Utain 6/2015 by Moreeni

6/2015

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

Työkaverina pelko Yksin töissä mietin, kuka soittaa apua, jos minulle tapahtuu jotain. Saara Selkämaa s. 17

Halu auttaa

Pakolaiskriisi on saanut ihmiset auttamaan ennennäkemättömällä tarmolla. s. 5

Yhteisellä aterialla

Kansankeittiö on vaihtoehto yksinäiselle kokkailulle. Ruoka ja seura tuovat ihmiset Pispalan Hirvitalolle joka lauantai. s. 10

Koira työn touhussa

Kaverikoira on ystävä niin lapselle kuin vanhuksellekin. s. 8

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

24.9.2015

Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin on neuvotellut Tampere 3 -hankkeesta TTY:n ja TAMKin johdon kanssa.

Uuden rehtorin on vietävä T3 maaliin KORKEAKOULUT Tampereen yliopistoon valitaan lokakuussa seuraaja rehtori Kaija Hollille.

Myös Tampere 3 -hanke kaipaa puolestapuhujaa. Vararehtori Harri Melin on toiminut hankkeessa yliopiston neuvottelijana ja on siksi vahva ehdokas uudeksi rehtoriksi. SITOUTUMINEN T3-hankkeeseen on tärkeä seikka Tampereen yliopiston rehtorivalinnassa. Väistyvä rehtori Kaija Holli tunnetaan hankkeen edistäjänä, ja nyt hankkeelle kaivataan jatkajaa. Hankkeella pyritään yhdistämään Tampereen 3 korkeakoulua: Tampereen yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu (TAMK). Yliopiston hallituksen jäsen Risto Heiskala kertoo, että rehtorin tehtävänä on toteuttaa hallituksen muotoilemaa strategiaa. T3-hankkeella on hänen mukaansa olennainen merkitys tulevassakin strategiassa. Hallituksen opiskelijajäsen Anne Soinsaari vahvistaa, että hankkeen jatkumisesta on päätetty jo toukokuussa. Tampereen yliopistolta hankkeen neuvottelijana toimii vararehtori ja rehtorikandidaatti, sosiologian professori Harri Melin. Hän kertoo hakeneensa rehtorin virkaa, koska haluaa olla jatkamassa T3-hankkeen edistämistä.

– Haluan rakentaa Tampereelle kokonaan uudenlaista yliopistoa Suomessa. Tampereen uudella yliopistolla on mahdollisuus nousta maailmanluokan tiedeyliopistoksi. Ehdokkaista myös Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila kertoi haluavansa edistää hanketta. YLIOPISTON HALLITUS on linjannut T3hankkeen edistämisen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistään. Silti myös hallituksen sisällä hanketta kohtaan on ristiriitaisia tuntemuksia. Heiskalasta Tampereen yliopiston ja teknillisen yliopiston yhdistäminen on hyvä asia, samoin kuin yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa. Täydellisessä yhdistymisessä TAMKin kanssa Heiskala näkee kuitenkin myös vaaroja. – Pitäisi pystyä pitämään huolta siitä, että opetuksen ja tutkimuksen taso säilyy korkeana. Tampereen yliopiston pääluottamusmies

Sinikka Torkkola pitää hanketta vielä suurena kysymysmerkkinä. – Yhtäältä se on mahdollisuus, mutta toisaalta se voi tuottaa myös ongelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi se, että henkilöstön välinen kilpailu lisääntyy. Torkkolan mukaan työntekijät eivät ole päässeet mukaan hankkeeseen liittyviin prosesseihin. Opiskelijoiden edustajat Soinsaari ja Eetu Kreivi näkevät hankkeessa sekä hyviä että huonoja puolia. – Tutkimalla, mitä voimme tehdä paremmin yhdessä, ja tuomalla oppialoja ja tutkimusta yhteen, voimme saada aikaan paljon hyvää. Toisaalta, mikäli hanke epäonnistuu, voidaan kadottaa nykyhetken positiivisia puolia saamatta tilalle vastaavaa hyvää, Soinsaari ja Kreivi vastasivat Utaimelle. REHTORIN VIRKAAN ilmoittautui avoimessa haussa kuusi hakijaa. Melinin ja

Parkkilan lisäksi virkaa haki terveystieteiden yksikön johtaja Juha Teperi. Muita hakijoita ovat rehtorin virasta kokemusta kerännyt Åbo Akademin kemian professori Jorma Mattinen sekä yliopistoelämän ulkopuolelta Digilen toimitusjohtaja Pauli Kuosmanen ja Pihlajalinnan liiketoimintajohtaja Sirkka Hagman. Avoimen haun lisäksi on käytetty myös suostumusmenettelyä, jossa headhunterit ovat ottaneet selvää sopivien henkilöiden halukkuudesta hakea virkaa. Valintaprosessi jatkuu ensi viikon tiistaina pidettävällä ehdokkaiden kuulemistilaisuudella. Ehdokkaista on jäljellä enää kolmen kärki, joka julkistetaan tilaisuudessa. Mukana ei ole Juha Teperi, joka kertoi Utaimelle karsiutumisestaan ensimmäisen kierroksen haastattelukierroksen jälkeen. Lopullinen valinta tehdään lokakuussa. Miina Viljanen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

utain.uta.fi IRENE STACHON

Pakolaiskriisi on saanut vapaaehtoiset liikkeelle

Facebook helpottaa eläinsuojelijoiden työskentelyä

VIIME KUU on ollut poikkeuksellinen Suomen vapaaehtoistoiminnalle. Pakolaiskriisi on huomattu, ja apua tarjotaan joko osallistumalla perinteisten järjestöjen toimintaan tai hyödyntäen uusia kanavia, kuten sosiaalista mediaa. Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräyksen tulos on tänä syksynä 200 000 euroa viimevuotista suurempi, kertoo SPR:n varainhankintajohtaja John Ekelund. Syyskuussa katastrofirahastoon tuli 1,5 miljoonan euron edestä lahjoituksia, joista 300 000 euroa on korvamerkitty Syyriaan. Myös vapaaehtoisten määrä on kasvanut ja SPR on saanut syyskuussa noin tuhat uutta jäsentä. Normaalisti uusia jäseniä tulee satakunta kuukaudessa. Lisäksi kuukausilahjoittajien määrä on noussut huomattavasti, ja netin kautta on ilmoittautunut 5 000 uutta vapaaehtoista.

SOSIAALINEN MEDIA on Pirkanmaalla tärkeä kohtaamispaikka kodittomille kissoille ja omaa kissaa etsiville. Ihmiset myös ilmoittavat löytämistään ja kadottamistaan kissoista Facebook-päivityksissään, joita jaetaan paljon. Tampereella kissoja auttavista järjestöistä kerrotaan, että yhdistyksiltä kysytään usein neuvoja sosiaalisessa mediassa. Ihmisten tietoisuus eläinsuojeluasioista on kasvanut. Epäilyttävistä tapauksista, kuten irrallaan kulkevista kissoista, ilmoitetaan Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan aiempaa herkemmin. – Sosiaalinen media vaikuttaa todella paljon meidän työhömme. Kesällä näin Face bookissa päivittäin 3–4 ilmoitusta kadonneista tai ihmisten pihapiireistä löytyneistä kissoista, kertoo Pirjo Peltoniemi, joka vastaa Kissojen suojelu Kisu ry:ssä hädänalaisten kissojen talteen ottamisesta.

MUUTKIN JÄRJESTÖT ovat kertoneet

uusista lahjoituksista ja vapaaehtoisista. Suomen Pakolaisavun uutiskirjeen tilaa jien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen puolentoista kuukauden aikana. Kirkon Ulkomaanavun piti tilata uusia keräyslippaita alkuperäisten loputtua. Ulkomaanavulle on viimeisen kuukauden aikana lahjoitettu yli puoli miljoonaa euroa. Varat käytetään Euroopan kriisialueilla. Käyttöön on tullut myös uusia auttamisen muotoja. Sosiaalisessa mediassa on syntynyt useita verkostoja ja ryhmiä, joiden tarkoituksena on tukea tai auttaa turvapai-

kanhakijoita. Refugees Welcome järjestää kotimajoitusta Facebookin kautta. Monilla vastaanottokeskuksilla on Facebookissa tukisivut. Lisäksi Facebookissa järjestetään tapahtumia, villasukkien kutomistalkoista jalkapallopeleihin. Refugees Hospitality Clubin Facebook-sivulla on listattu projekteja, tapahtumia, keräyksiä ja eri alueiden paikallisia ryhmiä.

”

Pakolaiskriisissä on kyse pitkästä prosessista”

John Ekelund SPR:n varainhankintajohtaja

– Pakolaiskriisissä on kyse pitkästä prosessista, John Ekelund korostaa. Suomessa oli kesäkuussa 6 vastaanottokeskusta, nyt niitä on noin 30. Kun suunnitelmat toteutuvat, tulee vastaanottokeskuksia olemaan 90. Avun tarve ei siis lopu vielä pitkään aikaan. Matilda Jokinen

Millaisia tarinoita Suomeen päätyneet pakolaiset kertovat? Lue lisää sivulta 6 ja katso perjantaina Yliopisto-tv:stä: http://yliopistotv. uta.fi/ IRENE STACHON

Tampere 3 -hanke saa pian vetäjän TAMPERE 3 -hankkeen seuraava vaihe on projektin vetäjän rekrytoiminen. Tampereen korkeakoulujen hallitusten puheenjohtajat ovat valtuuttaneet rehtorit valitsemaan tehtävään sopivan henkilön. Tampere 3:n vetäjä valitaan näillä näkymin syyskuun loppuun mennessä. Hankkeen johtajan löytäminen on TAMKin vararehtorin Mikko Naukkarisen mukaan seuraava iso askel. Vetäjältä tarvitaan mielipiteitä T3-hankkeen seuraavista vaiheista. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat yliopiston, TTY:n ja TAMKin tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja yhteistyön lisääminen tutkimuksessa. Yliopiston ja TTY:n ensimmäiset opetuspilotit käynnistyvät tammikuussa 2016. Opiskelijat voivat ottaa silloin kursseja toisesta yliopistosta vapaasti ilman paperityötä. TAMKin kanssa korkeakoulujen yhdistymisen edistäminen ei ole yhtä helppoa lainsäädännön vuoksi. Korkeakoulut ovat kuitenkin jo suunnitelleet yhteisiä opintokokonaisuuksia, jotka sopivat kaikkien oppilaitosten opetusohjelmiin. Ida Nieminen

PIRKANMAAN eläinsuojeluyhdistys Pesu ry:stä kerrotaan, että ihmiset ovat löytäneet järjestön helposti Facebookista. Pesun Facebook-sivuilta kysytään esimerkiksi neuvoa siihen, miten huonokuntoista kissaa voi auttaa. Suurin osa varsinaisista löytökissailmoituksista tulee kuitenkin edelleen puhelimitse. – Kissojen ensikotien ja uusien pitkäaikaisten kotien löytämiseksi Facebookilla on suuri merkitys, sanoo Pesun vapaaehtoinen Jenni Huikarinen. LÖYTÖKISSOJA AUTTAA Pirkanmaalla myös Kissojen katastrofiyhdistys (KKY). Se etsii Facebookista kissoille uusia koteja kuten muutkin yhdistykset. KKY pyytää välillä taloudellista tukea tai etsii vapaaehtoisia Facebookissa. Ihmiset eivät ole löytäneet yhdistyksen Instagram-tiliä yhtä hyvin. Eläinsuojeluyhdistyksillä ei ole mahdollisuutta käydä tarkistamassa yksityiskoteja, joissa kissoja epäillään kohdeltavan kaltoin. Järjestöt voivat ilmoittaa mahdollisista eläinsuojelurikoksista eläinsuojeluviranomaiselle. Ida Nieminen

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Juvenes Print Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto) Toimitussihteerit: Laura Ikävalko, Iida Lehtonen Uutistuottaja: Nikke Kinnunen AD:t: Paula Nykänen, Noora Vilén

Anneli Friberg osallistui vapaaehtoisena tavaralahjoitusten kuorma-autoon lastaamiseen. Lahjoitukset viedään Tampereen Kontti-kierrätystavaratalolta Hervantaan lajiteltavaksi.

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Tampere haastaa Reiluun kauppaan TAMPEREEN KAUPUNKI haastaa naapurikuntansa hakemaan Reilun kaupan arvonimeä. Reilun kaupan kaupungille on asetettu vaatimukset, jotka sen pitää täyttää ennen arvonimen hakemista. – Eettiset periaatteet ovat Tampereen kaupungille tärkeitä. Haluamme olla tällaisissa asioissa esillä. Kestävä kehitys näkyy myös esimerkiksi Tampereen sijoitustoiminnassa, kertoo pormestarin eristyisavustaja Mikko Närhi. Tampere on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupunki. Nykyään niitä on yhdeksän. Lisäksi Reilun kaupan kuntia on kaksi. Tampere on sitoutunut noudattamaan Reilun kaupan periaatteita valtuuston vuonna 2008 tekemällä päätöksellä. Lisäksi kaupunki käyttää Reilun kaupan tuotteita esimerkiksi henkilöstöravintoloissa ja Tampereen Aterian toimipisteissä. Ida Nieminen

Stubb patistaa Suomea yrittämään KESKUSKAUPPAKAMARIN Suuri Veropäivä järjestettiin keskiviikkona Finlandia-talolla. Veroseminaarissa käytiin läpi uuden hallitusohjelman veropolitiikkaa. Tapahtumassa esiintyneen valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan hallituksen tärkein tavoite on työllisyystilanteen parantaminen. Hallitus lupaa myös kehittää verotusta yhä kannattavammaksi omistamisen ja investointien näkökulmasta. – Vahva viestimme suomalaisille on, että kannattaa tehdä työtä ja yrittää, sanoo Stubb. Tulevaisuuden haasteena Stubb pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rahoitusratkaisua. Keskuskauppakamari pitää toivottuna muutoksena hallituksen tavoitetta ennakoida veropolitiikkaa ja verotusmenettelyjä.

Tesomalla tunnelma on odottava KAUPUNKIKULTTUURI Uusia asuinrakennuksia, hyvinvointikeskus,

metsäpuutarha ja taiteilijayhteisöjä. Nämä ovat vain murto-osa niistä hankkeista, joiden avulla Tesomaa kehitetään. ASUKKAAT VAIKUTTAVAT Tesomalla oman asuinalueensa viihtyvyyteen ja tulevaisuuteen. Alueen useat erilaiset hankkeet kiinnostavat asukkaita, jotka haluavat pysyä ajantasalla projekteista. – Moni kyselee meiltä, mitä hankkeille kuuluu, missä niiden osalta mennään ja mitä on tulossa, Tesoma-seuran puheenjohtaja Juha Kivistö kertoo. Alueella on käynnissä useita Tampereen kaupungin projekteja, muun muassa Oma Tesoma -hanke. Hankkeen tavoitteena on tehdä kaupunginosasta parempi asuinalue. Oma Tesoman eri projekteissa kokeillaan niin kutsuttua innovaatioalustamallia. Mallin avulla pyritään luomaan avointa ilmapiiriä, jossa asukkailla ja yrityksillä on mahdollisuus sanoa omat mielipiteensä ja ideansa alueen kehittämisestä. – Tesomaa lähdettiin kehittämään, koska se oli ollut paitsiossa Tampereen alueiden kehittämisestä, kertoo Oma Tesoman projektipäällikkö Nina Mustikkamäki. KEHITYSHANKKEISTA järjestetään avoimia ideointitilaisuuksia. Lähtökohtana on, että kaikki tehdään yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa. Osallistuminen on ollut aktiivista. – Esimerkiksi elokuun puolessa välissä järjestetyille Tehdään Tesomaa! -päivillä oli yli 300 kävijää, kertoo Oma Tesoman projektikoordinaattori Johanna Kurela.

Alueen asukkailta tulleita ideoita on jo toteutettu. Esimerkiksi Osallistuva budjetointi -pilottihankkeessa verorahoja käytettiin tesomalaisten haluamalla tavalla Tesomajärven alueen kohentamiseen. TESOMALLA TOIMII myös muutamia aktiivisia ja osallistavia taiteilijayhteisöjä. Tesoman Taidehallille on esimerkiski koottu näyttelykokonaisuus, joka tutkii lähiöiden syntyä sekä yksityisiä ja julkisia tiloja. Syksyllä 2014 työtilansa Taidehallille siirtäneet Ismo Torvinen ja Emmi Nieminen kuvailevat, että alue oli vielä vuosi sitten unelias. Samassa rakennuksessa Taidehallin kanssa oli tuolloin neljä muuta toimijaa, jotka yksitellen sulkivat ovensa viime vuoden lopussa. Heidän mukaansa rakennuksen purkutuomio on vaikuttanut asiaan. – Kun muutimme tähän tiesimme, että lähtö tulee vuoden päästä. Itseasiassa olemme nyt jo jatkoajalla, Torvinen kertoo. Taiteilijat eivät kuitenkaan pidä liiketilojen häviämistä huonona asiana. Heidän mielestään se on pikemminkin avannut alueen asukkaille tilojen vapaan käytön ja ideoinnin. VIIMEISTEN KUUKAUSIEN aikana Tesomalla onkin järjestetty työpajoja, näyttelyitä ja yhteisötapahtumia, jotka ovat mahdollistaneet ihmisten aktiivisen osallistumisen alueen suunnitteluun ja kehittämiseen. IRENE STACHON

E-lehdet luettavissa Pirkanmaan kirjastoissa

Ida Nieminen

Hanna Tuulonen Alisa Vänttinen

MITÄ?

Tesoma

○○Noin 8 kilometrin päässä keskustasta ○○Koko alueella noin 20 000 asukasta ○○Enimmäkseen 1960-luvulla rakennettu betonilähiö ○○Vuonna 1998 valmistuivat uima- ja jäähalli ○○Tampereen ainoa ja yksi Suomen kuudesta Pizza Hutista sijaitsee Tesomalla ○○2004 julkaistiin Tesoman kaupunginosakirja ”Tesoma. Lähiöelämää LänsiTampereella.”

Yhteistyö aktivoi tamperelaisia KAUPUNKIKULTTUURI Tampereella näkyy selkeimmin erilaisina tapahtumina. Toiminta keskittyy yhä useammin eri kaupunginosiin. Yhteisöllisyys aktivoi asukkaita osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. – Kaupunkilaisille yhdessä tekeminen on tärkeää. Tampereen kaupunki haluaa tukea ja auttaa tällaisen toiminnan järjestämistä, kertoo kaupunginosakoordinaattori Ulla Majamaa. Asukas- ja alueyhdistykset tukevat kaupunkikulttuuria korostamalla yhdessä tekemistä. Esimerkiksi Härmälänrannan asukasyhdistys on järjestänyt siivoustalkoot, risteilyitä ja aloitteita eri projektien etenemiseksi. Tapahtumiin osallistuneiden määrä on vaihdellut kymmenistä useisiin satoihin. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut järjesti viime vuonna kyselyn kulttuuritoiminnan kehittämisestä. Vastaajat pitivät tärkeinä kehityskohteina muun muassa tuotantotukia, kulttuuritilojen saatavuutta ja kaupunginosien tapahtumatarjonnan monipuolisuutta. Nyt kulttuuripalveluita kehitetään kyselystä saadun palautteen perusteella. Tulevaisuudessa Tampereen kulttuurikenttää kehitetään yhdeksi kaupungin veteonaulaksi. Aluekeskuksiin suunnitellaan uutta kaupunkikulttuuria ja tarjonta pidetään runsaana ja monipuolisena.

Vanessa Weckström

PIRKANMAAN kirjastoissa voi lukea suomalaisia lehtiä sähköisinä näköisversioina. E-press -palvelussa pystyy lukemaan sanomalehtiä ja paikallislehtiä. Pirkanmaan lehdistä mukana on esimerkiksi Aamulehti. Yhtä lehteä voi selata samanaikaisesti rajattu käyttäjämäärä. Palvelua on mahdollista käyttää kirjastojen asiakaskoneilla. E-magz-palvelussa pääsee lukemaan aikakauslehtiä. Mukana on usean suuren kustantamon, kuten Aller Median ja A-lehtien, julkaisuja. Lisäksi Pirkanmaan kirjastoilla on käytössä Pressreader, joka sisältää sanoma- ja aikakauslehtiä yli sadasta maasta. E-palveluita esiteltiin keskiviikkona järjestetyillä Piki-päivillä.

Myös taiteilijat itse ovat huomanneet tesomalaisten kiinnostuksen kaupunginosaansa kohtaan. – Suhtautuminen on varovaisen uteliasta, Torvinen ja Nieminen toteavat. Tesoma-seuran puheenjohtajan Juha Kivistön mukaan tesomalaiset ovat aina olleet aktiivisia kansalaistoiminnassa. Tällä hetkellä tunnelma asukkaiden kesken on odottava ja innostunut. – Vuosikymmenien aikana useiden hankkeiden rahat on lopulta siirretty muualle. Silti porukalla riittää innostusta ja uskoa uusia kehityshankkeita kohtaan, Kivistö sanoo.

Taiteilijat Emmi Nieminen ja Ismo Torvinen uskovat taiteen yhteisöllisyyttä rakentavaan voimaan.

Veera Tuupanen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

KESKUSTELUNAVAUS

IRENE STACHON

Vaihto-opiskelijat ovat tyytyväisiä Suomessa SUOMALAISET YLIOPISTOT ovat tulleet toiseksi kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyysvertailussa. Ensimmäiseksi vertailussa sijoittui Irlanti. Study portals website -kysely järjestetään vuosittain Hollannissa. Myös muut Pohjoismaat menestyivät hyvin: Ruotsi sijoittui kolmanneksi ja Tanska neljänneksi. Tampereen yliopiston arvosana oli 8+ eli erittäin hyvä, vaikka se putosikin hieman kahdesta edellisestä vuodesta. – Tämän vuoden tulokseen ovat saattaneet vaikuttaa Suomen kallis hintataso ja asumisasiat. Vaihto-oppilailta on tullut palautetta siitä, että TOASin vaihto-oppilastaloissa asuu pelkästään kansainvälisiä opiskelijoita, sanoo Kaisa Kurki, joka toimii yliopistolla kansainvälisten asioiden päällikkönä. Ida Nieminen

Turvapaikanhakijoille majapaikka Hervantaan TOMU SUNI osallistui keskiviikon tihkusateesta huolimatta Mari Sydänmaanlakan yhteisötaideteokseen Turvassa. Viimeaikaisesta vihapuheesta inspiraationsa saanut teos toteutettiin yhdessä maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten kanssa. Ankean sään vuoksi keskustori oli autio, eikä teokseenkaan osallistunut ihmisiä odotetusti. Kymmenkunta osallistujaa jakoi ohikulkijoille lappuja, joissa luki Turva. Teoksellaan Sydänmaanlakka haluaa herättää keskustelua siitä, mitä turva tarkoittaa ja kuka sen ansaitsee. Voimmeko kieltää turvan joiltakin?

⋆⋆UUTISANALYYSI

Media osoittaa mieltään SUOMALAISTEN USKO joukkovoimaan tekee uutta tulemistaan. Mielenosoitukset ovat yhä suurempia, enemmän esillä mediassa ja niitä järjestetään aiempaa useammin. Tietoverkot ja torit yhdistyvät sosiaalisen median tuodessa tapahtumat ja kansalaiset yhteen. Tänä vuonna kansalaisten joukkovoima on jyllännyt niin monikulttuurisen Suomen puolesta kuin hallituksen leikkauk sia vastaan. Media kävelee mielenosoittajien rinnalla, keskellä ja taskussa läpi mielenilmauksen. Media luo mielikuvat, jotka mielenosoituksesta syntyvät. Sanavalinnat ja näkökulmat siirtyvät sanomalehden sivuilta kahvipöytään ja yleiseen mielipiteeseen. VIIME PERJANTAINA järjestetty STOPpalkansaajien mielenilmaus kiersi median pyörteissä useita päiviä, myös ennen ja jälkeen itse tapahtuman. Helsingin Sanomat päivitti internetsivuilleen kaikki tiedot mielenilmauksen vaikutuksista arkielämään ja kuvasi suoraa ilmakuvaa helikopterista. Mielenosoitus rinnastettiin samanaikaiseen ay-liikkeen lakkoon, jonka vaikutukset olivat suuremmat kuin itse mielenosoituksen. Rasisminvastaisesta Meillä on unelma -mielenosoituksesta uutisointi oli sykähdyttävää. Heinäkuun lopussa järjestettyä mielenosoitusta kuvattiin lehdistössä sosiaalisen median voimannäytteeksi, rasismin vastavoimaksi. Palkansaajien mielenosoituksesta puolestaan uutisoitiin negatiiviseen sävyyn. Sen kerrottiin sulkevan päiväkoteja, vaikuttavan kauppojen valikoimiin ja tuovan kymme-

”

Media luo mielikuvat, jotka mielenosoituksesta syntyvät.

nien miljoonien tappioita. Uutisoinnissa ei erotettu tarpeeksi selkeästi toisistaan mielenilmausta ja samana päivänä järjestettyä lakkoa. Mediassa korostettiin Meillä on unelma -mielenosoittajien määrän olleen suurempi kuin etukäteen osattiin odottaa. Helsingin Sanomat otsikoi kymmentuhatpäisen yleisömeren vaatineen rasismin loppua. MIELENILMAUS oli kuitenkin suositumpi sosiaalisessa mediassa kuin paikan päällä. Facebook-tapahtumassa osallistujia oli 28 000, kun mielenosoituksessa paikan päällä oli poliisin arvion mukaan noin 15 000 ihmistä. Hallituksen leikkausten vastustaminen ei saanut sosiaalista mediaa taakseen yhtä vahvasti kuin monikulttuurisen Suomen puolustaminen. Osallistujia Facebook-tapahtumassa oli vain 12 000, vaikka mieltään oli osoittamassa Helsingissä 30 000 palkansaajaa. Luvut ovat lähes päinvastaiset Meillä on unelma -mielenosoituksen kanssa. Mielenilmaukselle ilmestyi myös vastaiskuja, kuten 87 000 osallistujaa kerännyt

Facebook-tapahtuma, jossa ihmiset ilmoittivat olevansa töissä mielenosoituspäivänä. Sosiaalisen median rooli oli huomattava Meillä on unelma -mielenosoituksessa. Facebook-keskustelusta alkunsa saanut mielenosoitus oli vastaisku perussuomalaisen kansanedustajan monikulttuurisuutta vastaan hyökänneelle tilapäivitykselle. Parissa päivässä järjestetyn mielenilmauksen viesti levisi sosiaalisessa mediassa sukkelasti. STOP-mielenosoituksen uutisointi olisi ollut objektiivisempaa, jos sen osallistujamäärään olisi otettu mukaan myös Helsingin ulkopuoliset mielenosoitukset. Tällöin osallistujien määrä nousisi kymmenkertaiseksi. Helsingin Sanomat vertasi suurmielenosoitusta jääkiekon MM-kultajuhliin, jossa osallistujia oli 90 000. Uutinen totesi urheilujuhlien riemun liikuttavan väkeä enemmän kuin mielenosoittajien kiukun.

Vanessa Weckström

weckstrom.vanessa.c@student.uta.fi

TAMPERE AVAA Hervannan entisen lukion tyhjät tilat turvapaikanhakijoille tänään torstaina. Tilaa lukiossa on sadalle majoittujalle. Tiloihin tarvitaan vielä ruokahuolto ja valmiudet terveydenhoitoon. Tampereelle on tullut viimeisen viikon aikana lähes 700 turvapaikanhakijaa. Suurin osa turvapaikanhakijoista saapuu Tampereelle pohjoisen kautta. Kaikki hätämajoitustilat ovat tällä hetkellä täynnä. Tampereen kaupunki järjestää tänään yleisötilaisuuden turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta. Tilaisuus alkaa valtuustosalissa klo 17.30. Tilaisuudessa on läsnä Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja asiantuntijoita Tampereen kaupungilta, seurakunnalta, Suomen Punaiselta Ristiltä ja poliisista. Matilda Jokinen

Sekajäte palaa Tarastenjärvellä TAMMERVOIMAN hyötyvoimalassa tehtiin keskiviikkona ensimmäinen jätteiden koepoltto. Tarastenjärven kaatopaikan yhteydessä sijaitsevassa voimalassa poltetaan sekajätettä hyötykäyttöön. Voimalaitoksella tuotetaan aluksi kaukolämpöä. Tammervoiman vaikutukset ympäristölle ovat myönteiset. – Jätteillä korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua. Myös ilmastokuormitus pienenee, kertoo Tampereen Sähkölaitoksen kehitysjohtaja Mika Pekkinen. Jätteiden hyötykäyttö monipuolistaa energiantuotantoa. Voimalaitoksen testaus ja käyttöönotto jatkuvat syksyn ajan. Tammervoima otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Tammervoiman voimalaitoshanketta tehdään yhteistyössä Pirkanmaan jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitoksen kanssa. Veera Tuupanen

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Valkoisen miehen IHMISET

Parempi elämä. Siihen ajatukseen miljoonat pakolaiset ympäri maailmaa laittavat uskonsa, kun he aloittavat elämänsä vaarallisimman matkan kohti Eurooppaa. Heistä kuitenkin vain osa pääsee perille. Tämä on yhden onnistuneen tarina. 2005, ACCRA, GHANA, AFRIKKA. Amo

Emanuel Kingsley,15, tekee elämänsä suurimman päätöksen. Hän aikoo matkustaa Ghanasta Eurooppaan ja aloittaa siellä uuden elämän. Amon elämä Ghanassa on vaikeaa. Hänen vanhempansa ovat köyhiä, eivätkä he pysty huolehtimaan lapsistaan tarpeeksi. Kotona on raskasta, sillä pientä asuntoa asuttavat vanhempien lisäksi perheen kaikki neljä lasta, joista Amo on toiseksi vanhin. Hänen ollessaan 3-vuotias vanhemmat eroavat. Äiti löytää uuden miehen ja muuttaa hänen luokseen, jolloin Amo ja sisarukset muuttavat isoäidin luo. Isoäitinsä luona Amo asuu 15-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen hän joutuu lähtemään pois. Isoäiti on vanha, eikä hän pysty enää pitämään huolta kaikista lapsista, ja Amon nuoremmat sisarukset tarvitsevat enemmän huomiota ja huolenpitoa. Sen jälkeen Amo elää kiertolaiselämää nukkuen ystävillään vaihtaen paikkaa yleensä vähintään kahden yön välein. Varsinaista kotia ei enää ole. GHANA ON 23,9 miljoonan ihmisen valtio Länsi-Afrikassa. Se itsenäistyi vuonna 1957, jonka jälkeen sen historiaa ovat värittäneet useat vallankaappaukset aina ensimmäisiin vaaleihin asti vuonna 1992. Vaikka Ghanan poliittinen tilanne oli 2000-luvun alussa suhteellisen rauhallinen, kärsi muu läntinen Afrikka samaan aikaan useista levottomuuksista. Vuosina 1990–2003 käyty Liberian sisällissota ja Sierra Leonen sisällissota 1991–2002 aiheuttivat epävakautta, pelkoa ja turvattomuuden tunnetta myös naapurimaissa. Ghanassa arvioitu elinajanodote vastasyntyneellä on 59 vuotta, ja vuonna 2007 tehdyn arvion mukaan 65-vuotiaita on

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

2015, TAMPERE, SUOMI, EUROOPPA

Kahvilan nojatuolissa istuu hymyilevä mies. Hän puhuu innostuneesti käyttäen käsiään. Hänen päässään on punainen lippalakki, joka kehystää kauniisti hänen tummanruskeita kasvojaan. Hän kaivaa laukustaan esiin ulkomaalaisen henkilökortin ja passin. – Tämä on minun koko nimeni. Amo Emanuel Kingsley, hän sanoo ja näyttää ajokorttiaan. Tarkastellessaan sitä hän purskahtaa nauruun. – Tässä on väärä syntymäaika. Siinä lukee, että olisin syntynyt 1980, eli olisin 35-vuotias. Oikeasti olen 25, hän nauraa. – Afrikassa nämä asiat ovat vähän tällaisia, hän sanoo ja hymyilee leveästi. Amon matka tamperelaisen kahvilan tuoliin on ollut pitkä. Se alkoi, kun hän ja hänen kuusi ystäväänsä kehittivät uhkarohkean matkasuunnitelman. Tarkoituksena oli matkustaa Afrikan länsirannikolla sijaitsevasta Ghanasta Malin ja Nigerin kautta itärannikon Libyaan, ja sieltä edelleen Italiaan. – Ghanasta pois pääseminen ei ole yksinkertaista, sillä viisumien saaminen on vaikeaa, eikä niitä myönnetä kenelle tahansa. Meidän täytyi pärjätä ilman niitä, Amo kertoo. Tiedossa oli jo valmiiksi, että matkasta tulisi pitkä ja haastava. Kantamuksia ei voinut ottaa paljon, koska matkaa täytyi taittaa suurimmaksi osaksi kävellen. Autokyydit olivat kalliita, eikä mahdollisuuksia niihin ollut kovinkaan montaa. Matka Libyaan kesti kaikkiaan kolme kuukautta. GHANASTA LÄHTIESSÄ tunnelma on korkealla. Suunnitelma vaikuttaa aukottomalta, vaikka tiedossa on, että maasta pois pääseminen ei ole helppoa. Matkan ensimmäinen etappi Ghanasta Maliin sujuu ilman suurempia ongelmia. Vaikeuksiin he joutuvat vasta Malin ja Nigerin rajalla. Rajan ylittäminen ilman viisumia on kiellettyä, sillä maat pyrkivät hallinnoimaan tarkasti maiden välistä liikehdintää. Rajavartijat valvovat rajoja, jottei laittomia matkaajia pääsisi rajan yli. Rajaa ylittäessä Amo ja hänen seurueensa kuitenkin jäävät kiinni ja heidät pidätetään. Amo joutuu rajavankilaan kahdeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen

ITALIAAN PÄÄSTYÄÄN Amo ilmoittautuu pakolaiseksi ja hänelle myönnetään turvapaikka. Hän hakeutuu töihin rakennustyömaalle, koska hänellä oli siitä jo kokemusta ja hän pärjäsi siinä hyvin. Hän muuttaa asumaan yhteisasuntoon muutaman muun ihmisen kanssa, ja saa sieltä oman huoneen. Vaikuttaa siltä, että pitkä matka on tullut vihdoin päätökseen. Italia ei kuitenkaan ole sitä, mitä Amo on toivonut. Rakennustyömaalla töitä ei ole kauheasti tarjolla, joten rahaa ei ole paljon. Italian hallinto ja järjestelmät ovat korruptoituneita ja hankalia. Hän ei vieläkään ole saavuttanut sitä vakautta ja turvallisuuden tunnetta, jota oli Euroopasta lähtenyt etsimään. Asuttuaan Italiassa viisi vuotta Amon elämä muuttuu jälleen kerran. Eräänä iltana pitkän työpäivän jälkeen Amon kävellessä kotiin hän törmää mieheen, joka oli hakenut turvapaikkaa Suomesta ja asui Helsingissä. Hetken juteltuaan miehen kanssa Amo tekee päätöksen, että muuttaa myös Suomeen. – Suomi kuulosti siltä, mitä olin lähtenyt alun perin etsimään. Turvalliselta ja vakaalta, Amo kertoo. Vuonna 2011 Amo vierailee ystävänsä luona Helsingissä. Vierailu vain vahvistaa toivetta Suomeen muutosta. Hän alkaa viettää

RM NU A

NIGERIN JA LIBYAN välinen matka on hankala. Seutu on suureksi osaksi täyttä aavikkoa, joten matkustaminen on kuluttavaa. Matkan tekeminen on raskasta kävellen, joten Amolla ja hänen matkaseurueellaan ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin maksaa ajoittain kalliista autokyydistä. – Kerran maksoimme useamman päivän autokyydistä ja pysähdyimme yöksi nukkumaan. Kun aamulla heräsimme kyytimme oli lähtenyt ja rahamme viety, Amo nauraa ja peittää kasvot käsillään. Libyassa Amo viettää kahdeksan kuukautta. Hän pääsee rakennustyömaalle työntekijäksi ja yrittää kerätä rahaa matkan viimeistä etappia varten. Libyan ja Italian välinen laivamatka maksaa 8 000 euroa. Vuonna 2006 Amo nousee laivaan, jonka määränpäänä on Italian saari Lampedusa. Se sijaitsee Sisilian eteläpuolella ja sen kautta useat pakolaiset Afrikasta pääsevät Eurooppaan. Laivamatka kestää kolme päivää, eikä ruokaa saanut ottaa mukaan. Amo ei syö sinä aikana mitään. – Se oli kamalaa. Kärsin laivalla myös nestehukasta, joten olin tosi huonossa kunnossa. Oksentelin jatkuvasti, Amo kertoo. Laivalla oli 400 matkustajaa. Heistä 19 kuoli. – Niillä laivoilla kuolee ihmisiä joka päivä. Olot ovat todella huonot, Amo sanoo hiljaa.

seurue kuljetetaan takaisin Malin puolelle. Sieltä heidän pitäisi jatkaa matkaansa takaisin Ghanaan. Hetken ajan näyttää siltä, että matka Eurooppaan jää pelkäksi haaveeksi. – Me emme halunneet palata Ghanaan. Kehitimme uuden suunnitelman ja toisella kerralla rajanylitys onnistui, Amo kertoo.

maan väestöstä vain 3,6 prosenttia. Maailmanpankin tekemän listauksen perusteella se on vasta 135. vaurain valtio 185 maan listalla. Suurin työllistäjä on maanviljely ja myös lapsia on töissä kaakaoviljelmillä. Osalta jää koulu kesken, koska heillä ei ole aikaa töiden ohessa opiskella. 15-vuotiaalle kodittomalle pojalle Ghana ei ole enää turvallinen. Amo on seurannut ympärillään pyörivää elämää ja ymmärtää, että asiat kotimaassa eivät tulisi muuttumaan. Ihmiset olivat eläneet näin Afrikassa aina. Jos hän haluaa muuttaa elämänsä, hänen on lähdettävä pois Ghanasta. Amon mielessä alkaa elää haave paremmasta elämästä jossain muualla. Hän haaveilee oikeasta työpaikasta, vakaudesta ja vauraudesta, joihin hänellä ei ole Ghanassa mahdollisuuksia.

hinta

säännöllisesti aikaa Suomessa, mutta joutuu käymään Italiassa kolmen kuukauden välein, koska hänellä ei ole oleskelulupaa ja hän on edelleen rakennustyömaalla töissä. ERÄÄLLÄ SUOMEN VIERAILULLAAN

vuonna 2012 Amo tapaa suomalaisen naisen nimeltä Laura. He rakastuvat ja Amon matkat suuntautuvat nyt Helsingin sijaan Kuopioon, missä Laura asuu. Kolmen kuukauden seurustelun jälkeen he menevät naimisiin. – Kaikki kävi aika nopeasti. Olimme rakastuneita, emmekä oikein ehkä ajatelleet asioita loppuun asti, Amo muistelee. Avioliiton kautta Amo saa ensimmäisen kerran vuoden oleskeluluvan Suomeen vuonna 2013. Hän muuttaa Lauran kanssa yhteen Kuopioon ja hakee töitä Atlas-hotellista kerroshoitajana. Elämä on järjestyksessä vähän aikaa. – Jossain vaiheessa aloimme riidellä todella paljon, Amo kertoo. Nopea naimisiinmeno ja yhteen muutto alkaa tuntua virheeltä. – Olimme molemmat surullisia ja onnettomia, joten Laura haki avioeroa. Avioeron jälkeen poliisi ilmoittaa Amolle, että avioliiton kautta saatu oleskelulupa ei ole enää voimassa. Hänen täytyisi lähteä maasta, ellei hän saisi töitä. – Olin töissä vain osa-aikaisena, joten se ei riittänyt. Tarvitsin enemmän tunteja, Amo sanoo. AMO HAKEE TÖIHIN Tampereen Scandic Hoteliin kerroshoitajaksi. Hän oli saanut Atlas-hotellista hyvät suositukset, joten hänet palkattiin oikein mielellään. Avioliiton kautta saatu oleskelulupa muuttui työluvaksi.

– Olen saanut paljon kehuja työnantajilta siitä, että olen sosiaalinen ja ahkera, hän sanoo ja hymyilee leveästi. Amo muutti Tampereelle kuusi kuukautta sitten ja on tällä hetkellä täysipäiväinen työntekijä. – Minulla on melkein joka päivä kahdeksan tai yhdeksän tunnin vuoroja. Amon tämän hetkinen työlupa loppuu tammikuussa, joten hänen on laitettava uusi hakemus vetämään pian. Hän ei kuitenkaan ole huolissaan työluvan uusiutumisesta, sillä hän on täysipäiväinen työntekijä. –Tykkään olla täällä, hän sanoo ja hymyilee. AMO PYÖRITTELEE passia käsissään. On kulunut suurin piirtein kymmenen vuotta siitä, kun hän lähti Ghanasta ja aloitti matkansa kohti parempaa elämään. – Suomalainen voi päättää lähtevänsä huomenna Ghanaan ja olla siellä pari päivää myöhemmin. Suomalainen passi on niin arvokas, Amo sanoo. Hän nostaa oman passinsa kunnolla näkyville. –Tällä taas ei pääse edes Ghanasta pois. Amo on antanut paljon päästäkseen siihen, missä hän on nyt. Hän ei ole nähnyt perhettään kymmeneen vuoteen, sillä he asuvat edelleen Ghanassa. Hän on nähnyt ihmisten kuolevan paremman elämän toivossa, ollut vankilassa, vaeltanut aavikolla ja kärsinyt uskomatonta kurjuutta. – Se on valkoisen miehen hinta. Kaikki eivät voi maksaa sitä Hän laittaa passin laukkuunsa ja vetää vetoketjun kiinni. Näyttää siltä, että passi on hänelle täysin arvoton. Henna Korkala

8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

RENJA NURMI

4-vuotias kooikerhondje Cola harrastaa kaverikoiratoiminnan lisäksi agilitya ja tottelevaisuutta.

Ammattina kaveruus KOIRAYSTÄVÄT Kaverikoirat tuovat ihmisille hyvää mieltä.

Koiralle parin tunnin vierailu on kunnon työpäivä. Häntääni heiluttaen seuraan emäntääni sisälle. Valtavasti mielenkiintoisia hajuja! Tassut meinaavat lipsua. Miksi lattioista täytyy tehdä sellaisia, ettei pystyssä meinaa pysyä? Vilkaisen nopeasti emäntää silmiin. Saan pari kehua ja rapsutusta. 4-VUOTIAS kooikerhondje Cola työsken-

telee kaverikoirana. Omistaja Marja-Leena Kiiveri kiinnostui toiminnasta noin vuosi sitten. Jätettyään päivätyöt hänellä on ollut aikaa vierailla päivisin erilaisissa kohteissa Colan kanssa. – Kennelliiton kaverikoirakursseilla koiria testataan esimerkiksi vanhainkodissa. Koirat eivät saa välittää ympäröivistä häiriötekijöistä tai muista koirista, Kiiveri selittää ja oikaisee Colan kaulassa olevaa oranssia kaverikoirahuivia. Huivi on koiran virallinen työasu. Kaverikoira saa huivin, kun se on käynyt vierailulla 5–6 kertaa. Ohjaajan pitää myös käydä ilman koiraa seuraamassa toimintaa. Kaverikoiralta vaaditaan sosiaalisuutta, rauhallisuutta ja ryhmätyökykyä. Cola sopii

Kiiverin mukaan kaverikoiraksi, sillä se pitää ihmisistä ja on tottelevainen. Kovasti ne nyt minua kehuvat. Mikähän se tuo tyttö on, joka heiluu tuossa nauhurin kanssa ja kyselee kaikenlaista? Ei täällä pikkuihmisten kerhossa yleensä ole näin paljon väkeä. No, mikäs tässä on ollessa, pienten käsien rapsuteltavana. Mieluiten kyllä hyppisin ja pomppisin innosta, mutta emäntä käskee istua ja maahan. Parasta totella. KALEVAN SEURAKUNNAN päiväkerhossa Cola vierailee säännöllisesti. Lastenohjaaja Riikka Svanberg halusi kaverikoirat osaksi kerhotoimintaa tutustuttuaan kaverikoiraharrastukseen äitinsä kautta. – Osalla lapsista on koiria, ja osa haluaisi koiran, mutta sitä ei jostain syystä voida hankkia. Kerhossa lapset pääsevät tutustumaan koiriin. Cola on täällä lasten keskuudessa oikea tähti, Svanberg iloitsee.

Yksi pikkuihminen tarttuu tiukasti talutushihnaani ja alkaa kuljettaa päättäväisesti muka-

naan. Minua kiinnostaisivat nämä nurmikon hajut paljon enemmän. Tottelevaisesti kuitenkin tassuttelen perässä. Vilkaisen sivusilmällä, että emäntä on varmasti mukana.

– Lähdetäänkö kotiin, Cola? Heilautan häntääni, viimeinkin! Annukka Tammilehto

KAVERIKOIRAHARRASTAJAT ovat muka-

na monissa ulkoilma- ja yleisötapahtumissa. Marja-Leena Kiiverin mukaan ihmiset ovat yleensä hyvin kiinnostuneita koirista. – Parasta on, kun voi tuoda iloa ja hyvää mieltä vanhuksille ja lapsille, Kiiveri toteaa. Lokoisaa koiranelämää minä elän. Tunnen itseni tärkeäksi näillä vierailuilla. Toki aina välillä kaipaa huoletonta pentuaikaa. Alkaa väsyttää, ja koiranuni voittaa. Havahdun herkulliseen pullan tuoksuun. Tiedän kuitenkin, ettei makupaloja eväspöydästä minulle heru. Painan pääni takaisin tassuilleni. REILUN TUNNIN mittainen vierailu on koiralle väsyttävä kokemus. Kiiveri kertoo, että yleensä jo puolen tunnin jälkeen koira alkaa olla valmis lähtemään kotiin. Colan työpäivä alkaa olla täynnä, ja sen on aika päästä lepäämään.

MITÄ?

Kaverikoirat ○○Kaverikoiratoiminta on Suomen Kennelliiton alaista palkatonta vapaaehtoistyötä. ○○Toiminta alkoi Suomessa vuonna 2001. ○○Tällä hetkellä toiminnassa mukana on noin 1 000 koirakkoa. ○○Kaverikoirat vierailevat esimerkiksi vanhusten, lasten ja vammaisten luona. ○○Kaverikoiralta edellytetään rauhallisuutta, ystävällisyyttä ja sosiaalisuutta. ○○Ohjaajia koulutetaan kursseilla ja seminaareissa. ○○Koirien sopivuus toimintaan testataan aina etukäteen.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

Kaverikoiralla tulee olla hyvä ja luottava suhde omistajaansa. Marja-Leena Kiiveri kehuu koiraansa Colaa kiltiksi ja rauhalliseksi.

Lainalla luksusta OPISKELU Määräajassa valmistuva opiskelija

saa jopa kolmasosan lainastaan anteeksi. – RUMASTI SANOTTUNA otan ilmaiset

Kaverikoiran tunnistaa oranssista huivista. Huivin saaminen edellyttää useamman vierailun erilaisissa kohteissa.

rahat pois. Roope Piippo, 21, opiskelee toista vuotta kauppatieteitä Tampereen yliopistossa. Toisin kuin monet opiskelijat, Piippo ei aio käyttää opintolainaa makaronipusseihin tai opiskelijarientoihin. Rahoituspuolelle suuntaava Piippo aikoo nostaa opintolainan koko opiskeluajalta ja sijoittaa sen matalalla riskillä. Kuten useimmilla opiskelijoilla, eivät Piipollakaan tuet riitä kattamaan elämisen kuluja. Puuttuvat rahat Piippo tienaa viikonloppuisin McDonald´sissa. Piippo kokee opintolainan sijoittamisen olevan melko yleistä kauppatieteilijöiden joukossa. – Monet nostavat opintolainaa. Se, mitä jää yli omien menojen jälkeen, saatetaan sijoittaa. Piippo luottaa valmistuvansa määräajassa. Hänelle Kelan opintolainahyvitys on helpotus ensiasunnon pääoman keräämiseen. Tampereen yliopiston opintotukipäällikkö Eini Mäkelän mielestä opintolainan sijoittaminen on järjestelmän väärinkäyttöä. – Eihän sitä tietenkään voida estää, mutta ei se hengen mukaista ole.

opintolainan ottamista ei vältellä. Eläkeiän noustessa opiskeluajoista halutaan nauttia huolettomasti. – Minulle opintolaina tarkoittaa oman elintason parantamista. Voin keskittyä kouluun, enkä joudu stressaamaan raha-asioista, kertoo Valtteri Vanhanen, 25. Kolmatta vuotta metsätaloutta opiskeleva Vanhanen on nostanut lainaa opintojensa alusta asti. Usein kuukaudelta kertyy myös pieni summa rahaa säästöön. Vanhasen opinnot ovat edistyneet suunnitellusti, eikä lainan takaisinmaksu huoleta. Pohjalla on rakennusalan perustutkinto ja mukavasti työkokemusta. – Valmistuessani aion pitää elintason opiskeluaikojen tasolla ja maksaa velan pois.

PANKEISSAKIN opintolainojen hakemusmäärien kasvu on huomattu. Jon Paavilainen Nordean viestinnästä uskoo, että opintolainan kysyntä kasvaa edelleen alhaisen korkotason, opintolainahyvityksen ja heikon työllisyystilanteen takia. Lainojen otto on yleistynyt jo useamman vuoden ja lainamäärät ovat kasvaneet. Arjen helpottamisen lisäksi opintolainalla voi mahdollistaa asioita, joihin pelkät tuet eivät riittäisi. Vuonna 2014 opintonsa aloitOPINTOLAINOJEN NOSTAMINEN taneista korkeakouluopiskelion lähtenyt kovaan nousuun. joista 25 prosenttia, eli runKelan huhtikuussa 2015 julsaat 8 300, käytti opintolaikaistun tiedotteen mukaan naa. Monille opintolaina mahdollistaa opiskelun uusien korkeakouluopiskelijoiden lainan käyttö tai matkailun ulkomailla. oli lisääntynyt edellisKalle Huuhtaselle opinsyksystä 39 prosenttia. tolaina merkitsi opiskelua Danvillessä, VirginiSyksyllä 2014 voimaan astuneella opintolainahyassa. Huuhtanen oli 23-vuotias lähtiessään vityksellä yritetään saada suorittamaan liikunnanopiskelijoita ottamaan enemmän lainaa, työskenopettajan tutkintoa lukutelemään vähemmän koulun vuoden 2013–2014 syksyllä. NC FLICKR / D U N C A ohella ja valmistumaan nopeamHuuhtanen epäilee, ettei olisi min. pystynyt lähtemään reissuun ilman Mäkelän mukaan nähdään, että sosiaalie- opintolainaa. Vaikkeivät opinnot vuoden tuuksien lisäksi opiskelijoiden pitää itsekin jälkeen osoittautuneetkaan mieleiseksi, hän sijoittaa tulevaisuuteensa. ei kadu lainan ottoa. – Filosofisena lähtökohtana opiskelijalla – Kerran kun pääsin lähtemään, niin halupitäisi olla rohkeutta nostaa lainaa, ja uskoa sin ottaa kaiken irti ajastani siellä. 5 400 euron velka ei Huuhtasta huoleta. omaan tulevaisuuteen ja työllistymiseen.

Lapset pääsevät halutessaan taluttamaan koiria.

MYÖS KELAN MARKKINOINTI kannustaa opiskelijoita ottamaan lainaa. Enää

Vilma Flinkman

10 ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

Käykää pöytään RUOKA Pispalan nykytaiteen keskuksen Hirvitalon täyttää

lauantaisin ruoan mehevä tuoksu. Kansankeittiöllä jokainen voi osallistua sekä ruokailuun että ruoanlaittoon. Kuvat: Renja Nurmi Teksti: Anni Lehto

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Hirvitalolla tarjottava ruoka on lähellä tuotettuihin ja luomuraaka-aineisiin painottuvaa kasvisruokaa.

Ateria on tarjolla viiden aikaan iltapäivällä.

Valpuri Talvitie kertoo, että kasvismuhennoksen juurekset on hankittu Rekolan biodynaamiselta maatilalta. Biodynaaminen viljely on luonnonmukaista ja korostaa omavaraisuutta.

ISO KATTILALLINEN kasvismuhennosta porisee pienen, hämärän keittiön liedellä. Valpuri Talvitie kumoaa kattilaan kidneypapuja ja hämmentää keitosta. Hän on tänä lauantaina Hirvitalon kansankeittiön pääkokki, joten ruokalista on hänen käsialaansa. – Tässä on punajuurta, porkkanaa, lehtikaalia ja kurpitsaa. Omavaraisuusaste on aika hyvä. Aina ei näin ole, mutta loppukesästä tämä onnistuu, Talvitie sanoo. Punajuuret ja porkkanat on hankittu Rekolan maatilalta Kangasalta. Lehtikaali ja kurpitsat on saatu Hirvitalon omalta kasvimaalta. KANSANKEITTIÖ on järjestetty Hirvi-

talolla lähes joka lauantai vuodesta 2013 lähtien. Ruokailun suositushinta on kaksi euroa, mutta enemmänkin saa maksaa. Kansankeittiön tuloilla ostetaan seuraavan lauantain raaka-aineet. Ruokailijoita on tavallisesti 30–40. Talvitien mukaan kansankeittiö kokoaa ihmiset yhteisen padan ääreen, jolloin ei tarvitse tehdä ruokaa yksin. Yhteisöllisyy-

den lisäksi ideana on se, että Hirvitalon keittiö on yhteinen väline, jota ihmiset voivat käyttää. – Toiset pitävät yhteistä ruohonleikkuria, ja me pidämme yhteistä keittiötä, Talvitie toteaa. Talvitie sanoo, että kansankeittiön tunnelma vaihtelee sen mukaan, minkälaisia ihmisiä Hirvitalolla kulloinkin liikkuu. Ihmisiä tulee ja menee, mutta tunnelman toivotaan olevan vapaa eikä turhista niuhoteta. – Tämä on kunnon muumitalo, aikuisten muumitalo, olohuoneen puolelta huikataan. HIRVITALOLLA työskennellyt Asko Suominen kertoo, että kansankeittiöt ovat hyvin yleisiä vallatuissa taloissa ulkomailla. Sen sijaan Suomessa säännöllinen kansankeittiötoiminta on harvinaista. Hirvitalon kansankeittiö sai alkunsa, kun Kulttuurien kahvila -tapahtumat loppuivat. – Joku ehdotti, että vedetään kansankeittiö suuren maailman tyyliin, Suominen muistelee. Hän kuvailee Hirvitalon toimintaa vähän

epämääräiseksi, koska eri ihmiset järjestävät omia juttujaan. Hirvitalolla pidetään muun muassa taidegalleriaa ja muita taidetapahtumia. Tämän vuoksi kansankeittiö on Suomisen mukaan yksi parhaista asioista, mitä on viime vuosina pidetty Hirvitalolla. Säännöllisesti järjestetyssä tapahtumassa ihmiset tapaavat helposti toisiaan. Ruokailijoina on kaikenlaisia ihmisiä aina lapsista vanhuksiin. – Tämä on ihan erityisen mainiota toimintaa. Ruoka on edullista, hyvää ja terveellistä. Samalla näkee tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin. 10 pistettä ja kannatukset, toteaa Kaius Paetau, joka on tullut Hirvitalolle 8-vuotiaan tyttärensä Huhta-Maaria Paetaun kanssa. KELLON LÄHESTYESSÄ viittä Talvitie ja Suominen kantavat pöytiä ulos ja kattavat päivän aterian syysauringon valaisemalle pihalle. Tarjolla on tänään riisiä, kasvismuhennosta, kaali-omenasalaattia sekä chili- ja tahinikastiketta. Ruokailijoita saapuu verkkaisesti pihamaalle. Ville Vepsäläinen on tullut kansankeit-

tiölle yhdessä Maiju Saarimaan ja Tuomo Lahtelan kanssa. – Asun tuossa ihan kulman takana. Korjasimme polkupyörää ja tulimme Hirvitalolle hakemaan siihen ulkokumia. Sitten muistimme, että nyt on lauantai, Vepsäläinen kertoo. – Muistimme, että on nälkä, Saarimaa lisää. Lahtela on tullut Helsingistä käymään ja kehuu tarjolla olevaa ruokaa. Vepsäläinen sanoo, ettei ole koskaan osallistunut ruoanlaittoon Hirvitalolla, mutta voisi mielellään osallistua. NÄLKÄ TOI myös Juho Ylinampan nauttimaan kansankeittiön antimista. Lisäksi hän odottaa tapaavansa tuttuja ja luonnehtii kansankeittiötä ensimmäiseksi pysäkiksi lauantain viettoon. – Jos joku on niin tarmokas, että laittaa ruokaa, niin kyllä minä sitä syön, Ylinampa toteaa. Vuodenikäinen Otso Savitie seikkailee Hirvitalon pihalla. Pojan äiti Anne Savitie tarkkailee lapsen touhuja. He käyvät Hir-

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

”Hoidan Otsoa vielä kotona, joten käymme usein Hirvitalolla hakemassa seuraa”, Anne Savitie sanoo.

vitalolla yleensä joka lauantai syömässä ja tapaamassa ihmisiä. – Täällä Otso voi juoksennella vapaasti, kun on pihaa. Ruoka on hyvää perussapuskaa, Savitie sanoo. Pispalan kulttuuriyhdistyksen varapuheenjohtaja Sami Maalas haarukoi kasvis-

muhennosta suuhunsa Hirvitalon pihakeinussa omenapuun alla. Paikka ei ole täysin turvallinen, koska puusta tippuu vauhdikkaasti omenoita kerran jos toisenkin. – Nämä ovat tätä Newtonin omenalajiketta, Maalas sanoo ja naurahtaa. Hän kuvailee kansankeittiön tunnelmaa

leppoisaksi. Ruoanlaittoon Maalas ei yleensä osallistu. – Olen ennemmin aktiivinen asiakas. Ruoka on hyvää, hyvällä meiningillä tehtyä ja simppeliä, hän sanoo. RUOKAILUN JÄLKEEN ihmiset tiskaavat

itse käyttämänsä astiat. Sitten he jatkavat matkaansa tai jäävät Hirvitalolle viettämään iltaa. Tänään syyskuisena lauantaina kansankeittiöllä oli noin 20 ruokailijaa. Ihmiset vaihtuvat, mutta lähes satavuo tias Hirvitalo täyttää tehtäväänsä eläväisenä kohtaamispaikkana.

Kaius Paetau sanoo, että kansankeittiölle on helppo tulla lapsen kanssa. Paetaun tytär Huhta-Maaria käy toista luokkaa Pispalan koulussa.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Suunnittelun stand up -komiikkaa KAROLIINA PAANANEN

BLOGIT Kasper

Strömmanille graafinen suunnittelu on muutakin kuin typografiaa ja taittoa. EI OLE niin väliä mitä tekee. Kunhan tekemiseen on tietynlainen ote. Näin ajattelee Kasper Strömman, joka on tunnettu graafinen suunnittelija. Tutuksi suomalaisille Strömman tuli designblogillaan, jossa hän kommentoi sarkastiseen sävyyn design-maailman tapahtumia Helsingin muotoilupääkaupunkivuonna. Nykyään Strömman kirjoittaa tuoreempaa Kasper Diem -blogiaan, jonka hän perusti vuonna 2013. Samana vuonna, kun visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia valitsi Strömmanin vuoden graafikoksi. OPISKELUAIKANAAN Strömman näki graafisen suunnittelun molemmat puolet. Alun perin Strömman opiskeli graafista suunnittelua nykyisessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Alan teknistä puolta painottanut koulutus ei kuitenkaan tyydyttänyt Strömmania, ja hän jatkoi opintojaan lontoolaisessa Camberwell College of Arts -oppilaitoksessa. Lontoossa keskityttiin alan luovuuteen. Koulussa pohdiskeltiin ja ideoitiin, ja opiskelijoita rohkaistiin näkemään graafisen suunnittelun maailma taitto-ohjelmia ja logosuunnittelua laajemmin. – Meille sanottiin, että ettehän te nyt todellakaan ole mihinkään toimistoon menossa. Rupeatte tekemään jotain hienoa ja omaa. Yksi opiskelijoista alkoi tehdä animaatioita, toinen puolestaan surffilautoja. Joku ryhtyi valokuvaajaksi. Eräästä tuli jopa stunt-mies. Strömman muistelee opiskelijakollegojen pelanneen pingistä jäätyneellä hiiren raadolla, ja ratkaisseen näin erään tehtävän.

”

Meille sanottiin, että ettehän te nyt todellakaan ole mihinkään toimistoon menossa.

Kasper Strömman, Vuoden graafikko 2013

MYÖSKÄÄN STRÖMMAN ei palannut

Suomeen aivan tyypillisenä graafikkona. Uusia projekteja syntyi jatkuvasti, vaikka toisinaan keikkatöitäkin oli tehtävä. Pysyvän jäljen jättäminen oli hänelle tärkeää. Yksittäiset lehtikuvitukset tuntuivat kuitenkin kertakäyttöisiltä. Strömman kuvitti lastenkirjoja ja piirsi sarjakuvia. Väliin mahtui myös taidenäyttelyitä, ja vapaa-ajalla valmistui muun muassa parodioita Muumi-sarjakuvista. KUN BLOGISTA tuli suosittu, Strömman pääsi esittelemään muiden töiden sivussa syntyneitä projektejaan. Blogissa on nähty esimerkiksi graafikon suunnittelemia kaupunginosavaakunoita. Toisaalta Strömman

Graafinen suunnittelija Kasper Strömman ammentaa huumorinsa niin arjesta kuin politiikastakin.

on laajentanut lukijoilleen suunnittelun maailmaa humoristisilla havainnoillaan. Työnäkymät ovat muuttuneet julkisuuteen astumisen myötä. Strömman käy usein eri tilaisuuksissa puhumassa. Työtarjouksiakin riittää, ja ensi vuodelle hänellä on tiedossa 2 kirjaa. – En tiedä, teenkö tällä hetkellä kovin paljoa graafista suunnittelua. Sen jälkeen, kun sain vuoden graafikon tittelin, olen vain kulkenut ympäriinsä, ja sanonut kaikille olevani vuoden graafikko, Strömman nauraa. Karoliina Paananen

KUKA?

Kasper Strömman ○○Voitti Grafian myöntämän vuoden graafikko -palkinnon vuonna 2013. ○○Kirjoitti vuosina 2011–2013 aikaisempaa blogiaan, joka kantoi nimeä Kasper Strömman Design Blog. ○○Kasper Diem -blogia seuraa kuukausittain yli 100 000 lukijaa. ○○Valmistui lontoolaisesta Camberwell College of Arts -oppilaitoksessa vuonna 2001. ○○Asuu Helsingin Vallilassa perheineen. ○○Perheeseen kuuluu Strömmanin itsensä lisäksi avovaimo Maija Louekari, sekä lapset Stella, Kosmo ja Atlas.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

⋆ ⋆MITÄ IHMETTÄ?

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Salasanat kassakaappiin

Älä vaan klikkaa

Palveluiden salasanojen taakse kätkeytyvät käyttäjän tiedot. Salasanoja suojaavat parhaiten salasanalompakot. Mikä merkitys salasanoilla on, Nixun johtava tietoturvakonsultti Antti Nuopponen? – Salasanat ovat kaiken perusta käyttäjän tunnistamisessa verkkopalveluissa, joihin vaaditaan kirjautumista. Jos salasana on huono, muilla turvakontrolleilla ei ole juuri merkitystä. Missä salasanoja kannattaa säilyttää? – Ei ole realistista, että käyttäjä muistaa eri salasanan kaikkiin käyttämiinsä palveluihin. Jos salasanoja haluaa kirjoittaa ylös, niiden tallettamisessa parhaimpia ovat salasanalompakot eli talletussovellukset. Sovellukselle annetaan yksi vahva salasana, joka suojaa muita salasanoja sovelluksen sisällä. Sovellus voi luoda uusia salasanoja palveluihin, eikä käyttäjän tarvitse keksiä niitä itse. Miten turvallisia nämä sovellukset ovat? – Osa sovelluksista tallentaa salasanoja pilvipalveluihin, mikä voi altistaa tietomur-

roille. Sovelluksista saatavat hyödyt ovat kuitenkin riskejä suurempia. Valitsemalla hyvämaineisen sovelluksen voi ehkäistä turvallisuusriskejä. Millainen tietoturvallisuusriski samojen salasanojen pitäminen on? – Riski on suurin, jos käyttää toisarvoisissa ja tärkeissä palveluissa samoja salasanoja. Toisarvoisissa palveluissa salasanojen suojaus voi usein olla heikko, ja salasanaan pääsee helposti käsiksi. Silloin tärkeiden palveluiden tiedot ovat vaarassa. Mikä on paras vinkki salasanojen keksimiseen ja muistamiseen? – Parasta on käyttää talletussovelluksia tai helposti muistettavia salalauseita. Helpot yhdistelmät ja yksinkertaiset salasanat kannattaa unohtaa. Sofia Kuisma

MEDIAPELIÄ

Meri Lantela

Facebook-sivu naureskelee uutisotsikoiden kalastelulle. VERKKOJOURNALISMI koki kesällä käänteentekevän vastaiskun. Facebookiin perustetun Klikinsäästäjä paljastaa otsikon takaisen juonen, ja tarinalta putoaa pohja. Monet otsikoista ovat iltapäivälehtien uutisvirrasta, ja itse uutinen tyrmätään tylysti. Viimeisin päähänpisto on diplomien jakaminen viikon surkeimmalle otsikolle. Klikinsäästäjällä oli yli Ylen mukaan 13 000 seuraajaa Facebookissa heinäkuun puolivälissä. Nyt seuraajia on yli 57 000. Suosion määrä on protesti klikkijournalismia kohtaan. Uutisoinnin taival on tullut pisteeseen, jossa klikkaukset tuovat lukijoita ja lukijat tuovat rahaa. Klikkailu on houkuttelevaa ja vie aikaa uutisjournalismin lukemiselta. Klikinsäästäjän seuraajille jää aikaa oikean journalismin lukemiseen. Sofia Kuisma

RENJA NURMI

Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomen taloustilanteesta ja pakolaiskriisistä herätti sanailijat. ”Vinkki PM:lle: Kirja-alalta löytyy paljon halvalla hyviä puheita kirjoittavia ammattilaisia, jotka ovat vailla työtä. #sipilä” @SofiOksanen, Twitter ”Eikö #Sipilä olisi voinut vain laittaa työmarkkinajärjestöille ryhmäwhatsappia? #nykyaika” @seanricks, Twitter ”’Jos tämä asia ei pian selvene, minä menen radioon ja pidän puheen.’ J.K. Paasikivi” @JussiKurppa, Twitter ”Itse arvostan, että #Sipilä astuu kansan eteen puhumaan suorassa tv-lähetyksessä. Miksi tästäkin teosta pitää etsiä jotain negatiivista?” @NikoNorisalo, Twitter ”Toki #Sipilä oli söpön kömpelö. Kuten me kaikki muutkin. Ei meidän kulttuurissamme mikään pateettinen ’I have a dream’ -puhe toimisi. @TuomasEnbuske, Twitter Sofia Kuisma

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Mia-Maria Tiainen: ”Täyttä elämää aarteiden keskellä” – Unelmakodin esitykset suomalaisissa sisustuslehdissä, Tampereen yliopisto, 2015.

⋆ ⋆LÄMPENEE

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

TUTKIMUS TARKASTELEE suomalaisten sisustuslehtien juttuja asukkaiden kodeista. Luokka, hyvä maku ja sukupuoli ovat tutkimuksessa huomion kohteena. Tutkimus korostaa yksilöllisyyttä, joka on sisustuksen lähtökohta. Sisustuslehtien lukija muodostaa valinnoillaan yksilöllisen tyylinsä. Sofia Kuisma

Televisiossa salamoi, kun Vain elämää -sarja jatkuu neljännellä tuotantokaudella. AIEMPAA NUOREKKAAMMALLA tuotantokaudella nähdään raikkaita nimiä. Sanni ja VilleGalle tuovat kuvioihin nuoren sukupolven musiikkimaun. Nähtäväksi jää, voiko Loiria korvata ja kenen peto irtoaa parhaiten viikkojen aikana. KATSOJALUKUJEN OSALTA Vain elämää -musiikkiviihdeohjelma ei näytä taipumisen merkkejä. Sarjan neljännen tuotantokauden ensimmäinen lähetys on kerännyt yli miljoona katsojaa. Lähes joka viides suomalainen on istunut ruudun ääressä kuuntelemassa Vicky Rostin tulkintoja. Laulu raikuu kahdeksan viikon ajan ja huipentuu duettopäivään. Sofia Kuisma

lantela.meri.m@student.uta.fi

1700-luvun Englannissa tanssiaiset taltioidaan sosiaalisen median sovel luksiin. Vieraita vaivaavat ylpeys ja ennakkoluulot. MR. DARCY nojaa ovensuuhun sikari oikeassa kädessään ja puhelin vasemmassa. Hän liikuttaa sormeaan laiskasti puhelimen näytöllä. Oikealle. Vasemmalle. Jopas, kohtuullisen miellyttävän näköinen leidi. Katseessa on tosin hievahdus yksinkertaisuutta. Eikä hän ole vaivautunut pukemaan hattua. Mahtaa olla rahvasta. DARCY viivyttelee hetken ja pyyhkäisee sitten vasemmalle, ennen kuin sulkee sovelluksen. Hänen Facebooksyötteeseensä ilmaantuu uusi julkaisu. Elizabeth Bennet osallistuu tapahtumaan Netherfieldin tanssiaiset. Mr. Darcy avaa toisen sovelluksen ja näpyttelee lyhyen viestin, jota voisi luulla kainostelevaksi, jos ei tuntisi Mr. Darcya. TANSSISALIN toisella puolella Elizabeth Bennet havahtuu värinään. Iltaleningin ja korsetin väliin ujutettu puhelin ilmoittaa uudesta viestistä. – Seuraava tanssi? @elizabethbennet Elizabeth tuntee tahtomattaan itsensä imarrelluksi. Tanssikutsu, vaikkakin herrasmiehen asuun pukeutuneelta törkimykseltä. Miehellä sanotaan olevan 10 000 punnan omaisuus eikä silti varaa käytöstapoihin. Elizabeth alkaa näpytellä. Lienee vakiintunut tapa ilmaista myöntymyksenä tiivistämällä se 140 merkkiin. Mikä tanssiaisten virallinen hashtag olikaan? TWITTERISSÄ on muitakin julkaisuja.

– Se tunne, kun @marybennet saapuu tanssiaisiin vanhassa leningissä, joka näyttää yöpuvulta. Kahdeksantoista uudelleentwiittausta. Mokoma nainen. Harmistunut Elizabeth lohduttaa pikkusisartaan Marya vanhanaikaisesti tekstiviestillä ja sulkee sitten sovelluksen avatakseen toisen. Näytölle putkahtaa kuvia. Pyhän Pietarin kirkko. Komea upseeri. Pinnaa. Kirjahylly. Lisää kirkkoja. Silkkihansikkaat. Ihanat. Pinnaa. Elizabethin puhelimesta lähtee pulpahtava ääni. Hänen äitinsä kirjoittaa tyttärilleen Whatsappin ryhmäkeskustelussa. – Havaitsitteko ihmismuurin Netherfieldin laitamilla? Yrittävät estää ranskalaisten pääsyn tanssiaisiin. – Mikä julkea ennakkoluulo! tuohtunut Elizabeth viestittää takaisin. ELIZABETH selaa taas sovelluksiaan. Instagramissa Bennetin perheen kamarineito on julkaissut kuvan pyykkivadista. – Töissä myös viime perjantaina! #laundry #englishgirl #likeforlike Elizabeth epäröi hetken ennen kuin näpäyttää näyttöä etusormellaan. Tykkää.

16 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

ERIKA LÄÄRÄ

Taidetta kynäillen KERÄILYTAIDE ”En mie maalata ossaa, mutta kerätä mie ossaan.”

Kauko Pudaksen taide on yhdistelmä rakasta keräilyharrastusta ja Lappia. 115 000 KYNÄN kokoelma ja monta kymmentä vuotta pullonkorkkien keräilyä. – Moni on myös kysynyt minulta, olenko itse juonut nuo kaikki. En minä silloin olisi tässä, pälkäneläinen Kauko Pudas naurahtaa. Korkkeja Pudas kerää muun muassa pohjoisen matkoiltaan. Yhden matkan aikana tienvarsien levähdyspaikoilta voi löytyä 50 korkkia. Hänen vanhimmat korkkinsa ovat 60-luvulta, ja kokoelmassa on esimerkiksi vuosien takaisia Lapin Kulta -korkkeja. – Kerran sain palautetta, että korkkien ja kynien yhdistäminen tunturimaisemaan on luonnon roskaamista. Mutta luonnostahan minä nimenomaan niitä kerään. Kynien keräily alkoi pikkuhiljaa korkkiharrastuksen ohella. Hiljattain Pudaksen kynäkokoelma karttui merkittävästi, kun hän sai Salosta mittavan kynälahjoituksen. – Noin 110 000 kynää, eli suunnilleen 40 banaanilaatikkoa sain erään edesmenneen kynäkeräilijän peruja. Laatikoita säilytän sisällä ja myös ulkona varastossa, Pudas kertoo. PUDAS ON PIIRTÄNYT kansakoulusta lähtien, mutta myöhemmin harrastus jäi vuosiksi. Aikamiehen maalailua pidettiin lapsellisena. Kun hän joutui jäämään pois työelämästä, into maalaamiseen heräsi uudelleen. – Silloin ajattelin, että ei jumalauta, nyt alan taas maalata. Kolarista kotoisin oleva Pudas puhuu edelleen peräpohjalaismurretta. Lappia hän kuljettaa mukanaan myös taiteessaan. Teoksissa esiintyy niin jylhiä tuntureita, ruskan värejä kuin poroja. Lappi on hänen taiteensa tavaramerkki. – Joka maalauksessa täytyy olla tunturi mukana. Se on minulle todella tärkeää, Pudas kertoo.

Kynät ja korkit Pudas yhdistää maalaamiinsa Lapin maisemiin asettelemalla ne osaksi teosta. Kehystämiseen hän käyttää vanhaa poroaitaa. Pudaksen mukaan materiaalivalinta kiinnostaa varsinkin EteläSuomessa. ENSIMMÄISEN NÄYTTELYNSÄ Pudas piti Valkeakoskella vuonna 2012. Näyttelyn herättämä mielenkiinto yllätti taiteilijan. – Valkeakosken silloinen kirjastonhoitaja sanoi, että anna nyt vain ramppan kalkattaa eli anna palaa vain, Pudas hymyilee. Nyt Pudas on pitänyt näyttelyitä tiuhaan tahtiin, ja viimeisin näyttely Yllästunturin luontokeskus Kellokkaassa oli miehen 25. näyttely. Pudas on kuullut usein, että samanlaista taidetta ei ole ennen näyttelytiloissa nähty. Näyttelyissään Pudas kuljettaa aina mukanaan näyttelypäiväkirjaa, johon hän toivoo kommentteja ja palautetta. Suurin osa palautteesta on positiivista, mutta välillä joukossa on myös pientä vinoilua. Tätä Pudas ei pidä pahana, sillä hän haluaa päiväkirjaan tulevan kaikenlaista kirjoitusta. – Viime heinäkuussa sain Kellokkaan näyttelyn ripustuksen jälkeen tekstiviestin, jossa luki tällaisen olevan ”tosi lapsellista”, Pudas kertoo. TULEVAISUUDESSA Pudas suunnittelee pitävänsä myös pelkkiä kynänäyttelyitä. Tällä hetkellä valmiina on jo muutamia teoksia. Seuraavaa näyttelyaikaa ei kuitenkaan ole vielä varattu. – Minulle soitettiin Kiasmasta, että he olisivat kiinnostuneita ottamaan näyttelyni sinne. Ajattelin ensin, että puhelu oli pilasoitto. Erika Läärä

Myös Kiasma on kiinnostunut Pudaksen teoksista. ”Joku on lähettänyt sinne kuvia tauluistani”, Pudas kertoo.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 17

SYKSYN ANTIMET

RENJA NURMI

NÄIN KOIN

Saara Selkämaa

selkamaa.saara.f@student.uta.fi

Yli neljä prosenttia Suomen työssäkävijöistä on kohdannut eriasteista työväkivaltaa. KÄTENI TÄRISEVÄT ja kyyneleet nousevat silmiin. Olen juuri lopettanut puhelun hätäkeskuksen naisen kanssa ja odotan poliiseja paikalle. Asiakastilasta kuuluu aggressiivinen karjaisu ’’myyjä tuu tänne tai mä tapan sut’’. Uhkaus on täynnä vihaa. Mietin pakoreittiä – juoksenko nyt vai kohta. YLEISIN työväkivallan muoto on uhkailu. Harva tilanne kärjistyy fyysiseksi, mutta pelkkä ajatuskin sen mahdollisuudesta pelottaa. Kohtaamiseni asiakkaan kanssa ei edennyt uhkausta pidemmälle, mutta sanat jäivät kummittelemaan mieleeni. Painajaisissani olen joutunut kokemaan tilanteen lukuisia kertoja uudelleen. Ollessani yksin töissä pelkään tilanteen toistuvan. Mietin, kuka soittaa hätäkeskukseen, jos jotain tapahtuu, tai kuka antaa ensiapua, jos kimppuuni hyökätään.

PIKKULINNUT LENTÄVÄT kiinnostuneina torikojun pöydälle ja torimyyjä Jaana Kopra hätistää ne pahvilaatikkoa heilutellen pois. Kopran mukaan lintuja riittää, mutta niin riittää myös asiakkaita vielä näin syksylläkin. Tuotteet vaihtuvat satokauden mukaan. Nyt on omenoiden ja puolukoiden vuoro. ”Syksyllä pöytä on kivan värikäs”, Kopra sanoo. Laukontorilla torikojut ovat vielä tämän ja ensi viikon.

MUISTILISTA 24.9.–30.9.2015 TORSTAI

PERJANTAI

IIDA LEHTONEN, LAURA IKÄVALKO

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. TRENDSETTINGOPISKELIJATAPAHTUMA

KURPITSATALON LÄHITUOTTAJATORI

OKTOBERFEST

SYYSMARKKINAT

TORITUNNELMAA NOKIALLA

TERASSIKAHVILA

ILLALLISRISTEILY

Sielunruokaa tarjoavat mielenkiintoiset puhujat, kuten Riku Rantala ja Rosa Meriläinen.

Myynnissä kauden satoa, yrttejä ja luomutuotteita.

Oktoberfestejä juhlitaan Münchenin hengessä! Tarjolla aitoa saksalaista Oktoberfestolutta ja iloista tunnelmaa

Kädentaitajat ja lammastuottajat saapuvat Tallipihalle myymään tuotteitaan.

Tuottajat kokoontuvat Pirkkalaistorille myymään syksyn satoa.

Hotelli Viikinhovin uusi terassikahvila tarjoaa erikoiskahveja ja herkkuja joka makuun.

Nouse laivaan ja nauti illallista Pyhäjärven kauniissa maisemissa. Ruuan lisäksi tarjolla haitarimusiikkia.

Ilmainen

Aikuiset 42 euroa, sisältää risteilyn ja ruokailun.

Pakkahuoneenaukio 2, klo 20.

Isolähteenkatu 2, Tampere. Klo 13–17.

Viinitupa Vuorenmaja, Mänttä, klo 18.

Tallipiha, klo 11–16.

Pirkkalaistori, Nokia, klo 7–14.

Hotelli Viikinhovi, Keuruu, klo 12–21.

Laukontorin satama, klo 19–22.

PELKOJEN kanssa on paljon kiinni omasta asenteesta, luonteesta ja siitä, miten suhtautuu kuulemaansa. Vaikeinta on se, että kuultua ei saa kuulemattomaksi. Eräs mieshenkilö sanoi kerran työkaverilleni jäävänsä odottamaan häntä työpaikan takaovelle. Työkaverini suhtautui asiaan vitsillä, mutta lähtiessään kotiin sanat palasivat hänen mieleensä. Mitä jos mies on oikeasti siellä? Ihmisten todellisista aikeista ei voi koskaan tietää. Aggressiivisen ihmisen kanssa kohtaaminen saattaa muuttua nopeasti väkivaltaiseksi. Yksi tahaton ilme tai ele riittää ärsykkeeksi. VÄKIVALTA rajataan helposti koskemaan vain fyysistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta on vähintään yhtä vakavaa ja pelottavaa. Kuvittele tilanne, jossa palvelemasi asiakas kutsuu sinua rumaksi tai läskiksi ja pyytää toista työntekijää palvelemaan häntä. Tai tilanne, jossa vanhempi mieshenkilö kertoo yksityiskohtaisesti, mitä haluaisi tehdä sinulle sängyssä ja kutsuu sinua nimellä ’’pikku huora’’. MITÄ useammin loukkauksia kuulee sitä enemmän niihin alkaa itsekin uskoma. Ja sitä enemmän niiden kuulemista alkaa pelätä. Ulkonäön haukkuminen on aiheuttanut itselleni turhia ulkonäköpaineita. Seksuaalinen ahdistelu saa minut kokemaan itseni arvottomaksi. Loppupeleissä nämä loukkaukset jättävät isommat mustelmat ja syvemmät haavat kuin mikään pahoinpitely. Ja se on kaikista pelottavinta.

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: DANIEL HELANDER, NORA HURD, LAURA TALVITIE