1/2013
ajassa 2
kartalla 4
luotain 6
näkymä 8
media 12
elämykset 14
huvit 15
Vailla avustajaa Kirsti Hilden on liikuntakyvytön, koska sairasti lapsena reuman. Luotain s. 6
Vanhanen: ”Veronkierto on vastenmielistä” s. 4
Mistä löydät kuuman koiran? s. 8
Suomalaiset ovat lounasviinijuntteja s. 14
2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
10.1.2013
Poliisi kuntoilee halvemmalla Avaus
Katja Sirviö
Syrjintä Crossfit-kuntokeskukset antavat alennuksia poliiseille,
palomiehille ja sotilaille. Käytäntö saattaa rikkoa lakia.
katja.t.sirvio@uta.fi
Useat crossfit-kuntokeskukset
Eläinten hyvinvointi on pääasia Suomessa ja Bangladeshissa. Ei ihmisillä niin väliä. Lemmensairas papukaija saa partnerinsa takaisin – oikeuden päätöksellä. Niin uutisoi Yleisradio alkuviikosta. Puututaan klikkausjournalismiin joskus toiste, puhutaan nyt eläinten ihmisoikeuksista. Bangladeshilainen mies joutui palauttamaan papukaijansa Prinssin takaisin eläintarhaan, jossa se oli ollut säilytettävänä. Eläintarhan oma papukaija Prinsessa oli Prinssiinsä niin rakastunut, että lopetti syömisen jäätyään yksin. ”Oikeuden mukaan lintujen erottaminen olisi julmaa ja saattaisi johtaa naaraan kuolemaan.” Näin maassa, jossa työntekijät palavat työpaikoilleen, ja se on ihan ok. Syksyllä Suomen eduskunta sai
ympäri Suomen antavat alennuksia jäsenmaksuistaan poliiseille, palomiehille ja sotilaille. Kyse voi olla syrjinnästä. Kilpailu- ja kuluttujaviraston lakimies Mika Hakamäki sanoo, että lain mukaan ihmisiä ei saa kohdella eriarvoisesti esimerkiksi ammatin, sukupuolen tai kansallisuuden perusteella. Poikkeukselle täytyy olla vahva syy, kuten vähätuloisten tukeminen. – Nyt liikutaan harmaalla alueella. Herää epäilys, rikotaanko tässä lakia, Hakamäki sanoo. Tampereella alennus on 180 euroa vuodessa, Helsingissä 114 euroa. Alennuksia annetaan lisäksi ainakin Oulussa, Kuopiossa ja Tuusulassa. CrossFit Tampereen perustajajäsen Jaakko Lehikoinen ei näe hinnoittelussa ongelmaa. – Alennus on positiivinen asia, ja käsityksemme mukaan emme riko lakia. Lehikoisen mukaan syy alennuksiin on lajin historiassa. Crossfit on Yhdysvalloista lähtenyt, rankkaa harjoittelua vaativa kun-
toilumuoto, joka on ollut perinteisesti juuri poliisien, palomiesten ja sotilaiden suosiossa. – Hinnoittelu on lajin tapa. Koska näiden ammattien edustajat pelastavat henkiä ja suojelevat ihmisiä, haluamme mahdollistaa heidän treenaamisensa. Alennus on kunnianosoitus, ei houkuttelukeino, Lehikoinen sanoo. Perustelu ei vakuuta Hakamäkeä. – Alan tapa voi olla aivan hyvin lainvastainen. Historiaan vetoaminen ei oikeuta eriarvoista kohtelua.
ten ja naisten kesken. On siis mahdollista, että alennukset syrjivät välillisesti naisia. Helsingin crossfit-salin omistaja Hanna Koskenranta kiistää näkemyksen. – Treenaajat saavat alennuksen ammatin, eivät sukupuolen perusteella. Koska naisten on mahdollista hakeutua kyseisille aloille, alennus ei syrji naisia. Koskenrannan mukaan laji on valmiiksi suosittu, joten kymmenen prosentin alennus ei ole ratkaiseva tekijä asiakkaiden saamisessa. Tampereen crossfit-salin valmentajan Lauri Höltän mukaan salin sadasta vakikävijästä vain pieni osa saa alennusta ammatin perusteella. Höltän mukaan viranomaisilla on työnsä puolesta niin hyvät kuntoilumahdollisuudet, etteivät he hakeudu crossfitin pariin alennusten perässä. Hakamäki sanoo, että lain tulkinnan mukaan ei kuitenkaan ole merkitystä, montako ammatin edustajaa alennuksesta hyötyy. Kyse on siitä, että he ylipäätään saavat maksaa vähemmän kuin muut.
Tasa-arvovaltuutetun toimiston yli-
tarkastaja Anne Paasikoski kyseenalaistaa, eikö moni muukin ala vaadi fyysistä kuntoa. – Miksi alennusta ei tarjota vaikka lastentarhaopettajille tai lähihoitajille, jotka myös tarvitsevat voimaa työssään? Paasikoski kysyy. Paasikosken mukaan on mahdollista, että alennukset aiheuttavat epätasa-arvoa naisten ja miesten välillä. – Koska alennusta saavat alat ovat miesvaltaisia, alennus ei jakaudu tasaisesti miesRiina Rinne
käsiinsä ensimmäisen kansalaisten tekemän lakialoitteen. Lähes 70 000 suomalaista ei suinkaan huolehtinut vanhuksista tai syrjäytyneistä nuorista. Kansan toivat barrikadeille turkiseläinten olot. Turkistarhaajien elinkeinolla ei ollut enää mitään painoarvoa, kun vaakakupissa olivat söpöt minkit. Parhaimmillaan turkistarhaus tuo kunnille parikymmentä prosenttia niiden verotuloista.
Roosa Murto
Hevosten karsinoiden koko on määritelty ja lehmille asetettu vuosittaiset ulkoiluajat. Omat lapsensa saa kuitenkin kasvattaa yksiössä ja poissa päivänvalosta. Eläinten hyvinvointi ohittaa ihmisoikeudet nykyään aivan liian usein.
Myös opiskelijat treenaavat alehinnoin Tampereen crossfit-salilla. Opiskelija Jenni Siivonen nauttii itsensä ylittämisestä.
⋆ ⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
Ei sakkoja lintsaamisesta
Ero-isille ja -lapsille tapaamispaikka
Tekstari muistuttaa aurauksesta
Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila ei kannata sakkorangaistusten antamista lintsaavien lasten vanhemmille. Hän uskoo kodin ja koulun vuorovaikutuksen tehostamiseen. – En usko, että sakkopelote on järkevä tapa rakentaa oppimismotivaatiota, Kurttila sanoo. Koululaisten vanhempia on tuomittu sakkoihin ainakin Lempäälässä ja Pirkkalassa lapsen lintsaamisen takia. Asiasta kertoi keskiviikkona Helsingin Sanomat. Perusopetuslain nojalla vanhemmat voidaan tuomita sakkoihin oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä. Kurttilan mielestä sakkomahdollisuudesta ei tiedetä tarpeeksi, jotta vanhemmat valvoisivat paremmin lasten koulunkäyntiä. Hänen mukaansa sakot eivät ratkaise mitään, jos lintsaaminen johtuu perheen sisäisistä ongelmista.
Erityisesti isät tapaavat lapsiaan Tampereen eroperheiden kohtaamispaikassa. Siellä vanhempi ja lapset voivat tavata, jos muuta paikkaa ei ole. Toinen vanhempi on voinut muuttaa eri paikkakunnalle tai hänellä voi olla uusi kumppani. – Tapaamispaikka on hyvä vaihtoehto esimerkiksi niille isille, jotka tapaavat lapsiaan ostoskeskuksissa tai vastaavissa tiloissa, projektityöntekijä Reetta Hokkanen sanoo. Isä voi olla myös epävarma, osaako hän hoitaa vauvaa, jolloin koulutetut vapaaehtoiset auttavat isää. Hokkasen mukaan tapaamistilasta on tullut paljon kyselyjä ja tapaamisia on tilassa viikoittain. Laivapuiston perhetalossa sijaitsevaa eroperheiden kohtaamispaikkaa ylläpitää Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osasto. Muualla Suomessa ei ole vielä vastaavaa perhetapaamistoimintaa. Maija Knuuttila
Tiistaina julkaistun palvelun ansiosta katujen aurausajat voi tarkistaa Tampereen kaupungin verkkosivuilta tai tilata muistutuksena kännykkään. Aura ei mahdu keskustan kapeille kaduille, jos autoja on parkkeerattu kadunvarteen. Sähköisten palvelujen lisäksi kaupungilla on siirtokehotuskylttejä, joita varustetaan vilkkuvaloilla ihmisten huomion takaamiseksi. – Talvisin lumiauran tieltä joudutaan hinaamaan kymmeniä autoja, kertoo rakennushortonomi Teemu Kylmäkoski Tampereen kaupungilta. Auton unohtaminen auran tielle tuo auton omistajalle lähes sadan euron laskun. Kylmäkoski sanoo, että hinausmaksuilla ei kartuteta kaupungin kassaa, vaan raha menee hinaajan palkan lisäksi autojen siirtelyn aiheuttamiin paperitöihin. Lumityöt aloitetaan tänään torstaina Kalevassa.
Iiro Myllymäki
Viivi Koivu
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3
utain.uta.fi Riina Rinne
Kukkapellon päiväkodissa syödään kilpailutettua ruokaa. Kuvassa vasemmalta oikealle Emmi, Jasmin, Iida ja Natalie.
Tampere ulkoistaa kouluruokailua
Kilpailutus Hatanpään ja Härmälän oppilaat syövät vastedes ISS:n tuottamaa ruokaa. Tampereen kaupunki ulkoistaa Hatanpään ja Härmälän kouluruokailut. Ruoka tulee alueiden oppilaitoksille ISS:ltä ainakin seuraavan kolmen vuoden ajan. Hatanpäähän ja Härmälään kuuluu yhteensä kymmenen ruokalaa, joista osa on päiväkodeissa ja peruskouluissa ja yksi lukiossa. Aiemmin palvelut on hoitanut Tampereen Ateria, joka on Tampereen kaupungin omistama laitos. Tampereen Aterian viestintäsuunnittelija Matliisa Lehtinen kertoo, että kaupungin ulkoinen sopimus on kokeilu, jossa etsitään säästömahdollisuuksia kouluruokailuihin.
Hatanpää ja Härmälä sattuivat olemaan sopivia alueita kokeilulle. – Valitsimme Härmälän ja Hatanpään, koska alueilla on lukio, ala- ja yläkouluja sekä päiväkoteja. Yksityisten palveluiden käyttöä haluttiin testata mahdollisimman erilaisissa oppilaitoksissa, Lehtinen sanoo. Vaikka ruokalistat ovat kouluilla erilaiset, ruuan kriteerit eli ravintosuositukset ja laadunvalvonta ovat samat. Käytännössä ruuassa ei tule olemaan suuria eroja. Lehtisen mukaan Tampereen Ateria ei kilpaile yksityisten ruokapalveluiden kanssa, sil-
lä se vastaa ruokapalveluiden järjestämisestä. – Teemme yhteistyötä ISS:n kanssa, emmekä kilpaile keskenämme. Härmälän ja Hatanpään työntekijätkin saatiin uudelleensijoitettua liikelaitoksen sisällä. Suuria muutoksia ei tule ainakaan tämän kokeilun tiimoilta. Tampereen Aterialla ei myöskään uskota oman ruuantuotannon lopettamiseen tai siihen, että se ulkoistettaisiin kokonaan. – Oma tuotanto Tampereella on tärkeää esimerkiksi kriisitilanteiden varalta. Uskomme vahvasti ruuantuotannon jatkumiseen tulevaisuudessakin. Kaupunginvaltuuston päätös kilpailuttamisesta oli yksit-
täinen. Kolmen vuoden päästä sitten lasketaan sen kannattavuutta, Lehtinen kertoo. Lehtisen mukaan Tampereen kouluruoka on hinnaltaan valtakunnallisesti hieman keskitasoa korkeampaa. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi Tampereen koulujen tarjoamista erikoisruokavalioista. Raaka-ainekulut yhdelle aterialle ovat 72 senttiä, mikä tekee yhden aterian kokonaishinnaksi 2,47 euroa. Kolmen vuoden kokeilun jälkeen nähdään, laskeeko kouluruokailun ulkoistaminen kuluja. Jenna Keto-Tokoi
⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN
Oikeusministeriö haluaa kitkeä terrorismikoulutusta Oikeusministeriön työryhmän
mietinnön mukaan Suomessa oleskelee henkilöitä, jotka ovat ottaneet osaa terroristiseen toimintaan liittyvään koulutukseen. Koulutusta on saatu maamme rajojen ulkopuolella. – Suojelupoliisilta saamiemme tietojen perusteella tällaisia henkilöitä on Suomessa muutamia kymmeniä, sanoo lainsäädäntäneuvos Janne Kanerva. Kanerva on puheenjohtajana työryhmässä, joka ehdottaa terrorismirikosten rangaistavuuspohjan laajentamista. Ehdotukset ovat osa kansallista terrorismin torjumiseen pyrkivää ohjelmaa. Tällä hetkellä koulutuksen ottamista terrorismirikoksen tekemistä varten ei ole Suomessa erikseen säädetty rangaistavaksi. Koulutuksen antaminen sen sijaan on laissa rangaistava teko.
Kouluttautumista terroristiseen toimintaan ei tuomittaisi erikseen, jos koulutuksen ottaja on samalla syyllistynyt muuhun terrorismirikokseen. Rangaistukseksi koulutuksen ottamisesta oikeusministeriön työryhmä esittää sakkoa tai enintään kolmen vuoden vankeutta. Suomessa ei toistaiseksi ole tuomittu ketään terrorismirikoksesta. Mietinnössä on esitelty muutamia esimerkkitapauksia ja käsitelty terrorismikoulutusta ilmiönä. – Koulutusta on tarjolla esimerkiksi AlQaidan leirillä Pakistanissa. En voi kuitenkaan suoraan kommentoida sitä, missä Suomessa oleskelevat henkilöt ovat koulutusta saaneet, Janne Kanerva sanoo. Maria Karuvuori
Kahvitauko on opiskelijalle kallis
Veronkierron piukat paikat
Tampereella opiskelijat juovat kallista kahvia. Utain selvitti seitsemän opiskelijaravintolaketjujen kahvihinnat. Tampereella opiskelijat maksavat paikan päällä juotavasta kahvikupista 1–1,5 euroa. Muualla Suomessa hinnat vaihtelevat 80 sentin ja 1,40 euron välillä. – Kahvin myynnillä olemme halunneet tukea laadukkaiden ruoka-aineiden hankintaa, sanoo tamperelaisen Juveneksen ravintolatoimenjohtaja Päivi Jousmäki. Kahvista ei saa Tampereella myöskään opiskelija-alennusta. Muualla ravintolaketjut alentavat opiskelijoiden kahvihintoja, koska opiskelijoille tarjottavasta kahvista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Juvenes kuitenkin antaa alennusta, jos kahvin maksaa opiskelijakortilla, koska kortilla maksaminen vähentää ruuhkaa. Lähes kaikki ravintolaketjut tarjoavat lounastajille muita halvempaa kahvia.
Toimituksessa syntyi idea: samaan aikaan, kun johtajat vaativat palkka-alea, monet heistä nostavat suurimman osan tuloistaan pääomana. Tämä on varakkaille ansiotuloveron maksamista kevyempi vaihtoehto. Taktikoinnin seurauksena esimerkiksi kuntien verosaatavat kärsivät, sillä kunnat saavat veronsa lähes kokonaan ansiotuloista. Lähdin selvittämään asiaa. Ensimmäisenä puhelimeen vastasi professori Vesa Puttonen. Hän oli niukkasanainen ja kuulosti tyytyväiseltä, kun pääsi minusta eroon. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija oli puhelias, mutta tutkijakielestä ei meinannut saada selvää. Seuraava puhelu oli Matti Vanhaselle. Keskustelu entisen pääministerin kanssa oli täynnä poliittista jargonia. Haastateltavia oli vaikea saada puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Tämä kertoo asian hankaluudesta ja arasta luonteesta.
Anna Leppävuori
Veera Paananen
4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Veronkiertämistä vai ANALYYSI Varakkaimmat nostavat yhä enemmän kevyesti verotettavia pääomatuloja
ansiotulojen sijaan. Samaan aikaan EK vaatii työväestöä alentamaan palkkaansa. Palkansaajille nykyistä vähemmän euroja. Tätä ideaa työnantajapuoli on rummuttanut äänekkäästi viime viikkoina. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja Ilpo Kokkila ehdotti joulukuussa työväen palkanalennusta yritysten kilpailukyvyn pelastamiseksi, ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on väläytellyt työaikojen pidentämistä. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista huomata, millaisia muutoksia johtajien omassa palkkakehityksessä on tapahtunut. Ylimmässä tuloluokassa monen suurituloisen ansiotulot ovat pienentyneet ja pääomatulot kasvaneet. Joka kymmenes pääomatulojen kärkeen nousseista ei saanut vuonna 2011 lainkaan ansiotuloja. Pääomaa verotetaan 30 prosentin suuruisella tuloverolla. Jos pääomatulot ylittävät 50 000 euron rajan kalenterivuoden aikana, on ylimenevän osan veroprosentti 32. Vuoden 2011 loppuun asti pääomatulojen veroprosentti oli 28. Ansiotulojen verotus on progressiivista, eli mitä suuremmat tulot, sitä suurempi on veroprosentti. Ansiotuloina ylimmän tuloluokan miljoonatuloista lähtisi nykyistä isompi osa valtion kassaan, sillä palkkatuloja verotetaan raskaammin.
Suoniemen mukaan verotuksessa tapahtuneet muutokset ovat merkittävin syy viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneelle tuloerojen kasvulle. Vuonna 1993 säädettiin uusi verolaki, jossa ansiotulo ja pääomatulo erotettiin toisistaan. Pääomaa oli ennen verotettu progressiivisesti osana ansiotuloa, uudistuksessa siitä tuli tasavero. Lakia oli säätämässä muun muassa Matti Vanhanen, entinen pääministeri (kesk) ja nykyinen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja. Vanhasen mukaan uudistus oli välttämätön kansantalouden kannalta. Tasaveron ansiosta yritykset lähtivät kasvuun. Vaikutus näkyy myös vuosien 2008–2009 lamassa, jossa ei Vanhasen mukaan koettu samanlaista konkurssiaaltoa kuin 1990luvun alussa. Vanhasen mielestä pääomatuloa ja ansiotuloa ei voi verrata toisiinsa. Syitä on kolme. Ensinnäkin pääomatulo on hankittu omaisuudella, jonka hankkimiseen tarvittavista tuloista on usein jo maksettu vero. Toiseksi osingoista tulevasta pääomatulosta maksetaan yhteisöveroa – 60 000 euron verovapaista osingoista yritys on maksanut yhteisöveroa valtiolle 24,5 prosenttia. Kolmanneksi pääomatulot eivät kartuta eläke- ja sosiaalietuuksia kuten ansiotulot.
Hyvä esimerkki taitavasta verosuunnittelijasta on EK:n Kokkila. Suuren rakennusliikkeen ja sijoitusyhtiön pääomistaja kuittasi 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2011. Summasta 1,3 miljoonaa eli yli 80 prosenttia oli pääomatuloa. Jos Kokkila nostaisi suuremman osan summasta ansiotuloina, hän osallistuisi nykyistä enemmän valtion rahakirstun täyttämiseen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijan Ilpo Suoniemen mukaan yhä useampi suurituloinen saa euronsa pääomatuloina ansiotulojen sijaan. Tämä on mahdollista esimerkiksi osinkoja nostamalla. Sen lisäksi, että pääomaa verotetaan ansiotuloja kevyemmin, voi listaamattomissa eli pörssiin kuulumattomissa yrityksissä nostaa osinkoja verovapaasti 60 000 euroon saakka. – Tämä on verotuksessa iso epäkohta. Kiertämisen mahdollisuus asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Mielestäni erilaiseen verokohteluun on aika vähän perusteita, Suoniemi sanoo.
Myös Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen kannattaa pääoman alhaisempaa verotusta, sillä Suomen on pidettävä huolta globaalista kilpailukyvystään. Pääoman kevyempi verotus mahdollistaa kuitenkin verokikkailun. Matti Vanhanen tuomitsee pääomatulojen nostamisen ansiotulojen sijaan. – Tiedän, että tällainen kiertäminen on lisääntynyt, ja se on vastenmielistä. Verotilastojen tulkitseminen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Pääomatuloista pitäisi tutkia sitä, millaista veroa niistä on jo aiemmin maksettu. Toisaalta tilastot liioittelevat maksetun pääomaveron määrää: 60 000 euroon asti nostetut verovapaat osingot eivät taulukoissa näy lainkaan.
”
Tämä on verotuksessa iso epäkohta. Kiertämisen mahdollisuus asettaa ihmiset eri-arvoiseen asemaan. Ilpo Suoniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos
Veera Paananen
Lähteinä on käytetty Puttosen, Suoniemen ja Vanhasen haastattelujen lisäksi Helsingin Sanomia ja Perheyritys-lehteä sekä Helsingin Sanomien Verokonetta.
Mitä?
Palkkakeskustelu ○○Palkka-alekeskustelu alkoi, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki aloitteen palkkionsa laskemiseksi. ○○EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila ehdotti jo joulukuussa työväen palkkojen leikkaamista. ○○Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen palkkaa päätettiin nostaa kesken palkka-alekuohunnan, vaikka hänen työtehtävänsä eivät ole lisääntyneet.
Pääomatulot top 5
1
Asikainen, Pentti Sauli
Tienasi myymällä omistustaan Tamtronista Pääomatulot: 13,6 milj. Ansiotulot: 0,1 milj. Veroprosentti: 28
Ansiotulot top 5
1
Gran, Kim Arvid
Nokian Renkaiden pääjohtaja Pääomatulot: 0,1 milj. Ansiotulot: 2,8 milj. Veroprosentti: 49
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5
vastuunkantoa? 2
Uitus, Petri Uolevi
Sorasetin entisiä omistajia Pääomatulot: 6,2 milj. Ansiotulot: 0,3 milj. Veroprosentti: 29
3
Uusi-Marttila, Mikko Artturi
Sorasetin entisiä omistajia Pääomatulot: 6,1 milj. Ansiotulot: 0,3 milj. Veroprosentti: 29
4
Asonen, Rauno Tapio Plastirolin perustaja
Pääomatulot: 5,7 milj. Ansiotulot: 0,1 milj. Veroprosentti: 28
5
Mylläri, Esa Antero Plastirolin perustaja
Pääomatulot: 4,9 milj. Ansiotulot: 0,1 milj. Veroprosentti: 28
Pirkanmaan suurituloiset verovertailussa Selvitykseen on valittu kymmenen Pirkanmaan Yksi neliö vastaa 500 000:ta euroa. Grafiikka on koottu vuoden 2011 verotiedoista. suurituloisinta: viisi pääomatulojen ja viisi ansiotulojen perusteella. Pääomatulot on merkitty punaisella ja ansiotu- Lähde: Helsingin Sanomien Verokone Kuvitus: Annamari Tolonen lot vihreällä värillä.
2
Helminen, Rami Sakari
Nokian Renkaiden johtaja
Pääomatulot: 0 milj. Ansiotulot: 1,7 milj. Veroprosentti: 51
3
Laaksonen, Kari-Pekka
Nokian Renkaiden entinen myynti- ja logistiikkajohtaja Pääomatulot: 0 milj. Ansiotulot: 1,2 milj. Veroprosentti: 50
4
Uusitalo, Reijo Uolevi
Pääomatulot: 0 milj. Ansiotulot: 1,1 milj. Veroprosentti: 51
5
Leskelä, Anne Maritta
Pääomatulot: 0 milj. Ansiotulot: 0,9 milj. Veroprosentti: 51
Kommentti Ei ahneutta, ei kasvua? Tasavallan presidentti Sauli Niinistö varoitti uudenvuodenpuheessaan ahneuden lisääntymisestä ja muistutti kohtuullisuuden periaatteesta. Pääomatulon kevyempää verotusta puolustavien mielipiteissä kohtuullisuus ei kuulu. On totta, että Suomen tulee huolehtia siitä, etteivät yritykset karkaa edullisempien
työvoimakustannusten maihin. Entisen pääministerin Matti Vanhasen argumentit yritysten talouskasvusta ovat tuskin nekään tuulesta temmattuja. Mutta olisiko olemassa sellainen vaihtoehto, jossa yritykset pysyisivät kotimaassa, vaikka tulos ei olisi yhtä hyvä kuin Kiinassa? Voitonsaajan tilipussi ei kasvaisi aivan opti-
maaliseksi, mutta kuitenkin kohtuulliseksi. Liian idealistista, ainakin jos Vanhasta kuuntelee. – Pääoma käyttäytyy aina niin, että sen haltija osaa laskea sille optimaalisen sijoituskohteen. Suomeksi tämä kuulostaa ahneudelta. Veera Paananen
6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
”Ilman apua en pysty edes niistämään” Rekrytointi Kymmenen tamperelaista etsii henkilökohtaista avustajaa työ- ja elinkeino-
toimiston kautta. Kolme heistä kertoo, miten vaikeaa pysyvää avustajaa on löytää. Susanna Sarimaa, teksti
Riina Rinne, kuvat
Heikki Niemioja, 65-vuotias
”Mieheni Heikki on ollut 11 vuotta pyörätuolissa. Heikin oikea puoli on halvaantunut, ja hän tarvitsee apua kaikissa askareissaan. Haemme aina mol.fi:n kautta avustajaa, ja se on toimiva hakusysteemi. Ne hakijat, jotka haluavat vain kokeilla avustajan työtä, täytyy ohittaa haussa, ettei tapahtuisi vahinkoa esimerkiksi pyörätuolin kanssa. Haluamme avustajan, joka asennoituu niin kuin olisi itse pyörätuolissa. Avustajan ammatti ei ole arvostettu. Tarvitaan sellaisia, jotka haluavat tehdä töitä pitkään, ettei tarvitse käydä hakuprosessia usein läpi. Hakeminen on aina kurjaa.” Puhujana vaimo Leena.
Heikki Niemioja viettää paljon aikaa kotonaan. Avustajan kanssa hänen on kuitenkin mahdollista lähteä esimerkiksi teatteriin ja elokuviin.
Kirsti Hilden, keski-ikäinen:
”Sairastin lapsena reuman, ja olen siksi liikuntakyvytön. En pysty tekemään mitään ilman apua, en edes niistämään. Avustajia on todella vaikea löytää, ja mol.fi on ainoa kanava, josta heitä voi etsiä. Ties kuinka kauan ilmoitukseni on roikkunut sivulla. Hoitoala ei ole muodissa. Monet kokeilevat työtä pari viikkoa ja jäävät sitten pois. Uusavuttomuus on valloillaan. Monilla on käsien käyttö hukassa. Nyrkkipyykkikään ei suju. Henkilökohtaisten avustajien järjestelmä pitäisi saada Suomessa nykyistä paremmaksi. Pitäisi olla koulutusta avustajan työhön, ja sitä tulisi markkinoida. Tämä on yhteiskunnallisesti tärkeä ammatti, koska avustajan kanssa monet saadaan käymään koulussa ja työssä.”
Kirsti Hilden tarvitsee joka päivä avustajaa. Hän on palkannut kolme henkilöä, jotka vuorottelevat.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7
Nopeat vievät parhaat Työnhaku Lehtitalot kilpailevat
kesätyöntekijöistä ennen joulua. Media-alalla rustataan työhakemuksia jo marraskuussa. Journalistiliiton asiamiehen Jarmo Häkkisen mukaan alan kesätyöhaku on aikaistunut vuosi vuodelta 1990-luvulta lähtien. Syyttävä sormi kääntyy kohti suuria lehtitaloja. Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg muistuttaa, että isojen yritysten kanssa on pysyttävä samassa rytmissä. Helsingin Sanomien toimituspäällikön Kimmo Pietisen mielestä ensimmäisen askeleen ottivat maakuntalehdet. – Legendan mukaan ne huomasivat jäävänsä kesätyökilpailussa toiseksi ja aikaistivat hakua. Suurmediat lähtivät siihen mukaan.
Kari Ellimäen mielestä kemioiden on toimittava avustajan kanssa. Nokatusten ollaan enemmän kuin tavallisessa hoitotyössä.
Kari Ellimäki, 64-vuotias ”Minulla on selkäydinvamma. Olen pyörätuolissa pysyvästi. Tarvitsen kaksi avustajaa. Toinen auttaa päivittäisissä toiminnoissa ja toinen liikkumisessa kaupungilla. Tampere ei ole esteetön. Mol.fi on ylivoimaisesti vaivattomin tapa hakea avustajaa. Ei tarvita virkailijaa hoitamaan asiaa. Kun laitoin ilmoituksen, noin 15 soittoa tuli viikon sisällä. Avustajan työ on erittäin hyvä vaihtoehto esimerkiksi opiskelijalle. Palkka tosin on alaarvoinen. Tampere maksaa vähemmän palkkaa avustajille kuin sen lähikunnat. Isot kaupungit eivät ole palkkauksessa kunnostautuneet. Olisi tärkeää saada palkkaus sellaiseksi, että sillä pystyy elämään.”
Tampere tukee vähemmän vammaisia kuin lähikunnat Tampereen kaupunki myöntää taloudellista tukea henkilökohtaista apua tarvitseville, jotta he voivat palkata avustajan itselleen. Tuki perustuu työehtosopimukseen niiden osalta, jotka kuuluvat Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liittoon eli Hetaan. Hetan jäsenet saavat tukea, joka riittää 9,32 euron tuntipalkan maksamiseen. Liittoon kuulumattomille tuki on 8,70 euroa. – Aiemmin on käyty kovasti keskustelua siitä, pitäisikö Hetaan kuuluvien saada enemmän tukea kuin siihen kuulumattomien, kertoo Tampereen vammais- ja esteettömyys asiamies Jukka Kaukola. Lempäälässä, Ylöjärvellä ja Nokialla taloudellista tukea annetaan henkilökohtaisen avustajan palkkaukseen enemmän kuin Tampereella. Hetaan kuulumattomatkin pystyvät maksamaan avustajilleen esimer-
kiksi Lempäälässä 10,17 euroa ja Ylöjärvellä 9,53 euroa tunnilta. Lempäälän ja Tampereen välillä ero kirii yli euroon. Jos henkilökohtaista apua tarvitseva henkilö ei halua itse palkata avustajaa, avustajan voi hankkia ostopalvelun kautta. Vuoden 2013 alusta asti Tampereen henkilökohtaisen avun ostopalvelusta on vastannut ASPA Palvelut Oy. Aikaisempi vastaava oli Invaliidiliitto. Vaihdos tapahtui kilpailutuksen tuloksena. Tampereella henkilökohtaista apua tarvitsevia asiakkaita on noin 400. Useimmat heistä palkkaavat avustajansa itse. Avustajan voi palkata myös täysin omalla kustannuksella tai maksaa palvelusetelillä. Susanna Sarimaa
Ilkka-yhtymä ja STT-Lehtikuva päättivät kesätyöntekijöistä jo ennen joulua. Helsingin Sanomilla ja Alma Medialla hakuaika päättyi joulukuun puolessavälissä. Valinnat tehdään tammikuun aikana. STT-Lehtikuva aikaisti omaa kesätyöhakuaan kahdella viikolla viime vuodesta. – Esimiehet valitsivat kesätyöntekijät ennen pyhiä, ja he ehtivät tuntitöihin jo kevään aikana. Meille tällainen aikataulu sopi käytännön syistä, kertoo STT-Lehtikuvan henkilöstöpäällikkö Liisa Purovirta. Pietinen huomauttaa, että Helsingin Sanomat ei suinkaan ole ensimmäisten hakijoiden joukossa. – Työnhakijat soittelevat kesätöiden perään, sillä heidän pitää ilmoittaa muualle tilanteestaan. Häkkinen ja Holmberg pohtivat, että yksi syy aikaisiin hakuihin voi olla työlään hakurumban pyörittämisessä. Pietinen torppaa ajatuksen. – Prosessin pyörittäminen on itsestä kiinni. Toki reilun tuhannen hakemuksen lukemisessa menee aikaa, mutta ei hakuajan aikaisuus siitä ole kiinni. Ajoissa liikkeellä olevat mediat noukkivat parhaat hakijat. Häkkisen mukaan Pohjois-Suomeen ja syrjäseuduille on vaikea saada päteviä työntekijöitä. Paikoista pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Jyväskylässä kilpaillaan kovasti. – Ajankohdasta huolimatta meille tuli hakemuksia yhtä paljon kuin ennenkin. Aloittelijoille aikainen hakuaika voi tulla yllätyksenä, mutta kokeneet hakijat tietävät homman, Purovirta sanoo. Alalla ei uskota hakuajan aikaistuvan enää yhtään. Nykyinenkin aikataulu joulun tienoilla tuottaa ongelmia. Katja Sirviö
Konsulttifirmat hakevat jo lokakuussa Liikkeenjohdon konsulttifirmat ovat kesätyöntekijöitä hakiessaan vielä media-alaakin aikaisemmassa. Tuotantotalouden opiskelija Harri Pakkala lähetti ensimmäiset hakemuksensa lokakuussa. – Suuria tunteita aikainen hakuaika ei herätä, sillä tuotantotalouden opiskelija voi hakea niin monenlaista työtä. Konsulttifirmat ovat vain yksi vaihtoehto, Pakkala toteaa. Hänen mukaansa hakujen ajankohta saattaa johtua intensiivisestä hakuprosessista, johon voi kuulua montakin haastattelua. Lisäksi ajoissa liikkeellä olevat saavat parhaat hakijat päältä. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelu järjestää työnhakukoulutuksia tammikuun lopussa – osalle se on liian myöhään. – Suurin osa opiskelijoista hakee töitä vasta joulun jälkeen. Luentojen sijoittamista joulua edeltävään aikaan on kokeiltu, mutta varhainen ajankohta ei saavuttanut suosiota, Terhi Erkkilä uraja rekrytointipalveluista kertoo. Katja Sirviö
8 ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit
ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 9
Muistojen ja makujen keidas Manse Tutut herkut, ihmiset ja kaunis
Pispala houkuttelevat herkkusuut vuodesta toiseen Vaakon Nakin luukulle. Riina Rinne, kuvat
Annabella Kiviniemi, teksti
10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Juha ja Maarit Laakson mielestä hampurilaisen ehdoton kylkiäinen on kylmä maito.
S
Sisällä pieni musta radio soittaa musiikkia. Ilmastointi hurisee. Ollaan Vaakon Nakissa, legendaarisessa grillikioskissa Pispalan sydämessä. On tiskiallasta, hyllyä, monta kaappia, paistoparilaa, kasoittain koreja, sipsipusseja, pakastin ja isot höyrykattilat. Kaikki alle kymmenen neliön tilassa. Tiskikaapin oveen on kiinnitetty lista siivoustöistä. Asiat ovat järjestyksessä, vaikka ensisilmäyksellä näyttää sekavalta. Hyllyllä nurkassa on yksinäinen, unohdettu mikro. – Sitä ei käytetä. Kaikki ruuat tarjotaan aina tuoreina, kertoo Vaakon Nakin esimies Kirsi Lintunen-Oinonen, 45. Paikan päällä pilkotaan sipulia viikoittain 20–30 kiloa käsin. – Siinä voivat asiakkaat naureskella, että onpa siellä nättejä tyttöjä töissä, kun silmät punoittavat ja ripsivärit ovat levinneet pitkin poskia tai uima-
Pienestä luukusta näkyy, kuinka esimies Lintunen-Oinonen häärii keittiössä. Hänen mukaansa grillikioskilla ei ole kahta samanlaista päivää. Luukulle kun voi astua kuka tahansa, kuten muusikko Jonne Aaron tai kulkija käsi paketissa. Toisinaan bussi pysähtyy kioskin eteen ja kuski käy hakemassa itselleen huikopalaa. Jotkut tutut asiakkaat piipahtavat viikoittain. – Täällä käy myös paljon taksikuskeja, palomiehiä ja poliiseja, Lintunen-Oinonen sanoo. Yhtäkkiä paikalle ajaakin poliisiauto. Vähäsanaiset sinivuokot tilaavat ruuat ja lähtevät yön ajokierrokselle.
Etenkin talvella ihmiset tulevat ja menevät. He nappaavat herkut mukaansa ja pakenevat lämpimään autoon. Kesällä käy turisteja ja jonoa riittää kadulle asti. – Jotkut ovat pyytäneet kuitin talteen todisteeksi siitä, että ovat täällä käyneet. Grillille karauttaa autolla uusi asiakas, vanhempi mies. Lintunen-Oinonen avaa luukun. Viima tunkeutuu sisään asti. Hän nappaa höyrykattilasta suositun suomimakkaran, pursottaa siihen reilusti sinappia ja ojentaa asiakkaalle. – Vois melkeen sanoo, ettei oo tamperelaine, jos ei oo täällä käyny, sanoo jylisevällä äänellä eläkeläinen Heikki Alastalo, 67. Hän haukkaa makkaraa ja naureskelee,
lasit koristavat kasvoja. Ulkona lumihiutaleet kimaltelevat ilmassa. Kolmekymppinen koneasentaja Jarno Leväsluoto on laskenut lumiselle pöydälle maidon aloittaakseen lihapiirakalla herkuttelun. Vaakon Nakki on ollut kiinteä osa Leväsluodon nuoruutta. Saatuaan ajokortin hän hurjasteli usein poikien kanssa kaupungilla, minkä jälkeen porukka kokoontui yhdessä Pispalan grillille. – Minulla oli äidin ostamat Adidaksen nappiverkkarit. Näsijärveltä puhalsi viiltävä tuuli, ja siksi ruuat tuotiin auton sisälle asti. Se oli vuosi ysikasi. Vaalean puurakennuksen
ohi kiitää autoja. Seinän maalipinta halkeilee. Siinä on kiinni punainen postilaatikko. Osoite on Pispalan valtatie 37.
Paikka on 60-luvulta asti tuttu peritamperelaiselle Heikki Alastalolle.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11
Virkavalta on tuttu näky Vaakon Nakilla.
”Olen itsekin ihan makkarafriikki”, tunnustaa esimies Kirsi Lintunen-Oinonen.
että jumpan jälkeen on hyvä tuttuun tapaan herkutella, ettei vaan pääse laihtumaan. – Muistan, kun 70-luvulla jopa urheiluselostaja Raimo ”Höyry” Häyrinen mainitsi Vaakon Nakin jossain Moskovan-selostuksessaan. Vaakon Nakki aloitti toimintansa Tampereella vuonna 1962. Nykyiselle paikalleen Pispalan valtatien varteen grillikioski asettui vuonna 1982. Vuoden 2010 tulipalo ja viimevuotinen pakkohuutokaupan uhka saivat tamperelaiset grillinystävät huolestumaan. Kioskille onkin kertynyt Facebookissa jo lähes 3 200 tykkääjää. Illemmalla Vaakon Nakille saapuu nuorisoa. Tuomas Kesti, 23, piipahtaa
Jarmo Leväsluoto ilahtui, kun sai jatkaa herkutteluperinteitään kioskin selvittyä vaikeuksistaan.
nopeasti grillillä. Hänelle se merkitsee paikkaa, josta saa nopeasti herkullista ruokaa, jos ei itse jaksa kokata. Nuoruuttaan elävälle opiskelijalle Vaakon Nakki on tuttu myös viikonloppuöiltä. – Se on selvä, että tänne tullaan kavereiden kanssa yöllä keskustasta, vaikka kukaan meistä ei asu tällä puolella kaupunkia. Heti Kestin mentyä pakkasillan hiljaisuuden rikkovat autonovien pauke ja nauru. Kaverukset Joona Siivonen, 22, ja Joni Järvi, 23, tilaavat ruokalistan erikoisuuden eli kuuman koiran, joka on valmistettu höyrytetyn sokerimunkin väliin. Samalla, kun Joona keskittyy ruokaansa, Joni muistelee menneitä. – Tänne tultiin aina isän kanssa lätkäpelin jälkeen.
12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Riina Rinne
Kuka?
Pietiläisestä sanottua ”Tuomo on onnistunut arkistoimisvimmallaan täyttämään kaikki toimituksen kaapit. Ja myös naapuritoimitusten. Ja Sanoman Porvoon arkiston. Tuomo on mahtava kollega ja ennen kaikkea loistava toimittaja!” Marko Junkkari, Helsingin Sanomien politiikan- ja taloustoimituksen esimies ”Tuomo on sydämellinen työtoveri, mutta armoton havaitessaan yhteiskunnallista vääryyttä. Työssään hän on ihailtavan peräänantamaton, sinnikäs ja tinkimättömän periaatteellinen. Moni rötös olisi jäänyt ilman Tuomoa paljastamatta”, Anni Lassila, Helsingin Sanomien taloustoimittaja ”Kun Tuomo toimi eduskunnassa 1990-luvulla, hän sai ”vanhoilta” eduskuntatoimittajilta aktiivisuudestaan lempinimen sähköjänis”, Jarmo Aaltonen, Helsingin Sanomien taloustoimittaja
Tuomo Pietiläisellä on kanta-asiakaskortti Tammelan torin mustamakkarakioskille. Leiman saa kilon ostoksista. Pietiläistä harmittaa, että makkara ehtii usein kuivahtaa, ennen kuin sen ehtii syödä.
Tutkiva tilastonikkari
Vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen on vuosikausia ravistellut suomalaista talouseliittiä
sinnikkäällä kirjanpidolla. Nyt hän opettaa uutta toimittajasukupolvea Tampereen yliopistossa. Mustamakkara maistuu parhaalta tuoreena. Asian on nyt selvittänyt Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen, joka on oman arvionsa mukaan syönyt tutkimusprosessin aikana 15 kiloa makkaraa. Pietiläinen kaivaa taskustaan leimakortin, jollaisen saa, kun ostaa mustaamakkaraa bulkkina. – Kun kerään kymmenen leimaa, saan yhden kilon mustaamakkaraa ilmaiseksi. Kuinkas monta prosenttia alennus silloin on? Toimittajalla ei leikkaa. Pietiläinen huomauttaa ystävällisesti, että prosenttilasku ja Excel-taidot ovat nykyajan toimittajalle olennaisia. Prosentit ja tilastot. Niitä tarvitaan Pietiläisen erikoisalueella eli tutkivassa journa-
lismissa. Vierailijaprofessori on ansainnut kannuksensa Helsingin Sanomien taloustoimittajana. Hän on saanut lukuisia journalistipalkintoja ja paljastanut muun muassa Soneran teleurkintatapauksen. Ketä Pietiläinen ihailee? Bob Woodwardia ja Carl Bernsteiniä, jotka paljastivat aikoinaan presidentti Richard Nixonin hallituksen vakoiluskandaalin? Ei suinkaan. – Ihailen opiskelijoita, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä tämän vuoden aikana. He tuntuvat olevan paljon paremmin perillä asioista ja innokkaampia tekemään töitä tutkivan journalismin eteen kuin me olimme 80-luvun lopulla, silloin kun itse opiskelin. Pietiläinen arvelee tämän johtuvan osit-
tain siitä, että nykyisin toimittajan töitä on vaikea saada. Koko ammattikunnan olemassaolo pitää pystyä oikeuttamaan jollakin. – Mielestäni tutkiva journalismi tuo arvoa toimittajan työlle. Pitääkö tutkivan toimittajan olla kirjanpitäjä vai salapoliisi? – Molempia tarvitaan. Toimittajan on muuntauduttava sen mukaan, mikä parhaiten palvelee yleisön etua. Pietiläisen työnantaja Helsingin Sanomat uudistui tällä viikolla rajusti, kun lehti siirtyi tabloidikokoon. Miltä Pietiläisestä tuntui seurata Sanomatalon tapahtumia Tampereelta käsin? Iskikö kateus? – Ai, ajattelin, että et kysyisi tuota, kun
sosiaalisessa mediassa sanottiin, että tabloidista on puhuttu liikaa. Mutta ei, en ollut kateellinen. Jännittäväähän sitä oli seurata, mutta olin iloinen, että joku teki työt puolestani. Pietiläiseltä ilmestyi historiallisessa ensimmäisessä tabloidissa kolumni. Muuten tutkiva journalismi on jäänyt aiempaa vähemmälle. Vierailijaprofessuuri on vienyt kaiken ajan. Edes mustamakkaratehdas Tapolasta ei ole toistaiseksi paljastunut mitään epäilyttävää. – Mutta tässähän voisi olla tutkivan journalismin aihe Utain-lehdelle. Maria Karuvuori
⋆⋆KATUKRIITIKOT
Vuoden 2013 alusta Yle-vero on korvannut entisen kiinteän tv-lupamaksun. Jokainen yli 18-vuotias maksaa Yle-veroa. Mitä mieltä olet uudistuksesta?
Teksti ja kuvat: Annabella Kiviniemi Lue lisää Yle-verosta: utain.uta.fi
Satu Skyttä, 31, kotiäiti
Henri Haimakainen, 28, peligraafikko
Maija Temonen, 70, eläkeläinen
Itse en seuraa Ylen ohjelmistoja mitenkään erityisen paljon. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Yle-vero on hyvä asia. Vero on tasapuolinen kaikille, koska se määräytyy tulojen mukaan.
Mielestäni Yle-vero on huono asia. Ne, jotka tienaavat käsittämättömiä summia, maksavat siitä saman verran kuin perusduunarit. Mielestäni maksimiraja tulee liian nopeasti vastaan. Työtön tuttuni laskeskeli, että Yle-vero voi olla hänelle jopa 90 euroa.
Minulle Yle-vero on helpotus. Sen ansiosta maksan vähemmän, kuin mitä olen aiemmin joutunut maksamaan. Seuraan Yle TV1:tä melko aktiivisesti. Mielestäni siellä pitäisi olla enemmän ikäihmisille kohdennettuja ohjelmia.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13
⋆⋆Mitä ihmettä?
Kalliita sanoja kaupan
MEDIAPELIÄ
Onko hyvän journalistisen jutun hinta kolme euroa? Suomalainen Long Play aloittaa hitaan journalismin julkaisun verkossa, täysin maksullisena palveluna. Helsingin Sanomien maksumuurikeskustelun jälkeen journalismin hintaa ja laatua on pohdittu koko kansan voimin. Nyt, ikään kuin vastalauseena keskustelulle, Suomessa aloittaa maksullinen julkaisupalvelu Long Play, jonka tavoitteena on tehdä entistä parempaa ja pidempää journalismia. Repertuaariin kuuluvat esimerkiksi pitkät reportaasit, henkilöjutut ja tutkiva journalismi.
Haasteena Long Playn menestykselle saattaa olla se, että kohdeyleisö voi olla pieni. Juttujen julkaisupohja on verkossa ja yksittäisen pitkän jutun hinta on kolmesta kuuteen euroa. Vaikka juttu irtoaisikin kahvin hinnalla, myös maksukäytäntö voi tuottaa ongelmia, sillä maksu tapahtuu luottokortilla tai maksupalvelu PayPalilla. Toimittajaopiskelijasta hidas journalismi kuulostaa erittäin
Maija Knuuttila
maija.knuuttila@uta.fi
Historian ensimmäinen tabloidikokoinen Helsingin Sanomat on ilmestynyt. Lehdentekoa saattoi seurata Helsingin Sanomien verkkosivuilla reaaliajassa. Keskustelu Twitterissä kävi kuumana.
kiinnostavalta, mutta kun aamukahvin kylkiäisiksi pöytään otetaan tietokone, avainlukulipukkeet ja ylikirkas näyttö, on ahdistus lähellä. Long Playn heikkoudeksi saattaa muodostua sen teknisyys. Jenna Keto-Tokoi
⋆⋆Miksi näin?
Alma Media poistuu kirjastojen koneilta Alma Media poistaa sähköisten lehtiensä lukuoikeudet kirjastoista. Aamulehden, Iltalehden, Kauppalehden ja muiden Alman maakuntaja paikallislehtien näköispainoksia ei siis enää lueta kirjaston koneilta. Paperilehdet pysyvät, mutta niitä on kirjastolla yleensä vain muutama kappale. Kirjastojen lehtipalvelussa Lib-
rary PressDisplayssä on tällä hetkellä reilut 1 700 sanoma- ja aikakauslehteä yli 80 maasta. Suomalaiset lehdet ovat olleet vahvasti edustettuna tähän asti, mutta nyt Alma Media päätti poistaa omansa palvelusta. Alma Median viestintäjohtaja Rauno Heinonen, miksi poistitte sähköiset lukulehdet kirjastoista? – Siirsimme lehtemme uuteen maksulliseen palveluun, josta hyödymme enemmän. Kirjaston palvelutunnuksissa oli paljon väärinkäytöksiä, eikä vanhasta palvelusta saanut tarpeeksi korvauksia.
Millaisia väärinkäytöksiä havaitsitte? – Tunnuksilla oli luettu lehtiä kirjastojen ulkopuolisista koneista, mikä ei kuulunut sopimukseen. Lisäksi lehtiä oli levitetty kirjastojen ulkopuolisiin tietokoneisiin. Onko lehdillänne enää paluuta kirjastojen koneille? – Periaatteessa kyllä. Kirjaston koneille voi edelleen ostaa maksulliset lukuoikeudet paperilehden tilauksen mukana. Vanhaan palveluun emme kuitenkaan tule siirtymään. Jenna Keto-Tokoi
Jo 17 maassa toimiva deittisivusto Eliittikumppani on rantautunut Suomeen. Se lupaa tarjota korkeatasoista kumppanin etsintää. Asiaa kommentoidaan Vauvalehden keskustelupalstalla. ’’Minusta tuo saitti on kaikille!! Eli eliittiähän me kaikki ollaan :) ei mulle tullut mieleenkään, että olisi vain jollekin tietylle ryhmälle. Kyllä kuule kirurgeja ja lentäjiä voi löytyä muistakin deittipalveluista.’’ ’’Täällä yks lentäjä miettii että liittyiskö :D Jotenki vaan hymyilyttää tuo konsepti. Kuiteski ihan narsisteja riivinrautoja täynnä koko saitti.’’ ’’Nythän tuonne eliittideittiin voivatkin sitten liittyä kaikki itsestään liikoja luulevat ja itselleen liikoja toivovat nirppanokat. Jää meille tavallisille naisille enemmän valinnanvaraa tavallisille ihmisille tarkoitetuilla deittipalstoilla.’’ ”No onhan korkeasti koulutettu mies parempi rakastajanaki kuin joku rasselirami. Tietää naisen anatomian ja sielunelämän. Ja sit on lompakko kunnossa ja tyylikäs :D :D” Maija Knuuttila
⋆⋆Gradu paketissa
Anniina Mustalahti: ”Oltiin omia itteemme.” Dokumenttielokuvissa esiintyneiden henkilöiden kokemuksia julkisuudesta. Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2012.
⋆ ⋆Lämpenee
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
Mustalahden tutkielman mukaan dokumenttielokuva koetaan turvalliseksi julkisuuden välineeksi, jossa esiintyjä voi olla oma itsensä. Ne ovat myös keino erottautua muista aitoudella ja avoimuudella. Toisaalta dokumenttiprojektit ovat osa kaipuuta yhteisöllisyyteen. Jenna Keto-Tokoi
Toimittaja Tuomas Enbuske tekee omaa ohjelmaa televisiossa, juontaa Radio Novan aamuissa ja twiittaa taukoamatta. Perjantaina hän aloittaa Nyt-liitteen kolumnistina. Enbusken provosoiviin mielipiteisiin törmää jatkuvasti mikroblogipalvelu Twitterissä: ’’Lihavista naisista ei tiedä, ovatko ne jo raskaana viereisen luolan äijälle. Siksi kannattaa himoita tiukkaa vatsaa. #evuluutio” ’’Uudenvuodentinastani paljastui vagina. Tai sittenkin Timo Soini. Tai hetkinen... ehkä se on Stefan Lindforsin suunnittelema sporapysäkki.’’ Enbuske on valloittanut eri alustat, eikä loppua näy. Pelolla odotan, jatkuuko teräväkielinen linja myös Nyt-liitteessä. Maija Knuuttila
Lukijat ovat sekä innoissaan että peloissaan. Muuttuuko laadukas sisältö? Miten sivumäärä vaihtelee? Osa kaipaa vanhaa leveää kahvikupinalusta, osa odottaa, että pääsee avaamaan aamuhesarinsa metrossa. Helsingin Sanomien tabloidikoko on vain jatkoa sanomalehtien jo käynnissä olevalle formaattimuutokselle. Tabloidi on yleisesti iltapäivälehdissä käytetty sivukoko ja tyylilaji. Tämän takia käsitteeseen liitetään usein ajatus sensaatiohakuisesta journalismista. Tämä on vanhaa perua. Sivukoon muutos aiempaa pienemmäksi ei vaikuta lehden journalistiseen laatuun, ainakaan periaatteessa. Kuvien, otsikoiden ja eri juttutyyppien väliset suhteet muuttuvat, ja uutisjutut lyhenevät. Formaattimuutos on osa sanomalehtien selviytymistaistelua. Media-alan keskinäinen kilpailu on lisääntynyt, ja lukijat katoavat internetiin. Helsingin Sanomien ulkoasusta vastaava toimituspäällikkö Hannu Pulkkinen on tutkinut väitöskirjassaan lehtien taittoa. Hänen mukaansa nykyinen tilanne on pakottanut mediatalot nykyaikaistamaan lehtiensä ulkoasua. Alalla tapahtuvia virtauksia on seurattava ja kehitettävä muotoja, jotka tehostavat tuotantoa. Usein vastaus on formaattimuutos. Lukijaystävällisemmän koon ja tiiviiden juttujen ajatellaan houkuttelevan lukijoita. Kuinkakohan nopeasti muut lehdet ottavat mallia Hesarista? Markkinointi ja mainonta -lehden päällikkö Henrik Muukkonen kertoo ensimmäisen kohtaamisensa uuden tabloidi-Hesarin kanssa olleen pettymys. Muukkosen postilaatikossa oli ollut omituinen paperikasa, joka meinasi nostaessa levitä pitkin pihaa. Hänestä lehti on sekava ja ulkoasultaan ankea. Aamulehden pikatestissä uutta Hesaria kuvataan ketteräksi pikkujätiksi. Vain varovaisuus ja ennalta-arvattavuus saavat moitteita. Mielipiteitä on monia, eikä kukaan ole oikeassa. Käsissäni on uusi Helsingin Sanomat. Formaattimuutoksesta syntynyt valtaisa kohina ja ennakko-odotukset latistavat lehden lukukokemusta. Mikä tässä nyt on niin upeaa? Uutiskuvat ovat vähentyneet, mutta lehti on muuten maltillisesti uudistettu. Lehden eron huomaa sen fyysisestä olemuksesta, ei niinkään sen sisällöstä. Muutosta vastustaville Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen lupaa, että tabloidi-Hesari rapisee yhtä romanttisesti kuin broadsheet. Kaikki on siis hyvin.
14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Riina Rinne
Ravintola Astorin yrittäjä Henry Olander ei tarjoa halpaa lounasviiniä. Hän arvelee, ettei se sopisi tiukkapipoiseen ja -tahtiseen työelämään.
Lasillinen vanhentunutta viinikultuuria Alkoholi Lounasviinit tulivat Suomeen, kun ne olivat jo lähteneet Euroopasta.
Tampereelle asti ne eivät ole vielä ehtineet.
Suomalaisista on tulossa aitoja eurooppalaisia, jotka juovat viiniä lounaalla. Esimerkiksi Turussa ja Helsingissä muutamasta ravintolasta saa lounaan seuralaiseksi lasin viiniä tavallista edullisemmin. Muun muassa helsinkiläinen ravintola Ilves on rummuttanut lounasviinejään etenkin sosiaalisessa mediassa. Kympin pullolta maksavaa lounasviiniä on tarjottu Ilveksessä vuodesta 2011 saakka. Ravintolan vastaava Pauliina Pesonen kertoo, että ravintola haluaa tarjota asiakkailleen ”keskieurooppalaista meininkiä”. – Ihmiset arvostavat, että lounaalla voi istua alas. Lounasviinit tulevat kuitenkin auttamattoman myöhässä. Keski- ja eteläeurooppalaiset ovat juuri luopumassa viinilounaistaan. – Lounasjuominen ei sovi moderniin tehokkaaseen yhteiskuntaan, sanoo erikoistutkija Esa Österberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ekonomisti Jouni Vihmo arvelee, ettei erikseen markkinoiduille lounasviineille löydy kysyntää. – Kun suomalaisten muutkin juomatavat eurooppalaistuvat, on vaikea nähdä, että lounaan kohdalla otet-
taisiin eri suunta. Lounastajia ei kuitenkaan haittaa, ettei kyseessä ole oikea eurooppalainen trendi. Pesosen mukaan Ilveksen lounasviini on saanut suuren suosion. – Ihmiset ovat ottaneet lounasviinin positiivisena yllätyksenä. Pesonen kertoo, että toinen kestosuosikki on edelleen olut. Viinin lipittäminen päivällä ei ole THL:n Österbergin mielestä hyvä idea. – Itse ainakin välttelisin viiniä työpäivän aikana. Olen huomannut, että kun joululounaalla on tarjottu lasillinen viiniä, ei työnteko enää sen jälkeen ole maistunut. Österberg huomauttaa, että Euroopan viinimaissa lasillisen jälkeen on vanhastaan nukuttu työkyvyn palauttava siesta. Pesonen ei aio kysellä asiakkailta, ovatko he menossa takaisin töihin. Täysin arkista huvia lounasviini ei kuitenkaan ole Ilveksessään. Pesosen mukaan lounasviinin kysyntä on suurinta iltapäiväkolmen ja -neljän välillä, kun moni on jo ainakin lopettelemassa työpäiväänsä. Toisin kuin monet ravintolat Ilves tarjoaa lounasviiniä
ainoastaan perjantaisin. Pesosen mukaan lounasviinin suosiosta huolimatta lounasviiniä ei jatkossakaan tarjota ihan joka päivä. – Sitten siitä menisi hohto. Tampereelta lounasviiniä ei saa. Tiettävästi yksikään ravintola ei ole ottanut lounaslistalleen viinejä. – Tampereella viiniä menee muutenkin lounasaikaan todella vähän, ravintolayrittäjä Henry Olander Astorista sanoo. Hänen mukaansa viinin kulutus on jopa laskenut. Edes firmojen pöytään ei usein tuoda viinipulloa. – Kaksi tai kolme vuotta sitten piikki oli auki. Olanderin mukaan lounasviinin tarjoamisessa ei olisi ravintoloitsijan kannalta järkeä. Ruokaakin myydään jo lähes alihintaan, joten viinistä ei ole varaa antaa alennusta. Olander arvelee, ettei viinin lipittäminen edes sovi Suomeen, ei ainakaan Tampereelle. Työelämä on siihen liian tiukkatahtista ja tiukkapipoista. – Maailmalla sitä ei katsota pahalla, jos juo 12 senttilitraa lounaalla, hän arvelee. Anna Leppävuori
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15
Sulhaset tahtovat yläilmoihin Näin koin
Juhlat Nolaaminen ei enää ole
Iiro Myllymäki
polttareiden kovin juttu. Sen sijaan avioon aikovat lentävät, tekevät yksilösuorituksia ja testaavat rajojaan.
iiro.myllymaki@uta.fi
Paljon parjattu Uuden musiikin kilpailu on täällä taas. Ohjelma on noussut lentoon hyvien biisien ja harkitun toteutustavan ansiosta.
Miesten polttareissa taistellaan ja kisaillaan – naiset taas juhlivat hemmottelun merkeissä. Jännittävät ja mieleenpainuvat elämykset ovat sukupuolesta riippumatta entistä tärkeämpi osa polttarijuhlintaa. Aiemmin henkilökohtaisten rajojen ylittäminen tarkoitti polttarisankarin nolaamista hassussa asussa kaupungilla. Nykymorsiamelle tai -sulhaselle heitetään haasteeksi mieluummin vaikka benjihyppy. Alajärveläinen Hanna Yli-Juuti astelee avioon helmikuussa. Polttareiden sisältö ja ajankohta ovat hänelle vielä salaisuus. YliJuutille on tärkeintä päästä viettämään päivä läheisten ystävien kanssa, eikä luova irrottelukaan olisi pahasta.
”Täyttä kuraa koko UMK.”
”Viisuviihdekärsimystä vailla vertaansa.” ”Eihän tämän formaatin säännöistä edes järjestäjät varmaan ymmärrä mitään.” Perinteisten euroviisukarsintojen muuttuminen Uuden musiikin kilpailuksi (UMK) herätti pyhää kiukkua viisufaneissa vuosi sitten. Viisukuppilakeskustelufoorumi täyttyi kauhistuneista viesteistä, ja kisaa kritisoitiin sääntöjen epäselvyydestä, biisien heikkoudesta ja milloin mistäkin. Katsojaluvut puhuivat karua kieltään. Viisujumalille kiitos, Yle jatkoi formaatin kehittelyä eikä palannut häntä koipien välissä vanhaan viisukarsintaan. Juuri alkaneella toisella kaudella homma nimittäin toimii. Pidin UMK:ta alusta alkaen potentiaalisena tapana etsiä euroviisuedustajia, mutta vasta nyt palaset ovat loksahtaneet kohdalleen.
Moni yritys välittää valmiita polttarielämyksiä, joten juhlapäivä ei ole vain kaasojen ja bestmanien mielikuvituksen varassa. Kokonaisia juhlapäiviä elämyskauppiaat eivät kuitenkaan myy. – Idea on pitää kavereiden kanssa hauskaa eikä ulkoistaa järjestämistä, sanoo polttaripromoottori Mikko Kumpulainen Polttarit. fi:stä. Lentämiseen liittyvät elämykset ovat erityisen suosittuja, ElämysLahjat Oy:n maajohtaja Kadri Lepiku kertoo. Kevytlentokoneella liitely, tankotanssitunti tai värikuulasota ei yksinään riitä polttariohjelmaksi, vaan ohjelmanumeroita varataan entistä useampi. Polttareihin uppoava rahamäärä on kasvanut yhdessä häihin
käytetyn summan kanssa. Mikko Kumpulainen arvioi, että polttarivieras maksaa juhlapäivästä 100–150 euroa. Hanna Yli-Juuti on samoilla linjoilla: sadan euron budjetti kuulostaa sopivalta. Pikkurahallakin voi polttaripromoottori Kumpulaisen mukaan keksiä yhteistä hauskaa. – Voihan sitä mennä kavereiden kanssa pelaamaan jalkapalloa ja juomaan kaljaa. Ei rahan tuhlaaminen lisää hauskuutta. Viivi Koivu Saara Sivonen, kuvitus
Muistilista 10.−16.1.2012: Urheilua joka päivälle
Viivi Koivu
10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Tanssii tankojen kanssa
Urheiluhengen nostatusta
Sivakoimaan Kauppiin
Kovaan kuntoon
Jäätä pitkin ylös
Aikidoa aloittajille
Helppoa lentopalloa
Pole Start -tunti on tankotanssin ensikertalaisille. Varaa tunti netistä.
Penkkiurheilija nauttii jääkiekosta, kun Tappara kohtaa Bluesin.
Suomen ladun hiihtopalvelu vuokraa ja huoltaa suksia, ja latua piisaa.
Crossfit-treeniä pääsee kokeilemaan ohjatusti. Juomapullo mukaan!
Jääkiipeilyssä 12-metrinen jääseinä selätetään hakkujen avulla. Ilmoittaudu etukäteen.
Muista kumartaa salin keskustaan päin, kun tulet aikidoharjoituksiin.
Helppolentishöntsyssä lyönnit pidetään pehmeinä.
15 euroa
6–31 euroa
Omilla suksilla ilmainen
Ilmainen
10–29-vuotiaat 5 euroa, muut 8 euroa
Ensimmäinen viikko ilmaiseksi
Ensimmäinen kerta ilmainen
Klo 18.30– 19.30 Studio Move, Kauppakatu 6 A
Klo 18.30 Hakametsän halli
Hiihtopalvelu auki klo 15.30–19.00 Kaupin urheilupuisto
Klo 11–13 CrossFit Tampere, Lokomonkatu 25 D
Klo 17.30– 19.30 Nuorisokeskus Marttinen Virroilla
Klo 18.45– 20.30 Nääshalli
Klo 18.00– 17.30 Lielahden koulu
Ohjelmasta välittyy raikas ja nuorekas ote, joka vanhoissa viisukarsinnoissa jäi vain haaveeksi. Tästä on pitkälti kiittäminen asiantuntevaa tuomaristoa, johon kuuluvat rap-artisti Redrama, muusikko Aija Puurtinen, YleX:n musiikkipäällikkö Tomi Saarinen ja Apulanta-keulakuva Toni Wirtanen. Heillä riittää painavaa ja persoonallisesti muotoiltua sanottavaa, jota katsojan on ilo kuunnella ja kilpailijan ilo ottaa vastaan. Tuomareiden läsnäolo tekee ohjelmaan – uskallanko sanoa – katu-uskottavan vaikutelman. Vaikka nautin Euroviisujen korkeuksiin kipuavista modulaatioista ja vesirajaa hipovista paljettimekoista, on hienoa, että UMK tuntuu olevan lähellä musiikkibisneksen oikeaa ydintä. UMK:ssa artistit pääsevät esiin heidän omilla ehdoillaan. Kilpailun aikana demosta muokataan tuomareiden vinkkien ja tuottajien kultasormien avulla käypää radiokamaa menettämättä artistin omaa persoonaa. Kaikesta välittyy oikea tekemisen meininki toisin kuin vaikkapa keinotekoisessa Idolsissa. Parasta UMK:n uudessa kaudessa on kilpailukappaleiden korkea taso. Näiden biisien seurassa en enää halua muistella edelliskauden muka-hienoja rääpäisyjä. Nyt kisasta löytyy laatua joka makuun. On söpöjä rokkaripoikia pikkutyttöjen julisteisiin, on luomumusiikkia suoraan haravan varresta, on kitschiä viisuhumppaa kunnon asenteella. Toivon todella, että suomalaiset osoittavat edes pientä uudistusmieltä ja ottavat Uuden musiikin kilpailun omakseen. Tässä ollaan nimittäin yhteisellä asialla: Ruotsi on pakko voittaa Malmön Euroviisuissa.
Juliste: Laura Hakalisto
Kev채채ll채 2013 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.