Juha ja Johanna Mutasen metsä on FSC® (FSC-C109750) -sertifioitu

Juha ja Johanna Mutanen haluavat hoitaa metsiään kestävästi. FSC® (FSC-C109750)sertifiointi vahvisti heille, että he ovat tehneet metsässään oikeita valintoja. Viime talven mittavien lumituhojen keskellä sertifiointi toi mielenrauhaa.

TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT MINNA RAITAVUO

Kaunis, valoisa koivikko hallitsee maisemaa Juha ja Johanna Mutasen vapaa-ajan asunnon ympärillä Pohjois-Karjalassa. Juha on ihaillut näkymää nuoruudestaan lähtien.

Kun hän kävi täällä ensi kertaa, koivujen tilalla oli viljapelto, jota tilan edelliset omistajat viljelivät. Se tarjosi myöhemmin suotuisan maaston koivun taimille, joita Juhan isä kavereineen istutti.

Koivikon takana häämöttää 120-vuotias havupuuvaltainen mustikkatyypin metsä, jonka Juhan isä jätti metsätalouden ulkopuolelle ostaessaan tilan vuonna 1972. Siellä ei ole tehty hoitotoimenpiteitä oston jälkeen. Metsässä on koskematon sammalpeite, paljon lahopuuta pystyssä ja maassa sekä ikivanhoja lehtipuita, jotka tarjoavat arvokkaita asuinpaikkoja linnuille ja erilaisille hyönteisille.

Metsänhoitotöiden lisäksi Johanna ja Juha Mutanen käyvät metsässä muun muassa marjastamassa. FSC-sertifioidussa metsässä suositaan lehtipuuta. Monimuotoinen metsä toipuu paremmin hyönteistuhoista.

Mutasten kantavia periaatteita metsänhoidossa ovat luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja metsätalouden harjoittaminen kestävällä pohjalla. ”Sain ukiltani kunnioituksen maata ja metsää kohtaan, isältäni yritteliäisyyden. Oma mottoni on, että haluamme toimia metsien kanssa sopusoinnussa mutta samalla taloudellisesti kannattavasti”, Juha kuvaa.

JUURI tällaisille monitavoitteisille metsänomistajille kestävään metsänhoitoon tähtäävä Forest Stewardship Council (FSC) -sertifiointi sopii. Mutaset liittyivät UPM:n ehdotuksesta UPM:n FSC-ryhmäsertifiointiin vuonna 2017.

UPM Kasvu -kumppanit voivat liittyä UPM:n FSC-sertifikaattiin, ja he saavat puun myynnistä FSC-hintalisää. ”FSC-sertifikaatin myötä saimme virallisen tunnustuksen ja siunauksen sille, että olemme tehneet metsänhoidossa oikeita valintoja”, Juha toteaa.

Sertifiointiprosessi kävi Juhan mukaan vaivattomasti. ”UPM päivitti metsäsuunnitelmat niin, että ne täyttivät FSC-kriteerit, ja hoiti käytännössä koko homman. Meidän tehtäväksemme jäi osallistua auditointiin.”

Mutasilla on UPM:n kanssa pitkäaikainen kumppanuussopimus. Sen myötä UPM hoitaa lähes kaikki hakkuut Mutasten metsissä. ”Sopimus tuo jatkuvuutta metsien hoitoon ja varmuutta puun menekistä. FSC-sertifioidulla puulla on kysyntää”, UPM:n metsäasiakasvastaava Tero Koivisto kertoo.

MUTASTEN metsänhoitotöihin kuuluu kylvöä, istuttamista, raivausta, sahaamista ja taimien suojaamista hirviltä. He ohjaavat hirvien kulkua keltaisella muovinauhalla ja taimien latvoihin ruiskutettavalla syönninestoaineella, jota hirvi karttaa.

FSC-sertifioidussa metsässä on UPM:n metsäasiakasvastaavan Tero Koiviston mukaan tyypillisesti paljon lahopuuta ja koskematon sammalpeite. Mutaset ovat suojelleet mustikkatyypin metsänsä.

Johanna kertoo omaksuneensa metsäharrastuksen mieheltään. Aluksi raivaaminen ei tuntunut hänestä kovin innostavalta, mutta oivallettuaan sen tarjoaman mielihyvän hän on tarttunut raivaussahan kahvoihin ahkerasti. ”Kolme tankillista on minulle hyvä päiväannos. Tankillinen on ajanmääre, joka tarkoittaa noin kahta tuntia. Se on fyysisesti rankkaa mutta samanaikaisesti mielen lepoa ja vastapainoa toimistotyölle”, hän sanoo. ”Olemme ajatelleet, että jatkamme tätä niin kauan kuin tulemme metsästä hymyssä suin”, Juha jatkaa.

Helsinkiläinen arkkitehtipariskunta on viettänyt vapaa-aikansa Pohjois-Karjalan maisemissa siitä lähtien, kun metsät siirtyivät Juhan ja heidän neljän lapsensa muodostaman metsäyhtymän omistukseen 15 vuotta sitten. Metsänhoitotöiden lisäksi he poimivat marjoja, sienestävät ja kalastavat. Juha käy myös satunnaisesti metsästämässä. ”Olemme vähän keräilytaloushöpsöjä”, Juha sanoo nauraen.

He käyvät metsässä myös virkistymässä ja rentoutumassa. ”Hauskinta on kulkea lumikengillä keväthangilla ja nauttia sen päälle metsässä kiireettömät nokipannukahvit”, Johanna kertoo.

Juha puolestaan rakastaa aamuja metsässä, kaikkina vuodenaikoina. ”Päivän voima tulee nousevan auringon kautta. Joskus tuntuu, että sydämeni pakahtuu aamuisin luonnon kauneudesta.”

VIIME talvena Mutaset kokivat metsänomistajina kauhun hetkiä. Pohjois-Karjalan vaara-alueilla oli paljon lunta ja lämpötila oli koko ajan pakkasen puolella. Kevättalvella Juha näki metsässä katastrofaalisen näyn: tykkylumi oli tarttunut puihin, ja järisyttävä määrä puita oli kaatunut, katkennut tai vaurioitunut. ”Massiivinen tuho oli öin ja päivin mielessäni. Mietin, miten selviämme hakkuista ja mahdollisesti sitä seuraavista ötökkätuhoista. Silloin ei oikein nukuttanut.”

Juha otti yhteyttä moneen metsäalan toimijaan mutta ei saanut lupausta lumituhojen nopeista korjuutoimista. ”Onneksi meillä oli kumppanuus ja FSC-sopimus UPM:n kanssa ja sain Koiviston Teron kiinni. Hän tuli paikalle ja sanoi, että nyt tämä homma laitetaan kuntoon. Se oli meille suuri helpotus. Iso kiitos Terolle”, hän sanoo liikuttuneena.

Koivisto myöntää, että nopea reagointi oli tuossa tilanteessa paikallaan. ”Luonnontuho on otollinen pohja hyönteistuholle. Ötökät etsivät heikentyneitä puita, mikä tapahtuu pahimmillaan viikoissa. Tällä kulmakunnalla oli vähän rallia viime kesänä. Oli puuautot ja metsäkoneet liikenteessä. Miehet tekivät kahta vuoroa.”

Hän korostaa FSC-sertifioinnin merkitystä kokonaisuudessa.

Johanna ja Juha Mutanen viihtyvät valoisassa koivikossaan kaikkina vuodenaikoina. Juhan mukaan keväällä sen vihreys suorastaan häikäisee.

”FSC-sertifioidussa metsässä suositaan lehtipuuta kaikissa kasvun vaiheissa. Se tuo metsään monimuotoisuutta ja parantaa kasvua. Jos hyönteistuho uhkaa, metsä pystyy toipumaan paremmin, kun siellä kasvaa erilaisia puulajeja.”

FSC-STANDARDI on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2011. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia Suomen talousmetsistä on FSC-sertifioitu. Nyt Suomen FSC-standardia ollaan uudistamassa ensimmäistä kertaa.

UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Karan mukaan standardiin tulee paljon pieniä täsmennyksiä mutta ei suuren mittaluokan muutoksia. ”Muutokset ovat ekologisesti tehokkaita mutta samalla kustannuksiltaan maltillisia”, hän lupaa.

Suurimman osan uuden standardin edellyttämistä toimenpiteistä tekee sertifikaatin haltija eli tässä tapauksessa UPM. ”Keskustelemme kuitenkin aina ensin metsänomistajien kanssa ja pidämme heidät ajan tasalla heidän metsiinsä liittyvistä päivityksistä”, Kara korostaa.

Uusi FSC-standardi tulee voimaan maaliskuussa 2023. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset nykyiseen, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara?

1Käytönrajoitus- ja erityishakkuuvaatimuksiin ei tule muutoksia. Vaatimukset siitä, että viisi prosenttia metsämaasta on kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella ja viidellä prosentilla kohteista on joku erityinen luonnonhoidollinen tavoite, pysyvät ennallaan.

2Erityishakkuukohdetyyppeihin tulee tarkennuksia. Nykystandardissa nämä ovat olleet esimerkinomaisia kohteita, jotka sertifikaatin haltija on voinut itse määrittää. Uudessa standardissa on lista mahdollisista erityishakkuukohteista. Suurin osa nyt käytössä olevista erityishakkuukohteista, kuten eri-ikäisrakenteisuus ja lehti- tai lahopuun lisääminen, soveltuu kohteiksi myös jatkossa.

3Jatkossa kaikki kuolleet puut jätetään metsään, kun nykystandardissa niille on asetettu kappalemäärärajat. Kuitenkin metsätuhojen torjuntalain mukaan kuolemassa olevat puut korjataan pois. Järeiden elävien säästöpuiden lisäksi metsään jätetään myös läpimitaltaan pienempiä puita. Säästöpuiden määrä kasvaa hieman mutta kustannukset eivät juurikaan lisäänny.

4Aina säästettävien arvokkaiden luontokohteiden rajausperusteet selkeytyvät. Nykystandardissa on kehotettu säilyttämään kohteiden ominaispiirteet, mutta säännön tulkinnoista on ollut erimielisyyksiä. Uudessa standardissa kohteille on määritetty metrimääräiset rajausperusteet. Esimerkiksi luonnontilaiset korvet rajataan 10 metriä luontokohteen ulkopuolelle ja muiden soiden, kuten rämeiden, ympärille jätetään viiden metrin suojavyöhyke.

5Suojavyöhykkeet monipuolistuvat. Nykystandardi tunnistaa vain sellaisia vesistöjen tai luontokohteiden suojavyöhykkeitä, jotka jätetään kokonaan käytön ulkopuolelle. Uudessa standardissa metsätalouden ulkopuolella olevien suojeluvyöhykkeiden lisäksi tietyillä kohteilla on peitteisenä käsiteltävä suojavyöhyke. Sitä voi pitää metsätalouskäytössä, mutta siellä ei voi tehdä avohakkuita eikä maanmuokkausta.

*FSC® N003385