Issuu

4/2016

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

ideat 16

elämykset 18

huvit 19

Hellan ja huumorin välissä Naisten esineellistäminen elokuvissa on suomalaisten suosituinta viihdettä. Mimmi Pitkänen s. 15

Bilettäjä juo nyt mehua Alkoholiton drinkki voi olla aistinautinto. s. 9

Bakteeri pettyy päiväkodissa Lapset ovat väistäneet influenssa-aallon hyvällä hygienialla. s. 5

Valloittavan vihattu Väyrynen Rentoutuminen teki entisestä sylkykupista median suosikin. s. 14

2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

18.2.2016

Asenteet halkovat lapsen maa LAURA OKKONEN

KASVATUS Koulusta ja

kotoa saa erilaista tietoa pakolaiskriisistä. Lapsi joutuu hankalaan välikäteen mielipiteiden ristitulessa. Utaimen kysely paljastaa, kuinka pelonlietsonta vaikuttaa koululaisiin. VANHEMMILTA ja opettajilta opitut asenteet poikkeavat toisistaan, selviää Utaimen tekemästä kyselystä. Maahanmuuttovastaisten vanhempien lapset joutuvat ristiriitaiseen tilanteeseen, sillä koulussa pakolaisista keskustellaan neutraalisti faktojen pohjalta. Pakolaiskriisiä koskevaan kyselyyn osallistui yhteensä 59 oppilasta Pispalan ja Peltolammin kouluista. Pispalassa vastaajat olivat 6.-luokkalaisia ja Peltolammilla 5.–6.-luokkalaisia. Kysymykset käsittelivät lasten mielipiteitä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan. Väestöliiton monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntijan Mina Zandkarimin mukaan vanhemmilla, opettajilla ja medialla on kaikilla osansa lapsen mielipiteen muodostumisessa. – Kouluihin voisi pyytää esimerkiksi maahanmuuttajavanhempia kertomaan kokemuksistaan ja kulttuuristaan. Mahdollisuuksien mukaan luokat voisivat tehdä tutustumiskäyntejä vastaanottokeskuksiin, Zandkarimi ehdottaa. SUURIN OSA kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että pakolaiset ovat tervetulleita, kunhan Suomessa on edelleen turvallista. ”Suomi voisi tiukentaa rajavartiointia, mutta vähentää rasismia. Ihmisiähän ne pakolaisetkin ovat!” Pakolaisten lisääntynyt määrä Suomessa herätti monessa vastaajassa pelkoa. Peltolammin koulussa kolmasosa vastaajista kertoi, että vanhemmat olivat käskeneet varomaan turvapaikanhakijoita. Joitakin vastaajia pelotti liikkua yksin pimeällä. ”On sanottu, että ei saa haukkua niitä lapsia ja että älä mene miesten matkaan.” Akatemiatutkija, sosiaaliantropologian dosentti Anna Rastas toteaa, että sekä opettajien että vanhempien pitäisi puuttua pelon ja uhkakuvien lietsontaan. Hän on huolissaan siitä, että vaikka vanhemmat eivät itse olisikaan rasistisia, he eivät kyseenalaista yhteiskunnassa olevaa rasismia. – Lapset joutuvat yksin ja keskenään käsittelemään näitä asioita. Aikuisilla ei aina ole taitoja käsitellä tätä aihetta. Rastaan mukaan nuorilla saattaa olla kokemuksen tuomaa viisautta jopa enemmän kuin aikuisilla. Jossain vaiheessa nuoret alkavat kyseenalaistaa vanhempiensa mielipiteitä myös pakolaiskysymyksessä.

Opettaja Marianne Mannerkarin mukaan yhteinen kieli löytyy aina, vaikka Peltolammin koulussa on toistakymmentä kansallisuutta.

KODIN ILMAPIIRI vaikuttaa lasten asenteisiin, arvelee Pispalan koulun opettaja Hannu Jokelainen. Pispalan koulun oppilaat ovat jutelleet kotona esimerkiksi siitä, miksi pakolaisia tulee Suomeen ja mitä he

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3

ilmaa

LAURA OKKONEN

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

ovat kokeneet kotimaissaan. Koulussa on puhuttu pakolaisista historian ja uskonnon tunneilla. – Silloin kun puhutaan asioista asioina, niin opettajan rooli on tärkeä. On hyvä antaa ihan kiihkotonta asiallista tietoa. Myös Peltolammin koulun opettaja Marianne Mannerkari toteaa, että lasten mielipiteet tulevat pitkälti kotoa. – Jos on kovin rasistisia mielipiteitä kotona, niin koulu taistelee niitä vastaan. Ehkä oppilaat kotona hyväksyvät vanhempien mielipiteen, mutta koulussa on eri kulttuuri. Mannerkari kertoo, että Peltolammin koulussa lapset ovat suvaitsevaisia toisiaan kohtaan. Oppilaista noin 30 prosenttia on maahanmuuttajia. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanne tulee esiin esimerkiksi keskusteluissa käytävällä tai ruokalassa. – Jos joku sanoisi luokassa jotain rasistista, niin täytyy muistaa, että siellä on kolmasosa maahanmuuttajia. Jos sanoisit vaikka, että ei tänne saa tulla, niin sanoisit sen parhaalle kaverillesi, joka istuu vieressäsi.

”

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere

Vuoden alussa vapautuneet hiusalan aukioloajat eivät ratkaise alan ongelmia. Alan yrittäjän Kati Metson mukaan yrittäjyys on usein kannattamatonta, mutta monelle ainoa keino työllistyä.

Kyselyyn vastannut koululainen

Asuinalue muokkaa maailmankuvaa PELTOLAMMILLA oppilaat suhtautuivat pakolaiskriisiin kielteisemmin kuin Pispalassa. Pispalassa kukaan 5.–6.-luokkalaisista vastaajista ei ollut selkeästi maahanmuuttovastainen, kun taas Peltolammilla noin neljäsosa vastaajista sanoi suoraan, ettei halua Suomeen lainkaan maahanmuuttajia. Peltolammilla asuu paljon maahanmuuttajia ja pakolaisia, Pispalassa ei. Monikulttuurisuus on Peltolammilla suurempi osa arkea kuin Pispalassa. Sosiologi Anna Rastaan mukaan koulutus- ja tulotasot vaikuttavat ihmisten maailmankuvaan. Asenteisiin saattaa vaikuttaa se, että Pispalassa on keskimäärin korkeampituloisia asukkaita kuin Peltolammilla. Kyselyn mukaan pispalalaiset oppilaat keskustelevat kotona enemmän pakolaiskriisistä kuin peltolammilaiset. Kummassakin koulussa suurin osa vastanneista kuitenkin suhtautui pakolaisiin myönteisesti. Pispalassa miltei jokaisen vastaajan mielestä Suomen pitäisi vastaanottaa ja auttaa turvapaikanhakijoita. Sara Harju

CMYK / .ai

Radio Moreeni

Sara Harju

On sanottu, että ei saa haukkua niitä lapsia ja että älä mene miesten matkaan.

CMYK / .ai

Korkea arvonlisävero piinaa partureita AUKIOLOAIKOJEN vapautuminen ei ole helpottanut hiusalan huonoa työtilannetta. Eduskunnan hyväksymä vähittäiskauppojen sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen sääntelyn poistava laki astui voimaan vuoden alusta. Kymmenisen vuotta kampaamoalanyrittäjänä toiminut Kati Metso arvioi, että ainoa seuraus aukioloaikojen vapautumisesta on ollut se, että töitä on alettu tehdä myös sunnuntaisin. Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtajan Arja Laurilan mielestä hiusalan yritykset saattavat alkaa pikkuhiljaa laajentaa aukioloaikojaan, kun yhteiskunnan muutkin palvelut painottuvat iltatunteihin. Laurila arvelee, että aukioloaikojen laajeneminen voi lisätä työpaikkoja isoissa ketjuliikkeissä. Toisaalta pidennettyjen aukioloaikojen aiheuttama työvoimatarve voidaan korvata vuokratyöläisillä. Vuokratyöläiset toimivat kampaamoissa itsenäisillä toiminimillä ja ovat vastuussa omasta liiketoiminnastaan. KORKEA ARVONLISÄVEROTUS on perimmäinen syy alan huonoon työtilanteeseen. Verotus supistaa monen yrittäjän työtulon lähes olemattomaksi. Laurilan mukaan monilla kampaamoilla riittää asiakkaita juuri sen verran, että liiketoiminta kattaa yrityksen kulut. – Heikoimmillaan asiakkaita saattaa olla 1–2 aamusta ja saman verran illasta. Kukaan ei voi pyörittää yritystä, jos ei saa sen kustannuksia maksettua. Yrittäjä joutuu sitten tinkimään omasta työtulostaan. Arvolisäveroa laskettiin kokeiluluontoisesti 8 prosenttiin vuonna 2007. Tarkoituksena oli parantaa alan työllisyyttä. Kokeilu päättyi vuonna 2011. Metson mukaan arvonlisäveron laskeminen nosti hieman

parturikampaajien työtuloa, mutta ei vielä kyennyt tuomaan lisää työpaikkoja. Metso arvelee, että päättäjät eivät pitäneet muutosta tarpeeksi nopeana ja suurena. – Moni yrittäjä odottaa varmasti arvonlisäverohelpotuksia, jotta he pystyisivät työllistämään kampaajia. Muutaman vuoden takainen arvonlisäveron nosto 24 prosenttiin on huonontanut tilannetta järkyttävästi ja kaatanut liikkeitä, Metso toteaa. YRITTÄMINEN on hiusalalla käytännös-

sä ainoa mahdollisuus työllistyä. Parturikampaamoita myydään paljon ja liikkeissä omistajat vaihtuvat tiuhaan. Osa uusista yrittäjistä jatkaa liikkeen vanhalla nimellä. Työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista, sillä työtulo ei riitä työnantajakulujen maksamiseen. – Kampaamoihin saadaan aina jatkaja. Jos joku ei menesty, niin uusi yrittäjä on ovella odottamassa. Ohikulkija ei välttämättä huomaa, onko liikkeessä ollut sama omistaja 50 vuotta vai vaihtuuko yrittäjä vuoden välein, Metso sanoo. Annukka Tammilehto

MIKÄ?

Parturikampaamot ○○Aukioloaikojen sääntely päättyi vuoden 2016 alussa. ○○Parturikampaamoiden ei tarvitse enää hakea poikkeuslupaa juhlapyhille. ○○Alan yrittäjiä on noin 10 000. ○○Korkea 24 prosentin arvonlisävero supistaa työtuloa ja estää palkka työllistymisen.

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto) Toimitussihteerit: Riikka Aaltonen, Sanna Pekkonen Uutistuottaja: Alma Onali AD: Laura Hakalisto Taittajat: Heidi Huotilainen, Eeva Järvenpää, Teemu Leppänen Toimittajat: Maria Erma, Vilma Flinkman, Sara Harju, Sanna Ihalainen, Riikka Jauhiainen, Saara Kallio, Henna Korkala, Sofia Kuisma, Meri Lantela, Anni Lehto, Erika Läärä, Elsa Osipova, Karoliina Paananen, Sonja Parkkinen, Kea Pesonen, Elina Pikkarainen, Mimmi Pitkänen, Taru Rokka, Saara Selkämaa, Annukka Tammilehto, Tessa Toni, Sanelma Tuliniemi, Tuukka Tuomasjukka, Hanna Tuulonen Valokuvaajat: Laura Okkonen, Olli Pietiläinen Kuvankäsittelijä: Jenni Toivonen

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Koneen käyttö jakaa lukioita TIETOKONEEN käyttö sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Syksystä 2016 alkaen portaittain sähköistyvät kokeet tehdään joissain lukioissa koulun koneilla, joissain omilla. Tampereen kaupunki on linjannut, että lukiolaisilla täytyy olla itse hankitut tietokoneet. Valtakunnallisesti suhtautuminen vaihtelee: monessa lukiossa kone on ostettava itse, mutta jotkin lukiot avustavat rahallisesti tai hankkimalla laitteen. Opetushallituksen ylitarkastajan Kimmo Koskinen toteaa, että lukioiden erojen vuoksi tasa-arvo ei toteudu parhaalla tavalla. Raha-avustus voi olla kilpailuvaltti. Ikaalisten yhteiskoulun lukiossa jaetaan rahallista tukea koneen hankintaan tavallisille kursseille. Rehtori Helena Korkeakoski kertoo, että ylioppilaskoetta varten konetta ei tarvitse hankkia. Sen sijaan tamperelaisessa Sammon keskuslukiossa oppilaskohtaista tukea ei jaeta. Tampereella vähävaraiset voivat saada sosiaalitoimen tukea koneen hankintaan. Tietokoneita käytetään osassa lukioista paljon enemmän kuin toisissa. Kimmo Koskinen pitää eroa huolestuttavana. Jos opiskelija menee kokeeseen harjoittelematta järjestelmän käyttöä, hän jää eri asemaan kuin kokelas, jolle järjestelmä on tuttu. – Epätasa-arvo syntyy siitä, kuinka laitteita käytetään opiskelun tukena. Se ei hirveästi kesää tee, jos laitteita edellytetään, mutta ei käytetä. Sammon keskuslukion rehtori Tuija Ylöniemi on sitä mieltä, että lukioiden eriarvoisuus ei koske vain koneen hankintaa. Ryhmäkoossa ja kurssitarjonnassa, esimerkiksi mahdollisuuksissa järjestää pienten kielten opetusta, on myös eroja. – Erilaisessa asemassa ollaan myös siinä, kuinka paljon varoja kaupungit käyttävät lukioiden pyörittämiseen. Tampereen lukiot ovat hyvässä asemassa.

Ratikka purkaa ruuhkaa ja kirvoittaa keskustelua LIIKENNE Raitiotie toisi Tampereelle uusia työpaikkoja ja asuinalueita.

Samalla veronmaksajien määrä kasvaisi. Hanke on kuitenkin kallis eikä välttämättä palvele riittävän hyvin kaikkia joukkoliikenteen käyttäjiä. RUUHKABUSSIIN jumiutuminen on 2020-luvun tamperelaiselle historiaa, kun omilla raiteillaan lipuva ratikka ohittaa ruuhkasumat. Hiljainen ratikka pysähtyy sulavasti kadunvarteen. Matkustajat luovivat tiensä uudenkarheille kangaspenkeille. Matka jatkuu kohti uuden sukupolven lähiötä. Liikennevaloissa seisovat autot näyttävät jähmettyvän paikoilleen, kun raitiovaunu kiitää eteenpäin. Tampereen apulaispormestari Mikko Aaltonen (vas) povaa, että Tampere haastaa Helsingin joukkoliikenteen. – Tampere menisi Helsingin ohitse, sillä pääkaupungin raitiovaunuverkosto on noin 100-vuotias. Tampereelle pystyttäisiin tekemään nykyaikainen järjestelmä, Aaltonen sanoo. KAIKKI EIVÄT NÄE hankkeen tulevaisuut-

ta yhtä ruusuisena. Kaupunginvaltuutettu Matti Höyssän (kok) mukaan raitiotie on haavoittuva, koska se nojaa yhden linjan varaan. Ratikka on kulkuvälineenä hyvä, jos sille rakennetaan riittävän suuri verkosto. Kaikki eivät ole menossa keskustaan. – Hervannasta matkustetaan esimerkiksi Taysiin ja Pirkkalaan. Yhden linjan ajattelu ei enää päde, Höyssä sanoo.

Höyssä kertoo, että liikennetutkimusten mukaan ihmiset matkustavat mieluummin samalla kulkuvälineellä koko matkan. Vaihtohalukkuus kulkuvälineestä toiseen matkan aikana on pieni. Raitiolinja on Höyssän mukaan luuranko, joka palvelee tarkoituksenmukaisesti vain sen varrella asuvia. ENEMMISTÖ Tampereen kaupunginvaltuutetuista kannattaa raitiotien rakentamista, mutta etenkin perussuomalaiset ovat sitä vastaan. – Hankkeen vastustus on pääosin tunnepohjaista. Raitiotien vastustajat käyttävät itse melko vähän julkista liikennettä, Aaltonen kertoo. Vastustajat vetoavat siihen, ettei Tampereella ole rahaa raitiotieverkoston rakentamista varten. Aaltosen mukaan hanke toisi Tampereelle enemmän tuloja, kuin mitä sen toteuttamiseen käytettäisiin. Kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva (ps) kannattaa julkista liikennettä, mutta lykkäisi raitiotien rakentamista 20 vuodella, jolloin Tampereen väkiluku on isompi ja raitiotie hyödyttäisi suurempaa osaa asukkaista. Vaikeassa taloustilanteessa ei Kalevan mielestä kannata syöttää rahaa näin isoon hankkeeseen. LAURA OKKONEN, JENNI TOIVONEN

Elina Pikkarainen

Ulkoministeriö koulii uusia diplomaatteja ULKOMINISTERIÖ valitsee valmennettavia diplomaattien koulutusohjelma Kavakuun vuoden tauon jälkeen. Koulutuksessa painotetaan perinteisiä ulkopolitiikan alueita, mutta myös muutoksiin reagoimista opetetaan. Kavakusta tammikuussa valmistunut Heikki Karhu kertoo, että diplomaatin on osattava viestiä tehokkaasti terroriiskun tai muun kriisin kohdatessa. – Moni kouluttaja nosti esiin sen, että poliittinen maantiede on jälleen ulkopolitiikan arkea. Ulkoministeriö ei voi keskittyä vain kaupallisiin asioihin, sillä turvallisuuspolitiikan merkitys on nyt korostunut. Maailmalla suomalaisilta diplomaateilta odotetaan myös näkemyksiä Venäjästä. Karhun mukaan suomalaisten oletetaan historiansa vuoksi seuraavan Venäjän toimintaa muita tarkemmin. Kea Pesonen

Raitiolinjan liikennöintiin tarvitaan 20 vaunua. Raitiovaunujen on tarkoitus kulkea noin 7 minuutin välein.

Kourallinen valtuutettuja oli maanantaina paikan päällä kuuntelemassa raitiotiehankkeen tilannekatsausta kaupunginvaltuuston iltakoulussa. Facebook, sähköpostien kirjoittaminen ja vierustoverin kanssa kuiskuttelu menivät projektipäällikön kuuntelun edelle. Hankkeen toteutuminen on enää valtion rahoituksesta kiinni. Valtuutetut eivät näytä kaipaavan lisävakuutteluja. Anni Lehto, Karoliina Paananen

MITÄ?

Näin raitiotie valmistuu ○○Raitiotiehanke tarvitsee 250 miljoonan euron rahoituksen. ○○Valtion odotetaan rahoittavan hankkeesta kolmanneksen. ○○Tampereen kaupunginvaltuusto päättää hankkeen toteutumisesta lokakuussa 2016. ○○Raitiovaunulle on suunniteltu reitit Hervanta–keskusta ja Tays–keskusta. Reittien rakentaminen alkaa 2017. ○○Toisen linjan keskusta–Lentävänniemi kehittäminen alkaa 2019.

Ratikka päihittää maanalaisen ja pyöräbaanan TAMPEREEN raitiotiehankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen kertoo, miksi raitiovaunu istuu kaupunkikuvaan paremmin kuin metro tai hyvät pyörätiet. Kaavailtu raitiotie vaunuineen on päivitetty versio suurkaupunkien vanhoista kulkupeleistä. Hervannan ja Tampereen keskustan välillä on ympärivuotisia pyöräilijöitä niin vähän, ettei pyöräteiden rakentaminen ole kannattavaa. Tuomisen mukaan raitiovaunu sen sijaan hyödyttäisi suurempaa joukkoa ihmisiä. Raitiovaunu myös sopii Tampereen pitkille etäisyyksille ja suuriin korkeuseroihin. Metroa on suunniteltu Tampereelle, mutta sille ei ole riittävästi tilaa kaupungissa. Tuomisen mukaan metro vaatisi huomattavasti enemmän kaupunkirakentamista kuin raitiovaunuverkosto. Lisäksi julkisen liikenteen halutaan sijoittuvan katutasoon. – Lähtökohtaisesti raitiovaunu ei kilpaile nopeudella. Se on kuitenkin kilpailukykyinen ruuhka-aikoina, sillä se kulkee omilla raiteillaan. Tuominen arvioi, että matka raitiovaunulla Hervannasta Tampereen keskustaan kestäisi noin 25 minuuttia. Tällöin raitiovaunu pysähtyisi kaikilla pysäkeillä. Anni Lehto, Karoliina Paananen

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5

EI HUOLTA INFLUENSSASTA

LAURA OKKONEN

Ikävä pöpö pulahti altaaseen Kalevassa TAMPEREEN uintikeskuksen kuntoaltaasta on löydetty Pseudomonas aeruginosa -bakteeria. Bakteerilöydöksen vuoksi allas on toistaiseksi suljettu. Kyseinen bakteeri on yleinen taudinaiheuttajabakteeri, jota ei saisi esiintyä uimavedessä lainkaan. Se voi aiheuttaa virtsatie-, korva- ja silmätulehduksia. Terveysinsinööri Tuula Sillanpään mukaan on melko harvinaista, että bakteeria esiintyy uimavesissä. Kalevan uimahallissa bakteeria on löytynyt aiemminkin. – Muistaakseni sitä on pieni määrä havaittu jo aikaisemmin tänä vuonna. Se on silloin poistettu, mutta se näyttää tulevan uudestaan. Bakteeri yritetään poistaa nostamalla veden klooripitoisuutta. Lisäksi käytetään vedenpuhdistuslaitteistoa ja uv-desinfiointia. Hallin muut altaat ovat asiakkaiden käytössä normaalisti. Annukka Tammilehto

Yleisö ihastui Hujasen kuviin TAMPEREEN ALUEELLA on liikkunut viime vuosia voimakkaampi influenssaepidemia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tauti leviää helposti ahtaissa tiloissa, kuten julkisissa liikennevälineissä tai päiväkodeissa. Sammon päiväkodin johtaja Liisa Maaninka kertoo, että epidemia ei ole kurittanut heitä tänä talvena ja että vain pari lasta on ollut poissa sairastelun takia. Kuparikiulujen ryhmässä 3–6-vuotiaiden lasten esimerkillinen toiminta on osaltaan estänyt tautien leviämisen. Jo pienetkin lapset tietävät, miten ruokaillaan siististi. Hygienia on kaiken A ja O.

⋆⋆UUTISANALYYSI

Paikalliset vaalit, kansalliset teemat VUODEN 2017 kuntavaalit lähestyvät hiljalleen, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan. Ja miksi kiinnostaisikaan? Kuntavaalit ovat tavalliselle suomalaiselle kuivuuden huippu. Kun edes äänestyksen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kuntapolitiikka ei jaksa kiehtoa mieltä. Puolueiden kulisseissa kuhina vaaleista käy kuitenkin jo kovana. Puolueet valmistautuvat tällä hetkellä vuonna 2017 järjestettäviin vaaleihin hahmottelemalla teemoja ja tekemällä kuntakierroksia. Moni puolue hakee jo nyt ehdokkaitaan vaaleihin. Perussuomalaiset ovat ehtineet jopa julkaista osan ehdokkaistaan. Pirkanmaan piirien puheenjohtajien mukaan hakijoita on tullut edellisvuosia enemmän. Kuntapolitiikka tuntuu sittenkin kiinnostavan Tampereella ja ympäristökunnissa. Tämä johtuu siitä, että vaaleissa valittavien valtuustojen asialistalle tulee isoja kysymyksiä. Valtuustot määrittävät tehtävät, joita varten kunnat ovat tulevaisuudessa olemassa. Tämä valta houkuttaa potentiaalisia kuntapoliitikkoja. Näyttää siltä, että pirkanmaalaiset alkavat uskoa jälleen omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. PUOLUEIDEN vaalivalmistelut ovat alkaneet Pirkanmaalla, mutta virallisia teemoja ei uskalleta vielä paljastaa. Varsinkin nyt hallituksessa olevat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset paljastanevat teemansa vasta muutama kuukausi ennen vaaleja. Päättäjät haluavat tarkkailla mahdollisimman pitkälle, mihin suuntaan maan poliittinen keskustelu etenee. Panttaamalla teemojaan puolueet turvaavat selustansa siltä,

”

Näyttää siltä, että pirkan maalaiset alkavat uskoa jälleen omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa.

että muut puolueet pääsisivät ampumaan heitä alas vastaväitteillään. Se on varmaa, että ikuisuusaihe sosiaalija terveyspolitiikan (sote) uudistus on hallitseva teema kuntavaaleissa. Vaikka monimutkainen aihe kyllästyttää äänestäjiä, tulee sote mylläämään vaaleja. Puolue, joka yksinkertaistaa sotesokkelot parhaiten, voi olla jopa vaalien voittaja. Maanlaajuisesti maahanmuuttopolitiikka on yksi kärkiteemoista. Tampereella kysymys tuskin nousee kuitenkaan merkittävästi esille. Tampereen yliopiston dosentin Ilkka Ruostetsaarin mukaan Tampereen katukuvassa on muiden isojen kaupunkien tavoin ollut jo pitkään ulkomaalaisia. Kansainvälisessä kunnassa maahanmuuttokysymys ei nouse hallitsevaksi teemaksi. Pienemmissä kunnissa aihe koetaan tärkeämmäksi. Pieniä kuntia kiinnostaa, rakennetaanko alueelle vastaanottokeskuksia ja mitä kuluja maahanmuutto tuo kunnille. KIINNOSTAVAA on, kuinka jokainen puo-

lue joutuu tasapainottelemaan paikallisten

ja valtakunnallisten teemojen välillä. Paikallisilla teemoilla on helpompi haalia äänestäjiä. Esimerkiksi tamperelaisia sytyttää enemmän vääntö raitiotiestä kuin poliittisissa keskusteluissa pyörivä sotkuinen sote-uudistus. Paikallisilla pikkuasioilla äänestäjien kalastaminen ei kuitenkaan liene yhteisen hyvän edun mukaista. Suuret kysymykset täytyy hoitaa nyt huolella, jotta ne saadaan vihdoin pois asialistoilta kummittelemasta. Sen jälkeen voidaan keskittyä muihin teemoihin. Valtakunnallisiin vaaliteemoihin tarttumalla puolue edistää yhteistä hyvää. Paikallisia teemoja korostaessaan puolue näyttäytyy vain lyhytnäköisenä. Miksi pirkanmaalainen lähtee mukaan kuntavaaleihin? Katso lisää Yliopisto-tv:stä: yliopistotv.uta.fi

Maria Erma

erma.maria.e@student.uta.fi

VALOKUVAAJA Touko Hujanen valittiin yleisön suosikiksi Kuvajournalismi 2015 -kilpailussa. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta visuaalisen journalismin maisteriohjelmasta. Hujanen on aiemmin voittanut Vuoden lehtikuvaaja ja Vuoden nuori lehtikuvaaja -palkinnot. Hän arvelee, että Yleisön suosikki -palkinto johtuu Raymond-lehden reportaaseista, joita suurin osa hänen kuvistaan on. – Ihmiset ovat nyt alkaneet seurata Raymondia, ja se on tavallaan nosteessa. Olen saanut tehdä ihania juttuja, vanhoja kunnon reportaaseja. Hujanen aikoo muuttaa huhtikuuksi Raaseporiin tekemään Uuden maan sanomat -lehteään. Kuvajournalismi-kilpailu tunnettiin aiemmin Vuoden lehtikuva -nimellä. Tänä vuonna kilpailuun hyväksyttiin ensimmäistä kertaa myös videodokumentteja. Sara Harju

Rantakunto jämähti Tullin takavarikkoon DOPINGLÄHETYKSIÄ jää vuosittain kiinni toistasataa. Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen arvioi, että todellisuudessa lähetysten määrä on suurempi, sillä suuri osa lähetyksistä jää huomaamatta. Viime vuoden toukokuusta alkaen Tulli on takavarikoinut yli 1 300 doping aineampullia ja lähes 74 000 dopingainetta sisältävää tablettia. Aineet ovat peräisin Virosta, ja niiden yhteenlaskettu arvo on noin 230 000 euroa. Osa Suomeen saapuvista lähetyksistä jää maahan, mutta salakuljetut lähetykset kulkevat myös Suomen kautta Venäjälle. Sinkkosen mukaan valtaosa käyttäjistä on muita kuin huippu-urheilijoita. Dopingaineita käyttävät esimerkiksi harrastajat ja kesäkuntoon haluavat ihmiset. Karoliina Paananen

6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Pimeä tie, turvallista Joka vuosi raskaille ajoneuvoille sattuu kymmeniä onnettomuuksia. Liikenteen turvallisuus kaipaa edelleen kehittämistä, sanovat SKAL ja ammattiautoilijat. VERTAISTUKI

Tien päällä tapahtuvissa onnettomuuksissa kuoli vuonna 2014 yli 200 ihmistä.

”Oli kirkas alkukevään päivä. Aurinko paistoi. Ajamani yhdistelmäajoneuvon nopeus oli reilu 70 km tunnissa. Tie oli suora, jäinen. Vastaan tuli punainen henkilöauto. En ehtinyt tehdä mitään. Sitten rysähti ja pimeni.” Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, onnettomuudessa vuonna 2005. LIIKENTEEN turvallisuusvirasto Trafin vuoden 2009 tilastojen mukaan Suomen teillä matkaa yli 120 000 kuorma-autoa. Todellisuudessa Suomen teillä kulkee raskasta liikennettä huomattavasti enemmän, kun mukaan lasketaan myös bussit. Yhä enemmän liikenteessä on myös ulkomaalaisia raskaita yhdistelmäajoneuvoja. Joka vuosi liikenteessä raskaille ajoneuvoille tapahtuu useita kymmeniä vakavia onnettomuuksia, joista aiheutuu loukkaantumisia. Vuonna 2014 tieliikenteessä kuoli kaikkiaan 224 ihmistä ja loukkaantui vakavasti 519. Ammattiautoilijat saavat onnettomuuksissa usein fyysisiä ja henkisiä vammoja. Henkiset vammat ovat esimerkiksi ahdistusta, painajaisia ja unettomuutta. Usein

nousee pelko lähteä uudestaan auton rattiin. Fyysiset vammat ovat esimerkiksi revähdyksiä tai murtumia. Osa ammattiautoilijoista voi saada ”hiutalekuumeen”, jossa kuljettaja pelkää samanlaisia olosuhteita kuin onnettomuuden tapahtumahetkellä. Onnettomuudesta seuraa pahimmassa tapauksessa kuukausien sairausloma tai jopa työkyvyn menettäminen. KAHVIKUPIN ÄÄRELLÄ istuvat Esa Hintikka ja Sami Laihonen nostavat liikenteen turvallisuusriskeiksi ensisijaisesti kiireen ja vaaralliset ohitukset. – Sitä katsotaan varttia vaille neljä kelloa, että liike menee neljältä kiinni ja matkaa on jäljellä vielä 15 kilometriä. Että kyllä minä ehdin, kertoo Laihonen. Molemmilla on ammattikuljettajina työvuosia takana reilusti. Laihonen on ajanut yhdistelmäajoneuvoa kahdeksan vuoden ajan, Hintikka on ajanut erilaisia yhdistelmäajoneuvoja ja bussia lähes kolmekymmentä vuotta. Nykyisin hän toimii toimitusjohtajana omassa yrityksessään, jossa Laihonen on töissä.

Myös Suomen teiden kunto mietityttää kuljettajia. Erityisesti pääteitä korjataan, mutta sivuteiden kunto jää huomiotta. Kun tien pinta on huono, renkaan pito heikkenee. – Pääteitä levennetään ja sivutiet unohtuvat. Sivuteillä on niin suuria routamonttuja, että hampaat tippuvat suusta niistä ajaessa, tuumaa Laihonen. – Toisaalta myös autoihin luotetaan liikaa. Kun on ajonvakautusjärjestelmä, niin ajatellaan, että kyllä tekniikka korjaa kuljettajan inhimilliset virheet. Eihän se niin mene. Kaikki lähtee penkin ja ratin välistä. Tekniikka ei voi korvata ajamisen perstuntumaa, pohtii Hintikka. AMMATTIPÄTEVYYKSIIN tuijotetaan Hintikan mielestä liikaa. – Ei se, että sinulla on kortissa suoritettuna ammattipätevyydet, tee sinusta välttämättä hyvää kuljettajaa. Tämä on käytännön ammatti, johon oppii vain ajamalla lisää kilometrejä, pohtii Hintikka. Perustason ammattipätevyyden saamiseksi vaaditaan teorian oppitunteja uusille ammattiautoilijoille 280 tuntia. Raskaan

liikenteen ammattiautoilijoiden jatkokoulutus kestää 35 tuntia. Ammattipätevyys on voimassa kerrallaan viisi vuotta. Ammattipätevyyden tarkoituksena on yhtenäistää ammattikuljettajien osaamista. Ammattiautoilijoiden kesken pohditaan paljon myös asenteita yhdistelmäajoneuvoja kohtaan. Rekka nähdään usein tukkona liikenteessä. Hintikka pohtii, että henkilöauton kuljettajalle tulee sellainen olo, että ”tuon ohi on pakko päästä”. – Etenkin yöllä näkee hengenvaarallisia ohituksia. Toissa yönä ajovuorossa musta Audi pyyhälsi ohi niin, että vain savu jäi perään. Ohituskaistoista tai keltaisista sulkuviivoista ei välitetä lainkaan. Sitä paitsi ylinopeus on sama kuin tupakanmittainen tauko. Kumpikaan kuljettajista ei ole työhistoriansa aikana joutunut vakavaan onnettomuuteen. Edes pienempiä havereita, kuten peräkarryn kaatumisia, ei ole sattunut. Hintikka sanoo, että omista tuntemuksista ja vaaratilanteista pitää puhua. – Lääkärille tai muulle terveydenalan henkilölle puhuminen on usein vaikeaa,

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7

matkaa

Osaan Esa Hintikan yrityksen rekoista on asennettu ikkunalaudoille kamerat onnettomuuksien varalle.

Sami Laihonen ja Esa Hintikka näkevät liikenteen turvallisuusriskit työssään lähes päivittäin.

koska ei hän ymmärrä tätä ammattia, ja sitä, millaista tuolla tien päällä on kulkea. Usein puhutaan toiselle ammattiveljelle, koska hän ymmärtää. KUN SUOMESSA tapahtuu liikenneonnettomuus, ensisijainen vastuu auttamisesta on kunnilla. Kuntien terveyskeskukset tarjoavat apua ja jo onnettomuuspaikalla olevan henkilökunnan tulee ohjata ihmiset hakemaan apua. Myös työnantajalla on velvollisuus ohjata työntekijä terveydenhuollon piiriin ja tukea tätä kriisin keskellä. Autettavia on silti paljon. Kaikki eivät halua puhua. – Yhä useammalla yrityksellä on sopimukset työterveyshuollon kanssa, ja sopimukset kattavat myös kriisiavun. Yleensä työterveyshuolto tarjotaan, koska on yrityksen edun mukaista saada työntekijä kuntoon, kertoo SKAL:in viestintäpäällikkö Heini Polamo. Yksi vaihtoehto puhumiseen on vertaistuki. SKAL eli Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Rahtarit avasivat tammikuussa 2013 yhteisen vertaistukipuhelimen, jonne ammattiautoilijat voivat soittaa kuun-

televaa korvaa tarvitessaan. Puhelinvälitystä operoi Autoliitto. Vertaistuen tarpeen syynä voivat olla esimerkiksi liikenneonnettomuudet, yrityksen ongelmat tai konkurssi. Inspiraatio vertaistukipuhelimeen tuli Ruotsista ja Norjasta. Molemmissa maissa on jo vuosia toiminut ammattiautoilijoiden auttava puhelin. Polamo kertoo, että vertaistuessa on mukana muun muassa psykologeja ja muita sosiaali-ja terveysalan ammattilaisia. Suurin osa vastaajista ajaa rekkaa myös itse. – Tällä hetkellä vertaistukipuhelimeen tulee puheluita muutamia kuukaudessa. Kokemukset vertaistuesta ovat olleet myönteisiä. Kuuntelulla ja myötäelämisellä voi tuoda jotain hyvää toisen elämään. TÄRKEINTÄ ON kuitenkin vähentää onnettomuuksien määrää. Polamo kertoo, että liikenteen turvallisuutta voidaan kehittää esimerkiksi rakentamalla lisää keskikaiteita. Niillä voidaan vähentää törmäyksiä. – Heittelehtimisonnettomuuksia niillä ei kuitenkaan voida välttää, vaan silloin auto osuu helposti kaiteeseen, toteaa Hintikka.

Keskikaiteita on rakennettu lisää vuonna 2004 tapahtuneen Konginkankaan bussionnettomuuden jälkeen. Hintikka kertoo, että kokeneemmankin ammattiautoilijan on vaikea tehdä mitään onnettomuustilanteessa. Usein isolla ajoneuvolla pientareelle väistäminen on riski. Ammattiautoilijat pyrkivät kuitenkin estämään onnettomuuden aina kun sellaiseen on mahdollisuus. – Jos alkaa väistää vastaan tulevaa autoa oikealle, käy itselle helposti huonosti. Auto ajautuu ojaan ja voi jäädä hyttiin puristuksiin. Toivottavasti en ikinä joudu sellaiseen tilanteeseen. MEDIA ON RISTITULESSA kertoessaan itsetuhoisista kuljettajista liikenteessä. Psykologialan ammattilaiset ovat huolissaan median vaikutuksista itsetuhoiseen käyttäytymiseen liikenteessä, koska juttujen nähdään lisäävän tämänkaltaisia onnettomuuksia. Esimerkiksi Itävallassa media ei juurikaan puhu aiheesta. Tahalliset liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet siellä jonkin verran. Samankaltaisia

tutkimustuloksia on saatu myös Japanista, jossa itsemurhat ovat jo kansanterveydellinen ongelma. Suomessa itsetuhoiset kolarit ovat tilastojen mukaan pysyneet samoissa luvuissa vuodesta toiseen. Niitä tapahtuu pari–kolmekymmentä vuosittain. Yleisesti itsemurhat ovat laskeneet Suomessa viime vuosina. – Olen psykologian alan ammattilaisten kanssa täysin samaa mieltä. Median vaikutus itsetuhoisiin onnettomuuksiin on liian suuri. On kuitenkin huomattu, että jos asiasta puhutaan mediassa hyvin neutraaliin sävyyn, itsetuhoiset onnettomuudet liikenteessä eivät lisäänny, kertoo SKAL:n viestintäpäällikkö Heini Polamo. Hintikan mielestä myös itsetuhoisesta liikennekäyttyämisestä pitäisi keskustella suoraan. – En ymmärrä, miksi siitä pitäisi vaieta mediassa. Näissä on aina kaksi osapuolta. Lisäksi mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn merkitystä ei koskaan voi korostaa liikaa. Teksi ja kuvat Riikka Jauhiainen

8 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Kela tuomitsee avoliittoon ja moniavioisuuteen ASUMINEN Nykyisen asumistukilain kirjaimellinen tulkinta saattaa johtaa tilanteeseen,

jossa nainen ja tämän kanssa asuva aikuinen poika elävät avioliiton omaisessa suhteessa. LAURI ja hänen naispuolinen ystävänsä halusivat ryhtyä kämppiksiksi. Lukuisista selvityksistä ja vakuutteluista huolimatta Kansaneläkelaitos ei uskonut, että Lauri ja hänen ystävänsä eivät ole parisuhteessa. – Sitä virkailija ei osannut sanoa, miten voisimme todistaa olevamme vain kavereita, Lauri muistelee neljän vuoden takaista ruljanssia. Kun mies ja nainen muuttavat samaan asuntoon, Kelan tulkinnan mukaan he elävät avoliitossa. Yhteisessä taloudessa elävien etuuksia käsitellään kokonaisuutena, ja se vaikuttaa muun muassa asumistukeen, lapsilisiin ja kansaneläkkeeseen. Nykyisen lain mukaan eri sukupuolta olevat henkilöt muodostavat ruokakunnan, ellei henkilöiden iästä, asunnon koosta ja muista vastaavista seikoista ole pääteltävissä, että kysymyksessä ei ole avoliitto. Esimerkiksi asumistuen hakijoiden on vaikeaa ellei jopa mahdotonta osoittaa, että kyse ei ole avoliitosta, sillä lopulta asiasta päättää Kela harkintansa perusteella.

– Tiedustelimme, onko meidän mahdollista saada erillisiä asumistukia, jos vuokraisimme kaksion yhdessä. Vastaus oli, että meidän katsotaan elävän avoliitossa ja että tuista tulisi yhteinen päätös, Lauri kertoo. ONGELMALLISEKSI nykyisen lain kirjaimellinen tulkinta tulee erityisesti silloin, kun esimerkiksi nainen asuu miespuolisen kämppiksen kanssa ollessaan samaan aikaan naimisissa toisen miehen kanssa. Hakiessaan asumistukea nainen eläisi siis moniavioisessa suhteessa. – Kysyessäni Kelan virkamieheltä, miten tällaisessa tilanteessa asia tulkittaisiin, sain vastaukseksi vain vaivaantuneen ohituijotuksen, vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kertoo. Helmikuun 12. päivä Kontula jätti kirjallisen kysymyksen asumistukilain ruokakunta-määritelmän tulkinnasta. Hänen mukaansa nykyinen laki kuvastaa sitä, kuinka vanhakantainen käsitys ministeriössä on ihmisten välisistä suhteista. Erityisen ikävä-

”

nä hän pitää sitä, kuinka kontrolli kohdistuu pienituloisiin.

Tuttuni sai kämppiksensä kanssa erilliset päätökset asumistuesta vain siksi, että kertoi Kelalle olevansa homo. Lauri

TODISTAAKSEEN, etteivät mies ja nainen ole parisuhteessa, on heidän toimitettava Kelaan esimerkiksi asunnon pohjapiirustus. Aina tämäkään ei riitä. – Koitimme kyllä selittää ja näyttää, että meillä olisi erilliset sängyt ja omat huoneet. Eräs tuttuni sai kämppiksensä kanssa erilliset päätökset asumistuesta lopulta vain siksi, että hän kertoi Kelalle olevansa homoseksuaali, Lauri kertoo. Tasa-arvoisen avioliittolain myötä etuuslakeihin on odotettavissa muutoksia. Kelan etuuspäällikön Henna Huhtamäen mukaan avioliittolain muutoksen vaikutuksia etuuksiin selvitetään parhaillaan. Anna Kontulan mielestä ainoa järkevä määritelmä ruokakunnalle on ihmisten oma ilmoitus. Siihen on pystyttävä luottamaan.

Laurin nimi on muutettu. Hanna Tuulonen

HANNA TUULONEN & JENNI TOIVONEN

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 9

OLLI PIETILÄINEN

Moro Skybarin baarimestari Heidi Säike saa toteuttaa villeimmät fantasiansa, kun juoman kriteerinä on vain alkoholittomuus. Harjoittelija Jouni Ollikainen seuraa vierestä.

Alkoholiton kulttuuri valloittaa Suomea TRENDI Eurooppalaisen drinkkikulttuurin

rantautuminen ja alkoholittomien juomien laadun parantuminen johtaa siihen, että yhä useammissa juhlissa on tarjolla myös alkoholiton menu.

mäläpäälikkö Minna Lähteenmäki kertoo, että suosituin alkoholiton tuote on kuohuviini. Alko ei halua menettää asiakkaita, jotka päättävät pitäytyä terveellisissä valinnoissa. Siksi Alko yrittää tuoda kuluttajalle uusia vaihtoehtoja. Alkoholittomien tuotteiden suurin haaste on laadukas punaviini, joka vastaisi maultaan alkoholillista kaimaansa.

VIIME VUODEN TAMMIKUUSTA Alkon

KARPALOMEHUN ja energiajuoman se-

alkoholittomien tuotteiden myynti kasvoi 88 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että alkoholittomia tuotteita nautittiin viime vuonna 326 000 litraa. Kasvu vaikuttaa suurelta, mutta tilastojen takainen todellisuus ei ole yhtä dramaattinen. THL:n erikoistutkijan Esa Österbergin mukaan alkoholittomien juomien myyntiluvut ovat lähtökohtaisesti pienet, eikä suuri tilastollinen harppaus vaadi myynnin merkittävää kasvua. Alkoholittomat tuotteet muodostavat marginaalisen osuuden kokonaiskulutuksesta. Viime vuonna Alkosta ostettiin yhteensä 93 miljoonaa litraa alkoholituotteita. Alkon tuoteviestintäpäällikön Taina Vilkunan mukaan alkoholin myynti on laskenut tasaisesti viimeiset 8 vuotta. ALKON PIRKANMAAN aluepäällikkö Juha Korhonen sanoo, että alkoholin kulutuksen lasku Pirkanmaalla on seuraillut valtakunnallisia trendejä. Toistaiseksi

tamperelaiset eivät ole muita suomalaisia raittiimpia. Tamperelaiset panimotkaan eivät ole vielä tarttuneet alkoholittomuuden trendiin. Pyynikin käsityöläispanimon olutmestari Tuomas Pere sanoo, että suunnitelmiin kuuluu alkoholittomien tuotteiden paneminen. Plevnan panimomestari Sam Viitaniemi puolestaan toteaa, että heidän panimossaan pitäydytään alkoholillisissa oluissa. – Kun asiakas tulee olutravintolaan, hän haluaa tuoppiinsa jotain oluen näköistä, Viitaniemi sanoo. ALKOHOLITTOMUUDEN TRENDI ei näy vielä alkoholin kulutuksen tilastoissa. Juomatapatutkimus osoittaa, että 10 prosenttia suomalaisista kuluttaa edelleen puolet kaikesta alkoholista. Tarjonnan lisääntyessä mielenkiinto alkoholittomiin juomiin näyttää kasvavan. Viime vuonna Alko aloitti kampanjan, joka toi alkoholittomat tuotteet myymälän keskiöön. Tampereen Stockmannin Alkon myy-

koitus maistuu Kea Novitsksylle helsinkiläisessä baarissa, jossa hän toimii myös vastuupromoottorina. Hän on absolutisti, mikä hämmentää usein ihmisiä. Uusille tutuille Novitsky joutuu selittämään, miksi juoma lasissa on alkoholiton. – Useimmin kysytään, olenko autolla liikkeellä. Nuori nainen haluaa juoda alkoholittomia juomia siksi, että hän ei pidä alkoholin mausta. Novitskyn työhön baarissa liittyy vahva olettamus alkoholin käytöstä. Hän kuitenkin murtaa tätä stereotypiaa. Novitsky edustaa niitä, joiden mielestä ilman alkoholiakin voi olla hauskaa. – En ole koskaan kokenut oloani ulkopuoliseksi sen takia, että en juo alkoholia, hän toteaa. Suomeen on rantautumassa hitaasti uudenlainen alkoholiton drinkkikulttuuri. Novitsky ei ole vielä huomannut ystäväpiirissään raitistumisen merkkejä. – Välillä kaverin kanssa kahdestaan ol-

lessa kaveri saattaa ottaa alkoholittoman vaihtoehdon. THL:N ERIKOISTUTKIJAN Esa Österbergin mukaan alkoholittomuus ei syrjäytä alkoholia lähitulevaisuudessa. Hän kuitenkin spekuloi, että alkoholittomuudesta tulee helpommin hyväksyttävä asia. Elsa Osipova

Tämä ananas-mangomojito ei sisällä alkoholia.

10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Tavoitteena kaikille PALVELUT Kirjasto on Suomen käytetyin kulttuuripalvelu. Melkein puolet

suomalaisista hyödyntää kirjaston palveluita. Kirjastot muuttuvat lainaamoista yhä enemmän sosiaalisiksi tiloiksi, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan. Kuvat: Olli Pietiläinen Teksti: Sanelma Tuliniemi

ajassa kartalla luotain n채kym채 media ideat el채mykset huvit 11

avoin kansalaistori

12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Maarit Helén ei usko, että kirjastoa ei tulevaisuudessa olisi. – Kirjasto on ihmis- ja kansakunnan muisti. Kirjastosta löytyy aineistoa, jota ei muualla ole.

VIHREÄPAITAINEN MIES etsii sanakirjojen joukosta juuri sitä oikeaa. Nainen korkeissa koroissa lukee Sofi Oksasen uusimman kirjan takakantta keskittynyt ilme kasvoillaan. Salin perällä hyllyjen takana joku on uppoutunut lukemaan sarjakuvia. Jokainen näyttää olevan kirjastossa kuin kotonaan. Kirjastoista on tulossa yhä tärkeämpiä sosiaalisia tiloja. Tampereen yliopiston valtio-opin yliopistonlehtorin Mikko Lahtisen mukaan kirjastoista kehitetään tiloja, joissa on kokoelmien lisäksi myös rentouttavia oleskelu- ja kohtaamispaikkoja, tietotekniikkaa, yleisötapahtumia ja yleisön itsensä järjestämiä tilaisuuksia. – Kirjastot ovat nykyään paljon muutakin kuin lainaamoja, vaikka kirjat ovat kirjaston ydinasia. Kirjastoissa voi nauttia suomalaisen hyvinvointivaltion parhaista puolista: laadukkaasta julkisesta palvelusta ja ihmisten välisen tasavertaisuuden ilmapiiristä. Kirjastot ovat myös lepo- ja rentoutumispaikkoja, Lahtinen kertoo. Kirjastojen merkityksen muutos johtuu Lahtisen mukaan tietotekniikan muutoksista. Syynä on myös muun yhteiskunnan kehittyminen yhä enemmän ihmistä välineellistäväksi uusliberalistiseksi suoritusyhteiskunnaksi. – Suomalaiset yleiset kirjastot ovat seu-

ranneet erittäin hyvin ajan kehityskulkuja, kuten tietotekniikan kehitystä. Ajan ikävä uusliberalistinen henki ei kuitenkaan saa tarttua kirjastoihin. Kirjastot ovat tällaisen kehityksen vastavoima. Kunhan kapeakatseisten ”ekonomisti-poliitikkojen” typerät toimet eivät tuhoa myös upeaa kirjastolaitostamme. TAMPEREEN kaupunginkirjaston kokoelmapäällikkö Maarit Helén on Lahtisen kanssa samaa mieltä kirjaston merkityksen muuttumisesta. – Kirjaston päätehtävänä on tarjota tietoja, taitoja ja elämäniloa. Nykyään kirjastolla on myös sosiaalinen puoli, Helén sanoo. Kirjasto on kaupungin isoimpia tapahtumajärjestäjiä. Kirjasto tarjoaa tiloja, joissa pidetään paljon muiden tahojen vetämiä kursseja. Käyttäjiltä on lisäksi tullut omia ehdotuksia kirjaston tuotevalikoiman laajentamiseksi. – Usein olen kuullut puhuttavan, että kirjastosta pitäisi saada lainattua esimerkiksi porakoneita tai kuumemittareita. Kirjaston olemassaolo on monelle niin itsestään selvä ja arkipäiväinen asia, että sen merkitystä ei välttämättä tajua. Vaikka kirjastot aiheuttavat kuluja kunnille, on niistä myös yhteiskunnallista hyötyä. – Norjalaistutkija esitti, että jokainen kir-

jastoon panostettu euro tulee viisinkertaisena kunnille takaisin, sillä ihmiset voivat paremmin kunnissa, joissa on kirjasto. Ihmiset ovat tällöin iloisempia ja sosiaalisempia. TAMPEREEN METSO-KIRJASTOA remontoidaan parhaillaan uuteen uskoon. Arkkitehti Marko Suutarlan mukaan remontti valmistuu vuoden 2017 syksyllä. – Tavoitteena on, että uudistettu kirjasto houkuttelisi paikalle erityyppisiä ihmisiä, jotka tulevat joko kirjojen perässä tai muuten vaan poikkeamaan. Uutta kirjastoa on suunniteltu käyttäjille mieluisammaksi. Muun muassa rakennuksen pääportaat sekä liuska kunnostetaan. Lisäksi kirjastossa parannetaan valaistusta, opastusta sekä esteettömyyttä. Sisäänkäyntijärjestelyjä parannetaan niin, että esimerkiksi pyörätuolilla pääsee liikkumaan helpommin. Muutoksista huolimatta remontti tehdään Metso-rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. – On tärkeää, että kirjasto pysyy ajan muutoksessa mukana, eikä muutu museoksi. Itse rakennuskin säilyy parhaiten, kun sitä käytetään sen alkuperäiseen tarkoitukseen. Tällä hetkellä Tammerkosken läheisyydessä sijaitseva hiljainen lehtienlukusali siirtyy remontin yhteydessä Metson tiloi-

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13

Anne Rissasen työpistettä, Metson tietopalvelun tiskiä, pienennetään remontissa.

hin. Käyttäjien ja työntekijöiden arkea helpottaa, kun kirjaston palvelut ovat saman katon alla. Maarit Helénin mukaan uuden Metson suunnittelussa on otettu huomioon myös nykyisen yhteiskunnan vaatimuksia. Tietokoneiden lisäksi kirjaston tiloihin on mietitty tablettien hankkimista sekä omaa tilaa kannettavilla tietokoneilla työskenteleville ihmisille, kuten freelancereille. Kirjahyllyjä vähennetään, jotta ikkunoista pääsisi enemmän luonnonvaloa sisään. Hyllyjen tilalle tulee lisää pöytiä ja tuoleja. Ennen remontin aloittamista kirjaston käyttäjien oli mahdollista vastata kyselyihin, joilla kartoitettiin heidän toiveitaan uudesta Metsosta. Valtaosa vastaajista oli hyvin yksimielisiä parannuksen tarpeesta. – Suurin osa toivoi siistimpiä vessoja, mitä en kyllä ihmettele. Vessat kyllä uusitaan remontin yhteydessä, Helén naurahtaa. MIKKO LAHTISEN mukaan kirjaston suosion salaisuus liittyy yhteiskunnan muutoksessa mukana pysymiseen. – Suomalaisissa yleisissä kirjastoissa on kyllä aina viihdytty, mutta aiempaa harvemmin sinne mennään kirjan, lehden tai äänilevyn takia. Yhä useammin kirjastoon mennään tapaamaan kavereita, pelaamaan

pelejä, nauttimaan virvokkeita, hiljentymään tai katsomaan esityksiä. Uuteen Metsoon tulee tapahtumille tarkoitettu lava esimerkiksi kirjailijoiden vierailuille. Lahtisen mukaan kirjallisuuden hankkimisen ja lainaamisen suhteellinen osuus kirjastoissa tulee vähenemään. Kun kunnat yhdistyvät ja väestö keskittyy suuriin taajamiin, suomalainen kirjastoverkko harvenee. Lahtinen uskoo kuitenkin, että tietotekniikan kehittyessä erilaiset virtuaaliset kirjastot ihmisten omilla päätelaitteilla tulevat yleistymään. Maarit Helén uskoo kirjaston säilyttävän tärkeän asemansa tulevaisuudessakin. Vaikka e-kirjojen ja -lehtien käyttö lisääntyisi, kirjaston on mahdollista pitää pallo itsellään. – Kirjasto pystyy tarjoamaan asiakkaille tuhansia e-kirjoja ja -lehtiä. Tuskin kenelläkään yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuutta tilata niin montaa eri lehteä itselleen. Digitaalisten sisältöjen suosion kasvusta kysyttäessä Helén on hieman epäileväinen. – Kävin sähköposteja läpi ja löysin vuodelta 2002 ensimmäiset keskustelut e-kirjojen toimittamisesta kirjastolle. Saimme kuitenkin ensimmäiset e-kirjat lainattaviksi joulukuussa 2012. Kymmenen vuotta siinä siis meni. Minä uskon edelleen konkreettisen kirjan suosioon.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Joka median Paavo LEGENDA Paavo Väyrynen on yksi ensimmäisistä poliitikoista, jotka joutuivat median

ryöpytettäviksi. Vanhoista virheistä huolimatta Väyrysestä on tullut taitava mediapersoona. NUORENA POLIITIKKONA Paavo Väyrynen joutui oppimaan kantapään kautta, kuinka toimia julkisuudessa. Vuosikymmenten poliitikkouran aikana Väyrysestä on tullut tunnistettava ja omalaatuinen mediahenkilö, mikä ei ole hänen itsensä mukaan suunniteltua. – Aika vähän voi loppujen lopuksi vaikuttaa siihen, mitä julkisuudessa näkyy ja kuuluu, pohtii Väyrynen. Aina näin ei ole Väyrysen mielestä ollut. Media toimi 1970–80-luvuilla liikaa politiikan välikappaleena ja erityisesti sosiaalidemokraateilla oli hänen mielestään johtoasema mediassa. Väyrynen kokee uransa alkuaikojen ajojahtitilanteiden olleen sosiaalidemokraattien aiheuttamia. Häntä pidettiin uhkana kilpailijoille niin omassa kuin muissakin puolueissa, ja siksi häntä pyrittiin vahingoittamaan julkisuuden kautta. Tällä hetkellä Väyrysen mielestä tilanne on suhteellisen hyvä, koska media ei enää aja minkään tietyn poliittisen suuntauksen etua. Yhdellekään politiikan toimittajalle hän ei kymppiä anna, mutta nimeää arvostamiinsa toimittajiin Ylen Pekka Ervastin, MTV:n Timo Haapalan ja Helsingin Sanomien Unto Hämäläisen, vaikka jälkimmäisen työssä näkyy kuulemma liikaa kokoomuslaisuus. Väyrysen nimi on pyörinyt mediassa lähes päivittäin uuden puolueen perustamisilmoituksen jälkeen. Vaikka hän kieltää olevansa mediahakuinen, vaikuttavat po-

liitikon liikkeet harkituilta. Kansalaispuolueen perustamisesta Väyrynen ilmoitti ensin blogissaan lyhyesti, eikä suostunut kommentoimaan asiaa ennen seuraavan päivän tiedotustilaisuutta. Hän pyrkii kuitenkin saamaan julkisuutta asialle eikä persoonalle. – Olen julkisuudessa sen verran kuin on tarpeen niiden asioiden ajamiseksi, jotka koen tärkeiksi. Julkisuus ei ole itseisarvo. POLIITTISEN JOURNALISMIN ilmapiiri oli alkanut jo vapautua, kun 33-vuotias Paavo Väyrynen nousi keskustan puheenjohtajaksi vuonna 1980. Pari vuotta aiemmin hänestä oli tullut Mauno Koiviston hallituksen ulkoministeri. Vielä 1970-luvulla koettiin, että poliitikkojen yksityiselämä ei kuulunut julkisuuteen ja tasavallan presidentti Urho Kekkosen sairastumisesta vaiettiin mediassa. 1980-luvun alussa Kekkosen terveys romahti ja Helsingin Sanomien politiikan toimitus julkaisi kirjan Tamminiemen pesänjakajat. Kohua herättäneessä kirjassa retosteltiin poliitikkojen yksityiselämällä totuttua avoimemmin. Kun vuonna 1982 selvisi, että Väyrynen ja muutama muu poliitikko nostivat eduskunnan päivärahaa väärin perustein, oli media valmis siirtymään kohujen aikakauteen. – Sehän lähti liikkeelle yhdestä televisiohaastattelusta, jossa minua kohdeltiin huonosti ja lähdin sitä oikomaan. Se oli paha virhe.

TÄNÄ VUONNA 70 vuotta täyttävä Väyrynen on yksi Suomen pitkäaikaisimpia ja joidenkin mielestä sinnikkäimpiä poliitikkoja. Kansalaispuolueen myötä näyttää siltä, ettei Väyrynen aio jättäytyä politiikasta vielä pitkään aikaan. Väyrynen on useaan otteeseen syyttänyt mediaa vääristelystä ja ajojahdeista. Vanhemisen ja viisastumisen myötä Väyrynen kertoo oppineensa suhtautumaan rennommin julkisuuteen. – Suhtautuminen on helpompaa nyt, kun olen saavuttanut sellaisen aseman, jossa yksi haukku ei haavaa tee. Väyrysen mielestä median asenne muuttui asiallisemmaksi hänen oman rentoutumisensa myötä. Myös itseironiaa ja huumoria on tullut mukaan. Viime presidentinvaalien suosituin tuote olivat Paavo ja Vuokko -mukit, joissa Väyrynen poseerasi vaimonsa kanssa kuin kuninkaalliset. Mukiin piti alun perin tulla hieman tylsä siviilikuva, mutta Väyrynen itse toivoi juhlakuvaa. Kuninkaallismukien suosio yllätti kaikki. Instagramissa Väyrynen on julkaissut selfien vaalipäällikkönsä kanssa ja videon itsestään runonlausujana. Väyrysen vlogimaisiin Youtube-videoihin on pyritty tuomaan huumoria, mutta katsoja jää silti miettimään, onko Väyrynen tosissaan. MEDIA ON Väyryselle tuttu paitsi politiikan myös oman työuran kautta. Juuri ennen

kuin Väyrynen ensimmäistä kertaa asettui ehdolle eduskuntavaaleihin vuonna 1969, hän työskenteli muutaman kuukauden Ylen ajankohtaistoimittajana. Ylen arkistoista löytyy Väyrysen 21-vuotiaana toimittama televisiojuttu, jossa mustavalkoinen Väyrynen kertoo vakaalla äänellä välillä paperiin vilkuillen pienituloisten ongelmista. – Toimittajan pitäisi olla itsenäinen ja paneutua asiaan, ajatella omilla aivoillaan ja toimia tasapuolisesti, kuvailee Väyrynen toimittajan hyveitä. Sonja Parkkinen

Millainen Paavo Väyrynen on toimittajaopiskelijan, politiikan toimituksen esimiehen ja tutkijan mielestä? Lue blogista Utaimen verkkosivuilta utain.uta.fi!

KUKA?

Paavo Väyrynen

○○69-vuotias poliitikkokonkari ja valtiotieteiden tohtori. ○○Keskustapuolueen entinen puoluejohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri. Nykyään europarlamentaarikko. ○○Perustamassa uutta Kansalaispuoluetta, joka ajaa Suomen eroa euroalueesta. OLLI PIETILÄINEN

Paavo Väyrysen haaveammatit olivat lapsena pappi, toimittaja ja poliitikko. Kaksi jälkimmäistä toteutui, vaikka toimittajana hän ehti olla vain muutaman kuukauden.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 15

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Kun kritiikki on kiellettyä

MEDIAPELIÄ

Safkatutka poistaa kommentteja, blokkaa arvostelijoita ja hyökkäsi Maaseudun Tulevaisuuden toimittajaa vastaan.

Mimmi Pitkänen

pitkanen.mimmi.j@student.uta.fi

SAFKATUTKA.FI

RUOKAMEDIA SAFKATUTKA mainostaa tarjoavansa rehellistä tietoa ravitsemuksesta, mutta kritiikkiä se ei sulata. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Riitta Mustonen arvosteli Safkatutkan vasta julkaistua Opas ruokaviidakkoon -teosta virheellisen tiedon levittämisestä. Safkatutkan sivuilla julkaistiin pian vastine Mustosen kuvalla. MV-lehden toimintatapaa muistuttavassa hyökkäyksessä Safkatutkan Anni Sirviö arvosteli toimittajaa ja väitti, ettei tämä ole tarkistanut kirjan lähdeluetteloa. Lähteitä ei koskaan löytynyt, ja vastine poistettiin kaikessa hiljaisuudessa.

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Miksi miljoonat kiiluvat silmissä edelleen?

IC K R LG / F L

Henkiin herätetty Haluatko miljonääriksi? on tavoittanut Nelosen mukaan yli miljoona katsojaa. Jotkut televisio-ohjelmat syntyvät uudelleen, toiset hautautuvat iäksi.

Mikä määrää televisioformaatin elinkaaren? Miksi joku ohjelma hiipuu, mutta toinen ei? – Hyvässä formaatissa on aina jotain uutta ja jotain tuttua. Lisäksi genren pitää olla tunnistettava, jotta katsojat osaavat ladata odotuksia ohjelmalle. Formaatit kulkevat

aaltoina: kokki- ja deittiohjelmat ovat olleet viime aikoina suosittuja. Saa nähdä, tuleeko visailuohjelmista uusi hitti. Suomalaiset seuraavat globaaleja ohjelmatrendejä. Näetkö jossakin takavuosien formaatissa potentiaalia nousta uuteen suosioon? – Mieleeni tulee lähinnä ohjelmia, jotka eivät enää voisi menestyä. Esimerkiksi Levyraadin idea on vanhentunut, sillä musiikin kulutus on muuttunut niin paljon. Kukaan ei jaksaisi katsoa ohjelmaa, jossa raati kuuntelee rauhassa kappaleita. Monet suuret formaatit, kuten Idols tai Big Brother, poikivat erilaisia versioita. Formaatti saattaa kadota, mutta sen perusajatus elää toisessa muodossa. Sanna Ihalainen

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Johanna Suojanen: Keski-maa asenteiden peilinä – audiovisuaalinen analyysi elokuvatrilogiasta Taru sormusten herrasta. Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2016.

– OOTSÄ KÄYNY HUORISSA? Minä

jo pelkäsin, ettei susta saada miestä lainkaan. Vuoden 2015 katsotuinta suomalaista elokuvaa, eli Luokkakokousta, on kulunut vasta kaksi ja puoli minuuttia, kun repliikki tiivistää koko elokuvan ajatusmaailman. Luokkakokous maalaa kuvaa miehisistä miehistä, jotka heittävät laittoman härskiä huumoria naisista.

Sanna Ihalainen

Miksi Haluatko miljonääriksi? -formaatti saavutti uudestaan suosion, Turun yliopiston formaattitutkija Heidi Keinonen? – Suomessa ei ole pariin vuoteen ollut visailuohjelmia, joten genre tuntuu uudelta. Haluatko miljonääriksi? on suosittu myös siksi, koska siinä rakennetaan draamaa kilpailijan ilmeillä ja reaktioilla. Sitä paitsi visailuohjelmat ovat ajattomia. Esimerkiksi Tupla ja kuitti -ohjelmaa esitettiin 1950-luvulta 1990-luvulle saakka.

Elokuvien naisrooleissa ulkonäkö voittaa yhä hahmon luonteen.

Akateemisen kyykän maailmanmestaruudesta kisattiin Tampereen Hervannassa viime lauantaina. Kampusalue täyttyi tuhansista haalariasuisista pelaajista, joilta kyykkä kirvoitti keskustelua myös somessa. @Aamutv Tampereella on huomenna la myös kyykän MM-kisat, miksei tätä hyväksytty SM-viikkoon :’( #kyykkä #smviikko @mantymika Onko tässä lajissa todella kaudet? Muistan että jotkut viime vuonna kuivin huulin sanoivat, että pelasivat kyykkäkautensa parhaan ottelun. Konsta Harinen, Facebook Kyllä ei ennen ehtinyt karttua heitellä, kun piti keittoja keitellä. -Vanha alumnisananlasku. #kyykkä #mmkyykkä #ennenolikunnollista @Grumpyalumni ”Säälin ihmistä joka herää aamulla ilman krapulaa. Hän tietää, ettei hänen olonsa siitä parane.” #mmkyykkä @EronenMikko, Twitter Sanna Ihalainen

⋆ ⋆LÄMPENEE

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Paras lääke ääriliikkeiden radikalismiin on turvapaikanhakijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen, toteavat suomalaisopiskelijat palkitussa hankkeessaan.

SUOJANEN selvitti, kuinka elokuvatrilogian 6 kohtauksessa rakennetaan toiseutta elokuvamusiikin keinoin. Audiovisuaaliset keinot rakentavat käsityksen siitä, että sankarit ovat aina eurooppalaisia, viholliset ulkoeurooppalaisia. Elokuvatrilogia vahvistaa länsimaisen populaarikulttuurin hegemoniaa.

TURUN yliopiston markkinoinnin opiskelijat voittivat Choose your future -hankkeellaan Yhdysvaltain ulkoministeriön ja Facebookin kilpailun, jossa etsittiin ratkaisua ääriliikkeiden aikaansaamaan radikalismiin. Opiskelijat ovat kehittäneet mobiilisovelluksen, joka antaa turvapaikanhakijoille tietoa uudesta kotikaupungista. Lisäksi he ovat perustaneet Facebook-yhteisön sekä järjestäneet jalkapallon ystävyysottelun, vaatekeräyksen ja ruokatapahtuman.

Sanna Ihalainen

SUOMALAINEN Luokkakokous on verrattavissa Hollywoodin maailmaan. Naisten asema Hollywoodissa on herättänyt viime aikoina laajalti keskustelua. Elokuvatuottaja Ross Putman julkaisi viime viikolla useita tviittejä käsikirjoitusten naishahmojen esittelyistä todistaakseen naisroolien yksipuolisuuden. Esittelyissä keskitytään lähes poikkeuksetta siihen, kuinka hyvältä tai huonolta nainen näyttää. Ulkonäkö syrjäyttää luonteenpiirteet. Putman vaihtoi käsikirjoitusten naishahmojen nimiksi Jane, ja tviitit kertoivat rooleista seuraavaa: ”Jane, 28-vuotias, urheilullinen, mutta seksikäs. Luonnollisen kaunis. Pitää useimpina päivinä farkkuja ja saa ne näyttämään hyvältä.” ELOKUVATUTKIJA Laura Mulveyn psykoanalyyttisen tulkinnan mukaan valtavirran elokuvissa miehelle tarjoutuu toimijan osa, kun taas nainen on passiivinen katseen kohde. Naiset kuvataan heteromiehen silmien läpi, ja he ovat lähes aina miesten halun tai hellyyden kohteita, joiden tärkein tehtävä on mahtua miesten tarinaan. Elokuvat ovat elokuvia, mutta ne heijastavat yhteiskunnan naiskuvaa. Vain yksi ulkomaalainen elokuva oli Luokkakokousta katsotumpi Suomessa viime vuonna: James Bond -elokuva 007 Spectre. Bond-tytöt ovat surullisen kuuluisia siitä, että he ovat katsojan tirkistelyn kohteina. TIRKISTELYSTÄ on lyhyt matka naisten koskemattomuuden rikkomiseen. Suomessa on kärvistelty talven ajan lääppijäkohun kanssa, vaikka naisten esineellistäminen näyttää olevan suomalaisten suosituinta viihdettä. Silloin ei naurattanut, kun yksi Luokkakokouksen päänäyttelijöistä kouraisi ystävääni hämärällä Bilbaon kadulla. Suomi oli juuri hävinnyt ensimmäisen koripallon MM-ottelunsa Yhdysvalloille, ja näyttelijä näki hetken otolliseksi. Samalla kun hän vertasi Suomen häviötä perseraiskaukseen, käsi kävi ystäväni takamuksella. Naisten esineellistäminen saa varmasti jatkoa, kun Luokkakokous 2 -elokuvan kuvaukset alkavat huhtikuussa. Lainatakseni tämän hetken verbaalisinta laulajalahjakkuutta Sannia: Että mitähän vittua, mulla alkaa huumori loppua.

LIO

16 ajassa kartalla luotain n채kym채 media ideat el채mykset huvit

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 17

Ryysystä raaka-aineeksi

KESTÄVÄ KEHITYS Lumppuvaatteita ei ole enää vuoden alusta saanut hylätä kaatopaikalle.

Vanhan vaatteen elämällä on nyt uusi suunta. Arvokas raaka-aine halutaan ottaa talteen. VUODEN ALUSSA päätin osallistua Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteeseen. Sukkia ja alusvaatteita saa ostaa, mutta muuten pitäisi pärjätä ilman uusia vaatekappaleita. Paitsi että kolme hairahdusta sallitaan, jos oikein vaikeaksi menee. Siivouspäivän ja Yhteismaan haaste on kerännyt jo yli 1300 osallistujaa Facebookissa. Ennen kuin tammikuu oli loppunut, olin ostanut jo fleece-paidan ja nastakengät. Alennusmyynnit houkuttelivat ostamaan kengät, jotka tarvitsin, ja paidan, jonka halusin. Ymmärsin, etten ollutkaan niin täydellinen kuluttaja kuin olin kuvitellut. Ostan vaatteita harvoin, mutten aina jaksa ajatella niiden eettisyyttä ja ekologisuutta loppuun asti. Kassalla en enää halua pohtia kärsiviä merinolampaita, fleece-vaatteiden mikromuovia tai valmistusmaan työolosuhteita. En silloin, kun olen päättänyt, että minulla on oikeus ostaa uusi vaate.

kannattaa ostaa lähinnä laadukasta tai käytettyä. Ehjän, mutta itselle tarpeettoman vaatteen voi myydä, antaa ystävälle tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Myös rikkinäinen tekstiili kannattaa kierrättää materiaalina silloin, kun se on mahdollista. Uusia kierrätyspisteitä on tupsahdellut useita. Poistotekstiilit ry:n puheenjohtaja Helena Käppi kertoo innoissaan Nekalaan perustetusta Nextiili-pajasta ja Lempäälän LeVeTexistä. Pajapilotteja on ympäri Suomea. Käpin luotsaama Poistotekstiiilit ry valistaa kuluttajia ja on poistotekstiilejä vastaanottavan Nextiili-pajan yhteistyökumppani. Käpin mukaan kierrätyspajat ovat hyvin yksilöllisiä, mutta ne kaikki ottavat vastaan sekä ehjiä vaatteita että vanunutta, venynyttä ja reikäistä tekstiiliä. Kuluttajan tarvitsee vain huolehtia siitä, että vaatteet ovat puhtaita ja kuivia.

SUOMALAISTEN MUODINNÄLKÄ on melkoista. Vuodessa poistuu käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Vihreä aate on kuitenkin alkanut nostaa päätään, ja pinnan alla tapahtuu paljon liikehdintää, jotta tekstiilijäte ei kuormittaisi ympäristöä liikaa. Yksi syy muuttuneisiin asenteisiin on uusi kaatopaikkasäädös. Sen mukaan kaatopaikoille ei ole enää vuoden alusta saanut viedä jätettä, joka sisältää yli 10 prosenttia orgaanista materiaalia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei lumpputekstiileitä saa enää toimittaa kaatopaikoille. Kuluttajia muutos ei varsinaisesti kosketa, sillä vaatteet voi edelleen heittää sekajätteen joukkoon. – Jätehuoltoyhtiöiden tehtävä on huolehtia siitä, ettei lumppua päädy kaatopaikalle, vaan se poltetaan, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo. Dahlbo oli mukana ympäristöministeriön rahoittamassa TEXJÄTE-tutkimushankkeessa, joka kartoitti tekstiilien uudelleenkäyttöä ja tekstiilijätteen tehokkaampaa kierrätystä. Vaikka kuluttaja saa yhä heittää rikkinäisen vaatteen roskikseen, ei se silti vapauta kuluttajaa vastuusta. Dahlbon mukaan vaatteen elinkaareen mahtuu monenlaista ympäristövaikutusta, eikä pitäisi unohtaa kuinka paljon vaatetta huollettaessa kuluu vettä ja pesuainetta sekä energiaa. – Lisäksi puuvillan viljely kuluttaa runsaasti vettä ja tekokuitujen valmistus fossiilisia raaka-aineita, puhumattakaan erilaisista kemikaaleista tuotantoketjun eri vaiheissa, Dahlbo sanoo.

PAJATOIMINTA on tekijöidensä näköistä ja ihmisläheistä hommaa. Käpin mukaan pajoissa voi työskennellä tukityöllistettyjä, kuten kehitysvammaisia tai sokeita henkilöitä. Pajat voivat myös erikoistua vintagevaatteisiin tai tuottaa materiaalia paikallisille käsityöläisille. Pajoissa noudatetaan jätelain mukaista etusijajärjestystä. Etusijajärjestys tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti pyritään välttämään tekstiilijätteen syntyä, eli paita pyritään käyttämään paitana. Jos tämä on mahdotonta, vaatetta käytetään raaka-aineena vaikkapa teollisuudessa, eli se kierrätetään. Puhumme usein kirppisvaatteiden kierrätyksestä, mutta oikeasti vasta raaka-aineen uusiokäyttö on kierrättämistä. Etusijajärjestyksessä viimeinen oljenkorsi on energiahyödyntäminen, eli vaatteen polttaminen. Pajoissa tekstiilit jaotellaan tarkasti, jotta kaikki materiaali saataisiin kiertoon. Ehjät vaatteet lahjoitetaan puolueettomasti niitä eniten tarvitseville, kuten esimerkiksi turvapaikanhakijoille tai SPR:lle. Osa pajoista myy teemavaatteita, kuten vintagea tai vanhoja turkiksia omissa tiloissaan. Pajoissa myytävillä ehjillä vaatteilla on kappalehinnat, mutta raaka-ainetta myydään kilohinnalla. Vaatteista leikattuja kangaspaloja ostavat esimerkiksi käsityöläiset ja askartelijat. Lumppu käsitellään myös. Soljet, vetoketjut sekä napit ja nepparit otetaan talteen, ja lumppu myydään esimerkiksi suomalaiselle Dafecor Oy:lle raaka-aineeksi. Dafecor valmistaa tekstiilijätteestä uusiokuitua, jota voidaan käyttää huonekaluverhoiluun, öljyn imeytykseen tai vaikkapa puutarhojen kasvualustoiksi. Lumpun viimeinen leposija on jätteenpolttolaitos. Mutta ennen tuota viimeistä

MITÄ KULUTTAJA VOI TEHDÄ? Dahlbon mukaan paljonkin. Ensin on syytä katsoa peiliin ja pohtia, voisiko vaatteita hankkia vain tarpeeseen. Ja kun vaatteita hankkii,

MITÄ?

Tekstiilivirrat Suomessa ○○Suomalainen hankkii uusia tekstiilejä keskimäärin 13,2 kiloa vuodessa. ○○Suomessa poistuu vuosittain käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiilejä. ○○Kaikkien kuluttajien tekstiilijätteen määrä sekajätteessä on lähes 54,3 miljoonaa kiloa. ○○Poistotekstiilejä keräävät Pirkanmaalla mm. Nextiilipaja, Pirkkalan Kieppi ja LeVeTex.

Lähde: ympäristöministeriö ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy

liekkiä kierrätyspajat ja muut uudet toimijat pyrkivät tekemään kaikkensa, ettei vaate päätyisi poltettavaksi. RAAKA-AINEKESKUSTELU on Käpin mukaan virinnyt neljän viime vuoden aikana ja voimistuu jatkuvasti. Aikaisemmin vaatteiden polttamista pidettiin itsestäänselvyytenä, mutta nyt tilanne on lainsäädännön ja globaalin kiinnostuksen vuoksi muuttunut. – Vaate nähdään raaka-aineena ja pohditaan, miten sen kiertoa voitaisiin pidentää. Myös tieto lisää tuskaa. Tieto huonoista työolosuhteista ja lapsityövoiman käytöstä sekä ilmastonmuutoksesta on vaikuttanut kuluttajiin ja tätä kautta myös yrityksiin. – Jokainen vaatefirma haluaa antaa hyvän kuvan itsestään sosiaalisessa mediassa. Se kuinka syvällistä ympäristön hyväksi toimiminen oikeasti on, on toinen juttu. Toisille merkitsee vain imago, Käppi sanoo. Tällä hetkellä tekstiilijäte on kuntien vastuulla. Niin kutsuttua tuottajavastuumallia

noudatetaan muun muassa pakkausjätteen kohdalla, eli tuotteita valmistavat tai maahantuovat yritykset jakavat kulut, huolehtivat pakkausjätteen keräyspisteistä ja käyttävät raaka-aineen uudelleen. Miksei tällainen malli voisi toimia myös vaatteiden kohdalla? – Vastustus vaatefirmojen puolelta on melko kovaa, ja nettikauppa olisi eriarvoisessa asemassa, Käppi toteaa. Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperän mukaan vaateliikkeet pelkäävät juuri joutuvansa nettikauppojen maksumiehiksi. Nettikaupat saavat kilpailuetua, jos tavalliset liikkeet maksavat niidenkin osuuden tuottajavastuusta. Kyse on EU:n laajuisesta yrityksestä saada verkkokaupat mukaan kantamaan vastuuta, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet laihoja. Dahlbon mukaan Turussa ja pääkaupunkiseudulla on kuitenkin kokeiltu erilaisia keräyssäiliöitä ja niiden sijoituspaikkoja. Hankkeissa on ollut mukana ammatikorkeakoulua ja jätehuoltofirmaa. Myös osa vaateyrityksistä, kuten H&M ja Seppälä, on lähtenyt keräämään poistotekstiilejä omissa liikkeissään. H&M JA SEPPÄLÄ liittyvät myös hankkeeseen, joka voisi puskea Suomea kohti uutta kansainvälistä menestystä. Kyseessä on Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden Ioncell-pilotti, jossa puuvillajätteestä valmistetaan tekstiilikuitua. Samaa teknologiaa voidaan soveltaa myös selluloosaan ja kierrätyspahviin. VTT:n idea voitti helmikuussa H&M:n Global Change Award -kilpailun 2700 ehdotuksen joukosta. Seppälän taas olisi tarkoitus tuottaa protomallisto kuidusta valmistetusta neuloksesta. Käppi on iloinen pilotin menestyksestä. Myös Poistotekstiilit ry on toiminut projektissa asiantuntijaroolissa. Salmenperäkin peukuttaa VTT:n tuloksia. Vaikuttaa siltä, että Suomen tekstiilikierrätys on pienen piirin hyvissä käsissä. – Oikeastaan pilotteja on meneillään useampia ympäri Suomea, mikä on hyvä asia. Mutta toivoisin, että kenttä olisi nykyistä tiiviimpi, jotta saataisiin yhdessä aikaan Suomen kannalta merkittäviä innovaatioita, Käppi sanoo. Salmenperä uskoo Käpin tavoin Suomen mahdollisuuksiin löytää tekstiilijätteestä uusi teollisuudenala ja vientituote. – Suomessa voitaisiin tehdä laadukkaita lähtöraaka-aineita. Nyt olisi hyvät markkinat, kun muissa Pohjoismaissakaan ei ole tällaista toimintaa. Saara Kallio

18 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Virtuaalikakkulat vievät tulevaisuuteen TEKNOLOGIA Virtuaalitodellisuuslasien

sanotaan mullistavan peliteollisuuden. Lasien avulla voi myös käydä elämysmatkalla tai olla osa kohtausta pornoelokuvassa. VUORISTORATA tekee silmukan ja tunnen kiitäväni radalla pää alaspäin. Mahani pohjasta kouraisee. Otan Oculus Rift -virtuaalitodellisuuslasit pois silmiltäni ja palaan Tampereen yliopiston Oasikseen, informaatiotieteiden oppimis- ja tutkimustilaan. Virtuaalitodellisuuslasit ovat uusi mediamuoto, jota tähän asti on nähty lähinnä fiktiossa. Lasit peittävät käyttäjän koko näkökentän. Päätä kääntämällä kuvakulma virtuaaliympäristössä muuttuu saaden aikaan immersion, eli virtuaalitodellisuuteen uppoamisen tunteen. – Kyseessä ei ole pelkkä tekninen myyntijippo tai ohimenevä villitys, vaan ensimmäisen sukupolven virtuaalitodellisuuslaite, kertoo Paavo Happonen. Happonen on virtuaalitodellisuuden hyöty- ja pelisovellusten kehittäjä. Hän on ollut lasien kanssa tekemisissä vuodesta 2013,

kun kehittäjät ja innokkaat harrastajat saivat käsiinsä niiden ensimmäisen kehitysversion. ENSIMMÄISISSÄ laseissa kuva oli sumea. Virtuaalimaailmassa ei pystynyt liikkumaan, ainoastaan katselemaan ympärilleen. Lasit aiheuttivat käyttäjälleen pahoinvointia. – Myöhemmin opittiin, että kun kaapataan ja korvataan ihmisen aistikokemukset näin radikaalisti, niitä täytyy kunnioittaa. Kokemuksen sisäinen toiminta ei saa olla ristiriidassa henkilön todellisen liikkeen kanssa, Happonen kertoo. Jälkimmäisissä versioissa kuvaruutu on saatu tarkemmaksi ja pään liikkeen seuraaminen on kehittynyt. Käyttäjä voi liikkua vapaasti virtuaalisessa tilassa käyttäen apunaan peliohjainta tai omaa kehoaan. Suuri edistysaskel virtuaalimaailmassa on

käsien liikkeen jäljitteleminen. Sen ansiosta käyttäjä voi käsitellä virtuaalisia esineitä. INNOKAS peliharrastaja Eero Rantanen on kokeillut laseja Tampereen yliopistolla Oasiksen demopeleillä. – Uskon, että esimerkiksi pelihahmon näkökulmasta kuvatuissa peleissä tämä tulee toimimaan. Se vaatii kuitenkin vielä kehittämistä ja kokeilemista, Rantanen sanoo. Vuoristorata-demo oli vasta lämmittelyä. Seuraavaksi Rantanen lähtee virtuaalilaseilla hylättyyn sairaalaan kauhupeliin. Erityisesti tällaisissa peleissä lasien vahvistama immersio vaikuttaa paljon kokemukseen. – Varsinkin jos on vielä kuulokkeet päässä, säikähdykseen on vaikea valmistautua, Rantanen kertoo. VIRTUAALITODELLISUUSLASIEN ensisijainen kohderyhmä ovat pelaajat. Virtuaalitodellisuuden hyötysovelluksia voidaan käyttää myös esimerkiksi tilasuunnittelussa, robottien etäohjauksessa, lääketieteessä ja kokemusterapiassa sekä elämysmatkailussa. Facebookin omistamana firmana virtuaalilasien valmistaja Oculus VR tulee muutta-

”

Tulevaisuudessa pääsee tapaamaan toista virtuaalisesti kasvotusten.

Paavo Happonen, sovelluskehittäjä

maan myös sosiaalista kanssakäymistä. – On selvää, että tulevaisuudessa pääsee tapaamaan toista virtuaalisesti kasvotusten, sanoo Happonen. Teknologian edelläkävijänä aikuisviihde tulee olemaan merkittävässä asemassa muun muassa esityskaappauksien kehittämisessä. Se on teknologia, joka tulee näkymään julkisemmin virtuaaliteatterina. Virtuaalitodellisuudessa elokuvia ei tarvitse katsoa kuvaruudulta. – Jos esitys kaapataan kolmiulotteisesti, voi katsoja olla itse keskellä esimerkiksi Hamletin näytöstä tai sitten pornokohtausta. Teknologian puolesta se on sama asia, kertoo Happonen. Teksti ja kuva Minja Rantavaara

Virtuaalitodellisuuslasit peittävät koko näkökentän niin, että käyttäjä tuntee siirtyvänsä toiseen maailmaan. Eero Rantanen kokeilee laseja Tampereen yliopistolla.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 19

HYMYTOIMITTAJA

OLLI PIETILÄINEN

NÄIN KOIN

Tessa Toni

toni.tessa.t@student.uta.fi

Peukalonäppäryydestä on tullut modernin parisuhteen määrittäjä. YHÄ USEAMPI rakkaustarina saa nykyisin alkunsa pienen pienestä peukalon liikkeestä. Älkääkä yrittäkö ymmärtää tätä väärin: tarkoitan tietenkin Tinderiä. Peukalolla pyyhkäistään tykkäämisen merkiksi puhelimen ruudulta syvälle sieluun tuijottavan unelmien uroksen tai naaraan kuva oikealle. Jos pärstä ei houkuttele, odottaa vasemmalle puolelle pyyhkäisemisen takana ikuinen unohdus. Tulevaisuuden mies- ja vaimobuffetissa riittää peukalolle selattavaa. Ujon littipeukun kohottaminen puolisoehdokkaalle baarin narikassa kotiinlähtöä vihjaavaksi merkiksi on utuinen muisto vain. Puoliso löytyy puhelimesta helpommin kuin koskaan aikaisemmin.

TOIMITTAJA SEAN RICKS juontaa uutta Perjantai-televisio-ohjelmaa yhdessä toimittaja Pekka Vahvasen kanssa. Viikoittainen ohjelma lähetetään suorana Tampereen TTT-klubilta Yle TV1:ltä. Vieraat keskustelevat liveyleisön edessä leppoisan Ricksin ja totisemman Vahvasen kanssa isoista teemoista. Viime jakson aiheena oli brändäys. Juontaja Ricksin brändi syntyy hymystä. – Mun pitää hymyillä niin maan perhanasti, hän kertoo ohjelmassa.

MUISTILISTA 18.–24.2.2016 TORSTAI

PERJANTAI

HANNA TUULONEN

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. HARJOITTELU YK:SSA JA EU:SSA

PAHKASIKANÄYTTELY

KIRJAILIJAN POLKU -PANEELI

RAVINTOLAPÄIVÄ: KELICAFE

BULGARIALAISIA TANSSEJA

SKANDINAVIAN VAELLUSKULTTUURI

VAPAALLA -AFTERWORK

Infoa ja kokemuksia harjoittelusta.

Rakenna Pahkispropellihattu ja osallistu näyttelyopastukseen.

Paikalla Viitaakatemian entisiä opiskelijoita kertomassa omasta reitistään kirjailijaksi.

Keliakianuorten gluteeniton kahvila. Myynnissä muffinsseja, brownieta ja sämpylöitä.

Opi bulgarialaisia tansseja. Aiempaa kokemusta ei tarvita.

Luento jokaiselle, joka haaveilee Pohjois-Skandinaviassa vaeltamisesta.

Tutustu Tamperetalon orkesteriin. Tapaaminen aulassa.

Ilmainen

5€

Ilmainen

Tampereen yliopisto, Linna-rakennus, sali K109 Kalevantie 5, Tampere klo 16–17.30

Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5, Tampere klo 15–17

Sampolan kirjasto Sammonkatu 2, Tampere klo 13–15

Tampereen stadion, voimistelusali 3 Ratinan rantatie 1 klo 17–18.30

Kirjasto Leija, Koivumäentie 2, Ylöjärvi klo 18

Tampere-talo Yliopistonkatu 55, Tampere klo 17

Keliakialiitto, Hammareninkatu 7, Tampere klo 12–15, maksu käteisellä

KUN HAAVIIN on tarttunut se oikea rakkauden hauki, kehittyy peukalotyö Tinderistä tutuksi tulleesta swaippailusta yhden suosituimman yhteydenpitosovelluksen, Whatsappin, näpyttelyyn. Jos parempi puolisko ei pysty pötköttämään fyysisesti kainalossa, on jatkuva yhteys silti taattu. Whatsapp näyttää näppärästi, milloin kullalla on sama sovellus auki ja ovatko lähetetyt viestit löytäneet oikeaan osoitteeseensa. Whatsapp-yhteyden ylläpitämisen lisäksi kultua kuuluu tägätä Instagramissa hauskoihin ja hellyyttäviin otoksiin, ja Snapchatissa aktiivisinta viestittelykaveria kuvaavan sydämen tulee löytyä seurustelukumppanin nimimerkin vierestä. Snapchatissa tekstin näpyttelemisen voi korvata lyhyillä ääni-, kuva- tai videoviesteillä. Kun ruudulta näkee, että viesti on avattu eikä vastausta ala kuulua, saattaa oman näyttöpäätteensä äärellä odotteleva puoliso tuskastua. Käsinkirjoitettujen rakkauskirjeiden viikkoja kestävä odottelu tuntuu vieraalta, kun vaihtoehtona on vastaanottaa pienempi kuin kolme -merkkiyhdistelmä rakkaudentunnustukseksi tässä ja nyt. Jos rakkauden kaivo tulee tägättyä, snäpättyä, twiitattua ja whatsapattua kuiviin, voi parisuhteen päättämiseen ottaa mallia entisen pääministerimme Matti Vanhasen ja hänen ex-morsiamensa Susan Ruususen perinteisestä tekstiviestierosta. PARISUHTEEN elämänkaareen löytyy sovelluksia jokaiselle sormelle. Välillä on kuitenkin hyvä antaa peukaloiden levätä ja nostaa katse puhelimen näytöstä kohti kumppanin filtteröimättömiä kasvoja. Ehkä jopa puhua vähäsen. Kun 140 merkin maksimipituuden voi unohtaa, saattaa rakkaudentunnustus saada täysin uuden muodon. Vaikka punaisena sykkivä sydänemoji pomppaa puhelimesta nopeasti silmille, ei se pysty korvaamaan rinnalle painetun korvan alta kuuluvaa hiljaista pamppailua.

tammi

helmi

Hirvieläinonnettomuudet Suomessa 2014

maalis

huhti

Varo hirveä syyssäällä

touko

kesä

heinä

elo

syys

loka

marras

joulu

KEVÄÄLLÄ 2016 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: USVA TORKKI