Issuu

7/2015

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

ideat 14

media 16

elämykset 18

huvit 19

Puhelinluetteloja ja hämyisiä pimiöitä Lue muistoja opiskeluajoilta eri vuosikymmeniltä. s. 7

2 ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit

1.10.2015

Toimittajaopiskelijat kouluttautuvat alalle, jolla on ylitarjontaa.

Liikakoulutukselle ei näy loppua KORKEAKOULUT Suomessa otetaan korkeakouluihin vuosittain yli 200 toimittajaopiskelijaa.

Viimeisen 7 vuoden aikana alalta on vähennetty 200 työpaikkaa vuodessa. Oppilaitokset suhtautuvat penseästi aloituspaikkojen leikkaamiseen. TOIMITTAJIA ON työttömänä yli 1 200, mutta vapaana olevia työpaikkoja on vain vähän yli 40. Toimittajakoulutuksen aloituspaikkoihin ei kuitenkaan ole tulossa merkittäviä vähennyksiä. Toimittajia kouluttavat korkeakoulut eivät halua leikata vetovoimaisista koulutuspaikoista. – Koulut miettivät, mitä tarvitaan, halutaan ja kannattaa myydä sekä minkälaisia kokonaisuuksia ihmiset tekevät loppuun, sanoo Journalistiliiton koulutusasiamies Nina Porra. Korkeakoulut saavat rahoitusta tutkintojen lisäksi myös opintojen edistymisestä. 55 opintopistettä vuodessa suorittavat opiskelijat hankkivat yliopistoille 8 prosenttia ja ammattikorkeakouluille 26 prosenttia niiden rahoituksesta. Yksittäisen opiskelijan työpanos on erittäin arvokas kouluille. – Se on ihan helvetin iso ansaintatekijä, sanoo Tampereen yliopiston viestinnän,

median ja teatterin yksikön johtaja Heikki Hellman. SUOMESSA ON 6 korkeakoulua, jotka profiloituvat toimittajakoulutukseen. Niistä puolet on vähentänyt tai vähentämässä alemman korkeakoulututkinnon aloituspaikkoja, mutta kyse on vain hienosäädöstä. – Sehän on ihan selvä, että tällä hetkellä koulutustarjontaa on liikaa suhteessa työnantajien kysyntään, sanoo Porra. Tampereen ja Jyväskylän yliopistot sekä Turun ammattikorkeakoulu eivät ole vähentämässä koulutettavia. Svenska social- och kommunalhögskola on käynyt keskustelua journalistikoulutuksen aloituspaikkojen vähentämisestä, mutta lopullisen sisäänottomäärän muutoksen näkee vasta silloin, kun opiskelijat valitaan. Haaga-Helia aikoo siirtää koulutuksen painopistettä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suuntaan

20 aloituspaikan verran. Oulun ammattikorkeakoulu vähensi 3 aloituspaikkaa vuonna 2013. KORKEAKOULUT KÄYVÄT ensi keväänä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvotteluita, joissa käydään läpi koulutusvastuita. Opetusministerin erityisavustaja Matias Marttisen mukaan ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei voi vielä ottaa asiaan kantaa. – Aloituspaikat ovat yksityiskohtia, jotka ratkaistaan neuvotteluiden yhteydessä, sanoo Marttinen. Vaikka ministeriöllä on sananvaltaa koulutusvastuiden määrittelemisessä, oppilaitokset saavat viimeisen sanan tutkintojen sisältöihin. Turun taideakatemian koulutusjohtajan Timo Tanskasen mukaan ammattikorkeakouluissa ei ole nimenomaan toimittajapuolen aloituspaikkoja.

– Ammattikorkeakouluille on toimiluvissa määritelty koulutusvastuut, joka tarkoittaa sitä, mihin tutkintonimikkeisiin korkeakoulut voivat antaa koulutusta, sanoo Tanskanen. KESKUSTELUJA aloituspaikkojen vähentämisestä käydään jatkuvasti. Vuonna 2013 julkaistussa liikenne- ja viestintäministeriön Lehdistön tulevaisuus -selvityksessä mainittiin, että toimittajakoulutuksen koulutuspaikkoja ja -määriä on seurattava entistä tarkemmin. Toimittajakoulutuksen neuvottelukuntaan kuuluvan Porran mukaan Journalistiliittokin on epäonnistunut neuvotteluissa. – Me emme ole osanneet vääntää asiaa rautalangasta. Emme ole välttämättä ainoita, jotka ovat epäonnistuneet, mutta en myöskään vähättele liiton roolia. Pertti Neuvonen

ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit 3

OLLI PIETILÄINEN

Tampereen yliopisto hännillä lahjoitusten keruussa TAMPEREEN YLIOPISTON varainhankinta etenee vielä hitaasti, ja 5 miljoonan tavoitteeseen on pitkä matka. Yliopistolla on tällä hetkellä kasassa 346 000 euroa. Erot eri yliopistojen välillä ovat suuret. Tampereen yliopiston viestintäpäällikön Katja Kannonlahden mukaan lahjoitusten saaminen ei ole helppoa. – Ajat eivät ole helpot. Ne eivät ole helpot kenellekään. Minusta tuntuu, että tuska on sama kaikissa yliopistoissa. Selkeästi erottuu vain Helsingin yliopisto. YLIOPISTOT KERÄÄVÄT parhaillaan lah-

joituksia viime vuonna alkaneessa valtion vastinrahaohjelmassa. Valtio sijoittaa tietyn euromäärän kesäkuun 2017 loppuun mennessä tehtyihin lahjoituksiin. Yliopistot saa-

”

Olemme kaikki samassa liemessä. Petri Lintunen, Tampereen yliopiston hallintojohtaja

vat näin 3 euroa lisää jokaista lahjoitettua euroa kohden. Yhteensä valtio voi kuitenkin sijoittaa enintään 150 miljoonaa euroa kaikille yliopistoille yhteensä. Tampereen yliopistolla on tähän mennessä 20 eri lahjoittajaa, joista 2 on tehnyt suuren lahjoituksen. Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva teki 100 000 euron lahjoituksen kauppatieteille. Yli 10 000 euron lahjoitukset voi kohdistaa tietylle koulutusalalle. Eniten lahjoituksia ovat keränneet lääketiede ja kauppatiede.

OULUN YLIOPISTON varainhankinnan ja lahjoittajasuhteiden yhteyspäällikkö Sakari Jussi-Pekka kertoo lahjoituksia tulleen tähän mennessä 1,1 miljoonaa 317 lahjoittajalta. – Keskitymme henkilökohtaisiin tapaamisiin ja järjestämme erilaisia tempauksia. Tämän viikon torstaina järjestämme Nenäpäivän tyylisen Lahjoita tänään -päivän. Yritämme saada kaikki mukaan lahjoittamaan. Tampereen yliopisto tiedottaa lahjoitusten keräämisestä lähinnä omissa kanavissaan. Viime keväänä perustettiin Tieteenraivaajat-internetsivusto, josta voi suoraan tehdä lahjoituksen yliopistolle. Sivuilla on lisäksi tarinoita vuoden 2009–2011 vastaavan kampanjan lahjoittajista. HALLITUKSEN suunnittelemat leikkaukset korkeakoulujen rahoitukseen aiheuttavat yliopistoille merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Tampereen yliopiston määrärahat alenevat alustavien arvioiden mukaan noin 7,5 miljoonaa euroa. Tampereen yliopiston hallintojohtaja Petri Lintunen kertoo kaikkien yliopiston yksiköiden olevan vaikeuksissa. Tilanteissa on eroja, mutta Lintunen ei halua kommentoida yksiköitä erikseen. – Olemme kaikki samassa liemessä. Lahjoitukset eivät yksinään voi Lintusen mukaan paikata leikkauksista koituvaa vajetta, mutta ne ovat erittäin tärkeitä yliopiston rahoitukselle. Uusia lahjoituksia kaivataankin lisää. Eveliina Mäntylä

Miten leikkaukset korkeakoulutukseen vaikuttavat Viestinnän, median ja teatterin yksikön toimintaan? Katso perjantaina Yliopistotv:stä: http://yliopistotv.uta.fi/ OLLI PIETILÄINEN

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere/videos

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Juvenes Print Oy

3 000 euron pettymys

Päätoimittaja: Ari Heinonen

JOS ALOITUSPAIKKOJA leikataan toimittajakoulutuksesta, voi maksullinen koulutus yleistyä. Yksityistä media-alan koulutusta järjestetään jo, ja houkuttelevaa alaa on helppo myydä. Katja Lehtinen, 32, opiskeli Helsinki Design Schoolissa muotitoimittajan tutkinnon. Lehtinen on pettynyt koulutukseen. – Kun tutkinnon nimi on muotitoimittaja, niin kuvittelee, että kirjoittamista olisi opetettu enemmän. Sen sijaan keskityttiin yllättävänkin paljon esimerkiksi stailaukseen. Vuoden pituiseen, noin 3 000 euron hintaiseen koulutukseen kuului lähiopetusviikonloppu kerran kuukaudessa. Luennoitsijat olivat muotimaailman vaikuttajia, ja kouluryhmän kanssa käytiin erilaisilla vierailuilla. Toimittajan töitä Lehtinen ei ole vielä saanut. Verkostoja koulussa olisi voinut luoda, mutta ne olivat Tampereella asuvan Lehtisen pettymykseksi kaikki Helsingissä. – Jos toimittajaksi haluaa, en suosittelisi muotitoimittajan linjaa. Suhteita muotimaailmaan ja PR-töihin sieltä voi saada. Helsinki Design Schoolin tutkinnoilla ei ole virallista asemaa Suomessa. Salla Varpula

Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto) Toimitussihteerit: Juha Jokinen, Sanna Pekkonen Uutistuottaja: Iida Lehtonen AD: Anni Reenpää Taittajat: Teemu Leppänen, Erkki Mervaala, Sara Reijonen Toimittajat: Maria Erma, Vilma Flinkman, Sara Harju, Matilda Jokinen, Fanni Kangasvieri, Valma Korhonen, Henna Korkala, Sofia Kuisma, Meri Lantela, Anni Lehto, Pihla Loula, Erika Läärä, Eveliina Mäntylä, Pertti Neuvonen, Ida Nieminen, Karoliina Paananen, Kea Pesonen, Elina Pikkarainen, Saara Selkämaa, Annukka Tammilehto, Hanna Tuulonen, Veera Tuupanen, Salla Varpula, Miina Viljanen, Alisa Vänttinen, Vanessa Weckström Valokuvaajat: Daniel Helander, Olli Pietiläinen Kuvankäsittelijä: Laura Okkonen

”Menin ja lahjoitin. Kyllä minä haluan tukea”, Katja Kannonlahti kertoo. Yli 1 000 euron lahjoituksesta saa nimilaatan yliopiston lahjoittajaseinään.

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

4 ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit

Tuleva toimittaja ei usko työllistyvänsä JOURNALISMIN OPISKELIJOISTA 81 prosenttia haluaisi tulevaisuudessa työskennellä toimittajana, mutta vain 40 prosenttia uskoo elättävänsä itsensä toimittajan työllä. Tämä selviää tuoreesta toimittajaopiskelijoita koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa oli mukana opiskelijoita yhteensä 6 yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Tutkija Jenni Mäenpään mukaan journalistiikkaa opiskelemaan haetaan nimenomaan toimittajan työ mielessä. Varmaa työpaikkaa valmistumisen jälkeen ei kuitenkaan ole. Tutkimuksessa näkyy opiskelijoiden epävarmuus tulevaisuudesta. – Heillä on selkeä huoli siitä, miten työllistyminen tulee onnistumaan, Mäenpää kertoo. TAMPEREEN YLIOPISTOSSA journalistiikkaa opiskelija Stina Kivinen jakaa huolen alan työllistymismahdollisuuksista. Perinteisen median taloudellinen ahdinko näkyy myös luentojen sisällössä. – Olen itkenyt luennolla, koska ahdistuin niin paljon siitä, etten koskaan tule saamaan töitä, Kivinen kertoo. Nyt Kivinen suunnittelee hakevansa kasvatustieteiden maisteriohjelmaan ja hankkivansa opinto-ohjaajan pätevyyden. – Pääaineen vaihtoon vaikuttaa sekä epävarmuus toimittajan töistä että oma mielenkiintoni kasvatustieteisiin, Kivinen sanoo. Tutkimuksen mukaan journalismin opiskelijat miettivät muita uravaihtoehtoja joko toimittajan työn sijaan tai sen rinnalle. Myös Kivinen suunnittelee tekevänsä toimittajan työtä, vaikka pääaine vaihtuisikin. Kivinen toivoo, että vaihtoehtoisista opintopoluista kerrottaisiin opiskelijoille nykyistä paremmin. Kiviselle toimittajan työ ei koskaan ole ollut haaveammatti. Mielenkiinnon alaa kohtaan herätti lukioaikainen ihastus, joka oli hakenut journalistiikkaa opiskelemaan.

Nuoret työnhakijat näyttivät naamaansa Tullintorilla TYÖPAIKAT Rekrytorin Mikko Honkalan mukaan Rekrytorilla olevat

työnantajat palkkaavat yli 3 000 työntekijää vuoden aikana. TULLINTORILLA järjestetty Rekrytori täyttyi keskiviikkona toiveikkaista työnhakijoista. Huonontunut työllisyystilanne heijastuu Rekrytorin nousevaan kävijämäärään: yhä useampi nuori tarvitsee töitä. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä tapahtumassa on vieraillut jo 70 000 kävijää. Rekrytorille on saapunut tamperelainen 19-vuotias Aku Karjalainen. Hän on juuri selättänyt viimeisen ylioppilaskokeensa ja pyrkii saamaan kutsun työhaastatteluun itse tapahtumassa. – Etsin työtä, josta saa rahaa. Itse työn muodolla ei ole väliä. Karjalaisella on aiempaa työkokemusta ja ansioluettelo löytyy. Nyt puuttuu enää kontakti työnantajaan. KÄYTÄVÄT ovat täyttyneet työnantajien ständeistä. Nuoret ovat tulleet tapahtumaan työhaastattelun toivossa, ja yritysten esitteet vaihtavat omistajaa. Jotkut yritykset haastattelevat työnhakijoita jo paikan päällä. – Kaikki perustuu kättelyyn ja kohtaamiseen, Rekrytorin puheenjohtaja Mikko Honkala summaa. Syksyn Rekrytorilla on tarjolla kausitöitä esimerkiksi laskettelukeskuksissa ja joulun ajan myyntitehtävissä. Tapahtuma tarjoaa nuorille työnhakijoille tilaisuuden näyttäytyä työnantajalle henkilökohtaisesti. Työnantajat ovat heränneet nuorten huonoon työtilanteeseen. SOL Palveluiden Sari

Dasci kutsuu hakijoita haastatteluun itse tapahtumissa. Hän vakuuttaa, että Rekrytorilla tavattu hakija kyllä muistetaan. Monet työnantajat eivät kertoneet, kuinka monta hakijaa Rekrytorilta kutsutaan haastatteluun. Kaikki yritykset eivät edes ota työnhakijan nimeä ylös. – Netin avoimeen työhakemukseen kannattaa kirjoittaa maininta Rekrytorista, sanoo Pirkanmaan Osuuskaupan HR-projektityöntekijä Kreetta Luoma. Osuuskauppa etsii sopivia hakijoita ensi viikon kahteen ryhmähaastatteluun. Tarkoitus on löytää 1–8 haastateltavaa. 19-VUOTIAS Anni Tapani on lähtenyt

Pirkkalasta etsimään uutta työpaikkaa. Tapani on käynyt Rekrytorilla jo aiemmin, mutta työhaastattelua ei tapahtumasta irronnut. Hän kertoo, etteivät hänen ystävänsäkään ole työllistyneet tapahtumassa. – Toivon, että saisin kutsun haastatteluun. Lopetan nykyisen työni Pirkkalan lentoaseman kahvilassa kuukauden päästä. Aku Karjalainen löytyy Rekrytorin hälinästä juttelemasta työantajan kanssa. Nuori mies vaikuttaa iloiselta. – Sain kutsun työhaastatteluun ja kontakteja työnantajiin. Tapahtumaan tullessa täytyy olla hyvä asenne. Kaikki eivät voi odottaa saavansa unelmiensa työpaikkaa. Fanni Kangasvieri

OLLI PIETILÄINEN

Salla Varpula Mihin toimittajakoulutuksesta valmistuneet sijoittuvat työelämässä? Katso perjantaina Yliopisto-tv:stä: http://yliopistotv.uta.fi/

Tampereen yliopisto säästökuurille HALLITUKSEN suunnittelemat koulutusleikkaukset osuvat myös Tampereen yliopistoon. Yliopiston rehtorin Kaija Hollin mukaan yliopiston rahoituksesta lähtee noin 7,5 miljoonaa euroa. Hollin mukaan ongelma on, etteivät leik kaukset koske vain ensi vuotta, vaan ne ovat toistaiseksi voimassa olevia. Hollin pitämässä tiedotustilaisuudessa pohdittiin erilaisia säästökeinoja. Keinoja ovat esimerkiksi tilavähennykset, Tampere 3:n vauhdittaminen, varainkeruun tehostaminen sekä henkilöstövähennykset. Yksikkötasolla tulosneuvottelut alkavat ensi viikolla. – Jokaisen yksikön tulee nyt miettiä, mikä on yksikön opetuksen ja tieteentekemisen kannalta kaikista tärkeintä ja karsia rönsyjään pois, Holli sanoo. Salla Varpula

Sihdin henkilöstöassistentti Sonja Välläri keskustelee työmahdollisuuksista Aku Karjalaisen kanssa.

MIKÄ?

Rekrytori ○○Rekrytori on Pirkanmaan suurin rekrytointi- ja koulutustapahtuma ○○Tapahtumaan osallistui 70 yritystä ja oppilaitosta ○○Rekrytori järjestetään kaksi kertaa vuodessa ○○Ensimmäinen Rekrytori järjestettiin vuonna 2008 nimellä Kesätyötori ○○Kävijöillä on tapahtumiin ilmainen sisäänpääsy ○○Rekrytori tarjoaa erityisesti nuorille työpaikkoja ja koulutusta työelämään ○○Seuraava Rekrytori järjestetään Tampereen Messukeskuksessa 10.2.2016

”

Kaikki eivät voi odottaa saavansa unelmiensa työpaikkaa.

Aku Karjalainen, työnhakija

Työnhakija unohtaa piilotyöpaikat TYÖNHAKIJAN KANNATTAA myös hakea työpaikkoja, jotka eivät näy julkisessa haussa. Tätä mieltä on koulutuspäällikkö Mari Kuusjärvi Uratehtaasta, joka edistää vastavalmistuneiden työllistymistä. Uratehtaan viimeisimmän koulutuksen kautta 161 nuorta sai työpaikan. Lähes puolet heistä työllistyi piilotyöpaikkoihin. Internetissä täytetyt hakemukset hukkuvat helposti hakijatulvaan. – Julkisessa haussa erottuminen on vaikeaa. Yhteen työpaikkaan voi tulla satoja, jopa tuhansia hakemuksia. Piilotyöpaikan voi löytää monista eri kanavista. Kuusjärven mukaan työnhakijan pitäisi seurata, missä työnantaja kommunikoi, ja mennä perässä. – Esimerkiksi viestintäalan työpaikat ovat tänä päivänä Twitterissä, rakennusalan piilotyöpaikkoja kannattaa hakea suoraan työmaalta. Työllistymisen kannalta parhaiten erottuu hakemalla eri tavalla kuin muut. Kuusjärvi kaipaa työnhakijoilta entistä enemmän rohkeutta kertoa omasta osaamisestaan. Hakijan persoonalla on myös entistä enemmän merkitystä. – Hirveän helposti naamioidutaan sähköpostin taakse eikä uskalleta kertoa omista vahvuuksista, Kuusjärvi pohtii. Valma Korhonen

ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit 5

TEEKKARIPELIÄ

OLLI PIETILÄINEN

Uusiutuva energia kiinnostaa yrittäjiä Pirkanmaan uusiutuvan energian projekti käynnistyi tällä viikolla. Mukana ovat Tampereen, Nokian, Lempäälän, Kangasalan ja Pirkkalan kunnat. Kuntien vähäinen kiinnostus projektia kohtaan oli lievä pettymys projektiasiantuntija Elina Seppäselle. – Yksityisen puolen edustajia uusiutuva energia sen sijaan veti paikalle, Seppänen toteaa. Syksyllä analysoidaan energia teollisuuden uusia mahdollisuuksia, ja ensi vuoden alussa yritykset pääsevät mukaan. Seppänen ei usko, että maakaasusta päästään täysin eroon, mutta sen rinnalle ovat nousemassa yhä vahvemmin jätteen- ja puunpoltto sekä bioenergia. Kunnat ovat yhdessä päättäneet vähentää maakaasun käyttöä. Jokaisen kunnan erilainen lähtötilanne otetaan huomioon. Pihla Loula

Onnibussille keskustapysäkki Tampereelle TAMPEREEN TEKNILLISEN yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä kaupunkiseikkailu FuksiWundeRunde täytti keskiviikkona keskustan kisailevista teekkareista. Tapahtumaan oli ilmoittautunut yli 500 opiskelijaa, jotka kiersivät keskustan rasteilla erilaisiin asuihin pukeutuneina. Tampereen yliopiston edustalla oli kaksiosainen rasti, jonka luokse ensimmäiset opiskelijat ehtivät noin kello kolmelta. Rastilla pelattiin ensin opiskelijoiden suosimaa seurapeliä Beer pongia heittämälla ankkoja koreihin. Oranssiasuinen rastinpitäjä Eetu Venäläinen ohjeisti, että pisteitä saadakseen ankoille piti lopuksi tehdä pesä lämpimään ja kosteaan paikkaan.

⋆⋆UUTISANALYYSI

Syyriassa on mahdotonta valita puolta YK:N YLEISKOKOUKSESSA maanantaina sanat sivalsivat. Venäjä ei piittaa kansainvälisistä säännöistä ja tukee tyranniaa Syyriassa. Yhdysvallat ja länsimaat halveksivat YK:n järjestelmää ja levittävät sekasortoa Lähi-idässä. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei luetellut Venäjälle uusia pakotteita, ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ehdotti uutta kansainvälistä liittoumaa Isisiä vastaan. Kädenpaiskausta hiertää enää yksi kiistakysymys: Syyrian presidentti Bashar al-Assad. Putinin mukaan vain aseellisesti tuetut alAssadin joukot ja kurdit voivat taistella terroristeja vastaan Syyriassa. Voiton jälkeen presidentti saa jäädä valtaan. Syyrian kansalaiset päättäkööt tulevaisuudestaan itse. Obama sen sijaan ei hyväksy al-Assadin tukemista, sillä tämä on käyttänyt siviilejä vastaan tynnyripommeja ja kemiallisia aseita. Länsimaiden mielestä al-Assadin syrjäyttäminen on rauhan ehto. Yhdysvalloilla ei ole ollut halua kutsua al-Assadia taistelemaan rinnalleen Isisiä vastaan. Mutta ajaako Obaman politiikka uuden maan pakkomiehitettäväksi, ja Irakin tapahtumat toistuvat? Miehityksen päättyessä sekasorto voi olla kaksin verroin kauheampi. KEVÄÄLLÄ BBC uutisoi Yhdysvaltojen aloittaneen maltillisten syyrialaiskapinallisten kouluttamisen. Syyskuun lopulla Helsingin Sanomat kertoi, että suurin osa koulutetuista on kuollut tai loikannut alQaidaan kytköksissä olevan al-Nusran riveihin. Ammuksia ja kalustoa on päätynyt

”

Kädenpaiskausta hiertää enää yksi kiistakysymys: presidentti Bashar al-Assad.

järjestölle, jonka Yhdysvallat itse luokittelee terroristijärjestöksi. Yhdysvallat aseisti ja koulutti al-Qaidaa 1980–90-luvulla, ja nuo opit ovat yhä al-Qaidan käytössä. Vaikka Yhdysvallat taisteleekin tällä hetkellä Isisiä vastaan, kannattaako historiaa al-Qaidan kanssa unohtaa? Lähi-idän taistelut ajavat ihmisiä pakoon. Multisiltaan tällä viikolla avattavan hätämajoituskeskuksen ikkunat rikottiin ja seinät töhrittiin vittuun pakolaiset -sanomin. Kaikki eivät ymmärrä tarjota tukea pakolaisille. Suomessa ihmetellään, mitä tässä oikein pitäisi tehdä. Mikä on tämä pakolaistulva, joka tänne rantautui? Ja miksi tämä ihmisvyöry ei ole rintamalla, puolustamassa kotimaataan? Minkä puolen valitsee, jos jokainen on yhtä huono? Yhtenä päivänä saattaa olla Yhdysvaltojen koulutettavana, ja toisena päivänä kaapattuna al-Nusraan. Vaikka alNusra auttaisikin Isisin kaatamisessa, taisteluiden päättyessä se määriteltäisiin uudel-

leen al-Qaidan alaiseksi terroristijärjestöksi, jonka jäseniä jahdataan halki maailman. SYYRIAN SODAN alkamisesta on tammikuussa kulunut jo 5 vuotta. Tilanne on sekava, ryhmittymiä on kymmeniä ja taistelijoita loikkii ryhmästä toiseen. Yhdysvallat tukee kurdeja, joita vastassa on al-Assad, jonka joukot taistelevat Turkkia vastaan. Turkki on Nato-maa, mutta taistelee kurdeja vastaan, vaikka muut Nato-maat tukevatkin heitä. Maanantain kokouksessa Obama sanoi, että diplomatia toimii paremmin kuin voima. Keskiviikkona al-Assad pyysi Putinilta apua Isisiä vastaan, ja Venäjä suoritti ilmaiskun heti. Juhlavien puheiden jälkeen yhteistyötä ei ole näkyvissä. Turvapaikanhakijoiden virta tulvii yhtä kauan kuin taistelut Lähi-idässä kuohuvat. Jos jokainen supervaltio tukee ketä lystää eikä järjestystä synny, jokainen on turvaton.

Pihla Loula

loula.pihla.i@student.uta.fi

ONNIBUS ALOITTAA liikennöinnin Tampereen keskustaan 12.10 alkaen. Onnibus.comin toimitusjohtajan Pekka Mötön mukaan sekä Tampereen että Turun keskustapysäkeille on ollut valtavasti kysyntää. Myös Turun keskustayhteys varmistui noin viikko sitten. Mötön mukaan jää nähtäväksi, siirtyvätkö asiakkaat nykyiseltä Kalevan pysäkiltä uudelle linja-autoaseman pysäkille ja tuoko keskustayhteys bussiyhtiölle kokonaan uusia asiakkaita. Jos Kalevan pysäkille ei riitä asiakkaita, vuoroja saatetaan siirtää keskustaan. – Emme halua kilpaillla itseämme vastaan. Tampereen vuorot eivät kuitenkaan tule kokonaisuudessaan vähentymään, Möttö lupaa. Vuoroja lähtee linja-autoasemalta arkisin 6 kertaa päivässä ja viikonloppuisin 5 kertaa päivässä. Salla Varpula

Tampere 3 sai uuden johtajan Kauppatieteiden tohtori Päivi Myllykangas on valittu Tampereen korkeakoulujen yhdistämiseen tähtäävän hankkeen johtoon. Yhdistämisellä tavoitellaan innostavaa ja kansainvälisesti vetovoimaista yliopistoa Tampereelle. – Tampere 3 on Suomessa ainutlaatuinen ja myös kansainvälisesti merkittävä prosessi, Myllykangas kertoo Tampereen yliopiston verkkosivuilla. Myllykangas työskenteli aikaisemmin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön Tredean toimitusjohtajana. Hänellä on myös yliopistokokemusta Tampereelta ja Lappeenrannasta. Tampere 3:n hankejohtajana hänen tehtävänään on edistää suunnittelua ja valmistelutyötä. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 16. marraskuuta. Pertti Neuvonen

6 ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit

Kuusi askelta uuteen harjoitustoimitukseen

REMONTTI Toimittajaopiskelijoille Tampereen yliopiston harjoitustoimitus on kuin toinen koti.

AAVEE

1. Taustaa Maaliskuussa 2013 Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnan kokouksessa todettiin, että opetustilat eivät vastaa nykyaikaa. Harjoitustoimitus oli uusittu viimeksi vuonna 2005 ja rakennettu vastaamaan sen ajan tarpeita. Vuosien aikana journalismi ja sen muodot ovat muuttaneet

LINSSI

paljon muotoaan. Älypuhelimet, tabletit ja omat kannettavat tietokoneet oli otettava opetuksessa paremmin huomioon. Vetovastuun projektista sai visuaalisen journalismin yliopistonlehtori Anssi Männistö.

2. Rahoitus

Pari kuukautta kokouksen jälkeen, touko-

STOORI

kuussa 2013, harjoitustoimituksen tilojen omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ilmoitti hakevansa kohteita erilaisiin demohankkeisiin, jotka sopisivat opetusympäristöjen kehitykseen. Ajoitus oli täydellinen. Tampereen yliopisto rahoitti hanketta yhdessä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa. – Ilman rahoittajia olisi saatu uusittua

DESKI

korkeintaan yksi luokkahuone, Männistö toteaa.

3. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy nimesi projektin vetäjäksi yrittäjä Jussi Savolaisen Sumplia Workshop Oy:stä. Harjoitustoimituksen uudistaminen on osa Savolaisen väitöskirjaa. Hän tutkii, mi-

ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit 7

JANNE TORIKKA

DANIEL HELANDER

”

Ilman rahoittajia olisi saatu uusittua korkeintaan yksi luokkahuone. Anssi Männistö, Yliopistonlehtori.

– Tällaiset työpajat ovat epätavallisia rakennusalalla, mutta toimivia, kun halutaan tehdä käyttäjilleen sopivat tilat, Savolainen toteaa. Työpajojen pohjalta uusi harjoitustoimitus löysi lopullisen muotonsa.

4. Uusi harjoitustoimitus

Harjoitustoimitus remontoitiin kesällä 2015. Luokkahuoneiden rakenteita muutettiin ja lähes kaikki pinnat uusittiin. Harjoitustoimituksessa työskentelee parhaimmillaan kymmeniä opiskelijoita samaan aikaan, joten lattia- ja kattomateriaalit vaihdettiin ääntä vaimentaviin. Tiloihin hankittiin myös puhelinkopit helpottamaan haastatteluiden tekemistä. Kalusteet vaihdettiin käytännöllisempiin ja muunneltavampiin. Harjoitustoimituksen ulkoasua päivitettiin kalusteiden uusilla väreillä. Toivottu uudistus oli keittiö, joka rakennettiin media-aukiolle. Päävastuussa harjoitustoimituksen uudesta ulkonäöstä oli sisustussuunnittelija Jaana Varjolahti, joka oli mukana jo vuoden 2005 remontissa. – Oli hyvä, että mukana oli sekä opettajia että oppilaita kertomassa mielipiteitään. Uuden harjoitustoimituksen pitää pystyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

5. Teknologian päivitys

Kalusteiden lisäksi myös tekniikka piti päivittää tälle vuosikymmenelle. Opiskelijat käyttivät entistä enemmän omia laitteitaan, joten ne oli otettava paremmin huomioon opetuksessa. Uuden tekniikan asentaminen oli remontin suurin urakka. Jokaiseen luokkaan asennettiin neljä mediatoistinta ja kattoon useita kaiuttimia. Myös osa pöytäkoneista korvattiin kannettavilla tietokoneilla.

LEISKA

ten saataisiin rakennettua mahdollisimman toimivia tiloja. Projektissa testattiin osallistavaa suunnittelua, joten opiskelijat olivat tärkeässä roolissa. Tammikuussa 2015 opiskelijoiden kanssa järjestettiin kaksi työpajaa, jotka Savolainen veti. Työpajoissa oli mukana kymmeniä opiskelijoita, jotka halusivat saada äänensä kuuluviin uuden harjoitustoimituksen suunnittelussa.

6. Opiskelijoiden mielipiteitä

Lukuvuoden alkaessa syksyllä 2015 uusi harjoitustoimitus avasi ovensa opiskelijoille, ja vastaanotto on ollut enimmäkseen myönteinen. Harkkarin sydän, kahvinkeitin, kerää opiskelijat yhdeksi suureksi perheeksi. Opiskelijatyöryhmässä mukana olleen Tuukka Tuomasjukan mielestä opiskelijoiden mielipiteitä kuunneltiin hyvin, ja uudistus vaikuttaa opiskeluun myönteisesti. – Mediat toimivat enemmän yhteistyössä keskenään, ja uudet tilat tukevat opiskelua paremmin kuin vanhat. Saara Selkämaa, Sara Harju

Tomi Einoselle 1990-luvun opiskeluvuosista mieleen ovat jääneet filmifestivaaleille tehty lehti ja ainejärjestön urheilutapahtumat.

Tampere opetti työelämään ja avioliittoon 90 VUOTTA Toimittajakoulutus tarjosi

kielioppia ja kekkereitä – opintojen varrelta löytyi vaimokin. ENSIMMÄINEN henkilöhaastattelu oli Oma aika -lehden päätoimittajalle Anna-Liisa Hämäläiselle kauhistus. – Haastattelin vuokraisäntääni elämänarvoista. Hän ihmetteli kysymyksiäni. Hämäläinen pääsi opiskelemaan tiedotusoppia vuonna 1975. Opinnot koostuivat luennoista ja käytännön työstä. Harjoitustoimituksessa tehtiin esimerkiksi omaa lehteä. Laitoksen välitön kulttuuri tuli Hämäläiselle yllätyksenä. – Maalaistytöllä oli ihmettelemistä, kun professori Pertti Hemánus totesi kaikkien kutsuvan häntä Enoksi. Ainejärjestö Tiedottajat oli aktiivinen, ja tiedotusopin kulttuuri tuntui urbaanilta. Vapaa-ajalla istuttiin Pinni-pubissa. Urheiluun Hämäläinen ei liikunnallisuudestaan huolimatta osallistunut. – Liikunta ei ollut pop. Se oli pinnallista. AHKERUUS palkittiin, kun kirjailija Petri Tamminen pääsi lukemaan tiedotusoppia vuonna 1987. – Luin pääsykokeisiin tauotta uudenvuodenpäivästä saakka, myös vapunaattona. Järkeilin, että nimenomaan silloin kiskon ratkaisevan kaulan muihin. Käytännön kursseilta Tamminen muistaa esimerkiksi uutiskeikan Urjalan puhelintolppatyömaalle. Myös valokuvalaboratorio on jäänyt mieleen. – Kehitysnesteiden höyry ja punahämy… Pikainen suudelma ei ole missään tuntunut yhtä salaperäisen huumaavalta kuin siellä. Ajanvietossa opiskelijoiden kanssa vallitsi rento ja piinaava tunnelma. Tietoviisaana itseään pitänyt Tamminen päätyi usein häviämään 10 kysymystä -visailuissa. Muuten vapaa-aika kului lähinnä kirjastossa. – Opiskelijabileissä kävin kerran. Onneksi, sillä tapasin siellä vaimoni. AVIOPARI Tomi Einosen ja Piia Pasasen

tiet kohtasivat Tampereella. MTV Uutisten toimituspäällikkö Einonen aloitti 1993, Yle Uutisten toimittaja–juontaja Pasanen vuotta myöhemmin. Pariskunta päätyi tekemään yhteisen gradun urheilusta.

Käytännön opiskelu ja monipuolisuus keräävät molemmilta kiitosta. Kursseilla harjoiteltiin valokuvausta ja radio- ja tv-työtä. Lehtikurssin työn tulokset pääsivät hyötykäyttöön Tampereen filmifestivaaleilla. Kielenhuollon ja suomen kielen opettajan Liisa Mannisen opit ovat jääneet Pasasen mieleen. Ensimmäiset kielioppitestit karsivat turhat luulot omasta osaamisesta. – Huomaan ajattelevani edelleen monesti, että Lippe ei tykkäisi tästä. Ainejärjestötoiminnassa urheilu oli tärkeää. – Tampereella oli kiva opiskella ja asustella. Viikonlopuiksi kaupunkiin jääneiden kesken oli hyviä pippaloita. Sekin vielä, että sain Tampereelta vaimon matkaan, Einonen naurahtaa. HYVÄ MAINE ja käytännön opetus houkuttelivat vapaan toimittajan ja Long Playn perustajan Johanna Vehkoon tiedotusopin pariin vuonna 1999. Professori Pertti Hemánuksen kuiva brittiläistyylinen huumori oli monen opiskelijan mieleen. Viestinnän teoriat eivät tosin aina jaksaneet innostaa. – Semiotiikasta tuli koko opiskeluajan kestäviä sisäpiirin vitsejä. Claude Lévi-Straussin teorioita viljeltiin aina sopivissa kohdissa. 2000-luvun taitteessa internet ja sähköposti olivat vielä uutta. Opetus ei aina pysynyt ajan hermolla. – Yhdellä legendaarisella tiedonhaun kurssilla opettelimme käyttämään puhelinluetteloa. Vehkoo kiittelee Radio Moreenin olemassaoloa. – Oli älyttömän hyvä, että meillä oli jo silloin oma radio, jossa pääsi kokeilemaan kaikenlaista.

Kuinka Hämäläisen ensikohtaaminen Aki Kaurismäen kanssa sujui? Mitä kysyttiin vuoden 1994 pääsykokeessa? Lue pidemmät versiot ja haastateltujen terveiset nykyisille opiskelijoille Utaimen verkosta. Elina Pikkarainen

8 ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit

Suomi-kuva rakentuu innovaatioista BRÄNDIT Vuonna 2015 yrittäjyys, peliala ja teknologian

menestystuotteet tarjoavat maallemme tarpeellista positiivista tunnettuutta. Suomi-kuvaan vaikuttavat ennen kaikkea ulkomaisen median Suomea käsittelevät artikkelit. SAKSALAISEN LEHDISTÖN mielestä “Suomen on keksittävä itsensä uudelleen”. Lama-Suomesta kuuluu lähinnä huonoja uutisia työttömyydestä ja hallituksen menoleikkauksista. Viime aikoina ulkomaille on kantautunut uutisia Suomen maanlaajuisesta lakosta, joka lamautti hetkellisesti osan yhteiskunnasta. Suomalaisten luotettavuus, puhdas luonto, koulutus ja hyvinvointi ovat Suomi-kuvan ikivihreitä kulmakiviä, jotka kiinnostavat ulkomaalaisia. Suomen markkinointi tarvitsee kuitenkin uutta energiaa myös yrityselämästä. Vaikka yritysrintamalla ei ole Nokian menetyksen jälkeen ollut selkeää lippulaivaa, pinnan alla on paljon potentiaalia. Suomen toivotaan muuttuvan tulevaisuudessa kansainvälisten suuryhtiöiden kotimaasta ketteräksi innovaatiomaaksi, jossa nuorten tuotekehittäjien ammattitaito tiivistyy kasvuyrityksiin. Journalismilla ja viestinnällä on tärkeä tehtävä tämän muutoksen edistäjinä. Suo-

KUVAT: DANIEL HELANDER, ROVIO, SUPERCELL

malainen Good News from Finland -verkkomedia tekee pääasiallisesti englanninkielisen uutisoinnin avulla tunnetuksi uusia kotimaisia innovaatioita ja startup-yrityksiä. Toimituspäällikkö Sara Vihavaisen mukaan Suomi tunnetaan maana, jossa on hyvät edellytykset yrittäjäksi ryhtymiseen. Esimerkiksi yrittäjyystapahtuma Slush on noussut merkittäväksi kansainväliseksi mediatapahtumaksi. SUOMI-KUVA MUODOSTUU Vihavaisen mukaan pitkälti kansainvälisen median kautta. Eniten vaikutusvaltaa on laajoilla alueilla seurattujen sanomalehtien, kuten The Guardianin ja The New York Timesin artikkeleilla. Siksi uusista innovaatioista kerrotaan suoraan toimittajille esimerkiksi sähköpostilistoilla. Suomen brändääminen onkin pitkälti sitä, että ulkomaalaisia toimittajia vakuutetaan suomalaisesta osaamisesta. Suomen Berliinin-suurlähetystössä luodaan tilaisuuksia suomalaisuuden markkinointiin. Lehdistö- ja kulttuuritiimin vetäjä, lähetystöneuvos Merja Sundström vastaa kaikesta suurlähetystön viestinnästä. Samalla hän pyrkii vaikuttamaan siihen, millaisia uutisia Suomesta kerrotaan saksalaisissa medioissa.

– Tavoitteena ei ole vain positiivisen Suomi-kuvan luominen, vaan todella suomalaisten tuotteiden vienti maailmalle, Sundström painottaa. Suomi-brändiä rakennetaan suurlähetystöissä järjestämällä ulkomaisten medioiden ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisia esimerkiksi messuilla ja kutsuvierastilaisuuksissa. Näin yritykset saavat esitellä innovaatioitaan. Toimittajia viedään myös Suomeen todistamaan ratkaisujen toimivuutta omin silmin. TARINAN MERKITYS kansainvälisillä markkinoilla kasvaa jatkuvasti. Good News from Finland -verkkosivustolla kerrotaan suomalaisesta osaamisesta pitkien ilmiöjuttujen avulla. Vihavaisen mukaan hyvin kirjoitettu journalismi on tärkeässä roolissa Suomi-kuvan viennissä. – Ihmiset saadaan kiinnostumaan suomalaisista tuotteista, kun ne tuodaan tarinoina lähelle lukijoita, Vihavainen selittää. Samoja tarinoita tarvitaan myös Suomessa. Jotta positiivinen Suomi-kuva säilyy, täytyy ulkomaalaisten lisäksi myös suomalaiset saada uskomaan Suomeen. Kea Pesonen

ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit 9

Omia juttuja maailmalle KOULUTUS Afrikkalaisten journalistiikan opettajien mielestä Tampereen

yliopiston toimittajakoulutuksen heikkous on lehden vähäinen jakelu.

DANIEL HELANDER

Dietrick Kaijanangomo (vas.), Robin Tyson ja Brenda Bukowa vierailivat Tampereen yliopistossa maanantaina. DIETRICK KAIJANANGOMON käsissä on uusin Utain-lehti. Hän selailee sen useampaan kertaan kannesta kanteen. – Onko tässä kansainvälisiä uutisia? hän kysyy hymyillen. Kaijanangomo on journalismin opettaja Dar-es-Salaamin yliopistossa Tansaniassa. Myös hänen oppilaidensa koulutukseen kuuluu yliopiston oman lehden tekeminen, mutta sen laajuus eroaa hänen käsissään lepäävästä Utaimesta huomattavasti. – Meidän lehdessämme on osiot paikallisille, kansallisille ja kansainvälisille uutisille. Lisäksi meillä on varattu tilaa myös urheilu-uutisille, hän kertoo. KAIJANANGOMO ja hänen kollegansa

Brenda Bukowa Sambian yliopistosta ja Robin Tyson Namibian yliopistosta ovat tulleet Tampereelle tutustumaan suomalaiseen toimittajakoulutukseen. Heidän yllätyksekseen koulutukset Suomessa ja Afrikassa muistuttavat paljon toisiaan. Kaikista heidän edustamistaan yliopistoista löytyy myös opiskelijoiden tekemä lehti sekä yliopiston oma radiokanava. Televisiostudio on vain Tansaniassa. – On hienoa huomata, että opetus on näin samanlaista, Tyson sanoo innostuneesti. SUURIMPANA ERONA toimittajat pitävät koulutusten käytännönläheisyyttä. Tyson,

Bukowa ja Kaijanangomo ihastelevat Utaimen ilmestymistä viikottain. He ihmettelevät, miten opiskelijat ehtivät muille kursseille ja miten koko lehti saadaan ylipäätään kokoon.

”

On tärkeää opettaa opiskelijoille paineen alla työskentelmistä.

Robin Tyson, Namibian yliopisto

Vaikka heidän yliopistoissaan ilmestyvät lehdet ovat huomattavasti laajempia, ne ilmestyvät kuukausittain tai kahden viikon välein. Tysonin mielestä afrikkalaisen toimittajakoulutuksen pitäisi tässä suhteessa ottaa mallia Tampereen yliopiston tavasta. – On tärkeää opettaa opiskelijoille paineen alla työskentelmistä, koska oikeissakin lehdissä on määräaika, milloin juttujen pitää olla valmiita, hän jatkaa. – Kun jotain juttua on mahdollisuus tehdä kaksi viikkoa, niin siitä katoaa se oikean toimituksen tunne.

TYSONIN MIELESTÄ heidän suurin ongelmansa on, että opiskelu ei ole tarpeeksi käytännönläheistä. Hän on myös sitä mieltä, että syy on pitkälti välineissä. Heillä ei ole käytössä läheskään niin paljon resursseja ja laitteistoa kuin Tampereella. Varsinkin kameravarasto herättää Tysonissa suurta kateutta. – On vaikea perustella kalliin radiotilan rakentamista vain 15 oppilaalle, hän sanoo ja kohauttaa harteitaan. Myös Kaijanangomo jakaa Tysonin näkemyksen välineiden puutteesta. – Meillä on vain tavallisia luokkahuoneita, jotka ovat täynnä pulpetteja. Ei meillä ole tällaisia tiloja, jossa opiskelijat voivat työskennellä näin vapaasti. LOPUKSI Tyson vielä hypistelee Utainta

käsissään. Hän ihmettelee lehden kalliilta vaikuttavaa paperia. – Myydäänkö näitä jossain? hän kysyy. Afrikkalaisten mielestä yliopiston lehden vähäinen jakelu on epäkohta koulutuksessa. Heidän mukaansa Utaimen pitäisi yrittää saada itselleen nykyistä enemmän näkyvyyttä tekemällä yhteistyötä Tampereen alueen muiden lehtien kanssa. Kaijanongomon opiskelijoiden tehtäviin kuuluu lehden kopioiden jakaminen muihin

kouluihin ja valittuihin laitoksiin. Yleensä lehti on ilmainen, mutta jotkut haluavat aika ajoin myös maksaa siitä. Tysonin mielestä tätä näkökulmaa ei pidä väheksyä toimittajakoulutuksessa. – Kyllähän myös se kuuluu asiaa, miten lehteä saa esille ja omia juttuja maailmalle. Se on tärkeä osa toimittajana olemista, hän sanoo. Henna Korkala

MIKÄ?

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen kansainvälinen yhteistyö ○○Afrikkalaisten toimittajien vierailu on osa North-South-South-ohjelmaa ○○Ohjelmaan kuuluu Suomesta Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Helsingin Svenska social- och kommunal högskolan ○○Joka vuosi myös suomalaisia vierailee Afrikassa ○○Koulutusvaihtoa on tehty jo ainakin 15 vuotta

10 ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit

Puusta glamouria PAPERITEOLLISUUS Toimitukset

ja paperitehtaat kamppailevat samojen ongelmien parissa. Kiperän tilanteen keskellä kysyntää riittää silti edelleen. Kuvat: Daniel Helander Teksti: Karoliina Paananen

ajassa kartalla luotain n채kym채 ideat media el채mykset huvit 11

12 ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit

Paperikone on 8 metriä leveä ja lähes puoli kilometriä pitkä.

VOGUEN ja Top Gearin lukijat pitelevät käsissään eteläsuomalaisen pienmetsänomistajan kasvattamaa kuusta. Monen aikakauslehden reitti metsästä lehtikioskin hyllylle alkaa Lohjalta Kirkniemen paperitehtaalta. Sappi Limited -konserniin kuuluvan tehtaan kolme paperikonetta valmistavat vuoden aikana 735 000 tonnia aikakauslehtipaperia. Valmis paperi lähtee Kirkniemestä painoihin ympäri maailmaa valtavina rullina. Kirkniemessä tuotetusta paperista vain 4 prosenttia päätyy kotimaisiin julkaisuihin, ja loppu menee vientiin. Suuri osa paperista jää Eurooppaan, ja osa päätyy esimerkiksi Australiaan ja Venäjälle. Tehtaalta lähtee paperia yli 70 maahan. VIIME VUODET ovat olleet synkkiä aikakauslehdille. Aller Media lopetti tänä vuonna Olivian ja Divaanin printtijulkaisut.

”

Tyhjä sali on merkki siitä, että tehtaassa kaikki sujuu niin kuin pitääkin. Aino Kesäniemi, kehitysinsinööri

Myös nuortenlehti Miss Mix ja musiikkilehti Rytmi ovat kadonneet markkinoilta viime vuosien aikana. Monet aikakauslehdet ovat siirtyneet kokonaan verkkoon. Aikakauslehtien kokonaislevikit laskivat vuoden 2014 aikana 3,8 prosenttia. Silti suomalaiset ovat ahkeria tilaamaan aikakauslehtiä. Vain murto-osa aikakauslehdistä ostetaan irtonumeroina. Kysyntää riittää edelleen, eikä aikakauslehtimarkkinoilla peli ole vielä pelattu. Perinteisten painettujen aikakauslehtien kanssa kilpailevat verkkojulkaisut ja blogit ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Sähköisen viestinnän yleistyessä painopaperinkin kysyntä on laskenut. Vaikeassa taloustilanteessa verrattain hyvin pärjännyt Kirkniemen paperitehdaskaan ei ole selvinnyt kolauksitta. Vuonna 2014 Sappi irtisanoi 51 työntekijää tehtaan yli 600 työntekijästä. Julkaisutapojen muutokset asettavat pape-

riteollisuudelle uusia haasteita. Tehtaalla tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti. Kun markkina-alueena on koko maailma, eivät yksittäisten alueiden heilahdukset riitä pysäyttämään valtavia paperikoneita. Tehtaan teknisen tuotepäällikön Merja Turvan mukaan tehtaalla ei ole hätää, sillä vakiintuneita asiakkaita on paljon. Kovan kilpailun keskellä myös uusia asiakkaita tulee jatkuvasti. TEHTAAN SUURIN paperikone täyttää puoli kilometriä pitkän salin lähes kokonaan. Valtava tehdashalli on tyhjillään työntekijöistä, ja ikkunoiden takana valvomoissa istuu operaattoreita ja muuta valvomohenkilökuntaa. Paperitehtaalla työskentelevän kehitysinsinöörin Aino Kesäniemen mukaan autiona ammottava sali on varsin positiivinen näky.

MIKÄ?

Kirkniemen paperitehdas

Tehdassali on 500 metriä pitkä.

○○Sijaitsee Lohjalla Kirkniemessä. ○○Vuonna 1966 rakennettu tehdas täyttää ensi vuonna 50 vuotta. ○○Kuului alun perin Metsäliiton Teollisuus Oy:lle, jonka jälkeen se oli osa M-real-yhtymää. ○○On kuulunut Sappi Limited-konserniin vuodesta 2009 alkaen ○○Tehtaalla työskentelee 550 työn-tekijää. ○○Tehtaassa on kolme paperikonetta. ○○Kirkniemessä tuotettuun aikakauslehtipaperiin on painettu muun muassa Elleä, Der Spiegeliä, National Geographicia ja Optiota.

Kirkniemen tehtaassa käytetään vain kotimaista puuta.

ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit 13

Kehitysinsinööri Aino Kesäniemi tuntee paperinvalmistusprosessin läpikotaisin.

– Tyhjä sali on merkki siitä, että tehtaassa kaikki sujuu niin kuin pitääkin. Tehtaan massamies Antti Kukanaho työskentelee pääosin valvomosta käsin. Kukanaho tuli Kirkniemeen vuonna 1995, mutta on työskennellyt paperialalla jo vuodesta 1977. Paperinvalmistuksen automatisoituminen näkyy tehtaassa työtehtävien muuttumisessa. Koneet kirjaavat itse havaintoja esimerkiksi paperin laadusta, ja tieto kulkeutuu paperikoneilta valvomoiden tietokoneille. Tehdassalissa ei henkilökuntaa juuri näy, vaikka työtä tehdään koko ajan. Tuotantoon puut tulevat useimmiten 100 kilometrin säteeltä tehtaasta. Paperikoneen käsittelyssä puu ja muut ainesosat ovat noin vuorokauden verran. Lopputuloksena on painoa varten valmispaperi.

Hienolaatuinen ja visuaalisesti miellyttävä paperi on tehtaan valttikortti. Käsinkosketeltavuus on tärkeä osa aikakauslehden lukemisen kokemusta. – Korkealaatuinen paperi antaa tuotteelle fyysisyyden tunteen, Turva kertoo. Fyysisyys ja sen korostaminen onkin yksi mahdollisuus herättää lukijan kiinnostus. Mondo-lehden art director Katju Aro pitää varmana sitä, että painetun lehden fyysisyys tulee korostumaan entisestään. – Nyt on alkamassa suunnittelun näkökulmasta uusi aika, sillä paperin laatu, painomuste ja erilaiset painotekniikat nousevat taas erottautumistekijöiksi. Myös lehden säilytettävyys ja kauneus esineenä korostuu. – Uskon, että se käsityöläisyys, mikä lehtiin liittyy, tulee vain korostumaan, kertoo Aro.

Massamiehenä työskentelevän Antti Kukanahon työhön kuuluu muun muassa massojen lisäaineiden annostelu paperikoneille.

”

Käsityöläisyys tulee vain korostumaan.

Katju Aro, Mondo-lehden art director

SUOMALAISET osaavat valmistaa niin hyvää paperia, että sitä halutaan myös toiselle puolelle maailmaa. Suomalaiset lukevat verrattain paljon aikakauslehtiä, ja printtiversiotkin tekevät yhä kauppaansa. Laskevien tilastokäyrien taakse jäävät helposti uudet ja kilpailukykyiset julkaisut. Paperiteollisuudella toivoa riittää niin kauan kuin lehtien printtiversiot sinnittelevät. Paperikoneet pyörivät lähes tauotta vuorokauden ympäri koko vuoden. Koneen pyörät pysähtyvät vain muutamia kertoja vuodessa. Tehdas tyhjenee ainoastaan jouluksi ja juhannukseksi, jolloin koko tehtaan väki pääsee pyhien viettoon. Lehtitaloissa valot sammutetaan yöksi. Karoliina Paananen

Paperi päällystetään molemmilta puolilta kahteen kertaan.

14 ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit

Tällainen on Mediaperhe MEDIAN KÄYTTÖ Puoli yhdeksän uutiset, Pikku Kakkonen vai Netflix? Eri-ikäiset kuluttajat

navigoivat samassa mediaympäristössä. Isä lukee uutissivustoja, poika pelaa NHL-pelejä. Nuoren tavoittaa Whatsappilla ja mummo kuuntelee Yle Radio Suomea. Aika on kortilla ja kuluttajalta vaaditaan valintoja. Valtavasta tarjonnasta poimitaan rusinat päältä. Teksti: Meri Lantela Kuvat: Laura Okkonen

Lassi Lapsi 10–12-vuotias

○○ Lassin löytää painetun sanan parista. 0–12-vuotiaat käyttävät mediaa useimmiten lukemalla. 94 % ikäryhmästä lukee tai heille luetaan viikoittain tai useammin. Lasten ja nuorten lehdistä luetuin on Aku Ankka. ○○ Toiseksi yleisin tapa on televisio-ohjelmien tai kuvatallenteiden katsominen. Yli 10-vuotiaat peruskoululaiset viettävät television ääressä päivittäin 69 minuuttia. Alle 10-vuotiaiden suosikkiohjelma on useimmiten Pikku Kakkonen. Kymppisynttäreiden jälkeen poikien suosikkiohjelmaksi nousee Simpsonit. Yli 10-vuotiaiden tyttöjen lempiohjelma on Salatut elämät. ○○ Televisio löytyy lähes jokaisen lapsen kotoa. Lassi ei kuitenkaan välttämättä pääse katsomaan televisiota omassa

Ninni Nuori 16–24-vuotias

○○ Ninnin tavoittaa netistä. Hänen ikäryhmästään 94 % käyttää internetiä päivittäin tai lähes päivittäin. Lähes saman verran nuoria käyttää päivittäin yhteisöpalveluja, kuten Facebookia. ○○ Ninnin saattaa löytää myös Instagramista. Alle 25-vuotiaista jo 40 % käyttää Instagramia. ○○ Myös verkkolehdet ja uutissivustot saavat nuorista lukijoita. 87 % nuorista käyttää näitä sivuja päivittäin. ○○ Ninnin tavoittaa myös puhelimen pikaviestimillä: 77 % ikäryhmästä käyttää pikaviestinpalveluita päivittäin. ○○ 10–24-vuotiaat viihtyvät television ääressä etenkin puoli kahdeksalta: ikäryhmän katsotuin ohjelma on Salatut elämät. Television ääressä vietetään keskimäärin 77 minuuttia päivittäin. ○○ Alle 24-vuotiaat löytää varmimmin Radio Suomipopin taajuudelta. ○○ Ninnin läppäriltä löytyy mahdollisesti myös Netflix. New York Times -lehden mukaan Netflixin tilaajia on Suomessa yli puoli miljoonaa. Ninnin ikäryhmästä 32 % on käyttänyt Netflixiä tai muita tilausvideopalveluita.

huoneessaan: vain kolmanneksella Lassin ikäisistä lapsista on televisio omassa huoneessaan. Nuorempien lasten huoneista medialaitteita löytyy harvemmin. ○○ 65 % Lassin ikäisistä viettää aikaa pelikonsolin ääressä kuukausittain tai useammin. Alakouluikäisistä lapsista yhdeksän kymmenestä pelaa viikoittain. ○○ Lassin ikäisten suosikkipeleihin kuuluvat esimerkiksi Super Mario -pelit. Tilastojen valossa Lassin suosikkipelejä ovat NHL-pelit. Tytöt puolestaan viihtyvät parhaiten Simsin parissa. ○○ Peruskoululaiset viettivät aikaa tietokoneella koulupäivinä keskimäärin 80 minuuttia ja viikonloppuisin hieman enemmän.

ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit 15

Antti Aikuinen 35–44-vuotias

○○ Antti viihtyy tietokoneruudun äärellä. Hänen ikäryhmästään 92 % käyttää internetiä päivittäin tai lähes päivittäin. ○○ Antin löytää verkkolehtien tai uutisivustojen ääreltä yhtä usein kuin teiniikäisen. 86 % Antin ikäisistä vierailee uutissivustoilla päivittäin. ○○ Facebook ja Youtube ovat Antille tuttuja. 73 % hänen ikäryhmästään käyttää yhteisöpalveluja päivittäin tai lähes päivittäin. ○○ Sanomalehdet tavoittavat 71 % Antin ikäryhmästä. Sanomalehtien tavoittavuus kasvaa tasaisesti iän karttuessa. ○○ Anttia kannattaa lähestyä perinteisellä tekstiviestillä. Vain 20 % Antin ikäisistä käyttää puhelimen pikaviestipalveluita päivittäin ○○ Radiokanavista Antti valitsee todennäköisesti Radio Suomipopin tai Yle Radio Suomen. Suomalaiset kuuntelevat keskimäärin kahta radiokanavaa päivässä.

Eira Eläkeläinen 65–74-vuotias

○○ Eiran ikäryhmästä 15 % käyttää Facebookia tai muita yhteisöpalveluita. Puolet yli 65-vuotiaista lukevat verkkolehtiä tai uutissivustoja. ○○ Eiran löytää varmimmin Tampereen radiotaajuudelta 99,9, Yle Radio Suomen kuuntelijoista. ○○ Televisionkatsojana Eira kuuluu Suomen kärkiryhmään. Yli 65-vuotiaat viettävät television äärellä lähes 5 tuntia päivässä. Puoli yhdeksän Yle Uutiset kerää noin puolet ikäryhmästä television pariin. ○○ Internet ei ole kaikille eläkeläisille tuttu. Yli 74-vuotiaista 66 % ei ole käyttänyt internetiä koskaan. Kuitenkin 41 % kaikista eläkeläisistä viihtyy internetin ääressä jopa päivittäin. ○○ Whatsappilla Eiraa ei kannata tavoitella. Eläkeläisistä vain 1 % käyttää puhelimen pikaviestimiä päivittäin. ○○ Eira kuuluu aikakauslehtien suurimpaan lukijaryhmään. Aikakauslehti löytyy myös useimmiten naispuolisen lukijan kädestä. Lähteet: Tilastokeskus, DNA:n somebarometri, Mediakasvatusseuran Lapsiperheiden mediakysely 2012, Finnpanel, Sanomalehtien liitto

16 ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit

Intohimolla maailman ympäri KANSAINVÄLISYYS Kun on vieraillut kaikissa maailman maissa, jää jäljelle repullinen tarinoita.

Retkien pohjalta maailmaa ymmärtää paremmin.

SOFIA KUISMA

Hyvältä ulkomaantoimittajalta vaaditaan Rauli Virtasen mukaan sitkeyttä ja empaattisuutta.

RAULI VIRTASTA ajoi maailmalle uteliaisuus. Kesätoimittajana häntä pyydettiin kirjoittamaan juttuja Latinalaisesta Amerikasta, mutta tuntui kummalliselta tehdä ulkomaanjuttuja käymättä mantereella itse. Luettuaan Etelä-Amerikkaan liittyvää kirjallisuutta hän halusi itse lähteä. – Hyppäsin rahtilaivaan ja läksin. Sillä tiellä olen edelleen. Selviytyminen ja itsensä toteuttaminen tuntuivat arvokkailta nuorelle miehelle. Menneinä aikoina ilmapiiri ja ihmiset olivat erilaisia, mikä oli Virtasen mukaan suomalaispojalle mukaansatempaava kokemus. – Paikasta toiseen matkustamiseen tuskastuu välillä vuosikymmenien jälkeen, sillä se on kovin vaivalloista. Ei kuitenkaan niin paljon, että olisin lyönyt hanskoja tiskiin. SAAPUMINEN toiseen paikkaan on aina mielialaa ylentävää, ja asioita näkee yhtäkkiä eri tavoin. Paikan ei tarvitse olla uusi, sillä samoissa paikoissa vierailussa on oma viehätyksensä. Kaupunkeihin ja niiden ongelmiin kerää perspektiiviä, kun niitä seuraa vuosien ajan. Virtaselle vierailut Afganistanissa ovat tuttuja, ja paikalliset nuoret pyy-

tävät häntä kertomaan vuosikymmenien takaisesta Kabulista. – Siinä saa paikan lisäksi myös otteen ihmisiin, Virtanen sanoo. IHMISTEN TAPAAMINEN on Virtaselle tärkeintä. Virtanen nauttii vieraanvaraisuudesta, kun ihmiset ovat valmiita antamaan vähästäänkin. Toimittajasta pitää löytyä tarpeeksi tutkimusmatkailijaa, ja asioiden epäileminen kannattaa. Asenteen tulee Virtasen mukaan olla avoin, mutta moraali on säilytettävä. Eniten Virtanen korostaa intohimoa työhön.

”

Hyppäsin rahtilaivaan ja läksin. Sillä tiellä olen edelleen.

– Toimittajan täytyy lähteä siitä, että tekee työtä, josta pitää. Työn ulkopuolinen toiminta on tärkeää, mutta on hyvä, ettei

koe työtään tavallisena kahdeksasta neljään kestävänä toimistotyönä. Hyvä ulkomaantoimittaja on ahkera, osaa historiaa ja kieliä sekä pystyy sopeutumaan kaikkiin olosuhteisiin. – Vuoristossa sisseillä voi olla tarjolla vain kanaa, eikä vihanneksia ole saatavilla. Nirso ei voi olla. Hyvät unenlahjat auttavat siinä, että pystyy lepäämään jännittyneenä ja ikävän tilanteen jälkeenkin, Virtanen opastaa. Kansainvälisyys on Virtasen mielestä yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Kansainvälisyydellä Virtanen tarkoittaa ymmärrystä siitä, ettei Suomi ole kaiken napa vaan maailmassa asuu muitakin ihmisiä. – Suomessa on omat hyvät puolensa, mutta ei tulisi lukkiutua siihen, että on lottovoitto syntyä Suomeen ja kaikkialla muualla joku mättää. LUKIOSSA Virtanen menestyi maantieteessä, mutta suunnitelmat luonnonhistorioitsijan urasta muuttuivat äidinkielenopettajan vakuuteltua hänet. Kesätoimittajana Virtanen koki tarpeelliseksi journalismin opiskelun ja aloittikin opinnot Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiede-

kunnassa päästyään ylioppilaaksi. Virtanen keskeytti opintonsa kolmen lukukauden jälkeen kyllästyttyään teoreettisuuteen. Virtanen neuvoo suorittamaan loppututkinnon. – Se ei välttämättä riitä, että osaa kirjoittaa hyviä tai keskinkertaisia juttuja. Tänä päivänä kilpailu on kovaa, joten työpaikan saakin se, jolla on loppututkinto. Sofia Kuisma

KUKA?

Rauli Virtanen ○○Syntynyt vuonna 1948. ○○Työskennellyt toimittajana ja freelancerinä eri medioissa, on tuottanut lisäksi dokumentteja ja kirjoittanut tietokirjoja. ○○Toiminut ulkomaan kirjeenvaihtajana New Yorkissa, Lontoossa ja Bangkokissa neljällä eri vuosikymmenellä. ○○Saanut uransa aikana tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon ja Puolustusvoimain sotilasansiomitalin.

ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit 17

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Persoonaa peliin MEDIAPELIÄ

Erikoistuminen, verkostot ja näyttävä portfolio kiinnostavat työnantajaa, mutta myös työnhakijan persoonallisuudella on merkitystä.

Annukka Tammilehto FLICKR

KONTAKTIEN HANKKIMINEN on tärkeää, mutta työnantaja haluaa myös tietää, minkälainen työnhakija on ihmisenä. Työsuojelurahaston tutkimusasiantuntija, psykologi Mikael Saarinen on tehnyt töitä moneen eri mediaan. Saarinen sanoo, että asiantuntijuus on ollut hänen käyntikorttinsa, jonka avulla hän on luonut verkostoja eri mediavälineisiin. Saarisen mukaan työnhakijan persoonallisuus jää usein ansioluettelon jalkoihin. Työhakemuksessa kannattaa mainostaa omaa persoonallisuuttaan työyhteisön jäsenenä. Esimerkiksi kyky tarkastella itseään muiden silmin on olennainen osa sosiaalisia taitoja, jotka ovat arvokkaita työelämässä.

Jo yli neljännes television ohjelmatarjonnasta on tositelevisiota. Ihmiset haluavat nähdä yhä shokeeraavampia tunteita. LÖSÄHDÄN sohvalle väsyneenä. Napsautan television auki ja alan selata kanavia. Jutta ja puolen vuoden super dieetit, Ensitreffit alttarilla tai Aatami etsii Eevaa. Huokaisen. Taasko tätä?

Anni Lehto

Miten oppia median moniosaa jaksi? Lue lisää verkkolehdestä.

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Minä määrään naamastani Selfieiden eli omakuvien ottajat eivät aina innostu, kun toimittaja pyytää lupaa kuvata. Miksi selfieiden ottaminen on niin yleistä, Helsingin yliopiston dosentti, mediatutkija Johanna Sumiala? – Mediakulttuurin vallitseva ajattelutapa on, että olla näkyvillä on yhtä kuin olla olemassa. Selfieiden ottamiseen liittyy ajatus, että ihminen voi itse hallita omaa näkyvyyttään. Miksi toimittajien ottamia kuvia vierastetaan? – Ihminen on oman katseensa kohteena, kun hän ottaa selfien. Toimittajan ottamasta kuvasta ei tiedä, mihin kuva päätyy ja kuka sitä katsoo, joten katseen kohteeksi asettuminen arveluttaa. Kuvaa saattavat katsoa sellaiset ihmiset, joille ei haluaisi kuvaansa näyttää. Miksi kuvaa pidetään henkilökohtaisempana kuin tekstiä?

– Kuvat ovat paljastavampia kuin sanat, joiden taakse voi kätkeytyä. Kuvan taakse on vaikea piiloutua etenkin silloin, kun kuva ei ole ihmisen omassa hallinnassa. Selfieistä voi itse valita parhaimman otoksen. Kun toimittaja ottaa kuvan, päätösvalta kuvasta siirtyy hänelle. Miten kuvaaja voi rakentaa luottamusta kuvattavaan, jotta kuvien ottaminen onnistuisi? – Kuvaajalta vaaditaan läsnäoloa, tunneälyä ja ihmissuhdetaitoja. Myös kuvauspaikan on hyvä olla sellainen, että kuvattava voi olla siellä luontevasti. Keinotekoisuus ja väkinäisyys jäykistävät kuvattavaa. Lisäksi kuvaajan ammatillinen varmuus esimerkiksi välineiden hallinnassa lisää luottamusta. Anni Lehto

Katolisen kirkon paavi Franciscus on ollut viime aikoina reissussa Vatikaanin valtaistuimeltaan. ”Maailma on niin hullu, että järjen ääntä edustaa mies, joka uskoo pyhimyksiin ja onnea tuottaviin pyhäinjäännöksiin. #paavi” @SaskaSaarikoski, Twitter ”New Yorkissa on kuulemma joku valkoisessa kaavussa heilunut herra herättänyt vähän huomiota. #lahti #marginaalit #paavi” @HannesMattila, Twitter ”#AngelaMerkel’ille on oma emoji, #paavi’n usa-visiitille on oma emoji. Vaadin esim #Aarnio-emojin, se voisi olla vaikka kännykkä kengässä.” @HeiniNieminen, Twitter ”Katolinen kirkko onkin yksi maailman vanhimmista vielä toimivista bisneksistä. PR-kiertueet herättävät näköjään edelleen huomiota. Tuossa bisneksessä tuotantokustannukset ovat minimaaliset ja kassavirta maksimaalinen, kun ei tarvitse muuta tuottaa kuin lupauksia, joista ei tarvitse koskaan joutua vastaamaan. :D” F1:n seuraaja, Mtv.fi Anni Lehto

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Katri Simola: ”Jos olisin itse toimittaja, niin pitäisin sitä varmaan vastenmielisenä.”: terveys- ja hyvinvointiaikakauslehtien päätoimittajien käsityksiä piilomainonnasta, Tampereen yliopisto, 2015.

tammilehto.annukka.s@student.uta.fi

⋆ ⋆LÄMPENEE

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

TUTKIMUS SELVITTÄÄ, mitä päätoimittajat ajattelevat piilomainonnasta ilmiönä. Päätoimittajien mukaan tuote- ja palveluesittelyt ovat lehdissä lukijoita varten. Päätoimittajat eivät välttämättä määrittele tuotepalstoja tekstimainonnaksi, koska juttujen valinnassa on käytetty journalistista harkintaa. Anni Lehto

Käsin piirrettyjä animaatioita tekevien yhtiöiden rivit harvenevat entisestään.

JAPANILAINEN Studio Ghibli on käsin piirrettyjen animaatioelokuvien viimeisiä toivoja, mutta yhtiö on ilmoittanut pitävänsä taukoa elokuvien tuotannosta. Ghiblin perustaja ja kantava voima Hayao Miyazaki jäi viime vuonna eläkkeelle. Hän arvioi Los Angeles Times -lehden haastattelussa, että käsin piirrettyjen animaatioiden tarina on päättymässä. STUDIO GHIBLI on tunnettu pitkistä animaatioelokuvistaan, kuten Henkien kätkemästä ja Naapurini Totorosta. Studion uusin elokuva Marnie – tyttö ikkunassa saa Suomen ensi-iltansa lokakuun alussa. Anni Lehto

VUONNA 2014 tositelevision osuus ohjelmatarjonnasta oli 26 prosenttia. Intiimistä yksityisyydestä on tullut julkista omaisuutta. Elämme tirkistelykulttuurissa. Koko elämänkaari synnytyksestä parisuhteeseen ja tulevaisuudessa mahdollisesti kuolemaan dokumentoidaan tositelevisioksi. Tositelevisiosta haetaan aitoja tunteita ja samaistumiskohteita. On kuitenkin vaikea ymmärtää, mitä aitoa voi olla teknisesti toteutetussa televisioohjelmassa.

”

Itsetunnon pönkittäjänä tositelevisio on lyömätön.

ITSETUNNON PÖNKITTÄJÄNÄ tositelevisio on lyömätön. Mielihyvää saadaan katselemalla reilusti ylipainoisen hikoilua juoksumatolla. Tyytyväisenä vertaillaan omaa kroppaa telkkarin kilpailijaan ja hurskastellaan, ettei ikinä päästettäisi itseään samanlaiseen kuntoon. Käsikirjoittaja Outi Keskevaarin mukaan syyt hakeutua tositelevisioon ovat pitkälti samat kuin katsoa sitä. Halutaan testata, mitä minusta ajatellaan ja miten itse pärjään. Mukaan mahtuu myös julkisuudelle ahneita. Onhan entinen Big Brother -kilpailijakin automaattisesti juontaja. TOSITELEVISIO on paitsi kasvattanut suosiotaan, myös muuttunut aiempaa shokeeraavampaan suuntaan. Keskevaarin mukaan fyysiset kilpailuohjelmat alkavat olla nähtyjä. Joskus on leikitelty ajatuksella formaatista, johon pian kuolevat voisivat hakea. Silloin kilpailun turvallisuudella ei olisi merkitystä. TOSITELEVISIO MYY. Suosio lienee kuitenkin osin näennäistä.Tosi-tv lohkaisee leijonanosan koko tarjonnasta, sillä sitä on halpa tuottaa ja helppo monistaa. Pyöriikö tosi-tv monen ruudulla myös siksi, koska vaihtoehtoja ei ole? Jälleen kerran ohjelmatarjonnasta ärtyneenä suljen huokaisten telkkarin. Minua ei rentouta toisten ihmisten intiimeiden asioiden vahtaaminen. Toivon, että huomenna telkkari tarjoaa minullekin katsottavaa – jopa shokeeraavaa sellaista.

18 ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit

Tosi-tv kymmenessä sekunnissa

MIKÄ?

Snapchat ○○Älypuhelinsovellus, jolla lähetetään kuvia ja videoita, eli snäppejä. ○○Kuvat ja videot kestävät maksimissaan 10 sekuntia ○○Snäpit eivät tallennu puhelimeen, vaan katoavat heti avaamisen jälkeen ○○Snäpit lähetetään kavereille tai tallennetaan omaan tarinaan, missä ne säilyvät vuorokauden ajan ottohetkestä ○○Kuvan lähettäjän ja vastaanottajan pitää olla Snapchat-kavereita ○○Kuvat ja videot otetaan tilanteessa ja muokkausmahdollisuudet ovat rajalliset ○○Päivittäin lähetetään 400 miljoonaa snäppiä

SNAPCHAT Maailman nopeimmin

kasvava viestisovellus erottuu muusta somesta rosoisuudellaan.

NYT! Yhdistän Snapchatin videopuhelun somejulkkiksen kanssa. – Eihän haittaa, jos syön tässä samalla, vastaa Paju Purovuo, 26, suu täynnä puuroa. Purovuo on listattu yhdeksi Snapchatin suureksi suomalaiseksi. Viime viikonloppuna Purovuo lauloi seuraajilleen toivekatkelmia 90-luvun hiteistä. Purovuon huumoripohjaisia videopätkiä on katsonut parhaimmillaan yli 1 200 ihmistä. Itsekin blogia pitänyt Purovuo uskoo, että snäpeissä ihmiset osaavat olla aidompia kuin esimerkiksi loppuunsa hiotuissa blogeissa. Purovuon mielestä sovelluksessa tärkeintä ovat hauskat jutut ja mielenkiintoiset persoonat. Snapchattien lähettäminen, snäppäily, on koukuttavaa.

– Ei tarvitse katsoa iltaisin Netflixiä. Snäpit ovat elämän tosi-tv:tä. Toisin kuin lähes kaikissa muissa sosiaalisissa medioissa, Snapchatissa ei kerätä tykkäyksiä, jakoja tai seuraajia. Snäpit eivät myöskään tallennu käyttäjän profiiliin muiden katseltaviksi. Kuvien ei tarvitse olla yhtä harkittuja kuin Facebookissa. MIES ISTUU BUSSISSA, pelleilee koirapuistossa, keittää kahvia ja puhuu etukameralleen. Pääasiassa puhuu. Kymmenen sekunnin videot toisensa perään muodostavat tajunnanvirtaisen Mieskettu-snäppääjän videopäiväkirjan. Lähetän Miesketulle videon ja kysyn häntä haastateltavaksi. Muutamassa minuutissa saan vastauksen.

Snapchat-persoonalle haastattelu käy vaikka heti. Konsta Kettunen, 26, mieltää itsensä snapchattailun pioneeriksi. Helsinkiläisen mainostuotantoyhtiön katolla tuulee, ja kuvaruutuun ilmestyy miehen snäpeistä tutut pitkät punaiset hiukset. – Snapchatissa ei voi feikata fiilistä ja tunteita. Etukamera vaan laitetaan päälle. Siitä puuttuu kaikki suunnittelu, harkittu tarinankerronta ja editointi. VUONNA 2014 palvelu nimettiin maailman nopeimmin kasvavaksi some- ja viestisovellukseksi. Palvelun reaaliaikaisuus kiinnostaa myös yrityksiä. Erityisesti Yhdysvalloissa Snapchatin kautta järjestetään laajoja kilpailuja ja kampanjoita.

Suomessa sovellus teki varsinaisen läpimurtonsa vasta viime kesänä. Verohallinnon snäpeissä vilahtaa taukohuoneen pullapitkot. Videoilla annetaan virkamiehille kasvot ja yritetään muuttaa ihmisten mielikuvaa verohallinnosta. Radiokanava jakaa tunnelmia studioista ja festareilta. Snapchatilla voidaan rakentaa ihmisten ja yritysten julkisuuskuvaa tavoilla, mihin muut sosiaaliset mediat eivät pysty. Kettunen uskoo Snapchatin merkityksen markkinoinnissa kasvavan koko ajan. Uusi somesukupolvi haluaa kaiken nopeasti. Snapchat toimii siinä hyvin. Vilma Flinkman

ajassa kartalla luotain näkymä ideat media elämykset huvit 19

FANIEN OMISTAMA

DANIEL HELANDER

NÄIN KOIN

Sara Harju

harju.sara.h@student.uta.fi

Toiset pakenevat henkensä edestä saadakseen uuden elämän, toiset luovat sen internetissä. TULEN KOTIIN, vaihdan vaatteet. Istun täydellisesti sisustetun asuntoni ruokapöydän ääreen ja syön iltapalaa. Menen nukkumaan. Suljen tietokoneen. Sitten nukun oikeasti. Paremman elämän on voinut luoda internetissä jo kauan. On virtuaalimaailmoja, joihin upotetaan aikaa ja rahaa. Ala-asteella aloitetaan Habbo Hotelista, vanhempana jatketaan Second Lifeen. Vaikkei fyysisesti jaksaisi laittaa tikkua ristiin ulkonäkönsä puolesta, virtuaaliminä voi shoppailla ja vaihtaa hiustenväriään harva se päivä. Kaksi elämää, kaksi persoonaa. Ainakin toisesta voi tehdä juuri mieleisensä. Joku toinen lähtee kotoaan lopullisesti ja päätyy tilapäismajoitukseen toiselle puolelle maailmaa. Syö iltapalaa, jos sitä on tarjolla. Menee nukkumaan. Ei omista tietokonetta.

TAMPERE UNITED ajautui vuonna 2011 konkurssiin, mutta seuran fanit päättivät jatkaa. Fanien perustama Tamu-K saavutti kolmannen sarjanousunsa neljän vuoden sisään ja nousi Tampereen piirin 3. divisioonaan. Viidenneksi korkeimman sarjatason otteluissa on yleensä muutamia katsojia, mutta Tamu-K:n viimeistä ottelua seurasi 502 katsojaa. Ensi kaudella joukkue pelaa nimellä Tampere United.

MUISTILISTA 1.10.–7.10.2015

ANNUKKA TAMMILEHTO, ERIKA LÄÄRÄ

TORSTAI

PERJANTAI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

KIRJAILIJATAPAAMINEN

TOIMITTAJAKOULUTUS 90 VUOTTA

MEDIAPOLIKSEN AVOIMET OVET

RRR PIHAKIRPPIS

URHEILU- JA MUSIIKKIVISA

METSÄJOOGAA VALKEAKOSKELLA

KELLO KUUDEN KONSERTTI

Tapaa 5 kirjailijaa, joiden teokset ovat ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2015 saajiksi

Toimittajakoulutus juuri nyt ja silloin ennen. Toimittajakoulutus juhlii.

Osallistu Yle Tampereen Radion suoraan lähetykseen ja kokeile studiotyöskentelyä Yle TV2:n studioissa.

Asukkaat myyvät tavaroitaan etupihoillaan. Myynnissä myös kahvia, mehua, leivonnaisia ja hunajaa.

Testaa oma urheilu- ja musiikkitietoutesi.

Rentoudu joogassa metsän hiljaisuudessa.

Tampereen konservatorion opiskelijat ilahduttavat kirjaston vierailijoita musiikillaan.

Ilmainen

Ilmainen päiväjuhla ja jatkot, ennakkoilmoittautuminen

Ilmainen

Ilmainen sisäänpääsy

7 euroa/kerta, ennakkoilmoittautuminen

Ilmainen

Tampereen yliopisto, Pinni B, luentosali B3116 klo 14.15–16.00

Tampereen yliopisto, pääjuhla klo 14, jatkot klo 20

Mediapolis, Tohlopinranta 31, Tampere klo 10–14

As Oy Raholan Rivitalo Rinne, Voionmaankatu 36, Tampere klo 11–15

Aikalisä Sport & Music Bar, Ankkarinraitti 2, Tampere klo 21

Ilolan maatilamatkailu, Vedentaantie 30, Valkeakoski klo 19–20

Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2, Tampere klo 18

PAKOLAISET matkustavat Eurooppaan saadakseen paremman elämän ja aloittaakseen puhtaalta pöydältä. Me voimme avata nettisivun, keksiä itsellemme uuden nimen ja lähteä treffailemaan ihmisiä. Niin helppoa se on. Kun oma arki alkaa tökkiä, voimme luoda mielenkiintoisemman. Kun kyllästyn elämääni, hankin uuden. Yle ja Helsingin Sanomat uutisoivat viime viikolla pakolaisten älypuhelinten käytöstä. Otsikot ”Kännykkä turvaa pakolaisen matkaa” ja ”Älypuhelin on ruokaa tärkeämpi” kertovat siitä, miten internet voi konkreettisesti auttaa löytämään uuden elämän. Puhelimella saadaan yhteys perheisiin ja paikannetaan pakolaisveneet. Niin pakenevat esimerkiksi syyrialaiset omaa todellisuuttaan. He eivät pakene sitä kyllästymisen takia. Heillä ei ole vaihtoehtoja. ME PAKENEMME arjen harmautta, töitä ja ihmissuhteita tietokoneidemme ääreen. Emme joudu ahtautumaan täysiin laivoihin ja pelkäämään huomisen puolesta. Me pakenemme sosiaaliseen mediaan, Netflixiin, virtuaalimaailmoihin. Pelkäämme korkeintaan sitä, jaksammeko herätä seuraavan aamun luennolle. Välillä tuntuu, että todellisuudentajumme on hämärtynyt. Joillekin todellisuudesta pakeneminen tarkoittaa makuuhuoneeseen läppärin kanssa linnoittautumista. Joillekin se on taistelua elämästä ja kuolemasta. Meille pako on kuitenkin aina väliaikaista. Loppujen lopuksi elämä voi olla vuorottelua kahden olotilan välillä: kumpi on todellisempaa, ikkunan vai tietokoneen ruudun takana avautuva maailma? On helppo paeta maailman pahuutta, kun oma Facebook täyttyy katastrofiuutisista. Avata uusi välilehti ja kadota hetkeksi.

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: VILLE KAAKINEN, OLLI PIETILÄINEN, IRENE STACHON

Päästömittauksissa parhaat tulokset.

Liian hyvä ollakseen totta.

Das Mauton.