Issuu

8/2015

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

Hormonihuuruissa Raipe itkettää ja isä leikkaa piposta tupsut. Vilma Flinkman s. 17

Kyläkoulu kasvattaa yhteisöllisyyteen Pieni koko on Hyrsingin koulun vahvuus. Pienryhmät opettavat yhteishenkeä. s. 8

Puhelinreseptit väärentäjien väylänä. s. 2

Suojelu pelasti lapinlehmän. s. 9

Sokeutuminen muutti Arto Kurvisen elämän. s. 10

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

8.10.2015

Puhelinreseptien tarkistuksissa V-V KAAKINEN

LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖ

Tavanomaisille lääkkeille puhelimitse tehdyt reseptiväärennökset menevät läpi, sillä apteekkien tarkistuskeinot ovat vähäisiä eikä järjestelmä ole vedenpitävä. VAKUUTTAVALLA puhetavalla ja kaikkien saatavissa olevilla tiedoilla kuka tahansa voi soittaa apteekkiin puhelinreseptimääräyksen. Reseptiväärennöksiä tulee kaiken kaikkiaan ilmi 1 000–1 500 vuosittain. Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen arvioi, että selvästi alle puolet väärennöksistä menee läpi. Useimmat reseptiväärennökset koskevat pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia, eli PKV-lääkkeitä, joita väärinkäytetään huumaustarkoituksessa. Näihin apteekeissa kiinnitetään erityistä huomiota. Tarkistusseulasta voi kuitenkin päästä läpi, jos kyse on esimerkiksi kipu- tai allergialääkkeistä. PUHELINRESEPTI tarkoittaa lääkemääräystä, jonka lääkäri soittaa potilaan valitsemaan apteekkiin. Epäilyttävissä tapauksissa apteekki voi tarkistaa reseptin aitouden soittamalla takaisin lääkärille. Takaisinsoittoa varten farmaseutti pyytää lääkemääräyksen yhteydessä lääkärin puhelinnumeron tai toimipaikan. Tarkistusmahdollisuuden takia useimmat väärentäjät soittavat prepaid-liittymistä, jotta numeroa ei voida jäljittää. Tarvittaessa apteekki pyrkii tarkistamaan reseptin oikeellisuuden myös lääkemää räystä koskevilla tarkentavilla kysymyksillä. – Väärentäjä ei osaa vastata esitettyihin kysymyksiin lääkärin tavoin. Lääkäreillä on lisäksi tunnistettava puhetapa, joten farmaseutti huomaa helposti poikkeavuudet, farmaseutti Kirsi Parkkinen kertoo.

” Tyypillisimmät puhelinreseptimääräykset koskevat antibioottikuureja, kipulääkeyhdistelmiä ja verenpainelääkkeitä. Sähköisten reseptien myötä PKV-lääkkeiden määrääminen puhelimitse on vähentynyt.

Väärentäjä ei osaa vastata esitettyihin kysymyksiin lääkärin tavoin. Kirsi Parkkinen, farmaseutti

PUHELINRESEPTIN aidoksi tunnistaminen on puhelimeen vastaavan farmaseutin vastuulla. Erityisesti PKV-lääkkeistä reseptiväärennöksiä soittavat henkilöt ovat usein sen verran pöllyssä, että farmaseutti tunnistaa väärennösyrityksen. Parkkisen mukaan järjestelmä ei ole aukoton, sillä tarkistussoiton ja tarkentavien kysymysten lisäksi muita keinoja reseptin oikeellisuuden tarkistamiseen ei ole. Väärentäjän soittama puhelinresepti saattaa siis

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

aukkoja

V-V KAAKINEN

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

läpäistä tarkistuksen. Esimerkiksi ehkäisypillereiden reseptiväärennös puhelimitse onnistuu todennäköisemmin kuin vahvojen lääkkeiden määräykset. Myös lääkäriliiton politiikkatoimialan johtajalle, lääkäri Heikki Pärnäselle on tullut väärennöksiä vastaan. – Jos apteekki toimii asianmukaisesti, reseptiä ei ole helppo väärentää. Olen kuitenkin törmännyt sellaisiin tilanteisiin, joissa minuna on esiinnytty puhelimessa, joten kyllä se selvästikin on mahdollista. Minulle ei ole koskaan soitettu takaisin tai edes kysytty numeroa, johon voisi soittaa, kertoo 30 vuotta yleislääkärinä työskennellyt Pärnänen.

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Hanna Tuulonen Veera Tuupanen

Kommentti Väärinkäyttäjät ovat fiksuja E-RESEPTIEN YLEISTYMISEN myötä paperisten ja puhelinreseptien väärennösten määrä on laskenut. Sähköiset reseptit tulevat kaikille lääkäreille pakollisiksi alkuvuodesta 2017, jolloin väärinkäytön mahdollisuus vaikeutuu. Tämä ohjaa väärinkäyttäjät etsimään uusia väärinkäytön väyliä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti huhtikuussa eläimille tarkoitettujen lääkkeiden päihdekäytön lisääntyneen, sillä niitä kirjoitetaan edelleen paperisina. Eläimelle suunnattua reseptiä väärennetään ja eläinlääkäriksi tekeydytään puhelimitse. Väärentämisen keinot tuntevan lähteemme mukaan lääkkeitä huumausaineena käyttävät turvautuvat yksityisiin lääkäreihin, jotka määräävät heille löyhästi lääkkeitä. Näiden lääkäreiden motivaationa on raha, ei potilaan hyvinvointi. Väärinkäyttäjät eivät ole tyhmiä. Tulevaisuudessa keksitään mitä erilaisimpia tapoja väärentää. On vain ajan kysymys kun joku hakkeroituu Kelan järjestelmään, vaikka alan asiantuntijat pitävät sitä mahdottomana. Veera Tuupanen

CMYK / .ai

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Radio Moreeni

RESEPTIN SOITTAMISTA varten tarvi-

taan muun muassa lääkärin nimi, potilaan nimi ja henkilötunnus, määrättävä lääke ja sen annostelu. Valmiin reseptin ja lääkkeen potilas noutaa apteekista Kela-korttia vastaan. Vaikka reseptiä ei olisi tunnistettu väärennökseksi, epäilyt saattavat herätä siinä vaiheessa, kun henkilö tulee hakemaan mää räystä. Apteekki ei saa luovuttaa lääkettä, jos on aihetta epäillä väärinkäyttöä. – Silmä harjaantuu arvioimaan ihmisiä. Väärentäjien käyttäytymisessä on aina jotain erilaista kuin normaalissa asiakkaassa, farmaseutti Kirsi Parkkinen kertoo. Apteekkariliiton viestintäjohtajan Erkki Kostiaisen mukaan reseptiväärennökset ovat vähentyneet sähköisten e-reseptien myötä. Kostiaisen mukaan väärennösten odotetaan vähenevän, kun sähköinen resepti tulee pakolliseksi vuoden 2017 alusta.

Facebook “f ” Logo

soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere

Terveydenhoitaja Katri Seppälän mielestä sähköiset palvelut ovat hyvä uudistus. Palvelujen sujuvuudesta hyötyvät sekä asiakkaat että työntekijät.

Seksitautia epäilevät hoitoon netin kautta TERVEYDENHUOLLON sähköinen ajanvaraus on otettu Tampereella käyttöön viime kevään ja tämän syksyn aikana. Esimerkiksi sukupuolitautien testauksen ajoista jo yli puolet varataan verkossa. Sähköisten palveluiden käyttöönotosta vastaavan Päivi Hodgsonin mukaan sähköinen ajanvaraus on suosittua sukupuolitautia epäilevien keskuudessa, koska aikoja varaavat nuoret ja työikäiset. Heille netti on tuttu väline. Sähköinen ajanvaraus myös madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon: kiusallista asiaa ei tarvitse enää soittaa puhelimitse, vaan siitä pääsee kertomaan suoraan hoitohenkilökunnalle. Hoitajien ajoista taas vain joka kahdeskymmenes varataan netin kautta. Ajoista suuri osa soitetaan puhelimitse, koska iäkkäämmät asiakkaat eivät käytä nettiä yhtä paljon. – Sähköinen ajanvaraus on ollut käytössä niin vähän aikaa, että kaikki eivät ole löytäneet sitä. Käyttäjien määrä on lisääntymässä, Hodgson kertoo. TAVOITTEENA on saada pitkällä aikavälillä mahdollisimman monet asiakkaat käyttämään verkkovarausta. Tällä hetkellä puhelimessa voi ruuhka-aikaan joutua odottamaan yli 10 minuuttia. Netissä ajan voi varata milloin tahansa. Sähköisiä palveluita ovat halunneet muun muassa vanhusneuvosto ja vammaispalvelut. – Vanhusneuvosto on kysellyt jo pitkään sähköisiä palveluita, jotta iäkkäille vapautuu enemmän aikaa puhelimeen, Hodgson kertoo. Viime keväänä perustettiin myös Terveystasku-palvelu, johon asiakas voi esimerkiksi tallentaa tietoja terveydestään. Palvelua käyttää syyskuun puoleenväliin mennessä 592 ihmistä. Näistä suurin osa on keskiikäisiä.

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

– Terveystaskua on tarjottu enemmän iäkkäämmille henkilöille, koska he käyvät useammin hoitajien vastaanotolla. Se soveltuisi myös esimerkiksi nuorille naisille ehkäisyn seurantaan, kertoo apulaisylilääkäri Sari Torkkeli. TULEVAISUUDESSA sähköisiä terveyspalveluita laajennetaan. Tampere on mukana Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -projektissa, jossa luodaan laaja terveydenhuollon sähköinen palvelu. Palvelussa käyttäjä voi tehdä testejä ja saada niiden kautta esimerkiksi toimintaohjeita kotihoitoon tai ajan lääkärille. Palvelun kokeilut aloitetaan vuonna 2017. Tampereella niitä tehdään Tesoman hyvinvointikeskuksessa. Hodgsonin mukaan sähköistämisen tarkoitus on tarjota asiakkaille parempaa palvelua. Sitä ei tehdä säästösyistä, eikä ketään ole tarkoitus irtisanoa sen takia. Perinteiset palvelut säilytetään sähköisten rinnalla. – Uskon, että sähköisistä palveluista tulee olemaan vielä paljon hyötyä. Niitä ei ole pakko käyttää, jos ei halua, Torkkeli toteaa. Alisa Vänttinen

MITÄ?

Terveystasku ○○Verkkopalvelu, jossa voi tehdä tervey denhuollossa käytettyjä riskitestejä ja kirjata ylös terveyteensä liittyviä tietoja ○○Tietojen katselun voi sallia terveydenhuollon henkilökunnalle, ja näin nopeuttaa asiointia terveyskeskuksissa ○○Terveystiedot kulkevat aina potilaan mukana

ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Juvenes Print Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto) Toimitussihteerit: Heidi Huotilainen, Säde Mäkipää Uutistuottaja: Maija Knuuttila AD: Veera Hongisto Taittajat: Riikka Jauhiainen, Saara Kallio, Tuija Siltamäki Toimittajat: Maria Erma, Vilma Flinkman, Sara Harju, Matilda Jokinen, Fanni Kangasvieri, Valma Korhonen, Henna Korkala, Sofia Kuisma, Meri Lantela, Anni Lehto, Pihla Loula, Erika Läärä, Eveliina Mäntylä, Pertti Neuvonen, Ida Nieminen, Karoliina Paananen, Kea Pesonen, Elina Pikkarainen, Saara Selkämaa, Annukka Tammilehto, Hanna Tuulonen, Veera Tuupanen, Salla Varpula, Miina Viljanen, Alisa Vänttinen, Vanessa Weckström Valokuvaajat: Nora Hurd, Ville Kaakinen Kuvankäsittelijä: Laura Talvitie

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Vertaislaina nakertaa pankin luottotuottoja SUOMEEN RANTAUTUNEET vertaislainat ovat kasvavin pankeista riippumaton rahoitusmuoto. Vertaislainayritysten kautta kuluttaja voi lainata tai sijoittaa rahaa. Vertaislaina Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Talola arvioi yhtiönsä lainojen määrän kasvaneen yli 100 prosenttia vuodessa. Lainaaminen toimii huutokauppaperiaatteella verkkopalvelussa. Lainanhakija määrittelee itse laina- ja korkotoiveensa. Yhtiö tarkistaa maksuhäiriö- ja henkilötiedot ja arvioi lainanhakijan kyvyn maksaa takaisin. Sijoittajat tarjoavat lainaa jo samana päivänä, jos tiedot ovat kunnossa. FELLOW FINANCEN toimitusjohtaja Jouni Hintikka kokee vertaislainapalveluiden suurimmaksi eduksi niiden saatavuuden ja nopeuden. Kahden vuoden aikana yli 100 000 ihmistä on hakenut yrityksestä vertaislainaa. Noin joka viidennelle hakijalle myönnetään laina. – Verkkopankin kautta ei saa vakuudetonta luottoa yhtä joustavasti ja nopeasti. Suurin osa ihmisistä ei halua mennä pankkiin asti kuuntelemaan lisämyyntipuheita, Hintikka toteaa. Vertaislainayrityksiltä lainattu raha on kalliimpaa kuin pankeissa. Vakuudellisten pankkilainojen korot ovat tällä hetkellä matalia. Suomen Pankin tilaston mukaan asuntolainojen keskikorko elokuussa oli 1,52 prosenttia ja kulutusluoton 6,2. Fellow Financen keskivertoasiakas saa vakuudetonta luottoa 15–20 prosentin korolla, joka on samaa tasoa kuin ulkomaisilla kulutusluottoja myöntävillä pankeilla. Hintikka uskoo korkojen madaltuvan vertaislainaamisen yleistyessä. Finanssivalvonnan lakimiehen Sanna Atrilan mukaan tällä hetkellä vertaislainan välityksestä ei ole olemassa erityislainsäädäntöä. Kuluttajansuojalain yleisiä säännöksiä valvoo kuitenkin Kilpailu- ja kuluttajavirasto. – Oikeusministeriössä valmistellaan uusia säännöksiä vertaislainan välityksestä, Atrila kertoo.

Hämeenlinnan vangeista ani harva valitsee opiskelun OPISKELU Koulutusta järsivät pienet ryhmäkoot, sähköistyminen

ja opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. VANGIT OPISKELEVAT Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vain noin 7 prosenttia suomalaisista vangeista osallistuu koulutukseen päivittäin. Vastaava luku on 20–40 prosenttia muissa Pohjoismaissa. – Oppilaitokset saavat yhtä paljon rahaa tavallisista opiskelijoista ja vankilassa opiskelevista. Samanlainen rahoitusmalli ei sovi näin erilaisiin oppimisympäristöihin, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Kati Sunimento. Oppilaitosten vaatimia ryhmäkokoja on vaikea saada täyteen, koska vankeja kiinnostavat erilaiset opintopolut. Oppilaitokset vaativat yleensä kahdeksan hengen ryhmiä opetuksen toteutumiseksi. Vangit tarvitsevat kannustusta hakeutuakseen opintoihin, mikä vaikeuttaa ryhmien täyttymistä entisestään. SELLIOPISKELIJA Jonna Peltonen on tehnyt aikuislukio-opintoja yli vuoden ajan Hämeenlinnan vankilassa. Hän tavoittelee ylioppilaslakkia, koska hänellä ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Käytännössä selliopiskeleminen tarkoittaa sitä, että vanki saa opiskeluohjeet sähköiseen oppimisympäristöön. Tehtävät lähetetään postitse tarkistettaviksi lukion opettajille. Tietokonetta saa käyttää vain kurssiohjeiden katsomiseen. Kolmessa suomalaisessa vankilassa aloitettiin viime

vuonna projekti, jossa kokeillaan verkkoopiskelemista suljetuissa vankiloissa. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset rasittavat myös vankiloita. Aiemmin esimerkiksi Hämeenlinnan vankilassa järjestettiin viisi kuukautta kestävä työelämään valmentava koulutus. Nyt se on muuttunut kuukauden mittaiseksi kurssiksi. Kurssin ohjaajan Hanna Pietilän mukaan suurin ongelma vankilaopetuksessa onkin raha. OPISKELIJOIDEN TARVE yksilöohjaukseen korostuu erityisesti vankilassa. Sunimenton mukaan vangeilla on usein huonoja koulukokemuksia ja erilaisia oppimisvaikeuksia. Peltoselle itsenäinen opiskelu on sopinut hyvin. Yksinäinen puurtaminen on vaikeaa silloin, kun Peltonen tarvitsisi apua hankaliin tehtäviin. – Silloin voin laittaa opinto-ohjaajalle viestiä, mutta vastauksen saamisessa kestää pari päivää. Toivoisin, että tänne tulisi joskus opettaja paikan päälle tai että voisin itse päästä tunneille, hän sanoo. Peltosella on takanaan 15 vuoden rikoshistoria ja päihteidenkäyttöä. Hänen tuomionsa päättyy puolen vuoden kuluttua, mutta hän saattaa päästä koevapauteen jo aiemmin. – Tarvitsen jotain korvaavaa toimintaa päihteiden käytölle.

IDA NIEMINEN

○○60–70 prosentilla vangeista puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto ○○1855 vankia osallistui koulutukseen vuonna 2014 ○○Vankiloiden koulutustarjonta koostuu peruskoulusta, lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta, valmentavasta koulutuksesta ja korkea-asteen koulutuksesta ○○Viime vuonna 37 vankia suoritti jonkin tutkinnon Suomessa ○○Vankien kurssisuorituksia oli vuonna 2014 noin 300 vähemmän kuin 2012 ○○Tampereella järjestetään vankilaopetuspäivät 7.–8.10.

”

Toivoisin, että tänne tulisi joskus opettaja. Jonna Peltonen, selliopiskelija

Koulutus ehkäisee rikosten uusimista VANKILASSA järjestettävällä koulutuksella on iso merkitys vangin tulevaisuudelle. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan tutkimukset osoittavat, että vankien koulutus on yksi vaikuttavimmista keinoista vähentää rikosten uusimista ja niistä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Helsingin yliopiston tutkijan Mikko Aaltosen mielestä vankilakoulutukseen kannattaa sijoittaa lisää rahaa. – On vaikeaa kannattaa sellaista politiikkaa, jossa koulutusta vielä karsittaisiin. Koulutuksen hyödyt ovat merkittäviä rahassakin mitattuna. Yksi vankilavuosi maksaa kuitenkin 60 000 euroa veronmaksajien rahaa. Aaltonen on tehnyt tutkimusta koulutustason ja rikollisuuden välisestä yhteydestä. Tutkimuksesta käy ilmi, että kouluttamattomuus lisää merkittävästi riskiä rikosten tekoon. Tämä näkyy etenkin väkivalta- ja omaisuusrikoksissa. Kouluja käymättömän riski tehdä väkivaltarikoksia on yli kymmenkertainen sellaiseen henkilöön verrattuna, joka on suorittanut peruskoulun jälkeen jonkin tutkinnon. Omaisuusrikoksissa ero on vielä suurempi. – Täytyy kuitenkin muistaa, että kyse on suhteellisesta vertailusta. Kouluttamattomistakin vain pieni osa ajautuu tekemään rikoksia.

Yliopistot jäljessä yrittämisessä

Veera Tuupanen

Vankilaopetus

Ida Nieminen

Vanessa Weckström

AMMATTIKORKEAKOULUT ovat yliopistoja edistyneempiä yrittämisen korostamisessa. Tämä tuli ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä, joka perustui oppilaitoksilta kerättyyn itsearviointikyselyyn. Kysymykset käsittelivät muun muassa yrittäjämäistä toimintatapaa ja yrittäjyyden tukemista. Korkeakouluilla on kuitenkin sisäisiä eroja. Esimerkiksi Tampereen yliopistolla on yksiköitten välisiä eroja siinä, miten yrittäjyys on otettu huomioon opetuksessa. – Opiskelijoiden tulisi tunnistaa yrittäjyys työllistymisväylänä. Yrittäjyyden valmiutta tulisi korostaa kaikilla koulutusaloilla, kertoo ministeriön ylitarkastaja Johanna Moisio. Yrittäjyys on tarkoitus nostaa esillä ministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulossopimuksissa vuosille 2017–2020.

MIKÄ?

Hämeenlinnan vankilassa alkoi keskiviikkona uusi työelämään valmentava koulutus.

Miina Viljanen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

TILAA LIIKKUA

V-V KAAKINEN

Liukas keli vei hengen TEIDEN LIUKKAUTEEN on nyt syytä varautua. Pirkanmaan pelastuslaitoksen mukaan eilisaamun ja puolenpäivän välillä sattui kahdeksan liikenneonnettomuutta. Pahin onnettomuus sattui Hämeenkyrössä, jossa hinausauton kuljettaja kuoli auton törmättyä häneen. Yöpakkaset ja sumu ovat pitäneet lämpötilan pakkasen puolella, vaikka lunta ei ole vielä satanut. Lain mukaan talvirenkaita saa käyttää marraskuun alusta. Liikenteen turvallisuusviraston johtavan asiantuntijan Jussi Pohjosen mukaan talvirenkaita voi käyttää aiemminkin sään sitä vaatiessa. – Järkevät perustelut eivät tuota ongelmia. Kun katsoo tilanteen ikkunasta eikä kalenterista, pärjää talvirenkaiden kanssa hyvin. Talvirenkaat voivat olla nasta- tai kitkarenkaita. Niitä on käytettävä joulukuun alusta alkaen helmikuun loppuun saakka. Veera Tuupanen

Uusi menetelmä äänten erotteluun KANADAN ROCKYLPEYS Danko Jones esiintyi Tampereen Klubilla tiistaina. Klubin myöhäisillan ulkomaalaisartisti sai Tampereella harvalukuisen vastaanoton. Silti lähes 20-vuotias torontolaistrio piti kiinni tinkimättömän rääväsuisesta asenteestaan ja uhoavasta lavakarismastaan. Ohjelmatoimisto Nem Agencyn promoottorin Rowan Raffertyn mukaan keikan kannattavuus on useimmiten arpapeliä: on arvioitava, onko tapahtuma järkevää järjestää. Rafferty alleviivaa keikkabisneksen olevan lamasta huolimatta voimissaan. Ihmiset vain miettivät tarkemmin, mihin rahansa sijoittavat.

⋆⋆UUTISANALYYSI

Luokkaerot edistävät huumesotia CULIACA, SIN. Löytynyt kuollut mies, jonka rinnan päälle on jätetty viesti. El blog narco keskittyy Meksikon huumesotaan liittyvään uutisointiin. Silvottuja jäseniä, ruumiisiin kiinnitettyjä viestejä ja vankilapakoja. Huumesota on kuin elokuvista. Huumeparonit ovat elokuvan sankareita, joilla on paljon ihailijoita. Meksiko on suurten luokkaerojen maa, jossa köyhien on vaikea nousta sosiaalisesta asemastaan edes koulutuksen ja työnteon avulla. Huumeparonit ovat kuitenkin tehneet sen ja nousseet pohjalta yhteiskunnan huipulle. Heillä on kaikkea: valtaa, rahaa ja kunnioitusta. Huumesodat aiheuttivat yli 60 000 kuolemaa Meksikossa vuosina 2006–2012, joina Felipe Galderón toimi maan presidenttinä ja yritti nujertaa huumekartellit. PRESIDENTTI Enrique Peña Nieton kaudella henkirikosten määrä on hieman laskenut, mutta kidnapattujen määrä jatkaa kasvuaan. Kuuluisin tapaus oli Ayotzinapan opettajaopiskelijoiden kaappaus, josta tuli 26. syyskuuta kuluneeksi vuosi. Poliisi kidnappasi 43 opiskelijaa Igualassa, Guerrerossa. Läheiset etsivät yhä ruumiita. Ayotzinapan opiskelijoiden murhat kuvastavat Meksikon poliittista sekasortoa. Tapauksesta syytettiin poliisia, Igualan pormesteria ja Guerreros Unidos -kartellia. Huumesodan kitkeminen on vaikeaa, sillä huumekartellien valta ulottuu pitkälle yhteiskunnan perusrakenteisiin. Köyhä väestö samaistuu mieluummin huumeparoneihin kuin poliitikkoihin.

”

Huumesotaa ei voiteta sotimalla huumekartelleja vastaan.

Sekä valtio että kartellit toimivat epäoikeudenmukaisesti. Kartellit antavat kuitenkin köyhille mahdollisuuden päästä eteenpäin elämässään. Valtio ei. Narco-kultuurista on tullut oma alatyylinsä, jolla on musiikkinsa, tähtensä, elokuvansa ja pukeutumisensa. Kartelleilla on niin paljon rahaa, että ne voivat tehdä lähes mitä vaan. Meksikon suurimman kartellin Sinaloan johtaja Joaquín ”El Chapo” Guzmán pakeni tänä kesänä jälleen vankilasta. Yhdysvallat tarjoaa El Chapon kiinnisaamisesta viisi miljoonaa dollaria. Se ei ole mitään verrattuna siihen, mitä El Chapo pystyy maksamaan. HUUMESOTAA EI voiteta sotimalla huumekartelleja vastaan. Kartellit ovat valtiota paremmin varustautuneita. Ratkaisu ei löydy myöskään huumeparoneiden väkivallan ihannoinnista ja sallimisesta. Taloustieteilijät ovat arvioineet, ettei ole taloudellisesti kannattavaa jahdata huumeiden kuljettajia. Sen sijaan tulisi ehkäistä huumekasvien viljelyä ja tarjota viljelijöille muita työmahdollisuuksia.

Mahdollista olisi myös huumeiden laillistaminen. Se veisi huumeparoneilta heidän erityisasemansa. Heistä tulisi kauppiaita muiden joukossa. Meksikon huumesota ei ole vain Meksikon sota, vaikka kuolonuhrit ovat Meksikon puolella rajaa. 70 prosenttia Meksikossa rikollisesti käytettävistä aseista tulee Yhdysvalloista. Yhdysvallat on Meksikon huumekaupan suurin ostajamaa. Suurin osa Yhdysvaltojen marihuanasta ja metamfetamiinista ja jopa 90 prosenttia kokaiinista tulee Meksikosta. Yhdysvaltojen tulisi ottaa oma vastuunsa kriisistä meksikolaisten demonisoinnin sijaan. Meksiko tarvitsee muutoksen. Moni sen kaupungeista on maailman vaarallisimpien listalla. Acapulco oli ennen kukoistava turistiparatiisi. Nyt se on autioitunut, kun kartellit ottavat alueella mittaa toisistaan. Katuja vartioi poliisi. Se sama Guerreron poliisi, joka kaappasi Ayotzinapan opiskelijat Igualassa viime syksynä.

Matilda Jokinen

jokinen.s.matilda@student.uta.fi

ÄÄNIEN EROTTAMINEN meluisassa ympäristössä helpottuu. Helpotusta tuo Tampereen teknillisen yliopiston ja Nokian tutkijoiden kehittämä uusi menetelmä. Menetelmässä kannettavan laitteen ja kuulokkeiden avulla saadaan luotua tallenne, jonka äänimaisema on luonnollisen kuuloinen. Siitä voi erottaa äänten suuntaa ja sijaintia. Tallenteella olevasta äänestä voidaan valita kuunneltaviksi ne, jotka halutaan. Esimerkiksi jonkun tietyn henkilön puheen voi erottaa tallenteen muista äänistä. Tästä on hyötyä, jos tallenteella on taustahälyä tai monta henkilöä puhuu päällekäin. Laite on vasta kehitysvaiheessa. Tutkijatohtori Joonas Nikusen mukaan tutkimus tähtää siihen, että menetelmää voitaisiin käyttää myös todellisissa tilanteissa. Alisa Vänttinen

Biopankki tulee Tampereelle BIOPANKKI ALOITTAA toimintansa Tampereella syksyn aikana. Biopankkiin kerätään ja tallennetaan näytteitä esimerkiksi verisuonitautien ja lapsuusiän diabeteksen tutkimustarpeita varten. Suurin osa näytteistä kerätään Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien sairaaloista. Biopankki kerää ja säilyttää näytteitä luovuttajan suostumuksella. Suostumuksen voi peruuttaa milloin vain ilmoittamalla peruutushalustaan Biopankille. Näytteet ja tiedot hyödyttävät terveystieteellistä tutkimusta ja uusien keksintöjen kehittämistä. Tampereella tavoitteena on aloittaa suostumusten kerääminen vuoden 2016 aikana. Biopankkitiedote ja suostumuslomake postitetaan tulevaisuudessa kaikille potilaille sairaalaan kutsun yhteydessä. Alisa Vänttinen

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Armias ole suojani KIRKKO Uskomisen tapoja on yhtä paljon kuin uskovia ihmisiä.

Usko voi tulla osaksi elämää vaivihkaa tai voimallisen herätyksen kautta. TAHDOTKO ottaa Jeesuksen elämääsi?

Pieni poika juoksenteli lähetyssäätiön kokouksessa. Ympärillä rukoiltiin ja laulettiin. Vanha nainen tarttui 6-vuotiasta tiukasti hartioista ja katsoi poikaa syvälle silmiin. Naisen katse oli lempeä ja turvallinen. Sitten hän esitti kysymyksen, johon oli lapsen luottavaisessa mielessä vain yksi selvä vastaus. – Joo. Oli kuin kaikki pelot ja murheet olisi nostettu pieniltä hartioilta. Nainen rukoili pojan puolesta, ja vilkkaan lapsen katse alkoi harhailla naisen taakse. Siellä oli kuva Jeesuksesta. Hyvä olo valtasi pojan mielen, ja muutaman päivän ajan mieli oli niin kevyt, että tuntui kuin jalat olisivat nousseet irti maasta. Lempääläläinen Kalle Jouppi, 32, muistaa lapsuuden uskonnollisen kokemuksensa elävästi. Vanhan naisen katseesta saattoi lukea, että myöntävää vastausta ei tarvitsisi koskaan katua. – Aina kun muistelen sitä hetkeä, näen tuon naisen silmät. Hänen katseessaan ei silti ollut mitään yliluonnollista. Voimallista oli se euforinen vapauden tunne, joka minut valtasi, Jouppi kertoo.

– En osannut nimetä olotilaani, mutta tunsin, että jokin minussa oli muuttunut. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että se oli välitön kokemus Jumalan läsnäolosta. Joupin perheen suhde uskontoon oli ristiriitainen. Isä oli ateisti ja alkoholisti. Äiti taas kuului luterilaiseen kirkkoon, mutta oli uskossa vaihtelevasti. Kun äiti alkoi pysyvämmin kiinnostua hengellisestä toiminnasta, hän kuljetti lastaan monien kirkkokuntien tapahtumiin. Niistä yhdessä pieni Kalle vaikuttui uskon voimasta. USKON ALKUHETKEN määritteleminen ei välttämättä ole uskovalle helppoa. Tamperelaisella Kati Granholmilla, 20, ei ole mielikuvaa siitä, milloin usko Jumalaan heräsi hänessä. Varhaisimmat uskoon liittyvät muistot ovat ala-asteen uskonnontunneilta: uskonnonkirjan ja Uuden testamentin lukeminen tuntui hyvältä ja luonnolliselta. Teksteissä rakentui ymmärrettävä kuva maailmasta, eikä Granholm kyseenalaistanut sen totuudellisuutta. Granholm kävi yläasteen kristillisessä yhteiskoulussa. Siellä hän tiedosti vahvasti sen, että usko oli osa häntä. Oikeastaan nuori nainen vain varmistui siitä, mikä hänelle

oli ollut luontaista jo niin kauan kuin hän saattoi muistaa. – Kristillisessä koulussa uskonnon opetus oli syvällistä. Kristinuskon aiheet tuntuivat minusta omilta, eivätkä hämmentäneet tai ärsyttäneet. Oma uskoni vahvistui, kun erotin itseni niistä oppilaista, jotka nauroivat uskonnon aiheille, Granholm kertoo. Kotona uskosta ei juuri puhuttu, sillä Granholmin vanhemmat eivät olleet uskovia. Yläasteaikana Granholm saattoi keskustella uskon kysymyksistä uskovien sisarustensa kanssa. Kristillisen koulun päätyttyä keskustelut kuitenkin jäivät. Sen jälkeen Granholm on jakanut uskoon liittyviä asioita lähinnä läheisimpien ystäviensä kassa. Näistä jotkut ovat uskossa, toiset taas eivät. ILTARUKOUS oli Kalle Joupille tärkeä rutiini pienenä lapsena. Jo ennen uskoontulon kokemustaan hän luki lestadiolaisen isoäidin opettaman rukouksen joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Rukous oli turvallinen, toistuva hiljentymisen hetki, jolloin mieli rauhoittui. Levolle lasken, Luojani. Armias, ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Aamen.

Lapsen uskossa ei ollut tärkeää, kuka rukouksen kuuli, vaan ylipäätään rukoukseen rauhoittuminen ennen nukahtamista. Jouppi muistaa etäisen ajatuksen siitä, että jossakin oli olemassa Jumala, josta isoäiti oli opettanut. Jumala oli luonut kaiken, mutta tuntui olevan kovin kaukana. Tietoisuus Jumalasta oli iltarukouksen lisäksi pienen pojan ainut sidos uskoon. Vasta lähetyssäätiön kokouksessa kokemansa jälkeen Jouppi kiinnostui kristinuskon opetuksista ja Raamatun kertomuksista. Hän pyysi usein äitiä lukemaan Raamattua ääneen. Niin lapsuudessa kuin myöhemmin nuoruudessa uskosta sai voimaa kestää isän arvaamattomia humalahetkiä. – Kristinuskon moraaliohjeet saivat minut kokemaan oloni entistä turvallisemmaksi. Niihin saatoin aina luottaa, ja ne antoivat suuntaa omalle toiminnalleni. Moraalista rakentui elämälle yksinkertaiset rajat, Jouppi muistelee. USKOSTA OSALLISEKSI tulemiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Tavallisimmin uskovat ovat joko kasvaneet uskovaisessa perheessä tai omaksuneet uskon vähitellen jostain muualta, esimerkiksi ystäviltään. Melko

NORA HURD

Kalle Jouppi koki Jumalan läsnäolon ensimmäisen kerran pienenä lapsena.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

NORA HURD

Uskonsa ansiosta Kati Granholm suhtautuu elämään luottavaisesti.

yleistä on myös se, että uskoon tullaan erityisen voimakkaan hengellisen kokemuksen jälkeen. Usko voi herätä ihmisessä esimerkiksi surun hetkellä tai vaikeasta sairaudesta selviytymisen jälkeen. Uskontotieteilijä Tuija Hovi Turun yliopistosta on sitä mieltä, ettei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä löytämään yhtä yleisintä uskoon tulemisen tapaa. Jokaisella uskontoperinteellä on Hovin mukaan oma käsityksensä siitä, millaista ”oikea” usko on. Tutkijan mielestä kukaan ei kuitenkaan voi määritellä tieteellisiä kriteereitä sille, milloin ihminen on uskossa. – Uskonnollisuus on niin yksilöllistä, ettei uskomisen merkityksiä ja tapoja voi pitää oikeina tai väärinä. Uskoon tulemisen tapa voi kuitenkin vaikuttaa uskon dynamiikkaan. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Maarit Hytösen mukaan on tavallista, että voimakkaan kokemuksen kautta uskoon tullut ihminen saattaa nähdä jonkin aikaa koko elämänsä uskon läpi. Sen jälkeen uskonnollisten kokemusten muodostamat huippukohdat ja jokapäiväinen usko vuorottelevat uskovan elämässä. Kalle Jouppi on lapsuuden kokemuksensa jälkeen kokenut Jumalan läsnäolon useita kymmeniä kertoja uudelleen. Useimmiten niin tapahtuu helluntaiseurakunnan tapahtumissa tai Joupin rukoillessa itsekseen. Silloin mies tuntee samankaltaisen hyvän olon tai rauhallisuuden kuin ensimmäisen kerran lapsena. Joskus kokemuksien välillä voi kulua jopa kuukausia. – Jos en pitkään aikaan ole kokenut Jumalan läheisyyttä millään tavalla, alan miettiä, mistä hiljaisuus johtuu. Joskus jopa

ahdistun, kun minulle tulee tunne, ettei Jumala olekaan läsnä. Sitä kokemusta kaipaa aina uudelleen. Uskoon hiljalleen kasvaneen usko on Hytösen mukaan usein tasaisempaa. Usko vaikuttaa arkisissa ajatuksissa ja teoissa, eikä uskova välttämättä koe lainkaan erityisiä hengellisen vaikuttumisen kokemuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei uskoon kasvanut koskaan kokisi uskossaan tavallista vahvempia tuntemuksia. Kati Granholm kokee uskon voimakkaasti luonnossa ollessaan. Yhteys Jumalan luomaan luontoon on kuin yhteys suoraan Jumalaan. Kaikkein vahvimmin Granholm tuntee Jumalan läheisyyden silloin, kun hän on erityisen iloinen tai kiitollinen jostakin. – Silloin Jumala tulee mieleeni, ja se tekee minut entistäkin onnellisemmaksi. Niinä hetkinä koen Jumalan olevan lähellä minua. SEURAKUNNAN TAPAHTUMAT , jumalanpalvelukset ja rukoukset eivät ole evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvalle Granholmille tärkeitä. Siinä mielessä hän ei koe olevansa uskonnollinen ihminen. Hän uskoo vahvasti, mutta ei juuri näytä sitä ulospäin tai harjoita uskoaan yhteisöllisesti. Granholmin usko kiteytyy luottavaiseen mieleen ja leppoisaan elämänasenteeseen. Hän tietää, että kaikki asiat järjestyvät, sillä niin on tarkoitettu. – Uskon, että Jumala on suunnitellut jokaisen ihmisen elämän parhain päin. Siksi kaikella on merkityksensä. Murheellistenkin asioiden ansiosta voin oivaltaa jotakin elämästä tai kasvaa ihmisenä. Toisin kuin Granholm, Jouppi kaipasi jo nuoruudessaan uskovien yhteisöä ja us-

konnon harjoittamista. Hän kuului lapsena ja nuorena evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta vaihtoi täysi-ikäiseksi tultuaan helluntaiseurakuntaan ja otti uuden kasteen. Nuori mies ei löytänyt evankelis-luterilaisesta kirkosta kaipaamaansa yhteisöllistä toimintaa. NUORUUDESSA Joupin usko joutui muutenkin koetukselle. Ateistinen isotäti kielsi jyrkästi Jumalan olemassaolon ja väheksyi uskovien älykkyyttä. Ajatus uskon älyttömyydestä häiritsi teini-ikäistä Jouppia, ja hän alkoi pohtia uskontoa syvällisemmin. Mies yritti löytää kristinuskoa käsittelevistä kirjoista todisteita oman uskonsa puolustukseksi. – Jossain vaiheessa tajusin, että yritin perustella uskoani vain älyllisesti, vaikka se oli lapsuudesta saakka perustunut vahvaan kokemukseen. Lopulta vakuutuin siitä, ettei uskoni ollut järjenvastaista. Siihen vaikutti varmasti se, että lapsuuden kokemukseni Jumalan läsnäolosta uusiutui useita kertoja. Granholm ei ole koskaan epäillyt omaa uskoaan, vaikka hän ei tiedä, milloin ja miksi hän alkoi uskoa. Nuori nainen on kuitenkin varma, että hänen uskollaan on jokin tarkoitus. Uskon merkitys voi liittyä johonkin tiettyyn suureen tapahtumaan tai toisaalta kiteytyä pieniin arkisiin tekoihin, kuten jonkun auttamiseen. Granholm pitää kuitenkin kiinnostavana ajatusta siitä, että jollekin toiselle Jumalaa ei ole olemassa. Hänen on vaikeaa kuvitella, miltä tuntuisi elää ilman turvallista ajatusta johdatuksesta ja kaiken suunnitellusta merkityksellisyydestä. – Jumala on aina läsnä, joskus etäisempä-

nä ja joskus läheisempänä. Minusta tuntuu päivänselvältä, että Jumala on tässä samassa todellisuudessa kuin kaikki muutkin asiat elämässäni. Myös Jouppi on aikaisemmin pohtinut sitä, voiko rationaalinen ihminen uskoa. Uskon totuutta on hänen mielestään mahdotonta kyseenalaistaa, ellei ole valmis kieltämään kaikkea kokemaansa. – En voi kyseenalaistaa kokemusta omasta itsestäni, eikä minun tarvitse. Olen sama mies päivällä, kun teen tieteellistä työtä ja illalla, kun rukoilen Jumalaa sängyn reunalla. Kea Pesonen

MITÄ?

Kirkon jäsenmäärän muutokset ○○Kirkkoon liittyi vuonna 2014 yhteensä 15 701 ihmistä. Liittyneiden määrä kasvoi 7,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. ○○Kirkosta eronneita oli yhteensä 78 300. Eronneiden määrä oli 32,8 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. ○○Syntyneistä lapsista 72,2 prosenttia kastettiin kirkon jäseniksi. ○○Koko Suomen väestöstä kirkkoon kuului 73,7 prosenttia. Lähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko / Tilastokeskus 2014

8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Pikkukoulu on perhemäinen KYLÄKOULUT

Hyrsingin koulussa luokkarajat ylittyvät välituntileikeissä. Pienten koulujen suurin vahvuus on yhteisöllisyys. OPPILAIDEN keskuudesta kuuluu ihaileva ”vau”-huokaus, kun opettaja ja apulaisrehtori Reija Mattson näyttää mallia askarteluun. Tekeillä on huoli-ukko: Mattson kieputtaa punaisesta piippurassista muotoillun tikku-ukon päälle vihreää lankaa puseroksi. 1.–2.-luokkalaisten päivä Hyrsingin kyläkoululla Pirkkalassa on alkanut askartelulla. Kirkonkylän kouluun hallinnollisesti yhdistetyssä Hyrsingin koulussa on noin 50 oppilasta. Oppilaat matkaavat taksilla isommalle koululle liikunta- ja käsityötunneille. KASVATUSTIETEIDEN tohtori Risto Kilpeläinen nimeää kyläkoulujen suurimmiksi vahvuuksiksi yhteisöllisyyden ja turvallisuuden. Ne näkyvät Hyrsingin arjessa. Välitunneilla kaikenikäiset pelaavat yhdessä lipunryöstöä ja koulun omaa erikoispeliä piip-leikkiä, joka on kuurupiilon muunnelma. – Kyläkouluilla eletään tutussa, perhemäisessä yhteisössä. Ympäristö on fyysisesti, psykososiaalisesti ja pedagogisesti turvallinen, väitöskirjan kyläkouluista tehnyt Kilpeläinen sanoo. Pirkkalan suurinta koulua aiemmin käynyt Sonja Salonoja, 10, on viihtynyt pienessä koulussa. Kyläkoulun pieni koko ehkäisee kiusaamista. Toisaalta juoruilulta on mahdoton välttyä. – Koulu on niin tiivis, että kaikki tietävät kaikkien asiat, kuudesluokkalainen Ada Koskinen, 12, tiivistää. HUONOIKSI PUOLIKSI Kilpeläinen listaa puutteet koulujen tiloissa. Kyläkoulut sijaitsevat kaukana teattereista ja uimahalleista, eikä kaikkien aineiden opetus onnistu. Kuudesluokkalainen Tara Järvi, 11, joutuu heräämään aikaisin päästäkseen saksan tunneille. Hyrsingin koululla ei ole erillistä ruokalaa. Ennen välituntia oppilaat asettelevat ruokailuvälineet valmiiksi takapöydälle luokissa tapahtuvaa ruokailua varten. Hyrsingissä opetusta annetaan yhdysluokissa, joissa opettaja hoitaa kahden luokan opetuksen yhtä aikaa. Oppilaiden voi olla vaikea keskittyä, kun opettaja neuvoo samaan aikaan toisia. Esimerkiksi uskonnossa taas kahden luokan oppilaat saavat saman vuosikurssin opetuksen. Kun 3.–4.-luokkalaiset käyvät 4. luokan kirjaa, nuoremmat joutuvat ponnistelemaan. Toisaalta vertaisilta tai hieman vanhemmilta oppiminen on yhdysluokissa tehokasta. KYLÄKOULUT noudattavat Kilpeläisen mukaan hyvin syksyllä 2016 voimaan astuvan opetussuunnitelman vaatimuksia. Kyläkouluille tyypillinen vanhempien oppilaiden rooli apuopettajana on yksi vahvuuksista myös Hyrsingissä. Vanhimmat ovat pienimpien koulukummeja ja mukana

NORA HURD

Hyrsingin koulussa kaikki oppilaat ovat saman katon alla yhdessä rakennuksessa.

”

Rakastan tätä paikkaa yli kaiken, enkä lähde kuin pakottamalla.

Reija Mattson Apulaisrehtori, Hyrsingin koulu

oppilaskunnassa. Syysloman alkajaisiksi oppilaskunta järjestää koulun lempinimen mukaan nimetyt Hysä-olympialaiset, joissa koko koulu kilpailee esimerkiksi hulavannerallissa. Kilpeläisen mukaan kyläkoulujen opettajat ovat usein motivoituneita. Suhde kouluun kehittyy monesti lämpimäksi. Hyrsingin kolme opettajaa ovat opettaneet samassa koulussa yhdessä jo 25 vuotta. – Rakastan tätä paikkaa yli kaiken, enkä lähde kuin pakottamalla, Mattson sanoo. Elina Pikkarainen

Värikkäät lukujärjestykset ovat lasten tekemiä.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

yhteisö

NORA HURD

MITÄ?

Koulut ○○Vuonna 2014 perusopetusta antavia kouluja oli noin 2 600. Alle 50 oppilaan kouluja oli noin 560. ○○Peruskoulujen keskimääräinen oppilasmäärä oli 203. ○○Koulujen määrä on jatkuvassa laskussa. Viidessä vuodessa määrä on laskenut noin 500 koulun verran. ○○Suurimman lakkautusuhan alla ovat pienet koulut. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen vuoden 2014 tilastot ja Tilastokeskus.

Kainuunharmaslammas oli vähällä kuolla sukupuuttoon 1980-luvulla. Kurkiniemen lammastilan Nestori-pässi on harvinaisen sukunsa jatkaja.

Kivikaudelta pakasteeksi KOTIELÄIMET Suomen alkuperäisistä

kotieläinroduista, eli maatiaisista, suurin osa on uhanalaisia.

Ariel Vuorenpää ja Minea Sa-On valitsevat askartelutunnilla helmiä huoli-ukkojen päiksi.

SUOMALAINEN MAATIAISSIKA kuoli sukupuuttoon 1900-luvulla. Muut kotimaiset maatiaisrodut ovat välttyneet samalta kohtalolta 1980-luvulla aloitetun säilytystyön ansiosta. Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelman koordinaattori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että tällä hetkellä välitön sukupuutto ei uhkaa alkuperäisiä kotieläinrotujamme. Säilytystyötä on kuitenkin jatkettava. Maatiaisrotujen geenipankkiin Hollolan keinosiemennysasemalle on varastoitu pakastettuja alkioita ja siemennestettä. Pakasteiden lisäksi elävien geenipankkien, eli itse eläinten, ylläpito on tärkeää. Niin sanottuja säilytyskarjoja on muun muassa Pelson vankilamaatilalla Vaalassa ja Ahlmanin ammattiopistolla Tampereella. Eläinrotujen monimuotoisuuden, eli perinnöllisen vaihtelun vaaliminen, on yksi tärkeimmistä syistä säilyttää maatiaiseläinten geenejä. Geneettinen monimuotoisuus takaa eläinten hedelmällisyyden, vastustuskyvyn taudeille ja elinvoimaisuuden. Elinvoimainen rotu ei ole vaarassa hävitä. – Saatamme menettää arvokasta geneettistä vaihtelua, jos pitkälle jalostettu, maailmanlaajuisesti levinnyt rotu korvaa paikalliset eläinkannat, Kantanen kertoo. Jokainen voi tukea maatiaisrotujen säilymistä ostamalla maatiaistuotteita, kuten suomenlampaasta tehtyä lankaa tai suomenvuohen maidosta valmistettua juustoa. MAATIAISKANAN säilytysohjelman neu-

Yhdysluokkajärjestelmän vuoksi vertaisilta ja hieman vanhemmilta oppilailta oppiminen on kyläkouluilla tehokasta.

vottelukunnan jäsen Jarmo Manninen sanoo, että tehotuotannossa olevien eläinrotujen lihan-, maidon- ja munantuotanto on viritetty huippuunsa. Maatiaisten tuotantoominaisuudet eivät riitä ammattimaiselle karjankasvattajalle. – Toisaalta tehotuotantoeläinten tuotantoikä on hyvin lyhyt verrattuna maatiaisiin. Elinikäinen tuotos on niillä sama. Tehotuotantoeläimet ovat kertakäyttöisiä, Manninen toteaa. Mannisen mukaan tehotuotantoeläimet ovat yhtenäistä massaa. Niiden jalostuk-

seen tarvitaan myös perimältään monimuotoisia rotuja, kuten maatiaisia. Kun rodun perimä yhtenäistyy, sairaudet lisääntyvät ja eläimen käyttäytyminen muuttuu aiempaa yksipuolisemmaksi. Esimerkiksi rotukukoilla ei ole enää värikkäitä soidinmenoja ja ne eivät tarjoa makupaloja kanoille, kuten niiden maatiaiset serkkunsa tekevät. SUOMALAISESSA maalaismaisemassa näkyy maatiaisrotujen sorkan- ja kavionjäljet. Juuri nämä eläimet ovat sopeutuneet suomalaisiin oloihin ja muokanneet ympäristöstään sen, mitä tänä päivänä kutsumme perinnemaisemaksi. Maatiaiseläimet ovat kiinteä osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Mannisen mielestä maatiaisten kulttuurisilla ja historiallisilla arvoilla on ollut merkitystä maatiaisrotujen kehittymiseen, mutta maatiaisrotujen säilytystyössä arvoilla ei ole suurta merkitystä. – Tähänkin aikaan sopii muinainen rotu, mutta ei maatiaisia tarvitse kansallispuvussa ruokkia tai soittaa kannelta, että vuohet tulevat metsästä pois. Anni Lehto

MITÄ?

Suomalaisten maatiaiseläinten määrä ○○Suomenlammas 15 000 ○○Kainuunharmaslammas 700 ○○Ahvenanmaanlammas 1 300 ○○Pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä 600 ○○Itäsuomenkarja eli kyyttö 800 ○○Länsisuomenkarja 2 000 ○○Suomenvuohi 6 000 ○○Maatiaiskana 4 000 ○○Suomenhevonen 1 600 Eläinten yksilömäärät ilmoitetaan lisääntyvien naaraiden määränä. Lähteet: Luonnonvarakeskus, Suomen Hippos ry

10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Nyt on hyvä näin NÄKÖVAMMA Joskus kaikki voi muuttua silmänräpäyksessä.

Elämä jatkuu, vaikka sitä ei enää näe. Kuvat: Nora Hurd Teksti: Saara Selkämaa

ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 11

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

KESKITY. Mies käskyttää opaskoiraansa, kun tämän ote meinaa herpaantua. Ohikulkevat ihmiset kiinnittävät koiraan paljon huomiota. Arto Kurvinen, 32, on kauppareissulla henkilökohtaisen avustajansa Johanna Miettisen ja opaskoiransa Kimin kanssa. – Kun opaskoiralla on valjaat päällä, se on töissä. Silloin siihen ei saisi kiinnittää huomiota, Kurvinen toteaa. Vielä 2000-luvun puolivälissä Pietarsaaresta kotoisin oleva Kurvinen eli tavallista parikymppisen miehen elämää. Hän oli valmistunut ammattikoulusta ja mukana työelämässä. Yhtäkkiä kaikki muuttui nopeasti ja pysyvästi. Huhtikuussa vuonna 2006 Kurvisella todettiin verialueen syöpä. Syövän hoidossa yhtä sytostaattia käytettiin suoraan keskushermostoon, ja se tuhosi hänen näköhermonsa lähes täysin. Joulukuussa 2006 Kurvisen näkö huononi sellaiseksi, kuin se on nykyään. – Näen vasemmalla silmällä sen vähän mitä näen. Erotan vähän valoja ja suuria kohteita, jos ne ovat suoraan edessä, hän kertoo. Lisäksi alaselässä ollut syöpäkasvain puristi jalan hermoja ja vei kävelykyvyn kokonaan muutamaksi vuodeksi. Näön menettämisestä lähtien Kurvinen on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä. Tampereelle hän muutti vuonna 2010 silloisen vaimonsa perässä. SOPEUTUMINEN uuteen elämäntilanteeseen vaati oman työnsä. Taustalla ollut vakava sairaus helpotti kuitenkin suhtautumista. – Kyllähän sitä tilannetta mietti, mutta syöpä oli parannettu, joten aika toiveikkaasti katsoin eteenpäin, Kurvinen kertoo. Normaaliin elämään palaamista helpotti se, että asiat tapahtuivat todella nopeasti. Kurvinen sai nopeasti käyttöönsä apuvälineitä ja paikan palveluasunnosta. Hän pääsi myös kuntoutuskurssille, ja hänestä tuli omatoiminen. – Ainahan voi jossitella, mutta olen ajatellut niin, ettei minulla olisi voinut paremminkaan mennä. Kurvinen istuu keittiössään kotonaan Atalassa Tampereella. Hän vilkuilee ikkunaan, ikään kuin näkisi siellä jotakin, ja huokaisee. – Suurin haaste oli varmasti kävelykyvyn palauttaminen. Se vaati parin vuoden kovan työn. KURVINEN on elänyt kohta 9 vuotta sokkona. Aika, jolloin Kurvinen vielä näki, alkaa hämärtymään. Kuvailun, äänen ja tuntoaistin avulla hän pystyy edelleen luomaan päässään jonkinlaisia kuvia asioista. Viime aikoina hän on alkanut unohtamaan, miltä asiat näyttävät tai miten edes nähdään. Unet hän näkee välillä normaalisti ja välillä taas ei. Näön menettämisen jälkeen Kurvinen opetteli elämään erilaista elämää. Yksin liikkuminen on vaikeaa, ja monien asioiden hoitoon, kuten kaupassa käyntiin tai postin lukemiseen, tarvitsee jonkun avuksi. Ruokaa hän laittaa edelleen itse. – Tuntumasta tiedän, milloin pihvi pitää kääntää. Johanna Miettinen, 37, on ollut Kurvisen

avustajana yli 2,5 vuotta. Henkilökohtaisen avustajan työtunnit ja työpäivien määrät vaihtelevat paljon. Yhdessä Kurvisen kanssa he hoitavat asioinnin kodin ulkopuolella. Miettinen auttaa myös esimerkiksi postien lukemisessa, siivoamisessa, pyykin lajittelemisessa ja muissa arjen askareissa. – Tärkeintä on muistaa, että toimii toisen silminä, Miettinen toteaa. Omasta ulkonäöstään Kurvinen ei jaksa kantaa paineita. Avustajan kanssa hän käy läpi, minkä värisiä vaatteet ovat, mutta muuten Kurvinen ei jaksa nähdä asian eteen vaivaa. – Kyllä sen verran luotan, että jos minulla on likainen paita päällä, niin joku siitä sanoo. MIETTINEN luettelee mainoksista tuotteita ja niiden hintoja samalla, kun Kurvinen voitelee välipalakseen leipää. Päivälle on jo tiedossa kauppareissu läheiseen Prismaan, lenkki Kimin kanssa ja käynti kävelymatkan päässä olevassa terveyskeskuksessa.

”

Kyllä sen verran luotan, että jos minulla on likainen paita päällä, niin joku siitä sanoo. Arto Kurvinen

Pidemmät matkat Kurvinen kulkee yleensä bussilla. Tampereen keskustassa hän joutuu silloin tällöin käymään. Liikkuminen vilkkaassa keskustassa vaatii keskittymistä sekä Kurviselta että Kimiltä, vaikka avustaja onkin mukana. Kotikulmilla hän lenkkeilee Kimin kanssa yleensä kaksin. – Luotan koiraan ja omiin jalkoihini. Itsellä pitää olla koko ajan haju siitä, missä kuljetaan. Kimin tehtävä on ainoastaan näyttää vaaranpaikat, Kurvinen toteaa. Hänen mukaansa liikkumiseen harjaantuu, kun samoja reittejä kulkee joka päivä. Tuntumasta tietää, milloin on tultu liian pitkälle. Kotona Kimi on tavallinen kotikoira, mutta heti ulko-oven avauduttua koiran rooli muuttuu. ELÄMÄNASENNE Kurvisella on erittäin positiivinen. Hän on hyväksynyt tilanteensa, eikä murehdi näkemistä. – Kyllähän sitä kaipaa, mutta ei sitä aktiivisesti mieti. Se on näin eikä sille mitään voi. Näkemisessä Kurvinen kaipaa elokuvien katsomista. Lisäksi spontaani lähteminen on nykyisin vaikeaa. Kurvisen mukaan olisi kiva päästä kulkemaan enemmän ominkin päin. Oman tulevaisuutensa Kurvinen ajattelee mielenkiintoisena ja odottaa uteliaana, mitä seuraavaksi tapahtuu. Erityisiä haaveita perheestä hänellä ei ole. – Elän tällä hetkellä sellaista elämää, jota haluankin elää. Nyt on hyvä näin.

Kimi on 3-vuotias kultainennoutaja ja Kurvisen ensimmäinen opaskoira.

Puhelimessa Kurvisella on apunaan VoiceOver-sovellus.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

Johanna Miettinen on tehnyt aikaisemminkin henkilökohtaisen avustajan töitä.

Kurvisen muut aistit eivät ole vahvistuneet. Hän on oppinut käyttämään niitä eri lailla.

Kaupassa Kurvinen maksaa ostoksensa itse.

Sairaanhoitaja Satu Heinelo tarkastaa Kurvisen korvat Atalan terveyskeskuksessa.

Lenkeillä Kurvinen keskittyy siihen, miltä jalkojen alla tuntuu. – Jos tulee vähänkään omituinen töyssy, tietää olevansa väärällä reitillä, hän toteaa.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

SARA HARJU

Sinkkuelämää huumorilla JULKISUUS Henriikka Rönkkönen ei naura omille jutuilleen. 11-VUOTIAS Henriikka istuu kaverinsa ja

parin pojan kanssa Heinolan McDonaldsis sa. Pöydällä on naistenlehdestä irrotettu kuva, joka on taiteltu pienemmäksi. Yhdes sä kulmassa on reikä. Henriikka avaa pape rin ja näyttää koloa, joka on kuvan naisen jalkojen välissä. Pojat nauravat. Tämähän toimii, ajattelee Henriikka. 31-vuotias Henriikka istuu tietokoneensa ääreen, kuvaa videolle tunkevansa sukkia rintaliiveihinsä, julkaisee sen blogissaan ja sulkee sitten läppärin. – En ajattele, että joku katsoisi videoitani. Jos ajattelisin niin, en ikinä tekisi niitä. On helppo sulkea kone ja olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Rönkkönen on ollut sinkku 6,5 vuotta. Hän on kirjoittanut sinkkublogia vuodesta 2013. Blogi on kerännyt lukijoita erityisesti Facebookissa jaettujen postausten ja Hel singin Sanomien juttujen kautta. RÖNKKÖSEN blogitekstit käsittelevät usein seksiä, sinkkuelämää ja tavallista ar kea. Hän on tunnettu rempseästä ja suoras ta kirjoitustyylistään, joka saa monet lukijat hihittämään ääneen. Itse hän ei jutuilleen naura. – Ne härskit ajatukset ovat koko ajan päässäni, ne ovat mun arkea. Rönkkösen mielestä huumori syntyy ai toudesta. Hän huokaisee helpotuksesta, jos

on ollut jonkun mielestä hauska. Jos yksikin lukija alkaa nauraa blogitekstin ansiosta, se riittää. – Se on mun sydämelle hunajaa. Tänä syksynä Rönkkönen avautui blogiin sa vakavasta aiheesta: börniksestä eli burn outista, loppuun palamisesta, jonka hän koki viime keväänä. – Ymmärsin, että minun täytyy antaa it selleni paljon omaa aikaa. Siksi hän lähti elokuussa kuukaudeksi Thaimaahan ”määmatkalle”. – Juttelin itselleni hotellihuoneessa. Seli tin ummet ja lammet ja ajattelin, että puhun kaverilleni tai jollekin. En kokenut olevani yksin.

”

En ajattele, että joku katsoisi videoitani. Jos ajattelisin niin, en ikinä tekisi niitä.

Vaikka Rönkköstä jännittää kertoa vaka vista aiheista, hän kokee sen tärkeäksi. Kir joittaminen on hänelle helppoa. – En esimerkiksi uskalla ajaa Helsingin keskustassa autolla. Mutta voin kirjoittaa

siitä, että nuorena kokeilin tunkea banaanin mun vaginaan. SEKSUAALISUUS on aina kiinnostanut Rönkköstä. Kun hänet lapsena yllätettiin lääkärileikeistä naapurin tytön kanssa, hä nelle jäi olo, että oli tehnyt jotain väärin. – Se oli kiinnostavaa, mutta silti väärää. Aloin miettiä, että mikä tämä juttu oikein on. Rönkkönen haluaisi yhdistää seksuaa lisuuden, luovuuden, kirjoittamisen ja ih misten auttamisen. Viime aikoina hän on alkanut harkita opiskelevansa seksuaali neuvojaksi tai -terapeutiksi. Blogista hän ei halua täyspäiväistä työtä. Sinkkublogin tulevaisuus näyttää toistai seksi hyvältä. – On niin huvittavaa, että olen Hesarin mukaan Suomen johtava sinkku. Mä olen vaan himassa pierukalsareissa ja kirjoitan sitä mun blogia. Tällä hetkellä miehen löytäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta. – En ole missään Tinderissä. Rönkkönen ei usko ikinä lopettavansa kirjoittamista. Jos elämäntilanne muuttuu, ehkä blogikin muuttaa muotoaan. Siitä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole huolta. Sara Harju

KUKA?

Henriikka Rönkkönen ○○On opiskellut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. ○○Asuu Helsingissä kahden koiransa kanssa. ○○Kirjoitti aiemmin Cityyn seksiaiheista blogia. ○○Opetti stipendin turvin suomen kieltä Amerikassa vuoden ja kirjoitti jonkin aikaa Henriikka Amerikassa -blogia. ○○Stipendin antaja kielsi blogin, koska avoimesti seksistä kertova blogi oli ristiriidassa opettamisen kanssa.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

⋆⋆MIKSI NÄIN?

⋆ ⋆MITÄ IHMETTÄ?

Harmaata aluetta

MV??!!

Tiesitkö, että Facebookissa voi etsiä ihmisiä puhelinnumeron perusteella?

MV-lehti on ammattilainen perättömien uutisten keksimisessä ja somen kuohuttamisessa.

Tutkija Heikki Heikkilä Tampereen yliopistosta, miten Facebookin puhelinnumeroiden käyttö vaikuttaa ihmisten yksityisyyteen? – Yksityisyydessä on eri tasoja, ja tällai sessa tilanteessa täytyy määrittää, minkä laista yksityisyyttä milloinkin loukataan. Tässä tapauksessa puhelinnumero on har maa alue. Joidenkin mielestä se on yksi tyinen, kun taas toisten mielestä julkinen. Facebook lähtee siitä ajatuksesta, että nu mero on julkinen. Oleellinen huomiohan tässä on se, että ihmiset eivät itse ole voineet tai saaneet harkita numeron käyttöä, vaan kyseessä on Facebookin omavaltainen pää tös. Jos numeron haluaa salaiseksi, se täy tyy käydä itse muuttamassa asetuksista. Miten tietoisia uskot ihmisten olevan heidän numeroidensa käytöstä sosiaalisessa mediassa?

– Yleisesti ottaen tutkimustulokset so siaalisesta mediasta ovat osoittaneet, että ihmiset tietävät sosiaalisesta mediasta vä hemmän, kuin toivoisivat tietävänsä. Ihmi set eivät ole ihan perillä, mitä kaikkea sosi aalinen media tekee. Miten Facebook on saanut puhelinnumerot käyttöönsä, jos tietoa ei ole itse luovuttanut? – Käsitykseni mukaan tiedot on saatu ke räämällä käyttäjistä metadataa ja yksityis tietoa ollaan kerätty yhteen käytön kautta. Tiedon kerääminen tapahtuu koneellisesti. Vaikka numeroa ei anneta, tieto on löydet tävissä. Heikki Heikkilä tutkii yksityisyyttä ja anonymiteettiä verkkoviestinnässä. Henna Korkala

INTERNETIN uutismaailmaan on noussut uusi tähti. MV-lehti kertoo meille kaiken, mitä haluamme tietää kieroista poliitikoista, sorretuista kansalaisista ja Suomen tuhoa vista maahanmuuttajista. Huolimatta siitä, ovatko uutiset totta vai ei. Tällä hetkellä etusivulla otsikkoina pyö rii kohuttavat ”Alexander Stubbin maa hanmuuttajamyönteisyys johtunee ilmei sesti vaalirahoituksesta” ja ”Terroristi voi saada Suomesta turvapaikan!”. Lisäksi sen avoimet työpaikat -palstalla lehti etsii yhtä henkilöä tekemään jutun valtajournalismin valheista. Kirjoittajaksi kelpaa kuka vain ja etusivulla on näyttävä ”Ryhdy reportteriksi – Tee juttu!” -mainos. Valitettavasti MV-lehden jutut ovat alka neet levitä sosiaalisessa mediassa totuute na vain, koska sillä on uskottavan näköinen nettisivu ja se kantaa titteliä lehti. Tavalli nen tallaaja ei osaa tunnistaa sen journa listista paikkansapitävyyttä, vaan jakaa kauhuissaan uutisia korruptoituneesta Stubbista. Henna Korkala

Ku klux klan -asuun pukeutunut henkilö aiheutti vilkkaan keskus telun sosiaalisessa mediassa. ”Jos 19-vuotias lahtelaismies ostaa itse la kanan, se herättää heti myyjän epäilyt Ku Klux Klan -jäsenyydestä. Muutoin lakanan ostaisi äiti” @TuomasEnbuske, Twitter ”Lahden Ku Klux Klan -mies pitää tekoaan tyhmänä päähänpistona #lahti” @hsfi, Twitter ”Pilasiko Ku Klux Klan -kohu mielestäsi Suomen maineen?” @MTVHuSu, Twitter ”Suomessa matkailevia varoitetaan Lahden tapahtumien takia #yle” @yleuutiset, Twitter Kokeile etsiä ihmisiä näppäilemällä puhelinnumeroita hakukenttään.

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Riku Teiskonlahti: Leijonia rahalla tai ilmai seksi. Mediakonseptin analyysi jääkiekon MM-kisoista 2013, Tampereen yliopisto 2015.

Henna Korkala

⋆ ⋆LÄMPENEE

Sinkut villiintyvät uudessa tosi-tv-draamassa. Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

NELOSELLA ensimmäistä kautta pyörivä Paratiisihotelli on täynnä ”tiukkaa parisuhdepeliä”. Sinkkukilpailijoiden tavoitteena on pysyä hotellissa niin pitkään kuin mahdollista löytämällä joka viikko itsel le pari, jonka kanssa jakaa huone. Ilman paria jäävä sinkku putoaa ja joutuu lähtemään kotimatkalle.

TUTKIELMA TARKASTELEE vuoden 2013 jääkiekon MM-kisoja mediakonseptin käsitteen avulla. Gradussa tutkitaan sekä verkossa että televisiossa julkaistua materiaalia, ku ten uutisia, Tulosruutu-lähetyksiä ja maksukanavan ottelulähetyk siä. Gradu pohtii myös Antero Mertarannan roolia kisojen kannalta.

OHJELMA on jo nyt aiheuttanut paljon keskustelua sosiaalises sa mediassa. Sarja on täynnä ihmissuhdedraamaa sen jokaisessa muodossa. Tarjolla on selkään puukotusta, vähäpukeisia ihmisiä, petipuuhia ja monimutkaisia suhdekoukeroita. Jos iltaan kaipaa vilskettä, kannattaa kääntää neloselle.

Henna Korkala

MEDIAPELIÄ

Karoliina Paananen

paananen.karoliina.a@student.uta.fi

Vanhentuvan ruoan kierrättä minen sosiaalisessa mediassa on nousemassa ilmiöksi. ENNEN matkalle lähtöään ystäväni lahjoitti minulle jääkaappinsa perukoil le jääneitä ruokia. Sain pussillisen pork kanoita, puoliksi tyhjän ketsuppipur kin, erilaisia kastikkeita ja raejuustoa. Onko ruoan pois lahjoittaminen yhtä hyvä ajatus kuin vanhojen vaatteiden kierrättäminen, vai hankkiiko sillä itsel leen vain ruokamyrkytyksen? Maa- ja elintarviketalouden tutki muskeskuksen mukaan 6 prosenttia suomalaisten kuluttajien ostamasta ruoasta menee roskiin. Suomalaiset heittävät ruokaa pois 20–26 kiloa hen kilöä kohden. Vuosittain ruokaa heitetään pois yli 500 miljoonan euron arvosta. Sosiaa lisen median kirpputorit ovat helppo väylä välttää turhaa elintarvikejätettä. FACEBOOKISSA ruokakirppiksiä on vaikka millä mitalla. Valita voi joko kaupunkikohtaisen ryhmän tai pienen porukan oman ruokaringin väliltä. Yh dessä ryhmässä voi myydä vanhaksi meneviä ruokia. Toisessa taas vinkata muille, missä milloinkin kannattaa dyykata. Ruoka kauppiaat lahjoittavat ryhmien kautta parasta ennen -päivän saavuttaneita elintarvikkeita. PYYDÄN LUPAA saada liittyä turku laiseen ruokarinki-ryhmään. Ryhmässä tavaraa voi vaihtaa jäsenten kesken, tai ostaa tarjolla olevia tuotteita. Päästyäni ryhmään bongaan ku van, jossa eräs käyttäjä tarjoaa käyt tämättä jääneitä teepaketteja. Koska minun on turvauduttava postiin, on säilyvyyden kannalta parasta tarttua kuivamuonaan. Teen teepaketeista tarjouksen. OSTOSREISSULLA ei aina huvita olla taloudellinen. Kun on valmis kier rättämään, ei haittaa, vaikka välillä kaupasta tarttuu mukaan tarpeettomia heräteostoksia. Kerran käytetyn tuot teen voi lahjoittaa eteenpäin. Tuotetta voi tarjota Twitterissä, tai laittaa ilmoi tuksen Tori.fi -sivustolle. Kun tuotetta myy edullisemmin eteenpäin, ostaja maksaa vain käyttämättömästä osuu desta. RUOKAKIRPPIKSELLÄ myyjä lupaa kaivaa kaapeistaan vanhoja teepaket teja. Minä jään odottamaan postia. Teepaketit eivät mene hukkaan, ja säästän rahaa. Sosiaalinen media avaa pääsyn tuntemattomienkin kuivaainekaapeille. Monessa kodissa ruokaa heitetään pois surutta, vaikka samaan aikaan kritisoimme ravintoloiden ja ruoka kauppojen tapaa heittää ruokaa pois. Elintarvikkeiden parissa työskenteleviä yrityksiä velvoittaa sentään laki, meitä kuluttajia vain omatunto.

16 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

NORA HURD

Raskaiden treenien lisäksi kehonhuolto on tärkeää. Putkirullalla parannetaan liikkuvuutta ja voimantuottoa.

Crossfitissä treenataan ja ystävystytään YHTEISÖLLISYYS Crossfitiä ei harrasteta vain treenaamisen takia.

NORA HURD

Tavoitteena on päästä 80-vuotiaana itse vessaan ja pitää yhdessä hauskaa. HIKISEN AAMUTREENIN viimeiset minuutit ovat käynnissä. CrossFit Tampereen pomo ja valmentaja Tomi Helenius kannustaa treenaajia. Crossfitsali ei muistuta tavallista kuntosalia. Se sijaitsee isossa teollisuushallissa autokorjaamojen lomassa. Katosta roikkuu kiipeilyköysiä ja renkaita. Seinustoilla on levypainoja, tankoja ja kahvakuulia. Nurkassa pilkottaa traktorinrengas. Crossfitissä korostuu liikunnan yhteisöllisyys.Toisten kannustamisella on valtava merkitys. Lajin yhteisöllisyys ulottuu kaupunkirajojenkin yli. – Tämä on hieno yhteisö. Muilta paikkakunnilta tulevat laittavat sähköpostia ja kysyvät voivatko tulla treenaamaan. Vastaan, että totta kai! Helenius kertoo. ULKONÄKÖKESKEINEN treenaaminen ei ole päätarkoitus. Crossfitsalin seinillä ei ole kuntosaleille tyypillisiä peilejä. Harjoitteluun kuuluu kestävyys-, voima- ja liikkuvuusharjoittelua sekä voimistelua. Monipuolisen harjoittelun tavoite on toimiva ja vahva keho, joka auttaa selviämään fyysisistä haasteista myös vanhana. – Hienointa on se, että kuka tahansa voi harrastaa crossfitiä. Meillä perusasiakas on

keskimäärin 25–40-vuotias nainen. Harrastajille sali on ajanviettopaikka. Crossfittreenit ovat melko nopeita ja rankkoja, mutta treenin jälkeen salilla saattaa vierähtää pari tuntia huomaamatta. Salille ei tulla aina edes treenaamaan, vaan juttelemaan ja kahvittelemaan oleskelunurkkaan, jossa on sohvia ja nojatuoleja.

jille crossfitillä on muutakin merkitystä kuin hyvä kunto. – Tästä saa mahdottomasti onnistumisen ja itsensä ylittämisen tunteita. Lisäksi tuntee kuuluvansa tiettyyn yhteisöön. Salille tullessa tuntuu, kuin tulisi toiseen kotiin, viitisen kertaa viikossa treenaava Saana Aronen kertoo.

LAJIN kautta muodostuu helposti yhtenäinen treeniporukka. Lajin yhteisöllisyys syntyy avoimuudesta muita kohtaan. Salilla kaikki moikkaavat kaikkia ja jokainen löytää itselleen treenikaverin. Treenit tehdään yhdessä, mutta omista lähtökohdista. – Täällä kukaan ei arvostele tai tuomitse toisia, Helenius korostaa. Lähes 2 vuotta crossfitiä harrastaneen Liisa Elomaan mielestä lajissa parasta ovat monipuolisuus ja ryhmässä tekeminen. Crossfitharrastuksen aloittaminen ei vaadi hyvää kuntoa. Harjoittelussa korostetaan treenaamista omaa itseään vastaan. – Aloittaessani kesällä minua pelotti etukäteen, miten pärjään. Tänne on ollut kuitenkin todella helppo ja mukava tulla. Treenaajia on monentasoisia, Anna Elomaa toteaa. Lajissa tuloksia tulee nopeasti. Harrasta-

CROSSFITIÄ HARRASTAVA maksaa ennen kaikkea hyvästä päivittäisestä valmennuksesta. Valmentajat suunnittelevat jokaiselle päivälle erilaisen treeniin, jossa toistot ja ajat räätälöidään yksilökohtaisesti sopiviksi. – Tunnen asiakkaat nimeltä, tiedän heidän työpaikkansa sekä kissojen ja koirien nimet. Näen heti, jos esimerkiksi treenitulokset laskevat. Asiakkaat tulevat myös kertomaan, jos tarvitsevat apua. Mietimme sitten yhdessä ratkaisuja, Helenius kertoo. Crossfit on Heleniukselle elämäntapa. – Käytännössä olen aina töissä, ja jos on tylsää, tulen tänne muuten vain. Kun astun salin ovista sisään, aina kohoaa hymy huulille. Tänne on mukava tulla. Annukka Tammilehto

Crossfitissä tavoitteena on fyysisesti kestävä keho. Valmentajien huolella suunnittelemien treenien ansiosta crossfit sopii kaikille.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 17

HAALARIKANSA KOKOONTUU

NORA HURD

NÄIN KOIN

Vilma Flinkman

flinkman.vilma.r@student.uta.fi

Miksi mustamaalaamme hormoneja? ”JA RAIPE TARJOILEE! Suomalainen

jääkiekkohistoria saa yhden miehen osalta sinettinsä.” Silmäni täyttyvät kyynelistä ja kurkkuani kuristaa. Hakametsässä 2008 kuvattu Youtube-video todistaa Raimo Helmisen maajoukkueuran viimeistä vaihtoa. ”Voi Raipe”, nyyhkytän suuren tunnekuohun vallassa. Huvittavaa kyllä, en ole koskaan seurannut jääkiekkoa. Järjettömiä tunnereaktioita voi selittää kehon kemiallisilla välittäjäaineilla. Pirun hormonit. Elämää vaikeuttavat mielialavaihtelut, peeämässä ja öljynvaihtoviikot. Turhan usein hormonit liitetään ikävällä tavalla naisten käyttäytymiseen. Keski-ikäisen naisen pahantuulisuus laitetaan vaihdevuosien piikkiin. Kritisoimista pidetään kiukutteluna. Tiukasti omassa mielipiteessä pysyessään mies on johtaja, nainen yhteistyökyvytön. ”Noh, älä nyt viitsi.”

SUOMEN SUURIN OPISKELIJATAPAHTUMA Hämeenkadun Appro kokoaa opiskelijat Tampereelle torstaina. Tänä vuonna projektipäällikkönä toimii Karoliina Keskinen, jonka mukaan tapahtumaan osallistuu jopa 7 000 henkeä. Approssa kierretään Tampereen keskustan ravitsemusliikkeitä ja kerätään leimoja suorituskarttaan juomalla kisajuomia. Tutkinnot on mahdollista suorittaa myös täysin alkoholittomasti.

MUISTILISTA 8.–14.10.2015

HENNA KORKALA, HEIDI HUOTILAINEN

TORSTAI

PERJANTAI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

10. 11. 12. 13. 14.

HÄMEENKADUN APPRO

EGOTRIPIN KEIKKA

ROCK ’N ROLL!

Opiskelijat kiertelevät Tampereen baareja ja suorittavat titteleitä.

Popyhtye Egotrippi soittaa keikal la uusimman albuminsa biisejä.

15 € Tampereen keskustassa klo 16 alkaen

KRAPULA BRUNSSI

MIKE’S MONSTER JAM NIGHT

DORIKSEN SUPERTIISTAI SPECIAL

LOST IN MUSIC -FESTIVAALIT

Jack the Roosterissa soi rock. La van valtaavat Parkanon Komppi ja Olli Kärki.

Juhlinnan painaessa krapulaa voi yrittää hoitaa sunnuntai brunssilla.

Henry’s Pub tarjoaa elävää musiikkia. Maanantaina vuorossa on jami-ilta.

Levyjä pyörit tävät tiistaiillan iloksi dj:t Riku, Willy ja Sami S.

Musiikkifesta reilla soitta vat Matthau Mikojan, Oakland Rain ja The Attick Sleepers.

Lippupalve lusta 15,50 €

Baarin sisään pääsymaksu

24,90 €

Vaatesäilytys 2€

2,5 €

Ovelta 22 € tai festaripassilla

Viihdemaa ilma Ilona, Verkatehtaan katu 3 ovet auki klo 21

Jack the Rooster, Satakunnan katu 13 B klo 00.15

Hullu Poro, Hatanpään Valtatie 1 klo 12–16

Henry’s Pub, Hämeenkatu 13 klo 21 alkaen

Doris, Aleksanterin katu 20 klo 23 alkean

Klubi (Tullika mari), Tullika marin aukio 2 klo 21 alkaen

HORMONIT HYRRÄÄVÄT miesten kehoissa siinä missä naistenkin. Jälkikasvun saaminen ei vaikuta vain kohdullisiin. Isäni Kari on perinteisen jäyhä suomainen mies, jolla juttu lähtee luistamaan vasta muutaman oluen jälkeen. Syntymäni jälkeen tästä 190-senttisestä raavaasta miehestä kuoriutui ylihuolehtiva hoivaaja. Hienosta uudesta myssystä leikattiin kaikki tupsukoristeet pois, etteivät ne vaan painaisi vauvan päätä. Karin mielestä koko perheen olisi parasta lopettaa salaatin syöminen. Voisihan pieni lapsi saada väärän käsityksen ja luulla kaikkia kodin viherkasveja syötäviksi. Isäni höpsähtäminen oli hormonaalista. Evolution and Human Behavior -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lasta odottavien isien testosteronin määrä vähenee jopa 33 prosenttia tavallisesta. Myös jälkeläisen itkulla on sama testosteronia alentava vaikutus. Naishormonien taso sen sijaan kasvaa tuoreiden isien kehoissa. KUKAAN EI OLE kykeneväinen täysin järkiperäiseen päätöksentekoon. Olemme kaikki subjektiivisia otuksia tunteiden, ihmissuhteiden ja hormonien armoilla. Hormoneja ja niiden vaikutuksia pitäisi tuntea ja hyödyntää paremmin. Kauppalehti uutisoi elokuussa otsikolla Hyvä johtaja saa hormonit hyrräämään. Jutussa haastatellun Simon Lancasterin mukaan hyvän johtajan puheen kuunteleminen vaikuttaa ihmisen aivoihin kuin huume. ”Johtajilta on löydetty korkeita serotoniinitasoja, ja he nostavat myös muiden serotoniinia. Se on itseluottamushuume, joka aiheuttaa mahtavia tuntemuksia”, Lancaster sanoo. Hormonit eivät ole heikkoutta.

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: RENJA NURMI, JENNI TOIVONEN, LAURA OKKONEN