KIERRÄTYSKUMPPANI
Verdiksen kestävyyden kuskit: Sisäinen työ heijastuu arvona asiakkaille
s. 5–6
Yliopistokampuksen kierrätysastetta nostetaan tutkimalla ja kouluttamalla
Ympäristöhuollon kestävyys näkyy viivan alla
s. 7
s. 3–4
Asiakaslupaus mitataan arjessa
Loka–marraskuun seuratuin asia mediassa oli Yhdysvaltain presidentinvaalit. Kampanjan aikana ehdokkaat antoivat useita vaalilupauksia, joiden lunastamisen aika on nyt edessä. Iso kysymys on, kuinka suuri prosentti vaalilupauksista pystytään täyttämään?
Asiakaslupaus ja vaalilupaus, ovatko ne synonyymeja?
Asiakaslupaus annetaan yleensä myytäessä, jotta asiakas näkisi yhteistyön arvon ja solmisi sopimuksen. Yleensä lupauksen antanut taho hyötyy tästä taloudellisesti.
Asiakkaan odotukset hyödyistä voivat sen sijaan olla moninaisemmat. Taloudellinen näkökulma on yksi, mutta usein mukana on myös muita tavoitteita, jotka perustuvat myyjän antamiin palvelulupauksiin. Miten asiakas seuraa ja arvottaa näitä lupauksia sopimuksen aikana, vaihtelee tapauskohtaisesti paljonkin. Entä kuinka usein palvelulupaus on unohtunut molemmilta sopijaosapuolilta, kun sopimus on kestänyt yli vuoden?
Mittasimme hiljan asiakastyytyväisyyyttä, ja eNPSluvuksi tuli 63. Pidän suosituslukua erittäin hyvänä. Silti tiedämme, että meillä on edelleen paljon kehitettävää. Arvostamme avointa palautetta, joka vie meitä yhä paremmiksi. Tavoitteenamme on edelleen parantaa kyselyssä esiin tulleita asioita kuten proaktiivisuutta, viestintää ja yhteydenpitoa. Emme kuitenkaan unohda jo teille antamiamme lupauksia: asiakaskohtaisten palvelumallien tulee aina tukea asiakkaan tavoitteiden toteutumista.
Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja rauhallista joulunaikaa!
Jukka Koivisto toimitusjohtaja
Päätoimittaja: Jukka Koivisto
Toimitus: Brunnen
Communications Oy
Paino: Offset paino L. Tuovinen Ky
Painomäärä: 900 kpl
ACREn Jukka-Pekka Salmisto (vas.) ja Tanja Pietikäinen sekä Verdiksen Tero Tykkyläinen tietävät, miten tärkeää toimiva yhteydenpito on jätehuollon arjessa ja kehittämisessä.
Yliopistokampuksen kierrätysastetta nostetaan tutkimalla ja kouluttamalla
Aalto-yliopiston kampuksesta ja kampuskiinteistöistä vastaavan Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n (ACRE) ja Verdiksen yhteistyö alkoi kolme vuotta sitten, jolloin jätehuollon perusasiat laitettiin rullaamaan. Sitten katseet käännettiin kehittämiseen – kierrätysasteen nostamiseen ja jätteen synnyn vähentämiseen. Yliopiston lisäksi kiinteistöissä toimii lukuisia vuokralaisia, kuten kauppakeskuksen liikkeet ja ravintolat. Niistä jokainen vaikuttaa kierrätyksen edistymiseen. Aaltoyliopisto pyrkii ensi vuonna 70 prosentin kierrätysasteeseen ja jatkossa vielä suurempaan osuuteen.
”Meille on tärkeää, että arki sujuu ja yhteydet Verdikseen ovat nopeat. Haluamme tehdä lajittelusta jouhevampaa ja tänä vuonna meillä on käynnissä kierrätyksen edistämisen ohjelma. Olemme tunnistaneet kehityskohtia ja ratkaisuja, joilla voimme lisätä kierrätystä. Lisäksi mietimme, millaista tietoa ja motivointia tarvitaan, jotta vuokralaiset hyödyntävät kierrätysmahdollisuuksia”, kertoo ACREn jätehuoltopalveluista vastaava kiinteistökoordinaattori
Tanja Pietikäinen.
”Jäteautojen kuljettajia emme juuri tapaa ja suoraa palautetta asiakkailtamme tulee harvoin. Onkin ratkaisevaa, että meillä on hyvä yhteys omaan yhteyshenkilöömme ja että hänellä on ymmärrys kiinteistömme jätehuollon tavoitteista ja tar-
Aalto-yliopistokiinteistöt Oy (ACRE)
• on Aalto-korkeakoulusäätiön omistama ja yliopisto on tilojen suurin käyttäjä
• hallinnoi 22 keskenäistä kiinteistöyhtiötä ja useampia yhteisomisteisia yhtiöitä
• vuokraa tiloja yli 140 yritykselle startupeista kansainvälisiin suuryrityksiin
Kierrätyksen kehittäminen on konkreettinen asia, joka tukee suoraan laajempien kestävyystavoitteiden saavuttamista.
peista. Emme ole aiemmin kehittäneet jätehuoltoamme näin voimakkaasti ja Verdiksen Tero Tykkyläisellä on ollut iso rooli siinä, miten olemme kertoneet sen tärkeydestä tilojamme käyttäville ja vuokraaville”, ACREn toimitilapäällikkönä toimiva Jukka-Pekka Salmisto täydentää.
Sekajätteet kertoivat kierrätyksen tilasta
Aalto-yliopiston kiinteistöissä ympäristöhuollon kannalta merkittäviä toimijoita ovat etenkin Otaniemen kauppakeskus ravintoloineen ja liikkeineen, Dipoli-rakennus ja sen mittava keittiötoiminta sekä muut ravintolat kiinteistöissä. Eniten kierrätettäviä jakeita syntyykin biojätteestä (36 %) sekä pahvista (20 %). Sekajätettä syntyy tällä hetkellä noin 23 prosenttia kokonaisjätemäärästä.
”Aallolla on vahva tahto kierrätyksen edistämiseen. Olemme tehneet konkreettisia toimia, jotta saisimme kierrätettävistä materiaaleista paremman kokonaiskuvan sekä vuokralaiset innostumaan jätehuollosta. Kävimme esimerkiksi yhden sekajätepuristimen sisällön läpi yhdessä Tanjan,
Jukka-Pekan ja meidän asiantuntijoidemme kanssa! Siinä näimme selvästi, mitä kierrätyskelpoista sekajätteeseen oli päätynyt ja miten kehitämme jätehuoltoa seuraavaksi”, Verdiksen suurasiakaspäällikkö Tero Tykkyläinen kertoo hymyillen ja jatkaa:
”Päivystämme myös niin sanottuna laituri-isäntänä. Eli verdisläinen ohjeistaa paikan päällä jätteen tuojia lajittelussa.”
Kierrätys tehostui henkilökohtaisen opastamisen avulla
Osana kierrätyksen edistämisen ohjelmaa Aalto-yliopisto on tehnyt vuokralaisilleen esimerkiksi kuvallisia ohjeita ja materiaaleja. Henkilökohtainen opastaminen osoittautui kuitenkin tehokkaimmaksi tavaksi.
”Nopeimmat tulokset saatiin, kun Verdiksen asiantuntijat olivat täällä opastamassa ja kävivät tapaamassa vuokralaisia. Esimerkiksi muovipakkausten keräys tuplaantui. Kierrätyksen kehittäminen on konkreettinen asia, joka tukee suoraan laajempien kestävyystavoitteiden saavuttamista”, Salmisto nostaa esiin ja Pietikäinen muistuttaa, miksi lajittelun merkitystä kannattaa korostaa:
”Tilojamme käyttävät paitsi monenlaiset vuokralaiset, myös kansainvälinen ja vaihtuva opiskelijayhteisö. Meidän on siis löydettävä selkeitä tapoja kertoa lajittelusta. Usein motivaatio kasvaa jo sillä, että ymmärtää, mitä jätteelle tapahtuu lajittelun jälkeen.”
Verdiksen kestävyyden kuskit:
”Tekemämme sisäinen työ heijastuu arvona asiakkaille”
Verdis tukee ja helpottaa asiakkaidensa vastuullisuustyötä, mutta samaan aikaan taustalla kehitetään myös pohjoismaisen yhtiön omaa kestävyyttä. Asiakaspalvelujohtaja Hanna-Liisa Järvinen ja ympäristö- ja laatuasiantuntija Anna-Maija Haapala tietävät, että myös sisäisesti tehty työ rakentaa arvoa asiakkaille. Verdiksen kestävyyden kehittäminen on olennainen osa kaksikon päivittäistä työtä. Mutta miksi se on tärkeää Verdiksen asiakkaille?
”Meille tulee yhä enemmän tiedusteluja Verdiksen kestävyyteen liittyvistä luvuista, sillä monelle asiakkaallemme on ajankohtaista arvioida myös kumppaniensa kestävää
toimintaa osana omaa vastuullisuustyötään. Haluammekin olla oman kestävyytemme kehittämisessä mieluusti askeleen edellä. Näin voimme tarjota helposti kestävyyteen liittyvät tiedot
toiminnastamme ja auttaa asiakkaitamme kertomaan myös omasta ympäristöhuollostaan laajemmin. Ja tietenkin johtamaan tiedosta myös toimenpiteitä, Hanna-Liisa Järvinen sanoo.
Hanna-Liisa Järvinen ja Anna-Maija Haapala kehittävät Verdiksen kestävää toimintaa ja ovat mukana myös emoyhtiö Verdis Nordicin ESG-ryhmässä.
Kestävyys tehdään todeksi arjessa
Syksyllä 2024 Verdis sitoutui Sciece
Based Targets -aloitteeseen eli asettamaan tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteensa sen mukaisiksi. Tämä on jatkumoa vuosien työhön, sillä Verdiksellä on kehitetty CO2- ja kestävyysraportointia vuodesta 2018.
”Alussa pyöriä oli raskaampi saada pyörimään, kun työkalut eivät vielä olleet niin kehittyneitä. Olen kuitenkin iloinen siitä, että tartuimme silloin toimeen. Sen ansiosta meillä on hyvä käsitys kokonaisuudesta ja mahdollisista kipupisteistäkin. Tiedämme myös, millaisia tuloksia eri toimilla voidaan saavuttaa ”, Järvinen kertoo ja jatkaa: ”Luonnollisesti alallamme korostuu kestävyyden ympäristöpuoli. Samalla
On tärkeää, että meillä jokainen näkee oman työnsä merkityksen.
kuitenkin sosiaalinen ja taloudellinen puoli ovat niitä, joiden ansiosta olemme kehittyvä, yhteiskunnasta huolehtiva ja selkeä ympäristöhuollon kumppani. Nämä asiat liittyvät vahvasti osaamiseen: raportoinnilla ja suunnitelmilla ei päästä pitkälle, jos kestävyystoimet eivät toteudu käytännön työssä. On tärkeää, että meillä jokainen näkee oman työnsä merkityksen.”
Ajankohtaista raportoinnin kehittäminen ja sisäisen verkoston vahvistaminen
Anna-Maija Haapala aloitti tehtävässään noin vuosi sitten. Hän on kehittänyt Verdiksen kestävyyttä esimerkiksi johtamisjärjestelmän, raportointialustan ja Verdiksen oman raportoinnin raamittamisen avulla.
”Verdiksen CSRD-direktiivin mukainen raportointivelvollisuus alkaa vuoden 2025 raportoinnista, mutta jo 2024 vuoden raporttimme on pitkälti standardin mukainen. Sovitamme nyt myös yhteen sitä, miten täällä Suomen Verdiksellä raportoimme ja miten pohjoismainen emoyhtiö Verdis Nordic raportoi”, Haapala sanoo.
Verdiksellä taloushallinto ja aluepäälliköt ovat vahvasti mukana sisäisessä vastuullisuusverkostossa ja jokaisella on oma roolinsa. Ohjeet ja suunnan näyttäminen on olennaista. Samalla tiedon tulee kulkea ja sisäisen kulttuurin tukea sitä, että kaikki kokevat kestävyysasiat omakseen ja ymmärtävät niiden edut.
”Lopulta jokainen verdisläinen rakentaa päivittäisessä työssään niin Verdiksen kuin asiakkaidemme kestävämpää toimintaa. Ajattelen, että kestävyysasioissa me kaikki sitoudumme yhteiseen hyvään esimerkiksi hiilineutraaliudessa. Silloin meidän toimemme edistävät aina myös asiakkaidemme tavoitteita”, Haapala summaa.
Ympäristöhuollon kestävyys näkyy viivan alla
Parhaimmillaan vastuullinen jätehuolto ei vain hillitse ympäristönhuollon kulujasi, vaan auttaa luomaan kestävyydestä yrityksesi kilpailuedun. Kestävän jätehuollon luominen voi kuitenkin tuntua monimutkaiselta ja kestävien ratkaisujen ja taloudellisuuden yhtälöä on hankala hahmottaa. Suorat kulut eivät nimittäin aina kerrokaan koko totuutta eikä jätehuollon kehittäminen rajoitu vain kierrätykseen.
Jätehuollon kehittämisessä voi joskus äkkiseltään näyttää jopa siltä, että kestävät ympäristönhuollon ratkaisut tulevat suorissa kuluissa kalliimmiksi. Yhdessä vertailukelpoisen datan kanssa niistä kuitenkin syntyy myös arvoa: Organisaatiot arvioivat nykylainsäädännön valossa verkostojensa vastuullisuutta. Kestävällä tavalla toimiva kumppani nouseekin
Palvelukonseptimme:
arvoonsa ja se vaikuttaa myös rahoitusmahdollisuuksiin.
Koska kokonaisuus on moniulotteinen, anna asiantuntijamme tulkita jätehuoltosi dataa. Näin sinun on helpompi käyttää sitä kestävyysraportoinnissa sekä palvella omia asiakkaitasi heidän vastuullisuustyössään. Jätehuollon dataa tulkitsemalla voidaan esimerkiksi tunnistaa kehityskohtia koko tuotantoketjusta. Kun tarkastelemme ensin jätejakeita, niiden syntyä ja jätehuollon arjen toimivuutta, löydämme tavat optimoida materiaalien käyttöä, vähentää jätemääriä ja päästöjä sekä tehostaa lajittelua. Asiantuntijoidemme tuella jätehuollostasi saadaan siis irti paljon uutta potentiaalia! Palvelumme on rakennettu niin, että autamme sinua tasapainottamaan kestävyyden, taloudellisuuden ja arjen tehokkuuden.
Määrittelemme kanssasi realistiset tavoitteet.
Tehostamme jätehuoltoasi: jätteen määrä vähenee, kierrätys ja uudelleenkäyttö kehittyvät, kustannukset pienenevät ja ympäristövastuullisuus vahvistuu. 1 2 3 4
Rakennamme niiden pohjalta sinulle parhaat palveluratkaisut ja seuraamme tuloksiasi.
Tarjoamme tuen arjen jätehuoltoon: palvelemme sinua henkilökohtaisesti ja nopeasti.
KIERTOTALOUDEN JA HIILINEUTRAALIN YMPÄRISTÖHUOLLON EDELLÄKÄVIJÄ
20 toimipistettä
Helsingistä Utsjoelle
Asiakaspuhelimen vastausaika keskimäärin 5 sekuntia
70 miljoonan euron liikevaihto
#HYPPÄÄKYYTIIMME Kanssamme vähemmän on enemmän
Polttoaineen kulutuksemme on vähentynyt 2 % vuosittain viimeisen kuuden vuoden ajan
500 kokenutta ympäristöalan osaajaa
Ota yhteyttä asiakaspalveluun
020 747 9090 tai kysy lisää myynniltämme myynti@verdis.fi
Seuraa meitä myös LinkedInissä Verdis Oy
Asiakkaidemme jätteistä kierrätettiin tai uudelleenkäytettiin 62 %