9/2014
ajassa 2
kartalla 4
luotain 6
näkymä 8
media 12
elämykset 14
huvit 15
Maailmanlopun välikappale Ydinvoiman ongelma ei ole sen vaarallisuus, vaan törkyinen imago. Jaro Asikainen. s. 2
hhh
Hirmu määrä töitä! Kim Lehtonen ei treeneissä pelleile. s. 4
Rahat finito, läppärit loppu. s.3
Hiusväri voi tappaa allergikon. s.6n
Korvasyyhy karkottaa kirkosta. s.8
2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
13.11.2014
Fillarointi tyssää hankeen AVAUS
Jaro Asikainen
jaro.asikainen@gmail.com
Pelkoihin perustuvat mielikuvat ovat voimakkaita. Siksi ydinvoimaa vastustetaan. YDINVOIMA HERÄTTÄÄ monissa kylmiä ajatuksia. Radioaktiivisuus. Säteilyvaara. Tšernobyl. Fukushima. Alitajuisesti mieleen tulevat ydinpommit ja räjähdysvaaraa. On helppo pelätä energianlähdettä, jonka epäsuora mielleyhtymä on syöpä. TUNNELATAUS ON ymmärrettävä, sillä ydinvoiman vaarat ovat silmin nähtävissä. Fukushiman savuava voimala ja Prypjatin rapistuneet kerrostalot tv-ruudulla ovat syöpyneet ihmisten muistiin. Harva muistaa, että Fukushimassa ei kuollut yksikään ihminen. 167:n riski saada syöpä saattoi nousta lievästi. Säteilyn vaikutukset rajoittuvat voimalan läheisyyteen. Tšernobylkin on suurempi katastrofi ihmisten mielissä kuin todellisuudessa. Vain promille 110 000 säteilylle altistuneesta on tähän mennessä sairastunut leukemiaan, osa onnettomuuden ulkopuolisista syistä. TODELLINEN ONGELMA ydinvoimassa ei ole sen vaarallisuus, vaan törkyinen imago. Fossiiliset polttoaineet tuhoavat ilmastoa ja tappavat 3 miljoonaa ihmistä joka vuosi. Ydinonnettomuuksien kuolonuhreiksi on ristiriitaisissa arvioissa ehdotettu muutamaa tuhatta ihmistä. Silti juuri ydinvoima mielletään maailmanlopun välikappaleeksi. Ihmiskunnan energiankulutus moninkertaistuu lähivuosikymmeninä. Öljyllä ja hiilellä sitä tarvetta ei kannata paikata. Aurinko-, vesi- ja tuulivoima eivät riitä. On paradoksi, että ympäristöpiireissä kavahdettu ydinvoima saattaa olla maapallon pelastus.
TAMPERELAISET eivät innostu talvipyöräilystä. Kolme neljästä pyöräilijästä siirtyy muihin kulkuvälineisiin talvikelien alettua. Tamperelaisten pyöräilyintoa seurataan Puutarhakadulla sijaitsevan pyörälaskurin avulla. Tampereen polkupyöräilijät ry:n puheenjohtajan Matti Koistisen mukaan Oulussa yli puolet pyöräilijöistä jatkaa polkemista talvellakin. – Oulussa pyöräteistä pidetään hyvää huolta talvella ja pyöräily otetaan liikennemuotona paremmin huomioon verrattuna Tampereeseen. SUURIN ESTE tamperelaisten talvipyöräilylle on Koistisen mukaan pyöräteiden riittämätön talvikunnossapito. Tiet pidetään kunnossa autojen ehdoilla, ja pyörätiet tukitaan lumikasoilla. Koistisen käsityksen vahvistaa Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus. Se to-
teutettiin osana Liikenteen tutkimuskeskus Vernen Pykälä-projektia. Tutkimus osoitti, ettei tamperelaisten mielestä lumia aurata pyöräteillä riittävästi. Ongelmiksi koettiin myös pysäköintipaikkojen hautautuminen lumen alle, renkaita puhkova hiekoitussepeli ja turhan sepelin hidas siivoaminen. Vuonna 2009 alkaneen tutkimus- ja kehitysprojektin tarkoituksena on edistää kävelyn ja pyöräilyn määrää sekä saada ne paremmin osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Pientä muutosta parempaan suuntaan on jo nähtävissä. – Rongankadun tunnelissa oli käytetty sepelin sijaan liukkautta estävää suolaliuosta, joka on renkaiden kannalta paljon parempi vaihtoehto. Perjantain lumimyrskyn aikana teille heitetty sepeli siivottiin pois jo heti maanantaina säiden muututtua, Koistinen kertoo. Enni Mansikkamäki
USVA TORKKI
Tampereen polkupyöräilijät ry:n puheenjohtaja Matti Koistinen luottaa talvella nastarenkaisiin.
Kunnon känni voi tappaa diabeetikon DIABEETIKON runsas alkoholin käyttö voi johtaa aivovaurioon tai jopa kuolemaan. Kun diabeetikko juo itsensä humalaan, saattaa verensokeri laskea liian alhaiseksi. Tästä seuraa hypoglykemia. Erityisessä vaarassa ovat tyypin 1 diabeetikot, jotka käyttävät insuliinia hoitoonsa. Hypoglykemia on humalassa vaarallisempaa kuin normaalisti, sillä alkoholi estää sokerin vapautumista maksasta. Humalassa ei välttämättä huomaa verensokerin laskua. Tästä syystä diabeetikon olisikin tärkeää pysyä kohtuudessa tai ainakin syödä riittävästi juhliessaan. – Kaikkein vaarallisen hetki alkoholin käytössä on yö ja aamu sen jälkeen. Verensokeri saattaa romahtaa nopeastikin,
jos sokereita ei tarkisteta. Paras neuvo, jonka voin antaa, on mennä nakkikioskin kautta kotiin, Diabetesliiton tiedottaja Johanna Häme-Sahinoja kertoo. ALKOHOLIN vaarallisuudessa diabeetikoille on kyse lähinnä äkkikuolemista, kun verensokeri romahtaa liian alas. – Jos elämä on koko ajan hypoglykemiaa, hoitotasapaino kärsii. Mutta toisaalta mikä tahansa, mikä vie elämänhallinnan, vaikuttaa tähän, oli kyseessä sitten liiallinen alkoholin käyttö tai syvä masennus, Häme-Sahinoja huomauttaa. Suurimmaksi ongelmaksi diabeetikoiden joukossa koetaan se, ettei sokerin laskua huomaa. Osa diabeetikoista on lopetta-
nut alkoholin käytön kokonaan muutaman sairaalareissuun päättyneen illan jälkeen. Osa ei kuitenkaan välitä lähellä piti
-tilanteista, vaan jatkaa alkoholin nauttimista entiseen tapaansa. Saana Huhtala SAARA TUOMINEN
Humalanhakuinen juominen laskee diabeetikon verensokeria rajusti ja voi johtaa hypoglykemiaan.
⋆ ⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Laura Vuoma (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Helena Korpela, Jussi Saarinen AD: Kristiina Lehto
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
Yhä harvempi opiskelija hakee apurahaa säätiöiltä
Vaihtoon lähtevät eivät pelkää ebolaa
IDMANIN SÄÄTIÖ on Tampereen alueen suurin apurahan myöntäjä. Tänä vuonna säätiö vastaanotti 670 apurahahakemusta, joista 527 hyväksyttiin. Aiempina vuosina hakemuksia on tullut yli 800. Idmanin säätiön asiamiehen Ilkka Kaakkolammin mukaan osa opiskelijoista jättää automaattisesti apurahan hakematta, koska ei usko täyttävänsä hakukriteereitä. – Hakemusten perusteella apurahoille on kuitenkin yhä tarvetta, Kaakkolampi lisää. Idmanin säätiö myöntää apurahaa Tampereella ylioppilastutkinnon suorittaneille korkeakoulussa opintojaan jatkaville opiskelijoille. Avustukset myönnetään opiskelijan tulojen ja opintosuoritusten perusteella. Opiskelija voi saada avustusta 2 kertaa. Viime vuonna säätiö myönsi avustuksia yhteensä 932 700 euron edestä. Tampereen yliopistossa opiskeleva Juuso Mikkilä sai Idmanilta apurahaa vuonna 2009.
– Meille markkinoitiin tätä mahdollisuutta lukiossa. Ensimmäisenä vuonna en huomannut hakea apurahaa, mutta toisena vuonna sain säätiöltä 1 500 euroa. Kaikki opiskelijat eivät ole tietoisia apurahoja myöntävistä säätiöistä. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ylläpitää apurahatietokantaa, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijoita säätiöiden etsinnässä. – Opiskelija voi keskitetysti etsiä tietokannastamme apurahaa myöntäviä säätiöitä. Säätiöt ilmoittautuvat meille itse, kertoo SYL:n hallintosihteeri Maria Teikari. Jos opiskelija saa opintotukea, hänen on ilmoitettava apurahasta Kelalle. Valtaosa säätiöistä myöntää tukea vain paikallisille opiskelijoille. Idmanin säätiön lisäksi tamperelaisia opiskelijoita tukevat muun muassa Tampereen Liikesivistysrahasto ja Tampereen kauppakamari.
YTHS:N MUKAAN Afrikkaan vaihtoon lähtevät opiskelijat eivät ole kokeneet ebolaa niin suureksi uhaksi, että he olisivat joukoittain peruuttaneet matkasuunnitelmiansa. Harva Afrikkaan lähtevistä opiskelijoista suuntaa Länsi-Afrikkaan, joka on ebolan pääesiintymisaluetta. YTHS:n matkailuneuvonnasta vastaava lääkäri Riia Faurie muistuttaa, että kenenkään Afrikkaan matkaavan ei ole syytä joutua paniikkiin ebolan takia. Tartunnan riski on pieni tavalliselle matkailijalle, joka ei joudu kosketuksiin sairaan ihmisen kanssa. Ebola tarttuu ainoastaan veren ja eritteiden kautta, eikä sitä esiinny oireettomana. Malaria on paljon ebolaa suurempi riski Afrikkaan vaihtoon tai matkalle aikovalle. – Malariatautitapauksia on vuodessa noin 40, Faurie sanoo. Hoitamaton malaria on erittäin vaarallinen.
Markus Mäki
Noona Bäckgren
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3
utain.uta.fi
Sähköistyvä opetus aiheuttaa epätasa-arvoa KOULUTUS Kaupungin rahanpuute ajaa tamperelaisia lukio-opiskelijoita laiteostoksille.
Opetuksessa hyödynnettäviä tietokoneita ei ole tarjolla kaikille. OPISKELIJOILLE ON esitetty toiveita oman koneen hankkimisesta tai siitä, että jo olemassa olevia laitteita otetaan mukaan oppitunneille. Utaimen tavoittamista tamperelaislukioista vain teknillinen lukio tarjoaa koneet kaikille opiskelijoilleen. – Koneet on hankittu hankerahoituksella, ja tämä käytäntö on käytössä nyt 3:tta vuotta, kertoo rehtori Helena Tuusa. Klassillisessa lukiossa kannettavia koneita on tarjolla 1. vuoden opiskelijoille. Myös Hatanpään ja Lyseon lukioissa lainakoneita ja tabletteja on saatavilla, mutta
”
ei kaikille. Lukioiden yhteisiä laitehankintoja rahoittaa kaupunki, mutta suurempiin hankintoihin rahoitus on hankittava itse. SÄHKÖISYYTTÄ LISÄTÄÄN eri opetusvaiheissa. Opetusmuotoja kehitetään kuitenkin eri tahtiin. – Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla, varsinkaan kun kaikkia oppikirjoja ei ole saatavilla vielä sähköisenä, sanoo Hatanpään lukion apulaisrehtori Sirpa Ruhanen. Pisimmälle sähköistäminen on viety ko-
keissa. Kokeiluja on tehty eritasoisissa kurssikokeissa. Myös kokeiden sähköistämisessä suurin askel on vielä ottamatta. – Tenttejä pyritään järjestämään sähköisesti. Tässä on kuitenkin suuria aine- ja opettajakohtaisia eroja, kertoo Lyseon lukion rehtori Heini Mäenpää. OPETTAJIEN KOULUTTAMISTA pidetään yhtenä merkittävimpänä asiana uudistuksen toteuttamisessa. – Meillä opettajat on valjastettu tähän muutokseen eturintamassa, sanoo klas-
sillisen lukion rehtori Kari Hanninen. Suuressa roolissa ovat oppilaitosten sisäiset koulutukset, joissa pätevimmät opettajat jakavat omaa tietotaitoaan muille. Myös oppilaitosten yhteistyötä tehdään. Lukio-opetuksen sähköistymistä vauhdittaa syksystä 2016 alkaen sähköiseksi muuttuva ylioppilastutkinto. Tänä syksynä lukio-opintonsa aloittaneet ovat ensimmäisinä mukana sähköisissä kokeissa. Mikko Hyytiä USVA TORKKI
Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla.”
Sirpa Ruhanen, Hatanpään lukion apulaisrehtori
MITÄ?
Sähköiset kirjoitukset ○○Syksyllä 2016 suoritetaan ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Tuolloin lukiolaiset kirjoittavat maantieteen, filosofian sekä lyhyen ja pitkän saksan. ○○Loput kokeet sähköistyvät porrastetusti, viimeisenä pitkän ja lyhyen matematiikan kokeet. ○○Vuonna 2019 koko ylioppilastutkinto on sähköinen. ○○Äidinkielen koe siirtyy sähköiseksi vuonna 2018, ja sen sisältö muuttuu. Tekstitaidon osuudessa korostetaan muun muassa medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä. ○○Myös kokeiden arvostelua muutetaan. Esimerkiksi pitkän matematiikan arvostelua höllennetään asteikon yläpäässä. Lähde: Ylioppilastutkinto.fi
Tietokone on tullut Tampereen klassillisessa lukiossa opiskeleville Mikolle ja Minnalle tutuksi. Sähköisten oppimisympäristöjen käyttö lukio-opetuksessa yleistyy.
⋆ ⋆NÄIN LEHTI TEHTIIN
Verkko näyttää naisen paikan
Tampereella kuka vain voi vaikuttaa
Amk-opiskelijat elävät velaksi
Älä aina usko pastoria!
NAISIA HAUKUTAAN enemmän verkossa kuin miehiä. Tämä käy ilmi Tampereen yliopistolla tehdystä vihapuhetutkimuksesta. Vihapuhe kohdistuu yleensä marginaaliryhmiin. Naiset eivät ole vähemmistö lukumäärän, vaan käytettävissä olevan vallan perusteella. Jyväskylän yliopiston tutkijan Tuija Saresman mukaan yksi syy naisiin kohdistuvaan vihapuheeseen on muuttuva miesten asema. Naiset ovat tulleet osaksi työelämää ja hakeutuvat johtotehtäviin. Tämä on miehille uhka. Naisten haukkuminen netissä on yksi keino lisätä omaa vallantunnetta. Suomessa ei juurikaan puhuta julkisesti verkossa lisääntyvästä naisvihasta. – Suomessa korostetaan usein sitä, kuinka tasa-arvoista täällä on. Siksi monet eivät halua nähdä, että sukupuolisyrjintää on edelleen paljon, Saresma pohtii.
JOKAINEN VOI sähköisesti osallistua yhteisten asioiden kehittämiseen Tampereella. Valma-foorumilla on mahdollisuus ideoida uusia terveyspalveluita ja Tesomalle vuonna 2017 tulevaa terveysasemaa. Palvelut suunnitellaan asiakkaiden tarpeista ja toiveista. Tampereen kaupunki on sitoutunut ottamaan huomioon sähköiset palvelut entistä paremmin. – Olemme jo useamman vuoden yrittäneet tehdä suunnitelmia asiakaslähtöisesti, mutta erityisesti nyt olemme lisänneet yhteistyötä eri tahojen välillä, suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen sanoo. Osa Valma-foorumilla olevista hankkeista kerää useita satoja vastauksia, jotkut vain muutamia. Kaupunki arvostaa asiakaslähtöistä palautetta määrästä riippumatta. Tulevaisuuden terveysasemaa voi ideoida 18. marraskuuta asti.
OPINTOLAINAA ottaneita ammattikorkeakouluopiskelijoita on enemmän kuin yliopisto-opiskelijoita. Ero on 6 prosenttiyksikköä. Suomen opiskelijakuntien liiton asiantuntijan Antti Hallilan mukaan ammattikorkeakoulujen opintojen luonne on usein syynä opintolainan ottamiselle. – Ammattikorkeakoulussa läsnäolo on usein tiiviimpää. Tämä voi olla syynä siihen, että opiskelijat eivät ehdi työskentelemään ja joutuvat ottamaan opintolainaa. Opintovelallisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Kelan selvityksen mukaan vuoden 2012 lopussa opintolainaa oli yhteensä 296 837 opiskelijalla. Naiset ottavat miehiä ahkeramman lainaa. Yliopistossa ero naisten ja miesten välillä on noin 4 prosenttiyksikköä ja ammattikorkeakoulussa noin 2 prosenttiyksikköä.
LÄHES KAIKKI uudet seurakunnat ovat luonteeltaan uuskarismaattisia. Selvitimme, mitä uuskarismaattisuus käytännössä tarkoittaa. Eräässä seurakunnassa vierailupyyntöömme suhtauduttiin nihkeästi, mikä herätti tietysti mielenkiintomme. Vastaanotto seurakunnassa oli ensivaikutelmasta huolimatta positiivinen. Kuvareportaasissa pyrimme käsittelemään aihetta neutraalisti: kirjoittamaan tapahtumista niin kuin ne näimme, kertomaan tunnelmasta kuvilla ja antamaan puheenvuoron seurakuntalaisille. Jos olisimme toiveen mukaan jättäneet vierailun tekemättä, mielikuvamme seurakunnasta olisi väistämättä ollut hyvin hämäräperäinen, ja tämä olisi näkynyt myös jutussa. Tottelemattomuudella voi parhaimmillaan purkaa omia ennakkoluulojaan ja tehdä samalla paremman jutun.
Sanni Heikkinen
Noora Hapuli
Terhi Romo
Usva Torkki, Enni Saikkonen
4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
SAARA TUOMINEN
Hallittu kaaos
Essi Lehtosen treeneissä ei vältytä janolta.
JUNIORIURHEILU Lapset pääsevät harrastamaan urheilua seuroissa ammattimaisessa
valmennuksessa, mutta vaarana on, että harrastaminen muuttuu suorittamiseksi. Lehtosen perheessä on koettu kolikon molemmat puolet.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5
SALIBANDYTREENEISSÄ Tampere Areenalla ei hymyjä väläytellä kesken harjoituksen. Katse on koko ajan pallossa. Valmentajan ääni kajahtelee vaativana salissa, kun vuorossa on haastoharjoitus. – Älä luovuta, hirmu määrä töitä! Töitä, töitä, töitä! Kentällä pareittain pyörivät tytöt yrittävät vuoronperään tehdä maalia ja estää pariaan onnistumasta maalinteossa. Ulkopuolisen silmiin touhu näyttää tavoitteelliselta, vakavaltakin. Essi Lehtonen, 11, nauttii salibandyn vauhdista. – Parasta ovat onnistumiset, maalit ja sellaiset. Suurempia tavoitteita tai haaveita ammattilaisuudesta hänellä ei ainakaan vielä ole. – Olisihan se hauskaa pelata aikuisena maajoukkueessa, Essi huomauttaa hetken mietittyään. Essi Lehtonen on harrastanut nyt 1,5 vuotta salibandya Ilveksen Etytöissä. Treeneissä hän käy 2 kertaa viikossa. Useammin treeneissä ei kuulemma jaksaisikaan käydä, sillä hän harrastaa myös ratsastamista. Essin joukkue pelaa jo sarjaa ja turnauksia on noin kerran kuussa. Kuukausittainen turnaus tarkoittaa 3 tai 4 pelin rypistystä yhteen lauantaihin. Kilpailuasetelma näkyy myös treeneissä. Yhdessä harjoituksessa tytöt kisaavat siitä, kuka pääsee ensimmäisenä kiinni palloon pujoteltuaan ennalta sovitun radan. Jokainen parispurttaus päättyy voittajan laukaukseen maalia kohti. – Yritetään tehdä maali joka vedolla! URHEILU ON koko perheen juttu. Essin pikkuveli Kim Lehtonen, 7, harrastaa myös salibandya. Neljä vuotta harrastaneen Kimin joukkue on Pirkkalan Pirkat, ja treeneissä hän käy jopa useammin kuin isosiskonsa. Osansa tähän on sillä, että valmentajana toimii isä Marko Lehtonen eikä innokas pelaaja malta jäädä kotiin. Siskonsa harjoituksia mukana seuraamassa ollut Kim livahtaa aina kentän puolelle, kun pilli viheltää tauon tai vaihdon merkiksi. Silti kaikesta hänkään ei treeneissä pidä. – En pidä siitä, kun kaverit pelleilevät. Silloin me joudumme juokse-
maan ympäri kenttää. Perheen äiti Susanne Lehtonen on toiminut toukokuusta asti poikien joukkueenjohtajana. Seurat vaativatkin vanhemmilta yhä enemmän. Treeneihin kuskaaminen ei enää riitä, vaan usein täytyy osallistua myös talkoisiin tai ottaa vastaan pesti esimerkiksi joukkueenjohtajana tai rahastonhoitajana. Lehtosen perheen keittiön seinällä on tulostettu viikko-ohjelma siitä, missä kenenkin pitää milloinkin olla. Tällä hetkellä vain torstai on molemmille lapsille vapaapäivä, sillä myös Essin ratsastus ja Kimin trampoliinikoulu vievät oman aikansa. Vaikka arki määräytyy pitkälti harrastusten mukaan, vielä tässä vaiheessa voi jättää menemättä treeneihin, jos on esimerkiksi juhlat tai vain väsyttäisi. Vanhemmalle ei väsymys riitä syyksi jättää treenit väliin, sillä lapset on kyyditettävä paikalle joka kerta. Tunnin treenien ajaksi ei ole mitään järkeä lähteä ajamaan takaisin kotiin, vaan harjoituksia jäädään seuraamaan paikan päälle. URHEILUSEUROJA syytetään usein siitä, että lapsille tarkoitettu toiminta on liian suorituskeskeistä. Moni lapsi lopettaa harrastuksensa, kun harjoitukset alkavat viedä liikaa aikaa tai harrastus tuntuu liian vakavalta. Lasten ja nuorten psyykkinen valmentaja Terhi Lehtoviita huomauttaa, että Suomessa valmentaminen ammattimaistuu koko ajan. Vaikka sanassa ammattimaistuminen on ikävä kaiku, on siitä lapsillekin hyötyä. Ammattitaitoiset valmentajat osaavat ottaa lasten hyvinvoinnin huomioon. Valmentajia koulutetaan tukemaan lapsia psyykkisesti etenkin, jos lapsi harrastaa lajiaan tavoitteellisesti. – Yleensä urheiluharrastukset ovat lapselle liian rankkoja silloin, kun lapsi harrastaa jotain vanhempiensa mieliksi. Motivaation täytyy tulla lapselta itseltään, Lehtoviita korostaa. Lehtoviita muistuttaa myös, että Suomen urheiluseuroissa on vielä paljon työtä tehtävänä, sillä tasoerot ovat suuria. Toisaalta nykyään vanhempia syyllistetään siitä, että vastuu lasten liikunnasta kaadetaan seurojen niskaan. Lehtosen perheen viikko-ohjel-
Lehtosen perheen arjessa näkyy vahvasti urheilu. Kim Lehtonen saa pelata välillä myös sisällä, kunhan pysyy poissa keittiöstä.
”
MITÄ?
Lapset urheiluseuroissa
En pidä siitä, kun kaverit pelleilevät. Silloin me joudumme juoksemaan ympäri kenttää.”
Essi Lehtosen treenejä ovat seuraamassa pikkuveli Kim Lehtonen ja äiti Susanne Lehtonen.
Kim Lehtonen, Salibandyharrastaja
○○7–14-vuotiaista reilut 60 prosenttia harrastaa urheilua seurassa. Määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. ○○Joka viides urheiluseuraan kuulumaton lapsi haluaisi harrastaa seurassa. ○○Harrastus vakavoituu yleensä yläasteiässä. ○○10–14-vuotiaiden vanhemmat osallistuivat useimmiten seuran vapaaehtoistoimintaan. Lähde: Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013
man näkeminen ensi kertaa järkytti, mutta loppujen lopuksi treenit eivät edes vastaa lapsen liikuntatarvetta viikossa. ENNEN SALIBANDYA Essi voimisteli. Viimeinen kevät oli raskas, kun motivaatio laski eikä treeneihin enää huvittanut lähteä. Harrastusta ei voinut kuitenkaan vain hylätä, sillä Essi oli mukana joukkuevoimistelussa. Kausi oli vietävä loppuun tai muuten koko joukkueen kisakaudelta olisi mennyt pohja. Harrastaminen vaihtui suorittamiseen. Lehtoviidan mukaan lapseen kannattaa kiinnittää huomiota myös treenien jälkeen. – Jos treeneistä jää lapselle riittämätön olo, yleensä asiat ovat huonosti. Lapsen pitäisi saada kokea onnistumisia. Vaikka lapsi olisikin motivoitunut ja saisi lajistaan onnistumisia, täytyy myös muun elämän olla tasapainossa. Pelkkä tasapainoilu unen, koulun ja treenien välillä ei riitä. – Meno on liian vakavaa, jos lapsen elämään ei mahdu mitään muuta kuin harrastus. Tytöillä salibandyn harrastaminen vakavoituu yleensä 13-vuotiaina, jolloin aletaan pelata Suomen mestaruudesta.
Essillä tuo etappi on jo lähellä, vuoden tai 2:n päässä. Susanne Lehtosta ei kuitenkaan juuri huoleta tyttärensä puolesta. – Essi on reipas pelaaja. Jos olisi vähän huonompi pelaaja, jos näin nyt saa sanoa, niin sitten voisi huolettaakin. Tekeehän se huonoa itsetunnolle, jos ei pääse pelaamaan. LEHTOSTEN PIHALTA kantautuu leikin ääniä pitkälle. Essi rakentaa lumilinnaa kotipihassa kavereidensa kanssa, ja Kim leikkii naapurin puolella. Sisälle ei ole mikään kiire, vaikka treeneihin lähtö lähestyy. Kaikilla on aikaa istahtaa ruokapöydän ääreen rauhassa. Kim pakkaa treenilaukkunsa ja maila jää käteen kuin liimattuna. Sisarukset alkavat pelata eteisessä. Äiti saa viettää iltaa rauhassa, sillä isä menee Kimin kanssa treeneihin. Essi lähtee mukaan, vaikka omia treenejä ei tänään ole. Kiire ei lapsia haittaa, vaan koko perhe on täysin urheilun vietävissä. Kim haluaakin aloittaa jääkiekon, mutta vasta sitten, kun hän on tarpeeksi hyvä. Kiireisen perheen arki ei olekaan sellaista kaaosta, mitä olisi voinut kuvitella. Se on kaaosta, mutta hallittua sellaista. Saana Huhtala
6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
USVA TORKKI
Hiusvärien riskeistä tiedetään vähän. Alle 16-vuotiaiden ei suositella värjäävän hiuksiaan ollenkaan.
Turvallisesti värikäs TERVEYS Hiusväreissä käytetty väriaine voi aiheuttaa rajun allergisen reaktion.
Kemikaalihiusväreille on olemassa onneksi myös vaihtoehtoja. KORVANTAUSTAT MÄRKIVÄT ja punoittavat. Niskassa on vesikelloja. Päänahka tuntuu aralta ja kasvot turpoavat. Hiusväriallergian aiheuttaa kestoväreissä käytetty väriaine parafenyleenidiamiini, eli PPD. Iho- ja kosmetiikkaneuvoja Merike Laine kertoo, että Helsingin allergia- ja astmayhdistykselle tulee useita yhteydenottoja viikossa hiusväreistä. Ihmiset kyselevät oireista ja vaihtoehtoisista värjäystavoista. Hiusväriallergia on siitä hankala, että herkistyminen voi tapahtua seuraavalla värjäyskerralla tai vasta vuosikymmenien päästä. Allergisen reaktion jälkeen tuomio on kuitenkin lopullinen. Jatkossa hiuksiaan voi värjätä vain puhtailla kasviväreillä, värinpoistolla ja suoraväreillä, joissa ei ole hapetetta. – Kun on kerran altistunut, ei kannata enää leikkiä terveydellään, Laine sanoo.
SAILA VIRTANEN, 31, otti turvalliseksi mainostetun hennatatuoinnin solisluunsa päälle festarikojusta. Hän ei tiennyt, että iholle levitettävään hennamassaan oli lainvastaisesti lisätty PPD:tä. Hän sai välittömästi allergisen reaktion. – Se oli myrkytysreaktio, Virtanen muistelee. Kosmetiikkalainsäädännön mukaan PPD:tä saa käyttää vain hiusten, ripsien ja kulmien värjäämiseen. Festareilla tai etelänlomalla otettu hennatatuointi sisältää usein lainvastaisesti väriainetta, ja sen ottaminen voi allergisoida myöhemmin hiusvärien kanssa. Virtanen ei voi enää värjätä hiuksiaan kemikaaliväreillä, ja päätyi kasvattamaan oman vaalean hiusvärinsä takaisin. Hän vaatii kuluttajille enemmän tietoa hiusvärien vaaroista. – Ihmisiä pitäisi tiedottaa asteittain tapahtuvasta altistuksesta ja laittaa selkeät
varoitustekstit hiusväripakkauksiin, Virtanen toteaa. TAVALLISESSA KAMPAAMOSSA hius-
värien pistävä haju tulee vastaan jo ovella. Tampereen keskustassa sijaitsevassa ekokampaamo Shantissa tuoksuvat tee ja yrtit. Kampaamossa käytetään vain luonnontuotteita. Hiusten värjäämiseen käytetään kasvivärejä, eli hennaa. Joskus vaikutusta tehostetaan esimerkiksi kamomillalla. – Kasviväreillä saa isojakin muutoksia aikaan. Tummennus ja puolen asteen kirkastus onnistuvat, omistaja Miia Itämetsä kertoo. Ekokampaajan hintataso on sama kuin tavallisella kampaajalla. Shantissa puolipitkien hiusten värjäys ja leikkaus maksaa 120 euroa, ja tavallisissa keskustan kampaamoissa sama toimenpide on 100–140 euroa. – Osa asiakkaista on vanhempia naisia, jotka ovat herkistyneet vuosikymmenien
MIKÄ?
PPD ○○PPD eli parafenyleenidiamiini on väriainekemikaali. ○○Kaikissa hapetettavissa kestohiusväreissä käytetään parafenyleenidiamiinia tai sen johdannaisia. ○○Mitä tummempi väri, sitä isompi PPD-pitoisuus on. ○○Sitä ei voida korvata millään muulla väriaineella, koska millään muulla ei voida saavuttaa vastaavia värjäystuloksia. ○○Allergisoitunut ei voi koskaan enää värjätä hiuksiaan kestoväreillä.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7
NOORA HAPULI
Tuulta siipien alle HYVINVOINTI Doven kauneustutkimuksesta käy ilmi, että
kolmannes suomalaisista tytöistä kärsii matalasta itsetunnosta. Tuuli Kaunisluonto oli yksi heistä. Sitten hän alkoi tavoitella täydellisyyden sijaan hyvää oloa.
Ekokampaaja Miia Itämetsän asiakkaat inspiroituvat kasvivärien hoitavasta vaikutuksesta.
NOORA HAPULI
Hiuksiaan voi värjätä myrkyttömillä kasviväreillä, kuten hennalla.
RUMIA SANOJA peilin edessä. Paine mahtua yhteiskunnan antamaan muottiin. Itsensä vähättely. Nämä asiat kuuluvat monen nuoren naisen arkeen, niin myös teiniikäisen Tuuli Kaunisluonnon. Kaunisluonto yritti lähteä hakemaan parempaa oloa kilpaurheilusta. Treenejä oli 5 kertaa viikossa ja ne olivat rankkoja. Lisäksi Kaunisluonto harrasti paljon hyötyliikuntaa. Hän sortui kokeilemaan myös erilaisia dieettejä. Kaunisluonnon ongelmat eivät ole mitenkään epätavallisia. Suomalaisten nuorten naisten itsetunto on Pohjoismaiden matalin. Kosmetiikkayritys Doven teettämä kauneustutkimus paljastaa myös, että suomalaisten teinityttöjen itsetunto on huonontunut vuoden 2005 tutkimuksesta. Yli puolet kyselyyn vastanneista tytöistä olivat tyytymättömiä painoonsa tai vartalon muotoihinsa. ENSIMMÄINEN ASKEL Kaunisluonnon matkalla kohti hyvinvointia oli oman ajatusmaailman muuttaminen. – Käännekohta oli se, kun tajusin ihmisten olevan tasa-arvoisia keskenään. Koska olemme tasa-arvoisia, minä en voi olla jotenkin automaattisesti muita huonompi, Kaunisluonto muistelee. Alaikäisenä kotoa pois muuttaminen toi omat haasteensa hyvinvoinnin tavoitteluun. Kaunisluonto huomasi, että ruokavaliolla oli suuri merkitys fyysiseen oloon. – Aloin pikkuhiljaa parantaa ruokailutottumuksiani ja huomasin selkeän eron jaksamisessani. Nykyään rokkaan keittiössä ja olen kaupassa käymisen mestari, Kaunisluonto naurahtaa.
JOKAISELLA IHMISELLÄ on mahdollisuus hyvinvointiin, mutta monet päivittäisistä valinnoistamme eivät kuitenkaan tue sitä. – Hyvinvointi alkaa henkisestä muutoksesta. Ruokavaliolla ja liikunnalla voi muokata vartaloaan, jos kokee sen lisäävän hyvää oloa, mutta ensin täytyy löytää rauha oman itsensä kanssa, Kaunisluonto muistuttaa. Nyt 26-vuotias Kaunisluonto on master life coach ja antaa esimerkiksi tunnevalmennusta tavallisen ravinto- ja liikuntaneuvonnan lisäksi. Oman elämänsä muuttamiseen ei tarvita välttämättä kallista valmennusta. – Muutos voi alkaa pienestä: mieti kolme konkreettista asiaa, jotka voisit tehdä toisin ja tee ne. Voit esimerkiksi alkaa panostaa kaupassa käymiseen, Kaunisluonto neuvoo. MOTIVAATIO on tärkeä osa pysyvää elämäntapamuutosta. Doven tutkimukseen vastanneet tytöt kokivat ongelmaksi sen, ettei valtamediassa näy tavallisia vartaloita. Sosiaalisen median aikakautena on helppo löytää itseään inspiroivia tietolähteitä, esimerkiksi seuraamalla tiettyjä blogeja ja Instagram-tilejä. Näistä löytää myös niitä tavallisia ihmisiä. Hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista liikkuu paljon ristiriitaista tietoa. Tärkein tietolähde ei ole aina valmentaja tai muu asiantuntija. – Oma kroppa on se, jota täytyy kuunnella. Kannattaa kokeilla, millainen ruoka tai liikunta antaa juuri sinulle energiaa ja hyvää oloa, Kaunisluonto kiteyttää. Sanni Heikkinen
TUULIN VINKIT PAREMPAAN OLOON: ○○Hymyile. Hymyileminen on ilmaista ja se tarttuu helposti muihin. Tunteemme näkyvät fyysisessä olossamme, ja hymy kertoo aivoille hyvästä olosta. ○○Toimi. Meillä jokaisella on enemmän tietoa kuin toimintaa. Mieti, mikä lisäisi omaa hyvinvointiasi juuri nyt ja toimi. ○○Tunne. Seuraa rohkeasti sydäntäsi valintoja tehdessä ja asettaessasi tavoitteita. Se, mikä lisää aitoa hyvää oloamme, on oikein.
”
Käännekohta oli se, kun tajusin ihmisten olevan tasa-arvoisia keskenään.
Tuuli Kaunisluonto
SANNI HEIKKINEN
aikana kemikaaliväreille. Osa taas haluaa olla ekologisia, Itämetsä sanoo. Hän haluaa välttää sekaannusta luonnonhennan ja kemikaalin välillä. – PPD:tä sisältävillä hennatatuoinneilla ei ole mitään tekemistä oikean hennan kanssa. HIUSTENVÄRJÄYKSESSÄ ohjeita kannattaa noudattaa. Iho- ja kosmetiikkaneuvoja kuulee usein, että hiusvärejä pidetään päässä kaksi kertaa suositellun ajan. Tämä lisää riskiä allergisoitua PPD:lle. Hiustenvärjäämisen aikana päänahan ei tulisi kutista tai kirvellä. – Kampaamossani käyvät asiakkaat sanovat, että onpa ihanaa, kun tämä ei tunnu miltään. Henna ei myöskään jätä erottuvaa rajaa, joten värjäysväli harvenee, Itämetsä kertoo. Kemikaalivärien kanssa joutuu usein värjäyskierteeseen, joka lisää altistumista myrkyllisille väriaineille. Noora Hapuli
Peili ei ole enää Tuuli Kaunisluonnon vihollinen. Hyvä olo näkyy ulospäin.
8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Elävä usko Kuvat: Usva Torkki
Teksti: Enni Saikkonen
USKONTO Kansankirkkoa vaivaa korvasyyhy.
Uuskarismaattiset yhteisöt tarjoavat ihmisille jotain, mitä luterilainen kirkko ei tarjoa: yhteisöllisyyttä, osallistumista ja hengellisiä kokemuksia.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9
PYHÄN HENGEN SEURAKUNNAN rukoilu- ja ylistysillassa on perjantaina hiljaista. Pöydällä on rakkauskirjeitä Jumalalta ja sydämenmuotoinen post it -lappu, jossa lukee ”Vain Jeesus”. Pitkän seinän ikkunalaudat ovat täynnä eri maiden lippuja. Tämä kuvastaa Pyhän Hengen seurakunnan toimintaa myös ulkomailla. Suurin tytärseurakunta löytyy Puolasta. Seurakunnan molemmat perustajapastorit ovat ulkomailla, joten illan pitää apulaispastori Marjo Kiviniemi. Jäsenmäärältään Pyhän Hengen seurakunta on suomalaisella mittakaavalla pienehkö. Seurakunnalla on noin 20 jäsentä, mutta ulkopuolisia ihmisiä käy Pyhän Hengen seurakunnassa viikoittain. Jäsenet tuntevat toisensa, ja uusille kävijöille käydään sanomassa käsipäivää ennen tapahtuman alkua. Pyhän Hengen seurakunta on Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Jussi Sohlbergin mukaan tyylipuhdas esimerkki uuskarismaattisesta seurakunnasta. Uuskarismaattisuus terminä kuulostaa seurakuntalaisista hieman vieraalta, mutta sen piirteet he tunnistavat tutuiksi. UUSKARISMAATTISIA SEURAKUNTIA yhdistää mielenkiintoinen ristiriita: toimintatavat, musiikki ja
organisaatio ovat moderneja ja joustavia, mutta teologialtaan ne ovat kansankirkkoa konservatiivisempia. Uuskarismaattiset liikkeet ovat syntyneet vaihtoehdoksi evankelisluterilaisen kirkon korvasyyhylle. Korvasyyhyllä tarkoitetaan sitä, että kansankirkon edustajat eivät enää pohjaa opetuksiaan suoraan Raamattuun, vaan Jumalan sana on muokkautunut yhteiskunnan mukana liikaa. – Kaikki uuskarismaattiset seurakunnat ovat teologialtaan konservatiivisempia kuin evankelisluterilainen kansankirkko, Sohlberg toteaa. Suurin osa viime aikoina perustetuista seurakunnista toimii rekisteröityinä yhdistyksinä, eli niiden jäsenet voivat olla myös evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Luonteeltaan uudet seurakunnat ovat nimenomaan uuskarismaattisia, ja niiden jäsenet ovat usein nuoria aikuisia. RUKOUS- JA YLISTYSILLASSA Kiviniemi rukoilee salin edessä mikrofoniin puhuen. Rukouksen aikana ihmisiä tulee ja menee ulko-ovesta. Tapahtumiin saa tulla silloin kuin itselle parhaaksi sopii. Kiviniemen puhe ei ole ulkoa opeteltua, vaan hän puhuu ja kävelee salin edessä vapautuneen oloisena pitäen
MITÄ?
Uuskarismaattisuus ○○Osa karismaattisuuden kolmatta aaltoa, joka sai alkunsa 1980-luvulla Yhdysvalloissa. ○○Toimintavoiltaan moderneja, mutta teologialtaan konservatiivisia. ○○Korostavat yhteisöllisyyttä, kokemuksellisuutta ja toimintaa. ○○Suurin osa Suomessa syntyvistä uusista seurakunnista on luonteeltaan uuskarismaattisia. ○○Uskonnot Suomessa -tietokantaan on listattu noin 1 000 uskonnollista yhteisöä, joista noin 100 on rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Valtaosa toimii tavallisina yhdistyksiä. Lähde: Jussi Sohlberg, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija
10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Arkista salia koristaa kimaltava risti.
”
Uuskarismaattisissa seurakunnissa rukoilu on vapaamuotoisempaa kuin evankelisluterilaisessa kirkossa.
silmiään suurimman osan ajasta kiinni. Täysin yllättäen hän alkaa puhua kielillä. – Jotkut saattavat ajatella, että onko se vain jotain siansaksaa. Kyllä niin saa ajatella, mutta itse tiedän, että kielilläpuhuminen on merkityksellinen rukouksen kieli. Kun ihminen antaa elämänsä Jeesukselle ja uudestisyntyy, niin Pyhä Henki tulee ihmisen sisimpäänsä. Pyhän Hengen lahjoista yksi on kielilläpuhuminen. Sen voi jokainen uskova saada, jos sitä haluaa ja Jumalalta pyytää, kertoo Kiviniemi. Ulkopuolisen korvaan Kiviniemen puhe kuulostaa italialta. Mieleen tulee Youtubejulkkis, kielinainen Smoukahontas. PALATSISEURAKUNNAN ajatuksen mukaan karismaattisia seurakuntia yhdistää se, että usko tulee eläväksi. Ylistyksessä ihmiset laulavat musiikin mukana, osa nousee
Kävin mielessäni läpi kymmentä käskyä ja tajusin, että olin rikkonut niistä jokaista. En yhtä tai kahta, vaan kaikkia kymmentä.”
Uuskarismaattisen seurakunnan jäsen
Henkilökohtainen suhde Jeesukseen on kaiken ydin.
seisomaan, liikkuu musiikin tahtiin ja osa nostaa kätensä ylös.Kaikki näyttävät keskittyvän rukouksiin ja monet vaikuttavat olevan hartaassa tilassa. Myös Palatsiseurakunnassa puhutaan kielillä. Puheiden aikana kuulijat nyökkäilevät ja vaikuttavissa kohdissa jotkut myötäilevät puhujaa sanomalla ääneen ”Aamen”. Kesken ylistyksen pastori hakee kellarista ison kimaltelevan ristin. Seurakuntalaiset saavat tulla eteen kertomaan todistuksia eli Jumalan tekoja heidän omassa elämässään. Sana on vapaa, ja monet ihmiset haluavat mennä eteen puhumaan uskostaan. – Kunpa minä voisin aina nähdä edessäni Jeesuksen kantapäät. Ensin ajattelin, etten minä mitään kantapäitä halua nähdä, vaan kasvot! Sitten tajusin, miten tärkeää on, että Jeesus kulkee edessäsi ja näyttää sinulle tien, kertoo Seppo Lappalainen.
TYÖ, RAKKAUS, TERVEYS ja muut arkielämän aiheet toistuvat rukouksissa usein. Jumalan ohjaus liitetään vahvasti jokapäiväiseen elämään. Rukous muodostuu osittain sen mukaan, ketkä seurakuntalaisista ovat paikalla. – Ajatellaan vaikka psalmia 91. Sikainfluenssan aikaan minulle tuli tunne, ettei sitä rokotetta tarvitse ottaa. Enkä nyt tarkoita, ettei mitään rokotteita pitäisi ikinä ottaa, olen itsekin niitä ottanut. Narkolepsiatapausten tullessa julki tiesin, että Jumala ohjasi meitä tähänkin päätökseen, Kiviniemi muistelee Pyhän Hengen seurakunnassa. Uuskarismaattisille seurakunnille tyypillisiä ovat myös ihmeparantumiset. Kaksi ihmistä kertoo parantuneensa paniikkihäiriöstä Pyhän Hengen voimalla. Kolmas kertoo parantuneensa keliakiasta. Ihmeparantumisissa Pyhän Hengen ja Jumalan
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
11
Seurakuntalaiset kohottavat kätensä rukoukseen erään jäsenen matkan puolesta.
Palatsiseurakunnan jäsen heiluttaa Israelin lippua hepreankielisen ylistyslaulun tahtiin.
läsnäolo tunnetaan erityisen vahvasti, ja tähän saattaa liittyä myös fyysinen reaktio, esimerkiksi tuolilta maahan putoaminen. YHTEISÖLLISYYS on pienten seurakuntien etu. Suhde Jumalaan ja Jeesukseen on henkilökohtainen ja tämä usko on kaiken ydin. Syitä uuskarismaattisen seurakuntaan liittymiseen on yhtä paljon kuin jäseniäkin. Usein esiin nousevat vahva henkilökohtainen usko, yhteisöllisyys ja aitous. – Kävin mielessäni läpi kymmentä käskyä
ja tajusin, että olin rikkonut niistä jokaista. En yhtä tai kahta, vaan kaikkia kymmentä. Olin sössinyt miesasiani ja takana oli liian monta aborttia. Olin kyllä aina ollut uskossa, mutta silloin tajusin ettei näin voi jatkua, kertoo eräs uuskarismaattisen seurakunnan jäsen uudestisyntymisestään. Seurakunnat eivät kilpaile keskenään jäsenistä, vaan ne pyrkivät tavoittamaan nimenomaan ihmisiä, jotka eivät ole vielä uskossa. Muiden seurakuntien työtä siunataan siinä missä omaakin. Uuskarismaattis-
”Kielilläpuhuminen on yksi merkki, joka kertoo, että Jumala on jumalanpalveluksessa läsnä, mikä nyt tietysti olisi suotavaa!” kommentoi Outi Perähuhta.
ten seurakuntien jäsenet kokevat saavansa uskostaan niin paljon, että he toivovat samaa mahdollisuutta muillekin. Uudestisyntyminen on vahva kokemus. – Olin uskossa, mutta en ollut oikeasti luovuttanut itseäni Jumalalle. Uudelleensyntymisessä tunsin miten Jumala kosketti minua, kyyneleeni virtasivat ja tunsin, miten halusin antaa elämäni Jeesukselle, kertoo Palatsiseurakunnassa ylistystä johtanut Anne Huhtala. Seurakuntaa valitessa tärkeäksi asiaksi
nousee aitous ja se, että Pyhän Hengen ja Jumalan läsnäolo tuntuu alusta alkaen vahvasti. On tärkeää, että ihminen kohdataan ihmisenä ja sanojen takana ollaan valmiita seisomaan. Rukousillan päätyttyä monet seurakuntalaiset jäävät vaihtamaan kuulumisia. Seuraavana iltana seurakunnassa pidetään kahvila. Se on kuin seurakuntalaisten yhteinen iltapala, johon tietysti myös uudet ihmiset ovat tervetulleita. Seurakunnan on tärkeä tuntua kodilta.
12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Politiikka kaipaa toisia ääniä SAARA TUOMINEN
POLITIIKKA Suomen poliittinen keskustelu on
liian yksipuolista. Tätä mieltä on pitkän uran Helsingin Sanomien politiikan toimituksessa tehnyt Arto Astikainen. TAMMINIEMEN PESÄNJAKAJAT muutti Suomen poliittista ilmapiiriä 1980-luvulla. Kirjassa käsiteltiin poliitikkojen värikästä yksityiselämää ennennäkemättömällä tavalla. Arto Astikainen, yksi kirjan kirjoittajista, uskoo, että pelon ja salailun aika on ohi. Konkaritoimittajan mielestä tämän päivän politiikan uutisoinnissa aiheet ja näkökulmat ovat kuitenkin liian samanlaisia. – Hyvin usein jutuissa näkyy virkamiehen tai vallanpitäjän näkökulma. Vastahankaista journalismia on sen sijaan vähän. Isoja juttuja, kuten sote-uudistusta ja finanssikriisiä, kyllä käsitellään kattavasti, mutta arkipäivän tapahtumien uutisointiin Astikainen kaipaa vaihtelua. – Riemastun aina, kun huomaan, että toimittaja on löytänyt uuden näkökulman johonkin asiaan. Astikainen näkee, että toimittajat ovat aina vain hetken aikaa saman jutun kimpussa. Kun yksi aihe on käsitelty loppuun, siirrytään seuraavaan. Jostain toisesta aiheesta ei huomata kirjoittaa lainkaan. Myös toisenlaiset näkökulmat puuttuvat. Esimerkiksi uutisointi Ruotsin sukellusvenejahdista oli hyvin samanlaista joka mediassa.
Astikainen ei näe, että tämän päivän politiikassa olisi kiellettyjä aiheita. Esimerkiksi poliitikkojen henkilökohtaisista asioista kirjoitetaan jo liikaakin. Muuten politiikasta kirjoitetaan nykyään vähemmän kuin ennen, koska internetin aikakaudella poliittisilla toimijoilla on omat kanavansa tiedottamiseen.
SYYNÄ NÄKÖKULMIEN homogeenisuuteen Astikainen pitää sitä, että toimittajille ei jää aikaa ajatella. Jutut kirjoitetaan siitä näkökulmasta, mikä tulee ensimmäisenä mieleen. Juttuprosessi hoidetaan tutulla kaavalla mahdollisimman nopeasti ja helposti. – Hosumista pitää vähentää. Politiikassa on paljon vaikeita aiheita, jotka pitäisi pystyä avaamaan lukijoille. Itse en esimerkiksi ymmärrä sote-hankkeesta yhtään mitään. Astikaisen mielestä toimituksiin pitäisi palkata enemmän väkeä ja yhdessä miettiä aiheisiin tuoreita kulmia. Johdon tulisi kannustaa toimittajia etsimään uusia ratkaisuja. – Me elimme journalismin kulta-aikaa. Meillä saattoi olla päiväkausia aikaa selvittää jotain yhtä asiaa. Saimme vapaasti hankkia tietoa ja kysellä, Astikainen muistelee.
ASTIKAISEN OMAN uran kohokohdat liittyvät tiiviisti presidentti Urho Kekkoseen. Erityisen hyvin hän muistaa Kekkosen kuolinyön vuonna 1986. Astikainen toimi tuolloin politiikan toimituksen varaesimiehenä. Hän oli vastuussa Kekkosen muistokirjoituksesta. – Minulla oli teksti valmiina siltä varalta, että Kekkonen kuolee hankalaan aikaan. Kekkonen kuoli yhden aikaan aamuyöllä. Kun Astikaisen puhelin soi, hän lähti välittömästi toimitukseen. Latomon työntekijät olivat kuitenkin ehtineet lähteä kotiin, ja latomakone oli pois päältä. Niinpä Astikainen soitti latomon faktorille. Tämä ei kuitenkaan suostunut neuvomaan koneen käytössä, koska vain kirjatyöntekijäliiton jäsenillä oli lupa käyttää latomakonetta. – En ole ikinä ollut niin raivoissani. Astikainen kirjoitti laatukirjoittimella
KUKA?
Arto Astikainen ○○Syntyi Mäntyharjulla 25.8.1948. ○○Opiskeli Tampereen yliopistossa journalismia ja kansainvälistä politiikkaa 1969–1974. ○○Työskenteli Helsingin Sanomissa politiikan toimittajana 1977–2008 (esimiehenä 1988–1994). ○○Oli mukana kirjoittamassa Tamminiemen pesänjakajia, joka ilmestyi vuonna 1981.
Arto Astikainen sai Tampereen yliopistosta täsmäkoulutuksen politiikan toimittajaksi.
2 palstan tekstin, joka saatiin 4:ltä aamulla painoon Vantaalle. Lehteä ehdittiin painaa vain muutama tuhat kappaletta. NYKYÄÄN ASTIKAINEN on mukana toteuttamassa Päivälehden arkiston historiaprojektia Helsingin Sanomista. Hän haastattelee lehden entisiä työntekijöitä tutkijoita varten. Astikainen lähti projektiin mukaan, koska on
perusluonteeltaan äärimmäisen utelias. – Kuvittelin aina, että tiedän kaiken, mitä firmassa tapahtuu. Nyt olen huomannut, että enhän minä oikeastaan tiennyt mitään. Historiankirjoituksen on tarkoitus ilmestyä vuonna 2019, kun Helsingin Sanomat täyttää 130 vuotta. Markus Mäki
⋆⋆KATUKRIITIKOT
Konkaritoimittajat eivät ole huolissaan journalismin tulevaisuudesta. Tampereen yliopistolla vieraili keskiviikkona joukko aktiiviuran päättäneitä toimittajia. He esittivät mielipiteensä journalismin nykytasosta ja kertoivat, mitä journalismi ei median rakennemuutoksessa saisi ainakaan heidän mielestään menettää. Teksti: Markus Mäki
SAARA TUOMINEN
Arja Piispa, Turun Sanomat ja Suomen Kuvalehti
”Mielestäni suomalainen journalismin taso on ihan hyvä. On tärkeää, että uutiset perustuvat jatkossakin faktoihin.”
Harri Valtonen, Yle
”Journalismin taso on kiitettävä. Lehdistö ja radio ovat tärkeitä välineitä. Ne täytyy pitää hengissä. Tekstin hitaampi vastaanottaminen auttaa ymmärtämään asian paremmin.”
Elsa Tuppurainen, Helsingin Sanomat ”Journalismin taso on ihan hyvä. Tutkivaa journalismia ei saa kadottaa, koska epäkohtien esiin tuominen on journalismin kantava voima.”
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13
⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?
Journalismia vai mainontaa?
USVA TORKKI
MEDIAPELIÄ
Natiivimainonnassa mainos on osa median käyttökokemusta. Pitääkö käyttäjän pystyä erottamaan journalistinen ja kaupallinen aineisto toisistaan? TÄNÄ SYKSYNÄ perustettu media-alan perheyritys Kaupunkien Uutismedia julkaisee Tampereforum-verkkolehteä. Verkkolehti uutisoi Tampereen talouteen, palveluihin ja yrityksiin liittyvistä asioista. Tampereforum toteuttaa natiivimainontaa, jossa mainos on osa journalistista sisältöä. Kaupunkien uutismedia tuottaa sekä kaupallisia että journalistisia sisältöjä. Onko
yritysten nimiä täynnä vilisevä juttu mainos vai uutinen? Sitoutumattoman journalismin raja hämärtyy, kun median käyttäjä ei erota journalismia ja mainosta toisistaan. Piilomainontaa vai tulevaisuuden markkinointia? Ei ainakaan journalismia. Enni Mansikkamäki
Mikko Hyytiä
Hyytia.Mikko.M@student.uta.fi
Toimittaja on narsistin ammatti. Minä- ja me-ajattelu nivoutuvat toisinaan hämmentävästi. Tampereforum toimii journalismin ja mainonnan välimaastossa.
⋆⋆MIKSI NÄIN?
Venäjän karhu nukkuu, mutta kuinka kauan? Iltalehti on tämän syksyn aikana uutisoinut paljon Venäjän toimista Suomen rajan tuntumassa ja Itämerellä. Lööppeihin on noussut toinen toistaan dramaattisempia otsikoita: Hornetit ampaisivat taivaalle – Pommikoneet kohti Suomea? (22.9.) ja Venäjä uhittelee – Testasi Suomen lähellä ydinaseita (3.11.). Iltalehden uutispäällikkö Erkki Meriluoto, onko Venäjä todella hyökkäämässä Suomeen? – Sitä sinun täytyy kysyä Venäjältä, eikä Iltalehdeltä.
Venäjää. Itse olin elokuussa Pietarissa, kun Venäjän vastaiset elintarvikkeita koskevat EU-pakotteet tulivat julki. Markus Mäki
USVA TORKKI
Minkä takia lehdessänne sitten on tällaista pelkoa herättävää otsikointia? – Erityisesti tänä vuonna Venäjä-uutisointi on herättänyt lukijoissa poikkeuksellista mielenkiintoa. Pelkkiä otsikoita silmäilemällä ei kokonaiskuvaa pysty kovin hyvin hahmottamaan. On erityisen tärkeää säilyttää objektiivisuus, mutta myös kertoa avoimesti ja suoraan asioista, jos siihen on aihetta.
”Yle lietsoo hysteriaa, kun aamun joka uutisissa näytettiin Meilahden sairaalan aulassa seisovaa toimittajaa kertomassa, että iltapäivällä saadaan ensimmäiset tulokset mahdollisesta tartunnasta... voi huh, huh... oli tartunta tai ei, ei tuolla miksikään muutu.” Ei oo järkee, metro.fi
”Välillä kyllä ihmetyttää lehtien ym. tapa myydä tuotteitaan pelkojan kautta. #Ebola #Yt #Venäjä #alkoholi #terveys” @MrTaximies, Twitter
Iltalehden ja Ilta-Sanomien lööppejä syksyltä 2014.
⋆⋆GRADU PAKETISSA
Joonas Berggren: Maskuliinisuuden representaatiot Veli-lehdessä – Miksi miesten elämäntyylilehdet eivät menesty Suomessa? Turun yliopisto, taiteiden tutkimuksen laitos 2013.
”En jaksa uskoa, että se tulee yhteenkään Euroopan maahan. Ärsyttävää, miten Iltapaskat lietsoo paniikkia skandaalinomaisilla otsikoillaan.” Pöhköpallura, demi.fi
”Jos virus muuttuisi ilman kautta tarttuvaksi, kaikkein tinkimättömimmätkin pasifistit heräisivät ymmärtämään sen, ettei asevoimia – niin valitettavaa kuin se on – koskaan voida lakkauttaa.” Kappalainen, hs.fi
Iltalehti on uutisoinut näyttävästi muun muassa Itämeren ilmatilaloukkauksista ja venäläisten maakaupoista. Miksi konflikteja nähdään kaikkialla? – Mainitsemasi esimerkit, joissa Venäjä on testannut ydinaseita Suomen lähialueilla sekä epäillyt ilmatilaloukkaukset, ovat sekä tiedotusvälineen näkökulmasta että yleisön silmissä merkittäviä uutisia. Pelkäätkö itse Venäjää? – Ei minulla ole mitään syytä pelätä
Mediassa on spekuloitu Ebolan rantautumista Suomeen. Mitä mieltä kansa on suomalaisesta uutisoinnista?
”Nyt se on virallisesti vahvistettu. Suomi on niin helvetin takapajula, että edes #Ebola ei suostu tulemaan tänne.” @JuGiCaesar, Twitter Terhi Romo
⋆ ⋆LÄMPENEE
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
Viime aikoina rummut ovat soineet ympäri maata. Etenkin sosiaalisessa mediassa homorummutus on vallannut koko valtakunnan.
BERGGREN TUTKII MIESTENLEHTIEN heikkoa menestystä Suomessa. Aineistona ovat Veli-lehden 3 vuosikertaa. Sisällönanalyysin teoreettisena kehyksenä toimivat maskuliinisuuden käsitteet. Veli epäonnistui kohdeyleisön maskuliinisen identiteetin kuvaamisessa, joten lukijasuhde ei vahvistunut tarpeeksi.
LIIKKEELLEPANEVA VOIMA ensimmäisen rummunlyönnin takana oli Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hän arvosteli blogissaan mediaa tasa-arvoista avioliittoa suosivasta uutisoinnista, homorummutuksesta. Soini tuskin arvasi, millainen vaikutus hänen sanoillaan oli. Soinin blogikirjoituksen jälkeen muun muassa demarinuoret ovat säälimättä rummuttaneet homorumpujaan. Tasa-arvoisen avioliittolain kannattajat ovatkin omineet sanan omakseen, eikä se todennäköisesti poistu heidän sanavarastostaan vielä hetkeen.
Enni Saikkonen
Saana Huhtala
SOSIAALINEN MEDIA on muuttanut vallankäyttöä ja käsityksiämme ympäröivästä maailmasta. Nykyään jopa perjantai-iltaista viihdeohjelmaa juonnetaan alasti, jos Twitter niin sanoo. Valta on meissä. Valta on sanassa. Tai ainakin sen pitäisi olla. Twitter on paitsi uutiskanava, myös keskusteluareena. Lukijoiden on helppo tavoittaa toimittajat ja toimittajien lukijat. Erityisen helposti löytyy yhteys toimittajien välillä. Etenkin silloin, kun näiden ammatillinen erinomaisuus kokee kolauksen kyseenalaistavan lukijan 140 merkin mittaisesta sivalluksesta. Yhteinen vihollinen yhdistää. Tunkiolla on hetkessä useampi kukko nyökyttelemässä ja taputtamassa arvon kollegaa olkapäille. Eihän yksittäinen lukija voi olla oikeassa. Sillähän on seuraajiakin alle sata. Sama ongelma korostuu muuallakin sosiaalisessa mediassa. Habermasin parhaan argumentin periaate unohtuu usein peräaatteeksi. Sanoman painoarvoa ei mittaa sisältö vaan status: kuka olet, mitä teet ja ennen kaikkea ketkä sinua seuraavat. Facebook-päivitys määritellään tykkäysten, -profiili kaverimäärän ja Twitter-uskottavuus seuraajamäärän perusteella. Voi kunpa numerot olisivat merkinneet yhtä paljon jo peruskoulun matematiikan tunneilla. MEDIAN MURROKSEN sanotaan vaikuttavan toimittajien työnkuvaan. Kuvaamisen ja kirjoittamisen lisäksi myös some-markkinointi nähdään osaksi työprosessia. Valitettavan usein markkinointi tapahtuu juuri muiden toimittajien kustannuksella. Kun tuo yhteinen vihollinen, lukija, on taltutettu, palaavat toimittajat ylväinä poteroihinsa odottamaan seuraavaa sivallusta. Huvittavaa vain, että toisinaan tämän sivalluksen tarjoilee eilispäivän aseveli, toimittaja, joka vasta äsken seisoi samassa rintamassa. Toisten toimittajien kiireessä tehtyjä ennusteita ja niiden todenmukaisuutta on helppo piikitellä jälkiviisauden tuoman rohkeuden voimin. Omat virheet eivät paljoa paina, kun horisontissa siintää mahdollisuus nykäistä matto alta. VALLITSEVA AJATUSMAAILMA on, että mielipiteet voivat muuttua, mutta ei se, että minä olen oikeassa. Virhe, inhimillinenkin sellainen, on kilpailuyhteiskunnan puristuksessa mörkö, jota on liki mahdoton myöntää. Vaikka tilanteesta selviäisikin huomattavasti helpommalla nostamalla käden nöyrästi pystyyn. Nöyryys ei vain ole toimittajien piirissä se näkyvin ominaisuus. Nöyryys kun on oman itsensä arvioimista oikein. Ja toimittajaahan ei saa arvioida, tai ainakaan arvostella.
14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Rakkaus hajoaa kuumentamalla
TERHI ROMO
SUKLAA Suussasulava herkku taittuu
oikeanlaisella valmistuksella todelliseksi superfoodiksi. EUFORINEN TUOKSU valtaa hajuhermoni, kun valtava määrä sulaa suklaata valutetaan näytöslavan pöydälle. Lasta viuhuu silmieni edessä siirrellen suklaata pöydän pinnalla. Välillä työvälineet lasketaan alas ja suklaaseen ujutetaan lämpömittari. Lämpötila ei ole vielä oikea. Sekoitus jatkuu. Kun suklaa on viilentynyt tarpeeksi, valutetaan se pyöreisiin muotteihin. Suklaapraliinien valmistus on todellista taidetta. SUKLAAHIFISTELIJÄT ovat täyttä-
neet Helsingin Wanhan sataman. Käsintehdyt praliinit sekä suklaatastingit ovat aina kuuluneet osaksi suklaafestivaaleja. Suklaa-artesaanien valmistamien luksustuotteiden rinnalle on kuitenkin noussut yhä enemmän terveellisempiä ja eettisemmin tuotettuja suklaavaihtoehtoja. Ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan mukaan ihmiset arvostavat yhä enemmän laatua ja parempia raaka-aineita. – Tietämys laatua kohtaan on kasvanut. Ihmiset ottavat itse yhteyttä tuottajiin ja valmistavat suklaata paremmista raaka-aineista, Halmetoja kommentoi. SUKLAAN VALMISTUKSESSA käytettävät kaakaopavut sisältävät paljon sydän- ja verenkiertoelimistön hyvinvoinnille tärkeitä yhdisteitä sekä runsaasti ravinteita. Osa kaakaon sisältämistä yhdisteistä, kuten rakkauskemikaalina tunnettu fenyylietyyliamiini, kuitenkin tuhoutuu liiassa kuumennuksessa. Jos kaakaosta halutaan saada sen terveysvaikutukset esiin, tulisi maitosuklaa korvata joko tummalla tai raakasuklaalla. Suomalaiset ovat suklaan suurku-
luttajia. Tumman suklaan kulutus on lisääntynyt viime vuosina, mutta se on silti pientä verrattuna maitosuklaan kulutukseen. Halmetojan mukaan suomalaiset käyttävät suklaata väärin. – Pitkälle jalostettu suklaa on karkintapainen luksusherkku. Se ei tee hyvää kenellekkään. Jos syö laadukasta suklaata, ei tarvitse pelätä lihovansa, Halmetoja muistuttaa. EETTISET KYSYMYKSET , kuten lapsityövoiman käyttäminen ja ympäristön kuormittaminen, ovat varjostaneet suklaan historiaa. Kaikki suklaanvalmistajat eivät tiedä käyttämiensä kaakaopapujen alkuperää. Kiinnostus suklaan alkuperää kohtaan on kasvussa. Esimerkiksi valitsemalla UTZ-sertifioidun suklaan kuluttajat ovat mukana purkamassa epäeettisiä rakenteita. Raakasuklaan määrän lisääntyminen yllätti myös festivaalikävijät. Karoliina Hokka ja Noora Komulainen tulivat suklaafestivaaleille viettämään tyttöjen hemmotteluviikonloppua. Tarkoituksena oli tulla tutustumaan viini- ja suklaatastingiin, mutta mukaan tarttuikin jotain uutta. – Kolme vuotta sitten en olisi tullut tänne etsimään raakasuklaata. Nyt ostettiin raakakaakaomassaa kotiinkin. On hienoa huomata, kuinka helppoa suklaata on itse valmistaa, Komulainen kommentoi. Terhi Romo
Kuinka suklaa keskustelee viinin kanssa? Kuuntele viinikouluttaja Sanna Pöyryn vinkit Utaimen verkkolehden Ilmiöt-osiosta
Viini ja suklaa luovat yllättäviä makuyhdistelmiä.
Suklaapraliinien valmistus on kädentaidon näyte.
Tastingeissa suklaata maistellaan vain vähän. Ideana on erottaa suklaiden eri aromit.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15
KUVATAIDE
USVA TORKKI
NÄIN KOIN
Noona Bäckgren
noona_san@hotmail.com
Unohtakaa fiilispohjainen mielipidetiede ja antakaa minulle kunnon asiantuntija! SE TUNTUU lymyävän nykyään kaikkialla: televisiossa, ruokakaupan hyllyllä, kirjakaupassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa. Humpuuki, nimittäin. Pseudotiede, marraskuista ikkunaakin sumeampi logiikka. Ärsytysruuviani kiristävät asiat, jotka näyttäytyvät tieteenä, mutta eivät ole sitä, ja ihmiset, jotka esiintyvät asiantuntijoina, mutta eivät ole sitä.
KURKISTUKSIA kuolemaan. Surullisten piknik -näyttelyssä voi kuunnella linnunlaulua pehmeillä matoilla ja katsella seinille ripustettuja mielenmaisemia. Heidi Hänninen on rakentanut näyttelyynsä koloja, joissa surun kanssa voi olla. Alakerran pimeydessä voi kuunnella kellojen tikitystä hautakivien vierellä. Kuoleman toimistoksi nimetyssä nurkkauksessa taas voi muotoilla savesta suruja. Kävijät saavat jättää merkkejä tunteista Rajatila Galleriaan Hämeenpuistoon 25.11. asti.
MUISTILISTA 13.11.−19.11.2014: Käsityöviikko TORSTAI
PERJANTAI
LAUANTAI
NOONA BÄCKGREN
SUNNUNTAI
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. KÄSITYÖKERHO
SUOMEN KÄDENTAIDOT 2014 -MESSUT
SATUMAINEN JOULU KOKOOMANÄYTTELY
JOULUPUOTI
MIESTEN PUUTYÖPAJA
VALOA JA ILOA: NUORTEN TEKEMÄÄ KÄSITYÖTAIDETTA
KÄSITYÖKESKIVIIKKO
Karjala seura ry:n käsityökerho
Euroopan suurin käsi- ja taideteollisuustapahtuma
Outi KaakinenVesan virkattuja ja neulottuja satuhahmoja
Teiskolaisten kädentaitajien käsitöitä
Korjaa vanhoja huonekaluja, tai tee uusia.
Keramiikka- ja paperitaidenäyttely
Origamipallojen tekoa.
Ilmainen
Opiskelijat 10 €
Ilmainen
–
Ilmainen (materiaalikulut)
Ilmainen
Ilmainen
Koulukatu 12, klo 13–16
Tampereen Messu- ja urheilukeskus, Ilmailunkatu 20 klo 10–18 (16.11. asti)
Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2 klo 11–16 (7.12. asti)
Kämmenniemen puoti, Kämmenniemenkatu 43 11–15 (23.12. asti)
Pyynikintie 25 klo 18–20.30 Ilmoittaudu etukäteen.
Kulttuuritalo Laaksola, Akaa Ryödintie 2 (18.12. asti)
Ruusantalo, Taimi ry, Koulukatu 11 klo 13–17
MENEN TERVEYSKAUPPAAN ostamaan mysliä, ja heti joku myyjistä on kaupittelemassa goji-marjoja. Jotenkin monet meistä on saatu uskomaan, että tarvitsemme näitä kaukaisilta sumuvuorilta kannettuja superfoodeja. Uskottavuuden takeeksi on tarjolla tieteellistä tunnelmaa huokuvia markkinointilauseita: ”goji-marjoissa on kolme kertaa enemmän c-vitamiinia kuin appelsiinissa!” Se, mikä unohtuu mainita on, että appelsiinit eivät ole mikään ylivertainen c-vitamiinin lähde. Parempi lähde ovat kotimaiset mustaherukat, nuo pakastelaarin halvimmat marjat. Tämän osaisivat asiantuntijat kertoa, jos heitä vain kuunneltaisiin. Mutta kun ei. Asiantuntijoilla on tarjolla vain tylsiä faktoja! Aina muka pitää tutkia lisää. Sen sijaan tuolla pitkätukalla, joka popsii televisiossa ruusunmarjoja hoitaakseen MS-tautiaan: sillä on lopullinen näkemys. Viis siitä, että se perustuu lähinnä henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tärkeintä on tunne, mututuntuma. ”Minusta tuntuu, että tuo tyyppi on oikeassa.” Juuri tällaiset jutut pääsevät jakoon myös sosiaalisessa mediassa: omaa mielipidettä myötäilevät artikkelit, joille voidaan sitten nyökytellä samanmielisten kavereiden kanssa. KIRJASSAAN Suuri kaalihuijaus tietokirjailija Tommi Uschanov toteaa, että asiantuntija tuntuu nykyään tarkoittavan ihmistä, joka on kulloisenkin puhujan kanssa eri mieltä. Asiantuntijoiden sijaan arvostetaan ihmisiä, jotka ”uskaltavat ajatella itse”, mutta tälle ei aseteta mitään tarkentavia reunaehtoja. Samalla unohtuu, että ”asiantuntija” tarkoittaa yksinkertaisesti ihmistä, joka tuntee puheena olevan asian. Asiantuntija ei myöskään voi olla montaa kertaa väärässä, sillä silloin hän ei enää täytä asiantuntijan määritelmää. KLIKKAAN AUKI Magneettimedian nettisivun, suosikkihumpuukini. Uusin artikkeli käsittelee inkiväärin terveysvaikutuksia. ”Inkivääri on luonnollinen tulehduksia ehkäisevä aine ja kivunlievittäjä. Koska inkivääri on maassa kasvava juurikasvi, on se erittäin maadoittava.” Mitäköhän sähköinsinööri tähän sanoisi?
KEVÄÄLLÄ 2014 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: KATARIINA SÄLLYLÄ LÄHDE: PELASTUSTOIMEN RESURSSI- JA ONNETTOMUUSTILASTO PRONTONET.FI
Pelasta mut! Pelastuslaitoksella oli Suomessa vuonna 2013 yhteensä 2090 eläimiin liittyvää pelastustehtävää.
400
350
300
250
200
150
100
50
0
tammi helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu