Utain 10/2012

10/2012

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

Halutulla maalla Kaivosyhtiöt havittelevat malmia Ylöjärven Viljakkalasta. Hanna Savisaarelle asia tuli yllätyksenä. s. 3

Sympaattista siipikarjaa s. 8

Reetta Eerola lopetti hörhöilyn s. 12

Tampere ei tunnu missään s. 3

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

15.11.2012

Avaus

Tuomas MacGilleon

tuomas.macgilleon@uta.fi

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti lopulta, että ihmishenget ovat tärkeämpiä kuin säästöt.

Sairaanhoitopiirin hallitus

ehdotti, että ambulanssit lähtisivät keikalle yöaikaan 15 minuutin viiveellä, koska sairaanhoitopiirin kassaan tarvitaan rahaa. Esitys ei vaikuta loppuun asti mietityltä. Sairauskohtauksen saaneelle hoidon nopeudella on merkitystä. Tämä vaikuttaa myös kuntoutuskustannuksiin. Sairaanhoitopiirin hallituksen pohdinta kertoo karusti asennemuutoksesta.

Toiminnan tehostaminen on ollut työelämässä arkipäivää pitkään.

Irtisanotaan työntekijöitä, ulkoistetaan palveluita ja tähdätään välittömiin säästöihin. Ensi vuotta ja seuraavaa vuosikymmentä mietitään myöhemmin.

Sama ajattelutapa leviää kuntatalouteen. On totta, että säästöjä on saatava.

Kun kansantalous kärsii lamasta, valtiolla ja kunnilla on vähemmän rahaa palveluihin. Katseet kääntyvät siihen, mistä voidaan säästää tässä ja nyt.

Kaipaan näkemyksiä, jotka kes-

kittyvät tulevaisuuteen. Entä jos meillä olisi terveydenhuoltojärjestelmä, jossa jokaiselle tehtäisiin henkilökohtainen sairauksia ehkäisevä suunnitelma?

Tunnistetaan ajoissa riskit perinnöllisiin sairauksiin, ohjeistetaan terveelliseen elämään ja seurataan säännöllisesti terveydentilan kehittymistä. Käydään lääkärillä muutenkin kuin silloin, kun on pakko.

Ainoa ongelma on se, että järjestelmän luominen vaatii aluksi valtavan määrän rahaa. Ennakoiva terveydenhuolto säästäisi kuitenkin paljon rahaa.

Ei tänään, mutta muutaman kymmenen vuoden päästä.

Rattijuopon veressä on usein ainakin kahta päihdettä Rattijuoppo on monesti sekakäyttäjä.

Suurelta osalta huumerattijuopoista löytyy verestä kahta tai useampaa päihdettä.

Suosituimmat yhdistelmät ovat bentsodiatsepiinit ja alkoholi, sekä amfetamiinit ja alkoholi.

Suomessa käytettävistä huumausaineista rattijuoppojen suosiossa ovat erityisesti bentsodiatsepiinit, amfetamiinit ja kannabis. Tämä käy ilmi Karoliina Karjalaisen tekemästä väitöskirjasta.

Useilla huumekuskeilla on taustalla päihde- ja mielenterveydellisiä ongelmia.

Karjalaisen mukaan tämä selittää bentsodiatsepiinien yleistä käyttöä. Rauhoittavia lääkkeitä käytetään paljon esimerkiksi alkoholin kanssa, jolloin vaikutukset voimistuvat.

Rattijuoppo on pääsääntöisesti mies, vaikka naisiakin jää kiinni poliisille. Huumekuskeilla on usein syrjäytynyt tausta ja

alhainen koulutusaste. He ovat monesti työttömiä, naimattomia ja asuvat yksin.

Yleisestä trendistä poikkeaa kuitenkin yli 45-vuotiaiden huumerattijuoppojen ryhmä. Heillä on usein korkea koulutus ja hyvä sosiaalinen asema. Heidän käytössä ovat erityisesti bentsodiatsepiinit.

Ylikonstaapeli Juha Aholan mukaan

päihtyneet kuskit jäävät kiinni useimmiten hapuilevan ajotyylin herättämän huomion vuoksi. Jos poliisi epäilee laillisten lääkkeiden tai huumeiden vaikutusta ajokykyyn, asia varmistetaan verikokeella.

Taneli Mäkihannu

Mitä?

Rattijuopumus ○○Rattijuoppo narahtaa vasta 220. kerran jälkeen. ○○Poliisin mukaan kaupungissa jää helpommin kiinni kuin maaseudulla. ○○Joka 100. kuljettaja ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena. ○○Joka 500. syyllistyy rattijuopumukseen. ○○Rattijuopoista noin 10 prosenttia jää kiinni ratsioissa, loput epäilyttävän ajotyylin tai onnettomuuden takia. ○○Rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea. ○○Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea.

Osa-aikatyö on hankalaa kaikilla aloilla – SAK ja EK erimielisiä syistä Monilla perheillä ei ole varaa pääministeri Jyrki Kataisen (kok) maanantaina ehdottamaan osa-aikatyöhön. Etenkin matalapalkkaisilla aloilla osittainen hoitorahan ja osa-aikatyön yhdistelmä laskee perheen tuloja merkittävästi.

Mahdollisuus osa-aikatyöhön edellyttää vakituista työsuhdetta. Kelan ehtojen mukaan osittaista hoitorahaa saava vanhempi ei saa työskennellä yli 30 tuntia viikossa.

Hoitovapaan saaminen edellyttää myös, että työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 6 kuukautta viimeisen vuoden aikana.

Akavan asiantuntija Tarja Arkio nimeää yhdeksi ongelmaksi päivähoidon.

– Päivähoitomaksujen pitäisi perustua suoraan tuntimääriin, Arkio sanoo.

SAK:n sosiaaliasioiden päällikön Katja Veirton mukaan päivähoitomaksuja ei ole porrastettu tarpeeksi. Monissa kunnissa osa-aikainen päivähoito on lähes yhtä kallista kuin kokoaikainen. Lisäksi kunnat suosivat lasten hoitamista kotona, koska se on edullisempaa kuin päivähoito.

Työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Tuija Vehviläisen mielestä ammattiliittojen vaatimus kokopäiväisestä työstä hankaloittaa osa-aikaisen työn järjestämistä. Työnantajilla on lakiin perustuva velvollisuus tarjota lisätöitä osaaikaisille työntekijöille.

Ylemmät toimihenkilöt käyttävät osittaista hoitorahaa työntekijöitä enemmän. Korkeasti koulutetuilla ongelma ei ole

raha, vaan työn luonne. Veirton mukaan työ ei välttämättä vähene osa-aikatöihin siirryttäessä, koska työtä ja vapaa-aikaa ei voi selkeästi erottaa.

– Työntekijä voi joutua tekemään lähes entisen määrän töitä ja saa siitä vähemmän palkkaa, Veirto sanoo.

Ruotsissa isejä kannustetaan jäämään kotiin aiemmin ja pidemmäksi aikaa. Vanhempainvapaat on jaettu tasan molempien vanhempien kesken. Arkion mielestä tasa-arvo vanhempainvapaissa parantaa myös naisten mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe.

– Suomessa monet isät eivät kehtaa ehdottaa osa-aikaisuutta työnantajalle.

Minea Koskinen

⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Maajussit osoittivat mieltään hinnoilla

Taiteilijat avasivat pop up -gallerian

Pispalan koulussa voi pian opiskella kiinaa

Maa- ja metsätaloustuottajain

Aleksis Kiven kadulle avattiin 13. 11.

Tampereen ensimmäinen pop up -galleria.

Gallerian perustajina häärii yksitoista Pirkanmaalaista kuvataiteilijaa.

Viime vuosina suomalaiset ovat saaneet lukea lähinnä pop up -ravintoloista. Väliaikaiset galleriat ovat sen sijaan vielä tuntematon ilmiö. Aleksis Kiven kadun galleria on auki kuukauden ajan.

– Yhdysvalloissa pop up -tyyppiset taidegalleriat ovat yleisiä. Haluaisimme olla tienraivaajia, jotta samanlaista kulttuuria saataisiin myös Tampereelle, kertoo taidegraafikko Anne Mäkelä.

Kuvataiteilija Pia Feinikin mukaan taiteilijat haluavat tuoda taiteen lähelle ihmisiä.

– Taide muuttuu aiempaa henkilökohtaiseksi, kun tekijä on läsnä. Haluamme kertoa yleisölle teoksistamme ja kuulla palautetta.

Mandariinikiinaa voi opiskella ensimmäisenä vieraana kielenä Tampereella Pispalan koulussa ensi syksystä lähtien. Pispalan koulusta tulee toinen koulu Suomessa, jossa kiinan kieltä tarjotaan pitkänä eli A1kielenä. Kiinan kieltä voi opiskella Pispalan koulussa kuudennelle luokalle saakka ja sen jälkeen jatkaa Pyynikin koulussa. Aiemmin kiinaa on ollut tarjolla vain Helsingissä.

Kiinan kielen osaajien tarpeen oletetaan kasvavan lähivuosina Tampereen seudulla muun muassa Kiinan-kaupan vuoksi. Myös koululaisten vanhemmat ovat toivoneet kiinaa kielivalikoimaan.

Viidesosa Tampereen kolmasluokkalaisista valitsi tänä syksynä ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen jonkin muun kuin englannin. Mandariinikiinaa puhuu äidinkielenään kolme neljäsosaa kiinalaisista eli noin 900 miljoonaa ihmistä.

Keskusliiton (MTK) eilen järjestämässä tapahtumamuotoisessa mielenosoituksessa tuottajat myivät Keskustorilla tuotteitaan murto-osalla kauppojen hinnoista.

Tapahtuman tarkoituksena on näyttää, kuinka vähän viljelijöille jää rahaa käteen, vaikka viljelijöiden työmäärä on elintarvikeketjun suurin.

Huonon kannattavuuden takia suomalaisen maataloustuotannon määrä on rajusti laskussa.

Lihantuottaja Hannu Karppinen toivoo, että tuottajan saamaa lihan myyntihintaa nostettaisi muutamalla eurolla, jotta tuottajalle jäisi jotain käteen.

Paula Nykänen

Saara Kokko

Päivi Tohmo

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

Utain verkossa: http://utain.uta.fi

Tampere ei ole turisteille tuttu

TALVIMATKAILU Matkailunedistämiskeskuksen markkinoinninjohtaja Mervi Holmén sanoo, että

Pirkanmaa on aivan liian pieni alue ulkomaalaisille turisteille brändättäväksi, sillä alue ei soita mitään kelloja muille kuin suomalaisille.

Ella Kiviniemi

Pirkanmaa on turistille ja suomalai-

selle mielikuvatonta matkailualuetta. Kun Tampereen rautatieasemalla ja Tullintorilla tekee gallupin Pirkanmaasta ja Tampereesta matkailualueena, saa vastauksena pään pyörittelyä ja en tiedä -vastauksia. Kaksi vastaajaa kymmenestä tietäisi, mihin veisi turistin Tampereella ja kukaan ei tiedä, mihin veisi turistin Pirkanmaalla. Brändäys on pielessä.

– Vahvin brändi Suomessa on Lapin alueella ja Helsingillä, jotka houkuttelevat ulkomaalaisia ympäri vuoden. Pirkanmaan pitäisi markkinoida itseään osana järvi-Suomea, sillä järvi herättää turisteissa joitakin mielikuvia, toteaa Matkailunedistämiskeskuksen markkinoinninjohtaja Mervi Holmén.

Tampereella on herätty heikkoon mielikuvamarkkinointiin. Vuosien 2010 ja 2011 aikana 100 hengen työryhmä loi kansainväliseen markkinointiin Pirkanmaan brändin, Tampere All Bright:in. Brändityön toteutti Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. – Tampere All Bright! -brändi syntyi mielikuvista Pirkanmaasta: rohkea, rosoinen ja välkky edelläkävijä on aidosti All Bright.

Brändin viestiä ja ilmettä ollaan jalkauttamassa nyt tamperelaisten ja pirkanmaalaisten pariin. Markkinoinnin ydin on, että Pirkanmaalla välähtää, sanoo All Bright!

-brändistä vastaava markkinointipäällikkö Karoliina Lehtonen Tredeasta.

All Bright -mielikuvaa haluttaisiin markkinoida Pirkanmaalla isolla volyymillä, mutta pieni budjetti ei veny kaikkeen. Siksi yritykset on saatava mukaan.

– Innostamme yrityksiä mukaan markkinointiin, esimerkiksi tilaamaan brändipaitoja ja lisäämään All bright -linkin nettisivuilleen. Lainaamme erilaisia materiaaleja seudun esittelemiseksi vaikkapa messuosastoilla, Lehtonen sanoo.

Holmén toteaa, että mielikuvabrändäyksestä on tullut Suomessa muoti-ilmiö, jossa

Espanjalainen Iria Costas González tuli reilusti etuajassa Pirkkalan lentokentälle, koska hän aikoi kierrellä kauppoja ja tutustua paikkoihin. Kentän pienuus yllätti hänet. Seuraavat kuusi tuntia hänen täytyy kuluttaa kirjaa lukien.

usein epäonnistutaan. Pienet alueet ja yksittäiset kaupungit teettävät hienot markkinointimateriaalit, mutta kokonaisuus ontuu.

– Usein positiivista mielikuvaa yritetään luoda liian pintapuolisesti. Hyvä markkinointi koostuu konkreettisista teoista ja faktoista, ei logoista ja valokuvista, Holmén sanoo.

Konkreettisia tekoja tarvitaan myös venäläisturistien saamiseksi Pirkanmaalle, sillä Tampere on suomalaisessa tax free -myynti tilastoissa vasta 11.:sta sijalla. Pai-

kalliset matkailuyrittäjät ovat ymmärtäneet, että pelkkä venäjänkielinen esite ei riitä turistien houkuttimeksi, vaan pietarilaiset toimittajat ja blogistit on tuotava Tampereelle hemmoteltaviksi.

– Repii-hanke eli Reportteriksi Tampereelle on pyörinyt Pirkanmaalaisten yrittäjien, muun muassa Ikaalisten kylpyläkaupungin ja Ideaparkin, yhteistyönä. Mediajulkisuutta on lisätty myös Sputnik-radion avulla, Karoliina Lehtonen sanoo.

ringon, houkuttelevuutta.

– Matkailuvaltin luominen on monien vuosikymmenten työn tulos, hän pohtii.

Myöskään tamperelaisten mielestä Tampereen kaupunkikuva ei ole tarpeeksi erottuva muusta tarjonnasta.

– Onhan Tampereella baareja ja ravintoloita, mutta en tiedä, minne erikoiseen paikkaan turistin veisin, pois Tampereelta matkaavaa junaa odottanut Kati Lappalainen kommentoi.

Holmén korostaa pysyvien ja eksoottisten ilmiöiden, kuten revontulien ja keskiyöau-

Hanna Laukkanen

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Hyi, kaalilaatikkoa!

Kipumittari helpottaa tuskaa

Poliiseista vuodessa Apua, kun muualta 700 tutkintapyyntöä ei sitä saa

Koululaisten inhokkiruuasta ei edelleenkään tarvitse kiistellä. Kaalilaatikko on ollut vuodesta toiseen ykkönen ja samoin kävi Tampereen Aterian teettämässä tutkimuksessa. Myös pinaattikeitto ja sieni-kasviskastike saivat oppilaiden suun mutruun.

Kyselyyn osallistui yli 6 000 oppilasta peruskouluista, lukioista ja ammattikouluista.

Parhaiten koululaisille maistuvat kalapuikot, lihapyörykät ja uunimakkara. Oppilaiden toivomuksesta salaattiainekset eriteltiin omiin astioihinsa, joista ruokailija saa koota itselleen sopivan lisukkeen.

Aterian ruoka ja palvelu keräsivät kehuja, mutta kehitettävääkin löytyi. Esimerkiksi ruokasaleja kuvailtiin ahtaiksi.

– Yksi vastaaja ehdotti musiikkia ruokasaliin ja toinen toivoi listalle hampurilaisia ja pitsoja, Tampereen Aterian asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen kertoo.

Syöpäpotilaiden kipua ymmärretään entistä paremmin.

Tampereen yliopisto oli mukana tutkimuksessa, jossa selvisi, että kipua voidaan mitata potilaiden sairauskertomuksista tietokoneanalyysin avulla.

Analyysissa käytetään apuna kivun kliinisiä tunnusmerkkejä, joiden avulla pystyttään tunnistamaan kivun neljä astetta.

Kivun eri vaiheiden tunnistaminen helpottaa sen hallintaa.

Yksittäisen potilaskäynnin yhteydessä lääkärin on vaikea arvioida kivun ajallista kehitystä, sillä heillä ei ole yleensä aikaa tutustua potilaan koko sairauskertomukseen.

Varsinkin syöpäpotilaan viimeisinä elinvuosina kipu on voimakasta.

Tutkimusaineisto koostui 33 eturauhassyöpäpotilaan sairaskertomuksista, joita oli yhteensä yli 20 000 sivua.

Poliiseista tehdään Suomessa vuosittain noin 700 tutkintapyyntöä, kertoo poliisirikosvastaava Pasi Nieminen. Suurin osa tapauksista ei etene syyteharkintaan, koska näyttö ei riitä.

Tavallisin poliisia vastaan esitetty tutkintapyyntö koskee voimankäyttöä työaikana.

– Kokemukseni mukaan 90 prosenttia tapauksista liittyy poliisin virka-aikaan, rikoskomisario Nieminen Pirkanmaan poliisilaitokselta kertoo.

Poliisilaki edellyttää, että poliisi elää nuhteettomammin kuin tavallinen kansalainen.

Rikokseen syyllistynyt poliisi ei kuitenkaan yksiselitteisesti menetä virkaansa.

– Rattijuopumus ei ole peruste irtisanomiselle, törkeä rattijuopumus saattaa jo olla.

Virkansa menettää sitä helpommin, mitä korkeammassa asemassa poliisi on, Nieminen kertoo.

Tamperelainen Sosiaaliasema X aloitti jo viime vuonna, mutta sen toiminta oli monelle melko tuntematonta. Ketä Sosiaaliasema X auttaa? Miksi se on perustettu?

Millaisia tarinoita löytyy talon sisältö?

Nelikymppisen äidin tarina oli varsin tavallinen. Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut nainen tarvitsi Sosiaaliasema X:n tukea, koska kotivakuutuksen hankkiminen oli vaikeaa ilman luottotietoja. Aseman toiminnanjohtaja Sanna Kyllönen auttoi häntä ongelmissa ja lopulta teki valituksen Kuluttajavirastoon.

Sosiaaliaseman seinät pitävät sisällään kymmeniä tarinoita. Asiakkaiden luottamus on asemalle tärkeää, joten haastattelujen saaminen on haasteellista. Lopulta juttu toteutettiin nimettömien tarinoiden avulla.

Kuvattavaksi suostui ainoastaan Kyllönen, joka halusi antaa kasvot aseman toiminnalle.

Maarit Nykänen

Maarit Nykänen

Saara Kokko

Maarit Nykänen

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Synkeät suunnitelmat Kaivokset Pirkanmaalla havitellaan malmia

yli viiden Näsijärven alalta.

Viljakkalassa asuva Hanna Savisaari ei tiennyt asuvansa alueella, jonne halutaan kaivos. Palmex Mining oy jätti lokakuussa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille varausilmoituksen, jossa se ilmoittaa etsivänsä alueelta kultaa, rautaa ja kuparia.

Yli kahdeksantoista neliökilometrin alueen sisälle jää osittain myös Alhonlahden Natura 2000 -alue. Kyseessä on yksi Pirkanmaan tärkeistä lintukosteikoista.

kin. Täällä kulttuuriympäristöjen ja metsien keskellä on hyvä hengittää.

Kaivoksesta ei ole kerrottu maanomistajille mitään. Tiedot löytyvät kaivosrekisterin karttapalvelusta. Valvovana viranomaisena toimiva Tukes ei ole vielä käsitellyt hakemusta. Varausilmoituksella ei vielä aloiteta kaivuutöitä, sillä yritys saa vain etuoikeuden malmin etsintään. Myös kaivoksen perustamiseen on haettava tarvittavat luvat erikseen.

Savisaaren talon tunnelma viehättää.

Kolme kanaa kuopsuttelee pihalla, sisällä muurataan uunia. Tontin rajalla kuuluu palokärjen huuto.

– Sukuni on asunut Ylöjärvellä, ja maisemien houkuttelemana muutin tänne itse-

Viljakkalan lisäksi kaivannaisia etsitään myös muualta Pirkanmaalta. Tukesin mukaan maakunnan alueella on varausilmoituksia ja varauksia noin 1 400 neliökilometrin alueella. Alue on yhtä suuri kuin viisi ja puoli Näsijärveä. Varsinaiseen mal-

minetsintään luvat on myönnetty 75 neliökilometrille.

Kaivosalalla on ympäristöpiireissä huono maine. Viime maaliskuussa Suomen luonnonsuojeluliitto tiedotti, että Orivedellä toimiva Dragon Miningin kultakaivos on maaliskuussa ylittänyt ympäristöluvan raja-arvot.

Savisaari on seurannut kaivoskeskustelua huolestuneena.

– Minä luulin, ettei tällaista voi tapahtua 2000-luvun Suomessa. Toisin kävi. Nyt kun mineraaleja etsitään omalta takapihalta, niin kyllähän tämä vakavaksi vetää.

Malminetsintä voi viedä vuosikymmeniä.

Vain murto-osa hankkeista johtaa kaivoksen perustamiseen.

Hanna Kaisa Hellsten

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

Ella Kiviniemi

Kaivosvarausta hakeva yritys myytiin ulkomaille Palmex Mining oy siirtyi keskiviikkona ruotsalaisomistukseen. Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ovat ruotsin kansalaisia. Yhtiön uudeksi kotipaikaksi on merkitty Ranskan Cruviers-Lascours, jossa yksi hallituksen jäsenistä asuu.

Yritys on jättänyt varausilmoituksen valvontaviranomaisena toimivalle Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille myös Keski-Suomen Luhangalla sijaitsevasta alueesta.

Muillakin yhtiöillä, jotka ovat jättäneet Pirkanmaalle varausilmoituksia, on omistusta ulkomailla. Esimerkiksi Lempäälään varausilmoituksen jättänyt Arctex oy:n hallituksessa ei ole yhtään suomalaisjäsentä Dragon Mining oy:n hallituksen puheenjohtaja on australialainen ja toinen hallituksen varsinaisista jäsenistä ruotsalainen. Nordic Mines AB on ruotsalainen yritys.

Hanna Kaisa Hellsten

Viljakkalan aamussa on rauhaa.

Maanomistaja Hanna Savisaari on kuitenkin huolissaan kaivossuunnitelmista.

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Laura Hakalisto

Sosiaaliasema X:n toiminnanjohtaja Sanna Kyllönen avustaa työssään niitä, jotka eivät löydä apua muualta.

Sorrettujen puolustaja SOSIAALITYÖ Tamperelainen Sosiaaliasema X auttaa ongelmissa, joihin ei muualta löydy apua.

Toiminnanjohtaja Sanna Kyllönen kuulee työssään monenlaisia tarinoita.

Riitta on nelikymppinen pienen lapsen äiti. Hänellä oli vaikeuksia saada asunto kaupungilta tai asunnonvälitysfirmoilta, koska hänelle oli kertynyt vuokrarästejä. Lopulta asunto löytyi vapailta markkinoilta, mutta vuokrasuhteen edellytyksenä oli kotivakuutus.

Riitta otti yhteyttä lukuisiin vakuutusyhtiöihin, mutta vakuutusta ei myönnetty luottohäiriön takia. Hän haki apua tamperelaiselta Sosiaaliasema X:ltä.

Sosiaaliasema X:n toiminnanjohtaja Sanna Kyllönen otti yhteyttä aseman vapaaehtoisverkostoon ja kysyi tamperelaisista vakuutusyhtiöistä, jotka myöntäisivät kotivakuutuksen luottohäiriöiselle. Selvisi, että sellaisia ei ole.

Kyllönen varmisti asian vakuutusyhtiöistä. Vakuutus voidaan myön-

tää, jos häiriöt ovat pieniä. Jos vakuutusyhtiö epäilee, että maksut laiminlyötäisiin, evääminen on mahdollista.

Vähäisillä maksuhäiriömerkinnöillä voi saada vakuutuksen käteismaksuehdolla, jolloin vakuutussumma on maksettava kokonaan ennen vakuutuskauden alkua.

– En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa käteismaksuvaihtoehtoa olisi tarjottu. Käteismaksuvaihtoehto evätään, koska kotivakuutus on niin sanottu jatkuva vakuutus. Ensimmäisen vuoden jälkeen käteislaskuttaminen ei onnistu ilman ylimääräistä työtä. Tätä ylimääräistä työtä vakuutusyhtiöt eivät ilmeisesti halua tehdä, Kyllönen sanoo.

Sosiaaliasema X teki Riitan tapauksesta ilmoituksen kuluttaja-asiamie-

helle. Tällä hetkellä kuluttaja-asiamies pohtii, onko asiaa syytä nostaa esiin ministeriötasolla vai riittäkö, että vakuutusyhtiöt ja Finanssivalvonta sopivat keskenään yhteisistä pelisäännöistä.

Kyllönen ei tiedä, mitä Riitalle kuuluu nyt.

– Riitta ei ole vastannut yhteydenottoihini sittemmin, eli en tiedä mikä hänen tilanteensa on nyt. Joskus käy niin, että pääsemme henkilön kanssa johonkin asti, ja sitten emme välttämättä kuule hänestä enää.

Mirkka Aarti

Riitan nimi on muutettu.

MIKÄ?

Sosiaaliasema X ○○Vasemmistolaista sosiaalityötä tekevä auttamisverkosto. ○○Perustajina kansanedustaja Anna Kontula ja sosionomi Minna Minkkinen. ○○Perustuu vasemmistolaiseen arvopohjaan. ○○Avattu virallisesti tammikuussa 2012. ○○Toiminta rahoitetaan jäsen­ maksuilla, lahjoituksilla ja pieni­ muotoisilla myyntituotoilla. ○○Toiminta-alue Tampere ja lähialueet.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

Nestori tuli ulos kaapista

Ella Kiviniemi

alanvaihto Vaikka vanhan

luurangon alkuperää ei tunneta, tulevaisuus on selvä.

Keskellä Nestorin päälakea törröttää ruuvi. Nestori seisoo jalustallaan jalat vienosti yhdessä. Pystyssä se pysyy rautaputken varassa, niskaan upotetun koukun kannattelemana. Tyhjät silmäkuopat tuijottavat vakaasti eteenpäin salamavalojen välähtelystä huolimatta.

Toijalan yhteiskoulun kaapissa säilytetty ihmisen luuranko on juuri muuttanut Tampereen luonnontieteelliseen museoon. Viime vuodet kaapissa majaillut luuranko tunnettiin koulussa paremmin Kalmiston Nestorina.

Museossa luuranko laitetaan jäähylle pakastimeen.

Näin toimitaan kaikkien orgaanisten näytteiden kanssa, etteivät ne levittäisi kokoelmiin tuhohyönteisiä.

Pian Nestori saa seuraa. Myös Tampereen lyseon lukio luovuttaa oman luurankonsa kokoelmiin. Museo toivottaa luurangot tervetulleiksi, niin kauan kuin asianmukaista säilytystilaa kokoelmista löytyy. Näytteille luurankoja ei aseteta.

– Näistä voi joku tulevaisuuden tutkija kiinnostua, toteaa luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen.

Mikään säädös ei estä kouluja käyttämästä opetukseen oikeita luurankoja. Kyse on asenneilmapiirin muutoksesta. Yksikään koulu ei hanki enää muita kuin muovirankoja, ja samalla vanhat luurangot jäävät lojumaan kaappeihin.

Opetuskäytössä Nestori on tehnyt pitkän uran.

Vasta 2000-luvulla muovinen luuranko korvasi 1920-luvulta asti talossa olleen Nestorin.

Yhteiskoulun lukion rehtori Tuovi Ronkainen on varovainen arvioidessaan luurangon alkuperää, sillä varmaa tietoa asiasta ei ole. Perimätiedon mukaan luuranko on maastosta löytyneen vainajan. Itse Arvo Ylpön kerrotaan valmistelleen luurangon opetuskäyttöön.

Luonnontieteellisen museon Tomi Ronkainen ei tarinaan usko. Hänen mukaan opetuskäytössä olevat luurangot on yleensä konservoitu ammattitaitoisesti.

Ronkainen pitää todennäköisenä, että luurankoja on tilattu ulkomailta.

Tarinat kuitenkin elävät, ja yleensä niihin on liitetty paikkakunnalla kadonneita henkilöitä.

Helsingin eläinmuseon konservointitiimin Janne Granroth pitää mahdollisena, että tarina Arvo Ylpöstä luiden puhdistajana pitää paikkansa. Maastosta voi löytyä hyvinkin puhtaita ja valmiita eläinten luurankoja.

Tuolloin luonto on jo hoitanut työlään luiden puhdistusvaiheen.

Tavallisesti luurangon konservointi alkaa eläimen nylkemisellä ja suolestuksella. Sitten raatoa liotetaan saippuavedessä, jotta veri poistuu luista. Tämän jälkeen luut puhdistetaan mädättämällä, luita keittämällä tai käyttämällä hyönteisiä: kärpäsentoukkia, muurahaisia tai kuoriaisia. Lopuksi rasva poistetaan asetonilla tai bensiinillä, ja luut valkaistaan vetyperoksidilla kauniin valkoisiksi.

Ennen muovisia luurankoja kouluissa käytettiin yleisesti oikeita ihmisen luurankoja. Luurankoja on saatu esimerkiksi ihmisiltä, jotka ovat testamentanneet ruumiinsa tutkimuskäyttöön. Niin voi edelleen tehdä allekirjoittamalla ruumiinluovutuskirjan: lomakkeita voi tilata lääketieteellisistä tiedekunnista.

Tutkimuskäytössä ruumiista tulee anonyymi, pelkkä numero. Myös Toijalan yhteiskoulun Nestori nimetään uudelleen museon näytenumerolla. Samalla luurangon rooli vaihtuu – jatkossa se palvelee tutkimusta.

Anne Hirvonen

Luuranko Nestori on valmis siirtymään uusiin tehtäviin.

8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Silmätysten kamelikurjen kanssa linnut Syrjysen eläintilalla Pälkäneellä kasvatetaan poikkeuksellista lihakarjaa.

Kuvat: Ella Kiviniemi Teksti: Tuomas MacGilleon

– Mennään katsomaan letkukauloja.

Jos vaan saadaan ne pihalle tuolta, sanoo Ari Syrjynen ja johdattaa toimittajat korkean aitauksen viereen.

Syrjynen maanittelee hetken, ja pian viereisestä hallista tepastelee ulos viisi hätkähdyttävän suurta ja pitkäkaulaista lintua.

Omituinen ruumiinrakenne tuo mieleen dinosaurukset, ja pään karvat sojottavat rujosti joka suuntaan.

Suurissa silmissä on silti jotain inhimillistä. Syrjysen ojentamaan käsineeseen tarttuu heti monta nokkaa. Se ei kuulemma satu.

– Strutsilla ei ole hampaita. Tämä on sellaista tunnustelua, vähän niin kuin pyykkipojalla lohmisi, sanoo tilan isäntä.

– Mutta suuttuessaan se potkaisee, pään korkeudelle ja yhtä kovaa kuin hevonen.

Luonnossa leijonakaan ei pärjää vihaiselle strutsille, kertoo Syrjynen.

ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 9

10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Pälkäneläisellä eläintilalla on kasvatettu strutseja vuodesta 1999. Tuolloin yrittäjänä rekkaa ajanut Ari Syrjynen sai tarpeekseen ulkomaankeikoista.

Vanhempien kotitila oli tyhjillään, ja Ari alkoi vaimonsa Anun kanssa miettiä, millaista lihakarjaa voisi kasvattaa pienellä laidunalueella. Strutsit tulivat puheeksi, mutta valinta ei ollut helppo.

– Kun ensimmäisen kerran näin strutsin, mietin, etten kyllä ikinä tuollaisia ala kasvattamaan.

Ennakkoluuloista päästiin eroon, eikä Syrjysiä ole kaduttanut.

Strutsien kasvattamisessa ongelmia tuottaa tiedon puute. Opaskirjoja ei ole, vaan toimivat menetelmät pitää löytää itse. Uuden oppiminen pitää kuitenkin työn mielenkiintoisena.

Yllätyksiä tulee aina. Pari vuotta sitten 20 strutsia pääsi karkaamaan tilalta. Linnut juoksevat pelästyneinä raketin lailla. Syrjysen mukaan karkulaisia ei ollut helppo saada kiinni.

– Kaveri soitti ja sanoi ajavansa Lahdentiellä autolla kahdeksaakymppiä, mutta strutsi painaa oikealta ohi.

Syrjysten kokeilunhalu on johtanut asiasta toiseen, ja nykyisin tilalta löytyy paljon muutakin kuin strutseja.

Nurkan takaa kuuluu mölinää. Äänen lähteeksi paljastuu lauma pitkäkarvaisia Skotlannin ylämaannautoja.

– Juu juu, kohta saatte ruokaa, huikkaa Syrjynen leppoisasti aitauksen ohi kävellessään.

Näemme tilalla vielä villisikoja ja kuusipeuroja. Sekä tietysti lampaita, porsaita, kissoja, kanoja ja nuorimman tyttären vaatiman hevosen.

Lihakarjan kasvattamisen lisäksi pariskunta pyörittää teurastamoa ja kahvilaa sekä järjestää opastettuja kierroksia ryhmille. Kesäisin tilalle pääsee käymään koska vain, talvisin sovittaessa.

– Viime kesänä rikottiin kävijäennätys, kertoo Syrjynen tyytyväisenä.

Eksoottiset linnut houkuttelevat strutsitilalle vieraita sekä Suomesta että ulkomailta.

Ari Syrjynen on huomannut vieraita tarkkaillessaan, että kaupungissa ja maaseudulla asuvien ihmisten erot ovat kasvaneet.

– Taannoin meillä kävi perheensä mukana eräs poika, joka näki kodalla makkaraa paistaessaan ensimmäisen kerran elävää tulta.

Talveen valmistautuvan strutsitilan isäntä ei voisi kuvitellakaan asuvansa muualla kuin maalla.

– Kaksikin tuntia kaupungissa on jo liikaa. Siellä kaikilla on aina hirveä kiire. Se tarttuu.

Lähdettyämme vilkaisen taustapeiliin. Yksikään strutsi ei seuraa.

Pitkä kaula toimii strutsin periskooppina kuivalla maalla.

Mikä?

Monikäyttöinen strutsi ○○Liha on punaista, vähärasvaista ja hyvin proteiinipitoista. ○○Strutsin liha sopii myös liha-allergikoille. ○○Yksi strutsinmuna vastaa kokonsa puolesta noin 25 kananmunaa. ○○Nahka on erittäin kestävää ja sopii esimerkiksi kenkien ja laukkujen valmistamiseen. ○○Sulkia hyödynnetään askartelu­ liikkeissä, perhonteossa ja teattereissa. ○○Rasvasta tehdään strutsiöljyä, jota käytetään ihonhoitoja kosmetiikkatuotteisiin. ○○Pitkästä akillesjänteestä saadaan kestävää narua, jota käytetään muun muassa rinkkojen saumoihin. ○○Uloste on lannoitteena kananlannan veroista, mutta hajutonta.

Pitkäkarvainen Skotlannin ylämaannauta on Suomessa harvinainen karjaeläin.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

Uteliaat linnut nokkivat kärkkäästi isäntä Ari Syrjysen käsinettä.

Kuusipeurojen aitaus on saanut osansa syksyn sateista.

Strutsin muna on suuri ja paksukuorinen.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Ella Kiviniemi Ella Kiviniemi

Reetta Eerola päästi irti peloistaan ja uskaltautui esiintymään.

Reetasta kasvoi rohkea

Musiikki Esiintyminen vaatii rohkeutta ja oman identiteetin säilyttäminen töitä.

Kesällä 2009 kaksi nuorta hippityttöä haluaa jakaa rakkautta Turun kaduilla.

Rakkauden jakamisen tytöt mieltävät halauksien jakamiseksi. Tytöt parkkeeraavat itsensä nuoren katusoittajan viereen.

Toinen tytöistä kapsahtaa nuoren miehen kaulaan.

Syntyy keskustelu, jonka lomassa käy ilmi, että tyttö on haaveillut jo vuosia soittavansa ja laulavansa joskus kadulla. Tytöltä vain puuttuu esiintymiseen tarvittava rohkeus. Laulaminen julkisesti tuntuu mahdottomalta idealta.

Nuori mies rohkaisee tyttöä ja lupautuu esiintymään tytön kanssa. Viimein tyttö uskaltautuu laulaamaan. Ensimmäisten nuottien jälkeen pelko kaikkoaa.

Reilun vuoden päästä tyttö muuttaa Tampereelle. Rautatieaseman tunnelista tottunut katusoittaja löytää esiintymispaikan. Aseman tunneli on herkille kappaleil-

le parempi esittämispaikka kuin kaupungin kadut.

Vaikka uusi kaupunki kiehtoo, silti mennyt elämä sairastuttaa tytön. Vaikean sairastumisen myötä hän alkaa pohtia itseään ja identiteettiään. Voisiko hän viimein jättää hippi-minänsä taka-alalle ja tarttua rohkeasti unelmiinsa? Uskaltaisiko hän viimein osallistua Idolsiin?

Lopulta Reetta Eerola uskaltautui.

Vuonna 2011 marraskuussa nuoren naisen tie vei Tampere-talolle ja kohti Idolsin alkukarsintoja.

– Elin pitkään hörhöporukoissa, joissa pidettiin kaikkea Idolsin tapaista tyhmänä ja turhana.

Sairastumisen myötä Eerola päätti unohtaa muiden mielipiteet ja keskittyä tekemään sitä, mitä haluaa eli musiikkia. Idols oli väylä jota oli kokeiltava.

Eerola jäi ihmisten mieliin punaisista ku-

misaappaistaan, herkästä olemuksestaan ja tulkinnastaan. Tie tyssäsi kuitenkin kisan teatteriviikonloppuun.

– Oli ihan hyvä, että tipuin. En ehkä olisi vielä pystynyt kestämään kaikkea sitä painetta, mikä tulee sen kilpailun mukana.

Eerola uskaltautui kuitenkin yrittämään vielä kerran. Hän latasi oma tekemänsä kappaleen Voice of Finlandin nettisivuille.

Tämän ohjelman osalta hän joutuu vaikenemaan, sillä ohjelman toinen tuotantokausi ei varsinaisesti ole vielä alkanut Suomessa.

– Näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu siltä, että olen hakenut salamaratkaisua. Tajusin, että saadakseen uskottavuutta muusikkona tarvitaan myös aikaa.

Eerola on saanut lisää rohkeutta ja uskoa itseensä kykykilpailuista ja katumusisoinnista.

– Etenkin se palaute, jota olen saanut

Kuka?

Reetta Eerola ○○Kotoisin Rovaniemeltä, asuu nykyisin Tampereella. ○○23-vuotias. ○○Osallistui Idolsiin vuonna 2011. ○○Katumuusikko, laulaja ja lauluntekijä.

omasta persoonastani, on merkinnyt vielä enemmän kuin se palaute, jota on saanut musiikillisesti.

Nyt 23-vuotiaana Eerola haluaa luoda jotain uutta.

– Vanhat kappaleet ovat kummunneet jostain sellaisesta, mitä en ole. Ne on tehty sellaisiksi, jota halusin olla.

Ilana Pantzar

⋆⋆Katukriitikot

Talvivaaran kaivospäästöt ja ympäristötuho on saanut suomalaiset miettimään kaivoksen sulkemista. Tiedotusvälineet uutisoivat Kainuun vesistöille aiheutuvista tuhoista suurin otsikoin, mutta onko uutisten välittämä kuva luotettava? Utain tiedusteli luotettavuutta tamperelaisilta.

Ella Kiviniemi

Niko Vornanen

Uutisointi ei ole täysin luotettavaa, koska kaikkea ei kerrota. Kaivoksen talousasioista kerrotaan tarpeeksi, mutta ympäristötuhoista ei. Mielestäni Talvivaaran viime vuonna saama ympäristöetiikka-palkinto on ihan läppä tuhojen tapahduttua.

Anja Mäkinen

En ole seurannut Talvivaara-uutisointia.

Onhan tästä puhuttu tiedotusvälineissä paljon. Epäilen välillä uutisten totuudellisuutta, mutta toisaalta on pakko luottaa, kun ei voi itse olla paikan päällä katsomassa.

Henry Suuronen

Median antama kuva on luotettava, vaikka en ole hirveästi seurannutkaan.

Olen seurannut tapahtumia vähän tvuutisista. Mielestäni Talvivaara olisi pidettävä entisellään niin kauan kun vahingot ympäristötuhoista on korvattu.

Hanna Laukkanen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

⋆⋆Mitä ihmettä?

Rasisteille ei anneta aihetta syrjintään Ulkomaalaiset rikolliset ovat suomalaisissa uutisissa edelleen piilossa, vaikka toimittajat eivät enää leimaudu rasisteiksi.

Annamari Tolonen

Suomen Kuvalehden kesäkuun kannessa kysytään: ”Miksi media hyssyttelee vähemmistöjen rikoksia?”

Lehtijutussa haastatelluilta puolestaan tivataan, miksi he ovat jättäneet ulkomaalaisen etnisen taustan piiloon, vaikka se on selkeästi mainittu poliisitiedotteessa.

Iltalehden ja Uuden Suomen päätoimittajat perustelivat vaikenemista sillä, että etnisellä taustalla ei ollut merkitystä uutisen kannalta. Samaa mieltä on myös kollektiivisia kirjoituskäytäntöjä tutkinut Suomen akatemian tutkijatohtori Hanna Kuusela. Hän löytää myös toisen syyn.

– Varmasti syynä on myös se, että toimittajat eivät halua polarisoituneessa kulttuurissa lietsoa vihaa vähemmistöjä kohtaan, hän sanoo.

Kuuselan mukaan rikoksentekijän ulkonäön kuvailua ei uutisissa pidä varoa silloin kun sillä on merkitystä.

– Nykyään ollaan jo kuivilla rasistiksi leimautumisen pelosta, ja etnisistä taustoista osataan puhua jo neutraalisti.

Kesätyöt tarjotaan irtisanotuille toimittajille Yhteistoimintaneuvottelut ovat myllänneet suomalaisissa toimituksissa kesän ja syksyn ajan. Ylen tekemien arvioiden mukaan vuoden 2008 jälkeen journalisteja on irtisanottu, lopettanut tai jäänyt eläkkeelle paperitehtaan verran eli noin 800 henkeä.

Haluavatko irtisanotut toimittajat palata kesätöihin entiseen työpaikkaansa?

– Usein motivaatiota palata samaan paikkaan ei hirveästi ole, varsinkin jos työsuhde on kestänyt monta kymmentä vuotta. Lisäksi kesätyöntekijän palkka on pienempi kuin vakituisen työntekijän, mikä ei houkuttele.

Kuitenkin pienillä paikkakunnilla on vähän työllistymismahdollisuuksia, jolloin on pakko palata.

Kasaantuvatko työt muutamalle toimittajalle irtisanomisten takia? Miten se näkyy arjessa?

– Toimituksissa on tehty säästöjä, jolloin entinen määrä töitä kasaantuu pienemmälle porukalle. Vuonna 2009 tehdyssä työhyvinvointitutkimuksessa töiden kasaantuminen näkyi uupumisena ja jatkuvana stressinä etenkin nuorilla toimittajilla.

Hanna Laukkanen

⋆⋆Gradu paketissa

Juho Pekonen: Klassisen lehden kaikuja.

Päätoimittajien näkemyksiä tablettilehtien merkityksestä. Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2012.

Dosentti Johan Bäckmanin väitöskirjan todenperäisyyttä pohditaan verkossa. Kansa ei vakuuttunut, vaikka haastatelluksi ilmoittautui tutkiva journalisti Tuomo Pietiläinen. ”Jo nyt esiin tulleiden lausuntojen pohjalta voi varsin turvallisesti todeta, että Bäckmanin väitöskirjan pohjana ollut haastattelumateriaali on väärennettyä, vähintäänkin voimakkaasti väärenneltyä.”

Life, hs.fi ”Bäckman luulee olevansa jotain, mutta ei ole yhtään mitään muuta kuin valedosentti.”

Anonyymi, iltalehti.fi ”Jos haastatelluille on luvattu anonymiteetti, näillä on käytännössä annettu tuossa ”sopimuksessa” oikeus kiistää haastattelun koskaan tapahtuneen, vaikka se olisi tapahtunut.”

Tuntematon, aamulehti.fi ”Bäckmanin väitöskirjan haastateltavia pyydetään ilmoittautumaan. Minä olin haastateltavana joskus 2001.”

Tuomo Pietiläinen (@Valeproffa), Twitter Saara Kokko

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Pekonen selvitti, millaisena sanoma- ja aikakauslehtien päätoimittajat näkevät tablettilehtien merkityksen omalle alalleen.

Haastattelujen ja kehysanalyysin avulla selvisi, että päätoimittajat vertaavat tablettilehteä etupäässä printtilehteen, eikä sitä osata ajatella omanlaisena tuotteenaan.

Tuomas MacGilleon

taneli.makihannu@uta.fi

Maamme kuuluisimpien filosofien joukkoon lukeutuva Pekka Himanen joutui törmäyskurssille virkavallan kanssa viettäessään elokuista iltaa Helsingin keskustassa. Poliisin mukaan mies tavoitettiin Pohjois-Esplanadilta ajoradan reunasta istumasta.

Tähän mennessä Himanen oli jo riisunut suppressiivisen yhteiskunnan päälle pakottaman turhan vaatetuksen, ja siirtynyt silmin nähden maanläheisemmälle värähtelytaajuudelle.

⋆⋆Miksi näin?

Miten 9 kuukauden työntarjoamisvelvollisuus vaikuttaa kesätyötilanteeseen ja nuorten toimittajien työllistymiseen, Journalistiliiton asianajaja Valtteri Aaltonen?

– Tilanne vaikuttaa heikentävästi nuorten kesätyöllistymiseen. Viimeksi samanlainen laaja yt-kierros on ollut vuonna 2009, jolloin kesätöitä oli tarjolla huomattavasti vähemmän. Sen jälkeen näin syvää irtisanomisvuotta ei ole ollut.

Taneli Mäkihannu

Filosofi Pekka Himasen elokuinen performanssi päättyikin putkareissuun.

Hanna Laukkanen

Irtisanovalla työnantajalla on yhdeksän kuukautta kestävä velvollisuus tarjota irtisanotulle työntekijälle töitä, jos hän on työtön työnhakija.

Mediapeliä

Yle TV2 pyörittää Teiniäidit -sarjaa, joka on saanut teinitytöt villiintymään lisääntymisestä. Nyt vauvabuumin pysäyttämiseksi tarvitaan ehkäisypilleri.

Tv-sarjan päähenkilöt ihmettelevät katsojapalautetta, jossa 14-vuotiaat teinit kertovat jättävänsä ehkäisypillerit salaa pois.

Päähenkilöt toivovatkin, että äitiyden ikäviä puolia korostettaisiin sarjassa enemmän.

Näyttää siltä, ettei tavallinen koulussa annettu ehkäisyvalistus enää riitä. Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa. Tehdään tv-sarja Teiniräähkät, jossa 16-vuotiaat viettävät unettomia öitä koliikkivauvan kanssa ja pumppaavat rintapumpulla lukion välitunnilla.

Toinen vaihtoehto on näyttää teineille biologian tunnilla aitoa materiaalia synnytyksestä. Videomateriaali saa vauvahuumaisimmankin 15-vuotiaan järkiinsä ja nauttimaan vähistä vastuuttomuuden hetkistään, vielä kun he siihen kykenevät.

Hanna Laukkanen

Poliiseja kyseinen toiminta askarrutti sen verran, että he menivät kyselemään yksityiskohtia filosofin toiminnasta. Himanen yritti vastailla kykyjensä mukaan, mutta hänen sanomansa kuitenkin ylitti virkavallan käsityskyvyn. Poliisi kertoi filosofin olleen kykenemätön muodostamaan ymmärrettäviä lauseita, ja muutenkin sekava käytökseltään. Himasen puheista poliisi kuitenkin onnistui dekryptaamaan sanomaa, joka tulkittiin virkavallalle osoitetuksi loukkaukseksi.

Tässä vaiheessa poliisi arvioi Himasen eksentrisen audienssin johtuvan liiallisesta päihtymyksestä, ja alkoi pohtia pakkokeinoja miehen säilöön sullomiseksi. Vastusteluista huolimatta Himanen päätyi viettämään yönsä Töölön säilytyssuojassa.

Kyseinen tapahtuma pistää miettimään moniakin asioita. Päällimmäisenä mieleeni nousee kuitenkin poliisien puuttuminen asiaan ja Iltasanomien uutisointi.

Millaisessa Suomessa elämme, kun kadullakaan ei saa istuskella rauhassa kalsarit jalassa, miettimässä maailman menoa. Normeista poikkeava käyttäytyminen tulkitaan automaattisesti kielteiseksi, johon parannuskeinona nähdään säilöön laittaminen ja näpäytys sormille.

Kadulla vähissä vaatteissa istuva mies tuskin tuotti vaaratilanteita tai järjestyshäiriöitä. Paheksunnan ei pitäisikään johtaa putkareissuun. Himasen käyttäytyminen ei myöskään ollut millään lailla yllättävää, ottaen huomioon herran filosofi-kirjailija-statuksen ja yleisen suomalaisen päihdekulttuurin.

Näin ollen Ilta-Sanomien moralisointi oli lähinnä halpaa ja naurettavaa. Muiden epäonnelle kyräily on kansallistauti, jolla iltapäivälehdet rahastavat.

On miellyttävämpää päivitellä muiden elämää, kuin katsoa omia ongelmia.

Nyt huomataankin, että Himasen elokuinen performanssi on vain osa hänen ”kestävän kehityksen malli” -tutkimustaan. Tempaus demonstroi yhtä aikaa sekä kestämättömyyttä että kehittymättömyyttä. Yhteiskunnan ymmärtämättömyyden vuoksi on kuitenkin toistaiseksi parempi, että jatkossa Himanen suorittaa harjoituksensa himassa.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Ella Kiviniemi

Heikki ”Hessu” Erämaa nauttii siivistä mieluiten perheensä ja ystäviensä kanssa.

Siipi-sensei Ruoka Heikki ”Hessu” Erämaa on syönyt ystäviensä kanssa siipiä viikoittain vuodesta 1997.

Siipiporukan nuorin jäsen on ollut kuuden viikon ikäinen vauva. Tamperelaiset mutustavat melkein puolet koko maan kanansiivistä.

Siipiruokailu ei tällä kertaa ala parhaalla mahdollisella tavalla: Hessun vakiopöytä on varattu. Siipien suurkuluttajan on tyytyminen varjoisaan paikkaan ravintolan perällä.

Pienet vastoinkäymiset eivät haittaa, sillä olemme Hessun mieliruoan äärellä. Alkajaisiksi hän tilaa ison kahvan, eli tuopillisen olutta. Ruoaksi hän valitsee siivet makeantulisella buffalo-kastikkeella.

Siivillä käyminen on ollut Hessulle viikoittainen rituaali jo viidentoista vuoden ajan. Kaikki eivät ymmärrä tulisen kanaherkun viehätystä. Hessun mukaan nämä ihmiset eivät tiedä, mistä puhuvat.

– Ymmärtämättömät irvailevat rahvaanomaisesti, että mennään syömään liitooravan siipiä tai jotain vastaavaa. Siivet ovat kuitenkin erittäin hyvää ruokaa.

Elintarviketeollisuuden hylkimät, tulisella kastikkeella valellut broilerin

Kuka?

Heikki ”Hessu” Erämaa ○○Harrastaa golfia ja siipikulttuuria. ○○Mieliravintola on Hook Wings Tampereen Kehräsaaressa. ○○Siipikastikkeista suosikit ovat buffaloja hot-kastike. ○○Ruokailee mieluiten perheen, ystävien ja muiden läheisten seurassa.

jämäpalat saapuivat Suomeen 1980-luvun lopussa. Siipikulttuuri on keskittynyt Tampereelle, Suomen siipipääkaupunkiin.

Tampereella syödään liki puolet koko maan kanansiivistä.

Hessu on löytänyt mieliravintolansa Kehräsaaresta. ”Vihollisten siipipaikoissa” hän ei ole käynyt vuosiin. Vakioravintolassa on

Hessun mukaan Tampereen paras porukka, tunnelma ja tietenkin ruoka.

Tässä yhdistelmässä tiivistyy siipikulttuurin syvin olemus.

– Tapaamme täällä ystävien kanssa. Juttelemme ja nautimme hyvästä ruoasta emmekä käy siivillä pikaruokatyylisesti.

Yksinäinen ihminen on siipiravintolassa harvinaisuus. Yhdessäolo on onnistuneen illan suola. Hessun siipiporukka on pysynyt kasassa yli kymmenen vuotta. Siivistä nauttivat hänen mukaansa kaiken ikäiset.

– Kummityttömme kävi ensimmäisen kerran kanssamme siivillä ollessaan vain kuuden viikon ikäinen. Siitä lähtien hänkin on ollut mukana melko säännöllisesti.

Hessu tilaa siipensä yleensä eri kastikkeella kuin muut pöytäseuralaiset. Ruokailun aikana tehdään sitten vaihdokkeja. Makealla buffalo-kastikkeella maustettu siipi

vaihtuu esimerkiksi tuliseen mokkulaan, eli koipipalaan.

Siivet eivät Hessun mukaan ole yksipuolista ruokaa, sillä makuyhdistelmiä on lukemattomia.

Herkullisuus ei ole siipien ainoa hyvä ominaisuus. Niillä on myös yllättäviä terveysvaikutuksia.

– Orastava flunssa poistuu tulisella kastikkeella, kun hengitystiet aukeavat, Hessu kertoo.

Hessu on kantapaikkansa pitkäaikaisin vip-asiakas. Omistaja ja henkilökunta ovat hänen ystäviään. Kun siivet on nautittu, hän pyytää laskua. Tarjoilija ei suostu antamaan sitä.

Keltanokkien täytyy maksaa ruokailustaan. Tampereen uskollisimman siipifanin ei aina tarvitse.

Saara Kokko

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

Päivähyppyjen pyörteissä VIIHDE Pakkahuoneen päivähypyt ovat tanssittaneet Tampereella jo

parinkymmenen vuoden ajan.

Kello lyö tasan yksi, ja valssin tahdit täyttävät Pakkahuoneen. Tanssilattia täyttyy hetkessä innokkaasta tanssikansasta.

Ihmisiä valuu ovesta sisään vielä yhden jälkeenkin, vaikka suurin osa tanssijoista on saapunut paikalle jo hyvissä ajoin – yhtäkään tanssia ei haluta heittää hukkaan.

Tampereen kulttuuritoimi polkaisi Tampereen päivähypyt käyntiin 90-luvun alussa. Päivähyppyjen tahtiin on tanssahdeltu siitä lähtien joka tiista. Pakkahuoneelle saapuu tanssijoita joka viikko lähes neljäsataa. Päivähyppyjen isäntä Hannes Anttila kertoo, että päivähyppyjen suosio on ollut suuri koko niiden kaksikymmenvuotisen uran ajan.

Näin koin

Päivi Tohmo

paivi.tohmo@uta.fi

Miehiä tansseihin kaivattaisi enemmän, sillä osa naisista joutuu odottelemaan pyörittäjää joskus parinkin kappaleen ajan.

Hypyille saapuneen Anjan mielestä on hyvä, että tansseissa saa välillä istahtaakin.

– Ei sitä koko kolmea tuntia jaksaisi alusta loppuun asti tanssia.

Sosiaaliset suhteet ja hyvä musiikki nousevat päivähyppyjen tärkeimmiksi asioiksi, mutta tanssikansa pitää tärkeänä myös sitä, että tanssiessa pääsee liikkumaan. Päivähypyt ovat kehon ja mielen virkistystä.

Timo ja Helmi Salonen ovat käyneet päivähypyissä joka viikko jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Pariskunta on saanut

tanssi-innon tarttumaan myös tuttavapiiriin, ja rohkaisee myös tanssitaidottomia mukaan tanssimaan.

– Kaikki vaan mahdollisimman nopeasti tanssimaan! Tanssilattialla oppii nopeasti tanssinaskeleet.

Saloset toivoisivat nuoria mukaan päivätansseihin, mutta uskovat, että lavoilla soitettava vanhahtava musiikki ei innosta nuoria mukaan vakiotanssien maailmaan.

Vaikka päivähyppyjen väki on vanhempaa, se ei menoa haittaa. Valssin viimeisten tahtien loputtua osa tanssijoista vaihtaa paria, ja uudet rytmit täyttävät jälleen koko salin.

Paula Nykänen

Jyrki Sukula ei ole Suomen Gordon Ramsay.

Maailmalla menestynyt, ilkeydestään tunnettu huippukokki, joka omistaa lukuisia kolmen Michelin-tähden ravintoloita, on julkaissut liudan kirjoja ja tehnyt useita tv-ohjelmia.

HK Ruokatalon luovana johtajana työskennellyt, hyvänä jätkänä ja mukavana miehenä pidetty suomalainen tv-kokki, jonka uran huippuhetkiä oli Kokkisota 90-luvulla ja joka on kehittänyt oman einesruokasarjan.

Mitä näillä miehillä on yhteistä? Ei mitään – paitsi tv-ohjelmaformaatti.

Tosin Gordon Ramsay tekee ohjelmaa nimeltä Kurjat kuppilat, kun taas Jyrki Sukulan version nimi on paljon positiivisempi Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula!

Kurjat kuppilat -ohjelman idea on se, että Ramsay menee huonoon ravintolaan, jossa hän haukkuu kaikki pystyyn. Sitten hän tekee taikatempun, jolla paikasta tulee tasokas ja menestyvä. Näin tapahtuu aina siitä huolimatta, että henkilökunta on osaamatonta, riitelee keskenään eikä halua noudattaa Ramsayn ohjeita, vaikka firma on kaatumassa käsiin. Ohjelma on dramaattinen ja viihdyttävä, ja Ramsayn käsiin joutuneita ravintoloitsijoita käy sääliksi.

Kuppilat kuntoon -ohjelmassa Sukula menee keskivertoon suomalaisravintolaan, jossa hän moittii kyllä ruokaa, mutta ei kovin painokkaasti. Sen jälkeen hän yrittää tehdä ruualle ja paikalle jotakin, jotta taantuman kourissa kärvistelevään paikkaan saataisiin edes pari asiakasta. Ohjelma on tylsä ja ennalta-arvattava, ja Sukulaa käy sääliksi: suomalaisten ajatus ravintolaruuastahan on hampurilainen ABC:ltä.

Leidijoukko odottaa tanssittajia Pakkahuoneen Päivähypyissä tiistaina 13.11.2012.

Ella Kiviniemi

Muistilista 15.11.−20.11.2012: Tanssiviikko

15. 16. 17. 18. 19. 20. 21.

Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Iloiset lavatanssit

Kreisibailausta

Legendat lavalla

Liikettä lantioihin

Aamutanssit

Suositut päivähypyt

Tanssi kuin elokuvissa

Tampereen Seurahuoneella nautitaan aidosta lavatanssitunnelmasta Jari Grek & HuviOrkesterin tahtiin.

Säde-kiertue hellii konemusiikin ystäviä, jotka pääsevät joramaan nimekkäiden tiskijukkien tahtiin.

Jos ikivihreät iskelmät saavat tanssijalan vipattamaan, Finnhits 2012 -kiertue on oikea paikka.

Joka sunnuntainen Zumba-tunti nostaa hien pintaan ja laittaa vipinää raajoihin.

Tanssillinen liikuntatunti ei vaadi aiempaa kokemusta. Tunnissa yhdistyy luovuus ja kehonhallinta.

Kaupungin aktiivisimmat valssaajat kokoontuvat viikoittain Pakkahuoneelle.

Rentoudu ja antaudu tanssin vietäväksi. Step Up 3D-elokuva tarjoaa vauhdikasta menoa Miamin kaduilla.

10 euroa

10/13 euroa

39 euroa

6 euroa

4 euroa

18 euroa

8–12 euroa

Seurahuone, tanssikurssi kello 20–21 ja orkesteri kello 21.

Senssi Tampere, kello 22–04

Ideaparkin keskusaukio, kello 21

Annalan koulu, kello 18.15–19.15

Taiteen ja hyvinvoinnin tila Amelie, kello 7.30– 8.15.

Tullikamarin Pakkahuone, kello 13–15.45

Finnkino Plevna, kello 12.30 ja 19.45.

Suomesta olisi varmasti löytynyt kiinnostavampiakin keulakuvia ravintolaohjelmalle. Jos lähdetään liikkeelle laaturuuasta, hyvä valinta olisi ollut Hans Välimäki, jonka Chez Dominiquella on sentään pari tähtöstä tunnustuksenaan. Joku Sokkokokin tyypeistäkin olisi Sukulaa särmikkäämpi, tai olisihan tuotantoyhtiö voinut lainata Amerikoista puolisuomalaisen Stefan Richterin.

Ykkössuosikkini olisi ollut Tomi Björck. Häntä voi ainakin Suomen mittakaavassa nimittää huippukokiksi, hänellä on Michelin-tähtiä, keittokirja sekä oma tv-ohjelma, ja hän on tuomaroinut Master Chefiä onnistuneen kärkevästi. Eikä se haittaa, ettei hän ole yhtä ilkeä kuin Ramsay, koska hän sentään näyttää tosi hyvältä telkkarissa.

juliste: aleksi tuomola

Syksyll채 2012 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.