Utain 12/2013

12/2013

ajassa 2

kartalla 4

luotain 8

näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

Suomen ainoa Tampereen Pispalassa tönöttää Suomen ainoa haulitorni. Kartalla s.5

Suspension on roikku­misen taidetta s.10

Linnan pöytähopeita ei Tampereelle s.14

Survivalistille tärkeintä on selviytyä s.16

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

5.12.2013

Avaus

Nadja Mikkonen

Kuvataideopiskelijoiden valmistuminen vaarassa

nadja.mikkonen@uta.fi

Katarina Sällylä

Laitetaan suomalainen sisu jakoon.

Suomi täyttää 96 vuotta. Vuosien aikana on ehditty sisällissotia, epäillä ruotsin kielen tarpeellisuutta ja liittyä Euroopan unioniin. Ja nyt täällä on maahanmuuttajiakin. Vähemmästäkin mieli järkkyy.

Paitsi ettei järky. Jos järkkyisi, ei moni­kaan planeettamme paristasa­ dasta itsenäisestä valtiosta olisi ole­ massa. Sisällissodat, kielikysymykset ja muutto­liike koskevat koko maailmaa, eivät vain lintukotoamme.

Ajoittainen identiteettikriisi on ymmärrettävää. Isovanhempamme olivat sodassa. Kahden sukupolven takainen sota oman päätäntävallan puolesta on monen muistissa. Kan­ sallisidentiteetin menettäminen pe­ lottaa, koska itsenäinen historiamme on lyhyt.

Suppuun sulkeutumisen sijaan suomalaisten hyveiden opettaminen muille voisi pönkittää itsetunto­amme.

Meidät tunnetaan rehellisyydestä ja sisusta, sitkeydestä ja perinteistä.

Jaetaan niitä siis muillekin. Näytetään esimerkkiä.

Monet Suomeen tulevat maahan­ muuttajat ovat maista, joissa oma pää­ täntävalta on uhattuna tai menetetty.

Historiasta me suomalaisetkin tun­ nemme ajan, kun oma hallituksemme, siis naapurimaan valta, sorti Suomea.

Ruotsalaisia meistä ei silti tullut, ja venäläisiksi emme halunneet. Meistä tuli suomalaisia, jotka muistavat oman menneisyytensä.

Eikä suomalaisuus niin heikkoa ole, että se kaatuisi myötätuntoon muita kansoja kohtaan.

Kuvataiteen opiskelijan J-P Röykän mielestä linjan lakkauttaminen on suuri menetys Tampereen kulttuurielämälle.

Viimeiset kuvataiteilijat valmistuvat Tam­ pereelta vuoden 2015 loppuun mennessä, jos opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ei myönnä jatkoa tutkinnonanto-oikeuteen.

Se tarkoittaa sitä, että ainakaan ensim­ mäisen ja toisen vuoden opiskelijat eivät ehdi saada tutkintoa Tamkista. OKM päät­ tää koulutuksen jatkumisesta joulukuun puolessa­välissä.

– Opiskelijoiden kanta on se, että meil­ le tulevat opiskelijat haluavat valmistua Tamkista. Opiskelijat ovat reagoineet tähän tilanteeseen hyvin voimakkaasti, ja ymmär­ rän sen täysin. He ovat tulleet Tamkiin saa­ maan hyvää nykytaideopetusta.

Osa opiskelijoista on heti ilmoittanut, ettei aio suorittaa tutkintoansa loppuun jos sitä ei voi täällä tehdä, Tamkin kuva­ taiteen koulutuspäällikkö Juha Suonpää kertoo.

Toisen vuosikurssin opiskelijan Ville Tarken tarkoituksena on yrittää suorittaa koko tutkinto loppuun 3,5 vuodessa. Nor­ maalisti tutkintoon opiskellaan 4 vuotta.

– Meillä toisen vuoden opiskelijoilla on vielä jonkinlainen mahdollisuus valmistua Tampereelta. Tilanne on aivan eri ensim­ mäisen vuoden opiskelijoille, joilla ahdis­ tuksen tunteet ovat varmasti kovat.

Tarke pitää koulutusohjelman lopettamis­ suunnitelmia tylyinä ja absurdeina. Tarke kertoo myös, että vaikka mitään lopullisia päätöksiä ei vielä ole tehty, suunnitelmilla on jo ollut vaikutusta koulutuksen tasoon.

– Kurssejamme on karsittu vaivihkaa.

Koulutuksemme supistaminen vaikuttaa ammattilliseen taitoomme.

Lain mukaan opiskelijat voivat jatkaa opiskeluaan ja valmistua ohjelmastaan jos­

sain toisessa oppilaitoksessa. OKM päättää opiskelijoiden puolesta nämä sijoituspaikat.

Lähin opiskelupaikka löytyisi Kankaanpääs­ tä, Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

– Tamkiin on tultu nimenomaan Tamkin takia. Esimerkiksi Samk on aika kaukana meidän profiilistamme. Ne ovat ihan eri taidekoulut. Meillä on oma, hyvin erottau­ tuva profiili kuvataiteen koulutusohjelmien kentässä, Suonpää kertoo.

Tamkin opiskelijat ovat järjestäneet lukui­ sia tempauksia saadakseen huomiota tilan­ teelleen. Muun muassa alastonmalli rauta­ tieasemalla ja adressi Krista Kiurulle ovat kuuluneet tamkilaisten toimenpiteisiin.

– Opiskelijathan ovat se kaiken A ja O, hei­ dän takia koko tätä järjestelmää pyöritetään, Suonpää sanoo.

Alma Onali, Meri Vainiomäki

⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Reetta Tervakangas (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Jari Hemmilä, Petteri Hiltunen, Marjo Kuronen, Arttu Kärkkäinen AD: Pekka Selonen

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Aamulehti laskuttaa Bitcoinin arvo pian verkkosisällöstä ei laskenutkaan

Keinonenä haistaa syövän virtsasta

Aamulehti lisää verkkosivuilleen si­ sältöä, josta maksetaan erikseen. Muutos tapahtuu vuodenvaihteen jälkeen. Maksul­ linen sisältö koostuu kehitysjohtaja Seppo Rothin mukaan pidemmistä aineistoista ja paperilehden artikkeleista. Tähän mennes­ sä ilmaiseksi tarjotut sisällöt pysyvät pää­ osin maksuttomina.

– Media-alan tilanne pakottaa etsimään uusia tulonlähteitä verkostakin, Roth sanoo.

Helsingin Sanomat pystytti maksumuu­ rin ensimmäisten suomalaisten sanoma­ lehtien joukossa marraskuussa 2012. Rothin mukaan on aikaista päätellä mitään Helsin­ gin Sanomien esimerkistä.

Aamulehti valitsi maksumuurin sijaan mallin, jossa vain tietystä sisällöstä mak­ setaan. Aamulehden tavoite on, että kä­ vijämäärät pysyisivät uudistuksen myötä ennallaan.

Digitaalisen valuutan , bitcoinin, arvo teki maanantain vastaisena yönä hie­ noisen laskupiikin. Valuutan arvon orastava lasku kääntyi nousuun kuitenkin jo samana päivänä.

Marraskuussa rajusti nousseen bitcoinin arvo ylitti kuun lopussa 1 000 dollaria. Kuun alussa valuutan arvo oli vielä hädin tuskin 200 dollaria.

Bitcoineja varten verkosta tulee ladata bitcoin-lompakko. Valuuttaa voi hankkia ostamalla tai tietokoneella louhimalla.

Vuonna 2009 syntynyt globaali maksu­ väline on hiljalleen yleistynyt. Suomessa maksutapaa käyttää vasta noin 10 yritystä.

– Erilaista on ainoastaan se, että pankki­ kortin ja maksupäätteen sijasta käytetään kännykkää ja tietokonetta, joensuulaisen herkkupuoti Mokkamaan yrittäjä Pekka Laine sanoo.

Tamperelaisten yliopistojen kehittä­ mällä keinonenällä on onnistuttu havaitse­ maan syöpäsolujen hajua. Tampereen yli­ opiston lääketieteen yksikön dosentin Niku Oksalan mukaan tähänastiset tulokset ovat merkittäviä.

– Tulokset ovat lupaavia, vaikka tutki­ musta on takana vasta pari kuukautta.

Hanke on teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittama projekti. Tutkimukseen on myönnetty rahaa vajaat 600 000 euroa.

Oksala arvioi, että lisärahoitusta tullaan hakemaan.

– Puolentoista vuoden aikana meidän on löydettävä sairaudet, joissa nenä toimii hyvin.

Tamperelaiset yliopistot toteuttavat tut­ kimusta yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa.

Nadja Mikkonen

Niina Kellinsalmi

Nette Tuominen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

utain.uta.fi

Kymmeniä ihmisiä vapautetaan orjuudesta vuosittain Suomessa Ihmiskauppa Auttamisjärjestelmä toimii, mutta tavoittaa vain osan uhreista.

50–60 ihmistä tulee vuodessa ihmis­

kaupan uhrien auttamisjärjestelmään, joka on osa Joutsenon vastaanottokeskuksen toimintaa. Se tarjoaa esimerkiksi majoitusta ja oikeudellista apua. Tällä hetkellä avun pii­ rissä on kokonaisuudessaan 144 henkilöä.

Yksi hyväksikäytön muoto on työperäi­ nen hyväksikäyttö. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uhri tekee orjan lailla töitä. Hänelle on voitu sanoa, että hän on valtavasti velkaa, ja sen maksuun menee vuosia. Työpäivät voivat olla epäinhimillisen pitkiä. Uhria voi­ daan hakata ja uhata väkivallalla.

– Lähes kaikissa työperäisissä hyväksi­ käyttötapauksissa rikos on tapahtunut Suo­

Katarina Sällylä

messa, sanoo vastaanotto keskuksen johtaja Jari Kähkönen.

Kaksi kolmasosaa auttamisjärjestelmän asiakkaista on työperäisen hyväksikäytön uhreja. Keskukseen tulee myös seksuaa­ lisen hyväksikäytön uhreja. Heidän tapa­ uksessaan rikos on usein alkanut LänsiAfrikasta, ja he ovat tulleet seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi Välimeren maissa.

Ihmiskaupalla on myös muita muotoja.

– Maailmalla on nähty viitteitä rikoksiin pakottamisesta. Muita muotoja ovat elin­ kauppa, ja pakkoavioliitoissakin voidaan joissain tapauksissa puhua ihmiskaupasta.

– Ihmiskaupan uhria on voitu pelotella to­ della paljon. Esimerkiksi, jos kysyy häneltä, tekeekö hän työtä omasta tahdostaan, hän saattaa vastata myöntävästi, vaikkei tekisi.

Voi olla, että häntä tarkkaillaan, kertoo Mirjam Sokka Tampereen V.A.L.O. – ei orjuu­ delle ry:stä.

Apua saa esimerkiksi siten, että poliisi tekee henkilöstä ehdotuksen auttamisjär­ jestelmään. Uhri voi myös ilmoittautua itse.

Kielitaidottomuus altistaa hyväk­ sikäytölle.

– Kokemukseni mukaan uhrien suomen kielen taito on usein puutteellinen. Se altis­

taa hyväksikäytölle. He ovat työnantajalta tulevan tiedon armoilla. Joskus uhri voi osa­ ta ottaa esimerkiksi ruokatilauksen vastaan, mutta ei mitään muuta, Kähkönen sanoo.

Monille oman maan ulkopuolelle lähte­ minen on houkutteleva vaihtoehto.

– Nähdään, että oksa on vihreä ulko­mailla.

Monella on iso perhe elätettävänä. Pettymys on suuri, kun joutuukin hyväksi­käytetyksi eikä voi tarjota perheelleen elantoa.

Uudelleen uhriutumista pyritään ehkäise­ mään antamalla avun saajille tietoa heidän oikeuksistaan Suomessa.

Elise Tamminen

Tampereen nuoriso ei löytänyt taloaan Nuoret Tuore nuorisotalo jäi 40 000 kävijän päähän tavoitteestaan.

Viime vuonna Monitoimitalo 13:n toi­ minnanjohtajalla Jukka Etu-Seppälällä oli huima tavoite: 100 000 kävijää vuodes­ sa. Jotta tavoitteeseen olisi päästy, kävijä­ laskurin olisi pitänyt naksahtaa reilut 8 300 kertaa kuukaudessa.

Toteutunut kävijämäärä oli kuitenkin 5 000 kuukaudessa, eli 60 000 vuodessa.

Tavoitteesta jäätiin siis vajaaksi 40 000:llä.

Yksin pelaava Hugo Hannikka, 9, löysi Monitoimitalo 13:lle kavereiden ohjastamana

Etu-SeppäläN mielestä tavoite ei ollut liian kunnianhimoinen, ja se pidetään ensi vuonna samana.

– 100 000 on ideaalitavoite, ja siihen suuntaan ollaan koko ajan menossa.

Etu-Seppälän ratkaisu käyttövajeeseen on toiminnan tehostaminen. Ongelmallisia ovat erityisesti aamupäivät, jolloin lapset ja nuoret ovat vielä koulussa. Näille tunneille

on pyritty etsimään käyttäjiä muista ikäryh­ mistä.

Monitoimitalon budjetti on tähän asti ol­ lut 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Budjettia leikataan, mutta se ei Etu-Seppälän mukaan liity kävijämäärään. Kunnallisena toimijana taloa ei myöskään lopeteta herkästi kannat­ tamattomana.

– Leikkaukset eivät johdu siitä, että oli­ simme hoitaneet asiamme jotenkin huo­ nosti. Säästöt pyöritetään tasapuolisesti kaikille toimialoille.

Nuorisotalon säästöt tehdään ensisijai­ sesti henkilökuluista, jotta nuorille suun­ nattuihin palveluihin jäisi yhtä paljon rahaa kuin ennenkin.

Suurin osa nuorista kuulee nuorisotalos­ ta kaverilta tai tutustuu siihen kouluvierai­

lun kautta. Miten kävijöitä sitten saataisiin lisää?

– Näkyvyyden eteen ei ole tehty tarpeeksi.

Meillä ei ole erillistä markkinointibudjettia, vaan nettisivut ovat pääviestintäkanava, Etu-Seppälä sanoo.

Odotettua vähäisemmästä kävijämää­ rästä huolimatta talon käyttäjät ovat tyy­ tyväisiä. Pelikonsolialueelta ja tietokone­ huoneesta saa toiminnanjohtajan mukaan hätistellä viimeisiä pois talon sulkeutumis­ aikaan.

Kädentaitopajoissakin riittää kävijöitä ja äänityshuone on jatkuvasti varattuna.

Päihteettömät diskot ja keikat puolestaan vetävät taloon kerrallaan monisatapäisiä bileyleisöjä.

Milla Lappalainen

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Someturismia Rovaniemellä

Nuorisotyöttömyys Joulukortit voi kasvaa Pirkanmaalla lähettää kännykästä

Lapset luovat joulumielen

Rovaniemi äänestettiin huhtikuisen Social Media Tourism -tapahtuman isännöi­ jäksi tiistai-iltana 3.12 – osuvasti Faceboo­ kissa. VisitRovaniemi.fi -matkailusivuston markkinointisuunnittelija Kaisa Heiskari kertoo, että voitto vaati ääniä myös Suomen ulkopuolelta.

– Some valjastettiin tietysti käyttöön, mutta hyödynnettiin myös perinteisempää viestintää.

Kansainvälisen järjestäjän Think! Global Median odotetaan tuovan tapahtumaan 200:a matkailualan ammattilaista. Opiske­ lijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden osallistujien määrä on vielä epäselvä, mut­ ta parhaimmassa tapauksessa kävijöitä on useita satoja.

Viidettä kertaa järjestettävää Social Media Tourism -tapahtumaa ei ole aikaisemmin isännöity Euroopassa.

Pirkanmaan nuorisotyöttömyys kasvaa.

Alle 25-vuotiaita työttömiä on tänä vuonna ilmoittautunut työvoimatoimistoon noin 4 200. Kasvua viime vuoden vastaavasta ajankohtasta on lähes neljännes.

– Tyypillinen nuori työtön on keskitason koulutuksen hankkinut mies, jolla saattaa olla työkokemusta tai jopa korkeakoulutut­ kinto, mutta joka ei tästä huolimatta löydä töitä, kertoo Juha Salminen Pirkanmaan ETY-keskuksesta.

Luvuista huolimatta Salmisen uskoo, että nuorten työttömyyden kasvu on maltillista.

– Nykyiset nuoret eroavat aikaisemmista sukupolvista. Vietetään välivuosia, tehdään pätkätöitä ja mietitään, mitä tulevaisuudes­ sa halutaan tehdä.

Myös rakenteelliset syyt, kuten armeija ja opiskelu, vaikuttavat nuorten työttömyy­ teen.

Postin uudessa mobiilisovelluksessa käyt­ täjät voivat lähettää postikortteja suoraan älypuhelimistaan.

Lokakuussa käyttöön otettu sovellus on ke­ rännyt parin kuukauden aikana kymmeniä tuhansia käyttäjiä.

Mobiilisovelluksen kautta voi tilata kor­ tin, joka postissa tulostetaan ja lähetetään haluttuun osoitteeseen. Käyttäjä voi valita valmiin kortin tai lähettää oman kuvan ter­ vehdyksineen.

Itellan tuotepäällikkön Marianna Tuomiston mukaan kortin voi lähettää känny­ kän kautta myöhempään kuin perinteisen joulukortin, viimeistään 18. joulukuuta.

– Omien kuvien lähettäminen on todella suosittua. Lapset, koirat ja lomat ovat pe­ rinteisesti yleisimpiä aiheita. Jouluiset ku­ vat yleistyvät nyt joulukuun aikana, sanoo Tuomisto.

Joulukalenterista kertovan jut­ tuni kohokohta oli vierailu päiväkodis­ sa. Alaikäisten haastattelua ja kuvaa­ mista määrittävät tarkat eettiset ohjeet.

Juttu kannatti tehdä Domuksen päiväkodis­ sa, jolla on valmis mediastrategia. Reportaa­ simallinen kerronta peittää alleen sen, että yhteistyö pienten lapsien kanssa on haas­ tavaa. Toimittaja ujostuttaa ja villiinnyttää lapsia.

Myyntikatsauksen hoidin soittokierrok­ sella. Ennen nopeita työvaiheita uppouduin joulun historiaa käsittelevään kirjallisuu­ teen. Sampolan kirjaston mukavat työnte­ kijät olivat koonneet teoksia erilliseen tee­ mahyllyyn jo marraskuussa.

Toimittajan työssä voi kehittyä myös lii­ kuttavien kokemuksien kautta. Kiltin seson­ kijutun tekeminen oli mukavaa vaihtelua maailmantuskalle.

Aino-Maija Kupias

Leo Pahta

Milja Leikkari

Leena Pihkala

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Katarina Sällylä

Domuksen päiväkodin aamupiirissä valmistaudutaan jouluun. Laulu- ja leikkihetkissä pukeudutaan tonttulakkiin.

Joulu kurkistaa luukusta Perinne Joulukalenterimuodissa näkyy lelusesonki. Myös nostalgiset

kartonkikalenterit käyvät kaupaksi vaikka tarjolla on myös krääsäkalentereita.

Domuksen päiväkodin aamupiirissä kilistellään tonttulakkien kulkusia. Hattivatti-ryhmän lapset toivottavat aamukäheällä äänellä huomenta. Uniset silmät alkavat tuikkia, kun lastentarhaopettaja Saara Ilvessola kaivaa esille Tipsu-tontun vartioiman korin. Tonttu valitsee korista tämänpäiväisen joulukalenterin avaajan.

Arpaonni osuu 4-vuotiaaseen Rauli Tervakankaaseen. Hän saa poimia seinään kiinnitetyn talon muotoisen kalenterinpalasen. Luukun takaa löytyy hiiriä, joulupalloja ja lelukaupan ikkunasta kertova loru. Poika kiertää dinosaurussukat kahisten ja ujo hymy kasvoillaan näyttämässä kuvaa aamupiiriläisille. Sen jälkeen hän saa mennä lastentarhaopettaja Katri Nenosen johdattamana katsomaan komeroon rakennettua tontun kotia.

– Salaperäinen tontun koti aiheuttaa täällä suurta jännitystä, kertoo Nenonen.

Joulukalenterit ovat tuoneet suomalaisille lapsille iloa jo 100 vuotta. Ennen adventtikalenterin saapumista joulun tuloa

laskettiin nimipäiviin viittaavilla hokemilla, kuten ”Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan” ja ”Antti joulun aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa”.

Varhaiset joulukalenterit olivat itsetehtyjä. Vähitellen huopapaloista tai tulitikkuaskeista kootut kalenterit saivat rinnalleen partiolaisilta ostetun kaupallisen kalen­terin.

Koristeelliset kalenterit olivat silloisen kirjapainotaidon mestarinäyte. Paatoksellinen kuvitus toimi joulun ajan kuvaraamattuna.

Nykymarkkinoilla kuva- ja suklaakalenterien lisäksi myydään arpa- ja kosmetiikkakalentereita. Kaivattu joulu tulee päivä päivältä lähemmäksi myös kalenterikynttilöiden ja tv-ohjelmien myötä.

Koskikeskuksen Suomalaisen kirjakaupan myymäläpäällikön Hanna-Liisa Onnelan mukaan perinteisille kalentereille riittää kysyntää. Suosituimpia ovat postitettavat korttikalenterit ja Muumilelukalenterit.

– Muumit ovat keräilykamaa aikuisillekin. Edellisvuosien figuureja myydään nettihuutokaupassa, Onnela kertoo.

Kalevan Prismasta kerrotaan lasten maailman elävän sesongeittain, mutta klassikkojen pysyvän suosiossa. Teollisista elintarvikkeista vastaava Janniina Ranta-aho kertoo Fazerin sinisen joulukalenterin loppuvan ensimmäisenä. Myös Kinder- ja Haribo-kalenterit ovat kysyttyjä. Tavallisillekin tuotteille löytyy kuitenkin ostajia.

– Euron maksava peruskalenteri pitää pintansa vuodesta toiseen, sanoo Ranta-aho.

Domuksen päiväkodin lapsilla on joulu-

kalenteri myös kotona, osalla jopa useampia. Luukkuja avataan monta kerrallaan.

Suosituimpia teemoja ovat Minni Hiiri, Lentsikat-elokuva ja Skylanders-peli. Myös Rauli Tervakangas avasi aamulla oman kalenterinsa.

– Luukusta tuli käpälä. Kerroin siitä vain äiskälle, kertoo tonttulakkinen poika.

Leena Pihkala

”

Muumit ovat keräilykamaa aikuisillekin.

Hanna-Liisa Onnela, Suomalainen kirjakauppa

Mikä?

Adventtikalenteri ○○Joulukalenterit saapuivat Suomeen Saksasta noin 100 vuotta sitten. ○○Aluksi joulukalentereita levittivät etenkin partiolaiset, joille kalenterimyynti on osa tämänkin päivän varainhankintaa. ○○Fazer toi suklaa­kalenterit Suomeen 1970-luvulla.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

Punaisen tuvan arvoitus maamerkki Pispalan keskellä, 55 metrin korkeudessa keikkuu pieni, punainen tönö.

Salaperäinen mökki herättää ihmetystä ja saa ulkopaikkakuntalaisen mielikuvituksen laukkaamaan. Kuka siellä asuu? Saako sinne mennä? Miksi siellä loistavat valot iltaisin?

Pispalan tornin todellinen tarina kuu-

Teppo Moilanen

lostaa ensin aivan Aku Ankasta reväistyltä.

Tornista on pudoteltu sulaa lyijyä erikokoisten seulojen läpi alhaalla odottaviin vesisammioihin. Ilmalennon aikana lyijy pyöri ja pisaroitui hauleiksi. Tornin juurella on tiilinen haulitehdas, jossa haulit sitten kuivattiin, seulottiin ja kiillotettiin. Lähialueen naiset ompelivat juuttipusseja, joissa haulit myytiin eteenpäin. Pispalan Haulitehdas oli kannattava yritys, sillä metsästysintoisessa Suomessa paukkuja tarvittiin.

Tietokirjailija ja Pispalan Moreeni ry:n puheenjohtajan Jari Niemelän mielestä haulitorni ansaitsee paikkansa.

– Meillä Tampereella on Suomen ainoa haulitorni, olkaamme siitä ylpeitä. Onhan torni Pispalan ja koko Tampereenkin maamerkki, käyntikortti ja erikoinen rakennus, joka kertoo erikoisesta teollisuushistoriasta.

Ja on se sitä paitsi todella hienon näköinen viritys!

Salaperäisyyttä haulitornin tarinasta silti löytyy. Haulitehtaan työväestö koostui kahdesta suvusta, Heinäsistä ja Järvensivuista. Tehtaan omisti Karl Hjorth perheineen. Sukujen ja tehtaan johdon välillä oli elinikäiset salassapitosopimukset.

– Aikoinaan haulien valu oli ”salatiedettä”. Haulitehtaan työntekijöiden piti visusti pitää valmistusmenetelmä omana tietonaan. Ei saanut kertoa kenellekään, mitä lyijyn sekaan ja missä suhteessa sekoitettiin, jotta kilpailijat eivät olisi päässeet jyvälle, Niemelä kertoo.

Hjorth ei kuitenkaan voinut kilpailla Neuvostoliitosta tuotujen halpojen haulien ja kotimaisten tehdaspatruunojen kanssa.

Vuonna 1909 alkanut toiminta lopetettiin vuonna 1972, ja tulet sammutettiin lyijypatojen alta. Hjorth olisi halunnut purkaa haulitornin, mutta Tampereen kaupunki osti ja pelasti punaisen mökin, josta oli tullut vuosien saatossa tärkeä maamerkki kaupungille. Nykyään kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni huolehtii tehdasrakennuksesta, ja Haulitehdas toimii juhla- ja kokoustilana.

Nyt ylämökissä ei ole juuri mitään muuta paitsi valo, joka on laitettu sinne palamaan ihmisten iloksi. Tampereen Sähkölaitos maksaa sähkön koko tornin spottivalaistukseen. Kiipeilemään ei kuitenkaan saa mennä, se on turvallisuussyistä kielletty.

– Onhan se hienoa, että torni on pimeänä aikana valaistuna. Se tuo paljon sympatiaa ja iloa ihmisten mieliin, ja sähkölaskukin on ihan naurettavan pieni tähän henkiseen hyötyyn verrattuna, Niemelä sanoo.

Alma Onali

Pispalasta saatiin hauleja joka piippuun.

Monet vanhat rakennukset Tampereella ovat purku-uhan alla, mutta Pispalan haulitorni on asemakaavalla suojeltu.

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Teppo Moilanen

Valmentaja lisäsi maastavedon Sadun harjoitusohjelmaan kesäkuussa. Tällä kertaa hän teki toistoja 90 kilolla.

Voiman koukuttama fitness Satu Pesonen aikoo pudottaa puolet painostaan ja

nousta kilpalavalle Body Fitness Masters -sarjassa keväällä 2015.

Elokuussa 2012 Satu kyllästyi isona ole­ miseen. Projektin alkuhetkellä painoa oli kertynyt 112 kiloa, joista suurin osa 20 viime vuoden aikana. Vielä lukiossa hän urheili paljon, mutta lasten syntymät ja kiireinen elämä näkyivät vartalossa.

– Kauneusihanteeni on kuitenkin aina ollut sporttinen ja lihaksikas. Kävimme lapsena jopa katsomassa kehonrakennus­ kisoja.

Isokokoisena urheileminen tuntui epä­ miellyttävältä. Kun muutosprojekti alkoi, salilla viimeiseen tikkiin viritetyt ihmiset tuijottivat arvioiden hänen jokaista liiket­ tään. Ensimmäinen harjoituskerta personal trainerin kanssa tuntui kuolettavalta, mut­ ta samana päivänä Satu varasi ajan uuteen treeniin.

Koukku oman kehon rääkkämisen muo­ dostui nopeasti. Vuosi aloittamisen jälkeen Satu oli hikoillut kehostaan pois 30 kiloa.

– Ymmärrän muutoksen vain kehitysku­ via katsoessani. Päivittäin tutut kuitenkin kommentoivat, kuinka pieni minusta oli tullut.

Vaikka Satu on lyhyt, pieni on väärä ad­ jektiivi kuvaamaan hänen nykyistä ulko­ muotoaan. Tamperelaisella kuntosalilla le­ vypainoja tangon päihin heittelee raamikas, voimakas ja näyttävä nainen. Kun muutosta vuoden aikana alkoi tapahtua, moni Satua seurannut ihminen kyseli, miksi nainen harjoittelee niin määrätietoisesti ja syö kurinalaisesti.

Kommentit lämmittivät hänen mieltään, ja ajatus kisoihin tähtäämisestä pyöri Sadun mielessä pitkään. Lopulta asia lyötiin luk­ koon tämän vuoden syyskuussa. Varsinai­ nen kisavalmennus aloitetaan noin vuosi ennen lavalle nousemista.

– Luotan täysillä valmentajiini, sillä kaikki on suunniteltu valmiiksi puolestani. Minun täytyy vain treenata.

Satua aktiivisesti valmentava personal trainer Harri Forsberg kuvailee naista in­ tohimoiseksi ja kovapäiseksi treenaajaksi, joka on kasvanut nopeasti kiinni voimai­ lulajiin. Hän uskoo, että Sadun pää kestää hyvin koko ajan raskaammaksi muuttuvan harjoittelun.

JOkaisella edesmenneellä kilolla on

hintansa. Satu on laskenut, että ensimmäi­ sen vuoden valmennus maksoi hänelle tu­ pakka-askin verran päivässä. Kustannukset askeettisesta, mutta ravinteikkaasta ruuasta ja kymmenistä lisäravinteista tulevat val­ mennusmaksujen päälle. Hän kuitenkin haluaa antaa kaikkensa, jotta jokainen tehty harjoitus näkyy jälkeenpäin vartalossa.

Harrastus on muuttunut laihduttamises­ ta elämäntavaksi, josta Satu saa valtavasti mielihyvää.

– Haluan olla vahva, mutta kisalavalla ketään ei kiinnosta, mikä on ennätykseni maastavedossa. Tärkeintä on lihaksen koos­ tumus ja muoto. Tästä kurinalaisuudesta on pinnallisuus kaukana.

Nette Tuominen

Tunika on räätälöity Sadulle perheen asuessa Kiinassa vuonna 2009.

Kuka?

Satu Pesonen ○○Tamperelainen 39-vuotias kolmen lapsen äiti. ○○Työskentelee Ikeassa ravintolatyöntekijänä. ○○Tällä hetkellä opintovapaalla työstään. ○○Opiskelee Jämsän ammattiopistossa erä- ja luonto-oppaaksi. ○○Osallistuu huhtikuussa 2015 Body Fitness Masters -luokan kilpailuihin Helsingin Kulttuuritalolla.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

Neulojen avulla tasapainoon Terveys Monet hakevat apua sairauksiinsa akupunktiosta.

Sillä hoidetaan sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita.

KAtarina Sällylä

Kommentti Pieni pisto Työnnän kieleni ulos. Tois­ tan tämän pari kertaa kummas­ tuneena. Eija Tuumi toteaa, ettei ole mikään selvännäkijä.

Kielen ominaisuudet antavat tietoa elimistön tilasta.

Tuumi kertoo, kuinka kiina­ laisessa lääketieteessä diagnoo­ sin tekeminen alkaa heti, kun ihminen kävelee sisälle hänen vastaanotolleen. Ulkoinen ole­ mus, puhe, iho ja liikehdintä kaikki kertovat hänelle jotain.

Seuraavaksi ojennan molem­ mat käteni pöydälle kämmenet ylöspäin suunnattuina. Tuumi tarttuu ranteisiini ja tunnustelee pulssiani. Perusinformaation li­ säksi hän kysyy hoitoa hakeval­ ta aina diagnosoidut sairaudet ja mahdollisen muun lääkityksen.

Huoneen keskellä on hieron­ tapöytä, jonka päälle käyn ma­ kaamaan. Tuumi tekee selkääni kuppausta, erästä kiinalaisen lääketieteen hoitomuodoista.

Hän kuumentaa lasiset kupit, jotka tarttuvat ihooni, ja liikut­ telee niitä edestakaisin. Ihossa tuntuu pieni paine ja kiristys. Se on todella rentouttavaa. Aku­ punktiota minulle tehdään vain parilla neulalla. En ehdi jän­ nittää ollenkaan, niin nopeasti neulat laitetaan. Pisto on pieni ja kivuton. Neulakammoisetkin ovat siitä kuulemma selvinneet.

Milja Leikkari

Akupunktio on tuhansia vuosia vanha hoitokeino. Se on saanut alkunsa Kiinassa, missä sen opit ja ideologiat on alun perin muotoiltu. Sillä on nykyään vankka asema perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä.

Suomessa ja muissa länsimaissa aku­ punktio on kiistelty hoitomuoto. Siitä käy­ tetään usein termiä uskomushoito, jolla tarkoitetaan sitä, ettei menetelmän päte­ vyydestä ole tarpeeksi luotettavaa näyttöä.

Tämä nimitys viittaa myös plasebo-efek­ tiin, eli akupunktion sanotaan vaikuttavan ihmisten terveydentilaan vain sen takia, että potilaat uskovat vahvasti akupunktion tehoon.

Nykyään akupunktiohoitoa on kuitenkin tarjolla Suomessa melko paljon.

Kiinalaisen lääketieteen asiantuntija Eija Tuumi hoitaa ihmisiä neuloilla ja muilla perinteisillä hoitokeinoilla ammatikseen.

Hän toteaa, että länsimainen akupunktio ja perinteinen kiinalainen akupunktio ovat kaksi eri asiaa.

– Fysioterapeutit ja lääkärit käyttävät yleensä akupunktiosta vain tiettyä rajat­ tua osaa apuna esimerkiksi migreeniin tai kivunlievitykseen. He eivät tee diagnoosia ihmisen oireista noudattaen samoja periaat­ teita kuin me.

Myös akupunktioon valmistavissa koulu­ tuksissa on paljon eroja.

– Fysioterapeuteilla koulutus saattaa kes­ tää pari viikonloppua, tai sitten sitä ei ole ollenkaan. Kiinalaisessa lääketieteessä se kestää 3 vuotta, sanoo Tuumi.

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen parissa olennaista on se, että diagnoosia teh­ täessä ihmistä tarkastellaan kokonaisuute­ na. Tunteet ovat kytköksissä ulkoisiin oirei­ siin. Myös ihmiskehon läpi virtaava energia vaikuttaa hyvinvointiin. Jos tämä energia ei virtaa tasaisesti, ihminen voi sairastua.

– Jos ihminen ei ole tasapainossa, tämä aiheuttaa oireita. Neulahoidolla pyritään nimenomaan saamaan potilas takaisin ta­ sapainoon.

Akupunktiosta hakevat apua usein ne, jotka eivät ole saaneet apua vaivoihin­ sa muualta. Eija Tuumi kohtaa työssään laajan joukon erilaisia oireita ja sairauksia.

Hän kertoo, että ihmisillä on paljon niska- ja hartiaseudun jännitystiloja. Kiire ja paineet näkyvät myös ihmisten stressin ja sen eri oi­ reiden lisääntymisenä.

– Kun edessä on tiukka työviikko tai vaik­ ka esiintymistilanne, rentoutumiseen hae­ taan jo etukäteen apua neulahoidosta.

Milja Leikkari

Akupunktion lisäksi kiinalaiseen lääketieteeseen kuuluvat muutkin hoitomuodot. Eija Tuumi tekee perinteistä kuppausta lasikuvulla.

8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Tampereen V.A.L.O. aikoo aloittaa oman tavoittavan työnsä ensi keväänä. Mirjam Sokka kertoo, että haavoittuvassa asemassa olevien auttamiseksi voi tehdä paljon.

Lämmintä välittämistä Auttaminen Tampereella neulottiin sukkia haavoittuvassa asemassa oleville naisille.

Pehmoiset paketit lähtivät matkaan Tampereelta. Vapaaehtoisten neulomien villasukkien tehtävänä on tuoda lämpöä turkulaisille thai-hierojille ja turkulaisten erotiikkaliikkeiden työntekijöille.

Kampanja kesti syyskuusta marraskuun loppuun, ja siihen osallistuivat yksityishenkilöt. Joululahjat toimittaa perille V.A.L.O. – ei orjuudelle ry. Tavoitteena on tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja osoittaa välittämistä.

– Thai-hierojat painavat usein pitkää päivää ja tekevät paljon töitä. He eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan, koska eivät osaa suomea, sanoo Mirjam Sokka Tampereen V.A.L.Osta.

Suomen lain mukaan pakottaminen sukupuoliyhteyteen tai seksuaaliseen tekoon on rikos.

Naiset saattavat kuitenkin ryhtyä hierojiksi tietoisina siitä, että työnkuvaan voi kuulua myös seksipalveluiden tarjoamista, jolloin heitä ei varsinaisesti pakoteta.

– Heidän kulttuurissaan on normaalia myydä seksiä, eikä heillä välttämättä ole muita vaihtoehtoja. He ehkä luulevat, että se on täälläkin pakko, jos heiltä pyydetään seksipalveluita, vaikka heidän ei tarvitse suostua seksin myyntiin, Sokka toteaa.

Poliisin mukaan on syytä epäillä, että thai-hierontapaikoissa tarjotaan yleisesti seksipalveluita. Ihmiskaupasta ei ole aina kyse.

Jos villasukkia jää kampanjassa yli, ne viedään A21:n turvataloon ihmiskaupan uhreille. A21 on kristillinen ihmiskaupan vastainen järjestö. V.A.L.O. on kristillispohjainen yhdistys, jonka tavoitteena on löytää haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä sekä ihmiskaupan uhreja. Yhdistys toimii Turussa, Tampereella ja Lahdessa.

– Haluamme auttaa uhreja pääsemään jaloilleen ja ystävystyä heidän kanssaan, Sokka sanoo.

Turussa valolaiset ovat vieneet thaihierojille pieniä lahjoja Hope-seurakunnan puolesta.

He haluavat jutella naisten kanssa ja mennä vaikkapa kahville.

– Kerran valolaiset menivät erään thaihierojan luokse. Hän oli ollut 8 vuotta Suomessa. Valolaiset antoivat lahjansa hierojalle, ja tämä murtui kyyneliin. Hän sanoi, että tämä on ensimmäinen kerta, kun kukaan suomalainen on osoittanut hänelle minkäänlaista rakkautta, Sokka kertoo.

Elise Tamminen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

Katarina Sällylä

Apu viedään perille vaikka venäläiseen vankilaan

K ata r i n a S ä

l ly

lä

hyväntekeväisyys Merja Haapalehto pakkaa joka kuukausi autonsa

täyteen ruokaa tai vaatteita ja ajaa Viroon, Latviaan tai Venäjälle. kaikki alkoi siitä, kun Merja Haapa­ lehto 12 vuotta sitten opiskeli helluntai­ seurakunnan raamattukoulussa. Koulusta tehtiin paljon lähetysmatkoja Viroon. Reissuilla syttyi halu auttaa toisia, ja Haapalehto tiesi, etteivät matkat jäisi häneltä siihen.

– Muistan, että olin ensimmäisellä avustusreissullani todella innoissani. Olin kovin iloinen siitä, että voin tehdä jotakin hyvää.

mitä?

Yhdistykset ○○V.A.L.O. – ei orjuudelle ry on kristillinen yhdistys, joka etsii haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä sekä ihmis­kaupan uhreja ja haluaa auttaa heitä. ○○V.A.L.O. tekee myös kouluvierailuja ja lisää tietoisuutta ihmiskaupasta.

Yhdistyksen nimi tulee sanoista vapaus, arvo, laupeus ja oikeuden­ mukaisuus. ○○A21 on kansainvälisesti toimiva kristillinen järjestö, joka toimii ihmiskauppaa vastaan. ○○Hope on Turussa toimiva vapaa­seurakunta.

Haapalehto tekee humanitääristä työtä Valtakunnan Evankeliumi -yhdistyksen kautta. Yhdistys toimii täysin lahjoitusten varassa. Joskus vaatteita lahjoitetaan yhdistykselle niin paljon, ettei kaikkea pystytä edes ottamaan vastaan. Yhdistys tekee vuoden aikana 25–30 avustusreissua.

Haapalehto kiertää kahden muun naisen kanssa muun muassa vankiloissa ja päihderiippuvaisten kuntoutuskeskuksissa sekä Venäjän vähemmistökansojen parissa.

Paikan päällä, esimerkiksi Virossa, ruokapaketteja jaetaan autosta yleensä noin 200 ihmiselle. Tärkeintä Haapalehdon elämässä on perheen lisäksi avustustyön tekeminen.

– Saan auttamisesta valtavaa tyydytystä.

Mikään ei ole antanut minulle niin paljon kuin tämä työ.

Haapalehto kertoo tarinoita mat-

koistaan kasvot iloa ja kiitollisuutta täynnä.

Puhuessaan hän liikuttuu välillä kuitenkin myös surun kyyneliin.

– Vaikeinta tässä työssä on kohdata alkoholisteja ja narkomaaneja Virossa. On vaikeaa katsella heidän haluaan nousta jaloilleen, vaikka voimia tai mahdollisuuksia siihen ei ole. Eniten koskettaa se, että elämä on vienyt heidät siihen pisteeseen. Virossa

on onneksi vahvoja naisia, jotka pitävät perheistään huolta.

Sukupuolella on Haapalehdon mukaan erityinen merkitys avustustyössä. Hän uskoo, että hän voi tuoda harmaisiin ja rujoihinkin paikkoihin lämpöä, värejä ja äidillistä tuoksua, koska on nainen.

– Eräässä vankilassa pääsimme tervehtimään elinkautisvankeja, jotka pääsivät luoksemme poikkeuksellisesti ilman kahleita. Joukossa oli nuori poika, joka heittäytyi kaulaani. Hänellä oli niin valtava äidin ja sylin kaipuu.

jatkamaan. Uskon kautta hän on ymmärtänyt, että jokainen ihminen on tärkeä ja rakas. Työn tuottaman ilon lisäksi Haapalehto kertoo auttavansa siksi, että pystyy siihen.

– Olen vastuussa siitä, miten käytän taitoni. Hyvää voi aina tehdä.

Meri Vainiomäki

Meri Vainiomäki

Avustustyö on muuttanut Haapalehdon kuvaa omasta itsestään. Enää hän ei koe, että hänen tarvitsisi haalia ja tavoitella itselleen koko ajan jotakin.

Ensimmäisillä reissuillaan Haapalehdosta tuntui välillä siltä, että hänen mukavuuttaan oli jotenkin loukattu. Nykyisin mielessä on vain se, kuinka kaikesta itselle kertyneestä hyvästä voisi antaa vieläkin enemmän muille. Välillä työ saa Haapalehdon tuntemaan itsensä myös hyvin pieneksi.

– Haluaisin tehdä enemmän kuin mihin yksi ihminen kykenee.

Haapalehto ei osaa tarkkaan sanoa, mistä työn tuoma ilo syntyy. Hän kuvaileekin sitä ihmeelliseksi, aidoksi iloksi.

– Me emme vie eteenpäin seurakuntaa tai lahkoa, vaan sitä aitoa tunnetta, jonka olemme itse kokeneet.

Haapalehto uskoo, että pelkkä hänestä huokuva onni voi tarttua ihmisiin ja antaa heille voimia. Vaikka työ on välillä raskasta, se ei rasita häntä. Erilaisten tarinoiden ja ihmisten kohtaaminen motivoi häntä

Merja Haapalehto vie avustuskohteisiin vaatteiden ja ruuan lisäksi iloa ja voimaa.

10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Koukuissa Body Suspension Helsingin Nosturissa järjestettävässä

tapahtumassa roikutaan ihoon kiinnitetyistä koukuista.

Suspensio saattaa vaikuttaa ulkopuolisesta järjettömältä, mutta osallistujille kyse on itsensä voittamisesta.

Kuvat: Katarina Sällylä Teksti: Stina Kivinen

ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 11 11

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Donja Adamoun iho lävistetään koukkujen kiinnittämistä varten.

Lari Lahti sekoittaa lävistyksiin käytettävää desinfiointiainetta.

Supersankari Suspension Team järjestää Suspension Sunday -tapahtuman 4 kertaa vuodessa.

”

Kyllä se sattuukin, muttei niin paljon, kuin miltä se näyttää.

Donja Adamou, body suspension -harrastaja.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

Suspensioita on loputtomasti erilaisia. Donja Adamoun suspensiota kutsutaan resurrectioniksi, ylösnousemukseksi.

pottivalot loistavat kylmänvalkoista valoaan, kun tatuoitu ja lävistetty mies pujottelee valkoista köyttä väkipyörään Nosturin lavalla. Sillä on tarkoitus nostaa ihmisiä ilmaan, joten köyden on parasta olla laitettu oikein. Jussi Paradise on kuitenkin pujotellut köyden satoja kertoja ennenkin, joten hän tekee sen sujuvasti jutellessaan.

Köyden toisessa päässä on tarkoitus myöhemmin tänään roikottaa ihmisiä ihoon kiinnitetyistä koukuista. Tapahtuman nimi on Suspension Sunday.

mutta tietää, että voi tehdä sen turvallisesti.

Sitten kun pääsee sen koettelemuksen yli ja onnistuu, siitä tulee fiilis itsensä voittamisesta, kuvailee Jussi Paradise.

Body suspensionilla tarkoitetaan roikkumista ihoon lävistetyistä koukuista.

Tapa on alun perin lähtöisin alkuperäiskansoilta, joista useilla oli omanlaisiaan lävistys- ja roikkumisrituaaleja eri puolilla maailmaa.

Tämän päivän body suspension on lähtöisin Yhdysvalloista. Suomessa se alkoi kerätä kiinnostusta 2000-luvun alkupuolella, kun Jussi Paradise alkoi roikottaa ihmisiä ensin yksin ja myöhemmin Supersankari Suspension Teamin kanssa.

– Kyse on omien rajojen kokeilemisesta.

Tekee jotain, mikä tuntuu ihan älyttömältä,

Erilaisia roikkumisasentoja eli suspen­ sioita on loputtomasti. Koukkujen määrää ja sijoituspaikkaa voi vaihdella, ja niistä riippuu myös suspension aiheuttaman kivun määrä. Kymmenestä koukusta riippuminen sattuu vähemmän kuin painon laskeminen vain yhden koukun varaan.

Jussi Paradisen mukaan roikkujien määrä ei ole juuri vaihdellut vuosien saatossa.

Roikkujissa on hieman enemmän naisia kuin miehiä, mutta ero ei ole suuri.

– Tuskin tästä mitään suuren yleisön juttua ikinä tulee, on tämä sen verran pienen piirin harrastus, sanoo Paradise.

Mira Mäkilä ja Donja Adamou keikkuvat yhdessä Spinning Beam -suspensiossa.

Suspension Sunday on Supersankari Suspension Teamin järjestämä tapahtuma, jonne halukkaat voivat tulla roikkumaan ja kokeilemaan rajojaan. Tämänkertaiseen tapahtumaan on saapunut järjestäjien lisäksi 5 ihmistä, joista lopulta 3 päätyy vuorollaan roikkumaan väkipyörän varaan. Yksi heistä on Donja Adamou.

– Tästä on tullut minulle vähän sellainen ”level up” -juttu, eli aina täytyy kokeilla vaikeampaa ja vaikeampaa, kertoo Adamou.

– Roikkuessa tuntuu melko kova veto.

Kyllä se sattuukin, muttei niin paljon, kuin miltä se näyttää.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Teppo Moilanen

Teppo Moilanen

Rumasta ankanpoikasesta valtakunnan ylpeydeksi Itsenäisyysjuhla Ajatus

konsertti­talosta ehti kellua Tampereella vuosikymmeniä, ja taloa sorsittiin vielä sen rakennusvaiheessakin. Huomenna paikan päällä tehdään kuitenkin historiaa.

Tampere-talon toimitusjohtajalle, Paulina Ahokkaalle, on suuri ilo ja kunnia päästä tekemään itsenäisyyspäivän kaltaista kokonaistapahtumaa.

Tampere-talon rakentamisen aikaan ihmeteltiin hyvinkin paljon sitä, mitä järkeä Pohjoismaiden suurimmassa konsertti- ja kongressikeskuksessa oikein olisi ja miten se tulisi käyttöön, Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas sanoo.

Ahokas viittaa 1980-luvun lopun keskusteluihin, joissa talohanketta pidettiin suuruudenhulluutena. Vaikka Sorsapuiston tontti oli varattu konserttitalolle alustavasti jo vuonna 1959, monet eivät uskoneet sen tulevaisuuteen. Julkisivun kaakelilaatoitus leimasi talon rakennusvaiheessa ”Sorsapuiston huussiksi”.

Reilut parikymmentä vuotta myöhemmin joukko toimittajia kiertelee Tampere-talon tiloja ja kirjaa ylös, että linnan juhlissa ei tarjoilla tänä vuonna boolia.

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Tam-

pere-talossa ei nähdä mustamakkaran tai tanssin lisäksi myöskään linnan astiastoja tai pöytähopeita.

– Ei ole tarkoituksena rakentaa linnan tilaisuutta Tampere-taloon tällaisilla elementeillä. Presidentinlinnaa ei voi siirtää tänne, eikä se olisi edes tarkoituksenmukaista,

Käytännön valmistelut itsenäisyyspäivän vastaanottoa varten aloitettiin Sorsapuistosalissa puolitoista viikkoa sitten.

tasavallan presidentin ensimmäinen adjutantti Marko Kivelä sanoo.

Lisäksi televisiolähetykseen ei kuvata lainkaan perinteistä Kaartin soittokuntaa.

Kutsuvieraat kohtaavat kättelyjonossa Talvipuutarhan portaissa ensimmäisen televisiokameran. Presidenttipari kättelee vieraat Pienen salin aulatilassa kahta päätelevisiokameraa vastapäätä. Punaiselta matolta kutsuvieraat siirtyvät televisiokameroiden ja median kuvauskorokkeen ohi lämpiöihin, joissa tarjoillaan kuohuviiniä.

Kättelyn aikana kutsuvieraat ohjataan odottamaan juhlakonsertin alkua Isoon saliin, jossa televisiolähetystä voi seurata kankaalta.

Talo somistetaan erilaisilla kukituksilla ja juhlavalaistuksella. Kättely- ja vastaanottotilojen muokkaaminen on aloitettu puolitoista viikkoa ennen itsenäisyyspäivää.

Siksi juhlaa on jouduttu valmistelemaan päällekkäin tilojen muiden tapahtumien kanssa.

– Ei tällaista tapahdu meille ikinä, Yleisradion valaistusmestari Jorma Lehti sanoo.

Juhlaa edeltävällä viikolla kutsuvieraille lähetetään juhlakonsertin paikkaliput, ja median edustajat ohjeistetaan talossa toimimiseen. Samaan aikaan Tampereen Filharmonian ylikapellimestari saa käsiinsä konsertissa esitettävien kappaleiden nuotit.

Tänä päivänä Tamperetta eikä koko Pirkanmaata voisi Ahokkaan mukaan kuvitellakaan ilman Tampere-taloa.

– Tämä on osoittautunut ajan myötä hyvin ajattomaksi ja kesällä ja talvella kauniiksi rakennukseksi, jota on erittäin kaunis valaista, Ahokas sanoo.

Viime kevään uutinen itsenäisyyspäivän vastaanoton järjestämisestä Sorsapuiston kupeessa oli kaikkea muuta kuin uutisankka. Nokan koputtamista löydettiinkin niin juhlapaikasta kuin lyhyet leningit sallivasta pukukoodista.

Kaikesta huolimatta Tampere-talon Isossa salissa kajahtaa tänä vuonna ilmoille Porilaisten marssi.

Ei kunniaansa myö Tampere-talo milloinkaan.

Niina Kellinsalmi

Mikä?

Tampere-talo numeroina ○○Valmistui vuonna 1990. ○○Pinta-ala 27 000 neliömetriä. ○○Isossa salissa 1 771 normaalia tuolia. ○○Alle 5 minuutin kävely­ matkan etäisyydellä yli 600 hotellihuonetta. ○○Talon välittömässä yhteydessä 1 006 pysäköintipaikkaa. ○○5. kertaa peräkkäin TNS Gallupin kongressitalojen asiakastyytyväisyyskyselyn voittaja. ○○Vuoden 2010 kevääseen mennessä 5,3 miljoonaa vierasta.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

⋆⋆Mitä ihmettä?

Muotisanagate

Milka Valtanen

Mediapeliä

Mistä tahansa tulee Gate, kunhan toimittajat twiittaavat siitä tarpeeksi.

Yhdysvalloissa 1970-luvulla synty-

neen, Watergate-hotelliin liittyneen skandaalin jälkeen gate-liitettä on alettu käyttää kaikenlaisista mediakohuista puhuttaessa.

Suomalaiset gatet eivät kuitenkaan pääse merkityksellisyydellään aivan samalle tasolle alkuperäisen gaten kanssa.

Vilkasta yhteiskunnallista keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi perisuomalaiset, hakaristeiksi paljastuneet joulutortut.

Ruotsalaiset näkivät viattomissa joulutortuissamme natsisymboleita, ja sitä sitten

Milla Lappalainen

milla.m.lappalainen@uta.fi

päiviteltiin mediassa. Löytyipä hakaristejä Lapin yliopistostakin. Hakusanana oli tietysti #hakaristigate.

Mikä tahansa, mistä kiistellään julkisesti voi olla gate. Meillä on myös Himasgate, Greenpeace-gate ja Suomen kouluihin keskittyvä homegate. Viikonloppuna saamme varmasti seurata hameenhelmagatea itsenäisyyspäivän jälkilöylyissä.

Varkaat vievät vaatekaupoista paljon tavaraa. Liikkeet eivät paljasta todellista hävikkiään, koska ne varjelevat imagoaan.

Joku on varmaankin pöllinyt ne.

Stina Kivinen

⋆⋆Miksi näin?

Miksi sosiaalinen media on miljardien arvoista?

Rap-artisti Cheek järjesti marraskuussa mittavan tiedotustilaisuuden Ameriikan tyyliin.

Arvauksia paljastuksen sisällöstä vilisi internetissä päivien ajan.

Viestipalvelu Snapchat antoi rukkaset 3 miljardin dollarin tarjoukselle.

Kolmentoista työntekijän Instagram puolestaan myytiin miljardilla dollarilla, ja nyt ihmiset nauravat ”pienelle” kauppasummalle.

”Paljastanee seuraavan biisin sanat. Joku ”maapallo pyörii radallaan” ja se kertaa 300. Ähinää taustalle.”

J, iltasanomat.fi

Miksi nuorista ja tappiollisista some-yrityksistä maksetaan taivaallisia summia, Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund?

– Maksetut summat hieman kummastuttavat, koska yrityksille ei ole selvää, miten ne aikovat tehdä tulosta. Näillä yrityksillä on kuitenkin suuret käyttäjäkunnat. Hinnat perustuvat siis pitkälti odotuksiin.

Nyt sijoitus kalleimpiin some-yhtiöihin maksaa itsensä takaisin sadoissa vuosissa. Onko piensijoittajalla vaara menettää rahansa?

– Jos tekee sijoituspäätöksen pelkästään kurssikehityksen perusteella, voi mennä pahasti vikaan. Kannattaakin tutustua yritysten pitkän aikavälin toimintamahdollisuuksiin.

”Jos Cheek kerran sanoi näin: ’’lyötiin lukkoon tosi isoja suunnitelmia Warnerin jengin kanssa’’, niin uskoisin että hän suunnittelee jatkavansa musiikkiuraansa vähän laajemmalla kaavalla. Esim. aloittavansa tekemään englanniksi tai seuraava iso keikka stadionilla.”

Juhamatti Rahja, voice.fi

Miten ala muuttuu?

– Ne some-yritykset, jotka eivät keksi tapaa tehdä rahaa, todennäköisesti kuihtuvat pois. Osakkeen arvostus puolestaan säilyy, jos yritys keksii tavan rahastaa. Facebook on jo tämän tehnyt, mutta Twitter on vielä kysymysmerkki.

Milla Lappalainen

”Antaa sen tiedottaa ihan mistä huvittaa, kovin tärkeestä asiasta ei ole kyse. Ne ketä asia kiinnostaa saavat sen kyllä sitten selville kun tämä elämää suurempi tiedotustilaisuus millon on ohi. Asiaa ei varmaan tarvinne tämän enempää puida lehdissä?”

Elämän kevät, iltasanomat.fi

Perinteinen media tuottaa yhä paremmin kuin sosiaalinen media. Miksi ihmiset lappaavat rahaa someyritysten osakkeisiin?

– Facebook ja perinteinen media kumpikin tekevät rahansa mainoksilla. Markkinoilla uskotaan, että perinteisen median sisältö ja siten mainostajat siirtyvät vähitellen someen.

”Se menee Viidakon tähtösiin.”

Vierailija, vauva.fi Katarina Sällylä

⋆⋆Gradu paketissa

Suvanto Piia, ”Huoltoasema sosiaalisena ilmiönä ja muita huomioita. ABC vs.

Esson baari.” Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, 2013.

”Toimittajilla on oikeus valita haastatelta­ viaan tai jättää joku haastattelematta lehteen.

Artistilla on samanlainen oikeus valita toimittajia tilaisuuteen, jonka on itse järjestänyt.”

WespaMies, city.fi

Aino-Maija Kupias

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Suvannon tutkimus keskittyy erityisesti ABC-liikenneasemilla koettuun McDonaldisaatioon, millä viitataan yrityksen tapoihin hyödyntää raaka-aineita ja henkilöstöä tehokkaasti. ”Kolmanneksi paikaksi” ketjun konseptilla ei kuitenkaan päästä, sillä siihen tarvitaan lisää viihtyvyyttä korostavia tekijöitä sosiaalisen kanssakäymisen onnistumiseksi.

Aino-Maija Kupias

Perisuomalaiset tiernapojat toivat joulun tupaan monien lapsuudessa. Perinne on tuotu nyt tähän päivään, kun Twiernapoikien matkaa voi seurata sosiaalisessa mediassa.

Tiernapojat eivät ole jäämässä historian havinoihin. Suomalainen jouluperinne näyttää heränneen eloon vain uudessa ympäristössä. Neljä tiernapoikaa menneisyydestä ei välty matkallaan nykymaailman ilmiöiltä, mikä paistaa tähtipoikien twiiteistä Twitterissä. Suorasukaiset pohdinnat ovat nähtävästi olleet pimenevien iltojen ilo monelle palvelun käyttäjälle. Aihetunnisteella ”#twiernapojat” pääset matkaamaan näiden sosiaalisen median viihdyttäjien kanssa kohti joulua.

Niina Kellinsalmi

Myyjä kohauttaa olkiaan anteeksipyytävästi. Olen lenkkariostoksilla ja kaipaisin isompaa kokoa kokeilemistani kengistä. Tietokoneen saldon mukaan toivottua kokoa on vielä jäljellä, mutta hyllyssä on jäljellä vain pahvinen laatikko.

Kyseinen myyjä on ehkä uusi alalla, sillä yleensä ikävä totuus jätetään kertomatta. Monesti kuulee sanottavan, että kaikki kappaleet ovat hyllyssä.

Kaupassa työskennelleet kuitenkin tietävät, minne ”kadonneet” tavarat useimmiten joutuvat.

Vaatekaupat ovat haluttomia paljastamaan, kuinka paljon rekeiltä todellisuudessa anastetaan tavaraa. Ne ovat huolissaan brändistään ja kuvasta, joka median kautta välittyy kuluttajille.

Yksikään liike ei halua leimautua pitkäkyntisten paratiisiksi.

Usein menekki ja hävikki tarkentuvat vasta inventaarioissa. Hävikki on suurempi kuin moni kuluttaja kuvittelisikaan, ja se heijastuu suoraan myytävien tuotteiden hintaan. Jos liikkeistä ei vietäisi kassojen ohi yhtäkään vaatekappaletta, asiakas voisi ostaa tavarat halvemmalla.

Kuitatakseen tappiot kaupat paksuntavat katteita. Sisäänosto- ja ulosmyyntihinnan välisellä erotuksella maksetaan myös ne tavarat, joiden kotiin kiikuttamisesta kassa ei kilahda.

Rehellisen kuluttajan hintalapussa näkyy varkaan omalla luvalla ottama vaate. Näpistelijä varastaa siis vaatteiden lisäksi muilta shoppailijoilta.

Varastelusta uutisoidaan

usein poliisin tai vartiointiliikkeiden näkökulmasta, mutta kaupat itse kertovat siitä harvemmin. Kiinnijääneiden määrä ei kerro koko totuutta, sillä paljon tavaraa kävelee ulos ovista myyjien huomaamatta.

Varashälyttimet ja muut keinot estää luvatonta tavaravirtaa kehittyvät, mutta samalla näpistelijät keksivät uusia keinoja kiertää ne. Varas on aina askeleen edellä, eikä sen enempää turvaporttien ohittamiseen tarvitakaan.

Mediajulkisuuden vaikutus pitkäkyntisten määrään huolettaa liikkeitä.

Nettikeskusteluissa naureskellaan, miten helppoa vaatteiden näpistely onkaan. Tätä kaupat eivät halua julkiseen tietoon, vaan tappiot on helpompi kärsiä yksin.

Julkisuus on työkalu, joka tässä tapauksessa kiertää ruuvia väärään suuntaan. Uutisointi ei näyttäydy vaateliikkeille hyödyllisenä asiana, vaan siitä uskotaan jopa olevan haittaa. Tilanteen korjaaminen on vaikeaa, sillä se vaatisi kauppojen ulostuloa aiheesta.

16 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Survivalisti pärjää myös omillaan Selviytyminen Oskari-myrsky ravisteli Suomea joulukuun ensimmäisenä päivänä ja

pimensi 50 000 kotitaloutta. Sähkökatkoksen aikana kenties parhaiten pärjäsi survivalisti, jolle vaikeisiin aikoihin varautuminen on elämäntapa.

Kun lumimyrsky tukkii kotitien, varautuja ei jää saarroksiin. Hän on valinnut nelivetoisen autonsa poikkeustilanteita ajatellen ja arjen vaikeuksiin varautuen.

Survivalismia tutkinut valtiotieteilijä Santeri Ulkuniemi Tampereen yliopistosta kuvailee länsimaista survivalismia nimenomaan kuluttamisen tavaksi. Kulutuksesta ei kieltäydytä, vaan ostovoimaa suunnataan selviytymistarpeisiin ja -taitoihin.

Kriisitilanteisiin valmistautuvalle survivalismi ei ole harrastus vaan kaikessa tekemisessä vaikuttava tausta-ajatus. Kalastus- ja itsepuolustustaidot ovat yhtä

lailla hyödyllisiä kuin luonnonlääkinnän ja tuliaseiden tunteminen, jos on pärjättävä omillaan.

Yhdysvalloissa syntynyt survivalismi on levinnyt Suomeen melko maltillisessa muodossa. Ulkuniemi tarjoaa syyksi muun muassa suomalaisten maallistuneisuutta.

Täällä survivalismiin ei liity ennustuksia lähestyvästä tuomiopäivästä, vaikka Yhdysvalloissa myös uskonnollisilla skenaarioilla on kannattajansa.

Kulttuurimme ei myöskään ole ehtinyt kehittyä kovin kauas maatalousyhteis­ kunnasta. Suomessa vanhin sukupol-

vi muistaa vielä, millaista oli elää ilman hana­vettä, sähkölämmitystä ja mikroaterioita. Vain muutama vuosikymmen sitten selviytymistaidot kuuluivat arkipäivään.

– Toisaalta uusavuttomuus on nyt uusi normaali, ja siihen verrattuna kiihkotonkin survivalismi vaikuttaa suurelta varautumiselta, Ulkuniemi sanoo.

Kun Nokian vesikriisi saastutti hanaveden viikkokausiksi, poikkeustilanteisiin varautunut saattoi nostaa juomavetensä kaivosta. Vaikka suomalainen survivalisti pitää jalat maassa, valmistautuminen on usein mielessä kaikilla elämän osa-alueilla. Oma kaivo on suuri etu asuntokauppoja harkitessa.

Myös tulisijaa tarvitaan, sillä Suomen talvessa ei selviy-

dy ilman lämpöä, vaikka muut perus­­­tarpeet täyttyisivätkin.

– Paleltuminen on pidempien sähkö­ katkosten aikaan täysin mahdollinen kuolinsyy, Ulkuniemi kertoo.

Survivalismi ei kuitenkaan ole pelkkää omavaraisuuden harrastamista. Ulkuniemen mukaan vaikeisiin aikoihin valmistautuminen kumpuaa jonkinlaisesta keskiluokan ahdistuksesta. Länsimainen survivalisti tiedostaa, että yhteiskunta elää kestämättömässä tilanteessa, eikä hyvinvointivaltioon voi välttämättä tukeutua yllättävissä tilanteissa.

Survivalisti pyrkii varmistamaan ensisijaisesti oman selviytymisensä. Hän pysyy usein vaitonaisena elämäntavastaan ja suojelee yksityisyyttään myös muilta varautujilta, sillä tosipaikan tullen selviytyjät kääntyisivät luultavasti toisiaan vastaan.

Toisaalta ihminen on kuitenkin sosiaalinen olento, jolla on tarve muodostaa yhteisöjä.

– Yhteiskunnan romahtaessa survivalisti saattaa selviytyä omavaraisena erakkona, mutta pidemmän päälle sellainen ei ole mielekästä. Sosiaalisuus onkin perustarpeista ehkä kaikista vaikein turvattava, Ulkuniemi sanoo.

Mira Mannersola

Pe

t ri

Ka ng as

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 17

KATARINA SÄLLYLÄ

Näin koin

Meri Vainiomäki

meri.vainiomaki@uta.fi

Afrodite saattaa pian symboloida meille lihasten, terveyden ja oikeanlaisen ruokavalion jumalatarta.

Lihaksikkaan vartalon ihannointi ja palvonta ovat palanneet länsimaalaisen kauneusihanteen keskiöön maustamattoman rahkan kera. Elämmekö vapautumisen vai entistä kontroilloidumman kehon aikaa?

Instagramin kautta tutuksi tullutta sanontaa ’’Strong is the new skinny’’ voi kuvailla elämäntavaksi, jota yhä useampi tavoittelee. Lihaksikkaan vartalon kauneusihanne on vakiinnuttamassa paikkaansa niin markkinoilla kuin myös tavassamme käsittää kauneutta ja kehoa.

Senni Jokiniemi tallentaa muistonsa päiväkirjaan.

Paperilla ajatukset selkiävät kirjoittaminen Päiväkirja auttaa käsittelemään tunteita.

Historian opiskelija Senni Jokiniemi unohtaa hetkeksi koulustressin ja keskittyy itseensä. Hän avaa ruskeakantisen kirjan ja kirjoittaa yläreunaan päivämäärän.

Keksittyään hyvän aloituksen Jokiniemi kirjoittaa vapautuneesti. Omien sanojensa mukaan hän vaipuu flow-tilaan.

Jokiniemi aloitti päiväkirjan pitämisen tänä syksynä. Hän rustaa kirjan sivuille tekstin lisäksi piirroksia ja laulunsanoja.

Tärkein osa kirjoittamista on kuitenkin omien kokemusten ja tunteiden analysointi. Kirjoittaminen auttaa myös ongelmien käsittelyssä.

– Vaikka ongelmaa ei saisi ratkaistua, auttaa sen läpikäynti saamaan mielen­rauhan.

Kirjoittamalla tulee sinuiksi ongelman kanssa.

Myös terapeutit tunnustavat päivä­ kirjan kirjoittamisen mielenterveyttä hoitavat vaikutukset. Kirjallisuusterapiassa kuvaillaan omia tuntoja valmiiden tai itse kirjoitettujen tekstien avulla.

Kirjallisuusterapeutti ja psykoterapeutiksi parhaillaan opiskeleva Silja Mäki kertoo, että päiväkirja antaa kirjoittajalle mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja päivän tapahtumien pohtimiseen. Kirjoittaminen auttaa selkiyttämään ajatuksia ja paljastaa tiedostamattomia tunteita.

Mäen mukaan päiväkirjan kirjoittami-

Muistilista 5.-11.12.2013: Talvi-intoilijan muistilista

6.

7.

8.

9.

Tunnel­ moijan perinne

Marssijan tapahtuma

Kivisydämen sulattaja

Tähtifanin ilta

Aloita joulun odotus perinteisellä joulutorilla.

Osallistu opiskelijoiden soihtu­ kulkueeseen.

Käy katso­ massa Sai­ turin joulu -näytelmä.

Ilmainen

Ilmainen

Keskustori klo 17–19

Tampereen yliopiston päärakennus klo 16.30

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Marianne Minkkinen

Marianne Minkkinen, Milja Leikkari

5.

Torstai

nen saa oman elämän tuntumaan tärkeämmältä. Senni Jokiniemi kertoo samasta ilmiöstä.

– Tavalliset tapahtumat saavat suuremman merkityksen.

Jokiniemi haluaakin tallentaa myös arkista elämäänsä päiväkirjoihinsa. Siten hän toivoo välttävänsä sen, että hänen elämänsä jäisi unohduksiin.

Jokiniemeä viehättää ajatus siitä, että hänen kuoltuaan esimerkiksi omia juuriaan selvittelevä sukulainen tutkisi hänen päiväkirjojaan.

– Toisaalta päiväkirja on minulle keino pohtia asioita, toisaalta taas tapa tallettaa omaa elämää.

Maanantai

10. 11.

Tiistai

Keskiviikko

Laulajan unelma

Taiteellisen iltapäivä

Lapsen­ mielisen retkipäivä

Ihastele talvista tähtitaivasta.

Rakastatko joulua ja laulamista?

Suuntaa siis joululaulajai­ siin.

Tutustu jouluisiin taideteoksiin ja osta omat suosikkisi.

Koskaan ei ole liian van­ ha laskemaan pulkkamäkeä.

Peruslippu 30 euroa, opiske­ lija 15 euroa

5 euroa

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

Tampereen teatteri klo 14.30

Tampereen tähtitorni klo 19–21

Café Soolo Tamperetalossa klo 18.30

Rongankatu 1 klo 12–18

Pulkkamäkiä ympäri Tamperetta

Kauneusihanteet ovat aina kulttuurissa, ajassa ja historiassa kiinni olevia ilmiöitä. Tarvitaanko lihasta ja voimaa tämänhetkisen taloustilanteen takia? Vaikeiden aikojen keskellä tarvitaan entistä tiukempaa kontrollia ja markkinoita vauhdittavia hittituotteita.

Toisaalta keskittyminen yksityisiin huoliin häivyttää maailmanlaajuiset ongelmat näkymättömiin.

Lihaksista on kovaa vauhtia tulossa tämän päivän tärkein kauneutta määrittävä tekijä. Pakonomaisesta laihduttamisesta ollaan nyt pääsemässä eroon, mutta ovatko ruokavaliot ja kuntosalilaitteet sittenkin vain yksi korsetin uusista muodoista?

Lihaksisen vartalon kauneusihanne eroaa aikaisemmista siinä, että paineet kaatuvat kaikkien niskaan. Nyt voin tuntea kateutta myös keski-ikäistä miestä kohtaan, jonka peppulihakset ovat paremmat kuin omani. Vaikuttaisi siltä, että kauneusihanteet eivät ole enää niin sukupuolittuneita kuin ennen. Tämä ei kuitenkaan vihjaa maailman tasa-arvoistumisesta. Vertailu ja paineet eivät katoa, vaikka ihon läpi sojottavat kylkiluut vaihtuvatkin lihaksiin.

Oli kauneusihanne mikä hyvänsä, sitä määrittävät tietynlaiset normit.

Nytkään vartalon ei pidä olla vain vahva, vaan sen on oltava lihaksikas juuri tietyistä paikoista ja tietyn verran. Myös lihaksikkaalta keholta odotetaan tiettyä kokoa ja ulkonäköä. Kehomme eivät nytkään kokonaan pääse pakenemaan feminiinisyyden ja maskuliinisuuden odotuksia.

Laihan kehon ihannetta pystytään tavoittelemaan passiivisella tekemisellä. Treenattu vartalo taas vaatii oikeaa, aktiivista työtä ja omistautumista. Se vaatii elämäntapamuutoksen, jossa ruokavalio, vartalo ja terveys muodostavat pyhän kolminaisuuden. Tämä kauneusihanne tunkeutuu entistäkin syvemmälle ottamalla haltuunsa yhä useamman elämänalueen.

Kauneusihanne toimii kontrolloijana siksi, että se on jatkuvassa muutoksen liikkeessä, saavuttamattomissa. Ihanteen täydellisessä täyttämisessä voi kuitenkin vain ja ainoastaan epäonnistua.

Hittimusikaalin katsojamäärä ylitti asukasluvun reippaasti

yli 300 näytöstä veti katsojia reilusti Tampereen väkiluvun verran

Tamperelaiset 211 507 Katsojat 249 205

Suomen tähän asti katsotuimmain suomalaisen musikaalin Vuonna 85 vuosien 2006–2010 katsojamäärä suhteutettuna Tampereen asukasmäärään

LÄHDE: Tilastokeskus & TINFO

Syksyllä 2013 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin 3. vuosikurssin infografiikoita. tekijä: mira aaltonen

Teatterikaupunki Tampere