3/2017
ajassa 2
kartalla 6
Moreeni
luotain 8
näkymä 10
media 14
Vähättely vääristää Miksi seksuaalista häirintää käsittelevässä ohjelmassa puhutaan flirttailusta? Susanna Koivisto s. 15
MielenterHoito ei riitä veys Psyykkiset ongelmat
lisääntyvät opiskelijoilla. s. 3
Skeittibileet maan sisuksissa Hervannan Bommari-pommisuojassa järjestettävä Teknoramppi tuo skeittarit ja juhlakansan yhteen. s. 10–13
Päiväkodin ainoa vegaani Vegaanilapsia on vähän, mutta määrä kasvaa hitaasti. s. 4
2 ajassa kartalla luotain näkymä media
30.11.2017 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS
Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i
@moreenimedia @moreenimedia Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Moreenimedia soundcloud.com/radio_moreeni Moreenimedia
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 2489-5601 (painettu) ISSN 2489-5652 (verkkolehti) ISSN 2489-5768 (näköislehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Moreenimedia/ Harjoitustoimitus Viestintätieteiden tiedekunta 33014 Tampereen yliopisto moreenimedia@uta.fi Julkaisija: Viestintätieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
KUN OLIN päiväkodissa, söin samaa makaronilaatikkoa kuin muutkin. Ala- ja yläkouluissa hain uunimakkarat ja kinkkukiusaukset samasta linjastosta kuin kaikki muutkin. En tuntenut päiväkoti- tai kouluikäisenä ainuttakaan vegaania. Lukiossa aloin hakea lounaani kasvislinjastosta yhä useammin. Enimmäkseen siksi, että se näytti usein houkuttelevammalta kuin lihavaihtoehto. Viime viikolla kansalaisaktivisti Leo Stranius ennusti Metso Talkin Rakas luonto, rikas elämä -tilaisuudessa, että liha- ja kasvisruokavalion suhde kääntyy päälaelleen. Tulevaisuudessa erikoisruokavaliona pidettäisiin liha- eikä kasvisruokaa. Straniuksen mukaan lihalla saattaa olla edessään sama kohtalo kuin tupakalla. Lihansyöntiäkin ehkä katsotaan paheksuen muutamien vuosien päästä. Ympäristön kannalta kasvisruuan suosiminen on perusteltua. Ehdottomuuteen ei ruokavaliossa tarvitse pyrkiä, mutta monet tutkijat ja ympäristöjärjestöt peräänkuuluttavat etenkin punaisen lihan vähentämistä ruokavaliossa. Tietoisuus lihan ympäristövaikutuksista on kasvanut, mutta lihankulutus ei ole juurikaan vähentynyt. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen kulutti viime vuonna 81 kiloa lihaa, mikä oli pari prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.
VEGANISMI ON vielä marginaalinen ilmiö. Kasvisruuan suosimisesta on kuitenkin tullut entistä helpompaa, kun kasvistuotteiden tarjonta kaupoissa on laajentunut. Nyhtökauraa saa myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Silti kasvisruokavaliota ei välttämättä pidetä varteenotettavana vaihtoehtona etenkään lapselle. Moreenimedian haastattelussa Niko Maukonen kertoi, että jotkut ihmettelevät, miten vanhemmat voivat valita vegaaniruokavalion lapsen puolesta. Maukosen mukaan ihmiset eivät aina ym-
märrä, että myös liharuokavalio on valinta. Vegaanilapset ja heidän vanhempansa näyttävät, että liharuokavaliolle on olemassa vaihtoehto. Vaihtoehto, joka on ekologisesti ja eettisesti kestävämpi. Tittamari Rinne
Miksi vegaaniperheet passitetaan ravitsemusterapeutille? Lue uutinen sivulta 4. VERA ARJOMA
Moreeni
Käykö lihalle samoin kuin tupakalle?
Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Elias Lahtinen (toimituspäällikkö, ulkoasu) Toimitussihteerit ja uutistuottajat: Noora Hapuli, Minna Heikura, Merja Häikiö, Teemu Kakko, Anni Lehto, Pihla Loula, Erika Läärä, Mira Mannersola, Roosa Maskonen, Eveliina Mäntylä, Tuukka Tuomasjukka, Salla Varpula, Vanessa Weckström AD:t: Vera Arjoma, Orna Ben Lulu, Ville-Veikko Kaakinen, Camilla Magnusson, Pinja Naamanka, Sasu Riikonen, Irene Stachon, Heidi Tirri, Saara Tuominen Taittajat: Emilia Anundi, Tiina Hautamäki, Petri Huhtinen, Uwa Iduozee, Roosa-Maria Kauppila, Linda Manner, Onni Ojala, Sarita Piipponen, Leevi Vähälä Toimittajat: Eelis Bjurström, Veikko Eromäki, Anni Hakama, Hanna Huhtamäki, Ville Hyötylä, Sakari Hällfors, Helmi Hämäläinen, Ilmo Ilkka, Silja Järvensivu, Emilia Kallioinen, Elina Keinänen, Susanna Koivisto, Juho Korpela, Jenna Lempinen, Laura Läspä, Alina Mäkynen, Valtteri Mörttinen, Liisa Ovaska, Eero Pirinen, Pilvi Pitkäranta, Milla Pyyny, Annemari Rantala, Tittamari Rinne, Milka Rissanen, Piritta Räsänen, Roosa Salminen, Lotta Sillanmäki, Meri Suominen, Katariina Taleva, Emmi Tilvis, Ilona Tyystjärvi, Henriikka Uusitalo, Jussi Vainikka, Petra Viitanen, Samuli Virtanen, Tarmo Ylhävuori, Lala Ylitalo Valokuvaajat: Vera Arjoma, Orna Ben Lulu, Paula Kaskimaa, Camilla Magnusson, Pinja Naamanka, Jenni Niemelä-Nyrhinen, Anu Pynnönen, Sasu Riikonen, Milla Talassalo, Heidi Tirri
Katso kaikki tekijät verkosta: http://moreeni.uta.fi/toimitus
⋆ ⋆UUTISANALYYSI
Underground-artistien löydettävä omat keinonsa menestyä SUOMEN SUOSITUIN rap-artisti Cheek lopettaa uransa ensi vuonna. Viikonloppuna helsinkiläinen räppäri Juno ilmoitti tekevänsä samoin. Molemmat artistit aloittelivat uraansa 2000-luvun alussa. Toinen heistä onnistui saavuttamaan niin paljon taiteellista vapautta, ettei halua jatkaa musiikin tekoa suosion aiheuttamien paineiden takia. Toinen taas haluaa lopettaa, koska kokee jääneensä täysin levy-yhtiön jalkoihin eikä ole päässyt toteuttamaan itseään artistina. Ei jää epäselväksi, kumpi artisteista on kumpi. Junon lopettaminen avasi valtavan somekeskustelun suomalaisesta musiikkibisneksestä. Keskustelun aloitti rap-artisti Haamu väittämällä, että suomalainen musiikkibisnes on yksi korruptoituneimmista maailmassa. Facebook-päivityksessään hän vertaa bisnestä Pandoran lippaaseen: ”aina, kun sitä vähän avaa, sieltä ponnahtaa jotakin ikävää esiin.” MYÖS VALTAVIRRAN suositut artistit voivat tuntea epäoikeudenmukaisuutta musiikkiteollisuuden sopimuskiemuroiden takia. Mikael Gabriel nähtiin viime vuonna Nelosen Vain elämää -ohjelmassa, mutta nyt hän aikoo tuomaroida MTV3-kanavan The X Factor -laulukilpailussa. Mikael Gabrielin kokemukset ovat identtisiä Junon kanssa. Räppäri kertoo joutuneensa keskelle kahden mediatalon sotaa, sillä tuomaripestin tultua julki Nelosen ra-
diokanavat lakkasivat soittamasta hänen kappaleitaan. Facebook-päivityksessään hän avautuu, miten hänen taiteellista vapauttaan rajoitetaan, mikä on saanut hänet harkitsemaan pitkää taukoa urallaan. Jyväskyläläinen rap-tuottaja Lauri Pihlman uskoo artistien epäoikeudenmukaisuuden tunteen johtuvan erilaisista tavoitteista levy-yhtiökoneistojen kanssa. Levyyhtiö on osakeyhtiö, jonka tavoitteena on pullistaa omistajien lompakkoa. Tämä tavoite sopii harvoin yhteen undergroundartistien päämäärien kanssa. Heille musiikissa on tärkeintä itseilmaisu ja kuulluksi tuleminen. ITSENÄISILLE artisteille menestyminen voi olla vaikeaa. Heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia markkinoida musiikkiaan kuin levy-yhtiöartisteilla. Kuitenkin underground-piireissä tunnetun OG Ulla-Maijan kappale Makia nousi syksyllä Spotifyn kymmenen kuunnelluimman kappaleen joukkoon. Kappale on väkivaltaisilla ja naisvihaan viittaavilla sanoituksillaan kaukana valtavirran hittikappaleista, vaikka seksismi on yleistä niin tunnettujen kuin tuntemattomien suomiräppääjien musiikissa. Makian sanoitukset ylittivät esimerkiksi YleX:n mielestä hyvän maun rajat, ja kappale poistettiin kanavan soittolistalta kokonaan. OG Ulla-Maijalla ei ole levytyssopimusta, mutta kappale on edelleen Spotifyn
Top 50 -listalla, ja sitä on kuunneltu yli kaksi miljoonaa kertaa. Menestymiseen ei aina vaadita isojen levy-yhtiöiden tai radiokanavien apua. Lauri Pihlman kertoo Haamun kummastelleen sitä, miksi levy-yhtiöt muovaavat lahjakkaista taiteilijoista liukuhihnasolisteja. Pihlmankaan ei pidä musiikkiteollisuutta selänpesijöistä vapaana liiketoimintana. Levy-yhtiöt tekevät loppujen lopuksi bisnestä. Itsenäiset artistit eivät pääse nauttimaan houkuttelevista eduista markkinoinnissa ja kuulijamäärissä, mutta heillä säilyy täydellinen taiteellinen vapaus. Jää artistin itsensä päätettäväksi, kumpi on hänelle tärkeämpää musiikin tekemisessä.
Roosa Salminen
salminen.roosa.m@student.uta.fi
ajassa kartalla luotain näkymä media 3
Yhä useampi opiskelija kärvistelee mielenterveyspalveluiden jonoissa PINJA NAAMANKA
TERVEYS
Moreenimedian kyselyssä mielenterveyden hoitopalveluita kritisoidaan siitä, ettei apua ole riittävästi tarjolla. MOREENIMEDIA teki marraskuussa kyselyn Facebookissa ja Twitterissä opiskelijoille tarjotuista psykologipalveluista. Kyselyyn vastasi 30 henkilöä, joista suurin osa piti ammattiauttajalle puhumista helpottavana, koska läheisiä ei tarvinnut huolestuttaa. Osa sen sijaan koki saaneensa neuvoja, joita he eivät pystyneet toteuttamaan. Lisäksi vastaajat arvostelivat sitä, että hoitohenkilökunta ei ollut ottanut heitä vakavasti. Kritiikkiä saivat myös harvassa olevat käyntikerrat ja liian nopealla tahdilla tarjotut lääkitykset. Vastaajista 8 oli päässyt vastaanotolle nopeasti. Muilla odotusajat olivat saattaneet venyä 2 viikosta 6 kuukauteen asti. Vaikeimmaksi koettiin psykoterapiaan pääseminen Kelan kautta. Ongelma on myös YTHS:n palveluiden saatavuudessa, koska YTHS on kesän suljettu.
”
Kokonaisuudessaan mielenterveyden palveluja ei voi pitää riittävinä sisällöltään tai saatavuudeltaan.
Pauli Tossavainen, YTHS:n mielenterveystyön johtava ylilääkäri
SANNA, 21, on ollut kolmella eri psykologilla opiskellessaan. Ensimmäiset käyntikerrat päättyivät pian, koska häntä ei kuunneltu. Toinen yritys päättyi masennuslääkityksen lopettamiseen vuoden jälkeen. Vasta kolmannella hoitojaksolla hän tunsi saavansa apua. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n viime vuonna tekemässä terveystutkimuksessa käy ilmi, että korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet tämän vuosituhannen kuluessa. Kyselyyn vastasi runsaat 3 000 opiskelijaa kaikista 200 000:sta perustutkintoa suorittavista korkeakouluopiskelijoista. Vastanneista 33 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa huonoksi. YTHS:n mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen sanoo, että noin 14 prosenttia käy vastaanotolla mielenterveysasioissa. Tukea tarvitsevia on kuitenkin enemmän. – Kaikkea opiskelijoiden tarvitsemaa mielenterveyshoitoa emme pysty järjestämään eikä sitä edellytetä säännöksissä YTHS:ltä tai opiskeluterveydenhuollolta. Julkisen puolen ja Kelan palveluita tarvitaan myös, Tossavainen kertoo. Yleisimpiä syitä avun hakemiseen ovat
Eniten mielenterveyden palveluja tuottavat tilastollisesti erikoissairaanhoito ja terveyskeskukset.
masennus ja ahdistuneisuushäiriöt. Eniten näistä kärsivät yliopistossa opiskelevat naiset, joista 12 prosenttia sai diagnoosin masennuksesta. YTHS:llä potilaan tilannetta arvioi yleislääkäri, joka ohjaa potilaan tarvittaessa Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan. Tossavaisen mukaan palvelua käyttää tänä vuonna arviolta 2 500 yliopistoopiskelijaa. PSYYKKISEN oireilun lisääntyminen nä-
kyy psykologilla kävijöiden määrän kaksinkertaistumisena. Myös psykiatrin vastaanotolle menijöitä on nelinkertaisesti enemmän. YTHS ei pysty vastaamaan laajaan psykoterapian tarpeeseen. – Julkisissa palveluissa pitäisi olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia hoidon
saamiseen. Kokonaisuudessaan mielenterveyden palveluja ei voi pitää riittävinä sisällöltään tai saatavuudeltaan. Terveystutkimuksessa suurin osa oli YTHS:n palveluihin tyytyväisiä. Myös Sannan kokemukset Pirkanmaan alueen hoidosta jäivät lopulta positiivisiksi. Hän painottaa silti, että avun täytyy olla yhden puhelun päässä. Nyt ongelmat joudutaan kertomaan monelle ihmiselle ennen asianmukaisen hoidon saamista. – Minusta apua pitäisi saada heti, kun henkilö ottaa yhteyttä ja kertoo sitä tarvitsevansa. Annemari Rantala
Sannan nimi on muutettu.
Odotusajat mielenterveyden vastaanotoille tuntuvat monista liian pitkiltä. Lue lisää: moreenimedia.uta.fi
FAKTA
Mielenterveyshoito Suomessa ○○Kansaneläkelaitos Kela tarjoaa tuettua kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on heikentynyt mielenterveyshäiriön takia. ○○Palvelua käytti viime vuonna 22 580 suomalaista. Se on yleisin Kelan kuntoutustoimenpide. Sitä voi saada kolmen vuoden ajalle, jos aikaisempi hoitojakso on kestänyt kolme kuukautta.
4 ajassa kartalla luotain näkymä media
VERA ARJOMA
Kotouttamistoiminnan sosiaaliset palvelut ovat hajallaan IRANILAINEN Reze käy usein kohtaamispaikka Mukanan tiloissa. Tila on avoin ja ystävällinen, ja hän saa harjoitella suomen kieltä vapaehtoisten kanssa. – Suomalaiset eivät puhu maahanmuuttajille, ja se tekee surulliseksi. Tykkään puhua, Reze kertoo. Kohtaamispaikka Mukana on maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille tarkoitettu sosiaalinen ympäristö Tampereen keskustassa. Sen tavoitteena on luoda mahdollisimman lämminhenkinen paikka kaikille. – Mainostamme, että täältä löytyy puhuvia suomalaisia, toteaa Olli Heikkilä, yksi paikan vetäjistä. Heikkilän mukaan eri-ikäisille maahanmuuttajille on kotouttamista edistävää toimintaa Pirkanmaalla, mutta niitä voi olla vaikea löytää. Yhdeksi syyksi Heikkilä mainitsee järjestöjen pienet rahavarat ja sen, ettei mainostamiseen käytetä rahaa. MAAHANMUUTTAJAT saavat tietoa kotouttamistoiminnasta usein kuulopuheiden kautta ja maahanmuuttajien infopankki Mainiosta Tuomiokirkonkadulta. Infopankin maahanmuuttajatyön koordinaattori Takura Matswetu kertoo saaneensa palautetta infopankin käyttäjiltä, että palveluita ei ole helppo löytää koska ne ovat hajallaan ympäri Pirkanmaata. − Palveluita olisi hyvä kartoittaa nykyistä enemmän. Voisi esimerkiksi luoda jonkinlaisen karttasovelluksen, jonka avulla ne löydettäisiin aiempaa paremmin, Matswetu ehdottaa. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti vuonna 2015 kuntien kotouttamispalveluita ja järjestöjen tukemista. Raportin mukaan kunnat ohjaavat varoja erityisesti järjestöille, jotka luovat liikuntakerho- ja kohtaamispaikkatoimintaa, kulttuuritoimintaa ja nuorille suunnattua toimintaa. Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön palvelupäällikkö Marja Nyrhinen korostaa oma-aloitteista etsintää. − Asiaan vaikuttaa tietenkin se, kuinka kiinnostunut henkilö on tarjottavista palveluista, Nyrhinen sanoo. Suomalainen ystävä on ollut korvaamaton erityisesti vapun ja itsenäisyyspäivän juhlinnan ymmärtämisessä. − Suomalaisten kanssa on helppo tulla toimeen, mutta vaikea ystävystyä, italialainen Gaia Mazzola kertoo. Katariina Taleva
Ketkä jäävät kotouttamistoiminnan ulkopuolelle? Lue lisää moreenimedia.uta.fi
FAKTA
Maahanmuuttajat Pirkanmaalla ○○Pirkanmaalla 4,5 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä. ○○Yleisimmät Pirkanmaalla puhutut vieraat kielet ovat venäjä, viro, arabia, persia ja englanti. ○○Pakolaisia, paluumuuttajia ja perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneita muuttaa Tampereelle noin 150 vuodessa. ○○Tampereelle muuttaa itsenäisesti vuosittain noin 200 henkilöä töihin, opiskelemaan ja avioliiton solmimisen kautta.
Lasse Maukosen lasissa on maidon sijaan kaurajuomaa.
Vegaanilapsi on harvinaisuus Tampereen päiväkodeissa RAVINTO Tampereella terveydenhoitaja passittaa vegaaniperheet
ravitsemusterapeutille. Vastaanotolla tarkistetaan ruokavalion monipuolisuus. NIKO JA MARIKA Maukosen 3-vuotias Lasse-poika on ainoa vegaani Hervannassa sijaitsevassa Pääskysen päiväkodissa. Vaihtoehtoisen ruokavalion valitseminen lapselle tuntui vegaanivanhemmista luontevalta. – Olisi outoa syöttää lapselleni omien arvojeni vastaista ruokaa, Niko Maukonen kertoo. Vegaanilasten määrä Tampereen päiväkodeissa on ollut pienessä nousussa. Tampereen Voimian ravitsemussuunnittelija Virpi Uskin mukaan vegaanilapsia oli viime vuonna 8 niissä päiväkodeissa, joihin Voimia toimittaa ruuan. Tällä hetkellä heitä on 10–20. Voimia ruokkii yhteensä noin 5 000 päiväkotilasta. – Vegaanilasten määrää on seurattu vasta kaksi vuotta. Suunta on nouseva, Uski toteaa. TAMPEREEN KAUPUNGIN päiväkodeissa vegaaniruokavalio on ollut vaihtoehto vuodesta 2013 saakka. Vegaaniruokavalioon tarvitaan kaupungin päiväkodeissa terveydenhoitajan selvitys. Lisäksi terveydenhoitaja ohjaa perheen ravitsemusterapeutille. Käynti ei ole pakollinen mutta suositeltava. Myös Maukoset ohjattiin ravitsemusterapeutille. Heidän mielestään käynnistä ei ollut juuri hyötyä. Ravitsemusterapeutin luona käytiin läpi perusasioita, kuten mistä saa proteiinia ja B-vitamiinia. – Sellaisia asioita, joiden toivoisi olevan kaikkien tiedossa, Niko Maukonen sanoo. Vegaaniliiton ravitsemusterapeutin Lotta Pelkosen mukaan käynnillä tarkistetaan
ruokavalion monipuolisuus. Vastaanotolla varmistetaan myös erilaisten ravintoaineiden, kuten B12-vitamiinin ja kalsiumin, saanti. Maukosten mukaan tuntuu epäreilulta, että vegaanit ohjataan ravitsemusterapeutille, mutta sekasyöjäperheiden tietämystä ruuan ravintosisällöistä ei kyseenalaisteta. – Vegaanien pitää olla ravitsemuksen asiantuntijoita, jotta saa luvan vegaaniruokavalioon, Niko Maukonen kertoo. Lotta Pelkosen mukaan perheet ohjataan ravitsemusterapeutille, koska vegaaniruokavalion noudattaminen vaatii erityistä tietoa ruokavalion koostamisesta. Hänen mukaansa perheet ovat yleensä hyvin ravintotietoisia ja osaavat koota ruokavalion lapsen tarpeisiin. – Toivon, että vegaaniperheet näkisivät ravitsemusterapeutin vastaanoton mahdollisuutena saada tukea ruokavalion koostamiseen. PÄIVÄKODEISSA tarjoiltavan vegaani-
ruuan pitää vastata ravintosisällöltään sekaruokaa, mikä on Virpi Uskin mukaan iso haaste. Liha, maito ja kananmuna pitää korvata kasviperäisillä tuotteilla. – Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää on huomioida, että ruoka takaa riittävän kasvun. Vegaaniruuan raaka-aineina käytetään esimerkiksi soijaa ja palkokasveja. Uskin mukaan raaka-aineet eivät ole sen kalliimpia kuin sekaruuan. Lisäkulut tulevat siitä, että vegaaniruuan valmistaminen teettää lisää työtä.
Maukoset eivät tiedä tarkalleen, mitä päiväkodissa syötetään heidän pojalleen. Ruuan raaka-ainelistoja ei ole saatavilla. He eivät perusta poikansa ruokavaliota siihen, että tämä saisi päiväkodissa täyspainoisen aterian. – Pääasiallinen ravinto tulee kotoa, Niko Maukonen sanoo. Tittamari Rinne
Miksi liha on tulevaisuuden tupakka? Lue aihetta käsittelevä pääkirjoitus sivulta 2.
FAKTA
Kasvissyöjät Suomessa ○○Suomessa kasvissyöjiä on arviolta noin neljä prosenttia ja vegaaneja noin puoli prosenttia. ○○Pescovegetaristin ruokavalio sisältää kalaa. ○○Lakto-ovovegetaristin ruokavalioon kuuluu maitotuotteita ja kananmunia. ○○Laktovegetaristi syö eläinkunnan tuotteista ainoastaan maitotuotteita. ○○Vegaanit välttävät ruokavaliossaan kaikkia eläinperäisiä tuotteita.
Lähde: Puolikiloa.fi
ajassa kartalla luotain näkymä media 5
Uudistukset ja kilpailu lisäävät lukiolaisten stressiä
HYVINVOINTI Lukiolaiset kärsivät yhä enemmän uupumuksesta ja
stressistä. Koulut haluavat huolehtia siitä, että opiskelijat selviävät stressaavasta arjesta. LUMISADE PÖLLYÄÄ keskiviikkoisena aamupäivänä. Aulassa on energiajuomatölkein koristeltu joulukuusi. Hyppytuntilaisia makaa torkkupeittojen alla. On normipäivä Tampereen yhteiskoulun lukiossa TYKissä. Hyppytuntia viettävät myös abiturientti Hellevi Estama, 18, ja Venla Neejärvi, 16, joka opiskelee toista vuotta TYKissä. Molemmat sanovat kärsivänsä stressistä ajoittain. Opetusministeriön viime viikolla julkaiseman lukioselvityksen mukaan lukiolaisten stressi on lisääntynyt ja nykyiset lukiolaiset ovat stressaantuneempia kuin vanhempansa. – Huomaan, että esimerkiksi koeviikkojen lähestyessä stressin määrä lisääntyy, Neejärvi sanoo. Vaikka stressi ei ole jokapäiväistä, se aiheuttaa ongelmia jaksamiseen. Estama ja Neejärvi kertovat, että heillä stressi ilmenee muun muassa unettomuutena ja ahdistuksena. Lukioselvityksen mukaan tytöt kokevat poikia enemmän uupumusta. – Jos stressin antaa ottaa vallan, keskittyminen vaikeutuu, Estama sanoo. Molempien opiskelijoiden mielessä on
MIKÄ?
Opetusministeriön lukioselvitys ○○Koottu eri tutkimuksista, selvityksistä ja raporteista. ○○75 prosenttia lukiossa koetuista tunteista on negatiivisia. ○○17–18 prosenttia tytöistä kärsii uupumuksesta, pojista noin 10 prosenttia. ○○Selvitys toimii taustana tulevalle lukiokoulutuksen uudistukselle.
tuleva pääsykoeuudistus, jossa ylioppilastutkinnolla on yhä suurempi merkitys korkeakouluvalinnoissa. TYKin rehtorin Tuija Flinckin mukaan opiskelijoista ei vielä huomaa, että he tekisivät ainevalintoja jatko-opinnot mielessään. – Pahoin pelkään, että tulevaisuudessa asia muuttuu, Flinck toteaa. VERA ARJOMA
TYKILLÄ ON opetusministeriön myöntämä ilmaisutaidon erityistehtävä. Lukiossa on tarjolla tavallisten oppiaineiden lisäksi laajasti ilmaisutaitoaineita, kuten näyttämötaidetta ja luovaa kirjoittamista. Oppilailla on mahdollisuus keventää pakollisia kursseja, jos he opiskelevat tarpeeksi ilmaisutaitoaineita.
”
Nyt olen ymmärtänyt, ettei tarvitse olla paras. Aina on joku, joka on parempi, mutta ei sillä lopulta ole väliä.
Hellevi Estama, abiturientti
– Onhan se mukavaa, ettei ole pakko käydä kursseja, jotka eivät niin paljoa kiinnosta, Estama sanoo. Pakollisten kurssien keventämisen lisäksi taideaineet tuovat kevennystä opiskelun keskelle. Sekä opiskelijat että rehtori arvostavat mahdollisuutta, että koulupäivän keskellä voi paeta lukuainepänttäystä esimerkiksi elokuvien maailmaan. – Kokemukseni perusteella ilmaisutaito keventää stressiä, vaikka se voi myös aiheuttaa sitä. Laajalla skaalalla ajatellen ilmaisutaito kuitenkin rentouttaa, Flinck kertoo. Vaikka ilmaisutaito keventää arkea, se luo myös kilpailua opiskelijoiden kesken. 850 oppilaan kouluun mahtuu lukuisia lahjakkuuksia, joista jokaisen ei ole mahdollista jatkuvasti loistaa. – Nyt olen ymmärtänyt, ettei tarvitse olla paras. Aina on joku, joka on parempi, mutta ei sillä lopulta ole väliä, Estama sanoo. FLINCK EPÄILEE, että stressi on osa lukioopiskelua. Kouluissa on kuitenkin opiskelijahuolto, joka pitää huolen opiskelijoiden hyvinvoinnista stressin keskellä. Ajankäytön suunnittelua painotetaan ainakin TYKissä, jotta ylimääräistä stressiä ei kertyisi. Tulevaan pääsykoeuudistukseen rehtori suhtautuu nihkeästi. Hän sanoo, että TYKissä suositellaan valitsemaan aineita, jotka kiinnostavat. – Elä tässä hetkessä. Mieti mitä on hyvä opiskella. Se kantaa ennen pitkää hedelmää, Flinck kiteyttää. Petra Viitanen Venla Neejärvi ja Hellevi Estama lieventävät opiskelustressiä huolehtimalla ajankäytöstä ja muistuttamalla itseään siitä, että elämä ei ole pelkkää opiskelua.
Sappee kampanjoi onnistuneesti kausikorteilla
SAPPEEN MATKAILUKESKUS on myynyt kampanjallaan yli 17 000 kausikorttia laskettelurinteisiinsä. Kaikki lähti haasteesta, jonka Sappee lanseerasi: yritys lupasi myydä kausikortin sadalla eurolla, jos niitä ostetaan yli 16 500 kappaletta. Viime vuonna kausikortteja myytiin vain joitakin satoja lipun hinnan ollessa 540 euroa. – Olemme vuosien saatossa pitkään miettineet, miten kehittää myyntiä ja volyymikasvua matkailualalla. Uskomme saavamme Sappeen takaisin kasvu-uralle tämän kampanjan avulla, kertoo rinneliiketoimintajohtaja Kosti Puurunen. Sappee on tällä kaudella varautunut siihen, että ihmisiä on yhtäaikaisesti enemmän rinteessä. Tätä varten laajennuksia tehdään pysäköintiin ja välinevuokraamoon. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Aamulehti. Emilia Kallioinen
Europarlamentin tasa-arvoa tutkitaan kahdella miljoonalla EUROOPAN TUTKIMUSNEUVOSTO ERC on myöntänyt kahden miljoonan euron apurahan Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorille Johanna Kantolalle. Apuraha myönnettiin tutkimukseen, jossa selvitetään Euroopan parlamentin puolueryhmien tasa-arvokäytäntöjä. Kantola aikoo tutkia sukupuolen näkökulmasta esimerkiksi sitä, miten poliitikon uran ja perheen yhdistämistä tuetaan Euroopan parlamentissa. – On hämmästyttävää, ettei tätä ole tutkittu aikaisemmin. Euroopan parlamentti nähdään kuitenkin keskeisenä tasa-arvon edistäjänä EU:ssa. Tampereen yliopiston rehtorin Liisa Laakson mukaan ERC-rahoitus tulee vahvistamaan yhteiskuntatieteellisen sukupuolentutkimuksen asemaa yliopistossa. Tampereen yliopistoon on saatu kyseisiä rahoituksia harvoin. Tittamari Rinne
Yhteinen pääsykoe tulossa ammattikorkeakouluihin
AMMATTIKORKEAKOULUIHIN suunnitellaan yhteistä, digitaalista pääsykoetta. Valtakunnallinen koe on tarkoitus saada käyttöön keväällä 2019. Taustalla on ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke, jota johtaa Metropolia. Suunnitelman mukaan pääsykoe sisältäisi joillekin aloille omat kysymysosiot. Yhteinen koe korvaisi soveltuvuuskokeet. Kukin ammattikorkeakoulu voisi kuitenkin päättää itse, järjestääkö se erillisen soveltuvuuskokeen. Uudistus mahdollistaa pääsykokeen suoritettavaksi missä tahansa. Yhteisen valintakokeen avulla opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa nykyistä tasavertaisemmin. Yhteinen pääsykoe tuo myös mitä luultavimmin säästöjä ammattikorkeakouluille. Pääsykoeuudistuksesta uutisoi ensimmäisenä Keskisuomalainen. Milla Pyyny
6 ajassa kartalla luotain näkymä media
Ääni kuuluviin aloi KANSALAISALOITE Suurin osa suomalaisista kokee, että kansalaisaloitteet ovat parantaneet
demokratiaa. Mediahuomio voi ratkaista aloitteen menestyksen.
TOIMITUSJOHTAJA Markku Virkamäki Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä on tyytyväinen. Vammaisten oikeuksia puolustava Ei myytävänä -kansalaisaloite on saanut taakseen lähes 70 000 ihmistä, ja kannatusilmoitusten keräys jatkuu edelleen. Aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn, koska se on kerännyt yli 50 000 kannatusilmoitusta. Virkamäen ja työryhmän tekemä kansalaisaloite vastustaa vammaisten palvelujen kilpailuttamista. Vuonna 2007 voimaan tulleen lain jälkeen vammaisten ja heidän läheistensä kokemukset palvelujen laadusta ovat Virkamäen mukaan kääntyneet radikaalisti huonompaan suuntaan. Kymmenen vuoden aikana vammaisjärjestöjen yhteistyö on vahvistunut. Vuodesta 2013 lähtien kaikki järjestöt ovat olleet mukana tavoittelemassa lakimuutosta. Viime keväänä Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin vammaisten palveluja. Puolueilta kysyttiin, pitäisikö kilpailuttaminen lopet-
taa. Kaikki puolueet vastasivat myöntävästi. – Se oli meille lopullinen merkki. Päätimme, että nyt on kansalaisaloitteen aika. VIIDEN VUODEN aikana kansalaisaloite. fi-palvelussa on luotu kaiken kaikkiaan 661 kansalaisaloitetta. Niistä 18 on päätynyt eduskuntaan. Lisäksi yhden eduskuntaan päätyneen aloitteen kannatus on kerätty palvelun ulkopuolella. Eduskuntaan asti edenneistä aloitteista vain tasa-arvoista avioliittoa koskeva aloite on mennyt läpi. Valtio-opin tohtorikoulutettava Maija Jäske Turun yliopistosta toteaa, ettei määrä ole huono. Muissakin eurooppalaisissa kansalaisaloitejärjestelmää käyttävissä maissa harvat aloitteet menevät läpi tai etenevät suoraan laiksi. Kansalaisaloitteelle on nimettävä vireillepanija, edustaja ja varaedustaja. Lisäksi se on rekisteröitävä kansalaisaloitepalveluun. Aloitteita tehdään paljon, koska niiden tekeminen on helppoa, sanoo valtio-opin pro-
”
fessori Maija Setälä Turun yliopistosta. – Luulen, että moni aloitteista on tehty niin, ettei niiden ole edes ajateltu pääsevän eduskuntaan. Ne on tehty lähinnä kokeiluina. Kolmasosa täysi-ikäisistä suomalaisista on allekirjoittanut vähintään yhden aloitteen, selviää vuoden 2015 Eduskuntavaalitutkimuksesta. Yli 80 prosenttia kansalaisista kokee, että aloitteet ovat parantaneet demokratian toimivuutta. Toisin kuin vaaleissa, aloiteoikeus on jokaisella kansalaisella. Kuka tahansa voi alkaa kerätä ajatukselleen kannatusta.
Jos aloite on tarpeeksi populistinen ja media tarttuu aiheeseen, se voi saada kannatusta ilman kampanjaa tai taustaorganisaatiota.
Joonas Pekkanen, Avoimen ministeriön toiminnanjohtaja
VARHAISKASVATUKSEN erityisopettaja Noora Heiskanen oli kaksi vuotta sitten mukana tekemässä kansalaisaloitetta varhaiskasvatuksen lapsiryhmien koosta. Aloite keräsi reilut 15 000 ääntä. Aloitetta tehtaillut ryhmä oli ensin kerännyt aiheesta adressin, jonka allekirjoitti yli 65 000 ihmistä. Heiskasen mukaan adressi oli osasyy
Mistä aloitteita tehdään eniten? ○○Terveys, hyvinvointi ja asuminen ○○Kansalaisvapaudet, -oikeudet ja lainkäyttö ○○Hallinto ja poliittinen prosessi ○○Talouden ja työmarkkinoiden sääntely ○○Liikenne ja kuljetus ○○Yleinen moraali ○○Ympäristö ja energia ○○Julkinen talous ja verotus ○○Koulutus ○○Kulttuuri, kieli ja uskonto ○○Kansainvälinen politiikka
Lähde: Christensen, Jäske, Setälä ja Laitinen. 2016. Demokraattiset innovaatiot Suomessa: Käyttö ja vaikutukset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.
PIN
A JA N
AM
AN
KA
ajassa kartalla luotain näkymä media 7
tteella siihen, ettei kansalaisaloite lopulta saanut tarpeeksi kannatusta. Jälkikäteen ajateltuna kansalaisaloite olisi pitänyt tehdä heti. – Ihmiset luulivat, että he olivat allekirjoittaneet kansalaisaloitteen jo silloin, kun he olivat antaneet kannatuksensa adressille. Kansalaisaloitteiden tekijöille apua tarjoaa esimerkiksi Avoin ministeriö ry. Suomen kokoisessa maassa on Heiskasen mielestä vaikea kerätä tarvittavat allekirjoitukset ilman taloudellista tukea tai taustaorganisaatiota. Heiskasen ryhmällä ei ollut kokemusta aloitteen tekemisestä, eivätkä he saaneet sen kirjoittamiseen ulkopuolista apua. Avoimen ministeriön toiminnanjohtajan Joonas Pekkasen mielestä aloite on mahdollista saada läpi myös omin voimin. Esimerkiksi hän nostaa neljän vuoden takaisen aloitteen rattijuoppojen rangaistuksien tiukentamisesta. Aloite ei ollut pitkään harkittu tai tarkasti kirjoitettu, mutta se sai paljon mediahuomiota, Pekkanen sanoo. – Jos aloite on tarpeeksi populistinen ja media tarttuu aiheeseen, se voi saada kan-
”
GE
Ehkä edustajia harmittaa, että yksittäiset kansalaisaloitteet saavat niin paljon huomiota ja menevät valiokunnissa kansanedustajien omien aloitteiden edelle.
Maija Setälä, Valtio-opin professori, Turun yliopisto
natusta ilman kampanjaa tai taustaorganisaatiota. Vammaisten oikeuksia ajavan kansalaisaloitteen parissa työskentelevä Markku Virkamäki toteaa, ettei yksi järjestö olisi pystynyt keräämään tarvittavia allekirjoituksia. Tärkeän lisäpotkun antoi Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeen ilmoitus siitä, että se tekee paluukeikan, jos kansalaisaloite saa vaadittavan määrän allekirjoituksia. KANSALAISALOITE nostaa julkiseen keskusteluun kysymyksiä, jotka eivät muuten nousisi esille. Maija Jäsken mukaan aiheet, joista tehdään paljon aloitteita, eivät välttämättä kerää taakseen suurta kannatusta. Suuret poliittiset ja yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttavat merkittävästi siihen, mistä aloitteita tehdään. Kansalaisaloite. fi-palvelusta selviää, että viime keväänä al-
koholilaista tehtiin kolme kansalaisaloitetta reilun viikon aikana. Samaan aikaan asiasta keskusteltiin eduskunnassa ja mediassa. Jäske ja Setälä ovat muiden tutkijoiden kanssa selvittäneet kansalaisaloitteiden aiheita elokuuhun 2015 asti. Suosituimmat aloitteet koskivat esimerkiksi terveyttä, asumista ja kansalaisvapauksia. Myös poliittisen päätöksenteon, demokratian ja talouden teemat näkyivät aloitteissa. Kulttuurista ja uskonnosta tehtiin vähän kansalaisaloitteita. EDUSKUNNASSA kansalaisaloitteet jakavat mielipiteitä. Joonas Pekkasen mukaan nuoremmat kansanedustajat ovat vastaanottavaisempia, kun taas vanhemman ikäpolven edustajat suhtautuvat aloitteisiin epäilevämmin. Kun politiikan asialistan määrittelyvaltaa annetaan kansalaisille, se on pitkään asemaansa rakentaneilta poliitikoilta pois. Setälä arvioi, että edustajat pitävät kansalaisaloitejärjestelmää tarpeellisena.Toisaalta aloitteiden aiheet jakavat eduskuntaa vahvasti, ja ristiriitojen tuloksena koko
FAKTA
Kansalaisaloite ○○Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan vuonna 2012. ○○Kansalaisaloite tarjoaa mahdollisuuden saada lakialoite eduskunnan käsittelyyn. ○○Aloite tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta, jotta se etenee eduskuntaan. ○○Kansalaisaloite voi sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. ○○Oikeusministeriö ylläpitää kansalaisaloite.fi-palvelua allekirjoitusten keräämiseen.
järjestelmä voi näyttäytyä kielteisenä. – Ehkä edustajia harmittaa, että yksittäiset kansalaisaloitteet saavat niin paljon huomiota ja menevät valiokunnissa kansanedustajien omien aloitteiden edelle, Setälä sanoo.
MARKKU VIRKAMÄEN työskentely vammaisten palvelujen kilpailuttamista vastaan jatkuu vielä sen jälkeen, kun eduskunta on vastaanottanut aloitteen. Edessä on kova työ lakimuutoksen takaamiseksi. Vaikka eduskunta hylkäisi kansalaisaloitteen ehdottaman lakimuutoksen, yksi tärkeä asia on jo saavutettu: aihe on noussut julkiseen keskusteluun. Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä tarinat ovat antaneet kasvot kampanjalle. Aiheesta on kirjoitettu mediassa, ja esimerkiksi Jounin kauppa jakoi siitä päivityksiä Facebooksivuillaan. Vielä Virkamäki ei uskalla kunnolla juhlia, koska aloitteella on vastustajia. – Muutokseen ei pidä suhtautua sinisilmäisesti. Alina Mäkynen, Pilvi Pitkäranta, Henriikka Uusitalo
OR
GE
HO
DA
N
8 ajassa kartalla luotain näkymä media
Mikael Juvan perheeseen kuuluu myös kaksi kissaa: Raita ja Tumma.
Kumppanuusvanhempien lapsi ei pelkää vanhe SATEENKAARIPERHEET Värikkäisiin vaatteisiin pukeutuva isä tummaihoisen pojan kanssa
herätti katseita, kun Mikael Juva oli lapsi. Hänen vanhempansa kasvattivat adoptoidun pojan yhdessä pelkkinä kavereina. HELSINKILÄISEN Mikael Juvan, 17, kotona on lämmin tunnelma. Seiniä koristavat afrikkalaishenkiset taulut, ja jääkaapin ovi on täynnä lasten koulukuvista tehtyjä magneetteja. Jaloissa juoksentelee kaksi kissaa. Asunnossa asuu Juvan lisäksi hänen siskonsa ja äitinsä. Lasten isä asuu muualla. Järjestely ei ole uusi, sillä Juvan vanhemmat eivät ole koskaan asuneet yhdessä tai edes seurustelleet. Juva on yksi kymmenistä tuhansista Suomessa asuvista sateenkaarilapsista, ja hänen vanhempansa ovat kumppanuusvanhempia. Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan vähintään kahden aikuisen keskenään solmimaa sopimusta vanhemmuudesta. Perheen perustaminen ei pohjaudu rakkaus- tai seksisuhteelle vaan yhteiselle sopimukselle. Järjestelyn taustalla on usein halu tulla vanhemmaksi, mutta oikea kumppani puuttuu.
JUVA ON SYNTYNYT Etiopiassa, josta hänet ja hänen siskonsa adoptoitiin vauvoina. Juvan äiti halusi lapsia ja pyysi homoystäväänsä kasvattamaan lapset kanssaan. Äiti adoptoi lapset kuitenkin yksin, sillä Suomessa adoptio-oikeus voidaan myöntää vain aviopareille tai adoptiota yksin hakeville. Vaikka Juvan isä ei ole juridisesti lastensa huoltaja, hän on ollut alusta asti osa perhettä. Juva ei itse edes tiennyt äitinsä laillisesta yksinhuoltajuudesta kuin vasta noin 13-vuotiaana. Asiaa ei oltu piiloteltu mitenkään. Se ei vain ollut tullut esille. – Perusmallihan on meillä rikki aika täydellisesti, mutta minulle tämä perhe on täydellinen. SATEENKAARIPERHEET RY:N koordinaattori Kaisa Niittysen mukaan kumppanuusvanhemmuuteen liittyy monenlaisia
ennakkoluuloja. Osa ajattelee vanhemmuuden olevan vaikeampaa, jos ei asuta yhdessä tai olla parisuhteessa. Lähellä asuva isä on ollut lasten arjessa mukana päivittäin. Hän on ollut aina valmiudessa tulemaan paikalle, jos poika on sitä pyytänyt. Isä ja poikien äiti ovat edelleen hyviä ystäviä. Juva ei ole pitänyt erikoisena sitä, että hänen vanhempansa eivät asu yhdessä. Tärkeintä on, että hän näkee molempia vanhempiaan säännöllisesti ja tietää, missä molemmat menevät. MIKAEL JUVALLE kumppanuusvanhemmuus tarkoittaa ennen kaikkea vakautta. Hänen ei ole koskaan tarvinnut pelätä mitä tapahtuu, jos vanhemmat eroavat. Juvasta tuntuu turvalliselta, kun vanhemmat ovat vain kavereita.
– Olen ollut itse suhteessa kolme vuotta ja tiedän, että se on välillä aikamoista säätöä, hän sanoo ja nauraa. Kaisa Niittynen on samaa mieltä ystävyyssuhteen vakaudesta. Kumppanuusvanhemmuus perustuu nimenomaan tahdolle olla lapsen vanhempi, eivätkä vanhempien väliset romanttiset asiat sekoita perhettä. JOTKUT JUVAN KAVEREISTA ovat ihmetelleet, miten hänellä oikein voi olla perhe, jos vanhemmat eivät ole yhdessä. Sen kummempia kommentteja hän ei ole perheestään kuullut. Juva on kuitenkin kohdannut rasismia ja homottelua. Mikaelin isä on avoimesti homo ja sateenkaariaktivisti. Muiden ihmisten ennakkoluulot ovat kohdistuneet välillä myös poikaan. – Kyllä se herättää katseita, kun isä pu-
ajassa kartalla luotain näkymä media 9
ANNI HAKAMA
Suojele opiskelijakorttiasi: sen avulla voidaan varastaa identiteettisi TIETOTURVA Yliopiston kaikki palvelut nojaavat
peruspalvelutunnukseen. Opiskelijoiden ei pidä suhtautua tietosuojaan välinpitämättömästi. OPISKELIJAKORTTI on aina mukana. Sillä saa halvemman ruoan, kaljan ja kahvin. Siinä lukee opiskelijan syntymäaika ja koko nimi. Ennen kaikkea siinä on opiskelijanumero, josta muodostuu peruspalvelutunnus. Yliopiston peruspalvelutunnus on korkeakoulu-uran tärkein numerosarja. Se on kuin pankkitunnus ja sosiaaliturvatunnus samassa koodissa. Tunnus identifioi opiskelijan ja sen avulla kirjaudutaan sisään kaikkiin yliopiston sähköisiin palveluihin. Opiskelija kirjoittaa peruspalvelutunnuksen kymmeniä kertoja päivän aikana. Se on arkinen asia. Vaikka tunnusta käytetään jatkuvasti, ei siihen pidä suhtautua kevyesti. Yliopisto luottaa, että tunnuksen käyttäjä on myös sen omistaja. Jos se joutuu vääriin käsiin, siitä voi koitua paljon kiusaa opiskelijalle.
tunnusta tai ainakaan samaa salasanaa ei saisi käyttää usealla eri sivustolla. Yliopistolla sivustoja on kuitenkin monia ja kirjautumisia kertyy päivän aikana useita, mutta sivustojen yhdistäminenkään ei ratkaisisi ongelmaa. Tietoturvan kannalta se olisi suuri riski. –Sehän olisi kuin aarrearkku tunkeutujalle. Siellä tunkeutuja näkisi saman tien kaikki mahdollisuutensa, Heimonen kertoo. Opiskelijan epäillessä väärinkäyttöä on hänen otettava yhteyttä yliopiston tietotekniikan tukeen. Tällöin opiskelija voi yhdessä henkilökunnan kanssa tarkastella omia kirjautumistietojaan. Jokainen kirjautuminen rekisteröidään yliopistolla mahdollisten vikatilojen selvittämiseksi, joten tietojen avulla voidaan selvittää myös väärinkäytöksiä.
SALASANA ei riitä turvaamaan tietoja, jos pankkitunnukset jättää esille. Sama pätee myös peruspalvelutunnuksen kanssa. Opiskelija voi parantaa peruspalvelutunnuksensa suojaa yksinkertaisesti. Salasana täytyy vaihtaa aika ajoin eikä peruspalvelutunnuksen salasanaa saa käyttää muilla sivustoilla. Tunnuksia ei myöskään saa kertoa eteenpäin. Jos Tampereen yliopiston tietosuojavastaavalla Jukka Tuomelalla olisi kaikki maailman valta ja raha, hän vetäisi töpselin pois seinästä ja palaisi paperiaikaan. – Papereiden tietosuoja on helpommin hallittavissa kuin sähköisten palveluiden. Ennen riitti, että paperit laittoi kassakaappiin ja lukkojen taakse. Liisa Ovaska PINJA NAAMANKA
” mpien eroa keutuu värikkäisiin vaatteisiin ja hänellä on tummaihoinen poika vaunuissa. Kaikki ihmiset eivät ole vielä valmiita sellaiseen. KASVAMINEN sateenkaariperheessä on lisännyt Juvan avarakatseisuutta. Hän ymmärtää, että perheitä on kaikenlaisia. Itselleen Juva toivoo perinteistä perhettä: vaimon ja kaksi lasta. Hän ei silti pidä perinteistä mallia muita parempana. Juva ei pidä mahdottomana ajatuksena, että myös hän perustaisi perheen kumppanuusvanhemmuuden pohjalle. Hänelle kumppanilla ei ole niin paljon väliä, kunhan hän saa olla isä. Anni Hakama
Kaikki mitä tunnuksen väärinkäyttäjä tekee, näyttää sinun tekemältäsi. Se olisi paha juttu.
Juha-Matti Heimonen, Tampereen yliopiston tietoturvaasiantuntija
– Kaikki mitä tunnuksen väärinkäyttäjä tekee, näyttää sinun tekemältäsi. Se olisi paha juttu, Tampereen yliopiston tietoturva-asiantuntija Juha-Matti Heimonen kertoo. Tunnuksen avulla voi lukea sähköpostit sekä tarkastella ja poistaa opiskelijan tiedostoja. Samalla tunnuksella pystyy kirjautumaan myös muiden yliopistojen, niin kotimaisten kuin ulkomaisten, käytettävissä oleviin tietokantoihin. Peruspalvelutunnuksen kautta opiskelijasta löytyy myös paljon henkilökohtaisia tietoja. Väärinkäyttäjä voi muuttaa ja tarkastella esimerkiksi opiskelijan osoitetietoja. Tämä taas mahdollistaa identiteettivarkauden. OPISKELIJAN täytyy käyttää samaa peruspalvelutunnusta ja salasanaa yliopiston palveluissa. Teknisesti ei olisi edes mahdollista käyttää useita eri tunnuksia tai salasanoja. Yleinen tietosuojavinkki on, että samaa
Vaikka opiskelijakortti on arkinen, ei sen tietoturvaan pidä suhtautua kevyesti.
10 ajassa kartalla luotain näkymä media
Laakerit pyörivät
RULLALAUTAILU Skeittilautojen pauke
ja elektroninen musiikki valtaavat äänialan Hervannassa. Syvällä maan alla järjestettävä skeittibiletapahtuma Teknoramppi houkuttelee sekä rullalautaharrastajia että tavallista juhlakansaa. TTeksti: Eelis Bjurström
TKuvat: Orna Ben Lulu
ajassa kartalla luotain näkymä media 11
ja tekno soi
12 ajassa kartalla luotain näkymä media
KYLMÄ TUULI kurittaa kasvoja pimeydessä. Tampereen teknillinen yliopisto on synkkänä syysiltana sekoitettavissa kauhuelokuvien hylättyihin tehdaskomplekseihin. Rakennuslabyrintin keskeltä avautuu kuin yllättäen tunneli, jonka päässä seisova suuri terässeinä uhkuu läpäisemättömyyttään. Kaarevassa ja kolkossa käytävässä haisee bensiini ja ilma on kosteaa. Lopulta viimeisten metalliovien takaa kuuluu teknomusiikkia ja skeittilautojen kolahduksia vaneriin ja betoniin. Neonvärein koristellun ja elektronisten tahtien säestämän jättimäisen pommisuojan perimmäinen nurkka on muuntautunut kyberpunkin kehdoksi. TEKNORAMPPI on Tampereen teekkarien hiihto- ja purjehdusseura TTHP:n järjestämä rullalautailutapahtuma, jossa yhdistetään musiikki, skeittaus ja juhlinta. Kenenkään ei ole pakko ottaa lautaa alleen, paikalle voi saapua vain tanssimaan ja nauttimaan tunnelmasta. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna toisen kerran. Yksi pääjärjestäjistä, TTHP:n hallituksen jäsen ja arkkitehtiopiskelija Ella Salminen, innostui konseptista Ranskan Nantesissa opiskelijavaihtonsa aikana. – Siellä oli iso halli, jonne oli tuotu skeittiramppi ja paljon kaikkia hienoja valoja. Siitä tuli idea, että myös Tampereella voisi järjestää samankaltaista toimintaa. Salminen itse aloitti skeittaamisen neljä vuotta sitten tavattuaan Tampereen teknillisessä yliopistossa samanhenkisiä ihmisiä. – Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta Valkeakoskelta. Siellä ei paljoa tytöt skeitanneet. Bileet ja skeittaus on yhdistetty Tampereella ennenkin. Hiedanrannan Kenneli D.I.Y -skeittihallissa vieraili kesällä 2016 livebändi ja tänä syksynä tilan valtasivat Halloween-teemaiset juhlat. ILLAN EDETESSÄ skeittihallin väkimäärä moninkertaistuu. Yhä useampi on saapunut nauttimaan lautailubileistä. Hieman erillään tapahtuman sykkeestä istuskelee kolme nuorta skeittilautojensa kanssa. Lukiolaiset Henna Lindfors, Sabra Pikkuhookana ja Helena Vainikka ovat
Ella Salminen ja Jerry Selin luovat pimeässä loistavalla spraymaalilla skeittiramppiin väritystä. Lopulta vaneria koristaa TTHP:n tunnusta mukaileva tuotos.
”
Sanoin kaverilleni, että osaan tehdä ollien, ja sen jälkeen olikin sitten pakko oikeasti opetella kyseinen temppu.
Helena Vainikka, skeittari
saapuneet fiilistelemään tunnelmaa ja hiomaan lautailutaitoja. – Siistiä päästä arkea pakoon näin torstaisinkin, Pikkuhookana sanoo. Ystävykset aloittivat skeittaamisen tänä kesänä. Vainikan skeittiura lähti käyntiin osin pakon edessä, valkoisen valheen sysäämänä. – Sanoin kaverilleni, että osaan tehdä ollien, ja sen jälkeen olikin sitten pakko oikeasti opetella kyseinen temppu, Vainikka tokaisee. HALLIN SUURIN RAMPPI on täynnä skeittivuoroaan odottavia taitureita. Muutama henkilö erottuu taidoillaan joukosta selvästi. Yksi heistä on Henrik Ruotsalainen, joka osaa ajoittaa ensikosketuksensa skeittilautaan vuoden 1999 ensimmäiseen lauantaihin. Ruotsalainen on myös aiemmin skeitannut elektronisen musiikin tahtiin. Hänen mielestään parasta Teknorampin kaltaisissa tapahtumissa on ystävien kanssa yhdessä harrastaminen. Teknorampin valaistus on melko kirkas, eikä tiheästi välkkyviä valoja ole. Skeittikansaa kuunnellaan valoratkaisujen onnistumiseksi. Rinki skeittaajia kokoontuu toistensa kanssa.
Teknorampin värimaailma elää kirkkaista neonsävyistä. Vierailijoille jaetaan hohtavia rannerenkaita.
Mimmi Koponen (vas.), Filip Neagu ja Jenni Kinnunen tanssivat keskittyneesti. DJ soittaa toinen toistaan menevämpiä kappaleita vierailijoiden viihteeksi.
ajassa kartalla luotain näkymä media 13
– Joskus rullalautailutapahtumissa on jopa häiritsevän pimeää. Valon vähyys ja välkkyvät strobovalot ovat skeitatessa turvallisuusriski, Ruotsalainen muistuttaa. PORUKKAA JAMMAILEE sähköistävien rytmien tahdissa tiskijukan läheisyydessä. Skeittarit äityvät toinen toistaan hienompiin suorituksiin. Maallikon silmille yksinkertainen temppu voi vaatia valtavasti harjoittelua. Ihailevat katseet seuraavat parhaiden lautataitureiden esiintymistä keskittyneinä. Kaverukset Lindfors, Pikkuhookana ja Vainikka pitävät skeittaamisessa erityisesti sen aiheuttamasta onnistumisen ilosta. Heitä innostaa lautailussa myös vapaus harrastaa sitä missä ja milloin vain. – Täytyy myös muistaa, ettei tämä ole vain laudan kanssa pomppimista. Skeittaukseen sisältyy paljon muutakin, kaikki nämä ihmiset ja tunne yhteenkuuluvuudesta, Pikkuhookana sanoo. Teknoramppiin saapuminen tuntuu matkalta uuteen ulottuvuuteen. Paluureitti tuo déjà-vu -fiiliksen. Maailma muuttuu nopeasti aivan toiseksi, ja yhtäkkiä ympärillä on jälleen vain pimeys.
Skeittari Henrik Ruotsalaisen vekkuli hymy on niin leveä, että se tarttuu muihinkin.
Jetro Eerola on siirtynyt lautansa kanssa käytävään, jonka läpi kuljetaan Teknoramppiin saapuessa. Tila on täynnä moottoripyöriä.
suurimman lautailurampin tasanteelle. He ryhtyvät huvittelemaan yhdessä
14 ajassa kartalla luotain näkymä media
Saamelaiset ovat median kuollut kulma VÄHEMMISTÖT Vuoden saamelaisen tärkeä tehtävä on toimia saamelaisten äänitorvena. Pirita
Näkkäläjärvi tuo saamelaisuuden julkisuuteen, vaikka se ei aina ole kovin suosittu näkökulma. INARILAISSYNTYINEN Pirita Näkkäläjärvi on omien sanojensa mukaan median kasvatti. Se on Yle Saamen Radion ansiota. Näkkäläjärvi on pitänyt mediaa tärkeänä yhteiskunnallisena vaikuttajana pienestä pitäen. – Perheessäni on aina arvostettu Saamen radiota todella paljon. Heti, kun olin siinä iässä, menin sinne harjoitteluun. Näkkäläjärvi nimitettiin Vuoden saamelaiseksi 2017. Vuoden saamelainen toimii äänitorvena saamelaisille ja tuo heidän asioitaan julkisuuteen. Myös silloin, kun saamelaisnäkökulma ei olisi erityisen suosittu. HARJOITTELUIDEN ja kesätyöpestien myötä Näkkäläjärvelle syntyi ajatuksia siitä, miten Yle Saamea voisi kehittää. Näkkäläjärvi aloitti Yle Saamen päällikkönä lokakuussa 2012. Hänen komennossaan kanava uudistui. Tärkeimmäksi uutisten leviämisen kanavaksi valikoitui internet, ja Yle Saame alkoi myös tuottaa nettiuutisia inarin- ja koltansaamenkielisinä. Yksi Näkkäläjärven ylpeyden aiheista on se, miten Yle Saamen toimituksesta tuli modernimpi ja nettikeskeisempi uutisoinnissa. Kanava alkoi myös itse tuottaa uutisaiheita sen sijaan, että Lapin radion uutisia vain käännettiin saamen kielelle.
– Ei tarvitse odottaa, että esimerkiksi Lapin Kansa kertoo jostain asiasta ensimmäisenä. Voimme rakentaa omaa uutisagendaa, joka lähtee saamelaisten yhteisöstä. Saamelaisyhteisön sisällä uudistukset otettiin pääasiassa innostuneesti vastaan. Negatiivinen palaute sen sijaan vei Näkkäläjärven välillä sairaslomalle asti. – Jotkut pitävät vaarallisena että on media, jonka kautta saamelaisten ääni pääsee oikeasti kuuluviin. Blogeissa ja paikallislehdissä saatettiin vihjailla, etten olisi terve, etten olisi sopiva henkilö tekemään työtäni. Nahka on paksuuntunut vuosien myötä, eikä Näkkäläjärveä enää hetkauta asiaton palaute. Pahinta hänelle oli kuitenkin se, että oma työnantaja ei puuttunut siihen koskaan. Näkkäläjärvi kokee, että Yle jätti hänet yksin. – Yle ei koskaan halunnut ottaa julkisesti kantaa palautteeseen. Se jätti epäilyksen varjon ylleni, että minulla ei ole oman työpaikan luottamusta. SAAMELAISTEN ASIOIDEN esiin tuominen ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa oli yksi syy, jolla City-Sámit perusteli Näkkäläjärvelle annettua tunnustusta. – En näe tunnustusta palkintona teoistani. Se on työkalu, jonka Suomen puolen saamelaiset ovat antaneet minulle käyttöön.
Tunnustus on lupa toimia keulakuvana. Nimitys on Näkkäjärvelle signaali, että saamelaiset rohkaisevat häntä jatkamaan aktiivisuuttaan. – Somessa joutuu myös ottamaan aika paljon paskaa niskaan. Koen tunnustuksen niin, että nyt otamme paskan yhdessä niskaan. TIETOA SAAMELAISISTA on edelleen vähän tarjolla suomalaisessa yhteiskunnassa. Pestissään Näkkäläjärvi laajensi saamelaista mediamaisemaa. Hän heräsi uudelleen todellisuuteen lopetettuaan Yle Saamella. – Me olemme mediassa yleensä vain saamelaisten kansallispäivänä, joka nähdään eksoottisena asiana. Se on vuoden kiintiösaamelaisuutinen. Toinen kiintiöaihe on riidat. 90-luvulla saamelaisstereotypia oli juopottelevat ja likaiset nunnukat. Nyt tilalle on rakennettu kuva riidanhaluisista, suutahtelevista ja erityisoikeuksia ajavista saamelaisista. Tällaiset jutut ovat Näkkäläjärven mielestä lisääntyneet suomalaismedioissa. – Esitetään hyvin aggressiivisia väittämiä saamelaisista tai saamelaiskäräjistä, kuulematta ollenkaan saamelaisia. Samanaikaisen kuulemisen tärkeys, joka kuuluu eettiseen journalismiin, laiminlyödään monesti räikeästi saamelaisista uutisoidessa. Sosiaalista mediaa Näkkäläjärvi pitää
tärkeänä viestintäkanavana erityisesti saamelaisille. Hän lainaa pikkuserkkuaan Aili Keskitaloa, Norjan saamelaiskäräjien presidenttiä, jonka mukaan internet on yksi suurimpia lahjoja saamelaisille. – Internet on suuri vaikutuskanava meille, joilla muuten on niin vähän vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Saamelaiset ovat muuten näkymättömiä Suomessa. Ilona Tyystjärvi
FAKTA
Pirita Näkkäläjärvi ○○Syntynyt vuonna 1978 Inarissa. ○○Maisterintutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta. Valmistuu joulukuussa London School of Economicsista. Lopputyö käsittelee saamelaisten sananvapautta Suomessa. ○○Työskennellyt Yle Saamen päällikkönä 2012–2016, sekä muun muassa Kylterilehden päätoimittajana. ○○Vuoden 2017 saamelainen. Palkinnon jakaa pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistys City-Sámit. ORNA BEN LULU
Nyt Pirita Näkkäläjärvi työskentelee konsulttiyritys PwC:llä. Vapaalla hän koordinoi Fáktalávvu-blogia, joka julkaisee ajantasaista tietoa saamelaisista.
ajassa kartalla luotain näkymä media 15
PAKOLAISUUS SEURAA LOPPUELÄMÄN
ORNA BEN LULU
MEDIAPELIÄ Susanna Koivisto
koivisto.susanna.l@student.uta.fi
Ylen toimittajat tekivät ala-arvoista journalismia seksuaalisesta häirinnästä. PUHUTTAISIINKO varastamista käsittelevässä keskusteluohjelmassa suuri osa ajasta siitä, mikä lasketaan varastamiseksi? Pohdittaisiinko siellä, miltä tällainen keskustelunaihe tuntuu varkaista? Silti seksuaalista häirintää käsittelevässä ohjelmassa keskustellaan siitä, mikä on sopivaa flirttailua ja syyllistääkö me too -kampanja miehiä. Ohjelmassa kyseenalaistetaan koko seksuaalisen häirinnän olemassaolo ja annetaan flirttailuvinkkejä.
Angelina Arial saapui Suomeen sotapakolaisena tasan 17 vuotta sitten. Etelä-Sudanin Khardum vaihtui Vuolenjokeen. Nyt hän opiskelee ympäristötekniikkaa Helsingin Metropoliassa. Arialin mielestä pakolaiskriisi vain pahenee vuosi vuodelta. Arial ei tunne olevansa enää pakolainen, mutta uskoo sen olevan kokemus, joka ei koskaan poistu elämästä.
⋆⋆MIKSI NÄIN?
Naiset esiintyvät kampanja-hashtageissa etunimellä ja miehet sukunimellä, #miksi? Presidentinvaaleissa etsitään kansakunnalle isää tai äitiä, sanoo tutkija Erkka Railo. #NIINISTÖ2018 ja #Tuula2018, mitä? Presi-
dentinvaalikampanjoissa kaikki naisehdokkaat esiintyvät hashtageissaan etunimellä ja miehet sukunimellä. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen tutkija Erkka Railon mukaan presidentinvaaleissa haetaan kansakunnan isää tai äitiä. Avioliitossa äiti perinteisesti kantaa isän sukunimeä. Silloin mies nähdään sukunimen edustajana ja kantajana.
– Mies ei edusta vain itseään, vaan myös sukuaan. Hän on suvun päämies ja korkein edustaja. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa toiset ehdokkaat valitsevat etunimen ja toiset sukunimen. Naiset pyrkivät erottumaan miehistä käyttämällä etunimiään, jolloin heistä piirtyy kuva presidentinvaalikisassa yksilöinä. Miehet taas käyttävät sukunimiään ja näyttäytyvät kansakunnan symboleina,
jotka edustavat laajempaa ihmisyhteisöä. – 1700-luvulla valistuksen ajan Euroopassa syntyneet sukupuoliroolit vaikuttavat yhä, Railo toteaa. Nykyään naisen paikka ei ole kotona, mutta hashtageissa on näköjään parempi pysyä etunimissä. Piritta Räsänen
⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?
Kokeilevaa journalismia somen ehdoilla
Kansa on marras-joulukuussa ilmestyvä pop up -media, jossa otsikoihin lisätään pisteitä. Kansa syntyi, kun Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijat lähtivät selvittämään yhdessä vierailijaprofessori Jussi Pullisen kanssa, mikä on kansa ja kuka siihen kuuluu. Jussi Pullinen, mistä Kansassa on kyse? – Kansan taustalla on Suomi 100 -juhlavuosi, vaikka sitä ei suoraan käsitelläkään. Opiskelijat tekivät työpajassa nationalismia ja kansanpuhetta käsitteleviä juttuja. Kansan julkaisualustana toimii sosiaalinen media. Selvitämme siellä, minkälainen sisältö vetää lukijoita puoleensa.
Vuoden lopussa saatamme poistaa Kansan kokonaan. Netti on täynnä some- ja verkkosivuja, jotka on jätetty mätänemään.
Kansa on pop up -media. Kuinka se toimii? – Pop up -mediaan juttuja tehdään tietyllä aikavälillä ja sitten ne arkistoidaan.
Miten Kansa eroaa perinteisestä mediasta? – Perinteisellä medialla on julkaisemiseen perinteiset väylät. Lehdet laitetaan leh-
Työpajan sisällön julkaisu keskittyy someen. Kuinka se toimii? – Kansa etsii somekanavilla muotoja, joihin sisältö voidaan pukea. Kun Instagramissa käytämme stilliä, Facebookissa voimme hyödyntää liikkuvaa kuvaa. Kansa tarjoaa lukijalle paljon sisältöä pelkästään somessa, ja lukija voi halutessaan klikata itsensä verkkosivuille oppimaan lisää.
titelineisiin tai lähetetään ihmisille kotiin. Telkkariohjelmat taas tulevat telkkarista. Verkkoon tulevalla medialla jakelu tapahtuu somessa. Projektia on tukenut Helsingin Sanomain Säätiö. Keräättekö säätiölle tietoa? – Kokeilemme, kuinka yleisö saadaan aktivoitua sosiaalisessa mediassa ja raportoimme tuloksia. Katsoimme esimerkiksi, millainen otsikkotyyppi vetoaa yleisöön. Laitoimme myös Facebookissa jaetun jutun otsikkoon pisteitä, ja testasimme vetoaako yleisöön paremmin henkilö- vai asialähtöinen puhuttelutapa. Piritta Räsänen
YLEN A-teemassa 16. marraskuuta oli tarkoitus keskustella seksuaalisesta häirinnästä. Keskusteluohjelman vetäneet toimittajat epäonnistuivat pahasti. Keskusteluohjelma ei ollut mikään laadukkaan journalismin taidonnäyte, vaikka juontajat olivatkin hyviä esiintymään ja sana oli hallussa. Moni kertoi Twitterissä, että keskustelu herätti kipeitä traumoja ja siitä tuli todella paha mieli. Medialla on vastuu julkisen keskustelun herättäjänä ja ohjaajana. Ohjelma olisi parhaimmillaan voinut lisätä ihmisten tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä ja puuttua tähän vakavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Sen sijaan siinä luotiin keinotekoista vastakkainasettelua kysymykseen, jossa sitä ei tulisi olla. IHMETTELIN, jäivätkö toimittajilta kotiläksyt tekemättä vai miksi heillä ei ollut minkäänlaista käsitystä ohjelman aiheesta. Näytti siltä, että me too -kampanjan idea oli mennyt pahasti ohi. Myös fakta- ja tutkimustiedon puuttuminen kummastutti. Samana iltana Yle julkaisi vielä toimittaja Ami Assulinin kirjoittaman uutisen otsikolla A-teeman vieraiden vinkit: Näin flirttailet syyllistymättä seksuaaliseen häirintään. En voi uskoa, että toimittaja voi kirjoittaa seksuaalista häirintää käsittelevän uutisen flirttioppaan muotoon. Tapa käsitellä vakavaa asiaa julkisuudessa on todella epäkunnioittava. Uutisessa näytetään pätkä A-teemasta, jossa Sanna Marin puhuu kokemastaan ahdistelusta. Ihailen Marinin rohkeutta, eikä minusta olisi kertomaan vastaavista kokemuksista suorassa televisiolähetyksessä. Pidän äärimmäisen loukkaavana, että Marinin kokemukset esitetään uutisessa kauhuesimerkkeinä flirttailusta, eli täysin väärässä kontekstissa. SEKSUAALINEN häirintä ja ahdistelu eivät ole epäonnistunutta flirttailua, ne ovat vallankäyttöä todella inhottavalla tavalla. Suurimmalle osalle suomalaisista tämä on päivänselvää. Sääli, että aihetta käsitteleviltä journalisteilta on mennyt tämä tärkeä pointti ohi.
SYKSYLLÄ 2017 MOREENI JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: TIINA HAUTAMÄKI
100 VUOTTA NAISTEN TYYLEJÄ 1920 2010
1930 2000
1940 1990
1950 1980
1960
1970