Utain 5/2016

5/2016

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

ideat 16

elämykset 18

huvit 19

Pohjalta takaisin pintaan Masennus vie voimat, mutta sairaudesta voi toipua.

Taru Rokka s. 19

Oopperan taikaa Roolin ajatusmaailmaan astuminen on ammattitaito. s. 10

Kaduilta pysäytetään miljoonia Mateo Cerny kerää rahaa Unicefille kertomalla tarinoita kilpikonnista. s. 5

Köyhä, mutta komea Naiset jyräävät miehet mallimaailmassa, mutta eivät enää kauaa. s. 8

2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

25.2.2016

Mirja Tyynysniemi on osakkaana myös kauneushoitola Keidas by Lumossa. Hänen yrittäjäuransa alkoi oliiviöljyistä. – Kun näin messuilla Terra Cretan oliiviöljyt ja tutustuin valikoimaani.

Viisikymppisen on pakko yrittää

TYÖLLISTYMINEN Koulutus auttaa varttunuttakin uudelleentyöllistymisessä. Mirja Tyynysniemi

perusti maahantuontiyrityksen 25 vuoden työsuhteen päätyttyä.

MIRJA TYYNYSNIEMI ei jäänyt toimettomaksi, kun työt Saarioisten vientiosastolla loppuivat 53-vuotiaana. Hän suuntasi omatoimisesti yrittäjyyskurssille.

– Kurssilla minulle sanottiin, että 2 prosenttia työttömistä yli 50-vuotiaista naisista työllistyy, Tyynysniemi sanoo.

Muun muassa eMBA:n, yo-merkonomin ja diplomikielenkääntäjän tutkinnot suorittanut Tyynysniemi tiesi, että sopiva hetki yrityksen perustamiselle oli tullut.

– Minulla on yrittäjyyteen sopiva koulutustausta ja pitkä työkokemus myynnin ja markkinoinnin alalla, mutta ajattelin virkistää muistiani ja päivittää yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyviä tietojani kurssilla.

Tyynysniemi oli kypsytellyt yrittäjyysideaa, eikä empinyt työllistää itse itseään. Tammikuussa 2011 Tyynysniemi perusti luonnonkosmetiikkaan ja gourmet-ruokiin keskittyneen Miraz Trading -maahantuontiyrityksen.

– En halunnut jäädä kotiin makaamaan.

Sieltä ei olisi kukaan tullut hakemaan töihin.

KORKEA-ASTEEN koulutus edistää työpaikan menetyksen jälkeen uudelleentyöllistymistä ja työmarkkinoilla pärjäämistä. Tämä selviää Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Työura katkolla -tutkimusraportista.

Tutkimusryhmässä mukana olleen professorin Pertti Koistisen mukaan ikä on yksittäinen merkittävä tekijä, joka vaikuttaa työpaikan menettäneen myöhempään työllistymiseen. Ikä ei silti yksin selitä työllistymisen vaikeutta, vaan se yhdistyy koulutustasoon, sukupuoleen ja talouden suhdanteisiin.

Tutkimusraportin mukaan 45 vuoden ikä on kriittinen piste. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan tammikuussa 2016 yli 45-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 172 634. Lisäystä edellisvuoteen oli vajaat 3 500 henkilöä. Tutkimuksen mu-

kaan nuorten mahdollisuudet uudelleentyöllistyä näyttivät paremmilta kuin vanhem­ pien.

– Nuoremmilla ikäryhmillä näyttää työpaikan menetyksen jälkeen olevan vanhempia ikäryhmiä suurempi todennäköisyys työllistyä pysyvästi. Vanhemmilla vastaavasti on suurempi todennäköisyys nopeasti työmarkkinoilta pois johtaville urille, Koistinen sanoo.

LISÄKOULUTUSTA hankkineet ja uuden tutkinnon suorittaneet työllistyvät muita herkemmin. Tämä antaa selvän viestin.

– Muutosturvajärjestelmän kaltaisia tukimuotoja tulisi edelleen kehittää, ja hallituksen tulisi leikkaamisen sijaan satsata kaksoisja kolmoistutkintoihin, Koistinen sanoo.

Pirkanmaan Työ- ja elinkeinotoimiston muutosturva-asiantuntija Tuuli Humina kertoo, että työ- ja elinkeinopalvelut tarjoavat muutostilanteessa kolme eri väylää: työnhaku, kouluttautuminen ja yrittäjyys. Humina

painottaa, että TE-palvelut eivät etsi kenellekään töitä, vaan niiden tehtävänä on mahdollistaa työn hakeminen.

TE-palveluissa arvostetaan muutostilanteissa sitä, että yritykset sijoittavat entisen työntekijän uudelleenkoulutukseen ja aktivointiin.

– Joskus yrityksille voi olla houkuttelevaa antaa esimerkiksi rahaa käteen. Tämä ei kuitenkaan edistä henkilön työllistymistä, Humina sanoo.

Mirja Tyynysniemi on tyytyväinen yrittäjäuraansa. Viime kesänä hän laajensi toimintaansa kosmetiikka-alalla, kun hän ryhtyi osakkaaksi kauneudenhoitoyritys Keidas by Lumoon.

Tyynysniemi sanoo, että ei varsinaisesti edes odota eläkkeelle pääsyä.

– Aion olla töissä niin kauan, kun se on kivaa.

Erika Läärä

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3

NORA HURD

Asemakeskus hellii joukkoliikennettä TAMPEREELLE suunniteltu uusi ase-

makeskus suosii joukkoliikennemuotoja.

Asemakeskuksen hankepäällikkö Veikko Vänskän mukaan henkilöauton käyttöä ei silti pyritä vaikeuttamaan.

Yksityisautoilu on pääliikennemuoto Tampereella, mutta joukkoliikenteen toivotaan kasvavan tulevaisuudessa. Joukkoliikenteen osuus matkoista vuonna 2012 oli noin 17 prosenttia. Vuonna 2030 joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen osuudeksi on arvioitu noin 21 prosenttia.

– Asemakeskuksessa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisut ovat tärkeimpiä. Henkilöautoliikenne on mahdollista asemakeskuksen alueella, mutta sen rooli on joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä pienempi, Vänskä sanoo.

Tampereen joukkoliikenneyksikön suunnittelupäällikön Juha-Pekka Häyrysen mukaan liikenteessä yritetään luoda kaikilla kulkutavoilla tasa-arvoiset edellytykset keskustaan saapuville.

– Autoilijoilla on jatkossakin iso rooli, mutta ei kaikilla niillä väylillä, joilla tällä hetkellä saa kulkea, Häyrynen sanoo.

Yksityisautoilijoiden osalta tasa-arvoa on toteutettu jo esimerkiksi autoilijoille tarkoitetuilla väylillä, kuten Ratapihankadulla.

Häyrysen mukaan yhdellä kadulla ei pystytä tarjoamaan kaikkea.

LIIKENTEEN tutkimuskeskuksen Vernen

professorin Heikki Liimataisen mukaan joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvussa. Autoilua vähennetään lisäämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

– Joukkoliikenteellä on etuuksia esimerkiksi liikennevaloissa, mikä nopeuttaa matkaa ja estää ruuhkia.

Liimataisen mukaan joukkoliikenteen ja autoilun välillä ei ole ristiriitaa. Joukko-

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

liikenteen käyttö ja sen kilpailukykyisyys hyödyttävät myös henkilöautoliikennettä.

– Jos ihmiset käyttävät enemmän joukkoliikennettä, ajoteillä olisi vähemmän yksityisautoliikennettä eikä ruuhkia muodostuisi niin helposti, Liimatainen sanoo.

Joukkoliikenteen käytöllä myös riskit liikenteessä pienenevät, sillä liikennevälineitä on teillä vähemmän. töpuoli voi olla keskusta, jossa palvelut keskittyvät yhdelle alueelle. Tämä ruuhkauttaisi liikennettä asemakeskuksen alueella.

Keskustan jakaminen moniin eri paikkoihin voisi olla vaihtoehto yhdelle vahvalle keskustalle.

– Monikeskustamalli vähentäisi ruuhkapiikkiä niin, että pääkeskustasta syntyisi reittejä pienempiin alakeskuksiin. Tällä hetkellä ainoa keskustapari on Tampereen keskusta ja Hervanta, Häyrynen kertoo.

@utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi

Sofia Kuisma

UniversityOfTampere

katse.uta.fi MIKÄ?

Facebook “f ” Logo

Tampereen asemakeskus

○○Asemakeskuksen on tarkoitus luoda liikenteen solmukohta ja palvelukeskittymä vuoteen 2030 mennessä. ○○Junaradan päälle tulisi urbaani alue, jossa olisi esimerkiksi puisto, monitoimiareena, liike- ja toimistotiloja sekä hotelli. ○○Tampereen itä- ja länsipuoli yhdistyisivät asemakeskuksen avulla tiiviisti toisiinsa.

yritykseen, minun oli pakko saada öljyt

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Ellun Kanat ei syynää ikää vaan asennetta

Erika Läärä

@utainlehti

ASEMAKESKUKSEN rakentamisen kään-

NORA HURD

STRATEGINEN viestintätoimisto Ellun Kanat palkkaa ihmisiä kaikista ikäluokista. Toimitusjohtaja Taru Tujusen mukaan työntekijöiden ikähaarukka on suuri. Viestintätoimiston nuorimmat työntekijät ovat alle kolmekymppisiä ja vanhimmat viisissäkymmenissä.

– Meillä ei ole ollut ajatusta siitä, että minkä ikäinen olisi sopiva johonkin tehtävään. Olemme kiinnostuneita älykkäistä ja kiinnostavasti ajattelevista henkilöistä, Tujunen sanoo.

45-vuotiasta ei Tujusen mukaan missään tapauksessa kannata jättää ikänsä takia palkkaamatta. Tujunen uskoo, että heille pääsisi tuon ikäisiä henkilöitä enemmänkin töihin. Hän on varma siitä, että Suomessa täytyy olla 45–50-vuotiaita kiinnostavasti ajattelevia miehiä ja naisia enemmänkin.

– Suvi-Anne Siimes sanoi minulle aikoinaan, että palkkaa asenne ja opeta substanssi. Näin kun ajattelee palkkauksessa, niin saa kiinnostavia henkilöitä töihin.

utain.uta.fi

Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto) Toimitussihteerit: Riikka Aaltonen, Nikke Kinnunen, Alma Onali Uutistuottaja: Säde Mäkipää AD: Matti Vassinen Taittajat: Eeva Järvenpää, Niina Kellinsalmi Toimittajat: Maria Erma, Vilma Flinkman, Sara Harju, Sanna Ihalainen, Riikka Jauhiainen, Saara Kallio, Henna Korkala, Sofia Kuisma, Meri Lantela, Anni Lehto, Erika Läärä, Elsa Osipova, Karoliina Paananen, Kea Pesonen, Elina Pikkarainen, Mimmi Pitkänen, Taru Rokka, Saara Selkämaa, Annukka Tammilehto, Tessa Toni, Sanelma Tuliniemi, Tuukka Tuomasjukka, Hanna Tuulonen Valokuvaajat: Nora Hurd, Laura Talvitie Kuvankäsittelijä: V-V Kaakinen

Veikko Vänskän mukaan asemakeskus yhdistää ratapihan itä- ja länsipuolen liikenteellisesti ja kaupunkirakenteellisesti. Asemakeskuksesta tulee kuin oma kaupunginosansa.

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

ARTTU MUUKKONEN

Alkuvuosi autioittaa ravintolat TYÖ Aukioloajat ja työntekijöiden vuorot lyhenevät asiakkaiden

jäädessä kotiin. Erityisesti osa-aikaisten tuntimäärät vähenevät.

Tampereella opiskelu on ollut Hanna Nikkasen haaveena. Ensi syksynä hän oppii ja opettaa journalistiikan vierailijaprofessorina.

Uusi vierailijaproffa opettaa salapoliisiksi TAMPEREEN YLIOPISTON journalistiikan vierailijaprofessoriksi on valittu toimittaja Hanna Nikkanen, 34. Vuoden mittainen tehtävä alkaa elokuussa 2016.

– Oma taustani on pitkälti tutkivassa journalismissa. Haluan opettaa tutkivan journalismin työkaluja, jotka sopivat kaikille. Sellaista perinteistä tutkivan journalistin salapoliisityötä, Nikkanen kommentoi.

Nikkanen on työskennellyt ulkomaantoimittajana Suomen Tietotoimistossa ja fifi.voiman päätoimittajana. Hän on myös julkaissut useita kirjoja ja on ollut mukana perustamassa pitkiä tutkivia featurejuttuja julkaisevaa Long Playta. Opetuksessaan Nikkanen haluaa keskittyä esimerkiksi laatujournalismin uusiin toimintatapoihin ja yrittämisen uusiin ehtoihin.

– Minulla on toisenlainen tausta kuin edellisillä vierailijaprofessoreilla. Long Playn kautta minulla on kokemusta uudenlaisesta julkaisemisesta, yrittäjyydestä ja siitä, miten tehdään monimutkaisia juttuja pienillä resursseilla.

RAVINTOLA-ALAN hiljainen alkuvuosi syö loven työntekijöiden palkkapussiin ja aukioloaikoihin Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvoja ja työmarkkinajärjestön MaRan viestintäpäällikön Lotta Knuutisen mukaan vaikutukset näkyvät selkeimmin alkoholipainotteisissa ravintoloissa. Tipaton tammikuu rokottaa ravintola-alaa. Sen sijaan pikkujoulut ja kesä ovat tärkeitä sesonkeja.

Myös helsinkiläisessä cocktailbaarissa A21:ssa alkuvuosi on hiljainen. Ruokatuotannon johtamista opiskeleva Moona Janhunen työskentelee siellä viikonloppuisin.

Vaikka baarin aukioloajat ovat pysyneet ennallaan, vaikuttaa asiakasvirran vähäisyys Janhusenkin työvuorojen pituuteen.

– Jos olisin täysipäiväisesti töissä, niin sitten kyllä harmittaisi. Tällä hetkellä tulorajat rajoittavat työntekoa.

Siinä missä pikkujoulukautena vuorot pidentyvät molemmista päistä, lähetetään hiljaisimpina iltoina työntekijöitä aikaisemmin kotiin. Noin kuusi henkeä työllistävässä cocktailbaarissa työtunnit jakautuvat kuitenkin tasaisesti.

– Meillä ei ole mitään ekstraajia, jotka potkittaisiin pois. Ensimmäisenä töihin tullut saa lähteä kotiin ensimmäisenä.

PALVELUALOJEN ammattiliiton PAMin

sopimusasiantuntijan Seija Rouhiaisen mukaan on selvää, että vuodenvaihteen jälkeen ravintoloissa on hiljaisempaa. Esimer-

kiksi aukioloaikoihin on tullut muutoksia.

Yksityinen palveluala odottaa yleisesti heikkoa alkuvuotta. Suurin syy matkailu- ja ravintola-alan huonoon tilanteeseen on riittämätön kysyntä. Asiakasmäärät näkyvät suoraan työntekijöiden määrässä.

Tuntien määrään vaikuttaa paljon myös se, millainen sopimus työntekijällä on. Vakituisten työntekijöiden tunnit pyritään turvaamaan erilaisin keinoin, kun taas osaaikaisilta, esimerkiksi opiskelijoilta, nipistetään työtunteja pois.

TAMPEREELLA Subwayssa työskentelevän Jenni Sippolan mukaan työvuoroja lyhennetään tammi–helmikuussa, kun hommaa on vähemmän. Pikaruokaravintolan aukioloajat eivät paljoa vaihtele, työvuorot kylläkin.

– Talven hiljaisina aikoina yksi vuoro on periaatteessa otettu pois. Entisen neljän sijaan on aamuvuoro, pitkä välivuoro ja iltavuoro, eli kolme työntekijää päivässä.

Sippolan mukaan listaan merkityt vuorot toteutuvat melko hyvin. Verkkaisina päivinä työaika saattaa vähentyä tunnilla tai puolella.

Kulunut alkuvuosi on kuitenkin ollut patonkiravintolassa hieman reippaampi kuin mitä odotettiin. Yhteistyö Woltin ruokalähettipalvelun kanssa sekä jaetut tarjouskupongit ovat pitäneet asiakkaat liikkeellä.

Ravintoloissa vakaa alavire ○○Matkailu- ja ravintola-alan yritykset kuvaavat alan tilannetta keskimääräistä heikommaksi. ○○Yrityksistä 60 prosenttia uskoo kysynnän vähäisyyden olevan suurin este kasvulle. ○○Myynnin määrä on pysynyt melko vakaana, suuria muutoksia ei tapahtunut viime vuoden lopulla. ○○Lähikuukausille ennustetaan pientä kasvua myyntilukemiin.

Lähde: Matkailu- ja ravintola-alan suhdannebarometri

”

Jos olisin täysipäiväisesti töissä, niin sitten kyllä harmittaisi.

Moona Janhunen, ruokatuotannon johtamisen opiskelija

Vilma Flinkman NORA HURD

Pietarsaarelaiset purilaiset tuovat työtä monelle FRIENDS & BRGRS-hampurilaisravintolan ovet avautuvat 14 minuutin kuluttua.

Työntekijät pyyhkivät pöydät vielä viimeisen kerran ja kurkistelevat uteliaina ikkunoista ulos keskustorille. Torin laidalla jonottaa lumisateessa noin parikymmentä ihmistä.

Tampereelle aukeava ravintola on hampurilaisketjun kolmas. Kaupungin ravintolaelämässä on riittänyt alkukeväästä kuhinaa, kun useat uudet ravintolat ovat avanneet ovensa.

Tampereen Friends & brgrs- ravintolapäällikön Isak Fagerholmnin mukaan kevät on hyvä aika avata ravintola. Helsingin ja Pietarsaaren hampurilaisravintolat avattiin aikaisempina vuosina huhtikuussa. Keväisin säät paranevat ja oppilaitoksista valmistuu paljon työtä etsiviä nuoria.

– Uusi ravintola työllistää tällä hetkellä noin 35 henkeä. Eri-ikäisiä työntekijöitä löytyy laidasta laitaan.

Ravintolassa on järjestetty kaksi kutsuvierastilaisuutta, joissa työntekijät pääsivät harjoittelemaan.

Uudenkarheisiin essuihin pukeutuneet työntekijät kokoontuvat yhteen ja Isak Fagerholmn nappaa ryhmäkuvan. Kokit ja tarjoilijat siirtyvät paikoilleen omille työasemillensa. Muutaman minuutin päästä ovet avataan.

TÄNÄ VUONNA vierailijaprofessoriksi haki 23 toimittajaa. Nikkasen valinta oli asiaa valmistelleen työryhmän yksimielinen päätös.

Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtajan Heikki Hellmanin mukaan Nikkanen edustaa uuden sukupolven laatujournalismia.

– Nikkanen on kaikkien aikojen nuorin vierailijaprofessori, mutta journalistisen kokemuksensa ja osaamisensa puolesta hän on vakuuttava valinta.

Valintaryhmää johtaneen Hellmanin mukaan merkitystä valinnassa oli paitsi Nikkasen opetussuunnitelmalla myös sillä, että hän on kokenut kouluttaja.

– Uskon Nikkasen olevan myös opiskelijoiden kannalta mieluisa valinta.

Journalistiikan vierailijaprofessuuri on ollut Tampereen yliopistossa vuodesta 2007 alkaen. Tällä hetkellä tehtävää hoitaa ulkomaantoimittaja Rauli Virtanen.

Saara Selkämaa

MIKÄ?

Veera Aaltonen tarjoili avajaispäivän ensimmäiset hampurilaiset.

Vilma Flinkman

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5

KILPIKONNIA JA HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ

NORA HURD

Päihtyneet siirtyvät syksyllä Viinikkaan PÄIHTYNEIDEN päivätoimintakeskus Huoltsu muuttaa Viinikankadun ja junaradan väliselle tyhjälle tontille elokuussa. Keskus joutuu muuttamaan pois nykyisistä tiloistaan Vuolteenkadulta maaliskuun loppuun mennessä.

Huoltsulle etsitään yhä väliaikaisia tiloja tulevaksi kesäksi.

Pitkän etsinnän jälkeen Viinikka osoittautui ainoaksi mahdolliseksi paikaksi uudelle päivätoimintakeskukselle. Alueelle siirretään 380 neliön parakki Vehmaisten koululta.

Huoltsun johtavan ohjaajan Ruut Hiekkasen mukaan olisi parempi, jos uusi tila olisi saatu ydinkeskustasta.

Uusi sijainti voi vähentää asiakkaiden määrää.

– Asiakkaat tulevat keskustasta.

Täytyy toivoa, että he jaksavat tulla Viinikkaan kävelymatkasta huolimatta, Hiekkanen sanoo.

Maria Erma

Estoton taide valtaa Mäntän SUOMEN UNICEF keräsi yksityishenkilöiltä lahjoituksina noin 18 miljoonaa euroa vuonna 2014. Yksi lahjoittaja antaa keskimäärin 12 euroa kuussa kolmen vuoden ajan. Mateo Cerny työskentelee Unicefin varainhankkijana toista päivää.

Ensimmäisen työvuoron aikana Cerny sai kolme uutta lahjoittajaa tukemaan toimintaa. – Pysäytän ihmisiä kertomalla tarinoita kilpikonnista ja välillä kehun heidän ulkonäköään. En kuitenkaan kehu ilman syytä, eikä minua haittaa ihmisten kieltäytyminen, Cerny kertoo.

⋆⋆UUTISANALYYSI

Opiskelijat, menkää oikeisiin töihin!

OPINTOTUKEA leikataan taas. Vuoteen 2019 mennessä on tarkoitus leikata 70 miljoonaa euroa. Pitkän ajan säästötavoite opintotukimenoista on 150 miljoonaa.

Käytännössä se tarkoittaa suurta lovea varsinaiseen opintotukeen. Pahimmassa tapauksessa opintoraha viedään kokonaan ja opintotuesta tulee lainapohjainen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on palkannut taloustieteen professorin Roope Uusitalon tekemään selvitystyön uudistuksen vaikutuksista. Ei kuitenkaan tarvitse olla professori ennustaawkseen ilmeisiä vaikutuksia. Toimeentulo heikkenee, koska opiskelijoiden perusturvasta leikataan.

Opinnot venyvät, kun hakeudutaan töihin, sillä eläminen täytyy rahoittaa jollakin, eikä laina ole kaikille itsestäänselvä ratkaisu. Vähävaraisimmille korkeakoulu ei välttämättä ole enää vaihtoehto, koska 18 000 euron lainan takaisinmaksu korkoineen pelottaa.

Kuka siis hyötyy, kun opintotuesta leikataan?

Ilmeisesti Suomen valtio.

Opintotuen leikkauksen tarkoitus on Suomen valtion varojen säästäminen ja valtion velan takaisin maksaminen. Tällä hetkellä Suomen valtion velka on yli 103 miljardia euroa. Nopean laskutoimituksen jälkeen voidaan todeta, että 70 miljoonaa, tai edes 150 miljoonaa, ei tässä summassa paljoa tunnu. Yksittäiselle ihmiselle se kuitenkin tarkoittaisi suurta muutosta toimeentuloon.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN vakausyk-

sikön päällikkö Mikko Spolander kertoo,

”

Eiköhän valjasteta koko kansasta tavallisia duunareita.

että talouden kasvua ja tuottavuutta syntyy työstä ja uusista innovaatioista. Nähtäväksi jää, mistä Suomen talouden on tarkoitus saada uusia innovaatioita, kun valtio pitää korkeakouluopiskelijoita laiskoina ja saamattomina rahareikinä, jotka istuskelevat huvikseen yliopistolla ja juovat kahvia valtion rahoilla. Nopeaan valmistumiseen leikkaus kannustaa kyllä, sillä kenelläkään ei yksinkertaisesti ole varaa olla yliopistossa yhtään kauempaa, kuin on pakko.

No, pelastaako opintotuen leikkaus Suomen valtion talouden?

Spolanderin mukaan ei. Yksittäisenä tekijänä harva toimenpide olisi niin suuri, että se muuttaisi Suomen talouden tilannetta kokonaisuutena.

Spolander heittää ilmoille kysymyksiä, joita ei ole koulutuksesta leikattaessa vielä kysytty: Mikä on optimaalinen koulutuksen taso Suomen väestölle? Miten vastuu kansakunnan koulutuksesta pitäisi tehokkaasti järjestää?

Fakta on kuitenkin se, että Suomen talous ei riitä kattamaan julkisia menoja. Velkaan-

tuminen täytyy saada jotenkin kuriin. Raha on otettava jostain.

SIISPÄ ESITÄN seuraavaa. Nokia tuli ja meni, Angry Birds on jo menneen talven lumia ja Kekkilän käymälät viedään köyhille Afrikkaan. Suomalaisten innovaatioiden kulta-aika on jo nähty, joten eiköhän valjasteta koko kansasta tavallisia duunareita.

Turha täällä yliopistossa on valtion rahoja kuluttaa. Emme me kuitenkaan mitään keksi. Mennään kaikki oikeisiin töihin ja maksetaan oma osuutemme valtion velasta, kuten kunnon kansalaisten kuuluu.

Opintotuen leikkaus yksittäisenä tekijänä ei muuta Suomen taloutta. Jos me kaikki kuitenkin luovumme korkeakouluopiskelusta, menemme lukion sijasta ammattikouluun ja siirrymme työelämään 18-vuotiaana, maksetaan miljarditkin pois hetkessä. Onpahan sitten mistä lainata Kreikalle.

Henna Korkala

Korkala.Henna.J@student.uta.fi

MÄNTÄN kuvataideviikkojen taiteilijalista julkaistiin keskiviikkona. Kuvataideviikoille osallistuu esimerkiksi tuore Ars Fennica -voittaja Mika Taanila ja vuoden 2011 nuori taiteilija Anna Tuori.

Kuvataideviikoille valittiin 30 taiteilijaa ja yksi taiteilijaryhmä. Suurin osa heistä tulee Etelä- ja Länsi-Suomesta.

Nähtävillä on myös ulkomaisia teoksia.

Mäntän kuvataideviikot on järjestetty vuodesta 1993 lähtien. Ensi kesänä näyttely on auki kesäkuusta elokuuhun. Tänä vuonna tapahtuman kuraattorina on elokuvaohjaaja ja muusikko Anssi Kasitonni. Näyttelyn nimi Kommandona tulee Kasitonnin asenteesta taiteentekemistä kohtaan.

– Kun tehdään asioita kommandona, toimitaan vapautuneesti, rohkeasti ja estoitta, Kasitonni sanoo.

Maria Erma

Agilitylle vetoapua urheiluleimasta AGILITYN virallinen urheilustatus helpottaa harrastustilojen vuokraamista ja kilpailujen järjestämistä. Valtion liikuntaneuvosto päätti viime perjantaina, että se esittää Suomen agilityliiton ottamista valtion toiminta-avustukseen oikeutettujen järjestöjen joukkoon. Päätös vaatii vielä kulttuuri- ja opetusministerin vahvistuksen.

Päätös tarkoittaisi jäsenseuroille sitä, että järjestettävät agilitykilpailut olisivat urheilukilpailuja ja siten myös agilityseurojen tuloverovapaata varainhankintaa.

Tampereen koiraurheilijat ry:n puheenjohtajan Maija Hautereen mukaan päätöksen suurin hyöty näkyisi tilojen ja kenttien vuokraamisessa.

– Kenttämme pitkäaikainen vuokrasopimus on päättymässä. Toivomme, että urheilustatus auttaa uuden kentän hankinnassa.

Saara Selkämaa

6 ajassa kartalla luotain n채kym채 media ideat el채mykset huvit

LAURA TALVITIE

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7

Sukupuoleni on omani IHMISOIKEUDET

Suomessa on yksi ihmisryhmä, jolle lisääntyminen on kiellettyä. Trans­ ihmisten oikeudet ovat jääneet poliittisen valtapelin jalkoihin.

EDUSKUNTA hyväksyi viime keskiviikko-

na tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämät lainmuutokset. Uuden lain mukaan transsukupuolisten ihmisten ei enää tarvitse erota aviopuolisostaan ennen sukupuolen juridista vahvistamista.

Askel oli edistyksellinen, mutta pieni.

Transihmisten oikeudet Suomessa laahaavat yhä perässä joihinkin Euroopan maihin verrattuna. Tanskassa ja Maltalla sukupuolen voi vahvistaa omalla ilmoituksella.

Norjassa uudistus on tulossa voimaan tänä keväänä.

Suomen translaki on saanut noottia ihmisoikeusjärjestöiltä, kuten Setalta ja Amnestylta. Setan pääsihteerin Kerttu Tarjamon mielestä on surullista, että ihmisoikeuksien tilanne Suomessa on näin huono.

– Suurin epäkohta on se, että transihmisillä ei ole oikeutta itsemäärittelyyn. Jokainen tietää oman sukupuolensa parhaiten.

TAMPEREELLA opiskeleva Venja Huovinen, 21, hakeutui 2 vuotta sitten lukion terveydenhoitajan puheille. Hän ei kokenut olevansa mies, vaikka kehonsa vuoksi häntä pidettiin sellaisena. Tunnetta kutsutaan sukupuoliristiriidaksi.

Terveydenhoitajalta Huovinen sai lähetteen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin.

Siitä alkoi parin vuoden mittainen tutkimus- ja hoitojakso.

– Olisin varmaankin pystynyt jatkamaan elämää sellaisenaan. En olisi kuitenkaan koskaan tottunut siihen.

Huovinen aloitti tutkimusjakson Tampereen yliopistollisen sairaalan Trans-poliklinikalla. Aluksi hän tapasi sosiaalityöntekijän, psykiatrin ja psykologin, jotka tutkivat Huovisen elämäntilannetta ja sukupuoliristiriidan kokemusta.

Sukupuolen korjaaminen aloitetaan diagnostisella tutkimusjaksolla, joka kestää yleensä noin 6 kuukautta. Tutkimusjakson päätteeksi potilas diagnosoidaan mahdollisesti transsukupuoliseksi tai transgenderiksi, eli muunsukupuoliseksi.

Suomessa on kaksi sukupuolenkorjaushoitojen klinikkaa. Helsingin sairaanhoitopiirissä on Sukupuoli-identiteetin tutkimusklinikka, Tampereella Trans-poliklinikka.

Diagnoosin jälkeen potilas on oikeutettu haluamiinsa hoitoihin. Hormonilääkitystä pitää käyttää koko loppuelämä, jos haluaa kehon pysyvän koetulle sukupuolelle ominaisena.

HORMONILÄÄKITYS on pakollinen niille, jotka haluavat vahvistaa juridisen sukupuolensa. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilötunnuksen loppuosan muuttamista.

Suomen laki edellyttää transsukupuolisilta lisääntymiskyvyttömyyttä. Laki ei

kuitenkaan määrittele sitä, kuinka tila tulee aikaansaada. Siinä ei myöskään mainita, että lisääntymiskyvyttömyyden pitäisi olla pysyvää.

Suomessa käytetään hormonihoitojen aikaansaamaa toiminnallista lisääntymiskyvyttömyyttä.

Helsingin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan apulaisylilääkärin Teemu Kärnän mielestä käytäntö loukkaa transihmisten ihmisoikeuksia, vaikka varsinaisia sterilisaatiotoimenpiteitä ei vaadita. Kaikki eivät välttämättä halua hormonihoitoa. Periaatteessa ainakin osalla potilaista hedelmällisyys saattaa palautua, kun hormonilääkityksen keskeyttää.

– Ihmisen lisääntymisterveys on kuitenkin hyvin monimutkainen asia, eikä lisääntymiskyvyn palautumista voi taata, Kärnä sanoo.

Transihmisten lisääntymiskyvyttömyyden vaatimukselle ei ole lääketieteellisiä perusteita. Kyse on siitä, että vallitsevan käsityksen mukaan mies ei voi synnyttää.

– Suomessa transihmiset ovat ainut ih-

mieheksi ja pukeutuu esimerkiksi erityisen feminiinisesti, niin keskustelemme siitä, mitä hän haluaa vaatevalinnoillaan viestittää, Kärnä sanoo.

Potilaita käsitellään aina kokonaisuutena.

Myös seksuaalisuus kuuluu tähän kokonaisuuteen.

– Diagnoosin saamisen kannalta vaatetyylillä tai seksuaalisella suuntautumisella ei ole mitään väliä.

Enää ei ajatella, että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti kulkisivat käsi kädessä. Samasta syystä käsite transseksuaali on vanhentunut, ja sen sijaan puhutaan transsukupuolisista.

MUUTOS on tapahtumassa asenteiden lisäksi myös käytännössä. ICD-tautiluokituksessa trans- ja muunsukupuolisuus luokitellaan mielenterveyden häiriöiksi. ICDluokitus kuitenkin muuttunee ensi vuonna.

Sukupuoli-identiteetin poikkeamat todennäköisesti poistetaan mielenterveyden häiriöistä omaksi luokakseen. Vallitseva binäärinen käsitys sukupuolesta vaihtuu LAURA TALVITIE

Venja Huovinen toivoo kouluihin lisää opetusta transsukupuolisuudesta.

misryhmä, johon kohdistuu täysin mielivaltaista kontrollia. Lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen on epäinhimillistä, perusteetonta väkivaltaa, Venja Huovinen sanoo.

TRANSIHMISET kohtaavat sukupuolenkorjausprosessin aikana voimakkaan normatiivisia oletuksia. Sukupuolen voi korjata joko naiseksi tai mieheksi. Muunsukupuoliset ovat väliinputoajia, joiden on vaikeampi saada hoitoa.

Huovisen mielestä lääketieteellinen prosessi kaipaa uudistamista. Hänen omassa potilaskertomuksessaan käsitellään sitä, kuinka hän pukeutuu ja meikkaa.

– Ulkonäölle ja esimerkiksi seksiasioille annetaan liikaa painoarvoa. Niillä ei pitäisi olla merkitystä, Huovinen sanoo.

Kärnän mukaan potilaan käyttäytymistä käsitellään tutkimuksissa hyvin vähän. Vielä 10 vuotta sitten klinikoilla tutkittiin, kuinka potilas ilmentää kokemaansa sukupuolta. Nykyään suhtautuminen sukupuolen toteuttamiseen on sallivampi. Transklinikat seuraavat aikaansa. Nykyään ymmärretään, että miehiä ja naisia on monenlaisia.

– Jos nainen kuvailee kokevansa itsensä

dimensionaaliseen käsitykseen. Binäärisen käsityksen mukaan sukupuolia on kaksi: mies ja nainen. Dimensionaalisesti ajateltuna sukupuoli on moniulotteinen.

Sukupuolen moninaisuus vahvistettiin myös osaksi peruskoulun opetusohjelmaa, joka astuu voimaan ensi syksynä. Huovisen mielestä uudistus kuulostaa edistykseltä.

Tähän mennessä esimerkiksi transsukupuolisuudesta on puhuttu hyvin vähän peruskoulun oppikirjoissa.

– Yleensä vähemmistöistä kerrotaan ohimennen, mikä tavallaan luo toiseutta.

Transsukupuoliset ovat niitä muita, joista ei koskaan puhuta, Huovinen sanoo.

Transsukupuolisuudesta liikkuu varsin vähän tietoa. Huovisen mielestä ihanteellista olisi, jos asiaa käsiteltäisiin koulussa jo varhaisessa vaiheessa.

– Asiallista tietoa pitäisi olla saatavilla, sillä transsukupuolisilla ei ole velvollisuutta selostaa henkilökohtaisia asioitaan muille.

DIAGNOSTINEN tutkimusjakso on useimmille transihmisille rankka kokemus. Diagnoosin saaminen voi viivästyä monista syistä. Esimerkiksi masennus tai muut

mielenterveyden häiriöt voivat muodostua ongelmaksi tutkimuksissa, vaikka sukupuoliristiriita olisi yksi masennuksen tekijöistä.

Kärnän mukaan psykiatriset häiriöt eivät ole este sukupuoli-identiteetin tutkimukselle.

– Osa potilaista tarvitsee ennen tutkimuksia tai tutkimusten rinnalla yleispsykitarista hoitoa esimerkiksi masennukseensa. Vasta sitten sukupuoli-identiteetin tutkimusta voidaan jatkaa.

”

Vähemmistöistä kerrotaan ikään kuin ohimennen, mikä luo toiseutta.

Transsukupuoliset ovat niitä muita, joista ei koskaan puhuta.

Venja Huovinen, transsukupuolinen

Kärnän mukaan tutkimusta ei kuitenkaan keskeytetä, ellei potilas voi niin huonosti, että jatkaminen on mahdotonta. Hänen kokemuksensa mukaan osalla potilaista esiintyvä masennus on harvoin yksin sukupuoliristiriidan aiheuttamaa. Masennus on mielenterveyden häiriö, johon vaikuttavat monet tekijät.

– Hyvä masennuksen hoito on tehokasta ja mahdollistaa sukupuoli-identiteetin tutkimuksen jatkamisen.

Kaikki tutkimuksiin hakeutuvat transihmiset eivät käy prosessia loppuun tai saa diagnoosia. Keskeyttäneiden määrä on kuitenkin Kärnän mukaan varsin pieni.

Usein halu tutkimuksen keskeyttämiseen tulee potilaalta itseltään. Joillekin stressaava prosessi on liian rankka. Esimerkiksi perhesyyt tai ulkomaankomennus voivat keskeyttää tutkimuksen.

– Suhtaudumme tähän ymmärtävästi. Potilas saa miettiä rauhassa, millainen vaikutus sukupuolenkorjauksella on esimerkiksi puolisoon tai lapsiin.

TÄMÄNHETKINEN translaki on säädetty vuonna 2003. Edellinen hallitus pyöritteli lakiuudistusta, mutta päätöstä ei saatu aikaan. Setan Kerttu Tarjamon mielestä kyse on poliittisen johtajuuden puutteesta.

– Toivon, että kun translaki uudistetaan, se uudistetaan kokonaisuutena.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on tehnyt hiljattain raportin sukupuolen juridisesta vahvistamisesta. Tarjamon mukaan raportti tarjoaa lakiuudistukselle hyvän perustan. Pohjatyö on jo tehty.

– Tämänhetkisellä hallituksella on kaikki eväät lakiuudistuksen tekemiseen. En näe mitään syytä siihen, miksi uudistusta ei voisi toteuttaa heti.

Euroopan tasolla ihmisoikeudet kuitenkin kiinnostavat. Esimerkiksi Euroopan neuvostossa Suomi on ajanut transihmisten oikeuksia. Ulkopoliittinen linja on kunnossa, mutta kotimaassa päättäjät eivät uskalla tehdä muutosta.

Uskalluksen puute punnitaan ihmis­ oikeuksissa.

Sanna Ihalainen

8 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Miesmallit pamahtavat lasikattoon MUOTI Miesmalleille ei ole paljoa kysyntää, koska miehet kuluttavat naisia vähemmän muotia.

JAPANIN VOGUEN kuvaukset ovat käynnissä Pariisissa. Kuvan keskellä on nainen, jolla on yllään taideteosta muistuttava läpinäkyvä pitsimekko. Hiukset ja meikki ovat kuin 1920-luvun glamourkuvista. Joukko miehiä seisoo taustalla päällään mustat tpaidat ja farkut.

Juuri tällainen on usein miesmallin rooli lehtien muotikuvissa. Nainen on kuvissa pääosassa ja miesten tehtävä on olla sivussa.

Yksi Voguen kuvauksissa olleista miehistä on suomalainen Tuomas Jokiniemi, 21.

Jokiniemi on tehnyt mallin töitä parin vuoden ajan pääasiassa Pariisissa ja Lontoossa.

Hän kertoo tekevänsä enemmän muotinäytöksiä kuin kuvauksia. Jos muotikuvausten pääosassa on mies, saa kuvista vain harvoin palkkaa.

– Usein yhteistyötä tehdään aloittelevien suunnittelijoiden kanssa, ja kuvat koitetaan myydä vasta kuvauksen jälkeen. Lehtikuvista saa lähinnä näkyvyyttä, kuvailee Jokiniemi.

SYY ON YKSINKERTAINEN. Muotilehdet, jotka kuvia ostavat, ovat suurimmaksi osaksi naisille suunnattuja. Esimerkiksi Suomessa oli miesten muotilehti viimeksi noin 10 vuotta sitten. Myös naisten muotilehtiä lakkautetaan jatkuvasti.

Taustalla on kuitenkin laajempi ilmiö.

Naiset ovat aina kuluttaneet muotia enemmän kuin miehet. Yhdysvaltalaisen ABC Newsin mukaan miesten vaateteollisuuden arvo on maailmanlaajuisesti noin 400 miljardia dollaria, kun taas naisten jopa 621 miljardia dollaria.

Tämä näkyy myös mallien vuosituloissa.

Talouslehti Forbesin listan mukaan kymmenen eniten tienaavaa naismallia saa 4–42 miljoonaa dollaria vuodessa. Miehillä vain 3 kärkinimeä tienaa yli miljoonan.

Suomen vanhimman mallitoimiston Paparazzin toimitusjohtaja Laila Snellman kertoo, että vaikka miehille ja naisille maksetaan työstä saman verran palkkaa, on miehille vähemmän töitä tarjolla. Jos muotinäytöksessä on 20 mallia, heistä noin 6 on miehiä.

Naismallien ulkonäkövaatimukset ovat Jokiniemen mielestä tarkemmat kuin miehillä. Naisilta saatetaan vaatia esimerkiksi tiettyä rinnan- tai lantionympärysmittaa.

Koska malliksi haluavia naisia on paljon, tarvitsevat he enemmän persoonaa erot­ tuakseen joukosta.

Harva mies tienaa elantonsa mallin työllä. Tuomas Jokiniemi (vas.) tekee mallikeikkoja opiskelujen ohella Lontoossa.

– Miesmallille riittää, että on vähintään 185 cm pitkä, lihaksikas ja että hänellä on miellyttävät kasvonpiirteet.

Jokiniemen mielestä työ on rankkaa, eikä huipulle pääse heti. Miehiltä ja naisilta vaaditaan henkistä kestävyyttä, kun oma ulkonäkö on jatkuvan tarkastelun alla.

MAAILMALLA MIESMALLIEN työt saattavat lähiaikoina lisääntyä. Tampereen yliopiston markkinoinnin opettaja Sonja Lahtinen uskoo, että miesten kulutuskäyttäytyminen muuttuu tulevaisuudessa.

Miesten sosiaaliset normit ovat muuttuneet aiempaa ulkonäkökeskeisemmiksi, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa jo 70 prosenttia nuorista miehistä käyttää ihonhoitotuotteita päivittäin.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 9

TAMPEREEN YLIOPISTO, KANSANPERINTEEN ARKISTO

Toisaalta Lahtisen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että naismallien käyttäminen yritysten mainonnassa on tehokkaampaa, oli kyse sitten naisten tai miesten tuotteesta. Ihmisillä on psykologinen mieltymys naiskauneuteen, mikä tuskin muuttuu.

Paparazzin Laila Snellman ei tosin näe miesmallien vähäistä työmäärää ongelmana.

– Kaikilla muilla aloilla naiset tienaavat vähemmän, joten ehkä tämä voi olla lohtu naisille.

Markkinat määräävät työn tarpeen, ja niin kauan kuin miehet kuluttavat vähän rahaa vaatteisiin, ei miesmalleille ole suurta tarvetta.

Sonja Parkkinen ISEUT HI

Sanottu sana helpottaa eikä se jää sieluun.

Pillitä, beibi pillitä TUNTEET Itkemistä pidetään usein heikkouden merkkinä.

Karjalaisessa agraarikulttuurissa, jossa itkuvirret kukoistivat, naiset olivat vahvoja.Heikot naiset eivät pystyneet itkemään ääneen.

ITKUVIRRET eli äänellä itkeminen on perinteinen tapa ilmaista tunteita sanojen ja itkumelodian avulla. Itkuvirsissä tunne muuttuu sanoiksi, joita itkuääni kannattelee. Äänellä itkijät ry:n puheenjohtajalle Pirkko Fihlmannille itkuvirret ovat perintöä karjalaisen suvun naisilta.

– Äänellä itkemisessä on kyse itsensä kohtaamisesta. Kun kerran uskaltaa päästää asiat ulos, se helpottaa, Fihlman sanoo.

ITKUKIELESSÄ käytetään paljon hellittely- ja hyväilysanoja. Melodia itkuvirsissä nousee ja laskee itkun tavoin. Tampereen yliopiston musiikintutkija Jarkko Niemen mukaan aikamme itkuvirsiharrastajat ovat tuoneet vanhan rituaali- ja esitysperinteen vahvasti nykyaikaan.

– He ovat osoittaneet, miten itkuvirsiesityksen voimaa voidaan hyödyntää nykyajassammekin, vaikka perinteen alkuperäiset rituaaliset käyttöyhteydet esimerkiksi häissä ja hautajaisissa ovat kadonneet, Niemi kertoo.

”

Perinteisesti naiset menivät metsään itkemään huoliansa haavan lehdille.

Pirkko Fihlmann, Äänellä itkijät ry

Itkuvirsitutkija Eila Stepanovan mukaan itkuvirsillä voidaan helpottaa ahdistunutta ilmapiiriä maailmassa, jos yhteiskunnan jäsenet ymmärtävät sen tarkoituksen.

– Muuten ihmisten reaktio voi olla päinvastainen. Ei helpottunut eikä kevyempi, vaan ahdistunut ja myötähäpeä, Stepanova sanoo. ÄÄNELLÄ ITKEMINEN on globaali ja vanha ilmiö. Rituaali-itkuja esitettiin häissä, hautajaisissa ja sotaan lähdettäessä.

Tilapäisitkuilla hoidettiin arkielämän murheita.

– Perinteisesti naiset menivät metsään itkemään huoliansa haavan lehdille. Kotiin palatessa sydän oli kevyempi, Fihlman kertoo.

Äänellä itkijöiden kurssilla tehdään oma itkuvirsi. Kursseilla käy Fihlmannin mukaan paljon ihmisiä, jotka haluavat purkaa tunteitaan esimerkiksi suhteista vanhempiinsa, kipeistä asioista työpaikoilla ja loukatuksi tulemisen peloista sekä avioerosta.

– Vaikka kävisi vain kerran tekemässä oman itkun, siitä saa itselle pääomaa. Pahan olon hetkellä voi sitten istua esimerkiksi autossa ja päästää tunteet ulos, Fihlman kertoo.

Perinteisesti itkuvirret ovat kuuluneet naisten maailmaan. Äänellä itkijät eivät rajoita osallistujiaan, mutta miehiä käy kursseilla harvemmin.

– Miehille tunteiden avaaminen on vielä vaikeampaa, Fihlman sanoo.

Minja Rantavaara

Miltä itkuvirsi kuulostaa ja miten pääset sen tekemisessä alkuun?

Katso Utaimen verkkosivulta Utain.uta.fi!

10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Auktoriteettina vain

KULTTUURI Ooppera on teatraalinen ja musikaalinen luomus, jossa merkittävä rooli on m

yhteisöllisyydellä. Jokainen lavalle astuva, roolin suuruudesta ja äänialasta riippumatta henkilöhahmonsa nahkoihin ja välittää katsojalle hahmon tunteet ja ajatukset laulun ke Kuvat: Laura Talvitie Teksti: Elsa Osipova

Maskeerajan tuoliin istuu solisti Johanna Rusanen. Kun hiukset on kiharrettu ja silmämeikit laitettu, hänestä tulee Kohtalon voiman Donna Leonora.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 11

Verdi

myös astuu einoin.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Roolihahmot syntyvät monen ammattilaisen yhteistyössä.

Marja Berttala loihtii Mika Pohjoselle maskin.

Pohjonen totetaa, että hiuksia ei tarvitse laittaa.

MIESPÄÄROOLIA esittävä Mika Pohjonen saapuu hotellille puolitoista tuntia ennen oopperan alkua. Hän käy suihkussa ja höylää partansa. Sillä välin illan päätähti Johanna Rusanen istuu maskeeraajan tuolissa. Hänelle laitetaan näyttävä silmämeikki. Tampere-talon kellarikerroksessa on alkanut kuoron äänenavaus. Näytelmään valmistuminen on paljon muutakin kuin musiikin opettelua. Kohtalon voima -oopperan solistit kertovat, kuinka he nuottien ja asujen kautta eläytyvät roolihahmoihinsa.

Oopperan hahmot syntyvät ohjaajan, maskeeraajan, puvustajan ja näyttelijän yhteistyössä. Keskiössä on ohjaajan näkemys, mutta näyttelijä asettaa rajat sille, mikä on mahdollista.

– Auktoriteettina on vain Verdi ja libretto, sanoo solisti Juha Uusitalo.

sojalle hahmon ajatusmaailmaa. Solistit tekevät perusteellista työtä selvittääkseen, kenen nahkoihin he oikein astuvat. Pohjosen mielestä jokaiseen rooliin löytää reitin omasta elämästä.

Niina Keitelin tehtävänä on saada miehet kaatumaan, kun hän astuu näyttämölle.

Ohjauksessa on lähdetty ajatuksesta, että kyseessä on maailman seksikkäin nainen.

Seksikkyys rakentuukin yhteistyössä muiden näyttelijöiden kanssa. Keitel lainaa ohjaaja Kari Heiskasta: – Kukaan ei voi esittää kuningasta itse, muut esittävät sitä. Muut tekevät reaktion.

Seksikkyys välittyy katsojalle ryhdistä ja olemuksesta. Inspiraatio haetaan omasta elämästä ja samankaltaisista kokemuksista.

Keitel pohtii, mikä hänessä on seksikästä ja mielenkiintoista.

OOPPERALAULAJAT työstävät roolinsa musiikin kautta. Valmistautuminen illan näytökseen alkaa kuukausia aikaisemmin.

Caltaravan markiisia esittävä Peter Achrén esiintyy vain oopperan ensimmäisessä ja viimeisessä näytöksessä. Hän on kuitenkin ottanut nuotit esille jo viime syksynä.

Musiikin ja käsikirjoituksen avulla tutustutaan roolien sisältöön ja hahmon ajatusmaailmaan. Muiden repliikkejä ei tule väheksyä, sillä niistä voi löytää jotain, mikä auttaa selvittämään oman roolihahmon reaktioita ja tekoja. Ääni on oopperalaulajan tärkein väline, mutta pelkkä laulu ei riitä kertomaan kat-

PÄÄROOLISSA esiintyvä Johanna Rusanen on tottunut esittämään naisia eri aikakausilta, milloin kiinalaista prinsessaa, milloin primadonnaa. Hän työstää roolihahmojaan hakemalla taustatietoa, eikä googlettaminen aina riitä. Rusanen tutustuu lähdeteoksiin, kuten romaanikirjallisuuteen tai historiallisiin elämänkertoihin.

Tässä oopperassa Rusanen esittää nuorta ja intohimoista aatelisneitoa. Hänen hahmonsa Donna Leonora on elämänhaluinen ja syvällinen nainen, joka syyttää itseään dramaattisista tapahtumista.

– Hän on hyvin vahva ja uskaltaa tehdä suuria ratkaisuja, Rusanen kertoo.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13

Kuorolainen Anu Pulkkinen eläytyy keittäjän rooliin. Seuraavan kerran lavalle astuessa hän on jo ilotyttö.

1940- luvun henki näkyy kuorolaisten äänenavauksessa. Osa on jo pukeutunut roolihahmoikseen.

NÄYTTELIJÄN astuessa roolihahmonsa nahkoihin hänen on mietittävä myös hahmonsa asenteita. Uusitalo esittää uskonnollista munkkia, joka haluaa ylläpitää kristillisiä arvoja. Lavalla hän muuttuu vanhoilliseksi, mutta maskeeraajan tuolissa hän nauraa.

Johanna Rusanen sanoo syvällisyyden yhdistävän häntä itseään ja Donna Leonoraa. Molemmat pohtivat elämän suuria kysymyksiä.

Oopperassa Leonora tekee päätöksen erakoitua. Rusanen kertoo tarvitsevansa omaa aikaa ja tilaa, vaikka kuvaakin itseään ulospäinsuuntautuneeksi ja iloiseksi.

Hän on työstänyt roolia pohtimalla hahmon motiiveja.

”

Kroppa muuttuu lämpimäksi, olo virkistäytyy ja ääni aukeaa.

Niina Keitel,

Kohtalon voima -oopperan solisti

– Hahmo ei synny pelkästä ulkokuoresta, vaan se on lähtöisin näyttelijästä.

ULKOKUORI on kuitenkin se, minkä katsoja näkee ennen kuin näyttelijä avaa suunsa.

Meikkien ja hiuslisäkkeiden avulla Niina Keitelistä tulee seksikäs sodanlietsoja.

Hänen tunteensa muuttuvat, kun hän istuu maskeeraajan tuoliin. Ulkokuoren rakentaminen tuo energiaa ja vie kohti roolia.

– Kroppa muuttuu lämpimäksi, olo virkistäytyy ja ääni aukeaa, Keitel kuvailee.

Mika Pohjonen muuttuu inkasoturiksi viidessä minuutissa. Meikkivoide peittää epätasaisuudet ja partahöylän jäljet. Kulmakarvoja ja ripsiä korostetaan. Pian Don Alvaro kohtaa rakkaansa Leonoran. Hän ei vielä tiedä, että kohtalokkaat tapahtumat johtavat hänen elämänsä suurimpiin vastoinkäymisiin.

Ennen näytöstä Uusitalo pukee munkinkaapunsa päälle ja poistuu lukemaan nuotteja. Hän siirtää tunteensa syrjään ja antaa munkin vihan nostaa päätään. Uusitalo luovuttaa mielensä fanaattisen fundamentalistimunkin arvoille.

Viimeisinä minuutteina ennen näytöstä keskustelut vähenevät. Rusanen päästää irti itsestään ja antaa Donna Leonoran ottaa hänen kehonsa haltuun.

Nyt jäljellä on enää seksikäs sodanlietsoja, ankara munkki, rakastunut inkasoturi ja kohtalokas nainen Esiriippu nousee. Näytös voi alkaa.

Näyttelijät odottavat lavalle pääsyä.

Solisti Kiril Monolov ottaa henkeä ja siirtyy lavalle Don Carlo di Vargaksena.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Miesmyytin murtaja TASA-ARVO Uuden Samu-miestenlehden päätoimittajan

Nico Vehmaksen mielestä sukupuolen stereotypioita on tuuletettava, jotta ihmisen elämää rajoittavat roolit jäisivät vain utuisiksi muistoiksi.

TESSA TONI

LEHDEN KANNESSA koreilee sama nimi

kuin ranskalaisen ambulanssin kyljessä.

Yhteensattumasta huolimatta Samu ei ole tullut paikalle pelastamaan mieskuntaa pillit ulvoen. Lehti ei pyri ajamaan miesliikkeen asiaa tai nostamaan miestä jalustalle, päinvastoin. Vehmaksen mielestä miesten valta-aseman purkaminen olisi hyväksi kaikille.

– Samu ei keskity tietyn sukupuolen oikeuksiin. Tarkoituksena on muuttaa asenneilmapiiriä avoimemmaksi, jotta ihmiset voisivat tehdä mitä haluavat, miettimättä sitä, mitä yhteiskunta heidän odottaa tekevän, Vehmas kertoo.

Samussa miestä ei ole kahlittu perinteisen sukupuoliroolin rajoittamaan selliin. Miehen ei tarvitse leikkiä tunteensa tukahduttavaa perheen pomoa tai väkivaltaista luolamiestä, jolla riittää verta vain yhteen päähän kerrallaan. Samussa mies saa kääntää toisen posken saatuaan turpaansa snägärijonossa tai pukeutua prinsessahameeseen, jos sille päälle sattuu. Silti mies on mies ja yhtä arvokas kuin nainen.

IDEA uudenlaisesta miestenlehdestä kehittyi Vehmaksen keskustellessa tyttöystävänsä Inka Lähteenaron kanssa sukupuolirooleista. Kaksikko tajusi, että jos ennakkoasenteet miehen ja naisen tehtävistä vaikuttivat välillä näin paljon myös kahden feministiksi itsensä tunnistavan nuoren aikuisen käyttäytymiseen, täytyi niiden yhä ohjailla lukuisten ihmisten jokapäiväisiä valintoja. Vanhat käsitykset miehen ja naisen rooleista porisivat yhä pinnan alla.

Naisille löytyi vaihtoehtoisia samaistumiskohteita feministisestä journalismista, mutta pelkkiin miehisyyden kipupisteisiin keskittyvät julkaisut tuntuivat olevan kiven takana. Asialle täytyi tehdä jotakin, ja Samu syntyi. Kaksikko keräsi ympärilleen stereotypioita ravistelevan, miestenlehden tekemisestä kiinnostuneen tiimin toimittajista ja kuvaajista.

MODERNI MIES halutaan esittää Samun sivuilla kaikessa moninaisuudessaan. Miestenlehden sijaan Vehmaksen mielestä Samua kuvaa paremmin termi mieslehti.

– Samu kertoo, millainen miessukupuoli on tänä päivänä, Vehmas selvittää.

Lehden toimitus koostuu sekä naisista että miehistä. Heitä kaikkia yhdistää halu tarjota vaihtoehtoja valtamedian esittämän suppean mieskuvan rinnalle, vaikka ensimmäisestä numerosta ei saisikaan palkkaa.

– Aloitamme omakustanteena ja pienellä painoksella. Kirjoituspalkkioita maksetaan aluksi sen verran, kuin voittoa syntyy, Vehmas kertoo.

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden voi tilata kotiinsa Samun verkkosivuilta. Julkaisusta voi lukea muun muassa suomiräpin mieskuvasta, miehen kehollisuudesta ja drag-nuorista. Perinteisistä miestenlehdistä tuttuja autojen vieressä vähäpukeisina venyttelevien naiskuvia Samusta ei löydy.

Sen sijaan Samun sivuilta voi silmäillä tekstejä miehisyyden tabuista tai pimeistä puolista. Lehden ensimmäisessä numeros-

”

Tarkoitus on muuttaa asenteita avoimemmaksi, jotta ihmiset voisivat tehdä mitä haluavat.

Nico Vehmas, Samu-lehden päätoimittaja

Samun päätoimittaja haluaa särkeä stereotypian sekä miestenlehdestä että miehestä.

sa miehistä väkivallan kulttuuria käsitellään viemällä uhri takaisin sinne, missä nyrkit ovat heiluneet ja taju on lähtenyt.

Kenenkään mielestä ei ole kiva saada turpaansa, mutta pojat on poikia -asenne on pinttynyt Vehmaksen mielestä syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Naisen tullessa hakatuksi kadulla poliisit ovat paikan päällä silmänräpäyksessä. Sen sijaan yön pikkutunneilla vastaan kävelevä vertavuotava mies on normi, joka ohitetaan helposti olankohautuksella.

SAMUA nimitetään miestenlehdeksi, mutta Vehmas ei pyri rajaamaan lehden lukijakun-

taa sen perusteella, mitä kenenkin housuista löytyy.

Yksi Samun keskeisistä teemoista on tasa-arvo. Miehen ja naisen välinen yhdenvertaisuus on yleisesti tunnustettu tärkeä määränpää, mutta silti Vehmaksen mielestä harva mies Suomessa uskaltaa sanoa ääneen olevansa feministi.

– Ruotsissa miehet käyttävät jo termiä sujuvasti, mutta täällä feministiksi julistautuvaa miestä katsotaan helposti kieroon.

Suomessa sukupuoliroolit ovat juurtuneet syvälle rakenteisiin ja feminismi käsitetään liian usein pelkäksi naisten jutuksi, Vehmas pohtii.

Samun avulla Vehmas haluaa rohkaista miehiä mukaan feminismiin ja rikkoa käsitystä aatteen tyypillisestä kannattajasta.

Samun ensimmäiseen numeroon haastateltava feministitutkija Saara Särmä ennustaa, että vuonna 2016 myös miehet innostuvat feminismistä. Vehmas toivoo, että Samulla olisi osuutta asiaan.

– Tasa-arvoinen maailma voidaan saavuttaa vain sillä, että kaikki ovat vahvasti mukana ajamassa yhteistä asiaa. Ei siinä ole mitään järkeä, että naiset pyrkivät yksin kohti yhdenvertaisuutta.

Tessa Toni

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 15

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Vanhan musiikin uusi kilpailu

INTEL FREE PRESS/FLICKR

MEDIAPELIÄ

Sanelma Tuliniemi

Tuliniemi.Sanelma.K@student.uta.fi

Uuden Musiikin Kilpailun piti edistää musiikkikulttuuria.

Samat artistit pyörivät lavalla vuodesta toiseen.

SAARA AALTO, Cristal Snow, Mikael Saari, Eini. Samat nimet pyörivät Uuden Musiikin Kilpailussa vuodesta toiseen. UMK järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012, ja sen tarkoitus oli antaa uusille artisteille mahdollisuus tehdä ja julkaista uutta musiikkia. UMK korvasi vuodesta 1961 lähtien järjestetyn Euroviisukarsinnan.

Kilpailun piti uudistaa vanhaa konseptia ja Yleisradion strategian mukaan tuoda television ääreen myös nuoria aikuisia. Pari ensimmäistä vuotta meni hyvin. Musiikillisia aarteita löytyi muutamia ja katsojia riitti. Kuinkas sitten kävikään? Pian samat

Kritisointi ja haukkuminen ovat kaksi eri asiaa. Ilkeät kommentit sosiaalisessa mediassa eivät palvele ketään.

artistit alkoivat pyöriä lavalla vuodesta toiseen edellistä hittiään muistuttavilla kappaleilla.

Jos jatkoon päässeiden artistien ja kappaleiden taso on tämä, saanen kysyä, millaisia helmiä ei ole päässyt edes karsintaan asti?

Ilmeisesti kilpailu kiinnostaa vain tiettyjä artisteja. Monet pelkäävät Euroviisujen luomaa leimaa. UMK kantaa edelleen Suomen synkkää mainetta Euroviisuissa. Finland, zero points.

KUVITTELE ITSESI lempiharrastuksesi pariin. Laji on oikea juuri sinulle ja haluat kehittyä siinä paremmaksi.

Haluat jakaa innostuksesi sosiaalisessa mediassa. Lataat kuvan tai videon suorituksestasi ja hetken päästä oletkin jo saanut huomiota. Katseesi pysähtyy yhteen kommenttiin.

– Olet täysin nolla.

Miten niin muka täysin nolla? Kommentoit takaisin ja yrität puolustautua.

– Tämä oli vain kritiikkiä. Sinun on osattava ottaa sitä vastaan.

Kritiikkiä? Todellako?

Riikka Jauhiainen

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Missä piilee keisarin suosio?

Suomen Huutokauppakeisarin uusin tuotantokausi alkoi Nelosella pari viikkoa sitten. Sarjan jaksot keräävät viikoittain television ääreen runsaasti yleisöä.

Mihin Suomen Huutokauppakeisarin suosio perustuu, Tampereen yliopiston viestinnän tutkija Mikko Hautakangas?

– Jos tosi-tv-ohjelmissa etsitään usein eräänlaista ”tähtipotentiaalia” taviksista, Suomen Huutokauppakeisarin kaltaisissa ohjelmissa keskitytään ihastelemaan taviksen tavallisuutta: ”hauska tyyppi, niin meikäläisen oloinen!” Kyse on siis myös luokasta: ohjelma ei ole portti tähteyteen, vaan korottaa perusduunarin katsomisen arvoiseksi.

jos voidaan sanoa, että ”yleisön pyynnöstä teemme lisää tuotantokausia huikean suosittuun sarjaamme”.

Mikä huutokaupassa kiehtoo ihmisiä?

– Onhan se eräänlainen peli, vähän kuin urheilua katsoisi. Kenen kantti pettää?

Kuinka hyvin meklari onnistuu myymään?

Riikka Jauhiainen

Myös Facebookissa on ollut kampanja sarjan jatkamiseen. Tykkäyksiä tuli hetkessä yli 30 000. Miten sosiaalisella medialla voidaan vaikuttaa televisiokanavien ohjelmistoon?

– Verkko on ollut jo pitkään keskeinen fanikulttuurien toiminnan vauhdittaja ja tehnyt yleisön toimintaa näkyväksi tuotannoille ja lisännyt vuoropuhelua. Some on nykyään kietoutunut ohjelmien markkinointiin ja tekemiseen monilla tasoilla ja eri vaiheissa. Some on myös markkinointikanava: on loistavaa mainosta ohjelmalle,

”Miten mäkihyppy voisi vetää yleisöä, jos yhtään suomalaista ei selviä edes toiselle kierrokselle? #aamutv #jälkihiki #salpausselänkisat” @somevaari ”Kenen kuningasidea nuo mustat numeroliivit on? Musta numero mustalla taustalla ei erotu. #yleisurheilu #mäkihyppy #lahtiskihyppy” @sakarilonn ”Ei helvetti mulla oo edes suksia, saati hyppypukua. Aiemmin pitäis tällaiset ilmoittaa!” @AkiTykki (viittaus Uuden Suomen otsikkoon Kaikki suomalaiset hyppäävät suurmäessä lauantaina)

ALM A ONA LI

”Mitä sanoin baaritiskillä maailman parhaalle naismäkihyppääjälle? Haluun olla sun takanashi. #mäkihyppy #iskureplat” @tomi_k Riikka Jauhiainen

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Petri Vanhanen: Journalististen verkkoartikkeleiden interaktiivisuus – Sisällön valinta, sisällön luominen ja peli-interaktiivisuus verkkoartikkeleiden käyttöliittymän ominaisuuksina. Tampereen yliopisto.

Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2016.

Lahden Salpausselän kisat hypättiin viime viikolla ja suomalaisten mäkihyppääjien suosio jäi jälleen vaatimattomaksi. Mäkihyppy kirvoitti aktiivista keskustelua myös Twitterissä.

⋆⋆ LÄMPENEE

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

GRADUSSA selvitettiin, millaisia interaktiivisuustoimintoja käyttäjälle tarjotaan verkossa. Aineisto koostui kansainvälisistä verkkoartikkeleista. Gradu tutkii käyttöliittymän ja käyttäjän vuorovaikutusta. Keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa, ei julkaisijan verkkosivuilla.

Riikka Jauhiainen

Kansalaisaloite Yle-veron lopettamiseksi keräsi ensimmäisen vuorokauden aikana yli 12 000 allekirjoitusta. Nyt allekirjoituksia on reilu 13 000.

YLE-VERON lopettamista vaativa kansalaisaloite on perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtajan Aleksi Hernesniemen. Allekirjoittaneiden mielestä Yle-veroa ei tarvitse maksaa, jos ei katso Yleisradion ohjelmia. Hernesniemen mukaan Yleisradio voi jatkossa hankkia rahoituksensa maksukortilla ja mainoksilla. Aloitteessa Yle-veron lakkauttamista perustellaan myös sillä, että suomalainen kulttuuri pärjää ilman Yleisradiota.

Kansalaisaloite on avoinna kuuden kuukauden ajan. Jos allekirjoittaneiden määrä ylittää 50 000, siirtyy se eduskunnan käsittelyyn.

Riikka Jauhiainen

ERITYISESTI sosiaalisessa mediassa käyttäjillä on matala kynnys kommentoida ilkeästi muiden jakamia sisältöjä.

Ilkeilijät eivät tunnu ymmärtävän sitä, että kritisointi ja haukkuminen ovat kaksi täysin eri asiaa.

Kritiikki on jonkin asian arvioimista.

Oikeanlainen kritiikki on monipuolista ja ennen kaikkea perusteltua. Sen tavoitteena on kannustaa ja motivoida, saada ihminen kehittymään paremmaksi ja uskomaan itseensä.

Kritiikki ei ole pelkkää kielteistä palautetta ja korjattaviin asioihin takertumista, vaan myös hyvien puolien huomioimista ja kehumista. Henkilö, joka tietää asiasta ennestään, osaa antaa vakuuttavampaa kritiikkiä kuin muut. Kritiikin ei ole tarkoitus lytätä, vaan monipuolistaa henkilön näkemystä omasta osaamisestaan.

SOSIAALISESSA MEDIASSA törmää usein keskusteluihin, joiden kommenteista löytyy silkkaa haukkumista. Esimerkiksi vloggaajat saavat videoihinsa monia ilkeitä kommentteja. Hyviä ovat arvostelut, joiden sisältö on asiallista ja perusteltua.

Törkeät, henkilökohtaisuuksiin menevät kommentit sen sijaan ovat yhtä tyhjän kanssa. Ne eivät auta vloggaajaa kehittymään eivätkä jatkamaan videoiden tekemistä.

HAUKKUMISEN tarkoituksena on pahan mielen aiheuttaminen. Haukkumiselle ei ole mitään perusteita, se ei ole asiantuntevaa, eikä se motivoi ihmistä kehittymään paremmaksi. Päinvastoin: haukkuminen aiheuttaa kohteelleen turhautumista ja toivottomuuden tunnetta.

Kritisoinnin ja haukkumisen välisen eron tiedostaminen koskee kaikkia ihmisiä. Sekä arvostelijan että arvosteltavan on ymmärrettävä kritisoinnin tarkoitus.

Kritiikin antamisen ja vastaanoton taito vaatii opettelemista. Haukkumisen ilkeän oppimäärän osaavat kaikki, vastaanottoa ei edes tarvitse osata.

Tärkeää on miettiä, onko arvostelussa hyviä perusteita. Ne ovat oikeanlaisen kritiikin tuntomerkit, sillä ne luovat motivaatiota yrittää vielä kovemmin.

16 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

DEVAIAH PA / FLICKR

Kokeellisessa yhteisössä vierailevat pääsevät käymään Matrimandirissa. Se ei kuitenkaan ole turistinähtävyys, vaan yhteisön hengellinen hiljentymisen paikka.

INOUTPEACEPROJECT / FLICKR

Auroville on ainutlaatuinen paikka, ja siellä asuvien ihmisten on elettävä Aurovillen perustajan Mirra Alfassan universaalien periaatteiden mukaisesti.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 17

Kaupunki, jota maailma tarvitsee YHTEISKUNTA Kullattu ympyrän muotoinen rakennus heijastaa auringonvaloa kaikkialle.

Pienen kylän keskellä kohoava Matrimandir, Äidin temppeli, on Aurovillen sielu ja keskus.

Se kuvastaa koko 2 500 hengen yhteisön tarvetta tavoitella täydellisyyttä ja ykseyttä.

VUONNA 1968 tasangon keskelle perustettiin Auroville, joka on kuin utopinen maailma pienoiskoossa. Ahneuden ja politiikan ulottumattomissa jatkuvasti kehittyvä yhteisö on ihmisyyden tutkimuslaboratorio: siellä etsitään taukoamatta yhteenkuuluvuuden tunnetta lisääviä tapoja toimia ja elää eikä uuden kokeilemista pelätä.

Auroville haluaa olla esimerkki muulle maailmalle. Pienellä alueella elävät eri kulttuurit, ikäryhmät ja kansallisuudet ovat jo vuosikymmenien ajan ylläpitäneet omaa toimivaa yhteiskuntaa. Avoimuudesta ja rohkeudesta huolimatta yhteisöllä on tarkka ohjeistus siitä, millaisia uusien asukkaiden tulisi olla. Sen tietää myös suomalainen Jussi van Rijt, joka muutti Aurovilleen pysyvästi vuonna 2010.

– Opiskelin Suomessa ja vuonna 2005 suoritin osana opintoja Aurovillessä 3 kuukauden mittaisen harjoittelun. Ensimmäisen vierailuni aikaan 1978 koko alue oli vielä autiomaata, van Rijt muistelee.

KULTAINEN Matrimandir kuvastaa maan aurovilleläisille syvyyksistä nousevaa ja uudelleen syntyvää tietoisuutta. Auringon valoa heijastavaa rakennusta ja sitä ympäröivää Rauhan aukeaa rakennettiin 37 vuotta Aurovillen perustajan Mirra Alfassan kunniaksi. Alfassan, Äiti, oli filosofi-yogi Sri Aurobindon hengellinen avustaja. Ajatus universaalista yhteisöstä syntyi Aurobindon kirjoitusten ja pohdintojen pohjalta.

Aurobindon ja Alfassan kirjoituksia mukaillen Aurovillen perustamiskirjaan on kirjattu, ettei aluetta omista kukaan, vaan se kuuluu koko ihmiskunnalle. Yhteisö määrittelee itsensä päättymättömän tutkimuksen ja ikuisen nuoruuden paikaksi, joka on silta menneen ja tulevan välillä.

Näiden ohjenuorien mukaan jokainen Aurovillessä asuva elää ja toimii jokapäiväisessä elämässä.

YHTEISÖN ILMAPIIRI oli kuitenkin se seikka, johon van Rijt ihastui Aurovillessä.

Kulttuurien, kansallisuuksien ja seksuaalisuuksien sulatusuunissa näkee koko maailman pienoiskoossa. Koska Auroville on muusta maailmasta poikkeava paikka, ovat siellä asuvat ihmiset van Rijtin mukaan myös poikkeuksellisia. Yhteisössä merkitystä ei ole sillä, mistä tulee tai mitä tekee työkseen, vaan sillä, millainen on ihmisenä.

Moni ajattelee Aurovillen olevan ylipaisunut hippikommuuni. van Rijtin mukaan

AUROVILLE

KA AK INE N

AUTONOMISESSA Aurovillessä noudatetaan Intian lakeja. Siellä ei ole muulle maailmalle tuttua paperi- tai kolikkorahaa, vaan kylällä on oma pankki ja maksujärjestelmä.

Aurovillen kotisivujen mukaan yksi Aurovillessä asumisen edellyksiä onkin juuri henkilökohtaisen omistamisen tarpeesta luopuminen. Jokainen asukas on vapaaehtoinen, joka antaa sekä työtään että omaisuuttaan yhteiseen hyvään. van Rijtin mukaan koko Aurovillen yhteisö toimii länsimaisille vieraalla tavalla, koska sen tapahtumat ja elämä eivät pyöri rahan ympärillä. Ykseyden tavoittelusta huolimatta eri kulttuurien keskellä eläminen on käytännössä vaikeaa.

– Esimerkiksi aikataulujen noudattaminen on hyvin erilaista ympäri maailmaa, ja se näkyy täällä selkeästi. Kun asiakas on varannut minulle ajan, en voi olla olla varma tuleeko hän minuutilleen sovitulla hetkellä, 2 tuntia myöhässä vai ei ollenkaan, van Rijt kertoo.

Ongelmalliseksi on osoittautunut myös vaikkapa pyykinpesukoneen korjaaminen.

– Euroopassa on totuttu siihen, että kor-

jaaja tulee työkalujen kanssa, hoitaa työnsä ja lähtee pois. Täällä paikallinen korjaaja tulee ensin katsomaan, mistä vika johtuu ja vasta erillisestä pyynnöstä hän palaa takaisin tarvittavien työkalujen kanssa, van Rijt nauraa.

V- V

AAMUNKOITON KAUPUNKI on autonominen, noin 20 neliökilometrin kokoinen alue Etelä-Intiassa, ja se suunniteltiin alun perin 50 000 asukkaalle. Nykyisin siellä asuu ihmisiä 50 eri maasta. Suurin osa asukkaista on 35–45-vuotiaita ja yli puolet heistä on intialaisia. Intialaisten jälkeen Aurovillessä asuu eniten ranskalaisia, saksalaisia ja italialaisia.

Nykyisin kylää ympäröi 1,5 kilometriä leveä metsäkaistale, Green Belt, joka erottaa Aurovillen muusta maailmasta. Tarkkaan harkitun istutustyön ja maantieteellisen sijaintinsa ansiosta kuiva tasanko on muuttunut hedelmälliseksi maaksi. Fysioterapeuttina vapaaehtoistyötä tekevä van Rijt tutustui Aurovilleen jo lähes 40 vuotta sitten.

– Puiden myötä tänne tuli enemmän ihmisiä ja ihmisten myötä Auroville alkoi kehittyä toimivaksi yhteisöksi. Täällä on kaikki hyvän elämän mahdollisuudet ja edellytykset, van Rijt kertoo.

Ensimmäisten vuosien aikana 1970- ja -80-luvuilla kuka tahansa pystyi menemään alueelle ja jäämään sinne. van Rijtin mukaan prosessi on nykyisin paljon monimutkaisempi ja pidempi. Uusi tulokas on yhteisön tarkkailun alaisena.

– Voidakseen hakea asumislupaa Aurovilleen on yhteisössä vietettävä ensin 3 kuukautta turistiviisumilla. Haastattelun jälkeen päätetään, voiko hakija jäädä Auro-

villeen, van Rijt kertoo.

Haastattelussa arvioidaan muun muassa sitä, ovatko hakijan elämänkatsomus ja aikeet yhteisön toimintaan sopivia. Jos hakija saa luvan jäädä, on hänellä edessään vielä 15 kuukauden newcomer-jakso, jonka jälkeen yhteisön valtuusto päättää hakijan soveltuvuudesta aurovilleläiseksi.

MIKÄ?

Auroville ○○Filosofi-yogi Sri Aurobindon ajatuksille perustuva yhteiskuntakokeilu ○○Sijaitsee Etelä-Intiassa 10 km Puducherrystä ○○Perustettiin 1968 ○○Väkiluku 2 500 ○○Asukkaita 50 eri kansallisuudesta ○○Pinta-ala 20 km2 ○○Auroville tarkoittaa Aamunkoiton kaupunkia

tämä ei pidä paikkaansa.

– Minua viehätti ajatus itse rakennetusta yhteiskunnasta. Täällä omaa työtään ja elämäänsä saa kehittää haluamallaan tavalla.

Suomessa fysioterapeutille varattava ajat ovat aina 30–45 minuutin aikoja, mutta Aurovillessä voin varata asiakkaalle juuri sen verran aikaa, kuin hän tarvitsee, van Rijt kertoo.

AUROVILLEN alue jakautuu neljään eri osaan: asuinalueeseen sekä teolliseen, kulttuuriseen ja kansainväliseen alueeseen.

Kylä on suunniteltu galaksin muotoiseksi ja jokaisella keskuksesta eriytyvällä haaralla on oma tehtävänsä.

Koska yhteisön toiminta perustuu suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyölle, ei Aurovillessä voi tienata kuin 100–150 euroa kuukaudessa. van Rijt kertoo, että voidakseen ostaa tai rakentaa esimerkiksi talon monet tekevät osan aikaa vuodesta töitä kotimaassaan ja palaavat sen jälkeen Aurovilleen.

Pysyvää oleskelulupaa Aurovillen asukkaat eivät newcomer-jaksonkaan jälkeen saa, vaan viisumi on haettava aina uudestaan. Viisumit myöntää Intia Aurovillen suositusten perusteilla. van Rijtin mukaan tämä on hyvä ja harvoin käytetty takaportti siihen, että yhteisöön soveltumattomat asukkaat saadaan tarvittaessa poistettua. Äärimmäisissä tapauksissa hankalaksi osoittautuneen henkilön viisumihakemusta ei enää puolleta.

– Aurovillessä ei ole poliisia, joten kiistat ja rikkeet puhutaan ja sovitellaan osapuolten välillä selviksi eikä viisumin perumiseen johtavia toimenpiteitä onneksi tarvita, van Rijt kertoo.

POIKKEUKSELLISEN Aurovillen yhteiskuntakokeilusta tekee sen pitkäikäisyys.

Useimmat nykyajan kokeelliset yhteisöt ovat muutamien kymmenien ihmisten omavaraisia joukkoja, jotka eivät pysy kasassa sukupolvien yli.

Aurovillessä on kuitenkin rakennettu toimiva ja muuhun maailmaan sovellettavissa oleva toimintakulttuuri. Se ei katso ihmisen ihon väriä, kulttuuria, kotimaata, ammattia tai varallisuutta, vaan perustuu kanssaeläjien inhimilliseen kuuntelemiseen, keskusteluun ja kohteluun.

Hanna Tuulonen

18 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Valokuva ei vaikene TAIDE Poliittisen valokuvan festivaali pohtii tänä vuonna kotimaan merkitystä.

Osalle kotimaa on tarkasti rajattu alue, osalle haave.

IHMISET seisovat keskellä metsää. Useal-

la heistä on päällä ohuet ja yksinkertaiset vaatteet. Yhdessä valokuvassa mies katsoo mielipuolisesti kaukaisuuteen, toisessa pilkistää alkeellinen maja vehreyden keskeltä.

Valokuvaaja Danila Tkachenko on kuvannut Venäjän ja Ukrainan metsissä yhteiskunnan ulkopuolella eläviä ihmisiä. Kuvien ihmiset ovat päätyneet metsään eri syistä, mutta kenelläkään heistä ei ole aikomusta palata sieltä. Metsässä asuminen on heidän valintansa, mutta kaikki eivät saa valita omaa asuinpaikkaansa.

Poliittisen valokuvan festivaali kertoo tänä vuonna ihmisten tarinoita ja ajatuksia kotimaasta. Festivaali on kolmivuotinen tutkimushanke, josta on nyt käynnissä toinen vuosi. Yksi festivaalin järjestäjistä ja valokuvaajista on valokuvataiteilija Sanni Seppo. Hän kertoo, että festivaalin tavoitteena on näyttää, mitä kotimaa merkitsee kenellekin.

KOTIMAA-TEEMA on poliittisesti ajan-

kohtainen. Pakolaiskriisi on koetellut Eurooppaa syksystä saakka, vaikka sitä ennen pakolaisten tilanne on ravisuttanut etenkin Lähi-itää. Moni on jättänyt kotimaansa etsiäkseen uutta. Pakolaisten matkat, odottelut leireillä sekä kertomukset peloista ja haaveista nousevat näyttelyssä hallitsevaksi monen eri valokuvaajan teoksissa.

Suhtautuminen pakolaisiin on jakanut mielipiteitä laajalti Euroopassa, myös Suomessa. Sepon mukaan useat ennakkoluulot syntyvät tietämättömyydestä, mutta valokuvilla voi laajentaa ihmisten kuvaa pakolaisuudesta.

TOUKO YRTTIMAA

– Valokuvilla voi olla suuri vaikutus poliittiseen keskusteluun, sillä niillä voi tuoda uusia näkökulmia esiin, Seppo sanoo.

Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin professorin Janne Seppäsen mukaan valokuva on aina poliittinen, koska se on valintojen tulos ja välittää joitain merkityksiä sulkemalla toisia pois. Siksi hänen mukaansa joidenkin kriittisyyteen pyrkivien valokuvaajien työn kutsuminen poliittiseksi on ongelmallista, koska se antaa vaikutelman, että on olemassa epäpoliittisia kuvia.

”

Valokuva on aina poliittinen, koska se on valintojen tulos ja välittää tiettyjä merkityksiä rajaamalla toisia ulkopuolelle.

Janne Seppänen, visuaalisen journalismin professori

LAURA BÖÖK on kuvannut Kotimaa-näyttelyyn kongolaisia pakolaisia Pudasjärvellä.

Kuvissa ihmiset ovat keskellä lumista maisemaa tai keinuvat suomalaisen mökin keinutuolissa. Muuten näyttelyn kuvat kertovat lähinnä tarinoita ulkomailta.

Sanni Seppo, Menna Lehbib ja Kerttu Matinpuro Poliittisen valokuvan festivaalin avajaisnäyttelyssä. Sinisellä sormenjäljellä vauhditetaan sahraweille vuonna 1991 luvattua kansanäänestystä Länsi-Saharan hallintaa koskien.

Maailmalla on ongelmia, jotka harvoin näkyvät suomalaisten elämässä. Kuva toisensa jälkeen hätkähdyttää katsojaa ja iskee kaukaiselta tuntuvan todellisuuden vasten kasvoja. Edes näyttelyn tummansiniset seinät eivät rauhoita mieltä, kun lukee kuvan vierestä paperittoman miehen elämästä Belgiassa.

Sepon mukaan kuvat vaikuttavat ihmisten tunteisiin ja voivat herättää katsojassa uusia oivalluksia. Seppänen puolestaan vä-

läyttää ajatuksen tunteiden kääntöpuolesta: Eikö paljon kiinnostavampaa olisi pohtia vaikkapa sitä, miksi niin monet suomalaiset ovat tunteettomia esimerkiksi pakolaisten hätää esittävien kuvien edessä.

– Halu unohtaa ja olla näkemättä on yksi keskeinen tunteettomuuden muoto, sanoo Seppänen.

Mimmi Pitkänen LAURA BÖÖK

Laura Böökin teossarjassa kuvataan Pudasjärvelle muuttaneiden kongolaisten perheiden elämää.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 19

VISAILUA HUUMORILLA

LAURA TALVITIE

NÄIN KOIN

Taru Rokka

rokka.taru.a@student.uta.fi

Toivuin masennuksesta ja uskallan taas luottaa tulevaisuuteen.

HELSINGIN SANOMAT uutisoi viime viikolla joka kolmannen naisopiskelijan ja joka viidennen miesopiskelijan kärsivän mielenterveysongelmista. Yleisyydestä huolimatta aiheesta puhuminen ei ole helppoa. On vaikea sanoa olevansa masentunut ja väsynyt.

– Kenen puoleen kääntyisin, kuka löytäisi minut pimeän keskeltä, kysyy Marko Annala Mokoma-yhtyeen kappaleessa Sinne missä aamu sarastaa.

PUBIVISAAN PÄÄSEE halutessaan kisailemaan Tampereella vaikka joka ilta. Riia Muurimaa-Couceiro de Sousa Santos ja Javiera Marchant Aedo pitävät maanantai-iltaisin Public House Huurteessa tietovisaa, jossa ei turhia pingoteta.

Kysymykset visaan haetaan aiheista, jotka heitä kiinnostavat. Teemoissa toistuvat usein rakkaus ja nörtit. Tauoilla voidaan tunnelman keventämiseksi lukea otteita vaikka Suomi24 -keskustelupalstalta.

MUSIIKKI ON aina ollut minulle rakas harrastus, teinivuosina se antoi minulle voimia. Masennus hiipi tuolloin elämääni ensimmäisen kerran. En kokenut kuuluvani joukkoon. Minulla oli kyllä koulussa joitakin kavereita, mutten voinut hyvin. Parhaimmat kaverini löytyivät netin musiikkifoorumeilta.

Keikoilla käyminen esimerkiksi Helsingissä oli tärkeä osa elämääni. ”Siellä jossakin” oli ihmisiä, joiden seurassa oli hyvä olla.

Muutin Tampereelle lukion jälkeen vuonna 2009. Halusin toimittajaksi, mutten päässyt opiskelemaan tiedotusoppia. Aloitin materiaalitekniikan opinnot. Insinöörimatematiikka maistui puulta. Putosin pois harrastuspiirin tiiviistä kaveriporukasta. Ihmissuhdeongelmat surettivat. Vaihdoin alaa ja aloitin käännöstieteen opiskelun.

Kurssit jäivät kesken. Nurkan takana pitkään vaaninut masennus teki raivokkaan sisääntulon elämääni. En jaksanut aamuisin nousta sängystä. Elämä tuntui tyhjältä.

– POHJA ON NÄHTY, pohjalla käyty,

MUISTILISTA 25.2.­–2.3.2016 TORSTAI

PERJANTAI

SONJA PARKKINEN, SANELMA TULINIEMI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

25. 26. 27. 28. 29. 1.

2.

CLASSICHAPPEE

VALTTERIN TALVIRIEHA

VENÄLÄISIÄ UNELMIA -NÄYTELMÄ

JUHLAPUKUOUTLET

JÄÄKAUDEN JÄTTILÄISET -NÄYTTELY

TEIVON RAVIT

KUUSEENSUKSINTA

Salibandyliigan miesten ottelu Tampere Areenalla.

Olavi Uusivirta, Saimaa, Röyhkä/Inginmaa/ Hypnomen ja Tiisu Klubilla.

Tampereen ylioppilasteatterin näytelmän kantaesitys.

Kertoo kolmen siperialaisen pojan tarinan.

Pirkanmaan Nuorkauppakamari järjestää iltapukuoutletin.

Lapsille ja lapsenmielisille opastettu kierros mammuteista.

Kesto 45–60 minuuttia.

Teivon raviradan perinteiset tiistairavit.

Jukka Nousiainen, U. F. Ojala ja Ninni Forever Band esiintyvät Klubilla.

Aikuiset 15 € Opiskelijat 10 €

25 €

Aikuiset 15 € Opiskelijat 8 €

Ilmainen

Aikuiset 10 € Opiskelijat 8 €

5€

12 €

Tampere Areena, Jäähallinraitti 3, Tampere klo 18.30

Klubi, Tulli­ kamarinaukio 2, Tampere klo 20.30–04

Tampereen ylioppilas­ teatteri, Itsenäisyyden­ katu 12–14, Tampere klo 19–21.30

Kauneushoitola BB, Tuomiokirkon­ katu 23, Tampere klo 15–20

Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere klo 12.30 ja 14

Teivon ravikeskus, Tampere klo 18

Klubi, Tulli­ kamarinaukio 2, Tampere klo 19–04

Annala laulaa.

Lähes viimeisillä voimillani soitin YTHS:lle.

YTHS:n ylilääkärin Pauli Tossavaisen mukaan mielenterveysongelmat ovat vakavin opiskeluun vaikuttavista ongelmista. Oma polkuni johti terveydenhoitajalta psykiatrille ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaan.

Kolmas ja viimeinen terapiavuoteni päättyi tammikuussa 2016. Tunne oli hämmentävä. Olenko virallisesti terve?

Uskallanko iloita elämästäni? Tavallaan pelkään yhä masennuksen vaanivan kulman takana. Tilastojen perusteella masennuksella on taipumusta uusiutua. Tiedän, ettei pienestä alakulosta kannata murehtia.

Mokoman Elävien kirjoihin -albumi kertoo Marko Annalan omasta kamppailusta masennusta vastaan. Albumi antoi minulle voimaa. Jos suosikkiyhtyeeni laulaja selviää masennuksesta, ehkä minäkin selviän.

Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut hyviä asioita. Sain kesällä valmiiksi kandidaatin tutkintoni. Syksyllä aloitin journalistiikan maisteriopinnot. Opiskelu- ja harrastusporukoista on löytynyt uusia ystäviä. Tulevaisuus ei enää ahdista. Pikku hiljaa sain nimeni takaisin elävien kirjoihin.

KEVÄÄLLÄ 2016 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: SAARA TUOMINEN