavat, maksamattomat lomarahat ja oikeudenkäyntikulut.

Käytännössä oikeudessa kiistellään, koskeeko työehtosopimus myös Aviisin toimittajia. Aviisissa vuosina 2006–2011 työskennellyt toimittaja vetoaa Suomen Journalistiliiton ja Viestintätyönantajien VTA:n välillä solmittuun yleissitovaan työehtosopimukseen.

Yleissitovuussäännöillä määritellään toimittajien työ- ja palkkaehdot. Sopimus koskee alan työnantajia, ja sen avulla pyritään asettamaan kaikki toimittajat kilpailullisesti samaan asemaan.

Ylioppilaskunnan mukaan yleissitova työehtosopimus ei koske toimittajan työsuhdetta, koska Tamy ei ole viestintäjärjestö vaan opiskelijoiden edunvalvoja. Siksi kyseisellä toimittajalla ei ole oikeutta vaadittuihin palkkasaataviin.

Työehtosopimusta sovelletaan sanomalehtien, aikakauslehtien ja paikallislehtien toimituksissa ja uutis- ja kuvatoimistoissa työskentelevien toimituksellisten toimihenkilöiden työsopimuksissa ja työsuhteissa.

Kumpikaan osapuolista ei halunnut kommentoida asiaa Utaimelle.

Asiaa käsitellään Pirkanmaan käräjäoikeudessa 15. marraskuuta.

Viivi Vaarnavuo

moottoripyöräkerhon Sons of Abrahamin presidentiltä Ari Santaharjulta heidän salaisen kerhotilansa osoitteen.

Saavun perjantai-iltapäivällä tuntemattomalle ja syrjäiselle kadulle Tampereella.

Myönnän olevani jo hieman eksynyt, kunnes huomaan erään talon pihalla nahkatakkisen miehen moottoripyörän selässä.

Kerhotilassa yhdistyy täydellisesti kristillisen moottoripyöräkerhon aatteet. Talli on täynnä toistaan hienompia moottoripyöriä, ruokapöydän päällä makaa vanha Raamattu ja kulman takaa löytyy pieni itse nikkaroitu alttari.

Nahkaliiveihin pukeutuneet bikerit tarjoavat minulle kahvia, pullaa ja erittäin mielenkiintoisen keskustelun.

Viivi Vaarnavuo

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Toimitus: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, teatterin ja median yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Jaana Hujanen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Moona Klemola

Hotellien työntekijät voivat joutua työssään vaarallisiin ja ahdistaviin tilanteisiin, joista pitää selviytyä yksin. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5

Pelkoa ja inhoa hotellin käytävillä Kammottava yllätys Hotellityöntekijä joutuu kohtaamaan työssään väki-

valtaa, seksiä ja itsemurhia. Ohjeita kaikkien tilanteiden varalle ei kuitenkaan ole.

Huoneen ovi oli valmiiksi raollaan. Kun tarjoilija astui huoneeseen, hän huomasi miehen odottavan sängyllä alastomana.

Hotelli- ja ravintolatyöntekijä Kaisa on kyllästynyt epämiellyttäviin kohtaamisiin hotellin huonepalvelussa. Erityisesti hänen mieltään ovat vaivanneet seksuaalisesti värittyneet tilanteet.

Kaisa, 22, ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, sillä hän on yhä töissä hotellialalla.

Kaisan mukaan hälytyskellot alkavat soida päässä erityisesti silloin, kun huoneesta tilataan vain pelkkiä juomia.

– Nykyään kerron aina toiselle työntekijälle, kun joudun viemään tilauksia huoneisiin. Tietävät sitten, missä olen, jos ei ala kuulua. Mielelläni en menisi huoneisiin ollenkaan.

Myös saunatiloissa käyminen tuntuu ikävältä. Joskus vastaan on tullut itseään esittelevä miessaunoja.

Yleensä Kaisa jättää tilatut juomat saunan aulatilaan, jossa on sekä miehiä että naisia.

Kaisalla on tiukka linja asiakkaiden ehdottelui-

hin ja epämiellyttäviin kommentteihin. Hän käskee heti irrottamaan, kun joku ottaa esimerkiksi kädestä tai vyötäisiltä kiinni. Kaisa ei myöskään puhu omista

asioistaan tai jutustele asiakkaiden kanssa. Ammatillinen etäisyys on hänen suojansa.

Yleisiä ohjeita ahdistavien tilanteiden varalle ei ole.

Kaisan mielestä työnantaja ei ole ottanut tilannetta vakavasti. Asialle ei tehdä mitään, eikä siitä edes puhuta.

– Esimiehen mukaan tätä työtä tehdään vain rahan takia, minkä vuoksi työntekijöiden pitää sietää mitä vaan, Kaisa kertoo.

Myöskään koulussa opiskelijoita ei valmisteltu kohtaamaan seksiä tai väkivaltaa. Kaisa onkin joutunut pohtimaan, mitä hän voi tai saa tehdä tilanteessa, jossa hän kokee joutuneensa seksuaalisen katseen kohteeksi tai yhdynnän todistajaksi.

– Mitä saan sanoa ihmisille, jotka ovat kuitenkin hotellin asiakkaita? Entä saanko soittaa poliisille?

Toinen hämmentävä huonepalvelutilanne sattui Kaisan työkaverille.

Tarjoilija koputti ruoka-annokset käsissään asiakkaan huoneen oveen toistuvasti. Huoneesta huudettiin sisään, mutta tarjoilija odotti, kuten tapana on.

Lopulta tarjoilija meni huoneeseen omalla avaimellaan. Sisällä nuori nainen ja häntä vanhempi mies harrastivat seksiä, eivätkä keskeyttäneet toimiaan,

vaikka tarjoilija tuli huoneeseen. Pitkien sekuntien jälkeen nainen nousi kuittaamaan tilauksen, mutta mies jatkoi itsensä koskettelua.

– Tarjoilija oli tosi järkyttynyt ja alkoi melkein itkeä.

Tällaiset tilanteet ovat loukkaavia kaikkia kohtaan, Kaisa kertoo.

Joskus hotellityöntekijä joutuu pelkäämään myös oman turvallisuutensa vuoksi. Kaisan entinen työtoveri oli hotellin vastaanotossa töissä, kun kahden miehen tappelu äityi puukotukseksi. Työntekijä pelkäsi, että miehet tekevät hänelle jotain, koska hän soitti poliisin paikalle.

Asiakkaan itsemurhayritys on kuitenkin kaikista kauhein tapaus, jonka Kaisa muistaa. Hotellin asiakas joutui sairaalaan otettuaan yliannostuksen lääkkeitä.

Asiakkaan itsetuhoinen käytös oli tiedossa monissa hotelleissa, koska hän oli yrittänyt itsemurhaa aiemminkin. Kaisa on huojentunut, ettei ollut tuona yönä työvuorossa.

Millamari Uotila

Lue lisää asiakaspalvelijoiden kokemuksista Utaimen verkkolehden Ilmiöt-osastosta osoitteesta http://utain.uta.fi.

Ammattilaiset kertovat

Asiakas kirjoitti laskun naisen päällä

Nähdystä ei pidä traumatisoitua

Työntekijän on kestettävä paljon

– Jos asiakas käyttäytyy huonepalvelussa tör-

– Karmein esimerkki, jonka olen kuullut, oli

– Aika paljon työntekijän on nieltävä. Joskus

keästi, työntekijän ei tarvitse palvella häntä, sanoo pääluottamusmies ja työsuojavaltuutettu Lilli Kilpinen Palvelualojen ammattiliitto PAMista.

Kilpisen neuvo on, että alastonta asiakasta voi pyytää pukeutumaan ja hakemaan tilauksensa ravintolan puolelta. Työnantaja voisi myös soittaa asiakkaalle perään ja varmistaa, että käytös ei toistu.

Myös Kilpinen on kuullut häpeilemättömästä seksin harrastamisesta, kun tarjoilija saapuu huoneeseen. Miesasiakas oli kuitannut laskun sängyllä olevan naisen selän päällä.

Hotellissa näkee Kilpisen mukaan myös perheväkivaltaa.

– Joskus hotelliin on tullut miestään pakeneva nainen lasten kanssa, Kilpinen kertoo.

Kilpisen mukaan on tärkeää muistaa, että väkivaltaisiin tilanteisiin ei pidä mennä väliin, vaan soittaa vartijalle tai poliisille, kuten hotellien turvallisuusohjeissa neuvotaan. Hotelleissa on myös hätäpainikkeet.

Jos työntekijän ahdistus alkaa kasautua, hänen kannattaa Kilpisen mukaan olla yhteydessä esimieheensä ja työterveyshuoltoon. Kilpiselle yhteydenottoja tulee melko vähän. Hänen mukaansa työntekijät juttelevat paljon keskenään ja yrittävät löytää tapauksista mustaa huumoria.

– Työnantajan vastuulla on kuitenkin taata työpaikan turvallisuus. Kenenkään ei tarvitse pelätä töissä, Kilpinen sanoo.

ampumistapaus hotellin vastaanotossa. Silloin yksi työntekijä kuoli, kertoo hotelli- ja ravintolaalan opettaja Riitta Brännare Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Brännaren mukaan alan opiskelijoiden kanssa työn hankalista puolista keskustellaan ja mietitään, mitä eri tilanteissa voi tehdä.

Osa ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintolaalan opiskelijoista on jo työelämässä ja osaa kertoa esimerkkejä sieltä. Kokemuksia on seksuaalisesta häirinnästä, päihtyneiden asiakkaiden kiivastumisista ja huumeiden käyttäjien arvaamattomuudesta.

Kattavia ohjeita on Brännaren mukaan kuitenkin aina vaikea antaa. Sietämisen rajoja on hankala määritellä, koska tapauksiin suhtautuminen on kiinni aina väistämättä tilanteesta ja työntekijästä.

– Kun yksi ottaa esimerkiksi seksistiset kommentit vakavasti, toinen ei kiinnitä niihin mitään huomiota. Hotelli- ja ravintola-alalla ei voi olla kovin herkkänahkainen.

Hotellityö on Brännaren mielestä ongelmanratkaisua. Työntekijän on osattava aistia, mitä asiakkaalle voi tai kannattaa sanoa, ettei hankaluuksia tule enempää.

Myös Brännare on joutunut kohtaamaan alastoman miehen huonepalvelussa.

– Näkemästään ei kannata kantaa traumoja. Eri asia on, jos joku käy käsiksi.

voi sanoa takaisin, jos sen tekee tyylillä, kertoo Sokos Hotel Ilveksen hotellipäällikkö Tom Strandberg.

Esimerkiksi humalaiset miehet ovat Strandbergin mielestä kuin pikkulapsia, jotka uskovat komentelua.

Strandbergin mukaan työntekijän pitää sietää ikäviä kommentteja tiettyyn pisteeseen asti ja pysyä rauhallisena. Raja ylittyy hotellipäällikön mielestä silloin, jos asiakas huutaa henkilökohtaisuuksiin meneviä loukkauksia eikä lopeta räyhäämistään.

Strandbergin mukaan tilanteet menevät todellisuudessa harvoin niin pitkälle, että poliisi joudutaan soittamaan paikalle.

Jonkinlaisia yleispäteviä ohjeita on olemassa esimerkiksi pommiuhan tai aggressiivisten asiakkaiden varalle.

Tilanne kuitenkin ratkaisee.

– Tilanteet ja ihmiset ovat erilaisia. Kyllä se on kokemus, jolla hankalat tilanteet hoidetaan, Strandberg sanoo.

Kielenkäyttö on yleisesti ottaen siistiytynyt.

Strandbergin käsityksen mukaan härskejä kommentteja heitellään hotelleissa vähemmän kuin vielä pari vuosikymmentä sitten.

– Suurin osa seksistisistä heitoista on harmittomia, vaikka mauttomia kylläkin, Strandberg määrittelee.

– Korvan pitää tottua.

6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Kerhon presidentti Ari Santaharjun mukaan ulkonäkö on bikereille erittäin tärkeää.

– Liivien halventaminen on pahinta, mitä kerholainen voi tehdä.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7

Minea Koskinen

Raamattua, rokkia ja rassailua USKO Moottoripyöräkerhoista voi löytyä paljon kult-

tuurieroja. Tamperelainen Sons of Abraham MCC edustaa kerhoaan kurkkaamalla kohti taivasta.

Moottoripyöräkerhojen salaisissa talleissa nahkaliiveihin pukeutuneet äijät rassaavat ajokkejaan himmeässä valossa. Bensa haisee ja rokki soi. Tamperelaisen moottoripyöräkerho Sons of Abraham MCC:n toiminta ei poikkea kuvauksesta, vaikka he lähestyvät asioita korkeamman tahon kautta.

Moottoripyöräkerho on kuin veljesporukka, jossa kaikki tukevat toisiaan. Kuka tahansa voi yrittää liittyä, mutta luonne ratkaisee, onko henkilö sopiva porukkaan.

– Nykyaikana ihmiset ovat kauhean valistuneita oikeuksistaan. Aivan kuin moottoripyörä ja Suomen kansalaisuus riittäisivät jäsenyyteen.

Jos olet kusipää, et pääse joukkoomme. No ei, kusipäitä me ollaan kaikki, moottoripyöräkerhon presidentti Ari Santaharju kertoo.

Liivien halventaminen on pahinta, mitä moottoripyöräkerhossa voi tehdä. Sekä jäsenet että poliisit ottavat liivien kunnioittamisen tosissaan.

Jäsenien tulee olla omalle kerholleen uskollisia ja edustaa sitä oikein.

– Biker Union Finlandin sääntöjä ja kulttuuria on tärkeä kunnioittaa, muuten minun pitää presidenttinä puuttua asioihin, ettei kerholle tuoteta häpeää.

Sekä Santaharjulle että jäsenkokelas Jukka Markkaselle moottoripyöräily on sanoinkuvaamattoman tärkeää. He kertovat, että ajaminen avokypärällä ilman päämäärää on heille kuin elämän eliksiiriä.

– Kerho järjestää ralleja, joihin osallistuvat jäsenet ja kannattajat, mutta ajaminen yleensä käy joko yksin tai kaverin kanssa. Santaharjun mukaan pyörän satulassa ajatukset ovat positiivisia ja stressi haihtuu hetkessä. Tarvitsee vain keskittyä ajamiseen. Hänen unelmansa olisi ajaa historiallinen Route 66, joka kulkee Yhdysvaltojen läpi.

– Sen matkan toteutan ennen kuin henki lähtee. Me elämme vain kerran, joten jokainen hetki on ainutlaatuinen.

Sons of Abrahamin jäsenet jakavat rakkauden sekä moottoripyöriin että Jumalaan. Ääriuskovainen ei tarvitse olla, vaan tulevilta jäseniltä kysytään vain, suhtautuvatko he kristinuskoon positiivisesti. Santaharjun mukaan kristilliseen kerhoon kohdistetaan erilaista huomiota. Tämän vuoksi kerholaisten tulee erityisen tarkasti miettiä käyttäytymistään julkisilla paikoilla ja varsinkin liikenteessä.

– Mitään pyhyystestiä meillä ei pidetä. Ei tarvitse kävellä viittätoista metriä veden päällä. Kristillisissä piireissä toiminta saattaa helposti mennä hymistelyksi, mutta me annamme jäsenille omaa tilaa uskomuksilleen, Santaharju kertoo.

Sekä Santaharjulle että Markkaselle usko on ollut elämän perusta nuoruudesta lähtien. Santaharjun mukaan on hyvä ajatella asioille hengellistä pohjaa. Hänelle usko on elämän kunnioittamista ja oman pienuutensa myöntämistä.

Jengi on myös huumorintajuinen. He ovat muokanneet rikollisryhmien suosimasta ”1 % sinner” -merkistä oman versionsa.

– 100 % sinner”- merkki kuvaa sitä, kuinka Jeesus on tullut kutsumaan syntisiä ihmisiä. Jos emme ole kovin hyviä uskovaisia, niin syntisiä ainakin. Raamatussa todetaan, että ”minä en ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen”.

Sons of Abraham tekee kirkon kanssa hyväntekeväisyystyötä, esimerkiksi nuorison ja erityisnuorien kanssa. Kerho on myös muun muassa kerännyt rahaa sotaveteraaneille, asunnottomille ja varattomille. Viime elokuussa Finlaysonin kirkossa järjestetty Elvis in the Church! -konsertti keräsi paikalle ihmisiä, jotka eivät normaalisti kirkkoon menisi. Tapahtuman jälkeen kerhon kokelas Jukka Markkanen rohkeni esittää kerholle kiinnostuksensa jäsenyydestä.

Santaharju kertoo, että kerho ei yritä käännyttää kristinuskoon, vaan pyrkii erilaisten tapahtumien kautta toimimaan sillanrakentajana ihmisille. He haluavat toiminnallaan poistaa ennakkoluuloja sekä motoristeja että kirkkoa kohtaan. Santaharjun mukaan kirkko antaa kerholle välineet auttamiseen, koska kerho pystyy reagoimaan yhteiskunnallisiin ilmiöihin nopeammin.

– Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön kirkon kanssa. Emme ole niin sanottuja gloryhuntereita, eli emme tue kirkkoa vain silloin kun asiat menevät hyvin. Kyllä ystävätkin tukevat toisiaan pahoina hetkinä. Meillä on miehekkään reilu suhtautuminen asioihin, emmekä lähde peleihin mukaan.

Santaharjun mielestä kirkosta on ollut vääränlaisia asioita esillä. Santaharjun mukaan esillä olevilla aiheilla on ollut viihdearvokehykset ympärillään.

– Jos kirkosta piirrettäisiin karikatyyrihahmo, se olisi mukava kaveri, jota on aina kiva kiusata ja läpsästä päähän. Aina se menee samaan halpaan. Kirkko on raskas organisaatio, jonka tulisi hyväksyä erilaisuutta. Myös ihmisten tulisi ajatella laajemmin, ettei kenenkään erilaisuus ole minulta pois.

Santaharjun ja Markkasen mukaan on tärkeää, että ihmiset kuuluisivat kirkkoon, koska oikeanlaisilla työtavoilla voidaan auttaa ihmisiä ja keventää kirkkoa organisaationa. Heitä surettaa, että ihmiset eroavat kirkosta, koska ovat suivaantuneita kirkkoa kohtaan.

– Ei ihmisten tarvitse ajatella niin, että kuulumalla kirkkoon tukee jäykkää instituutiota, vaan että organisaation kautta voi vaikuttaa ja auttaa hädänalaisia. Autoa voi vain ohjata silloin, kun on sen sisällä.

Heidän tapauksessaan voi vaikuttaa nahkaliivi niskassa ja moottoripyörän satulalta.

Viivi Vaarnavuo

8 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Tuukka Huttunen jännittää vain ensi-illoissa.

Pienessä teatterissa näyttelijät hoitavat kaiken itse. Myös siivouksen.

Ennen esiripun nousua

TEE-SE-ITSE Teatteri Siperiassa näyttelijä ei diivaile. Hän kokoaa lavasteita ja imuroi.

Tunti ennen esitystä Tuukka Huttunen on vähällä unohtaa esiintymisasunsa. Viime hetkellä hän kiiruhtaa ulos autosta ja hakee kotoaan miesten pitkät kalsarit.

Teatteri Siperiassa on alkamassa Mister Finland -esitys, jossa Huttunen näyttelee suomalaista miestä. Siperia on muutaman hengen teatteri, jossa ei ole tarpeistonhoitajaa.

Kaikki tehdään itse, eikä kukaan kanna esiintymisasua näyttelijälle. Esityksen toinen näyttelijä, Huttusen puoliso Marika Heiskanen sanoo meikkaavansa vähän kotona, jos haluaa maskeerausta.

Mister Finland kertoo suomalaisen miehen isäsuhteesta, jääkiekkotraumoista ja kaipuusta tunturiin. Miten Tuukka Huttunen muuntautuu Mister Finlandiksi?

– Ei siinä ainakaan mitään mystistä ole.

Esitykseen on aikaa puolisen tuntia, ja Huttunen imu-

roi näyttämön lattiaa. Sitten hän laulaa kaukosäätimeen Scorpionsin Still Loving Youn, verryttelee ja pelleilee vähän.

Välillä hän kysyy, paljonko kello on.

Huttusella ei ole rituaaleja tai onnen amuletteja. Valmis-

tautuminen vaihtelee roolin ja illan mukaan. Tärkeintä on kuunnella itseään.

Näyttelijä haluaa, että lavalle astuessa pää on tyhjä eikä roolihahmoa tarvitse enää hakea. Rooli on harjoiteltu niin hyvin, että se tulee lihasmuistista. Näyttämöllä on vapaa olo.

Rutiinista huolimatta Huttunen ei halua suorittaa. Teatterissa jokainen esitys on ainutkertainen. Yleisön vaihtuessa esityskin muuttuu. Näyttelijä kuuntelee yleisöä ja elää sen mukaan.

– Yleisö tekee illasta sellaisen kuin se on. Se antaa vauhtia ja vaikuttaa esityksen muudiin.

Näyttämöllä olo on Huttusen mielestä näyttelijän

työn paras vaihe. Jännittämistä esiintymisen ammattilainen ei erityisesti mieti. Ensi-illoissa kriitikoiden läsnäolo voi tuoda paineita, vaikka homman juju ei ole hyvissä arvosteluissa.

– En ole kuitenkaan koskaan oksentanut.

Näyttämöllä voi tapahtua mitä vain, siihen näyttelijän on

varauduttava. Huttunen kertoo, että Teatterikorkeakoulun aikoina palohälyttimet alkoivat huutaa juuri, kun oli aika astua estradille. Siperian Meille jäävät salaisuudet -esityksen ensi-illassa esirippu hajosi. Hetken hämmennyksen jälkeen täytyy koota itsensä ja jatkaa.

Huttusen mielestä mokaaminen kuuluu teatteriin. Moka on lahja, joka voi tuoda mukanaan jotain uutta. Joka hetki voi tapahtua jotain arvaamatonta, ja se on koko jutun voima.

– Mikä voisi olla pahinta? Jos unohtaa vuorosanat, niin mitä sitten? Tämä on kuitenkin vain teatteria.

Kun esityksen alkuun on varttitunti, Huttunen häviää hetkeksi sivuverhon taakse. Pian näyttämölle astuu mies yllään polvista lököttävät kalsarit.

– Nyt on teatteri-ihme tapahtunut, Huttunen sanoo ja osoittaa kalsareitaan.

Mister Finland on täällä.

Suvi Iivari

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 9

Minea Koskinen

Haukottelu on hyvä keino avata ääntä.

10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

OHO, OTSIKOLLA ON VÄLIÄ!

Netti-ilmiö Verkkojournalismi elää mainostajan rahoilla, ja mainostajaa kiinnostaa ainoastaan

klikkausten määrä. Eniten lukijoita saa se media, joka rustaa jutulleen röyhkeimmän otsikon.

Mitä asiasta ajattelevat nettijournalismin ammattilaiset? Utain iski pöytään viisi väitettä.

Väite 1: Netissä viihdeotsikot keräävät eniten lukijoita.

Mitä?

Väite 2: Ampparit.com:n kaltaiset uutisportaalit kannustavat tiedotusvälineitä katteettomaan otsikointiin.

Väite 3: Journalismin luotettavuus kärsii holtittoman otsikoinnin takia.

Väite 4: Skuuppi on kuollut, koska tieto leviää netissä niin nopeasti.

Väite 5: Verkossa journalistit eivät ehdi eivätkä vaivaudu alkuperäisille lähteille.

Ampparit.comin top-5 uutisotsikot 2011 1. Maajussille morsian -Jenni, 21, teki härskin pornoleffan KUVAT! (21 012 klikkausta, Seiska 13.10.)

2. Jättihitti: Nainen otti valokuvan lentokoneen ikkunasta (20 559 klikkausta, Uusi Suomi 18.5.)

3. Nyt meni jo liian pitkälle - Jussi Parviainen julkaisi panovideon Saanasta! (19 542 klikkausta, Hymy 6.10.)

4. Huh-huh! Suomalaisjulkkiksen aidot revittelykuvat leviävät pornosaiteilla! (19 167 klikkausta, Hymy 23.3.)

5. Nainen kuoli harrastettuaan seksiä koiran kanssa (18 694 klikkausta, Findance 10.7.)

Petteri Hannonen, Ampparit.com:n toimitusjohtaja:

Kreeta Salmela, Iltalehden nettitoimituksen toimituspäällikkö:

Mika Lahtonen, Hymyn päätoimittaja:

1. Samaa mieltä. Yleisesti viihdeotsikot saavat kaikkein

1. Eri mieltä. Tissi- ja seksiotsikot kiinnostavat vain tiet-

1. Samaa mieltä. Otsikko on nettiuutisoinnissa kaikkein

2. Osittain samaa mieltä. Jotkut klikkimagneetteja

2. Samaa mieltä, vaikka Ampparit.com tarjoaakin vain

eniten klikkejä. Sosiaalisessa mediassa uutisia kuitenkin jaetaan enemmän kuin viihdejuttuja. Hömppää kyllä luetaan, mutta sitä ei haluta tunnustaa.

2. En pysty kommentoimaan. Ampparit.com:n käyt-

tyä lukijakuntaa. Eniten klikkauksia keräävät omaan tiedonhankintaan perustuvat uutiset.

täjät voivat suodattaa syötteitä, jotka eivät heitä miellytä.

Yksi syy tälle on juuri katteeton otsikointi.

kalastelevat tahot voivat syyllistyä otsikkokikkailuun, mutta lukijat pettyvät tällaiseen toimintaan nopeasti. Ja pettyneellä lukijalla on pitkä muisti.

3. Samaa mieltä, mutta myös mediakriittisyys kasvaa

3. Eri mieltä. Lukijat oppivat nopeasti, mikä media vä-

4. Osittain samaa mieltä. Verkossa ei tule yhtä

4. Eri mieltä. Omaa uutishankintaa eivät muut pysty

koko ajan.

skuuppia, vaan useita skuuppeja pitkin päivää. Otsikointi ja nopeus merkitsevät tulevaisuudessa entistä enemmän.

5. Useimmiten samaa mieltä. Netin nopea rytmi syn-

rittää otsikoita liikaa.

kuivaamaan. Skuuppia siteerataan, kunnes on itse hankittu vastaavat tiedot tai uutista on jatkettu omilla tiedoilla.

Tämänkin jälkeen skuupin lähde on mainittava.

tärkein. Jos joku otsikko ei kiinnosta, sitä ei vaivauduta edes avaamaan. palvelun. Se saattaa kuitenkin lisätä nettitoimittajien halua tuottaa uutisia, joilla ei ole sataprosenttista katetta.

3. Samaa mieltä. Journalismin kannalta tämä on huo-

lestuttavaa, jos otsikolla johdetaan tahallaan lukijoita harhaan. Jatkuva perättömien otsikoiden tuottaminen johtaa lopulta siihen, ettei lukija enää klikkaa kyseisen median uutisia.

4. Samaa mieltä. Voittaja on nopein ja otsikoi uutisensa

koukuttavimmin. Uskon silti skuuppeihin printin puolella.

nyttää toimituksissa painetta, mikä saattaa näkyä lukijoille saakka.

5. Eri mieltä. Uutiset on edelleen varmistettava useam-

5. Osittain samaa mieltä. Uutisankkoja on, mutta

Ampparit.com:ssa käy viikossa keskimäärin 190 000 eri käyttäjää.

Iltalehti.fi:ssä käy viikossa keskimäärin 2,5 miljoonaa eri kävijää.

Hymyn nettisivuilla käy viikossa keskimäärin 120 000 eri kävijää.

masta eri lähteestä.

suurin osa median tuottamista nettiuutisista ovat luotettavia.

Jussi Saarinen

⋆⋆Katukriitikot

Näytimme katukriitikoille kaksi internetistä poimittua otsikkoa: ”Kreikan hallitusneuvotteluissa odotetaan päätöstä” (Helsingin Sanomat, 8.11.2011) ja ”Nainen kuoli harrastettuaan seksiä koiran kanssa” (Findance, 10.7.2011).

Miten paljon otsikolla on vaikutusta jutun valitsemiseen?

Annu Laine

Matti Huokko, 29.

Findance: ”Juttu kuulostaa kevyemmältä. Luen netistä viihdeuutisia melkein viikoittain. Erikoiset otsikot saavat kiinnostumaan ja pohtimaan, ovatko uutiset oikeasti tapahtuneet. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kävijöitä koetetaan saada otsikoilla. Välillä otsikoilla kyllä vääristellään asiaa ja huijataan.”

Sonja Lahtinen, 22.

HS: ”Seuraan mielenkiinnolla talouselämää, koska opiskelen kauppatieteitä.

Kohuotsikot saavat helposti lisää klikkauksia, kun niitä linkitetään Facebookiin.

Luen kavereideni laittamia kohulinkkejä, jos jotain sellaisia luen. Sosiaalisessa mediassa otsikoilla rahastamisessa ei ole mitään pahaa.”

Titta Reunanen, 39.

Findance: ”Erikoinen otsikko herättää mielenkiinnon. Viihdeuutiset antavat sopivaa vastapainoa vakavalle uutisoinnille. Kohuotsikko on yksi keino erottautua kaikesta tiedon määrästä mitä internetissä on. Eri asia on, kuinka harhaanjohtava otsikko voi olla ja vastaako se sisältöä.”

Viivi Savelius

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 11

⋆⋆mitä ihmettä?

Tienaa tonneja kännykällä Scoopshot-sovelluksen avulla jokaisesta älypuhelimen omistajasta voi tulla tähtikuvaaja. Parhaimmillaan lehdet ovat maksaneet käyttäjälle yksittäisestä kuvasta yli 7 700 euroa.

Mediapeliä

Essi Harju

essi.harju@uta.fi

Presidentinvaalit lähestyvät.

Auttavatko iltapäivälehdet päättämään, ketä ehdokasta äänestää?

Scoopshot on tällä hetkellä Ruotsin appstoren ladatuin sovellus kuva ja video -osastolla.

Kuvittele seuraava tilanne: päädyt onnettomuuspaikalle ensimmäisenä. Nappaat kännykkäkameralla kuvan, jolle määrität itse hinnan. Lataat otoksesi Scoopshotin palvelimelle. Nopein uutistoimitus tarttuu syöttiin ja rahat kolahtavat tilillesi.

Miksei kukaan ole aiemmin keksinyt hyödyntää sitä, että lähes jokaisella on nykyään kamera taskussaan?

Suomalaisista medioista mukana ovat monet suuren luokan te-

kijät, kuten Helsingin Sanomat, MTV3 ja Uusi Suomi.

Palvelu toimii tällä hetkellä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Se pyrkii leviämään maailmanlaajuiseksi. http://www.scoopshot.com/

Jussi Saarinen

⋆⋆Miksi näin?

En tahdo Facebookiin Tietojenkäsittelyn opiskelija Annika Granlund ei käytä sosiaalista mediaa.

Miksi et ole sosiaalikaa kaikkien kanssa. sessa mediassa?

En halua profiloitua – En pidä sitä tarpeelmihinkään ryhmään lisena. Tapaan ihmiset esimerkiksi Faceb o o k - k ave r e i d e n mieluummin kasvoperusteella. Sositusten kuin internetin aalisessa mediassa välityksellä. Joillakin yhteydenpidosta tulee jaetut asiat saattavat sellaista, että seikkailvaikuttaa tulevaisuulaan vaan netissä, eikä dessa työnsaantiin. osata ottaa ihmisiin Työnantajat saattakontaktia todellisessa vat muodostaa ihmielämässä. sestä kuvan, ennen Annika Granlundin mielestä ystävät Sosiaalisen median tavoittaa ilman Facebookiakin. kuin ovat edes tavankäyttämiseen saattaa neet häntä. mennä yllättävän paljon aikaa. Minua myös ärsyttää, että ihmiset lataavat Facebookiin Voisitko harkita liittymistä missään tilankuvia ja muuta sisältöä tajuamatta, että ne teessa? ovat sen jälkeen Facebookin omaisuutta.

– Voi olla, että harkitsen, jos keksin tarpeeksi monta hyvää syytä. Facebookissa Sosiaalisessa mediassa voi jakaa juuri nii- on hyviäkin puolia. Siellä olisi helppo pitää tä sisältöjä, joita itse haluaa. Etkö luota yhteyttä ulkomaalaisiin ystäviin. Yksinään omaan harkintakykyysi? se ei ole vielä riittävä syy.

– Luotan kyllä, mutta joku muu saattaa lisätä minusta sinne tietoa, jota en halua ja- Kristina Granlund

⋆⋆Gradu paketissa

Marjaana Varmavuori: Perheelliset naisministerit mediassa. Analyysi lehtiteksteistä. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos.

Ovatko hiilihydraatit paholaisen keksintö vai osa normaalia ravitsemusta? Karppaus puhuttaa Iltalehden keskustelufoorumilla. ”Minulla on nälkä kokoajan (joku sairaus?) ja söin kokoajan mitä edessäni oli -> lihoin -> rupesin tarkkailemaan syömistäni -> laihduin -> kaikkien pitäisi karpata.”

Ei nimimerkkiä

”Söin tänään: Tuoresuolattua kinkkua, salaattia, leipää, perunaa, ja maitoa.. jälkiruokana jäätelöä. harrastan aktiivi liikuntaa ja olen perusterve 60 v Suomalainen mies. En kaipaa mitään muodissa olevaa diettiä.”

Ensio Suulasvuo

”Sinä kuolet kohta. Suonesi ovat niin tukossa, ettei niistä mopedikaan pystyisi ajamaan läpi.”

Terv Veijo

”Robert Atking kuoli 120-kiloisena. Annika Dahlqvisti sairastui diabetekseen. Elina Kiikko menetti terveytensä. Timo T.A. Mikkonen sai aivoinfarktin. Näin se VHH-ruokavalio tekee tuhojaan...”

Matti J. Karila

⋆⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Varmavuori tutkii, millaisen kuvan media tuottaa perheellisistä naisministereistä. Näkökulmana on feministinen mediatutkimus.

Tutkimuksen mukaan naiset ovat ensisijaisesti naisia ja äitejä ja vasta toissijaisesti poliitikkoja. Erityisesti tapetilla on perheen ja poliittisen uran yhteensovittaminen.

Kohderyhmänä uskottomat ”Elätkö yksitoikkoisessa ja rakkaudettomassa avioliitossa?

Kaipaatko ihastumisen ja intohimon taianomaista tunnetta? Jännitystä? Läheisyyttä? Victoria Milan saa sinut heräämään taas eloon!

Muista, että elät vain kerran…”

Näin lupaa Suomen ensimmäinen varatuille tarkoitettu treffisivusto. Sivu lupaa käyttäjilleen suojattua ympäristöä, jossa he voivat etsiä seuraa nimettömästi. Palvelun mukaan yhteydessä voi olla tuhansiin samassa tilanteessa oleviin ihmisiin.

Nettisivu väittää, että perinteisten deittisivujen käyttäjistä peräti 30 % on parisuhteessa, vaikka he esiintyvätkin sinkkuina. Victoria Milanilla varattu seuranhakija saa olla oma itsensä.

http://fi.victoriamilan.com/ Kristina Granlund

Viihteellisen median maailmassa raflaavat otsikot ovat usein syvällistä sisältöä tärkeämpiä. Sisältö pelkistyy ja kohujutut saavat tilaa. Mediamyllyssä myös presidenttiehdokkaat näyttäytyvät helposti karikatyyreinä.

Kokoomuksen Sauli Niinistö pelkistyy helposti gallup-tilastojen johtajaksi, rullaluistelevaksi ex-valtiovarainministeriksi, joka vei vihille itseään puolet nuoremman Jenni Haukion.

Sosiaalidemokraattien Paavo Lipponen taas muistetaan pitkäaikaisena pääministerinä, joka on paitsi presidenttikisan vanhin ehdokas myös tunnistettavan hidas ja harkitseva puhuja.

Perussuomalaisten Timo Soini on oma lukunsa. Hän on mies, joka sai keväällä jytkyn, ja jonka vaimo ei osallistu vaalikampanjaan.

Keskustan Paavo Väyrynen tiivistyy vaalitaiston konkariksi, joka ei tiedä, mikä on hipsteri.

Vihreiden Pekka Haavisto ja Ruotsalaisen kansanpuolueen Eva Biaudet pelkistyvät ehkä eniten. On helppoa luokitella Haavisto homoseksuaaliksi ja Biaudet kisan toistaiseksi ainoaksi naiseksi.

Kenen etua palvelee se, että presidenttiehdokkaista voi pelkän viihteen avulla muodostaa mielikuvia? Ainakin ehdokkaiden.

Kaikki suomalaiset eivät seuraa aktiivisesti politiikkaa, jolloin viihde tarjoaa ehdokkaille kanavan tavoittaa mahdollisia äänestäjiä. Ei siis ole samantekevää, mitä ehdokkaat päästävät suustaan prime time -keskusteluohjelmissa viikonloppuisin. Sanomisia siteerataan myöhemmin lehdistössä, joka myös hyötyy presidenttiehdokkaiden viihdearvosta.

Vaan entä äänestäjä? On tietysti mukavaa antaa äänensä ehdokkaalle, jonka sanomiset ovat naurattaneet ja joka lööppien perusteella tuntuu omimmalta.

Valitettavasti viihdearvo ja mututuntuma eivät kerro mitään ehdokkaan harjoittamasta sisä- ja ulkopolitiikasta tai valmiuksista kantaa Suomen tasavallan presidentin titteliä.

On toki tärkeää, että tuleva presidentti osaa esiintyä luontevasti mediassa, sillä julkisuus on olennainen osa työnkuvaa. Presidentin ei kuitenkaan ole tarkoitus viihdyttää kansaa, vaan johtaa sitä. Sillä, kenet kohta äänestämme vallan kahvaan, voi olla kauaskantoisia seurauksia. Sen takia olisi suotavaa, että ehdokkaisiin tutustuisi muuallakin kuin iltapäivälehtien sivuilla.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Minea Koskinen

Romukultakuume nousee raha Kultakaupat kilpailevat panttilainaamojen kanssa

vanhoja korujaan kauppaavista asiakkaista.

Panttilainaamon kultaholvissa sadat korut roikkuvat siististi minigrip-pusseissa. Varastohallissa on hyllymetreittäin tavaraa: kitaroita, kameroita, tauluja ja pöytähopeita.

Tiukka taloustilanne näkyy panttilainaamojen arjessa. Suomen Arvopantin Tampereen toimipisteessä käy lainaneuvoja Jari Leinon mukaan keskimäärin yli 70 asiakasta päivässä. Nuorten panttaajien määrä on lisääntynyt, ja panttauskulttuuri muuttunut.

– Siinä missä vanhempi väki saapuu panttilainaamoon vaivihkaa nurkan takaa, nuoret aikuiset tulevat takki auki ja rinta rottingilla.

Pantattavista esineistä 90 prosenttia on kultakoruja, ja keskimääräinen lainasumma on 450 euroa.

Panttilainaamot markkinoivat itseään lyhytaikaisena lainamuotona. Lainojen korot ovat huomattavasti pikavippien korkoja alhaisemmat. Kun pikavippien korot voivat nousta satoihin

prosentteihin, Suomen Arvopantin kuukausikorko on 2,95 prosenttia.

Tampereen Pantin kuukausikorko vaihtelee 2,6 prosentista 3,6 prosenttiin.

– Monella panttaajalla on pikavippitausta. Kun luottotiedot menevät, he saapuvat meille sankoin joukoin, Leino sanoo.

Panttilainaamoissa asiakkaan luottotietoja ei kysytä. Luottokelpoisuutta ei voi menettää, koska pantti itsessään vastaa lainasta.

Lunastamattomat esineet myydään panttihuutokaupassa. Yhdeksän kymmenestä kuitenkin lunastaa panttaamansa esineen.

Samoille apajille panttilainaamojen kanssa on tullut romukultaa ostavia kultakauppoja. Liikkeet eivät myy ostamiaan koruja eteenpäin, vaan lähettävät ne sulattamoon.

Tampereen Pantin konttorinjohtajan Marko Immosen mukaan kultakauppojen romukullan osto vähensi asiakkaita muutaman vuosi sitten.

– Valveutuneisuus on lisääntynyt.

Ihmiset osaavat entistä paremmin vertailla hintoja.

Kultasepänliike Suokko mainostaa näyttävästi romukullan ostamista, ja asiakkaat kyselevät yhä useammin mahdollisuudesta myydä vanhoja korujaan.

– Kullan korkea markkinahinta on ilman muuta vaikuttanut ihmisten myyntihalukkuuteen. Mainonnan vuoksi ihmiset myös tietävät mahdollisuudesta myydä korujaan, omistaja Teija Suokko kertoo.

KorutRahaksi.fi:n arviointiekspertti kertoo, että mainonnalla ja mediajulkisuudella on myös negatiiviset puolensa.

– Monesti ihmiset tulevat Tampereen toimipisteeseen vain arvostelemaan liikkeen toimintaa, arviointiekspertti sanoo.

Hän ei halua nimeään julkisuuteen.

Hanna Sipinen Katri Simola

KorutRahaksi.fi:n arviointiekspertin mukaan monet ihmiset saapuvat liikkeeseen vain arvostelemaan sen toimintaa.

Kultakorujen Ostohinnat tamperelaisissa koruliikkeissä grammahinta 14 karaattia

Cordellranneketju

Timanttisormus

paino

arvo

paino

Pirkan Kello Kuninkaankatu 19

12,40 e / g

1,8 g

22,30 e

Kultajousi Kuninkaankatu 19

13 e / g

1,84 g

KorutRahaksi.fi Satamakatu 3

14,25 e / g

Kultasepänliike Suokko Aleksanterinkatu 25 Laatukoru Hämeenkatu 9

Kultaliike

Ristiranneketju

Leppäkertturiipus

arvo

paino

arvo

paino

arvo

Huomioita

0,8 g

9,90 e

3,5 g

43,40 e

0,8 g

ei osta

Liike ei ota vastaan ulkomaisia koruja. Hinta päivitetty viimeksi kuukausi sitten.

23,92 e

0,95 g

ei osta

3,58 g

46,54 e

0,94 g

ei osta

Liike tarjoutui arvoimaan korut timantin ja emalipinnan poistamisen jälkeen.

1,83 g

26,10 e

0,95 g

13,55 e

3,58 g

51 e

0,94 g

ei osta

Korut voi lähettää myös postipaketilla, mutta kaupan perumisesta veloitetaan 30 euroa.

14,45 e / g

1,83 g

26,45 e

0,95 g

13,75 e

3,57 g

51,60 e

0,94 g

13,60 e

Liike mainostaa romukullan ostamista aktiivisesti eri medioissa.

14,50 e / g

1,9 g

27,50 e

1,0 g

14,50 e

3,5 g

51 e

1,0 g

14,50 e

Hinta päivitetään joka päivä.

Korut punnittiin takahuoneessa asiakkaan näkymättömissä.

Kultaliikkeiden grammahinnat on kerätty 3. marraskuuta. KorutRahaksi.fi:n grammahinta on selvitetty 8. marraskuuta.

Kultakorujen ostohinnat tamperelaisissa panttilainaamoissa Cordellranneketju

Timanttisormus

paino

arvo

paino

Ristiranneketju

Leppäkerttu­ riipus

arvo

paino

arvo

paino

arvo

Huomioita

1 kk:n korko

grammahinta 14 karaattia

Suomen Arvopantti Hämeenpuisto 21

2,95 %

17 e / g

1,9 g

35 e

1g

20 e

3,6 g

65 e

0,9 g

20 e

Liike pyöristi hinnat ylöspäin.

Tampereen Pantti Puutarhakatu 11

3,60 %

18 e / g

1,8 g

32 e

0,9 g

20 e

3,5 g

64 e

0,9 g

ei lainaa

Liike ei ota alle gramman painoisia kultakoruja.

Panttilainaamo

Panttilainaamoiden arviot on tehty 3. marraskuuta. Lainasummaan vaikuttaa painon ja karaattien lisäksi korun kunto, valmistaja, laatu ja huutokaupan jälleenmyyntiarvo.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13

Minea Koskinen

Krokotiili koukuttaa kitaransoittoon Pelit Peliyritys Ovelinin tavoite on tehdä

maailmasta musikaalinen paikka.

Tamperelainen Mikko Kaipainen tekee unelmatyötään omassa yrityksessä. – Yhdessä viikossa oppii enemmän kuin kolmessa kuukaudessa isossa korporaatiossa.

Mikä?

Ovelin

○○Perustettu joulukuussa 2010. ○○WildChords-kitarapeli julkaistiin 2. marraskuuta 2011.

○○Pelissä tavallinen kitara muuntuu peliohjaimeksi.

○○Tarkoituksena on motivoida pelaajia kitaransoiton pariin.

○○Merkittäviä voittoja: Slush-yrityskilpailu,

Northern Dimension Music Innovation Award ja Best European Learning Game 2011.

Ovelinin perustaja Mikko Kaipainen rojahtaa toimistonsa säkkituolille. Hän nappaa kitaran tottuneesti syliinsä ja tapailee muutamia sointuja. Pian krokotiilit, apinat ja norsut marssivat musiikin tahdissa iPadin näytöllä.

Uunituore WildChords-peli on kahden nuoren miehen ideoinnin tulos. Tamperelaisen Ovelin-yrityksen perustajat Kaipainen ja Christoph Thür halusivat ratkaista itselleen tutun ongelman: kuinka säilyttää motivaatio soittamiseen alkuinnostuksen laannuttua.

Yritys on saavuttanut paljon vajaassa vuodessa. Ovelin on voittanut lukuisia kilpailuja, ja viime viikolla WildChords oli Suomen App Store -verkkokaupan ladatuin ilmaispeli.

Erittäin merkittävä voitto saavutettiin viikko sitten Helsingissä Slush-yrityskilpailussa, johon osallistui 150 lupaavaa yritystä.

Kaipaisen mukaan voitto tuo pelille entisestään näkyvyyttä.

Esimerkiksi pääomasijoitusyhtiö Felicis Ventures katsasti kilpailussa uusia tulokkaita. Yhtiö solmi keväällä miljoonasopimukset Angry Birds -pelistään tunnetun Rovion kanssa.

Oman yrityksen luotsaaminen on epävarmaa. Kaipainen nauttii pienistä onnistumisen hetkistä.

– Sain sähköpostia keskellä yötä. Äiti kirjoitti, että hänen on vaikea saada 9-vuotiasta poikaansa nukkumaan, koska poika pelaa meidän peliämme. Tällaiset hetket palkitsevat.

Kaipaisen mukaan yrityksen visio ”to make the world more musical place” ei ole muuttunut alkuajoistaan. Usko omaan teke-

miseen on vahva.

– Tavoitteena on, että viiden vuoden päästä musiikin opiskelun aloittavat ihmiset kirjautuisivat ensiksi meidän sivuillemme.

Angry Birds -pelin saavuttamaa menestystä Kaipainen pitää rohkaisevana suomalaisena esimerkkinä.

– Olisi tietysti hienoa, jos meidän krokotiilimme söisivät linnut elävältä.

Pelissä yhdistetään huvi ja hyöty.

Se pitää motivaatiota yllä ja opettaa soittamaan.

– Jos Angry Birdsin parissa vietetyt miljardit tunnit olisi käytetty sointujen opettelemiseen, meillä olisi aika paljon tulevia jimihendrixejä, Kaipainen laskee.

Ovelin työllistää täysipäiväisesti viisi työntekijää. Töitä riittäisi useammallekin.

Tällä hetkellä yritys etsii pelinkehittäjää ja tarjoaa mahdollisuutta päästä ”Suomen tämän hetken kuumimpaan startup-yritykseen tekemään maailmasta musikaalisempaa paikkaa”.

Työmääristä puhuttaessa Kaipainen naurahtaa.

– Luovuimme jo alussa ajatuksesta kahdeksantuntisista päivistä. Pitkien työpäivien tekeminen ei tarkoita sitä, että kärsin silmät punaisena toimistolla, tuijotan ruutua ja kiroan elämää, hän sanoo.

– Nautin työstäni. Se on pikemminkin elämäntapa kuin perinteinen työ.

Kello lyö iltaseitsemää, ja Kaipainen jaksaa yhä hymyillä kameralle. Työpäivä ei silti ole ohi: pian hän hyppää ratin taakse ja jatkaa matkaansa työtehtäviin Poriin.

Motivaatio yritystä kohtaan on korkealla.

Vilma Sipola

⋆⋆Ihan itse

Kymmenen kikkaa hikkaan Pikkujoulukauden lähestyessä on hyvä kerrata parhaat vinkit hikan poistoon.

1. Kumarru eteenpäin, ja juo vettä lasin ulkolaidalta.

2. Juo vettä rauhallisesti. Hengitä sisään ja ulos vuoron perään kulausten välillä.

3. Pidätä hengitystäsi niin kauan kuin pystyt.

4. Pidätä hengitystäsi ja nielaise kolmesti.

Toista tarvittaessa.

5. Niele lusikallinen kuivaa sokeria.

6. Hengittele rauhallisesti paperipussiin.

7. Hengittele muovipussiin.

8. Ota nokoset.

9. Säikähdä pahanpäiväisesti.

10. Keskity hetkeksi kunnolla johonkin muuhun kuin hikkaan.

Mikä hikka on?

Hikassa pallealihas supistuu äkillisesti ja ilmaa virtaa nopeasti sisään. Samanaikaisesti kurkunpää sulkeutuu, eivätkä keuhkot pääse täyttymään ilmalla. Hikan ääni tulee kurkunpään äänihuulten sulkeutumisesta.

Hikan perimmäistä syytä ei tiedetä.

Ihmisen lisäksi monet muutkin nisäkkäät nikottelevat. Erään teorian mukaan hikka on evoluution jäänne ajalta, jolloin vedestä siirryttiin maalle, ja kiduksista muotoutui keuhkot.

Hikan voi aiheuttaa muun muassa ruoan nopea hotkiminen, liikasyönti, erityisen kylmien tai kuumien ruokien syöminen, hiilihappoisten juomien nauttiminen tai alkoholin runsas käyttö.

Katri Simola

14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Minea Koskinen

Maija Ikosen mielestä ihmiset liikkuvat usein kaupungilla kiinnittämättä liiemmin huomiota ympäristöönsä.

Tarttuva tuijotus ja liian pitkä halaus

kuka?

liiketutkimus Tanssitaide on muutakin kuin vaikeasti avautuvaa sätki-

mistä. Elämän tuskan sijasta tanssi voi kertoa myös tavallisesta arjesta ja liikkeestä kadulla.

Tupsupipoinen nainen pysähtyy kes-

kelle katua. Miksi hän jää siihen? Onko hän unohtanut jotain?

Hämmingin aiheuttaja on tanssija Maija Ikonen, joka on tutkinut ihmisten liikkeitä kadulla tanssija Outi Yli-Viikarin kanssa.

He ovat havainneet, että ihmiset liikkuvat arkielämässä hämmästyttävän samalla tavalla. Sanattoman sopimuksen mukaisesti ihmiset aina odottavat seinän vierustalla ja kulkevat tiettyjä näkymättömiä reittejä.

Tanssijat ovat kokeilleet, minkälaisia kontakteja ja liikkeitä ihmiset arjessa käyttävät.

Yli-Viikari kertoo heidän tutkivan normaalia ja epänormaalia liikettä julkisessa tilassa.

– Arjen fyysisyydellä on tiukat rajat. Jo pienellä liikkeen muutoksella erottuu joukosta.

Tanssiesitys Tandem on näyte Ikosen ja Yli-Viikarin helmikuussa alkaneesta liiketutkimuksesta. Kadulla tapahtuva ensimmäinen osa tutkii arjen liikkeitä, ja Hällänäyttämöllä tanssijat improvisoivat kahden ihmisen välisiä kontakteja.

Esityksen harjoituksissa tanssijat

halaavat Kuninkaankadulla. Halaus on liian

pitkä tervehtimiseen, ja yhtäkkiä sen katsominen on vaivaannuttavaa. Onko toinen halattavista surullinen? Ovatko nämä kaksi rakastavaisia? Nuori tyttö pyöräilee ohi ja vilkaisee. Poikaporukka tuijottaa, mutta jatkaa matkaansa. Katseista on vaikea tulkita, mitä ihmiset tilanteesta ajattelevat.

Kadulla kulkevat ihmiset eivät yleensä lähesty tanssijoita millään tavalla. Outo liike aiheuttaa kuitenkin pälyilyä ja vilkuilua.

Sen sijaan fiinien eläkeläisrouvien ilmeet eivät edes värähdä, vaikka tanssijat makaavat maassa pyörää ja kauppakassia ilmassa kannatellen.

Yli-Viikari tuijottaa rakennuksen räystästä. Mies pysähtyy tanssijan viereen, ja alkaa etsiä jotain outoa katseen suunnasta. Ohikulkevan perheen päät kääntyvät. Ikosen mukaan tuijotus on vahingossa osallistava ele.

– Ylöspäin katsominen on vastustamaton liike, johon ihmiset tulevat helposti mukaan.

Yleisö on osa Tandemia, sillä katsojat osallistuvat teokseen havainnoimalla. Vuorovaikutus yleisön ja esiintyjien välillä on

jatkuvaa, sillä jo esityksen aikana katsoja voi jututtaa tanssijoita. Teosta avataan myös yleisökeskustelussa esityksen jälkeen.

Yli-Viikarin mukaan yleisöä voi auttaa ymmärtämään teoksen lähtökohtia, mutta itse taidetta ei pidä lähteä helpottamaan, jotta kaikki tajuaisivat.

Ikosen ja Yli-Viikarin mielestä katsojan ei ole tarkoitus kokea teosta niin kuin tanssijat ovat sen ajatelleet, vaan omia tulkintoja saa ja pitää tehdä rohkeasti. Yli-Viikarista katsoja voi keskittyä myös muihin yksityiskohtiin, eikä suurta pääteemaa pidä etsiä väkisin.

– Joku voi esityksen sijasta tuijottaa puoli tuntia kaupungin rakennusten muotoja, ja se on hänen kokemuksensa.

Ikosen mukaan katsoja saattaa esityksen jälkeen havaita arkisia asioita toisin. Kadulla tapahtuva liike ei välttämättä näyttäydy enää vain matkana kodin ja kaupan välillä.

Helmiina Suhonen

Tandem-esitys lauantaina 12.11. Liikettä!

-taidetanssifestivaaleilla.

Maija Ikonen ○○Tamperelainen tanssijakoreografi.

○○Opiskeli tanssijaksi Lon-

toossa. Valmistui vuonna 2008. ○○Jäsen tanssiryhmissä Musta Kollektiivi ja VAPAAkollektiivi. ○○Vetää tanssituokioita vanhainkodeissa. Valmistelee gradua kyseisestä yhteisötanssiprojektista Tampereen yliopistoon. ○○”Tanssi on tapa kokea maailma.”

Outi Yli-Viikari ○○Tampereella toimiva tanssija-koreografi ja kuvataiteilija ○○Valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi ja Teatterikorkeakoulusta tanssijaksi. Lisäksi opiskellut tanssia Brysselissä. ○○Mukana tanssiryhmä VAPAAkollektiivissa. ○○”Tanssin avulla voi tutkia ihmisyyttä.”

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 15

Naiivia kapinaa kaapin kyljessä

Tampereen taidemuseo järjestää kolmatta kertaa taidetta keskustan jakokaappeihin. Harmaat sähkökaapit saivat uudet vaatteet lokakuun alussa, jolloin kahdenkymmenen taiteilijan työt ripustettiin niiden ylle.

Kuvataiteilija Kristiina Sarion töistä valittiin kaapin kylkeen Iso paha -maalaus.

Jakokaappitaide lähentelee Sarion mielestä katu- ja graffititaidetta. Taide ei jää gallerioihin pienen piirin salaisuudeksi, vaan se tuodaan tavallisten kaduntallaajien silmille.

Kaikki jakokaappeihin valitut teokset ovat ensi silmäyksellä kevyitä ja helposti lähestyttäviä.

Julkinen tila asettaa töille omat vaatimuksensa, sillä katsoja ei voi valita mitä näkee. Helposti

lähestyttävä saattaa kuitenkin olla samalla helposti ohitettava.

Sario on huomannut, että ihmiset eivät ole tottuneet katsomaan taidetta kaupungilla. Moni luulee taideteosta mainokseksi ja jatkaa kävelyään. Ihminen pystyy näkemään vain sen, mitä on tottunut odottamaan.

– Katukuvassa pitää voida säväyttää enemmän. Turhaa varovaisuutta täytyy karsia, silläkin uhalla, että tulee muutama valitus. Ainakin taide huomattaisiin.

Sarion maalauksien näennäinen keveys ja viattomasti hymyilevät hahmot harhauttavat katsojaa. Aiheiden takaa löytyvät pimeämmät teemat. Tarinoista tuttu iso paha susi vaanii useissa töissä, vaikka usein se näyttää pelkäävän katsojaa enemmän kuin katsoja sitä.

Eläinteema toistuu lähes kaikissa Sarion töissä. Maalausten ihmiset hyödyntävät eläimiä omiin tarkoitusperiinsä. Eräässä työssä tytöt koristelevat lehdetöntä puuta punaisiin nauhoi-

hin kiedotuilla korpeilla. Sario ei kuitenkaan halua eläinkuvastollaan alleviivata mitään ideologiaa. Eläimet antavat mahdollisuuden pohtia isoja asioita lapsellisuuden ja ilkikurisuuden puitteissa.

– Haluan saada aikaan naiivia kapinaa, ikään kuin jatkuvaa venkoilua liian pienissä sukkahousuissa.

Minni Soverila

Minea Koskinen

Kuvataiteilija Kristiina Sario viimeistelee uutta maalaussarjaa työhuoneessaan.

Muistilista 10.-16.11.2011: Viikko tanssin pyörteissä

10. 11. 12. 13. 14. 15. 16.

Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Tanssiva mieli – Cheers!

Tanssi­ maratooni

FRESCA 2011 – Helsinki La­ tin Festival

Tanssii Tähtien Kanssa

Pakkahuo­ neen Päivä­ hypyt

Tanssiva Muumilaakso -näyttely

Opi tanssi­ maan tähtien kanssa

Irlantilaista musiikkia ja runoutta kahden näyttelijän johdolla.

Liikettä!-taidetanssifestivaalit avaa kuuden tunnin mittainen tanssiesitys.

Tanssifestivaaleilla tarjolla mm. tanssitunteja ja lattaribileet.

Viisi julkkista esittelee tanssitaitojaan suorassa lähetyksessä.

Ola Mikkola ja Pallas tahdittavat lavatansseja.

Näyttely käsittelee liikettä ja tanssillisuutta Tove Janssonin muumitaiteessa.

Kilpatanssin intensiivikurssilla tanssitaan tällä viikolla tangoa.

16 euroa

Vapaa pääsy

18 euroa

Tv-lupamaksu

7 euroa

7 euroa, opiskelijoille 2 euroa

Kertamaksu 5 euroa

Klo 19.30 TTT-Klubi, Tampere

Klo 13–19 Tampereen rautatieasema

Klo 16–02 Valkoinen Sali, Helsinki

Klo 19.15–21 MTV3

Klo 13–15.45 Pakkahuone, Tampere

31.12.2011 asti, Tampereen taidemuseon Muumilaakso, Tampere

Klo 19–20 Dance Factory, Tampere

Näin koin

Katri Simola

katri.simola@uta.fi

Sisäasianministeri Päivi Räsänen taistelee tomerasti ihmisoikeuksia vastaan.

VUOSI SITTEN Yleisradion Ajankohtainen kakkonen lähetti televisiovastaanottimiin ohjelman nimeltä Homoilta. Sen seurauksena roihahti valtaisa yhteiskunnallinen keskustelu homoseksuaalien oikeuksista ja kirkon linjanvedoista. Lähes 40 000 ihmistä äänesti jaloillaan. Vuoden 2010 journalistisena tekona palkittu Homoilta sähköistää edelleen yhteiskunnallista keskustelua. ”Ihminen saa olla Päivi Räsänen, kunhan ei toteuta sitä”, letkautti kirjailija Jari Tervo alkusyksystä. Tervon mainio muotoilu pohjaa Räsäsen itsensä linjaamiin rajoihin homoudesta.

Räsäsen mukaan ihminen saa olla homoseksuaali, kunhan ei toteuta homoseksuaalisia tunteitaan.

Tietolähteeni kirkon sisäpiiristä kertoo, että ristin äärellä on harmiteltu Päivi Räsäsen merkittävää roolia homokeskustelussa. Pahoillaan ollaan oltu siitä, ettei Räsänen poliitikkona oikeasti ole kirkon edustaja tai virallinen äänitorvi. Sellainen rooli Räsäselle kuitenkin Homoillan jälkimainingeissa muotoutui.

KIRKKO ON JAKAUTUNUT kahtia, pappistuttavani vahvistaa. Liberaalit ja vanhoilliset kampanjoivat kummatkin tahoillaan. Kirkosta erotaan suvaitsemattomuuden, mutta myös liiallisen suvaitsevaisuuden vuoksi.

Sukupuolineutraalia avioliittolakia ei Räsäsen ja kumppaneiden vuoksi ole kirjattu hallitusohjelmaan, mutta eduskunnan liberaaleissa kabineteissa puuhataan silti lakialoitetta. Räsänen aikoo uutisten mukaan jatkaa taisteluaan mies- ja naisparien avioliitot sallivaa lakia vastaan.

Miksi? Mitä se on Räsäseltä tai keneltäkään pois, jos samaa sukupuolta olevat voisivat elää helpompaa elämää, solmia siviiliavioliiton, ottaa yhteisen sukunimen ja adoptoida? Lakialoite ei puuttuisi kirkon vihkioikeuteen, vaan mahdollistaisi ainoastaan siviilivihkimisen.

VASTAANHANGOITTELUN taustalla vaikuttavan pelon voi melkein haistaa.

Vanhoilliset ja konservatiivit pelkäävät patriarkaalisen yhteiskuntarakenteen rapistuvan. Nurkkapatriootit rukoilevat kodin, uskonnon ja isänmaan pyhän kolminaisuuden puolesta.

Taannoinen Helsingin Sanomien moraaligallup enteilee kuitenkin kovia aikoja konservatiiveille. Alle 25-vuotiaista nuorista neljä viidestä hyväksyy samaa sukupuolta olevien suhteet, kun taas ehdottoman asevelvollisuuden hyväksyy vain kaksi viidestä.

Ihmisoikeudet kuuluvat myös homoseksuaaleille. Vakavan asian puitteissa sisäministeri Räsäsen edesottamuksia ja tomeraa taistelua on toisinaan koomista seurata. Siksi tämäkin kolumni on lehdessä sivulla, jonka yläreunassa lukee huvit.

Arvio Utaimen verkossa: Outojen ooppera on väljähtynyttä väliaikajuomaa

Syksyll채 2011 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.

Viena Kytojoki