7/2012
ajassa 2
kartalla 4
luotain 6
näkymä 8
media 12
elämykset 14
huvit 15
Verkon varassa Lääkärin ja diplomi-insinöörin pojasta tuli kalamies. Näkymä s. 8–11
Teekkari synkistää valmistumistilaston s. 2
Suomalainen käy museossa kerran vuodessa s. 4
Keksi itse haastateltavasi! s. 12
2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Utain verkossa: http://utain.uta.fi
Revittyjä tauluja ja humalaista vänkäämistä
Saara Sivonen
Avaus
Aapo Laakso
aapo.laakso@uta.fi
Keskustorin vaalimainoksia oli ensimmäisellä viikolla revitty lähes kaikilta puolueilta, kertoo Tampereen sosiaalidemokraattien kunnallissihteeri Tuula Harkonmaa. Häiriöitä on ollut myös humalaisista. Myös vihreiden Minna Sorsa vahvistaa, että Keskustorilla on ollut häiriökäyttäytymistä. Piraattipuolueen puheenjohtaja Harri Kivistön mukaan puolue ei ole kohdannut muuta kuin ulkomainoksiin kohdistuvaa ilkivaltaa. – Ilkivalta on ollut todella lievää verrattuna edellisten eduskuntavaalien aikana tapahtuneeseen. Ilkivallan vähyyden on huomannut myös keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö. – En ole kohdannut ilkivaltaa. Ainoastaan Keskustorin vaalimökillä on vähän käyty sotkemassa, mutta ei läheskään niin paljon kuin ennen viime eduskuntavaaleja.
Alkuviikon suurin puheenaihe kotimaassa oli pääministerimme ja nahkatakkisen veitsimiehen kohtaaminen kävelykadulla. Vajaassa tunnissa Helsingin Sanomat runnoi ulos uutisen otsikolla ”Kataista yritettiin puukottaa Turussa”. Tähän syöttiin tarttuivat sen kummemmin tutkimatta maan kaikki päivälehdet. Helsingin Sanomien kuva epäillystä poliisien otteessa aloitti kommenttipalstoilla välittömät arvailut tekijän mielenterveydestä ja poliittisesta sidonnaisuudesta. Häviävän pieni osa kommentoijista oli missään määrin huolestunut pääministerin tilasta. Osa jopa jäi surkuttelemaan teon jäämistä vain yritykseksi. Myöhemmin samana iltana Hufvudstadsbladet julkaisi kuvan lähes raamatullisesta asetelmasta, jossa puukkomies on polvistunut Kataisen eteen kämmenet kohti taivasta. Tästä internetkansa vasta kimmastuikin. Että joku muka yrittää puukottaa, mutta ei sitten yritäkään! Kovimpien salaliittomaakarien puolesta koko tapaus tuomittiin kokoomuksen kavalaksi vaalitempaukseksi, ja keskustelu kääntyi Kataisen hallituspolitiikan suorasanaiseen solvaamiseen. Hätäisempi olisi pelästynyt. Näyttää olevan vain ajan kysymys, milloin netin aggressiiviset nihilistit siirtyvät suoraan toimintaan. Eivät he siirry. Verkkokeuhkoaminen on turvallisesti kotona harrastettava keino maailmantuskansa purkamiselle ilman turhia sosiaalisia rajoitteita. Suomalainen purnaa, mutta ei kapinoi. Tiistaina, kun Suomen tyytymättömät vuodattivat verkossa, Budapestissä marssi 100 000 unkarilaista kaduille vaatimaan pääministerinsä eroa. Onko täällä todellista syytä valittaa, jos erimieliset eivät jaksa edes kotoaan poistua?
Mia-Hannele Vuori kokoomuksesta kertoo, että myös heidän vaalitaulujaan on revitty ja sutattu, mutta ei tavallista enempää. Vasemmistoliiton kunnallisvaalityöntekijä Mikko Kähkönen on puolestaan huomannut, että vaalitaulujen kaatamisia ja repimisiä on ollut hieman tavallista enemmän. Asioista on tultu myös huutamaan ja vänkäämään, mutta nämä ovat hänen mukaansa täysin normaaleja asioita vaalikampanjoinnin aikana. Risto Koivula Suomen työväenpuolueesta kertoo, etteivät he ole kärsineet ilkivallasta, mutta kertoo nähneensä piirrettyjä hakaristejä perussuomalaisten vaalimainoksissa. Heikki Luoto perussuomalaisista ei ole kuitenkaan kuullut mitään kummempaa. Karoliina Laikio
Tampere aikoo yhdistää vuokra-asuntosäätiöt Tampereen kaupunki aikoo niputtaa vuokra-asuntosäätiöt kahdeksi suuryhtiöksi. Toisen yhtiön muodostaisivat Tampereen vuokra-asunnot (TVA) ja Tampereen vuokratalosäätiö (VTS), ja toiseen pakattaisiin kolme opiskelija-asuntosäätiötä Opintanner, Pirkan Opiskelija-asunnot ja Insinöörioppilastalo. Tampereen vuokra-asuntosäätiössä asiasta ei kuitenkaan tiedetä vielä paljoakaan. TVA:n kiinteistöpäällikkö Mikko Töyrylä kertoo, ettei ole kuullut yhdistymisestä suoraan Tampereen kaupungilta, vaan tieto
kantautui hänen korviinsa kiertotietä. Töyrylä arvelee, että suuremman yhtiön myötä tutun vuokra-asuntosäätiön isännöitsijä muuttuu etäiseksi ja kasvottomaksi. Myös vuokrien nousu huolestuttaa, koska kulut siirretään luultavasti asukkaiden vuokriin. – Uuden yhtiön perustaminen ei ole ihan ilmaista toimintaa. Epäilen, onko kaiken yhdistäminen yhteen koriin välttämättä paras vaihtoehto, Töyrylä toteaa. Samaa arvelee TVA:n hallituksen puheenjohtaja Elina Sirén. Hän pelkää, että hyvin
menestyvä TVA joutuu maksamaan muiden laskuja. TVA:n asukkaat keräävät parhaillaan adressia yhdistymistä vastaan, mutta Sirén ei usko, että asian eteen voidaan tässä vaiheessa tehdä paljon muuta. Sirén on pettynyt siitä, ettei TVA:n hallitusta kuultu päätöksenteossa. Tällä hetkellä hanke on jäissä, mutta se aiotaan nostaa kunnallisvaalien jälkeen uudelleen käsiteltäväksi.
Pikkusieppo kertoo metsän tilasta
Sosiaaliala vetää konkurssiyrittäjiä
Tampereelta mobiilipeliuutuus
Lintukantoja tarkkailemalla voidaan päätellä metsäluonnon vointi nopeasti ja tehokkaasti. Erityisesti pikkusieppo-, varpuspöllö- ja pohjantikkakantojen runsaus ja elinvoimaisuus vihjaavat muun linnuston määrästä ja sitä kautta metsän hyvinvoinnista. Tutkimuksen mukaan myös metsokantaa arvioimalla voi ennustaa alueen linnuston ja riistan määrän. Metsojen soidinpaikkojen läheisyydessä koko metsälinnuston lajimäärä oli korkea. Filosofian lisensiaatti Timo Pakkala julkaisee väitöskirjansa lokakuun lopussa. Sen tutkimusaineisto on koottu maastomittausten perusteella vuosina 1983–2005. Pakkala uskoo uuden menetelmän auttavan metsätalouden, riistanhoidon ja metsäympäristön maankäytön suunnittelussa.
Sosiaalihuollon palveluiden kysynnän kasvu houkuttelee yrittäjiä, joilla on taustallaan merkittäviä veroriskejä, kuten konkursseja ja ulosottoja. Tämä näkyy Verohallinnon tekemästä selvityksestä. Verotarkastuksissa huomautettavaa löytyi erityisesti yritysten omaisuuden yksityiskäytöstä ja harmaasta taloudesta. Sosiaalialan palveluiden ulkoistaminen kunnilta yrityksille on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kehityksen takia paineet lakimuutoksiin ovat kasvaneet. Selvitys kehottaa kiinnittämään huomiota lainsäädännön uudistuksiin, joilla parannettaisiin esimerkiksi viranomaisten välistä tiedonkulkua. Myös yritystoiminnan edellytyksenä tulisi jatkossa olla toimilupa, jotta taloudellinen luotettavuus voitaisiin tarkastaa.
Vastikään perustetun tamperelaisen pelistudion Breach Entertainmentin uusi Shardlands-peli julkaistiin keskiviikkona 24. lokakuuta. Rauhallistahtisessa, ongelmanratkaisua ja seikkailua yhdistävässä pelissä päähenkilö Dawn on eksynyt synkälle vieraalle planeetalle. Pelaaja ohjaa sankaritarta sokkeloisessa scifimaailmassa erilaisten esteiden ohi ja etsii avaimia kotimatkalle. Peli pyrkii erottumaan massasta musiikilla ja uudenlaisella kenttäsuunnittelulla sekä tunnelmallisella, valaistusta tehokkaasti hyödyntävällä ulkoasulla. Peli on saatavilla Applen mobiililaitteille iPhone 3GS:stä alkaen.
Elina Venttola
⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Toimitus: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, teatterin ja median yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Jaana Hujanen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
Talvi Rouvinen
Liisa Leinonen
Aapo Laakso
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3
Opinnot junnaavat Pirkanmaalla – syynä töihin ryntäävät teekkarit Valmistumisajat Yliopisto-opiskelijat valmistuvat Pirkanmaalla
hitaammin kuin muualla Suomessa, sillä työelämä vie mennessään. Teekkarit rumentavat Pirkanmaan valmistumistilastoja. Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski kertoo, että opinnot jäävät usein kesken. Pääsyy on, että opiskelijat menevät töihin ennen kuin ehtivät valmistua. – Työelämä vie mennessään. Kun on ollut muutaman vuoden töissä, ei ole enää helppoa palata opiskelemaan, Kivikoski sanoo. Utain selvitti Tilastokeskuksen tietojen perusteella, kuinka moni opiskelija valmistui viidessä vuodessa vähintään kandidaatiksi. Pirkanmaalla tähän ylsi vain hieman yli kolmannes. Yliopistolain mukaan opiskelijan pitäisi viidessä vuodessa saada maisterin tutkinto valmiiksi. Pirkanmaan opiskelijoista yli puolet opiskelee tekniikan ja liikenteen alaa tai luonnontieteitä. Näillä aloilla määräajassa valmistuvien osuus on valtakunnallisesti pienin. Viidessä vuodessa jommankumman tutkinnon suorittavien osuus on alle kolmannes vuonna 2005 aloittaneista opiskelijoista. Paras valmistumisprosentti oli hu-
Naiset valmistuvat yliopistosta miehiä nopeammin. Väisäsen mielestä ero nais-
ja miesvaltaisten alojen välillä ei kuitenkaan johdu sukupuolesta vaan koulutusalasta. Hän arvelee, ettei valmistumisnopeudessa ole kasvatusalalla eroa miesten ja naisten välillä. Kivikoski ei ole nähnyt minkäänlaista sel-
vitystä sukupuolen vaikutuksesta valmistumiseen. – On kuitenkin mahdollista, että jo koulussa tunnolliset tytöt myös valmistuvat yliopistosta tehokkaasti. Maarit Alkula
80 %
Vuoteen 2010 mennessä valmistuneiden osuus vuonna 2005 opintonsa aloittaneista
70 %
Lähde: Tilastokeskus
60 % 50 %
Koko maan keskiarvo
40 %
Pirkanmaa
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Etelä-Karjala
varsinais-suomi
Pohjanmaa
Pohjois-savo
Lappi
Uusimaa
Pohjois-Karjala
Keski-suomi
satakunta
0%
Kainuu
10 %
Kanta-Häme
20 %
Pohjois-Pohjanmaa
30 %
Etelä-savo
manistisella ja kasvatusalalla. Maakunnista nopeimmin valmistutaan Etelä-Savossa. Tulosta selittänee se, että siellä opiskelijoista lähes kaksi kolmasosaa opiskelee näitä aloja. Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen yksikön johtajalle Pertti Väisäselle tieto EteläSavon sijoituksesta tulee yllätyksenä. Hän kertoo, että yliopistossa on oltu ennemmin huolissaan siitä, ettei valmistumistavoitteita saavuteta. Väisäsen mukaan kasvatusalan opintoja keskeytetään vähän. Opiskelun koulumaisuus nopeuttaa valmistumisaikoja.
– Kun opiskelee koulutusohjelman mukaisesti, valmistuu väistämättä tavoiteajassa, Väisänen sanoo.
⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN
Yhteiset pelisäännöt Tutkimus opiskelijoiden aikuistumisesta: verkkokaupalle EU:ssa aikuisuus on korvien välissä
Otsikko puuttuu!
Kauppiaan ja kuluttajan velvollisuudet kasvavat, jos Euroopan unionin jäsenmaiden kuluttajansuojaa muuttava asetus astuu voimaan. Oikeusministeriön työryhmä tutkii asetusta. – On todennäköistä, että EU:n jäsenyysvelvoitteet toteutuvat, kertoo kuluttajaviraston apulaisjohtaja Outi Haunio-Rudanko. Muutos heikentäisi kuluttajan oikeuksia verkkokaupassa. Tuotteita ei voisi enää palauttaa kauppiaan laskuun, vaan kuluttajan täytyisi maksaa palautuskulut. Uutta on myös se, että kauppiaan täytyy kertoa itsestään entistä enemmän. Myös laskutusvaiheessa täytyy ilmoittaa entistä selkeämmin, mitä ostaja sitoutuu maksamaan. Uusi laki astuu todennäköisesti voimaan vuonna 2014. Lainmuutos valmistuu viimeistään ensi vuoden joulukuussa. Uudistuksen päätavoite on yhdistää verkkokauppa EU:ssa. – EU:n tavoite on olla yhtä suurta kotimarkkinaa, Haunio-Rudanko sanoo.
Maryn tutkimuksen mukaan koko aikuisuuden käsite täytyisi määrittää uudelleen. Tutkimusta varten haastateltiin 22 ranskalaista ja suomalaista naisopiskelijaa, jotka olivat opintojensa loppuvaiheessa.
Yritän saada kuumeisesti haastateltavaa kiinni deadlinen puuskuttaessa niskaan. Soitan puheluita sormet syyhyten, mutta kukaan ei vastaa. Minuutit kuluvat huolestuttavan nopeasti, ja haistan jo painomusteen tuoksun. Lopulta puhelin soi! Haastateltava soittaa takaisin! Mutta ei, luurin toisessa päässä onkin puhelinmyyjä. ”Miten olisi Aku Ankan vuositilaus?” Ei kiitos. Tällaiseen en osannut varautua, kun pari viikkoa sitten keskustelimme kavereiden kanssa toimittajan työn kiperistä haasteista. Silloin taustalla soi vain letkeä reggae. Pienen odottelun jälkeen tavoittelemani haastateltava soittaa. Sanojen virta saa ajatukseni taas liikkeelle. Hetki kiireistä kirjoittamista, pari hikipisaraa sekä ripaus luovaa työtä, ja lehtijuttuni on valmis. Goljat on selätetty.
Elina Kirvesniemi
Tuomas Ahola
Nuorten naisopiskelijoiden käsitys aikuisuudesta on muuttunut. Perheen perustaminen ja talon hankkiminen eivät enää tee aikuiseksi, vaan aikuisuus merkitsee psyykkistä kypsyyttä. Tampereen yliopiston sosiologian tutkija Aurélie Mary on tutkinut lauantaina julkaistavassa väitöksessään suomalaisten ja ranskalaisten naisopiskelijoiden aikuistumista. Aurélien mukaan opiskelijoiden vastauksissa korostui kaksi asiaa: kypsyys ja vastuullisuus. Ennen kaikkea korostui vastuun ottaminen muista ihmisistä. Nuoret eivät enää aikuistu samalla
tavalla kuin vanhempansa. Tästä syystä nuoret aikuistuvat vanhempien ikäpolvien mielestä väärällä tavalla. Maailma on kuitenkin erilainen kuin 1950-luvun sukupolvella. Yhteiskuntarakenne on muuttunut kol-
messakymmenessä vuodessa, mutta maailmansotien jälkeinen käsitys aikuisuudesta ja mallit sen tutkimiseksi ovat pysyneet samoina. Nykyopiskelijoille aikuisuus ei kuitenkaan synny sosiaalisten määritteiden kuten työpaikan, naimisiinmenon tai lastensaannin kautta. Sen sijaan opiskelijat korostavat psyykkistä kypsyyttä. Nuoruus elämänvaiheena ei ole pidentymässä. Nuoret vain raivaavat uusilla käsityksillä itselleen vaihtoehtoisia aikuistumisreittejä ja tapoja integroitua yhteiskuntaan.
4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Elias Lahtinen
Draamaopas Ekaterina Potaninan mukaan museokierrokset voivat tarjota myös viihdettä. Lenin-museossa lauletaan yhteislauluja.
Museoala joutaa pian museoon Suomalainen ei innostu museoista. Uusia kävijöitä ei ole tullut kymmeneen vuoteen. Museoiden tarjonta on kasvanut, sisäänpääsymaksuja laskettu ja jopa poistettu, mutta kävijöitä ei saada houkuteltua. Museoliiton tekemän Museokävijä 2011 -tutkimuksen mukaan Suomen museoiden kävijämäärä on pysynyt samana viimeiset 10 vuotta. – Kilpailu vapaa-ajan palveluista on kiristynyt, kertoo Museoviraston kehittämisjohtaja Pirjo Hamari. Hamarin mukaan museoon on vaikeaa houkutella ihmisiä, jotka eivät siellä muutenkaan käy. Helpompaa on saada tottuneet museokävijät tulemaan useammin.
Museoiden valtionosuuksia on leikattu 300 000 eurolla vuoden 2013 budjetissa. Vaikka kiisteltyjen veikkausvoittorahojen osuutta on lisätty, budjetti on edellisvuotta pienempi. – Julkinen rahoitus ei lisäänny, joten resursseja täytyy saada museon omien tulojen tai yksityisten rahanlähteiden kautta. Monet Suomen museot ovat niin pieniä, että tuloja on vaikea kasvattaa, sanoo Hamari. Vuoden 2011 lopussa opetus- ja kulttuuriministeriö tutki kulttuuripalvelujen
käyttöä Pohjoismaissa. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset ovat innokkaita kirjastopalvelujen käyttäjiä. Myös sanoma- ja aikakauslehtiä luetaan ahkerasti. Museokävijöinä suomalaiset jäivät viimeiseksi. – Suomalainen käy museossa kerran vuodessa, ruotsalainen taas kolme kertaa, Hamari sanoo. Museotoiminnassa ei ole suuria eroja maiden välillä. Mikä Pohjoismaiden passiivisimpaan museokansaan sitten tehoaisi? Hamari kertoo, että museot ovat alkaneet
ottaa kävijöitä mukaan palvelujen kehittämiseen esimerkiksi asiakasraadin muodossa. Asiakaslähtöisen toiminnan toivotaan nostavan kävijämääriä. Ilmaisten kanavien, kuten esimerkiksi sosiaalisen median, hyödyntäminen on museoille tärkeää, sillä rahaa markkinointiin ei ole. Museoviraston markkinointisuunnittelija Sari Hänninen kiteyttää tilanteen: – Kekseliäisyys korvaa rahan määrän. Elina Kirvesniemi
Leninin haamusta vetoapua Lenin on herätetty Tampereella henkiin. Museologi Ekaterina Potanina on käsikirjoittanut 1900-luvun alun Venäjästä vuorovaikutteisen draamaopastuksen, joka johdattaa kävijät museon läpi iloisen, näytelmällisen kerronnan kautta. Erikoisnäyttelyt ja -tapahtumat tuovat kävijöitä Lenin-museoon. Näyttelyt vaihtuvat neljä kertaa vuodessa.
Potanina on itse kierroksen oppaana. Pioneeritytön kertojahahmo laulaa ja leikkii yleisön kanssa. Hän haastaa yleisön mukaan tarinaan. Jopa Porin Prikaatin ryhmä on saatu hihittelemään kierroksella. – Museon täytyy olla viihdyttävä. Tärkeintä on, että yleisö on mukana, kertoo Potanina.
Museolehtori Leena Kakko toivoo, että draamaopastus jatkuisi. Tähän asti se on toiminut rahoituksella, joka on myönnetty tämän vuoden loppuun asti. Lenin-museon henkilökunta uskoo, että draamaopastus voisi saada varsinkin lapset ja nuoret innostumaan museoista.
Lenin elää -draamaopastus järjestetään lauantaisin kello 14-15, seuraavan kerran 27.10., 10.11. ja 24.11. Opastus on mahdollista tilata ryhmille myös erillisesti. Lisätietoja: www. lenin.fi Elina Kirvesniemi
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5
Reilun kaupungin maineessa Reilu Kauppa Tampere mainostaa itseään Reiluna
kaupunkina. Asiantuntijan mukaan hienon brändin sijasta pitäisi miettiä konkreettisia tekoja. Elias Lahtinen
Wilson Kirwan satutuokioita lapsille, kahvivaalitempaus ja ekologisia seminaareja. Reilun kaupan viikko alkaa Tampereella kiireisellä tahdilla. Tampere sai Reilun kaupungin arvonimen ensimmäisenä Suomen kaupungeista vuonna 2008. Seuraavana vuonna Reilun kaupan mukaisiin tavoitteisiin sitoutui myös Tampereen yliopisto. Siitä tuli Suomen ensimmäinen Reilun kaupan korkeakoulu. Suomi tänään -kyselyssä Tampere valittiin imagoltaan Suomen parhaaksi kaupungiksi vuonna 2012. STT:n julkaisemassa tutkimusraportissa tulokset olivat samanlaiset. Tampereen kaupungin viime vuonna teettämän kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä kaupungin työntekijästä oli sitä mieltä, että Reilun kaupungin arvonimi kohentaa kaupungin imagoa. Reilun kaupan sertifikaatin saadakseen kaupungin on käytettävä vaadittua määrää Reilun kaupan tuotteita ruokakaupoissa ja palvelualoilla. Ehtoihin kuuluu muun muassa, että kaupungin seurakunnista puolen on käytettävä reilun kaupan tuotteita. Kaupungilla tulee myös olla tietty määrä Reilun kaupan kannatusyhdistyksiä. Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö Timo Järvensivun mukaan Tampere ei ole kuitenkaan tehnyt riittävää kaupunkianalyysiä siitä, onko Reilun kaupan sertifikaatti paras ratkaisu edistää globaalia kehitystä. – Vaarana on, että sertifikaatti on helppo ostaa, mutta todellisuudessa ei olla valmiita toimimaan laajalla mittakaavalla. Viherpesun vaara on olemassa, jos tilannetta ei oteta vakavasti, Järvensivu sanoo.
Wilson Kirwa satuili lapsille Reilun kaupan viikon toisena juhlapäivänä. Tapahtumat jatkuvat perjantaihin saakka.
Järvensivun mukaan olisi hyvä, että nykyistä useampi kunta saisi sertifikaatin. Samalla kuitenkin tavoitteista pitäisi keskustella Reilun kaupan edustajien kanssa. Ekologisen kriisin paisuttelun sijaan pitäisi luoda sosiaalista painetta, joka saisi ihmiset toimimaan yhteisten etujen puolesta. Reilun kaupan brändin mainostamisen sijasta kuntien tulisi keskittyä konkreettisiin asioihin, kuten ilmastonmuutokseen. – Kuntien pitäisi keskittyä strategiaan, jolla tehtäisiin kunnasta hiilineutraali. Tulevaisuudessa tämä tulee olemaan tärkeämpää kuin Reilun kaupan sopimusten tekeminen, Järvensivu toteaa. Järvensivun mielestä Reilusta kaupasta on erityisesti hyötyä tuottajille, jos kuluttaja alkaa todella miettiä kulutuskäyttäytymistään. Vaarana on, että ekologisen ajattelun sijaan kuluttaja ostaa hyvän omantunnon. – Ihmisten ei tulisi katsoa sertifikaattia, vaan mitä sen takaa löytyy, Järvensivu muistuttaa. Tuomas Ahola
6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Viimeinen palvelus Savu tuoksuu kevyesti. Syvä ja makea haju on tuttu, mutta siinä on hieman vieras vivahde. Ilma on tunkkainen, mutta olemmekin maan alla. Vieressä hurisee iso uuni, jonka vierestä seinä on tummunut. Lattialla on tuhkaa. Tuntuu epätodelliselta, että tuossa ihan vieressä palaa toinen ihminen. Mika Pirskanen avaa uunin alaluukun ja siirtää polttamisesta selvinneet luut metalliseen astiaan. Hän on yksi Suomen neljästäkymmenestä krematorionhoitajasta. Pirskanen tuhkaa Kalevankankaan hautausmaan krematoriossa keskimäärin kaksikymmentä vainajaa viikossa. Tuhkaaminen tapahtuu aina samassa järjestyksessä. Vainajaa säilytetään kylmäkaapissa hautajaisiin saakka. – Meillä on neljäkymmentäkaksi lokeroa. Kylmäketju ei saa katketa, Pirskanen kertoo.
Krematorio
Mika Pirskasen työpaikalla ihminen muuttuu tomuksi.
Nuorempana Pirskanen ei olisi osannut edes kuvitella, että löytäisi itsensä krematorioista. Niin kuitenkin vain kävi. – Satuin näkemään työkkärin ilmoituksen, ja ajattelin, että haetaanpas tuonne. Kuolleita Pirskanen oli nähnyt aikaisemminkin. Hän oli työskennellyt sairaalan ruumishuoneella ja erilaisissa hoitotöissä. Krematorio ei tuntunut työpaikkana sen erityisemmältä. Kaikille työ ei kuitenkaan sovi. Monille työt ovat tulleet uniin. – Kaikennäköisiä kokeilijoita on nähty. Ennätys oli, kun kerran yksi tyyppi kesti päivän. Krematorionhoitajan pitää olla rauhallinen ja osata jättää työt työpaikalle. – Sitten kun lähtee tuosta ovesta ja laittaa oven perässään kiinni, niin ne työt jää sitten tänne. Helena Korpela
Saara Sivonen
HAUTAJAISTEN jälkeen vuorossa on tuhkaus. Krematorion aulassa on lista, johon merkitään jokainen tuhkattava. Lista kertoo, että tässä uunissa on palanut 34 027 ihmistä. Palamisesta jäljellejääneet luut kerätään kasaan, ja ne asetetaan jäähtymään. Pirskanen poimii kasasta keinonivelen ja heittää sen lattialla olevaan muovilaatikkoon. Siellä on sikin sokin keinoniveliä ja muita metallisia osia. Ne eivät pala uunissa. Jäljelle jääneet luut murskataan tuhkankäsittelykoneessa. Pyöreät nyrkinkokoiset kivet jauhavat luut tuhkaksi. Ihmisen tuhka on rakeista, ei mitään kevyttä pölyä. Aikuisen ihmisen tuhkaus kestää vähintään tun-
nin. Sen jälkeen hänestä jää jäljelle pari kiloa. Lopuksi tuhka asetetaan uurnaan, jonka omaiset saavat hakea uurnahuoneesta. Lauantaisin Pirskasella on kiire. Silloin vastattavana voi olla jopa 13 hautaustilaisuutta. Hän vilauttaa päiväkirjaa, johon on merkitty säntillisellä käsialalla tulevan lauantain ohjelma. Aikataulu on tiukka ja hautauspäivänä ei saa sattua yhtäkään virhettä. Tuhkaamisen lisäksi Pirskanen tekee paperitöitä ja osallistuu uurnasaatoille. Hautajaispäivinä hän huolehtii, että oikeat vainajat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Kuka?
Mika Pirskanen ○○40-vuotias krematorionhoitaja. Työskennellyt Kalevankankaan krematoriossa 10 vuotta. ○○Asuu Tampereella. Perheeseen kuuluu poika. ○○Ollut töissä aikaisemmin sairaalassa hoitotyössä, huoltomiehenä ja ruumishuoneella. Tehnyt myös putkitöitä ja muuttohommia. ○○Arvostaa työtään. ”Koen tekeväni viimeisen palveluksen ihmiselle.” Krematorionhoitaja Mika Pirskanen huolehtii, että uunin lämpö pysyy tasaisena.
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7
Koulussa opettaa ihminen, ei sukupuoli SUKUPUOLIKIINTIÖT Mieskiintiöt eivät saa
kannatusta miesopettajalta, mutta lapsiasiainvaltuutettu pitää niitä tarpeellisina.
Elias Lahtinen
Luokanopettaja Topi Lehtomäen mielestä sukupuoli ei ole työväline, vaan osa persoonallisuutta. Luokanopettaja Topi Lehtomäen tunnistaa helposti. Hän on opettajainhuoneen keittiön ainoa mies. Lehtomäki opettaa viidettä luokkaa. Hän oli seitsemän, kun sukupuolikiintiöt lakkautettiin. Hän ei itse hyötynyt kiintiöistä eikä kannata niiden ottamista uudelleen käyttöön. – Sukupuolikiintiöt ovat epätasa-arvoisia. En ymmärrä, miten opettajan sukupuoli voisi vaikuttaa oppimiseen. Käytännön työssä sukupuoli vaikuttaa lähinnä ainevalintoihin. Miehet opettavat enemmän liikuntaa, musiikkia ja teknistä työtä kuin naiset. – Joskus työhakemuksessa lukee, että etsitään teknisen työn opettajaa, koska ei voida suoraan sanoa, että paikkaan haetaan miestä. Opettamiseen sukupuoli ei Lehtomäen mukaan vaikuta. – Ei tätä työtä sukupuolella tehdä, hän sanoo.
Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila on huolissaan miesopettajapulasta, mutta pitää kiintiöitä liian kovana keinona. – Pojille ei ole mitään haittaa naisopettajista. Miehen mallin saa muualtakin kuin koulusta. Lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aula kertoo lausunnossaan, että pitää opetusalan mieskiintiöitä tarpeellisena. – Lapsien on hyvä nähdä molemmat sukupuolet koulun aikuisina, hän kirjoittaa. Luokanopettaja Topi Lehtomäki ymmärtää miesopettajan roolimallin tärkeyden, varsinkin sellaisen perheen kannalta, josta isähahmo puuttuu. – Toivon, että minut huomioidaan opettajan työssä persoonana, ei vain miehenä.
Mieskiintiöitä perustellaan esimerkik-
Keskustelun taustalla huoli kurista
si sillä, että miehet pitävät kuria paremmin kuin naiset. Leena Krokforsille, Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen professorille, tämä ei riitä perusteeksi. – Minusta ajatus siitä, että hennot naiset kaipaavat raavaan miehen pitämään kuria koulussa, on typerä. Tarvitsen pedagogisia syitä kiintiöille. Hän ehdottaa mieskiintiöiden vaihtoehdoksi opettajaksi soveltuvien miesten ohjaamista koulutukseen. Esimerkiksi urheilu voisi ominaisuuksiltaan lupaaville miehille ehdottaa opettajan koulutusta.
Karla Kempas
Mitä?
○○Opetusalalla oli ennen 40 prosentin kiintiö miehille. ○○Mieskiintiöt lakkautettiin 1989, kun tasa-arvolaki astui voimaan. ○○Suomalaisista opettajista vain 25 % on miehiä. ○○Kiintiöitä perustellaan kurilla ja huolella poikien syrjäytymisestä. ○○Opetusministeriö perusti työryhmän selvittääkseen, pitäisikö mieskiintiöt palauttaa opetusalan korkeakouluihin.
8 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Pyhä järvi
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 9
Työ Lauri Mustalahti elää lapsuuden unelmaansa. Hän kalastaa Pyhäjärvellä
Tampereen eteläpuolella. Hänen työkavereitaan ovat linnut, tuulet ja järvi.
10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
K
okkatuhto on kylmä ja verkoista roiskuneesta vedestä märkä. Moottori raksuttaa tasaisesti. Sen ääni on kuiva. Horisontissa hulmuaa tumma lippu, joka osoittaa kalastaja Lauri Mustalahden verkon paikan. Mustalahti sammuttaa moottorin, ja antaa veneen liukua kevyessä aallokossa äänettä. Kalastaja nousee ja polvistuu kokkatuhdolle. Lipusta lähtevä naru katoaa tummaan veteen. Tampereen Pyhäjärvellä on kaksi päätoimista ammattikalastajaa. Mustalahden mukaan kalakanta elättäisi muitakin, mutta verkkolupia on vaikea saada riittävästi. Mustalahti aloitti kalastuksen 22-vuotiaana vuonna 2005. Silloin lupia riitti vielä yhdelle. Kalamies ei kuole koskaan, hän vain haisee siltä. Sanonta ei pidä paikkaansa. Ammattikalastajat vanhenevat vuosi vuodelta. Eläkeläiset vielä kalastavat sivutöinään, mutta nuoria kalastajia on entistä vähemmän. Mustalahti ei kuitenkaan ole huolissaan ammattinsa puolesta. Vaikka kalastajien määrä vähenee, kysyntä pysyy ennallaan. Molemmat kädet tekevät töitä, kun verkko nousee vedestä. Vesipisarat kimpoilevat, kun verkko kiristyy veneen laitaa vasten. Edellinen verkko oli lähes tyhjä, vain kaksi pienehköä kuhaa. Nyt pinnan alla kelluu kultaisia kylkiä. Kyllä Pyhäjärvessä isojakin kaloja on. Tänä vuonna kaksi yli 10-kiloista kuhaa on uinut Mustalahden verkkoon. Kuhan kilohinta kaupoissa
voi nousta yli 30 euroon. Tuottajalle tällaisia summia ei tietenkään makseta. Verkko rätisee , kun Mustalahti työntää kalaa pää edellä verkon läpi. Kumihanskoihin vuoratut kädet tarttuvat kalaan, jonka jälkeen ne ikään kuin kuorivat kalan ansastaan. Kuha on Pyhäjärven tärkein saaliskala. Se pitää erityisesti eteläosien sameista vesistä. Kalastaja elää luonnon kiertokulun tahdissa. Kuhan paras verkkopyyntiaika ulottuu loppukesästä loppukevääseen. Lämpimän veden aikaan kuhankalastaja saa levätä. Verkon solmuihin on tarttunut tummanvihreää piilevää. Levä on vielä haurasta ja ohutta, mutta sen määrä lisääntyy, kun vesi kylmenee. Se kerääntyy verkkoon ja varoittaa kalaa vaarasta. Loppusyksyllä kuhanpyynti täytyy keskeyttää, kun levää on liikaa. Talvella levä katoaa, ja työt voivat taas jatkua. Mustalahti on sukunsa ainoa kalastaja. Lääkärin ja diplomi-insinöörin poika haluaa elää luonnossa ja luonnosta. Kalastajan ammatti oli lapsuuden haave, joka toteutui. Kalastamisessa kiehtoo myös itsenäisyys. Oma toimeentulo on itsestä ja luonnon anteliaisuudesta kiinni. Merikotka liitää saaren yllä. Niiden määrä on sisävesilläkin kasvanut. Talvisin merikotkia näkee herkuttelemassa kalastajien jäälle jättämillä kaloilla. Joskus kalasääski kiertää venettä. Se huutaa, kalaa vaatien. Viimeinenkin kuha nousee vedestä, mätkähtää veneen laitaa vasten, liukuu Mustalahden käsiin ja lennähtää jäällä täytettyyn saaviin. Jään väri punertuu. Verkko loppuu ja Mustalahti nousee nokkatuhdolta. Hän istuu veneen perään ja ohjaa sen kohti rantaa. Lippu keinuu hiljaa veneen potkurivirrassa. Elias Lahtinen, teksti ja kuvat
ajassa kartalla luotain n채kym채 media ideat el채mykset huvit 11
Ve d
12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
! a t s u t a h n ä ä et
Mediamokat Etkö löydä
haastateltavia? Toivotko, että juttusi itkettää lukijoita? Tee se itse -journalismi pelastaa kiireessä, kiristyvässä kilpailussa ja silloin, kun sisällissodasta kertova juttu kaipaa mausteeksi kaapatun lesbon. Minea Koskinen, teksti Ella Kiviniemi ja Aleksi Tuomola, kuva
Case 1: Bloggaaja paljasti tekaistut haastattelut Helsingin Sanomissa
Case 2: Syyrialainen lesbobloggaaja olikin keski-ikäinen skottimies
Case 3: Washingtonista ei löytynyt 8-vuotiasta heroinistia
Mitä? Helsingin Sanomien juttu ”Vainoharhaisuus johtaa hyljeksintään työpaikalla” sisälsi keksittyjä haastateltuja.
Mitä? Syyrian levottomuuksista raportoiva Gay Girl in Damascus –blogi osoittautui huijaukseksi.
Mitä? Amerikkalainen journalisti Janet Cooke voitti Pulitzer-palkinnon tekaistulla jutullaan 8-vuotiaasta Jimmy-pojasta, joka on koukussa heroiiniin. ”Jimmyn maailma” julkaistiin Washington Postissa vuonna 1980.
Mikä herätti epäilykset? Haastateltavien kommentit vaikuttivat vierasperäisiltä ja suomalaiseen puheeseen sopimattomilta. Kuka paljasti ja miten? Katleena Kortesuo pyysi bloginsa lukijoita etsimään haastateltujen alkuperäisversioita. Duukkis-nimimerkillä twiittaava lukija löysi ”haastatellun” Timon esikuvan englanninkieliseltä sivustolta. Samoin ulkosuomalaiselta kuulostava sitaatti ”työtoverini nuuskii esiin tietoa tryffelisian sitkeydellä” osoittautui suoraksi käännökseksi. Mitä paljastumisesta seurasi? Helsingin Sanomat pyysi harhaanjohtavaa kirjoitustaan anteeksi verkkosivuillaan. HS julkaisi jutusta uuden version, josta kuvitteelliset haastateltavat on poistettu.
Mikä herätti epäilykset? Kanadassa asuva nainen piti tiiviisti yhteyttä ”Aminaan” ja uskoi olevansa parisuhteessa tämän kanssa, muttei ollut koskaan tavannut tätä. Kukaan muukaan ei voinut todistaa tuntevansa syyrialaista lesbotyttöä. Blogiin ilmestyi ”serkun” kirjoitus, jossa väitettiin, että aseistautuneet miehet ovat kaapanneet Aminan. Kuka paljasti ja miten? Joukko bloggareita ja journalisteja keräsi todisteita, jotka johtivat Edinburghiin, Skotlantiin. Esimerkiksi sähköpostien IPosoitteet onnistuttiin jäljittämään Edinburghin yliopistoon ja lopulta 40-vuotiaaseen mieheen nimeltä Tom MacMaster. Sähköpostiviesteistä löytyi samoja kuvia kuin MacMasterin vaimon Picasa-sivulta. Mitä paljastumisesta seurasi? Tom MacMaster säilytti opiskeluoikeutensa Edinburghin yliopistoon sillä ehdolla, ettei hän enää luo fiktiivisiä nettipersoonia eikä kommentoi blogihuijausta julkisesti.
Mikä herätti epäilykset? Janet Cooke kieltäytyi paljastamasta pojan asuinpaikkaa, jonka jälkeen Washingtonin pormestari käynnisti poliisietsinnät pojan löytämiseksi. Tarinaa alettiin epäillä keksityksi, kun etsinnät eivät tuottaneet tulosta. Kuka paljasti ja miten? Washington Postin toimituksessa epäiltiin Cooken tarinan todenperäisyyttä, koska hänen tiedettiin vääristelleen koulutustaustaansa. Cookella ei ollut todisteita, ja lopulta hän joutui myöntämään, ettei heroinistipoikaa ole olemassa. Mitä paljastumisesta seurasi? Cooke irtisanoutui työstään ja palautti Pulitzer-palkinnon.
⋆⋆Katukriitikot
Syksyn kestänyt kunnallisvaalikeskustelu huipentuu sunnuntain vaalipäivänä. Tampereella on vaalien alla keskusteltu paljon muun muassa Rantaväylän tunnelin rakentamisesta, kuntaliitoksista ja haja-asutusalueiden kohtalosta. Vaalien jälkeen on aika lunastaa äänestäjille annetut lupaukset. Mikä on tärkein asia, joka tulee laittaa kuntoon vaalien jälkeen?
Helena Korpela, teksti ja kuvat
Anni Otava, 25.
”Kevyt liikenne pitää saada toimimaan Tampereella paremmin. Täällä on pelottavaa pyöräillä. Esimerkiksi Hämeenkatu on täysin tukossa. Mielestäni yksityisautoilun voisi kieltää kokonaan Hämeenkadulla.”
Helena Perttilä, 24.
”Hyvä kysymys, sillä ehdokkaat lupaavat niin paljon. Minusta on tärkeintä, että valituiksi tulevat myös pitävät lupauksensa. Opiskelijoiden ja perheiden toimeentulosta tulisi huolehtia. Haluan ehdokkailta konkreettisia tekoja. Esimerkiksi kotihoidontukea ja opiskelijoiden asuntotilannetta tulisi parantaa.”
Erik Forss, 27.
”Pyörätiet. Keskustasta Hervantaan ja Peltolammille on hankala kulkea. Pyöräilyreitit ja -viitat ovat huonoja. Keskustassa pyöräileminen on vielä hankalampaa. Yksityisautoilun voisi kieltää kokonaan Hämeenkadulla. Julkista liikennettä pitäisi lisätä, ja Hämeenkadulla voisi olla pyöräilijöille oma kaistansa.”
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13
⋆⋆Mitä ihmettä?
Mautonta pilkkaa vai huonoa huumoria? Kansa kohisee viihteellisen ohjelman pikku pilasta, mutta onko tämä lopulta niin kamalaa? Kyllä Yleisradiossa on tehty poliitikoista ennenkin pilaa. Esimerkiksi YleLeaks nauratti suomalaisia perussuomalaisiin ja erityisesti Timo Soiniin liittyvissä puheenvuoroissaan. Ylen kontrollin pettäminen lauantain 20.10.2012 Uutisvuodossa sai juontaja Baba Lybeckin häpeämään ja Ylen ohjelmapäällikkö Airi Vilhusen pahoittelemaan. Baba Lybeck totesi viime lauantaisessa loppujuonnossaan, ettei Paavo Lipposen
Ylessä hävetään Uutisvuodossa Paavo Lipposesta tehtyä vaippavitsiä, vaikka poliitikoille on Suomessa naurettu aiemminkin.
Minea Koskinen
minea.koskinen@uta.fi
Pinnallinen nettikansa ei innostu tekstistä. Annetaan heidän ajatella nettisukupolven aivoilla.
elämä poikkea normieläkeläisen arjesta. Tämän jälkeen näytettiin videoklippi vanhuksesta, joka kulkee teatterinlavalla ruskehtavissa vaipoissa ja kantaa ruskeaa nestettä valuttavaa kanisteria kädessään. Hieman epäselväksi kuitenkin jäi, nousiko kohu lopulta Lipposen vai vanhusten
huonon kohtelun vuoksi. Niin tai näin, mutta Uutisvuodon tuottaja Jussi Jokelainen ei kuitenkaan aio pyytää anteeksi Paavo Lipposeen kohdistunutta pilkkaa. Karoliina Laikio
⋆⋆Miksi näin?
Lisää mediasisältöä venäjänkielisille Venäläiset ovat suurin Suomessa asuva maahanmuuttajaryhmä. Heitä on Suomessa yli 50 000, joista suurin osa seuraa vain Venäjän tiedotusvälineitä. Miksi Suomeen tarvitaan lisää venäjänkielistä mediaa, Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton toiminnanjohtaja Petr Potchinchtchikov? – Parhaana esimerkkinä tässä toimivat lapsikiistat. Venäjänkieliset seuraavat Venäjän mediaa, joka on halpa, monipuolinen ja nopeasti saatavissa. Näin myös kaikki Suomea koskeva tieto tulee heille Venäjän kautta. Toiseksi venäjänkieliset ovat Suomessa merkittävä kielivähemmistö, joten heillä tulisi olla samanlaiset oikeudet kuin ruotsinkielisillä. Ketkä hyötyisivät venäjänkielisestä mediatarjonnasta? – Venäjänkielisestä mediatarjonnasta eivät hyötyisi vain Suomessa asuvat venäjänkieliset, vaan ennen kaikkea suomalainen yhteiskunta.
Mihin venäjäksi julkaistavan median puute voi johtaa? – Venäjänkielisen mediasisällön puute johtaa eristäytymiseen. Tarkoituksena olisi se, että ihmiset eläisivät tasavertaisina eivätkä mediakuplassa. Esimerkiksi Yleisradio tarjoaa venäjänkielisiä uutisia sekä netissä että radiossa ja aloittaa ensi vuonna myös tv-uutisten lähettämisen.
Republikaaniehdokas Mitt Romneysta tulisi virkaan noustessaan yksi Yhdysvaltain rikkaimmista presidenteistä. Ehdottomasti hänen eteensä kiilaisi vain George Washington 24 000 hehtaarin tiluksillaan ja 300:lla orjallaan. Romneyn vuosiansiot ovat yli 21 miljoonaa dollaria, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Summan suhteuttamisessa auttaa romneymakes.com. Romney tienaa 1387,60 dollaria keittäessään pannun kahvia. Varpaankyntensä leikatessaan Romney ansaitsee 346,90 dollaria. 20 dollarin seteleinä Romneyn vuosiansiot painaisivat yli tonnin.
Minkälaista tarjontaa kaipaisitte lisää? – Olemme aina iloisia ja kiitollisia, kun tarjontaa lisätään. Venäjänkielisen sisällön etsiminen muiden ohjelmien joukosta on kuitenkin hankalaa, joten jo pelkkä tekstityksen saaminen ohjelmiin auttaisi. Jotta asioihin voitaisiin reagoida tarpeeksi nopeasti, tarvittaisiin Suomeen venäjänkielinen viikkolehti. Tällä hetkellä Spektr-lehti ilmestyy vain kerran kuussa.
Suomalaisen keskipalkalla Romneyllä menisi alle neljä ja puoli tuntia tienata vuosipalkkasi.
Karoliina Laikio
Aapo Laakso
⋆⋆Gradu paketissa
Tommi Sikanen: Miksi pieni valtio panostaa sotilaalliseen kriisinhallintaan? Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu, kansainvälinen politiikka, 2012.
MEDIAPELIÄ
Uuden iMacin 27-tuumaisella näytöllä Romney voisi ostaa vartin välein. Tätä juttua lukiessasi Romneyn kukkaro lihoi 115 dollaria.
⋆ ⋆Lämpenee
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
Sikanen analysoi suomalaisen sotilaallisen kriisinhallinnan tilaa esimerkkioperaatioiden ja poliittisen rakenteen muutoksen myötä. Sikasen mukaan Suomi haluaa edelleen osallistua kriisinhallintaan, vaikka esimerkiksi Afganistanin operaatiota on mediassa kritisoitu rajusti. Aapo Laakso
Retromainosgalleria koukuttaa Tupakointi pitää näyttelijättären äänen kunnossa, aviomiestä huijataan jauheperunamuusilla ja muropaketissa on yllätyksenä sotilasarvomerkkejä. Gallery of Graphic Design on valtava kokoelma vanhojen amerikkalaisten kuvalehtien mainoksia. Se tarjoaa sukelluksen periamerikkalaiseen kulttuuriin 1930-luvun lamasta sotavuosien läpi aina jetset-ajan huipentumaan 1960-luvulle. Sivusta voi myös tykätä Facebookissa, jolloin seinällesi tarjoillaan päivittäinen retromainosannos kahvituntia venyttämään.
http://gogd.tjs-labs.com/ Aapo Laakso
En enää jaksa lukea netistä juuri mitään. Apple on ohjelmoinut sormiini uuden käyttöjärjestelmän, joka pakottaa ne huiskimaan edestakaisin, ikkunasta ikkunaan. Netissä lukemaan pysähtyminen tuntuu luonnottomalta kuin lentokentällä nukkuminen. Nicholas Carr varoittaa kirjassaan Pinnalliset – Mitä Internet tekee aivoillemme? (2010), että netti tekee käyttäjistään tyhmiä luomalla tilkkutäkkiaivoja. Sellaiset eivät keskity mihinkään, eivätkä taivu syvälliseen ajatteluun. Lukutaito rapistuu, ja 50 vuoden kuluttua osaamme tulkita enää kissavideoita ja netin loputtomia meemiketjuja. Mediayhtiöt ovat jo kauan sitten antaneet pinnallisille periksi ja saksivat tekstisisältöä yhä pienemmäksi silpuksi. Kahvilassa kuuntelen sivukorvalla, kuinka kolme nettisukupolven edustajaa keskustelee viestinnästä. ”Oikeastaan kuva riittää. Mä katon sitä ja siinähän on kaikki tarvittava tieto tiivistettynä. Parhaat asiat ovat yksinkertaisia.” Kolmikon haaveena on yrityksen nettisivu, joka ei sisällä tekstiä. Tekstillä ei saa aikaan oikeaa fiilistä ja synergiaa. Teksti on kiusa. Lukemastaan voi kyllä innostua, mutta innostuneena lukeminen on vaikeaa. Internetkriitikoita huolettaa, että lukutaidon lisäksi fiilistelijät kadottavat kyvyn hallita suuria kokonaisuuksia, kuten omaa elämäänsä. Valmistuminen tyssää graduun, säästötili toimii bilerahastona ja lapset hankitaan hedelmöityshoidossa 35-vuotiaina. Kriitikoiden mielestä ongelmat ratkeaisivat kuin itsestään, jos fiilistelijät malttaisivat istua alas ja lukea kirjoja. Nettisukupolven edeltäjille teksti merkitsee samaa kuin puhetaito antiikissa: ihmisenä olemista. Tekstin tuottaminen on kuitenkin usein hidasta ja yksinäistä pakertamista. Se ei ole ainut tapa ilmaista syvällisiä ajatuksia. Syytämme pinnallisia kroonisesta tarkkaavaisuushäiriöstä, vaikka esimerkiksi kouluopetus ei anna tekstiuskossaan tuumaakaan periksi. Entä jos nettisukupolvi saa tilkkutäkkinsä kasaan suuria klassikoita lukematta? Netistä löytyy esimerkiksi Preziniminen sovellus, jossa voi rakentaa esityksiä kuin hämähäkin verkkoa. Prezissä voi liikkua edestakaisin, zoomailla yksityiskohtiin tai katsella kuviota lintuperspektiivistä.Myös sillä voi luoda laajoja kokonaisuuksia ja kytköksiä asioiden välille. Esityksen syvällisyys riippuu enää sen sisällöstä, niin kuin kuuluukin.
14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Elias Lahtinen
Hans-Christian Bergin Valon kehrä on yksi harvoja Tampereen pysyviä valotaideteoksia. Tampellan Pellavantorilla hohtava teos on näyttävimmillään yöllä.
Tampere on pimeä kaupunki Valotaide Vain vuosittaiset valotapahtumat sytyttävät kadut hehkumaan. Tällä viikolla Tampere täyttyy valoista, kun keskustan Valoviikot alkavat. Pian on kuitenkin taas pimeää, sillä Tampereella ei ole juuri lainkaan näyttävää ympärivuotista valotaidetta. Pysyvien teosten tulee toimia ympäri vuoden, joten niiden ylläpito on hankalaa. – Vähän niin kuin suihkulähteet ovat ongelmallisia, kun vesisuihkun pitäisi toimia koko ajan, vertaa kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi Tampereen nykytaiteen museosta. Joenniemen mukaan valotaideteosten tekniikka ja led-valojen energiaystävällisyys eivät ole lyöneet itseään läpi kaupungeissa. – Valotaideteosten hankkiminen julkisiin kokoelmiin on vielä uutta, hän kertoo.
Teos on saanut myönteisen vastaanoton Tampellan asukkailta, ja kehuja irtoaa Joenniemeltäkin. – Valon kehrä on rohkaiseva esimerkki siitä, että valoteoksia voisi olla enemmänkin, Joenniemi sanoo. Hyvä valotaideteos vaatii Bergin mukaan syvyyttä. Valoa on kuitenkin hankala hallita, joten teokseen on vaikea saada ulottuvuutta. Valotaideteoksen pitää toimia moitteettomasti myös kylmässä ja kosteassa, eikä valoa tuottava tekniikka saa näkyä. Berg arvelee, että pysyvää valotaidetta tilataan vähän, koska kaupunkien talous on ollut tiukoilla. Valotaideteosten teettäminen on kallista kaupungeille, mutta Bergin mielestä valoa tarvitaan silti.
Yksi Tampereen tunnetuimmista valotaideteoksista on Valon kehrä, jonka säihkettä voi ihailla Tampellan Pellavantorilla. Aukion keskellä kohoava, lentokonealumiinista ja led-valoista valmistettu Valon kehrä on taiteilija Hans-Christian Bergin käsialaa. Valon kehrä on toiminut yllättävän hyvin, eikä ongelmia tekniikassa ole ollut. Sen pystyttäminen ei kuitenkaan sujunut täysin ongelmitta. Teoksen valmistuminen viivästyi, koska kokoamisvaiheessa suunnitelmat muuttuivat, ja teos koottiin suuremmista osista kuin oli tarkoitus. – Aikaa kului hurjasti millimetrien miettimiseen, Berg kertoo.
Valon tarpeellisuutta korostaa myös valotaiteilija Tülay Schakir, joka on toinen Tampereen ammattikorkeakoulun Näkökulma-teoksen tekijöistä. – Ihmisen näkökyky on heikko pimeällä. Asiat syttyvät eloon valotaiteen kautta, Schakir sanoo. Schakirin ja Tomi Perkon suunnittelema Näkökulma on TAMKin pihan yläpuolelle viritetty teräsneliö, joka näkyy erivärisenä eri paikoissa seisoville katsojille. Valosuunnittelijana Schakir on kiinnostunut valoista tilan havainnoimisen kannalta. Schakirin mukaan muiden maiden kaupungeissa valoa on käytetty enemmän ja
monipuolisemmin kuin suomalaisissa kaupungeissa. Häntä on erityisesti innoittanut New Yorkissa sijaitseva High Line -puiston valaistus, joka hyödyntää vieressä kulkevan metroradan tunnelmaa. Schakir ei kuitenkaan siirtäisi ideaa sellaisenaan Suomeen. Jokaiselle paikalle so-
pii hänen mielestään erilainen valotaide, ja idean kopioiminen muualta vie kaiken omaperäisyyden. – En osaa ajatella siten, että jotain pitäisi siirtää tänne ja toista tuonne, Schakir sanoo. Elina Venttola
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 15
Silmukoilla solmittuja suhteita Käsityöt Neulekahvilassa tärkeintä ei ole osaaminen. Vain
neulomalla oppii, ja taitavammalta voi aina kysyä apua.
Näin koin Elias Lahtinen
Pieta Parkkinen
pieta.parkkinen@uta.fi
Moulin Rouge todistaa, että joskus pinnallinen viihteellisyys on tärkeämpää kuin sisältö. En koskaan ymmärtänyt, miksi Moulin Rouge -elokuva olisi ansainnut parhaan elokuvan Oscarin. Tarina nuoren, köyhän säveltäjän rakastumisesta paheellisen Moulin Rougen kiintotähteen vaikutti naiivilta. Köykäinen juoni nojasi tunnettujen musiikkikappaleiden varaan, eikä rakkaustarinan surkea loppukaan kirvoittanut kyyneltä silmäkulmaani. Siksi olin varautunut istuessani teatteriparvella ennen musikaalin alkua. Musiikkiteatteri Palatsin
Kahden lapsen äiti Petra Höglund saa aikaa neulomiseen, kun lapset Saga ja Lilja ovat leikkimässä. Koska nykymummot eivät välttämättä osaa neuloa, seuraava sukupolvi haluaa opetella tämän taidon uudestaan. Neulepiirejä kokoontuu eri puolilla Tamperetta. Neulomaan saa tulla kuka tahansa. Tampereen Napapiirin puheenjohtaja Petra Höglund kertoo, että neulekahvila perustettiin nelisen vuotta sitten. Lapsiperheen arkeen piti saada aikaa harrastukselle. Neuletapaamisesta on helppo aloittaa käsityöharrastus. Koulun käsityötunnit voi unohtaa. Kriteerit onnistumiselle asettaa neuloja itse, eikä kukaan tule arvostelemaan. Pihla Keränen on ollut neulekahvilan
toiminnassa mukana alusta asti. Hän on aktiivinen myös erilaisilla käsityöfoorumeilla. – Tämä harrastus perustuu ideoiden jakamiseen ja jalostamiseen, ei kateuteen tai vähättelyyn, Keränen sanoo. Neulonta on nykyään osa muoti- ja kauneustrendejä. Enää ei kudota vain sukkia, vaan neulomiskulttuuri on muuttunut internetin ja sosiaalisen median myötä paljon. Kun ennen ostettiin edullisia lankoja marketeista, nyt lankojen ja puikkojen laadusta maksetaan. Internet on avannut ovet ulkomaisille lankakaupoille, välineille ja tekniikoille. Sama
harrastus kytkee ihmisiä yhteen kaikkialta maailmasta. Kuvien ymmärtämiseen ei tarvita yhteistä kieltä. – Neulominen rentouttaa, ja valmiista töistä tulee hyvä mieli, sanoo Keränen. Tänä syksynä Höglund päätti uudistaa neulekahvilan toimintaa teemoilla, joiden pohjalta neulotaan. Näin aloittelijankin on helpompi tulla toimintaan mukaan. – Teemat auttavat vetäjää valmistautumaan tiettyyn asiaan, mutta tietysti on lupa neuloa mitä haluaa, hymyilee Höglund. Liisa Leinonen
Muistilista 25.10.−31.10.2031: Kädentaitojen meno- ja tekovinkit
25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Käsitöitä puikoilta ja koukulta
Huovuta villaa
Sukkia mummoille
Skräppäile paperille
Bloggaa käsityösi maailmalle
Tee omasta kuvasta kortti
Neulonnan alkeiskurssi
Ihaile muiden töitä. 100-vuotias Taito Pirkanmaa avasi kokoomanäyttelyn virkkaus- ja neuletöistä.
Työväenopistolla opetellaan huovuttamaan. Tee vaikka koru tai tossut, välineet saat lainaksi.
Kudo sukat lahjoitettavaksi vanhukselle hoitolaitokseen.
Tee valokuvistasi leikekirja. Tee hieno pohja sivullesi erilaisilla märkätekniikoilla.
Blogikurssilta saat vinkit hyviin teksteihin, onnistuneisiin kuviin ja toimivaan kokonaisuuteen.
Yllätä sukulaiset! Ahjolan kurssilla opetellaan kuvankäsittelyä ja tehdään valokuvista kortteja.
Opetellaan yhdessä neulomaan tuubihuivi alusta loppuun.
Ilmainen
25 euroa
Kerä lankaa
22 euroa
18 euroa
18 euroa
30 euroa
Klo 10–18 Kehräsaaressa
Kurssi Sampolassa klo 17.30, jatkuu lauantaina
Ahkeralla menee sukkapariin viikonloppu
Klo 10–16.30 Sampolassa
Rientolassa klo 18–19, Possijärvenkatu 2
Rientolassa klo 17.30– 20.45, Possijärvenkatu 2
Kerä-kaupassa klo 17–20, Aleksanterinkatu 30
Moulin Rouge on elokuvalle uskollinen. Sitä mainostetaan intohimon ja suuren rakkauden tarinana, joka leikittelee upeilla puvuilla ja näyttävillä tanssiesityksillä. Pieni näyttämö edessäni täyttyy sirkusmaisesta tunnelmasta ja toinen toistaan taitavampien laulajien korkeista nuoteista. Äkkiä unohdan rakkaustarinan ennaltaarvattavuuden ja juonen yksinkertaisuuden. En enää välitä siitä, mitä näytelmä voisi minulle opettaa. Olin väärässä, huomaan. Minähän nautin tästä esityksestä! Teatteriesityksen ei aina tarvitse herättää yleisössään suuria ajatuksia. Suomalainen teatteriyleisö on tottunut synkistelyyn ja draamaan, Työmiehen vaimoon ja Seitsemään veljekseen. Katsomossakin kärvistellään niin jännittyneinä, ettei kesken esityksen uskalla edes yskäistä. Moulin Rougen kaltainen karnevalistinen ilottelu on omiaan ravistelemaan raskasmielisen suomalaisyleisön odotuksia. Esitys voi olla kepeä olematta turhanpäiväinen. Tärkeintä on, että yleisö viihtyy. Visuaalisesti näyttävät ja mahtipontista musiikkia sisältävät näytelmät ja elokuvat mielletään helposti pinnallisiksi. Eihän valtavirralle mieleinen viihde voi olla korkeakulttuuria! Korkeakulttuuria se on ollut pieruhuumorikin, joten ylimielinen suhtautuminen kevyempiin esityksiin on naurettavaa. Moulin Rouge yltää johonkin sellaiseen, mihin mikä tahansa esitys ei ulotu. Hetken ajan se täyttää Musiikkiteatteri Palatsin salin menneen maailman kabareetunnelmalla, jokaa imee katsojan sisäänsä. Se, mitä tarinassa tapahtuu, on toissijaista. 1900-luvun Pariisi tanssii ja ilakoi edessämme vaikuttavana ja todellisena. Eikä haittaa, vaikka muuan pöytäseurue räjähtää nauramaan kesken suuren kuolinkohtauksen.
Juliste: Riina Rinne
Syksyll채 2012 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.