1/2017
ajassa 2
kartalla 6
Moreeni
Ökylammas lautasella Luomulihan kysyntä on kasvanut huimasti, mutta hinta on kuluttajalle yhä liian korkea. s. 6
luotain 8
näkymä 10
media 14
Pelkkää nousukiitoa Tampere-Pirkkalan lentokentällä haaveillaan aasialaisista turisteista sekä reitistä Saksaan. s.5
2 ajassa kartalla luotain näkymä media
5.10.2017 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS
Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i
@moreenimedia @moreenimedia Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Moreenimedia soundcloud.com/radio_moreeni
Moreeni Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 2489-5601 (painettu) ISSN 2489-5652 (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Moreenimedia/ Harjoitustoimitus Viestintätieteiden tiedekunta 33014 Tampereen yliopisto moreenimedia@uta.fi Julkaisija: Viestintätieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Elias Lahtinen (ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit ja uutistuottajat: Noora Hapuli, Minna Heikura, Merja Häikiö, Teemu Kakko, Anni Lehto, Pihla Loula, Erika Läärä, Mira Mannersola, Roosa Maskonen, Eveliina Mäntylä, Tuukka Tuomasjukka, Salla Varpula, Vanessa Weckström AD:t: Vera Arjoma, Orna Ben Lulu, Ville-Veikko Kaakinen, Camilla Magnusson, Pinja Naamanka, Sasu Riikonen, Irene Stachon, Heidi Tirri, Saara Tuominen Taittajat: Emilia Anundi, Tiina Hautamäki, Uwa Iduozee, Roosa-Maria Kauppila, Linda Manner, Onni Ojala, Sarita Piipponen, Leevi Vähälä Toimittajat: Eelis Bjurström, Veikko Eromäki, Anni Hakama, Hanna Huhtamäki, Ville Hyötylä, Sakari Hällfors, Helmi Hämäläinen, Ilmo Ilkka, Silja Järvensivu, Emilia Kallioinen, Elina Keinänen, Susanna Koivisto, Juho Korpela, Jenna Lempinen, Laura Läspä, Alina Mäkynen, Valtteri Mörttinen, Liisa Ovaska, Eero Pirinen, Pilvi Pitkäranta, Milla Pyyny, Annemari Rantala, Tittamari Rinne, Milka Rissanen, Piritta Räsänen, Roosa Salminen, Lotta Sillanmäki, Meri Suominen, Katariina Taleva, Emmi Tilvis, Ilona Tyystjärvi, Henriikka Uusitalo, Jussi Vainikka, Petra Viitanen, Samuli Virtanen, Tarmo Ylhävuori, Lala Ylitalo Valokuvaajat: Vera Arjoma, Orna Ben Lulu, Ville-Veikko Kaakinen, Paula Kaskimaa, Camilla Magnusson, Pinja Naamanka, Jenni Niemelä-Nyrhinen, Anu Pynnönen, Sasu Riikonen, Irene Stachon, Milla Talassalo, Heidi Tirri, Saara Tuominen
Katso kaikki tekijät verkosta: http://moreeni.uta.fi/toimitus
TAMPERE KAIPAA vuorokauden ympäri auki olevaa ruokakauppaa. Hatanpäällä ja Kalevassa sijaitsevat huoltoasemat palvelevat 24 tuntia vuorokaudessa, mutta ydinkeskustasta puuttuu aina palveluvalmis myymälä. Helsingissä niin sanottuja 24h-kauppoja on useita, mutta muualla Suomessa ne ovat harvinaisia. Helsinkiläisten lisäksi pienistä koko ajan auki olevista ruokakaupoista nauttivat ainakin turkulaiset, oululaiset ja rovaniemeläiset. Tampereella on hieno Rantatunneli ja kohta ratikkakin, olisiko aika jo kypsä ympärivuorokautiselle ruokakaupallekin? Tampereen pienillä ruokakaupoilla on myös toinen ongelma. Määrällisesti niitä on riittävästi. Ongelma paljastuu, kun kaupat sijoitetaan kartalle. Hämeenkatua pitää tallustella rautatieasemalta lähes Hämeenpuistoon asti ennen kuin ensimmäinen K-Market tai Sale tulee vastaan. Rautatieasemalta pieni ruokakauppa löytyy, mutta sekin sulkeutuu jo kello 23. Junia ja nälkäisiä matkustajia saapuu raiteille päivittäin pitkälle yli puolenyön.
ta ja Sokos puolestaan yhdeksältä, vaikka kauppoja olisi lupa pitää auki pidempään. Eikö esimerkiksi Tammelantorin ympäristön neljästä K-Marketista yksi sopisi paremmin Hämeenkadun sykkeeseen? Hämeenkatu on kiistatta Tampereen keskeisin paikka, joten 24 tunnin aukiololla varustettu kauppa olisi hyvä sijoittaa sinne. Näin molemmat edellä mainitut ongelmat ratkeaisivat yhdellä iskulla. Vuorotyöläi-
set ja turistit kiittäisivät etujoukoissa, eikä kukaan muukaan 24h-kaupasta mieltään pahoittaisi. Esimerkiksi baari-illan jälkeen bussia tai tulevaisuudessa ratikkaa odottaville ihmisille ruokakaupan hyllyt tarjoaisivat mieluisan vaihtoehdon hintaville pikaruokaketjuille. Voi myös olla, että ostoslistalla ollut maitolitra jäi päivällä ostamatta. Jussi Vainikka LEEVI VÄHÄLÄ
UniversityOfTampere
Maitolitra on saatava keskustasta yölläkin
STOCKMANN JA SOKOS tarjoavat Hämeenkadulla omat ruokakauppansa. Ne ovat kuitenkin piilossa suurten tavaratalojen uumenissa, eivätkä esimerkiksi turistit välttämättä tiedä niiden olemassaolosta. Stockmann sulkee ovensa jo iltakahdeksal-
⋆ ⋆UUTISANALYYSI
Ahvenanmaa ei itsenäisty omppukaupalla KATALONIAN kansanäänestys itsenäisyydestä aiheutti suuret mellakat, kun Espanjan poliisi kirjaimellisesti polki katalaaneja katuun. Katalonian itsenäistymishalut eivät heikentyneet väkivaltaisuuksien takia. Päinvastoin, alueen itsenäisyys ei ole koskaan ollut lähempänä. Katalonian kaltainen itsehallintoalue löytyy myös Suomesta Ahvenanmaalta. Itsenäistä Ahvenanmaata ajavan Ålands Framtid -puolueen Axel Jonsson sanoi tiistaina Uuden Suomen haastattelussa, että myös Ahvenanmaan itsenäisyydestä tulisi järjestää kansanäänestys. Jonssonin mukaan äänestys olisi mahdollinen, mikäli enemmistö Ahvenanmaan parlamentista kannattaa ideaa. Ålands Framtidin edustajia on parlamentissa 10 prosenttia. Jonsson arvioi, että ahvenanmaalaisista 20–30 prosenttia on itsenäisyyden puolella. Kataloniassa itsenäisyyttä kannattavien määrää on vaikea arvioida. Viikonlopun äänestyksessä noin 90 prosenttia kannatti itsenäistymistä, mutta moni itsenäisyyttä vastustava ei uskaltautunut uurnille mellakoiden keskelle. Puheet mahdollisesta itsenäistymisestä luovat myönteistä pöhinää niin Kataloniassa kuin Ahvenanmaallakin. Kyse on toki pitkälti populismista ja mielikuvien muokkauksesta, mutta jo pelkkään julkiseen keskusteluun pääseminen on mainosta itsenäisyyden puolesta taisteleville. YHTÄLÄISYYKSISTÄ huolimatta Katalonian ja Ahvenanmaan matemaattiset erot ovat suuria. Katalaanien osuus Espanjan väestöstä on noin 16 prosenttia, ahvenan-
”
Turismia on paljon, mutta ei Maarianhamina mikään Barcelona ole.
maalaisten Suomesta puolestaan noin 0,5 prosenttia. Katalonia on Espanjan vauraimpia alueita. Alueen bruttokansantuote on 19 prosenttia koko valtion osuudesta, joten Katalonia mahdollisesti selviytyisi ilman Espanjaa. Tilastokeskuksen mukaan Ahvenanmaan elintaso on Suomen korkeimpia ja kasvavimpia, mutta Ahvenanmaan pärjääminen ilman Suomen apua on mahdotonta. Ahvenanmaa on alueena pieni, ja sen bruttokansantuotteen osuus koko Suomesta on vain 0,6 prosenttia. Ahvenanmaalla majapaikkaansa pitävät Viking Linen ja Eckerö Linen pääkonttorit. Maakunta tuottaa yli 70 prosenttia Suomen omenoista. Turismia on paljon, mutta ei Maarianhamina mikään Barcelona ole. Maakunnan taloudellinen riippuvuus Suomesta on liian suuri. Itsenäinen valtio ei tule toimeen pelkällä ompun myynnillä. Ahvenmaan tulevaisuutta ajavan Ålands Framtid -puolueen tärkein tavoite on ruotsin kielen aseman säilyttäminen valtakielenä. Vaikka ruotsin kieli on ahvenanmaalaisille tärkeä, se tuskin riittää asukkaille saati parlamentille syyksi erottaa Ahvenanmaata Suomesta.
AHVENANMAAN itsenäisyys seuraavan vuosikymmenen aikana ei ole mahdollinen. Suomi tuskin häviäisi mitään, vaikka ahvenanmaalaiset äänestäisivät jatkostaan. Kunhan paikalle ei lähetetä karhuryhmää pamputtamaan ketään. Niin Katalonian kuin Ahvenanmaan kohdalla oman valtion perustamista rajoittaa se fakta, että uuden valtion syntyminen vaatisi itsenäisyyden virallisen tunnustamisen muilta mailta. Se on kuitenkin epätodennäköistä. Kataloniassa vaihtoehtona on alueen autonomisuuden lisääminen. Ahvenanmaalla mitään muutoksia tuskin tulee. Maakunnan yhteiselo Suomen kanssa on mallillaan yhden puolueen mielipiteistä huolimatta.
Ville Hyötylä hyotyla.ville@student.uta.fi
ajassa kartalla luotain näkymä media 3
Laatikkokauppoja keskitetään keskustaan KAUPPA Kauppaketjut lisäävät pieniä ruokakauppoja kasvaville alueille. Tampereen
Tammelantorin K-kauppakeskittymä jakaa asiakkaiden mielipiteitä. TAMPEREEN keskustan tuntumassa on huomattavan suuri määrä pieniä ruokakauppoja. Erityisen runsaasti niitä on Tammelantorin ympäristössä, jossa näköetäisyydeltä toisistaan on peräti neljä saman kauppaketjun K-Market-myymälää. K-Marketien määrän kasvun selittää osaksi se, että Kesko osti viime vuoden huhtikuussa Suomen Lähikaupan. Siwat ja Valintatalot ovat vuoden aikana muuttuneet K-Marketeiksi. Tammelan K-Marketeista entisiä Siwoja ovat Vellamonkadun ja Kullervonkadun myymälät. Keskon kauppiastoimintojen kehitysjohtajan Nuutti Rantatuvan mukaan usean kaupan ryppäissä on kyse myös siitä, että yritys lisää suurten asutuskeskusten lähikauppapalveluita. – Kaupungeissa nämä pienemmät kaupat ovat monille asiakkaille paras vaihtoehto arkiseen tarpeeseen. Keskon tavoin Pirkanmaan Osuuskaupalla on useita pieniä ruokakauppoja Tampereella. Määrällisesti Sale-myymälöitä on kaupungissa selvästi K-Marketeja vähemmän. Saleja on 13 kappaletta, kun taas KMarketeja on yhteensä 54. Osuuskauppojen sijottamisessa ratkaisevaa on muuttoliikenne ja alueiden asukasti-
lanne. Kehityspäällikkö Lea Suuripää kertoo, että POK kehittää paljolti jo olemassa olevia kauppoja niiden määrän lisäämisen sijaan. MOREENIMEDIAN haastattelemien K-
Marketin asiakkaiden mielipiteet Tammelantorin palveluista vaihtelevat. Osalle valikoima on riittävä, mutta toiset kaipaavat kilpailua. Joissain myymälöissä saatavilla olevat Postin ja Matkahuollon palvelut ovat asiakkaiden mieleen.
FAKTA
Siwat ja Valintatalot muuttuivat K-Marketeiksi ○○Kesko osti Suomen Lähikaupan huhtikuussa 2016. ○○Siwat ja Valintatalot muutettiin K-Marketeiksi vuoden aikana. ○○Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan sillä ehdolla, että Kesko asettaa 60 viraston määräämää Siwaa ja Valintataloa pakkomyyntiin. ○○Määräajassa kaupaksi meni kymmenen myymälää. Loput jäivät Keskon omistukseen.
”
Nyt joudumme ostelemaan ihan samoja tuotteita. Toivoisin tänne eri kauppoja. Anja Lahtinen
Kalevassa asuva Anja Lahtinen käy ruokaostoksilla Tammelassa, sillä hän kyllästyi Kalevan pieniin ruokakauppoihin. Hänen mukaansa kauppojen hyllyt olivat liian usein tyhjillään eikä valikoima ollut mieleinen. Tammelan K-Marketien palveluihin Lahtinen on tyytyväinen, mutta pitää saman ketjun kauppojen lukumäärää alueella turhan suurena. Hänen mukaansa kauppojen valikoima on liian samanlainen. Lahtinen toivookin, että Tammelantorin ympäristöön saataisiin myös toisen kauppaketjun myymälä. – Nyt joudumme ostelemaan ihan samoja tuotteita. Toivoisin tänne eri kauppoja.
KAUPPIAALLA voi Keskossa olla hoidettavanaan useita pienempiä kauppoja. Rantatuvan mukaan Kesko on pyrkinyt siihen vuodesta 2015 lähtien. Heinäkuussa Tammelan Puistokadulla vastakkain sijaitsevien K-Marketien kauppiaana yhdessä miehensä Matin kanssa aloittanut Hanna Mattelmäki kertoo, että kauppiaan näkökulmasta usean myymälän edut ovat kiistattomia. Esimerkiksi vuorosuunnittelussa voi käyttää työntekijöitä molemmissa kaupoissa. – Joustavuus lisääntyy, kun henkilökunnalle voi tarjota enemmän kehitysmahdollisuuksia, Mattelmäki toteaa. Mattelmäet saavat joulukuussa hoidettavakseen vielä kolmannenkin K-Marketin rautatieasemalta. Hanna Mattelmäen mukaan kaupat täydentävät toisiaan. Esimerkiksi Tammelan Puistokadun Vellamonkadun myymälässä tarjotaan Postin ja Matkahuollon palveluita.
Jussi Vainikka
LEEVI VÄHÄLÄ
Hanna Mattelmäki aloitti kahden vastapäisen Tammelan K-Marketin kauppiaana heinäkuussa.
4 ajassa kartalla luotain näkymä media
MILLA TALASSALO
Sushiravintolat kamppailevat pöpöjä vastaan LÄHES KOLMASOSALLA Tampereen sushiravintoloista on parannettavaa elintarvikehygieniassaan. Asia selviää tuoreista elintarvikevalvonnan Oivaraporteista. Sushiravintoloiden tilanne on parantunut alkuvuodesta. Tampereen kaupungin elintarvikevalvonta selvitti keväällä 18 sushiravintolan elintarvikeriskejä. Yli 60 prosenttia ravintoloista sai kehotuksen epäkohtien korjaamiseksi ja 11 ravintolaan tehtiin yksi tai useampi uusintatarkastus. Suurin osa ravintoloista korjasi toimintaansa uusintatarkastukseen, mutta joillekin määrättiin uhkasakkoja. – Tilanne on yleisesti ottaen kohentunut varsinkin tuotteiden jäljitettävyyden ja kylmäketjun hallinnan kannalta, toteaa Tampereen kaupungin ympäristöinsinöööri Tuija-Leena Sahlstedt. Ravintoloiden ongelmana ovat myös sushien pakkausmerkinnät. Toisinaan merkinnät puuttuvat elintarvikkeista kokonaan tai ne ovat vieraalla kielellä. Ilman merkintöjä tuotteen alkuperää ei voi jäljittää. Lain mukaan ravintoloiden tulee tehdä omavalvontasuunnitelma. Sahlstedtin mukaan suurella osalla sushiravintoloiden työntekijöistä puuttuu kokonaan joko alan koulutus tai omavalvontaan liittyvä osaaminen. Elintarvikevalvonta ei pysty aina puuttumaan ongelmiin riittävän nopeasti, sillä määräajat ja ravintoloiden kirjalliset kuulemiset vievät aikaa. – Tarvitsemme parempia keinoja erityisesti yrityksissä, joissa ei ole lainkaan omavalvontaosaamista tai asiakkaiden turvallisuudesta ei näytetä välitettävän, sanoo Sahlsted. TAMPERELAISEN LEMPI Sushin omistajan Valentin Lempisen mielestä työntekijöiden huolellinen perehdyttäminen työhön on tärkeää. – Monet kokit ovat oppineet tekemään itsenäisesti kaiken. Asiat pitää käydä heti alussa huolellisesti läpi, jotta työntekijä osaa toimia vaativissakin tilanteissa. Roka Sushi ja Robatan ravintoloitsija Alejandro Jaremczuk korostaa omavalvonnan merkitystä. – Käsittelemme raakaa kalaa, joten elintarvikkeiden lämpötiloista ja hygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Se ei ole vaikeaa, mikäli kaikki ovat ammattilaisia ja seuraavat omavalvontasuunnitelmaa. Miten Moreenimedian haastattelemat sushinsyöjät suhtautuivat elintarvikeriskeihin? Lue lisää moreenimedia.uta.fi
FAKTA
Elintarvikevalvonta Suomessa ○○Elintarviketurvallisuusvirasto Evira johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa. ○○Kunta vastaa alueensa elintarvikevalvonnasta. Aluehallintovirasto ohjaa kuntia. ○○Yritysten elintarviketurvallisuus perustuu omavalvontaan. ○○Oiva-raportit ovat asiakirjoja, jotka kertovat ravintoloiden hygieniasta ja tuotteiden turvallisuudesta.
Eemil Pohjolainen, Onni Sivonen, Aaro Tarvainen ja Jesse Sopanen fanittavat Paqpa-nimistä suomalaista pelitubettajaa.
Tubettaja tarjoaa arkeen huumoria MEDIA Yli puolet Moreenimedian kyselyyn vastanneista koululaisista
katsoo enemmän Youtube-videoita kuin televisiota. Persoonalliset tubettajat koukuttavat tehokkaammin kuin lastenohjelmat. YOUTUBE ON ISO osa koululaisten arkea, kertoo Moorenimedian kysely. Yli puolet vastanneista kertoi käyttävänsä YouTubea 1–2 tuntia päivässä. Viisi koululaista arveli päivittäisen Youtuben parissa viettämänsä ajan liikkuvan 2–4 tunnin välillä. Tampereen Normaalikoululle teetettyyn kyselyyn vastasi 38 henkeä 5. ja 8. luokilta. Mediatutkija Elina Noppari tekee Tampereen yliopistossa väitöskirjaa lasten mediaympäristön muutoksesta. – Youtuben merkitys nuorille on kasvanut tutkimus tutkimukselta. Videoita katsotaan paikasta ja ajasta riippumatta. Kyselyyn vastanneet katsovat eniten omiin harrastuksiinsa liittyviä videoita, kuten tee se itse -videoita. – 5-vuotiaasta asti haetaan vinkkejä muovailuvahalla leikkimiseen. Myöhemmin mallia haetaan kuntoiluun ja meikkaamiseen, sanoo Noppari. TUBETTAJIEN VLOGIT ovat kyselyn mukaan toisiksi katsotuimpia. Noppari nimittää tubettajia vertaisjulkkiksiksi. Tubettajat eivät ole niin tavoittamattomissa kuin perinteiset fanittamisen kohteet. Lapsia kiinnostaa seurata henkilöitä, jotka ovat samanlaisia kuin he itse. Videoblogeissa puhutaan arkisista asioista suoraan ja humoristisesti. – Youtube on mahdollistanut tällaisten hahmojen nousun eri lailla kuin mikään muu väline aiemmin. Normaalikoulun oppilaat kertoivat tubettajien olevan mielenkiintoisia ja koukuttavia. – Niiden katsominen antaa minulle hyvän olon tunteen. Haluan katsoa niitä enemmän ja enemmän, kertoo kahdeksatta luokkaa käyvä poika. Myös pelivideoita katsotaan niiden tekijöiden takia. Suosituimmat pelivideoiden
tekijät ovat vahvoja persoonia, jotka säestävät pelaamistaan vitseillä. Kyselyyn vastannut viidesluokkalainen tyttö kertoo, että pelivideoista voi katsoa nopeasti mallia vaikeiden tasojen selvittämiseen. Youtube oli kyselyssä televisiota suositumpi. – Lastenohjelmien kasvatuksellinen ote voi ajaa nuoria Youtuben rennomman tarjonnan pariin, Noppari arvelee. Nopparin mielestä tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tulevaisuudessa viihdytään pelkästään pelivideoiden ja tubettajien parissa. – Aikuisuuden kynnyksellä ihmisen mediankäytön tarpeet muuttuvat. Eivät nämä samat ihmiset enää 35-vuotiaina katso muovailuvaha- tai pelivideoita. Veikko Eromäki
FAKTA
Youtube koukuttaa Kuinka monta tuntia päivässä katsot Youtube-videoita? ○○En ollenkaan: 23 prosenttia ○○1–2 tuntia: 57 prosenttia ○○2–4 tuntia: 13 prosenttia ○○Ei vastausta: 5 prosenttia Millaisia videoita katsot Youtubesta? ○○Tubettajien videoita: 24 prosenttia ○○Pelivideoita: 27 prosenttia ○○Musiikkivideoita ja TV-ohjelmia: 18 prosenttia ○○Harrastuksiin liittyviä videoita: 29 prosenttia
Mediankäyttökyselyyn osallistui 38 Tampereen Normaalikoulun oppilasta 5. ja 8. luokilta.
Kommentti Lapset surffailevat sinisilmäisesti MÄ KATSON K-18 videoita 24/7, tokaisi eräs kuudesluokkalainen kun kysyin haastattelussa hänen suosikkivideoitaan Youtuben tarjonnasta. Ympärillä pyörinyt poikaporukka juhlisti heittoa purskahtamalla naurunremakkaan. En voinut itsekään olla hörähtämättä, sellaisella kapinallisen ylpeydellä vastaus kiekaistiin. Todellisuudessa lasten ja internetin symbioosi ei kuitenkaan ole naurun asia. Lasten netinkäyttö on helpompaa kuin koskaan ennen. Tutkija Elina Nopparin sanoin: internetin kautta maailma aukeaa heille kaikessa kauheudessaan ja hyvyydessään. Vanhempien on yhä vaikeampi seurata mitä lapset selaavat, ja lapset puolestaan osaavat peittää jälkensä taitavasti. Maailman suosituin pelitubettaja PewDewPie eli Felix Kjellberg on törmäillyt kuluneen vuoden aikana skandaalista toiseen. Hänen antisemitistisiä viittauksia ja rasistisia termejä sisältävää huumoriaan on hyvin vaikea kenenkään ymmärtää. Kaikkein vaikeinta se on hänen sadoilletuhansille kouluikäisille faneilleen. Lapset kasvavat kiinni internetin sekopäiseen ja valkeaselkoiseen maailmaan. On tärkeää varmistaa, että medialukutaito ja lähdekriittisyys iskostetaan heihin pienestä pitäen.
Veikko Eromäki
ajassa kartalla luotain näkymä media 5
Tampere-Pirkkalan lentokenttä tavoittelee kasvua Saksasta LIIKENNE Lentoyhteyksien lisääntyminen vaatii Pirkanmaan
vetovoiman vahvistumista. Kilpailu lentomatkustajista on kovaa ja maailmanlaajuista. RIIAN LENTOA Tampere-Pirkanmaan lentokentällä odottava oriveteläinen Matti Haikka kertoo lentäneensä kotikentältään 30 vuoden ajan. Hän matkustaa Riikaan työasioiden perässä. – Lippujen hinnat ovat kymmenkertaistuneet Ryanairin ajoilta. Pirkkalaan on Haikasta helppo tulla omalla autolla, kun parkkipaikka on lähellä terminaalia. Tampere-Pirkkalan lentokentän matkustajamäärät ovat nousseet muutaman vuoden alamäen jälkeen. Finavian tilastot kertovat, että kentän matkustajamäärä on kasvanut viime vuoteen verrattuna lähes kymmenen prosenttia. Kasvanut matkustajamäärä johtuu muun muassa halpalentoyhtiö Ryanairin uusista reiteistä Budapestiin ja Bremeniin sekä Air Balticin uudesta yhteydestä Riikaan. LENTOKENTÄN PÄÄLLIKKÖ Mari Nurminen kertoo, että uusien lentoyhtiöiden kanssa neuvotellaan parhaillaan. Nyt suunnitellaan talvikauden 2018 lentoja. Tampere-Pirkkalan kenttä haluaa lisätä lentotarjontaansa. – Lentomatkustaminen kasvaa maailmalla kovaa tahtia ja turisteista kilpaillaan. Kyse ei ole Suomen sisäisestä taistosta, vaan kilpailu on globaalia, Nurminen sanoo. Lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aalto Business Tampereesta tekee töitä sen eteen, että Pirkanmaa ja Tampere näyttäytyisivät houkuttelevina kohteina uusille lentoyhtiöille.
FAKTA
Lentoliikenne Pirkkalassa ○○Tampere-Pirkkalan kautta on matkustanut tänä vuonna elokuuhun mennessä 150 681 henkilöä. ○○Kentältä reittilentoja lentävät Finnair, SAS, Ryanair sekä Air Baltic. ○○Lentokenttää käyttävät matkustajaliikenteen lisäksi Ilmavoimat sekä Malmilta Pirkkalaan siirynyt Patrian lentokoulu.
– Mahdolliset uudet yhteydet eivät saa haitata nykyisin meiltä lentäviä yhtiöitä. Ehdoton painopisteemme on tällä hetkellä Saksa. Siellä on useita kiinnostavia lentoyhtiöitä, jotka sopisivat Tampere-Pirkkalan lentokentälle, Aalto sanoo. Mari Nurminen toteaa seudullisen vetovoiman olevan tärkeä osa lentoliikenteen laajentumista. Lentokenttä tekee yhteistyötä esimerkiksi Muumimuseon kanssa. Nurminen haluaa, että aasialaiset turistit lentävät jatkossa Tampereelle Helsingin kautta. TAMPEREEN kaupungin suunnitelmissa painotetaan nopeaa junayhteyttä HelsinkiVantaan lentokentälle. Apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) ei näe asiassa ristiriitaa oman lentokentän kehityksen kannalta. – Nopea ja suora yhteys Helsinki-Vantaalle parantaisi Tampereen yhteyksiä maailmalle. Helsinki tulee säilymään myös
”
Kyse ei ole Suomen sisäisestä taistosta, vaan kilpailu on globaalia.
Mari Nurminen Lentokentän päällikkö
Päiväkoti avautuu keskelle TTY:n kampusta TTY:N TILOIHIN remontoidaan tilat päiväkodille. Suomen Yliopistokiinteistöt ja Touhula Varhaiskasvatus ovat solmineet tilavuokrasopimuksen, jonka myötä päiväkoti sijoitetaan Konetalon alimpiin kerroksiin ja rakennuksen sisäpihalle. Kampuksella sijaitsevan päiväkodin ansiosta vanhemmat voivat tuoda lapsensa päivähoitoon oman työ- ja opiskelupaikan läheisyyteen. Touhulan päiväkodissa toteutetaan Helsingin yliopiston kehittämää Hoksaus Science -kasvatusmetodia. Tiedekasvatuksessa painotetaan leikillistä oppimista, tarinoita ja draamaa. Touhula on Suomen suurin yksityinen päiväkotitoimija, jolla on valtakunnallisesti 148 päiväkotia. Touhula Hervannan kampus on yrityksen kolmas päiväkoti Tampereella. Silja Järvensivu
tulevaisuudessa maan suurimpana lentoliikenteen solmukohtana. Jäntti toteaa lentokentän olevan tärkeä asia kaupungille. Elinvoimainen kaupunki tarvitsee hänen mielestään kattavat yhteydet maailmalle. Jäntin mielestä kaupungin rooli on merkittävä uusista lentoyhteyksistä neuvoteltaessa. Tampere-Pirkkalan lentokenttää käyttävät matkustajaliikenteen lisäksi puolustusvoimat sekä Patrian lentokoulutus, joka siirtyi vastikään Malmilta Pirkkalaan. – Lentokentällä tapahtuu kolmen minuutin välein jotain. Lentokenttämme on käytössä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain, Nurminen toteaa.
Juho Korpela
MILLA TALASSALO
Ikäihmisten festarit järjestetään ensimmäistä kertaa VALTAKUNNALLINEN Armas-festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Kaksiviikkoisen tapahtuman tarkoituksena on kiinnittää huomiota ikääntymisen teemoihin ja nostaa esiin ikääntyneitä taiteilijoita. Festivaalin toteuttamisessa on mukana 16 kuntaa ja useita taidealan toimijoita sekä vanhusalan järjestöjä. Tapahtumia löytyy niin kuvataiteen, musiikin, tanssin kuin teatterin saralta. Festivaali on myös osa Helsingin yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkimustyötä. Armas-festivaali on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden virallista ohjelmaa. Sen esikuvana ovat olleet creative ageing -tapahtumat, joita on järjestetty muun muassa Iso-Britanniassa ja Irlannissa jo useiden vuosien ajan. Tapahtuman suojelija on presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio. Meri Suominen
Patrik Laineen ura koottiin kansien väliin 19-vuotiaana WINNIPEG JETSIN jääkiekkotähti Patrik Laineesta ilmestyy lähipäivinä kirja. Jääkiekkotoimittaja Antti Wennströmin kirjoittama kirja käsittelee vasta 19-vuotiaan tamperelaishyökkääjän tähänastista uraa aina juniorivuosista ensimmäiseen NHL-kauteen asti. Wennström korostaa, että runsaasti kuvitettu teos ei ole elämänkerta vaan jääkiekkokirja. – Nyt on loistava hetki kirjalle, sillä viime kaudella Laineen uralla tapahtui monta käännettä ja dramaattista juttua. Ne jäisivät myöhemmissä teoksissa varjoon. Laine varattiin NHL:ään vuosi sitten kesällä varausnumerolla kaksi. Ensimmäisellä kaudellaan Winnipegissä hän teki 36 maalia 73 ottelussa. Laine voitti keväällä 2016 Suomen mestaruuden Tapparan paidassa. Uusi NHL-kausi alkoi keskiviikon ja torstain välisenä yönä Suomen aikaa. Mari Nurminen toivoo Muumimuseon tuovan Tampere-Pirkkalan lentokentälle lisää aasialaisia turisteja.
Jussi Vainikka
6 ajassa kartalla luotain näkymä media
PAULA KASKIMAA
Luomuliha ei ole heräteostos RUOKA Luomu vastaa moneen kuluttajatrendiin.
Luomulihaa ostetaan eniten pääkaupunkiseudulla, mutta muu Suomi ottaa sitä koko ajan kiinni.
Tolvilan kartanon tila muuttui ravitallista luomulihatilaksi. – Jos ajattelee vain rahaa, ei kannata siirtyä luomuun, Jarmo Latvanen sanoo.
ajassa kartalla luotain näkymä media 7
PAULA KASKIMAA
TOLVILAN KARTANON pellot levittyvät ympärillä joka suuntaan. Pellon reunassa päivystää kuusi lammasta. Ne ovat luomulampaita, ja pelloilla kasvava vilja on luonnonmukaisesti kasvatettua. Akaassa sijaitseva Tolvilan kartanon lammastila siirtyi luomuun vuonna 2012. EU:ssa määriteltyjen luomusäädösten mukaan luomueläimille syötetyn ruuan on oltava luonnonmukaisesti tuotettua. Eläinten pitää päästä useammin ulos ja niillä pitää olla enemmän tilaa liikkua kuin tavallisilla tuotantoeläimillä. Tolvilan tilalla lampaat pääsevät ulos ympäri vuoden. Tilalla on 210 uuhta eli äitilammasta, joten lampailla on runsaasti tilaa laiduntaa. – Pystyisimme pitämään täällä 600 uuhta tilojen ja peltojen puolesta, mutta silloin emme voisi huolehtia eläimistä niin hyvin kuin haluaisimme, tilan omistaja Jarmo Latvanen sanoo. LUONNONVARAKESKUKSEN tänä vuonna julkaistun tilaston mukaan luomulihan tuotanto on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2012 luomulihaa tuotettiin 2,26 miljoonaa kiloa, kun viime vuonna määrä oli jo 4,36 miljoonaa kiloa. Kasvu on kuitenkin vielä marginaalista, sillä esimerkiksi luomunaudantuotannon osuus kaikesta naudanlihatuotannosta oli viime vuonna vain 3,4 prosenttia. Lammastuotannossa osuus on suurin, sillä viime vuonna luomun osuus kaikesta lampaanlihantuotannosta oli 24,9 prosenttia. Myös luomulihaa tuottavien tilojen määrä on kasvanut. Vuonna 2006 tällaisia tiloja oli reilu 400, kun taas vuonna 2016 tiloja oli jo 959. Näistä valtaosa tuottaa naudanlihaa. Luonnonvarakeskuksen tilaston toimeksiantaja on Pro Luomu, jonka tavoitteena on edistää luomun kasvua ja kehitystä Suomessa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottilan mukaan erot eläinten tuotantomäärissä selittyvät sillä, että niiden kasvatusmenetelmät poikkeavat toisistaan. – Nauta- ja lammastilojen on helpompi siirtyä luomuun kuin sika- ja siipikarjatilojen. Nautaa ja lammasta tuottavilla tiloilla kasvatetaan usein jo valmiiksi viljaa, jota voidaan helposti alkaa viljellä luonnonmukaisesti. TUOTANNON LISÄKSI myös luomulihan
kysyntä on kasvanut, mikä näkyy päivittäistavarakaupoissa. S-ryhmän valikoimapäällikkö Sari Miettusen mukaan S-ryhmällä luomulihan myynti on tämän vuoden aikana kasvanut jo noin 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Viiden viime vuoden aikana luomulihan myyntimäärät ovat liki kaksinkertaistuneet. Miettunen arvelee kysynnän kasvun syyksi sen, että kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita eettisyydestä, ekologisuudesta ja hyvinvoinnista.
FAKTA
Luonnonmukainen tuotanto ○○Luomu pyrkii ottamaan huomioon koko tuotantoketjun ympäristövaikutukset. ○○Luomussa noudatetaan EU-direktiivien määrittämiä sääntöjä. ○○Eläinten syömä rehu on luonnonmukaisesti viljeltyä. ○○Viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita. ○○Huomioon on otettava eri eläinten lajityypillinen käyttäytyminen. ○○Luomutuotteen tunnistaa pakkauksen luomumerkinnästä.
– Luomu vastaa moneen isoon kuluttajatrendiin, Miettunen sanoo. Valikoimapäällikön mukaan eniten luomulihaa myydään pääkaupunkiseudulla, mutta muu Suomi ottaa sitä kovaa vauhtia kiinni. Suurinta luomulihan myynnin kasvu onkin muualla Suomessa. TUOTANTO LAAHAA kuitenkin kysynnän perässä. Erityisesti puutetta luomulihasta on jouluna, kun monet kuluttajat haluavat juhlapöytään luomukinkkua hinnalla millä hyvänsä. Valikoimapäällikkö Miettusen mielestä suomalaiset voisivat käyttää luomukaritsanlihaa myös perinteisen sesongin ulkopuolella. – Karitsa sopii pääsiäisen lisäksi hyvin muihin juhliin, viikonloppuruoaksi ja kesällä grilliin. Luomujoulukinkkujen suosion on huomannut myös kauppias Samu Haapajoki. Tampereen kauppahallin Herkkuveräjässä joulukinkkuja varataan jo lokakuussa. Viimeisistä kinkuista käydään kovaa vääntöä. – Jouluna mummot mätkivät toisiaan käsilaukuilla saadakseen viimeisen kinkun, Haapajoki vitsailee. VIISI VUOTTA SITTEN Samu Haapajoki näki luomulihassa myyntivaltin. Uutiset tehotuotannosta ja eläinten karuista oloista pysäyttivät kauppiaan ajattelemaan lihan eettisyyttä. Haapajoki halusi myydä lihaa, joka on puhdasta ja turvallista. Kun kukaan muu ei vielä myynyt luomulihaa kauppahallissa, oli luomun valikoimiin ottaminen helppo päätös. Vaikka luomusta kysellään paljon, moni tekee lopullisen ostopäätöksen hinnan perusteella. Haapajoen mukaan luomulihan tuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin muualla maailmassa. Samaan aikaan kulutus täällä on vielä pientä, mikä nostaa hintaa. Kauppiaan mielestä myös nykyajan nopeatempoisuudella on kauhansa sopassa. Kun lihaa on saatava nyt ja heti, ei tule ajatelleeksi, että viikon päästä lihaa voisi saada luomuna. – Luomu ei ole heräteostos, Haapajoki toteaa.
”
Luomutuotannon kasvattaminen vaatii asennemuutoksen.
Jarmo Latvanen
TOLVILAN KARTANON lammastila myy kaikki tuotteensa suoraan Akaassa sijaitsevalta tilaltaan. Asiakkaita tulee Tampereelta ja Lempäälästä asti. Tuotteet myydään loppuun aina, kun tila kerran kuussa avaa myymälänsä ovet. Ensimmäisinä vuosina kysyntää oli niin paljon, että tilalta loppuivat tuotteet usein kesken. Nyt lammasmäärää on kasvatettu, ja tila markkinoi tuotteitaan ainoastaan omilla nettisivuillaan. – Emme halua myydä ihmisille eioota, tilan omistaja Jarmo Latvanen sanoo. Latvasen mukaan luomulihatilat voivat tällä hetkellä taloudellisesti paremmin kuin tavanomaiset lihatilat. Luomutuotteista maksetaan enemmän. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden hinnat kasvavat koko ajan, joten niissä luomutilat säästävät. Toisaalta tarkastusmaksut ovat korkeat. Suomessa luomutuotantoa valvotaan tiukemmin kuin esimerkiksi Keski-Euroopas-
Tolvilan kartanon lampaat vierastavat uusia ihmisiä, mutta ovat silti kovin uteliaita. MILKA RISSANEN
Kauppias Samu Haapajoen mukaan luomupossun tuottaminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin tavanomaisesti tuotetun possun
sa. Luomutarkastaja käy tilalla joka vuosi, mikä lisää tuotantokustannuksia. JOS LUOMULIHAN tuotanto on kannattavaa, miksi se ei kuitenkaan pysty vastaamaan kysyntään? Latvasen mukaan tuotannon kasvattaminen vaatisi asennemuutoksen. Monella tilalla asiat tehdään niin kuin ne on aina ennenkin tehty. – Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyminen vaatii paneutumista ja aikaa, Latvanen sanoo. Lihatukku Tammisen toimitusjohtaja Pasi Tammisen mukaan tuotanto ei ole vielä ehtinyt reagoimaan luomulihan suosion kasvuun, koska kiinnostus luomuun heräsi Suomessa vasta muutama vuosi sitten. Tamminen epäilee, ettei kysyntään pystytä vastaamaan vielä kymmeniin vuosiin, jos suosio jatkaa kasvamistaan. – Luomutuotannossa lihaketju on hidas, koska eläinten kasvua ei nopeuteta keinotekoisilla ravintoaineilla. Eläinten kasvattaminen vaatii viidestä kymmeneen vuotta, Tamminen sanoo. LUOMULIHAN AJATELLAAN olevan ekologisempaa kuin ei-luonnonmukaisesti tuotetun lihan. Maatalouden ympäristövaikutuksia tutkinut Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta kertoo, ettei asia ole näin yksinkertainen. – Tilojen välinen vaihtelu sekä luomuettä tavanomaisissa tuotantotavoissa on niin suurta, että on vaikea yleistää ympäristövaikutusten eroja tuotantotapojen välillä. Tuomiston mukaan luomutuotannon ympäristökuormitus on pienempi yhtä peltohehtaaria kohden kuin tavanomaisessa
tuotannossa. Luomun tuotantomäärät ovat kuitenkin hehtaaria kohden pienemmät, joten ympäristövaikutukset ovat usein yhtä suuret tai jopa suuremmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomun päästöjä kasvattaa se, että luomunautakarjalle syötetään karkeaa rehua, kuten nurmea ja heinää. Karkea rehu aiheuttaa eläimelle ruuansulatusongelmia, jotka lisäävät metaanipäästöjä. Tällöin luomunaudan kasvihuonekaasupäästöt ovat lihakiloa kohden usein suuremmat kuin tavanomaisesti tuotetun naudanlihan. KUN TOLVILAN LAMMASTILAN myymälä avaa ovensa, piha täyttyy kalliista autoista. Suurin asiakaskunta tilalla ovat yli 50-vuotiaat hyvin toimeentulevat kaupunkilaiset. Asiakkaat tilalle on tuonut kiinnostus eettisyyteen ja hyvinvointiin. Jarmo Latvanen uskoo, että mielikuvan luomusta täytyy muuttua, jos Suomen halutaan siirtyvän kokonaan luomuun. Latvasen mielestä luomuliha on nykyään tiedostavan tai taloudellisen eliitin ruokaa. Luomua ostetaan yleensä muiden syiden kuin hinnan takia. – Ne, joilla on varaa valita, valitsevat luomua.
Annemari Rantala Milka Rissanen Tittamari Rinne
8 ajassa kartalla luotain näkymä media
E-urheilutapahtuma Lantrek 2017 järjestettiin Tampereella maaliskuussa.
Urheilun toinen todellisuus
E-URHEILU Elektroninen urheilu kasvattaa suosiotaan niin median kuin yleisönkin silmissä.
Kilpapelaaminen saattaa hyvinkin olla tulevaisuudessa olympiatason urheilulaji, johon suhtaudutaan samoin kuin mihin tahansa urheiluun. – MITEN VOI muka työllistyä pelaamalla
videopelejä, naureskelee Lauri ”CyanideFI” Happonen kuvaillessaan ihmisten yleisintä reaktiota hänen ammattiinsa. Happonen aloitti League of Legends -pelin kilpapelaamisen 15-vuotiaana. Seitsemän vuoden e-urheilu-uran aikana hän ehti voittaa kertaalleen pelin maailmanmestaruuden ja useita muita titteleitä, mistä syystä sadat tuhannet fanit pitävät häntä supertähtenä. Tavalliselle tallaajalle e-urheilun suosio saattaa tulla yllätyksenä, mikäli ilmiöstä on
ikinä kuullutkaan. Suomessa kilpapelaamisella on kuitenkin pitkät perinteet ja tämä näkyy myös kansainvälisessä menestyksessä. Counter Strike: Global Offensive -pelin protasolla kilpailee kymmeniä suomalaisia, minkä lisäksi Dota 2 -ammattilainen Lassi Urpalainen nousi otsikoihin voitettuaan joukkueensa kanssa lajin maailmanmestaruuden ja 11 miljoonan dollarin palkintopotin. MAAILMANLAAJUISESTI e-urheilua seurasi viime vuonna noin 323 miljoonaa fania, kun vuotta aiemmin määrä oli 235 miljoonaa.
Näkyvimmillään e-urheilun suosio on Etelä-Koreassa, jossa kilpapelaajia ihaillaan julkkiksina. Euroopassa ja Amerikassa laji on vielä keskittynyt pääosin tiiviisiin pelaajayhteisöihin ja niiden ympärille järjestettyihin tapahtumiin. Suomessa pelkkään e-urheiluun keskittyvää tapahtumaa ei ole vielä järjestetty. Hjallis ja Joel Harkimo ovat kuitenkin ilmoittaneet sellaisen olevan suunnitteilla. Useat perinteiset urheiluseurat kuten Helsingin IFK ovat laajentaneet toimintaansa kilpapelaamiseen.
Suosion kasvun voi nähdä myös suom valtamedioissa. E-urheiluun erikoistuneen start up-yritys Grail Groupin Niklas von Schöneman kertoo, että Pohjois-Amerikassa on jo useita pelkästään e-urheilulle omistettuja televisiokanavia. Suomessa muun muassa Yle on näyttänyt satunnaisia livelähetyksiä lajin tapahtumista. – Uskoisin, että olemme nähneet vasta hyvin pienen alkurykäisyn lajin kehityksessä mainstream-viihteeksi, kertoo Ylen kulttuuri- ja viihdetuottaja Erno Kulmala.
ajassa kartalla luotain näkymä media 9
SEUL RY/LAURI ELLILÄ/LANTREK 2017
SEUL RY/ JUSSI JÄÄSKELÄINEN/ VECTORAMA 2017
ADHD:n kanssa pärjää korkeakoulussa
OPISKELU Anne oli ihmetellyt, miksi arki tuntui
hankalalta ja koulunkäynti takkuili. ADHDdiagnoosi selitti kaiken.
SEUL RY/ JUSSI JÄÄSKELÄINEN/ VECTORAMA 2017
Vectorama kerää joka vuosi satoja pelaajia Pohjois-Suomeen.
FAKTA
E-urheilu ○○Elektroninen urheilu on tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua. Tavallisimmin e-urheilu keskittyy tietokoneella tai pelikonsoleilla pelattuihin peleihin. ○○Tyypillisimpiä pelityyppejä ovat FPS (ensimmäisen persoonan toimintapelit), MOBA (arenapelit) ja RTS (reaaliaikaiset strategiapelit). ○○Suomessa suosittuja pelejä ovat muun muassa Counter Strike: Global Offensive, Overwatch, League of Legends ja Dota 2.
”
Uskoisin, että olemme nähneet vasta hyvin pienen alkurykäisyn lajin kehityksessä mainstream-viihteeksi.
– E-URHEILUSSA ON HIENOA, että kyn-
nys aloittamiselle on pieni ja potentiaali menestyä verrattain hyvin suuri. Omaa tekemistä voi tuoda esille missä tahansa ajankohdasta riippumatta esimerkiksi striimaamalla omaa pelaamista nettiin, kertoo Suomen elektronisen urheilun liiton SEULin puheenjohtaja Joonas Kapiainen. Internetin media-alustat kuten Youtube ja suoratoistopalvelu Twitch ovat olleet eurheilun suosion leviämisen taustalla. Yritykset ovat noteeranneet e-urheilun markkinapotentiaalin ja ne viime kädessä tuovat-
OVEN KALAHDUS, askeleet tai paperipussien rapina. Annen, 29, ajatus katkesi pienistäkin häiriötekijöistä, ja kesti pitkään ennen kuin se palasi takaisin raiteilleen. Annella riitti palloteltavaa opintojen, työn ja perheen välillä. Arki ei pysynyt hallinnassa. Laskut jäivät maksamatta ja tiskit laittamatta. Koulutyöt jäivät viime tippaan ja mielessä tuntui olevan monta kanavaa päällä yhtä aikaa. Viime marraskuussa kaaokselle löytyi selitys. – Näin televisiosta keskusteluohjelman, jossa kerrottiin ADHD:sta. Ajattelin, että tämä kuulostaa todella tutulta. Olin jo pitkään miettinyt mikä on vialla, kun en pärjää arjessa niin hyvin kuin muut aikuiset, Anne kuvailee. Anne hakeutui tutkimuksiin. Monta testiä ja haastattelua myöhemmin hänellä oli kädessään ADHD-diagnoosi. Anne oli jo ehtinyt opiskella ammattikorkeakoulussa sosionomiksi, mutta ei uskonut selviävänsä jatko-opinnoista. Diagnoosi auttoi häntä ymmärtämään itseään paremmin. Nyt hän opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. – Psykologini kannusti, että sinä pärjäät ja pystyt kyllä, Anne kertoo. ADHD ON PERINNÖLLINEN, ja se alkaa jo lapsuudessa. Keskittymishäiriöiselle voi olla vaikeaa aloittaa ja viedä loppuun asioita sekä hallita tarkkaavaisuutta ja impulsiivisuutta. Oireet voivat hankaloittaa elämää merkittävästi. Silti moni selviää pitkälle aikuisuuteen saakka, ennen kuin hakee ongelmiinsa apua. Vanhemmat eivät osanneet epäillä Annella ADHD:ta, koska hänellä ei ollut ongelmia koulussa. – Usein ajatellaan, että ei voi olla ADHD:ta, jos pärjää koulussa. Tai että se on vain lasten ominaisuus, Anne sanoo. Viime toukokuussa päivitetyssä ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa otettiin ensimmäistä kertaa huomioon aikuisten hoito. ADHD:n esiintyvyys aikuisilla on noin 2,5 prosenttia.
ADHD HERÄTTÄÄ ENNAKKOLUULOJA.
Moni luulee, ettei ADHD-henkilö pysty keskittymään mihinkään, tai ettei hän voi selvitä korkeakouluopintoihin saakka. – Opiskelija voi olla kognitiivisilta taidoiltaan erinomainen, mutta hän voi tarvita apua ja erilaisia ratkaisuja toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen, kertoo kasvatustieteiden tohtori ja ADHD-asiantuntija Erja Sandberg Helsingin yliopistosta. Anne pärjäsi hyvin lukion loppuun saakka terävän muistinsa ansiosta. Pitkäjänteinen työskentely on vaikeampaa. Erja Sandbergin mukaan aikataulujen suunnittelu ja tehtävien ajallaan tekeminen ovat ADHD-oireiselle hankalia. Anne huomasi tämän, kun hän yritti suorittaa kursseja avoimessa yliopistossa. – Aloitin tekemään yhtä tehtävää innoissani, enkä palauttanut sitä koskaan. Sen sai palauttaa milloin itselle parhaiten sopi, eikä sitä hetkeä koskaan tullut. YHTEISTEN PALVELUJEN opintokoordinaattori Maarit Moberg Tampereen yliopistosta saa jonkin verran yhteydenottoja opiskelijoilta, joilla on vaikeuksia keskittymisen kanssa. Moberg kertoo, että Tampereen yliopistossa jokainen erityistä tukea kaipaava opiskelija pääsee keskustelemaan tilanteestaan. Keskustelun pohjalta kirjoitetaan ehdotus tarvittavista erityisjärjestelyistä. Erja Sandberg lisäisi korkeakouluihin henkilökohtaista ohjausta. – Opiskelija kaipaa henkilöä, joka auttaa suunnittelemaan opintoja ja seuraa niitä koko opiskeluajan. Näin tarvittavat kurssit tulisivat suoritetuksi ajallaan. Anne ei ole vielä pyytänyt koulultaan erityisjärjestelyjä. – Olen löytänyt itselleni sopivia oppimiskeinoja. Auttoi, kun ymmärsin, että minun aivoni toimivat eri tavalla kuin muiden.
Erno Kulmala
kin e-urheilun massayleisön näkyville. – Nuoruudessaan pelejä pelanneella sukupolvella alkaa olla yrityksissä taloudellista vastuuta, ja he käyttävät sponsorointi- tai markkinointirahaa uudella tavalla, muistuttaa Grail Groupin Ville Nikola. Sakari Hällfors
ADHD-oireiselle arjen hallinta voi tuoda isoja ongelmia.
Elina Keinänen
FLICKR / SPARKLE GLOWPLUG
10
ajassa kartalla luotain näkymä media
Jyvien mallastaminen antaa rukiille ominaisen maun, joka on olennainen viskin valmistuksessa.
ajassa kartalla luotain näkymä media
Suomessa valmistetaan viskimaailman harvinaisuutta JUOMA Kyrö Distillery on Suomen ensimmäinen ruisviskiä tislaava yritys.
Suomalainen ruis tuo viskiin uudenlaisen makuelämyksen. Kuvat: Paula Kaskimaa
Teksti: Emilia Kallioinen
Viskin tuotantoon kuuluu monta vaihetta ennen kuin se voidaan laittaa kypsymään vähintään kolmeksi vuodeksi tynnyreihin. Vaiheisiin kuuluu ruismaltaan jauhaminen, mäskäys, käyminen, tislaus ja raakaviskin laimentaminen vedellä.
11
12
ajassa kartalla luotain näkymä media
”
Ehkä tulevaisuudessa ruis voisi symboloida muutakin kuin suomalaista leipää.
Tislaustynnyrit on putsattu ja viskin valmistaminen voi jatkua.
TISLAAMOSSA kuuluu pulputus ja porina. Ruisviskin tisleetä valmistuu litroittain isoissa metallinvärisissäpannuissa. Ilmassa tuoksuu terävä ja hapan ruisleivän juurta muistuttava haju. Vanha meijeritila on muunnettu toimivaksi viski- ja ginipajaksi. Ensimmäinen erä Kyrö Distilleryn ruisviskiä tuli markkinoille elokuun alussa, ja tuote myytiin loppuun minuuteissa. Ensipullotteeksi ruisviski sai hyvän vastaanoton. Kyrö Distillery aloitti toimintansa kolme vuotta sitten. Tällöin ruisviskille nähtiin sopiva markkinarako ja yritys aloitti viskin valmistuksen. – Jos Suomi on rukiin maa, miksi kukaan ei tee rukiista viskiä? Siitä se kaikki lähti, kertoo tislaamotyöntekijä Timo Mäkelä.
VISKITYNNYRIT kypsyvät kuitenkin vähintään kolme vuotta, joten yritys alkoi pohtimaan rukiin muita mahdollisuuksia. Yrityksen perustajat keksivät ginin. – Ginin valmistamiseen lähdettiin googlaamaan ohjeita how to make gin -hakusanoilla, naurahtaa tislaaja Mari Saarenpää. Ginin reseptissä onnistuttiin ja gini vei hetkeksi yrityksen mennessään. Napue-gini nosti yrityksen maailman kartalle. Se palkittiin International Wine & Spirit Competition -kilpailussa vuoden 2015 parhaana gininä Gin & Tonic -sarjassa. Napue-ginin suosiosta on ollut vain hyötyä, sillä sen avulla yritys on pystynyt rahoittamaan toimintansa ja viimein keskittymään itse viskiin.
RUISVISKIÄ ei maailmalla paljon valmisteta, ei ainakaan hyvin arvostettua single malt -ruisviskiä. Jotta viskiä voi kutsua nimellä ruisviski, tulee sen sisältää vähintään 51 prosenttia ruista. Ruis on arvokas vilja verrattuna ohraan ja maissiin, joita yleisimmin käytetään viskin tekemiseen. Useimmiten ruisviskiksi kutsutuissa viskeissä käytetäänkin vain vähimmäisosuus ruista valmistuksessa ja loppuosuus korvataan halvemmilla viljoilla. Kyrö Distilleryn viskin ainoa käytetty vilja on ruis. Tislaamon ravintolapäällikön Tony Sivulan mukaan sata prosenttisesti rukiista tehtyä ruisviskiä valmistetaan koko maailmassa vain kuudessa tislaamossa. Viisi näistä sijaitsee Yhdysvalloissa ja yksi Suomessa
Pohjanmaalla. – Ruisviski on Yhdysvalloissa nousevassa asemassa. Tulevaisuudessa päämarkkinamme tulevat olemaan siellä, pohtii Sivula. RUIS on melko vaikea vilja viljellä, sillä sen kasvu on pitkälti kiinni sääolosuhteista. Rukiin hinta on kallein verrattuna kotimaiseen ohraan, vehnään ja kauraan. Ruokatieto ry:n kokoamien tilastojen valossa rukiin viljely Suomessa yleistyy. Rukiin suosio on kasvanut 2000-luvulla ja kasvua selittää leipätuotannon kasvava kysyntä. – Suomessa osataan kasvattaa ruista ja kasvukausi on hyvä rukiille, sillä se saa paljon valoa kesän aikana, painottaa Tony Sivula.
ajassa kartalla luotain näkymä media 13
Tislaamo on perustettu Isonkyrön Osuusmeijerin rakennukseen, jossa valmistettiin suosittua juustoa ennen ruisviskiä.
Viskiä maistellaan tuotannon kaikissa vaiheissa. Timo Mäkelä hörppää mäskiä, joka koostuu maltaasta ja vedestä.
Tislaaminen vaatii oman makukoulunsa. Työ opettaa ja sitä kautta alkaa sitten huomaamaan makueroja herkemmin, kertoo Mari Saarenpää. Isonkyrön maalaisidylliä kuvittavat lukuisat pellot. Viskiin käytetty ruis tulee paikallisilta ruisviljelijöiltä.
Kyrön tiimi pyrkii uudistamaan rukiin mainetta Suomessa. Ehkä tulevaisuudessa ruis voisi symboloida muutakin kuin suomalaista leipää. SUOMALAISUUS puskee esiin Kyrö Distil-
leryn ruisviskissä. Viskiin käytetty ruis tulee pohjanmaalaisilta pelloilta. Timo Mäkelä kertoo, että Suomessa kasvatettu ruis on arvostettua. Suomalaisen rukiin jyvä on pienikokoinen ja tumma verrattuna esimerkiksi Pohjois-Amerikan rukiiseen, jonka jyvän koko on suuri ja vaalea. Taustalla tässä on Suomen valoisa kesä. – Se antaa ihan erilaisen lähtökohdan makumaailmaan, Mäkelä tuumaa tislaustyönsä ohessa.
Vesi on Isonkyrön omaa pohjavettä, jota saa suoraan hanasta. Puhdas vesi on Isonkyrön paikallisetu. Muissa tislaamoissa valmistukseen joudutaan monesti käyttämään prosessoitua vettä. Ruisviskin makumaailma on kiinni ruislajikkeesta, kasvatusolosuhteista ja maaperästä. Viskin makuun vaikuttavat myös veden laatu, valmistustavat ja jopa hiiva. Valmistusprosessiin kuuluu lukuisia elementtejä ruismallasteen jauhamisesta jauheen mäskäämiseen ja lämpötilojen säätelyyn. Nämä kaikki vaiheet on kokeilujen kautta hiottu omaksi. – Kantapään kautta opittu tislausprosessimme vaikuttaa makuun ja tekee tuotteestamme tunnistettavan, Saarenpää kertoo.
VISKI on pitkään nähty keski-ikäisten miesten nautiskelujuomana. Pikkuhiljaa se saavuttaa kuitenkin myös naisasiakaskunnan suupielet. Kyrö Distilleryn ruisviskin tislaamon puolella on yksi Suomen harvoista naistislaajista. Mari Saarenpää on sitä mieltä, että viskistä loihditut drinkit ovat tuoneet naiset viskin maailmaan. – Naiset ovat kovaa kyytiä tulossa tutuiksi viskin kanssa. Saarenpää mainitsee viskin toimivan myös leivonnassa ja ruoanlaitossa. – Viskiä ei ole pakko nauttia viskinä, kertoo Saarenpää. Ruisviskin nauttimiseen ovat kaikki tyylit hyviä ja oikeita.
FAKTA
Viski ○○Yksinkertaisimmillaan viskin raakaaineet ovat vilja, hiiva ja vesi. ○○Viskiin käytettyjä viljoja ovat esimerkiksi ohra, maissi, vehnä ja ruis. ○○Perinteikkäiksi viskimaiksi mielletään Skotlanti, Irlanti, Yhdysvallat, Kanada ja Japani. ○○Single malt -viski tarkoittaa yhden tislaamon tisleistä sekoitettua viskiä. ○○Blended-viski on useamman tislaamon viskien sekoite.
14 ajassa kartalla luotain näkymä media
Sukella sosiaalisen median syvään päähän TULEVAISUUS Journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullisen mukaan pelkkä altaaseen
pulahtaminen ei riitä, vaan median olisi osattava perustella oma olemassaolonsa verkossa. Käytännössä tämä tarkoittaa luottamuksen rakentamista yleisöön. TAMPEREEN YLIOPISTON journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullinen, 35, istahtaa yliopiston kahvilaan. Haastattelun jälkeen hänen on riennettävä luennolle. Päivän teemana on journalismin seitsemän muutosta. Pullinen tietää mistä puhuu. Ennen vierailijaprofessuuriaan hän on työskennellyt pitkään sekä toimittajana että uutispäällikkönä Helsingin Sanomissa ja ollut kehittämässä lukuisia digijournalismin hankkeita. Pullinen kertoo innostuksensa uudistamiseen lähteneen uteliaisuudesta ja itsepäisyydestä. – Olen kyseenalaistanut rakenteita aina jollakin tapaa. Minua on ärsyttänyt, jos jotakin asiaa ei ole tehty järkevästi. Kiinnostus verkkomaailmaa kohtaan alkoi jo nuorena. Pullinen kuuluu ensimmäiseen sukupolveen, joka kasvoi tietokoneiden parissa. Siksi internetin tuoman muutoksen voima on ollut hänelle itsestään selvää. Journalisteja tarvitaan sosiaalisessa mediassa. Someympäristöä yritetään muuttaa kansallisvaltioiden, yritysten ja pienempienkin toimijoiden keskuudessa oman totuuden alustaksi. – Siksi toimittajan olisi hyvä olla tietoinen omasta paikastaan somessa. Luottamus johonkin päättäjään ei saa olla liian suuri. PULLISEN MIELESTÄ median toiminta perustuu siihen, että siihen luotetaan. – Erityisen tärkeää luottamuksen saa-
vuttaminen on silloin, kun median pitää perustella olemassaolonsa laajalle joukolle ihmisiä, jotka ovat asioista eri mieltä. Pullinen korostaa toimittajan näkyvää läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Paikallisissa yhteisöissä tulisi itse olla mukana, jotta niistä löydettäisiin uutisia ja puheenaiheita. Samalla toimittajan tulee miettiä, onko hänen tuottamillaan jutuilla arvoa paikallisen yhteisön jäsenille. – Jos ei ole, pitäisi miettiä, onko kaikki kunnossa, Pullinen toteaa. Vaikka toimittaja vaihtaisi työpaikkaa, yleisön arvostus seuraa hänen mukanaan. Se on saavutettua pääomaa, joka ei katoa. – Jos esimerkiksi kulttuuritoimittaja on merkittävä omalle yhteisölleen, se lisää hänen merkitystään ylipäänsä kulttuuripiireissä. Se vaatii paljon osallistumista ja seuraamista omassa verkostossa. Pullisen mukaan sosiaalisen median käyttöön ei ole yhtä oikeaa ohjekirjaa. Toimittajan tulee pysyä rehellisenä itselleen ja tunnistaa oma luonteva tapansa toimia somessa. Journalisti voi olla asialähtöinen ja pärjätä hyvin somessa. Päinvastainen tapa on olla itse näkyvillä mediassa, ja luoda omasta persoonasta brändi. – Riku Rantala on hyvä esimerkki, jonka kohdalla voi kysyä, onko hän journalisti vai viihdepersoona. Rantala tuo esille omaa persoonaansa, ja hänen kantaaottavuutensa ylittää journalistisuuden rajoja.
AINA ON KUITENKIN mahdollista sukeltaa liian syvälle sosiaalisen median altaaseen. Ison kuvan hahmottaminen ja yhteyksien löytäminen eri asioiden välillä ovat toimittajalle oleellisia taitoja. – Toimittajalla täytyy säilyä taju siitä, että se mitä nähdään, on vain pieni palanen jostakin. Pullinen kuvailee sosiaalista mediaa julmaksi ympäristöksi. Toimittaja joutuu kohtaamaan siellä epäluottamusta ja vihaa paljon suoremmin. – Rumasti sanottuna sosiaalinen media tuo yleisön symbolisen nyrkin kantaman päähän. Vihan keskelläkin on pakko etsiä paikkoja, joissa journalisti voi toimia keskustelun puheenjohtajana. – Jos yhteisö arvostaa toimittajaa, niin se myös jossain määrin suojaa häntä. Ei se toki suojaa kaikelta, sillä somessa riittää urpoja. SUOMALAISILLA TOIMITTAJILLA on vierailijaprofessorin mukaan paljon potentiaalia, mutta someympäristö ei ole vielä kuitenkaan valmis. Jussi Pullinen rohkaisee nuoria toimittajia osallistumaan keskusteluun sen muotoilusta. – Ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta olisi kiva nähdä enemmän. Työnantajatkin arvostavat sitä, jos on ollut kokeileva. Pelkkä keskusteluun osallistuminen ei kuitenkaan riitä. Sen lisäksi Jussi Pullinen toivoo kriittistä ajattelua ja normien kyseenalaistamista.
– Nuorten olisi vastustettava ajatusta, että somessa pitää olla tietynlainen ja toimia tietyllä tapaa. Haastavan äänen löytäminen vastapainoksi on tärkeää. Sosiaalisten medioiden eri kielien lukutaito on Pullisen mielestä arvokasta. – Se on ihan hyvä, jos olet täydellinen videoleikkaaja, mutta paljon tärkeämpää on ymmärtää sosiaalisten medioiden erot. Teknisistä vempaimista puhutaan liikaa. Ne ovat toissijaisia taitoja ajattelutapoihin nähden. Roosa Salminen
FAKTA
Jussi Pullinen ○○35-vuotias helsinkiläinen toimittaja. ○○Journalistiikan vierailijaprofessori Tampereen yliopistossa lukuvuonna 2017–2018. ○○Vierailijaprofessuurin tarkoituksena on lähentää journalismin ammattilaisia ja opetusta toisiinsa. ○○Viimeksi työskennellyt Helsingin Sanomissa Nyt-liitteen uutispäällikkönä. ○○Ollut sekä suunnittelemassa että toteuttamassa useita digitaalisen journalismin hankkeita. ○○Palkittu kansainvälisesti verkkokerronnan kehittämisestä (INMA Global Award 2016). PAULA KASKIMAA
Suomalaisilla toimittajilla on Jussi Pullisen mielestä potentiaalia. – Suomalaiset ovat kielitaitoisia. Voisi miettiä, että miten me suuntaisimme juttuja ulkomaille.
ajassa kartalla luotain näkymä media 15
MENNÄÄN MUSEOON!
PAULA KASKIMAA
MEDIAPELIÄ
Jenna Lempinen
Lempinen.Jenna.M@student.uta.fi
Julkkisäiti joutuu usein internetin sylkykupiksi. KYLIE JENNER on raskaana! Maailmalla tapahtuu järkyttäviä asioita, mutta puhutuin uutinen on amerikkalaisen monitoimijulkkiksen perheenlisäys. Jennerin voi nähdä niin televisiossa, Youtubessa kuin muotilehtien kansissa. Keskustelupalstat käyvät kuumina ja joukkolynkkaus on alkanut: ”Eihän Jenneristä ole äidiksi! Onneksi hänellä on rahaa palkata kokoaikahoitaja, sillä tuskin hän ehtii nähdä lastaan kuvausten ja muiden menojen lomassa”. Julkimoiden raskausuutisointi ja spekulointi vetävät vertoja kuninkaallisten häiden saamalle huomiolle.
Porilaiset Kuninkaan koulun 7.–9.-luokkalaiset olivat tutustumassa Vapriikin näyttelyihin. Parasta antia oppilaiden mielestä oli Vapriikin pelimuseo, jossa sai kokeilla erilaisia pelejä eri aikakausilta. Tällä viikolla vietetään kansallista Mennään museoon! -viikkoa, jolloin koululais- ja opiskelijaryhmät pääsevät museoiden näyttelykierroksille ilmaiseksi. Vuodesta 2014 asti Mennään museoon! -viikon teemana on ollut mediakasvatus. Museoissa voidaan järjestää esimerkiksi opastuksia tai työpajoja, joissa museoita tarkastellaan mediakasvatuksen näkökulmasta. Kuvassa Tomas Danchev (vas.), Henriikka Kulmala ja Jenni Fast testaavat videopeliä, jossa hahmot tekevät erikoistemppuja, kun peliohjainta ravistelee.
⋆⋆MIKSI NÄIN?
Pikachu poistui katukuvasta Kesällä 2016 kuljettiin kilometrejä taskumonstereiden perässä ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Vuoden aikana Pokémon Go -peliä oli ladattu yli 750 miljoonaa kertaa. Nyt pokémonit ovat jääneet omaan todellisuuteensa eikä tuntemattomille enää puhuta. Miksi Pokémon Go oli niin suosittu, informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professori Frans Mäyrä Tampereen yliopistosta? – Olemme analysoineet useita pelin suosioon vaikuttaneita syitä. Tekninen uutuusarvo, suosittu ja nostalgiaan soveltuva aihe sekä yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset pelaamisen suhteen ovat syitä suosiolle. Miksi suosio laski? – Reaaliaikaiset, liikkumista edellyttävät pelit, joihin liittyy sosiaalisuutta ovat
tutkimusten mukaan hyvin haastavia. Ne edellyttävät enemmän vaivannäköä. Jos kyse on ilmiöksi nousseesta pelikulttuuritapahtumasta, innostuksen ja tasaantumisen välinen ero voi olla huomattava. Pokémon Go on kuitenkin edelleen erittäin suosittu verrattuna muihin mobiilipeleihin. Miksi tietyt pelit pysyvät suosittuina? – Yleensä uutuudenhuuman jälkeen kaikkien pelien suosio tasaantuu. Klassikkopelit ovat yleensä peli-idealtaan hyvin selkeitä. Ne ovat onnistuneet vakiinnutta-
maan asemansa tietyn lajityypin klassisena esimerkkinä. Digitaalisten peliklassikkojen kohdalla haasteena on teknologian jatkuva muutos ja kehitys. Nintendon 80-luvun pelien uudelleenjulkaisut ovat olleet riippuvaisia siitä, että pelikoodeista ja -laitteista tehdään päivitetyt versiot. Päivitettyjen versioiden avulla vanhojen pelien pelaaminen on edelleen mahdollista.
Petra Viitanen
⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?
Pisteliästä palvelua
IRENE STACHON
Facebookissa on helppo kirjoittaa palautetta yrityksille. Asiakaspalvelu Suomi -käyttäjä vastaa samalla mitalla.
KYNNYS PALAUTTEEN antamiseen on alentunut huomattavasti sosiaalisen median myötä. Erityisesti Facebook on helppo kanava kirjoittaa kärkästäkin palautetta. Nyt lukuisten eri yritysten Facebook-sivuille tulleisiin asiakaspalautteisiin ilmestyy yhä useammin Asiakaspalvelu Suomi -nimisen käyttäjän vastauksia. Käyttäjää ylläpitävät aspan tytöiksi itseään nimittävät henkilöt, joille suuri ilo on tuohtuneille ihmisille ilkeily. Kuvakaappaukset asiattomista vastauksista jaetaan Asiakaspalvelu Suomen
sometileille, joita seuraavat kymmenet tuhannet ihmiset. Usein palvelun kohteeksi valikoituvat vanhemmat ihmiset, jotka eivät välttämättä tajua kyseessä olevan pilailutili. Joidenkin yritysten viralliset tilit reagoivat Asiakaspalvelun vastauksiin ja pahoittelevat tilannetta. Kyllä, asiakaspalvelu on raskasta ja asiakkaat tyhmiä. Onneksi tämäkään vitsi ei kauaa kestä. Petra Viitanen
Keskustelu Asiakaspalvelu Suomen sometileillä on vilkasta.
JULKISUUDEN henkilöiden raskausuutiset kuohuttavat ja herättävät tunteita laidasta laitaan. Myös laulajaikoni Beyoncé sai kokea raskauden yhdessä sadan miljoonan seuraajan ja median kanssa. Intiimiys on kuuluisuuksien elämästä kaukana. Tämän Beyoncé jo tiesikin, joten hän ruokki yleisöä tekemällä kuvaspektaakkelin raskaudestaan sosiaaliseen mediaan. Yhdessä tykätyimmässä raskauskuvassa tähti poseeraa alusvaatteisillaan kukka-asetelman keskellä. Beyoncén kuvat saivat seuraajiltaan palvontaa, mutta Kylie Jennerin paljastavat raskauskuvat tuskin saavat yhtä ihailevaa palautetta. SEKSUAALISUUTTA ja äitiyttä voi olla vaikea sovittaa yhteen. Kylie Jennerin kaltaisiin sometähtiin suhtaudutaan jo lähtökohtaisesti tuomitsevasti. Lisäksi kulttuurillisesti naiseuteen ja äitiyteen liittyy vahvoja vanhanaikaisia olettamuksia. Julkisuuden äitihahmot eivät usein mahdu perinteiseen malliin. Kun äidiksi ryhtyy yksi maailman seuratuimmista somejulkkiksista kauneusleikkauksineen ja kohuineen, on monella asiaan sanottavaa. JOKAISELLA on erilainen käsitys äitiydestä. Vallitseva stereotypia on keittiössä hääräävä kanelin ja kardemumman tuoksuinen hoivaaja. Julkkisäiti on hyvännäköinen, itsestään huolta pitävä itsenäinen nainen. Kun julkkisäiti ottaa lapsen mukaan kuntosalille tai lähtee maailmankiertueelle, tavisäiti jää lapsen kanssa kotiin leipomaan pullia. Myös mediatutkija Elina Noppari toteaa, että äitiyteen liitetään paljon tabuja ja jopa pyhiä mielikuvia uhrautuvuudesta sekä kaiken ylittävästä rakkaudesta. Jos nainen ei edusta tietynlaista naistyyppiä eikä sovi oikeaan muottiin, hänet voidaan vanhempana tuomita jo ennalta. VIHAAMINEN ja spekulointi ovat yhteisöllistä toimintaa, johon turhan moni sortuu. Meissä jokaisessa on inhimillisiä kateuden ja katkeruuden piirteitä, mutta kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen. On miljoona tapaa olla hyvä äiti, eikä täydellistä versiota ole olemassakaan. Annetaan jokaisen odottavan äidin kukoistaa.
SYKSYLLÄ 2017 MOREENI JULKAISEE TAKAKANNESSAAN VISUAALISEN JOURNALISMIN MAISTERIOPISKELIJOIDEN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: IRENE STACHON JA HEIDI TIRRI
YHDESSÄ. TÄYSIVALTAISENA. TASA-ARVOISENA. Tänäänkin 8 naista hakataan kotonaan. * Onnea 100-vuotias Suomi. *Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin vuodelta 2016, jolloin 2 885 naista koki parisuhteessaan lähisuhdeväkivaltaa.