Metsän henki 1/2022

VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM.

1/22

10

väitettä metsänhoidosta – totta vai tarua?

20

NÄIN LISÄÄMME METSÄN MONIMUOTOISUUTTA 28

HYVÄ PALVELU KUULUU IHAN KAIKILLE 30

PINTAA SYVEMMÄLLÄ SULAT VEDET

pakkastalvina monet metsäpurot ja lähteet pysyvät sulina Suomen metsissä. Niillä on suuri merkitys luonnolle ja eläimille. Pienvesien lähiympäristön rehevä kasvillisuus tarjoaa myös talvisin ravintoa hirville, valkohäntäpeuroille ja metsäjäniksille. ”Osa kasveista säilyy sulassa vedessä vihreänä talven yli. Purojen pohjasammaliin ja kivien koloihin kiinnittyy vesihyönteisten toukkia koteloitumaan. Kalat ja koskikara käyttävät toukkia ravintonaan”, kertoo UPM:n ympäristöasiantuntija JuhaMatti Valonen.

Koskikara muuttaa Pohjois-­ Norjasta ja -Ruotsista talvehtimaan Suomeen. ”Talven sulista vesistä nauttii myös ilahduttavasti lisääntynyt saukko. Se saalistaa puroista kaloja ja lähteiden pohjissa talvehtivia sammakoita.”

Vesiensuojelu metsissä on tärkeää luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Metsänomistajan olisi hyvä huolehtia, ettei viereiseen puroon pääse kiintoainesvalumia esimerkiksi maanmuokkauksen yhteydessä. ”Lisäksi ihmisten vedenottopaikkoina käyttämät lähteet olisi hyvä palauttaa luonnontilaisiksi.”

KUVA VASTAVA LO | TEKSTI T IINA KAT RIINA TI KKANEN | ASIAN TU NTIJA JUHA - MATTI VALON EN

KOVINAKIN

2

–

METSÄN HENKI 1/22

Metsien sulina pysyvät vedet ovat kylmän talven aikana arvokas elinympäristö useille lajeille.

3

1/22

SISÄLLYS

2 Sula vesi on tärkeä elinympäristö

Päätoimittajan poiminnat

18

5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 10 Muista turvallisuus metsätyömaalla 12 Rakkaus metsään on yrittäjä Risto Nurmisella geeneissä 17 Näkemys: Maanomistajain Liiton hallituksen ­puheenjohtaja Reijo Karhinen 18 Näin lisäät lehtipuiden määrää

Sekametsät tulevat kestämään paremmin ilmastonmuutoksen haasteita. Poimi talteen asiantuntijan vinkit lehtipuuosuuden ­lisäämiseen metsässä.

Sivut 18–19

20

20 10 väitettä ja vastausta metsänhoidosta 26 UPM Metsä -verkkopalvelun uusi suunnitteluominaisuus esittelyssä 28 UPM tukee luonnon monimuotoisuutta monin tavoin

Julkisessa keskustelussa metsätalouteen esitetään monenlaisia näkökulmia, ja hyvä niin. Kysyimme asiantuntijoilta, mitkä niistä ovat totta.

Sivut 20–25

29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Metsänomistajan tausta ei vaikuta palvelun laatuun 33 Testaa tietosi: 5 kysymystä tästä lehdestä

26

33 Miten metsäkoneet ovat kehittyneet?

UPM Metsä -verkkopalvelun keväällä ­lanseerattava palvelu auttaa metsänomistajaa hoitamaan metsäänsä entistä suun­nitelmallisemmin.

Sivut 26–27

34 Jarno Jalkanen metsästää mieluiten koiriensa kanssa

METSÄN HENKI

UPM METSÄ

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121.

Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Antti Raatikainen • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2022. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

+ + + +

+

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. ­

4

–

METSÄN HENKI 1/22

upmmetsa.fi upmyhteismetsa.fi upm.fi uutiskirje.upmmetsa.fi

Lataa UPM Metsä -mobiili­ applikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

UPM METSÄ facebook.com/ metsamaailma

+ + +

@upm_metsa

+

instagram.com/ upm_metsa youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

+ + +

Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

LEDARE

Laatua metsän­ omistajalle

Skogsägaren får kvalitet

metsänhoidolla varmistetaan metsien ja hiilinielujen kasvu, luonnon monimuotoisuus sekä puuraaka-aineen riittävyys yhteiskunnan lisääntyvään tarpeeseen, kun liikutaan kohti fossiileista riippumatonta tulevaisuutta.

Jotta voimme taata metsänomistaja-asiakkaillemme parhaan mahdollisen laadun ja palvelun niin puunkorjuussa kuin metsänhoitotöissä, meidän on pidettävä huolta koko toimitusketjumme suorituskyvystä, osaamisesta ja luotettavuudesta.

UPM Metsällä on osaava ja sitoutunut yrittäjäverkosto, joka pystyy suorittamaan palvelut aina metsätöistä ja puunkuljetuksista muihin monipuolisiin raaka-aineen hankintaan liittyviin tehtäviin laadukkaasti ympäristöä kunnioittaen.

Valitsemme yhteis”On tärkeää, työkumppanimme huolellisesti varmisettä tiedät taen kokonaisvaltaisen metsänomista­ suorituskyvyn ja vasjana aina, mitä tuullisuuden. Olemme metsässäsi kehittäneet toimituskettapahtuu.” juumme auditointimenetelmän varmistaaksemme, että asiat hoidetaan sovitulla tavalla.

Viime vuosina olemme panostaneet merkittävästi turvallisuuteen. Metsään työympäristönä liittyy erilaisia riskejä, jotka ovat hallittavissa hyvällä osaamisella sekä metsänomistajan ja metsäasiakasvastaavamme yhteisellä suunnittelulla jo kaupanteon yhteydessä.

On tärkeää, että tiedät metsänomistajana aina, mitä metsässäsi tapahtuu. Henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeintä luottamuksen rakentamisessa. Haluamme, että jokainen työntekijä tuo samat viestit mutta omalla murteellaan ja kasvoillaan. Viestintä ja oikea tapa toimia ovat laatuvaatimuksiamme. Haluamme luoda turvallisen ja vastuullisen työskentely-ympäristön, joka on kilpailutekijä jokaiselle työmaan toimijalle.

Tuntemalla asiakkaamme, toimittajamme ja muut liikekumppanimme opimme lisää toistemme tarpeista. Näin kykenemme parantamaan toimitusvarmuutta sekä metsänomistajien saamaa palvelua edelleen.

MED god skogsvård kan vi säkerställa skogarnas och kolsänkornas tillväxt, samt naturens mångfald. Vi kan också se till att det finns tillräckligt med träråvara för samhällets ökade behov, eftersom vi går mot en fossiloberoende framtid.

För att kunna garantera våra skogsägarkunder bästa möjliga kvalitet och service, både inom drivning och skogsvårdsarbete, måste hela vår leveranskedja vara kompetent och tillförlitlig. ”Som skogsägare UPM Skog har ett är det viktigt sakkunnigt och engaatt du alltid vet gerat företagarnätverk, som kan utföra allt ifrån vad som händer skogsarbeten och viri din skog.” kestransporter till andra mångsidiga uppgifter i anknytning till råvaruanskaffning på ett kvalitativt och miljövänligt sätt.

Vi väljer våra samarbetspartners noggrant, och satsar på övergripande prestationsförmåga samt ansvarsfullhet i alla våra tjänster. Vi har utvecklat revisionen av vår leveranskedja för att försäkra oss om att allt sköts enligt överenskommelse.

Under senare år har vi satsat mycket på säkerheten för våra avtalsentreprenörer. Skogen som arbetsmiljö är förenad med många olika risker som måste hanteras. Vi vill skapa en omgivning där dessa frågor är en konkurrensfaktor, inte bara för oss utan också för enskilda företagare.

Planeringen av arbetsplatserna ur säkerhetssynpunkt börjar redan i det allra första planeringsskedet i samarbete mellan skogsägarna och våra skogskundansvariga.

Som skogsägare är det viktigt att du alltid vet vad som händer i din skog. Ett personligt bemötande har stor betydelse när det gäller att skapa förtroende. Du får samma information av alla våra medarbetare, men deras ansikten och dialekter kan variera. Välfungerande kommunikation och arbetssätt hör till våra kvalitetskrav, båda är förutsättningar för en bra företagsverksamhet.

Genom att känna våra kunder, leverantörer och andra affärspartners lär vi oss mer om varandras behov. Då kan vi ytterligare förbättra leverans­ säkerheten och servicen till skogsägarna.

HYVÄLLÄ

TERO NIEMINEN

Operaatiojohtaja UPM Metsä

TERO NIEMINEN

Operativ chef UPM Skog 5

1/22

AJANKOHTAISTA

METSÄNHOITO

OLETKO OIKEUTETTU HINNAN­ TARKISTUS­­ ETUUN?

1

Taimikonhoitotarve on hyvä selvittää lumien sulettua

METSÄNOMISTAJAN kannattaa tarkastaa taimikot keväällä, kun lumet ovat sulaneet. Tarkastuksessa arvioidaan tulevan kesän taimikonhoitotarvetta sekä mahdollisia tuhoja. Alle metrinen taimikko kannattaa tarkastaa vuosittain, varttunut taimikko parin vuoden välein. Tarkastus on sijoitus metsän tulevaisuuteen. Jos sitä ei ehdi tehdä itse, palvelun voi hankkia UPM:ltä.

Varhaisperkauksen tarve on helppo arvioida: jos metrisiä taimia ympäröi keväällä samankorkuinen lehtipuusto, perkaus on hyvä tehdä kesällä.

Taimikon harvennuksen aika on, kun taimet ovat 3–7 metrin korkuisia. Puusto harvennetaan puu­lajikohtaiseen tavoitetiheyteen, ja lehtipuuvesakon lisäksi poistetaan kasvatettavan puulajin huonolaatuisia puita. Taimikonhoidon voi ostaa UPM:ltä. Kesän työt kannattaa varata huhti-kesäkuussa.

Pienessä taimikossa myyrät saattavat syödä taimen kuorta ja silmuja, toisinaan koko taimen.

Joskus tuho on niin laaja, että taimikko vaatii täydennysistutuksen. Myös sen tarpeen arviointiin voi pyytää apua UPM:n asiantuntijalta.

Varttuneissa taimikoissa hirvituhot ovat yleisiä.

Hirvet syövät etenkin mäntyjen latvakasvaimia, ja hirviemä saattaa taittaa latvan vasalleen.

upmmetsa.fi/taimikonhoito

2

Valmistaudu metsänviljelykauteen

on hyvä alkaa valmistautua metsänviljelyyn. Mikäli aiot kylvää siemenet tai istuttaa taimet itse, kertaa metsänviljelyohjeet. Löydät ne esimerkiksi verkkosivuiltamme: upmmetsa.fi.

HUHTIKUUSSA

6

–

METSÄN HENKI 1/22

•

KUVA M ARKKU PULK KINEN

METSÄNHOITO

Touko­kuussa voit aloittaa kevät­ istutukset.

Pian on aika istuttaa uudet taimet ja selvittää, ­miten ­aiemmin istutetut puunalut voivat. Tervetuloa myös ilmaiselle Yhteismetsä-­ verkkoluennolle 29.3. klo 9. Lue lisää: upmmetsa.fi/tapahtumat.

KEVÄT ON TAAS TÄÄLLÄ.

•

Varaa valmiiksi tarvittavat istutusvälineet ja raivaa kalenteristasi tilaa tuleville istutustöille.

Toukokuussa voit aloittaa kylvöt ja kevätistutukset. Erityisesti routivat maat ja savimaat kannattaa istuttaa keväällä, jotta istutukset ehtivät kunnolla juurtua.

Muistathan, että kylvöt on ehdottomasti hoidettava juhannukseen mennessä, sillä siemenen itävyys romahtaa juhannuksen jälkeen. Kuivuus ja kuumuus voivat olla yksi syy tähän. Lisäksi kasvukausi jää juhannuksen jälkeen kylvetyistä siemenistä syntyneille taimille liian lyhyeksi, eikä talveentumisprosessi ehdi edetä riittävästi ennen talven tuloa.

Eri puulajien istutusjärjestys on seuraava: ensin koivut, sitten männyt ja viimeisenä kuuset. Pohdi myös kesä- ja syysistutuksen mahdollisuutta.

Mänty suositellaan istutettavaksi keväällä, mutta kuusta ja koivua voit istuttaa elokuun loppuun asti.

Kuusen istutuksista on saatu myös syyskuussa hyviä tuloksia vähän routivilla karkeimpien maalajien kohteilla. upmmetsa.fi/istutus

PUUKAUPPA

3

Hyödynnä hinnantarkistusetu

TOUKOKUUN loppuun mennessä tehdyissä puukaupoissa voi vielä hyödyntää hinnantarkistusedun.

Kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, hinnantarkistusetu takaa sinulle hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla lähtevät nousuun.

Hinnantarkistusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse odottaa parasta mahdollista puunhintaa, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen.

Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotolla metsäasiakasvastaavaan. Puukauppa on mahdollista hoitaa myös sähköisesti.

upmmetsa.fi/puukauppa

7

AJANKOHTAISTA KEVÄT

VERKKOPALVELU

NÄIN KIRJAUDUT UPM METSÄ -VERKKOPALVELUUN Näiden ohjeiden avulla voit helposti kirjautua UPM Metsä -palveluun, jossa voit hoitaa metsäasioita sähköisesti kellon ympäri.

1. M ene osoitteeseen upmmetsa.fi/verkkopalvelu.

4

1–3

2. Syötä kenttään sähköpostiosoitteesi ja salasanasi.

3. Valitse Kirjaudu sisään.

4. Tilaa seuraavaksi kirjautumiselle vahvistuskoodi puhelimeesi.

Klikkaa Lähetä koodi.

5

5. Saat vahvistuskoodin tekstiviestillä. Syötä koodi alle ilmestyvään kenttään.

Voit kirjautua sisään myös ­tunnistautumalla mobiilivarmenteella tai verkkopankki­ tunnuksillasi.

1. Valitse tunnistautuminen joko Mobiilivarmenteella tai Pankkitunnuksilla.

2 1

2. Jos valitsit tunnistaudu Mobiilivarmenteella tai Pankkitunnuksilla, sivusto ohjaa sinut seuraavaan näkymään, jossa voit valita tunnistautumistavaksi mobiilivarmenteen tai verkkopankkisi.

3. Kun olet vahvistanut kirjautumisesi, pääset palvelun etusivulle.

Palvelussa voit tarkastella metsäomaisuuttasi, seurata sopimustesi tilaa ja niiden etenemistä. Voit myös tehdä puukauppaa ja tilata metsänhoito­töitä ja hoitaa metsäverotuilmoituksen teon.

8

–

METSÄN HENKI 1/22

3

Jotta voit kirjautua UPM Metsä -verkkopalveluun, tulee sinun luoda itsellesi käyttäjätunnus.

Voit tehdä sen osoitteessa: upmmetsa.fi/asioi-verkossa/luotunnus

YHTEISTYÖ

K U VA UPM

METSÄTIETO

TYÖTÄ SUON HYVÄKSI

Metsätietoa koululaisille pelillistämisen avulla Suomen Metsäsäätiö rahoittaa tänä vuonna koululais­ hankkeita, metsäviestintää ja puurakentamista.

TEKST I : EETU P U NKKA

hyväksyttävyyttä haastetaan jatkuvasti, ja maailma alan ympärillä muuttuu kiivaasti. Tämä luo uusia tarpeita Metsäsäätiön rahoittamiin hankkeisiin.

Tänä vuonna nähdään ensimmäiset versiot alakoululaisille suunnatusta Taskumetsä-mobiilipelistä. ”On tärkeää, että metsäelinkeinon merkitys yhteiskunnan osana ymmärretään, ja sen viestimiseksi on mietittävä uudenlaisia keinoja. Tästä esimerkkinä pelillistäminen”, toteaa Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen.

Pitkään jatkuneet hankkeet ovat osoittaneet vaikuttavuutensa metsäkasvatuksessa ja -viestinnässä.

Keväällä koululaisten Metsävisa järjestetään jo 41. kerran. Forest.fi-verkkolehti jatkaa metsäuutisten tuottamista, ja 4H:n metsäretket sekä koululaisten kuljetusapurahakyydit starttaavat. Päättäjien Metsäakatemiasta järjestetään jo 51. kurssi.

Suomen Metsäsäätiö myöntää apurahoja ympäri vuoden. Pari tänä vuonna

METSÄELINKEINON

nähtävää uutta hanketta painottuu viestintään Taskumetsä-pelin tavoin.

Hyvän vastaanoton suomalaisten keskuudessa saavuttanut Metsien Suomi -viestintähanke jatkaa kampanjointia uusin teemoin, ja televisioon saadaan lastenohjelma metsien ammattilaisista.

metsasaatio.fi

METSÄSÄÄTIÖN APURAHAT Suomen Metsäsäätiön apurahoilla vahvistetaan metsäelinkeinon hyväksyttävyyttä. Toiminta perustuu vapaaehtoisiin metsäsäätiömaksuihin.

Metsänomistaja voi tehdä puukauppojen yhteydessä lahjoituksen, jonka suuruus on 0,2 % pystykaupan loppusummasta. UPM sitoutuu lahjoittamaan tällöin saman summan.

Metsäsäätiömaksu on verovähennyskelpoinen. metsasaatio.fi

UPM:n selluliiketoiminta ja saksalainen pehmopaperivalmistaja WEPA käynnistävät elinympäristön ennallistamishankkeen Suomessa havainnollistaakseen metsän monimuotoisuutta edistävää vastuullista metsänhoitoa.

Yhtiöiden tavoitteena on ennallistaa noin viiden hehtaarin suoalue UPM:n Harvialan tilalla alueeksi, joka on puoliksi avosuota ja puoliksi korpea.

Työt käynnistyvät alueen sammal- ja jäkälälajiston kartoituksella, jonka jälkeen alueen vedenpintaa aletaan nostaa aktiivisilla ennallistamistoimilla. Niiden myötä odotetaan, että alueelle palaa suolle ominaisia kasvi- ja eläinlajeja, joihin kuuluvat hilla, kihokki ja jopa riekko.

Pitkän ajan kuluessa suolle odotetaan palaavan myös harvinaisempia lajeja, kuten erilaisia sammalia ja saroja.

Korvet ja nevat ovat turvemaiden elinympäristöjä, joissa pohjavesi on turvekerroksen rahkasammalkasvuston vuoksi lähellä pintakerrosta, ja kasvit pidättävät veden alueella. Vesi hidastaa kasvien hajoamista, mutta ajan kuluessa hajoavasta biomassasta muodostuu turvetta.

Aiemmin soita kuivattiin eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä Suomessa on menossa useita soiden ennallistamishankkeita.

UPM ja WEPA seuraavat alueella tapahtuvaa kehitystä ja jakavat tietoa tuloksista. Yhtiöt ovat kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä vastaavien hankkeiden parissa. upm.fi 9

AJANKOHTAISTA KEVÄT

P I IRRO S P EK K A RA HK ON EN

TURVALLISUUS

Tule metsätyömaalle turvallisesti On hengenvaarallista lähestyä metsäkonetta ilmoittamatta. Näillä ohjeilla pääset pitkälle.

TEEMME asiakkaidemme metsissä monenlaisia metsänhoitotöitä, ja metsänomistaja on tervetullut seuraamaan niiden toteutusta. Ennen vierailua metsänomistajan tai muun vierailijan on kuitenkin huomioitava tarkasti turvallisuusohjeemme, jotta hän voi varmistaa oman ja henkilöstömme turvallisuuden.

Turvallisuus on tärkeää metsätyömaalla! Huomaa, että vierailet työmaalla aina omalla vastuullasi. Tärkeintä on ilmoittaa tulostaan aina etukäteen, käyttää huomioliiviä tai -vaatteita sekä noudattaa turvaetäisyyksiä.

10

–

METSÄN HENKI 1/22

Jos näitä ohjeita ei noudata, se voi aiheuttaa hengenvaaran. Käytä myös kypärää, jos on vaara päähän kohdistuvista iskuista. Lisäksi suojalasien käyttö on suositeltavaa. Älä myöskään kiipeä puupinojen tai -kasojen päälle.

Turvaetäisyydet ovat tärkeitä. Puunkorjuutyömailla turvaetäisyys hakkuukoneeseen on 90 metriä ja metsätraktoriin sekä puutavara-autoon 20 metriä.

Muillakin työmailla täytyy säilyttää turvaetäisyydet. Esimerkiksi raivaussahan käyttäjään, istutuskoneeseen tai maanmuokkariin turvaetäisyys on 20 metriä.

3 VIERAILUN TÄRKEINTÄ SÄÄNTÖÄ 1. ILMOITA TULOSTASI

Kerro vierailustasi koneenkuljettajalle tai metsurille soittamalla metsätyömaan kyltin osoittamaan numeroon.

2. MUISTA HUOMIOLIIVI JA ­TURVAETÄISYYS

Pue päällesi huomioliivi tai käytä huomiovaatetusta. Noudata aina metsätyömaa- ja toimenpidekohtaisia turvaetäisyyksiä.

3. ODOTA TYÖSKENTELYN KESKEYTYMISTÄ

Voit lähestyä metsätyömaalla työskentelevää metsuria tai konetta vasta, kun sinut on havaittu turvaetäisyyden päästä ja työskentely on keskeytetty.

METSÄNHOITO

PUUPOHJAINEN TUOTE

KUVAT U PM

FIBDEX-HAAVASIDOS on valmistettu Lappeenrannassa kestävästi hoidetuista suomalaisista koivuista. UPM Biomedicalsin nanosellupohjainen innovaatio voitti Uusi puu -kilpailussa ensimmäisen palkinnon.

FibDex nopeuttaa haavan paranemista, vähentää potilaan tuntemaa kipua ja tuottaa entistä parempilaatuisen ihokudoksen. Plastiikkakirurgit ovat käyttäneet sitä Suomessa ihonsiirtoihin.

Parasta on, että haavasidosta ei tarvitse vaihtaa hoidon aikana, ja se irtoaa

UPM Biomedicalsin nanosellusta kehitetty FibDex edistää haavan paranemista.

i­ tsestään haavan parannuttua. Näin vältytään ihon repeytymisiltä, joita saattaa liittyä sidosten vaihtamiseen. ”FibDex on upea esimerkki suomalaisen pitkän tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan tuotteesta, joka on maailmanluokassa uraauurtava. Se on asiakkaan näkökulmasta huippu. Samalla se säästää aikaa ja kustannuksia, ja sen ympäristövaikutukset ovat pienemmät”, kommentoi tuomariston jäsen Tiina Kähö, Smart & Clean -säätiön toimitusjohtaja. upmbiomedicals.com

K U VA UPM

Koivupohjainen haavasidos vähentää kipua LAADUKASTA METSÄN­ HOITOA Metsän- ja luonnonhoidon laadun arviointi on tärkeä osa UPM Metsän toiminnan kehittämistä.

Tapio Oy arvioi vuonna 2021 UPM:n metsätyömaiden laatua.

Arviointeja tehtiin UPM:n omissa ja metsänomistaja-asiakkaiden metsissä. Tarkastettavina olivat uudistusalat, kasvatushakkuut, taimikonhoito sekä HCV-kohteet eli korkean suojeluarvon kohteet. Lisäksi toteutettiin yhtiön maiden uudistus- ja harvennushakkuiden erillismittaus.

Uudistusalojen maanmuok­ kaukset oli toteutettu laadukkaasti, ja päämenetelmä arvioitiin oikeaksi kaikilla kohteilla. Kehitettävää havaittiin muokkauksen apumenetelmissä ja vesitalouden hoidossa kohteilla, joissa liika vesi haittasi puunkasvatusta.

Taimikonhoidossa lehtipuuosuuden säilyttäminen oli parantunut selvästi. Kasvatushakkuiden korjuun laatu näkyi elinvoimaisena puustona, ja kasvatettavan puuston määrä oli kehittynyt. Oikealla harvennustiheydellä varmistetaan metsikön hyvä kasvu sekä hiilensidonta.

Lähes kaikki luontokohteet ja vesistöjen suojavyöhykkeet oli rajattu oikein. Energiapuun korjuussa, riistalle tärkeiden kohteiden säästämisessä ja aina säästettävien puiden säilyttämisessä ei ollut huomautettavaa.

Keskeisimmät kehityskohteet liittyvät säästöpuiden määrään ja sijoittamiseen, taimikonharvennuksien ajoittamiseen ja kasvatushakkuiden korjuujäljen laadunhallintaan.

11

”Minulle metsä on kaikki kaikessa” Risto Nurmisen isä myi aikoinaan Asikkalassa sijaitsevan maatilansa puita UPM:n edeltäjälle Kymmene Oy:lle.

Nurminen on jatkanut yhteistyötä UPM Metsän kanssa 40 vuoden ajan.

T EK STI EL I SA H E L E N IU S | K U VAT A N T T I VE T T E N RAN TA

K

un Risto ”Ripa” Nurminen oli noin 10-vuotias, naapurin rouva kävi hänen kotonaan kylässä. Rouva kertoi Nurmisen äidille, että on menossa istuttamaan puita. Istutustöissä auttoi Kymi Oy, nykyinen UPM. Nurmiseen ja hänen vuotta nuorempaan veljeensä iski kova halu päästä seuraamaan istutusta, ja he pyysivät äidiltä lupaa lähteä mukaan. Äiti kuitenkin kielsi lähtemästä, koska viiden kilometrin matka metsän halki istutuksille oli hänestä liian pitkä lasten kuljettavaksi ilman aikuista.

Veljekset lähtivät salaa. Perillä he näkivät, kuinka työntekijät istuttivat taimia maahan kuokilla. Kun lapset palasivat kotiin, äiti antoi heille rangaistuksen. ”Karkaaminen oli silti sen arvoista”, sanoo 72-vuotias Nurminen ja naurahtaa.

12

–

METSÄN HENKI 1/22

•

Risto Nurmisen suku on omistanut Asik­ kalassa sijaitsevan Rähälän maatilan ja sen metsäalueen jo sata vuotta.

KATSO ­VIDEO: PITKÄAIKAINEN ASIAKASSUHDE TEKEE YHTEISTYÖSTÄ PAREMPAA

youtube.com/upmmetsa

13

”Isä oli ankara kasvattaja, mutta metsässä hän muuttui lempeäksi.” sirkuttavat, ja sammal saappaiden alla ­tuntuu pehmeältä. Ympärillä aukeaa Nurmisen omistama metsä, sama kuin 60 vuotta sitten lapsena.

Lähellä on tukkeja pinossa ja niiden vieressä iso kasa kuusenoksia. Tukkien päät on maalattu eri väreillä sen mukaan, mille tehtaalle ne ovat menossa. Kantojen päällä oleva turkoosi väri taas on juurikäävän torjunta-ainetta.

Neliönmuotoinen oleskelualue on erotettu muusta ympäristöstä paksuilla tukeilla. Sen keskellä rätisee nuotio. Nurmisen naapuri on juuri keittänyt nokipannukahvit, ja retkipöydälle on katettu makkaroita ja lohileipiä.

Ilmassa tuoksuvat savu ja kuusenneulaset. Kaikilla on yllään keltaiset huomioliivit, koska ollaan hakkuutyömaalla.

Asikkalassa sijaitseva Rähälän maatila ja sen noin 80 hehtaarin metsäalue on kuulunut Nurmisen suvulle sadan vuoden ajan. Nurmisen vaari osti maatilan vuonna 1920.

Nurminen on ollut tilan isäntänä nyt 40 vuotta, ja koko sen ajan hän on asioinut UPM:n kanssa.

Jo hänen isänsä myi aikoinaan puita UPM Metsän edeltäjille Kymmene Oy:lle ja Tehdaspuulle.

Nurmisen apuna puiden myynnissä on ollut hänen naapurinsa, jolla on pitkä kokemus metsänhoidosta. ”Voi sanoa, että 95 prosenttia tilan puista on mennyt UPM:lle. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin ja täysin suunnitelmien mukaisesti”, Nurminen kehaisee.

LINNUT

Nurminen viettää lähes kaiken vapaa-aikansa metsässä. Mieluiten hän tekee raivaussahatöitä, joiden ansiosta metsässä on vaivatonta liikkua. Lisäksi hän istuttaa puita ja pilkkoo klapeja.

Nurminen pyrkii tekemään metsänhoitotyöt pitkälti itse. Pinta-alaa on kuitenkin niin paljon, että osa raivaustöistä teetetään ulkopuolisilla.

RISTO

14

–

METSÄN HENKI 1/22

Nurminen ei koe metsässä puuhastelua työksi.

Töissä hän on kahdessa perustamassaan yrityksessä: peltisepänliike Europelti Oy:ssä ja metalli­ alan yrityksessä Renpaja Oy:ssä. Yritysten omistuksen hän on jo siirtänyt aikuisille pojilleen.

Joskus Nurminen käy metsässä viitenä päivänä viikossa, joskus harvemmin, mutta pisin tauko metsässä käymisestä on kestänyt pari ­viikkoa. T ­ yökiireiden takia hän ei aina ehdi puiden siimekseen. ”Kai tämä rakkaus metsään on geeneissä. Isäni oli hyvin ankara kasvattaja ja kireä kotona. Kuitenkin aina kun menimme metsään, hän muuttui lempeäksi ja sallivaksi.”

Nurminen käy yleensä metsässä yksin, mutta joskus hänen mukanaan on aikuinen tytär, joka on myös kiinnostunut metsästä. ”Minulle metsä on kaikki kaikessa. Olen kuin tulisilla hiilillä, jos en pääse joka viikko käymään siellä. Parasta metsässä on rauha.”

UPM:N metsäasiakasvastaavan Mikko Upolan mukaan metsänomistajan on hyvä tietää, koska hakkuut alkavat ja miten ne on suunniteltu. Hakkuukoneenkuljettaja on päävastuussa tiedon jakamisesta metsänomistajalle. ”Metsäasiakasvastaavana autan metsänomistajaa kaikessa, mikä metsään liittyy. Puukaupan lisäksi metsänhoitotyöt on merkittävin tarjoamamme palvelu. Osa metsänomistajista on toki omatoimisempia, kuten Risto Nurminen, jolla on paljon kokemusta metsänhoidosta”, Upola sanoo.

Koneenkuljettajat ja hakkuiden ajankohta ovat tärkeimmät tekijät hakkuiden onnistumisen kannalta. Hakkuita tehdään ympäri vuoden. Puusto, metsäteiden kunto ja maapohja vaikuttavat siihen, milloin missäkin on ihanteellinen aika hakkuille.

Metsäasiakasvastaava varmistaa asiakkaan palautteesta, että asiakaslupaus on lunastettu. ”Yleensä jos metsänomistajasta ei kuulu mitään, kaikki on mennyt hyvin tai loistavasti”, Upola sanoo ja naurahtaa.

Risto Nurminen ei tiedä tarkkaan, mitä hänen myymästään puusta tehdään. ”Varmaan isosta osasta tulee sahatavaraa, ja osasta sellua ja sorvipuuta.”

Hän näkee puun myynnin yhtenä tulonlähteenä muiden joukossa. ”Minulle metsänomistajana tärkeintä on puista saatu tulo”, Nurminen sanoo. ”Kaikki tilille tuleva raha ei jää minulle, vaan maksan tuloista alvit, verot, uudet taimet ja jälkityöt. Raha menee takaisin metsään. Aina tilille toki jotain jää riippuen hakkuiden pinta-alasta.”

keskellä kulkeva hiekkatie vie hakkuukoneen luo. Sen lähellä tarvitaan aina suojakypärää ja suojalaseja, eikä työmaalle voi mennä ilmoittamatta. Hakkuukoneen humina kuuluu kauas, ja korkea mänty kaatuu rytinällä.

Heinolalaisen Koskenmyllyn Korjuu Oy:n hakkuukoneenkuljettaja Tomi Sorri, 40, kaataa ja

METSÄN

•

METSÄN­ OMISTAJAN ARVOT

1 2 3

LUONNONLÄHEISYYS.

­”Nautin metsässä liikkumisesta.”

METSÄN HOITAMINEN.

”Metsässä ollessani teen aina jotain, kuten raivaustöitä tai puiden istutusta.” ”Olen perinyt rakkauden metsään isältäni. Elinkeinoni ei ole puiden myynti vaan omat yritykseni. Yritin saada yli satavuotiasta kuuden hehtaarin metsää luonnonsuojelukohteeksi, mutta sitä on aikoinaan ojitettu, joten se ei täyttänyt suojelulle asetettuja ehtoja.”

PYSYVYYS.

Risto Nurminen nauttii metsässä puuhastelusta ja käy metsässä yleensä useita kertoja viikossa.

15

UPM Metsän metsä­ asiakasvastaava Mikko Upola (vas.) käy paikan päällä tapaamassa metsä­ omistajia, kuten Risto Nurmista. Taustalla hakkuukoneenkuljet­ taja Tomi Sorri pitää taukoa työstään.

SINUSTAKO UPM KASVU -KUMPPANI? pinoaa puita. Hän hoitaa Nurmisen metsän hakkuut yksin. ”Kuljettaja on kolmen kuoren välissä: urakoitsijan, maanomistajan ja firman. Tehtäväni on pitää kaikki asiakkaani tyytyväisinä. Tämä vaatii minulta tarkkaavaisuutta töissä”, Sorri sanoo.

Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella monitoimikoneen eli moton käyttäminen sujuu Sorrilta rutiinilla. Einari Vidgrén Säätiö palkitsi hänet heinäkuussa 2021 hyvästä työstä 1 500 euron suuruisella Einarin Kuljettajapalkinnolla. ”Näen suhteeni metsänomistajaan vastuullisena.

Teen työni hänen toiveitaan kuunnellen ja omaisuuttaan hoitaen”, Sorri sanoo. ”Isäntä on vaalinut puita ja kasvattanut ne, ja kuljettajan tehtävä on tehdä niistä korkealaatuista raaka-ainetta metsäteollisuudelle. Jos puu on esimerkiksi laho, kuljettaja siirtää sen lahojen puiden pinoon.”

Nurminen on tyytyväinen saatuaan metsäänsä niin ammattitaitoisen kuskin kuin Sorri. ”Hakkuiden onnistumisen kannalta ykkösasia on korjuujälki. Jos korjuukoneen kuski ei osaa työtään, hän voi kolhia puita ja sotkea aluetta. Hyvä korjuukoneen kuljettaja on tärkein asia hakkuiden onnistumisen kannalta”, Nurminen sanoo.

Alkaa tihuttaa vettä. Moton harvesteripää kääntelee mäntyä, ja Sorri jatkaa työtään sateesta piittaamatta.

16

–

METSÄN HENKI 1/22

”Hyvä korjuukoneen kuljettaja on tärkein asia hakkuiden onnistumisen kannalta.”

UPM Kasvu -kumppanuus tarjoaa asiakkaille alan parhaan asiantuntijuuden ja moderneimmat digitaaliset työkalut metsäomaisuuden vaivattomaan hoitoon. Vastuullisuus huomioidaan kumppanuudessa useasta eri näkökulmasta.

Metsänomistaja saa kumppanina sitä parempia etuja, mitä enemmän hän keskittää asiointiaan UPM:lle. Kumppanuussopimuksen solmiminen ei kuitenkaan edellytä puukauppaa.

Kumppanuus sisältää neljä etutasoa. ­Etutaso lasketaan kuluneen viiden vuoden euromääräisestä asioinnista, johon lasketaan sekä puukaupat että metsänhoitotyöt. Hopea-tason raja on 20 000 euroa, Kulta-tason 100 000 euroa ja Platina-­tason 300 000 euroa. Hopea-­tasolla ­bonusta maksetaan 1 euro, Kulta-tasolla 1,50 ­euroa ja Platina-tasolla 1,80 euroa per kuutio.

Aineettomiin etuihin kuuluvat kaikilla kumppanuustasoilla metsäasiakasvastaavien henkilökohtainen palveluaika, metsäomaisuuden suunnitelmallinen hoitaminen, metsänomistajille suunnattu ajankohtainen tieto sekä hyödylliset tapahtumat.

Lue lisää: upmmetsa.fi/kumppanuus

REIJO KARHINEN

Vuorineuvos Maanomistajain Liiton hallituksen ­puheenjohtaja

NÄKEMYS

Ohipuhumisen kulttuuri ei rakenna hyvää ilmapiiriä elämäni henkilökohtainen mottoni on ollut: ole avoin uudelle. Se on tarkoittanut halua kokeilla, halua tarttua uuteen ja valmiutta uudistaa. Se on opettanut lukemaan tulevaisuutta ja katsomaan kauas.

Tämä sama motto ohjasi minut olemaan käytettävissä, kun Maanomistajain Liitolle valittiin uutta hallituksen puheenjohtajaa vuoden 2021 lopulla.

Maanomistajain Liitolla on pitkä ja perinteikäs historia. Ärsyke sen syntyyn tuli ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuvasta merkittävästä muutoksesta. Maanomistajat halusivat tulla kuulluksi sotien jälkeisessä ajassa uutta historiallista maanhankintalakia valmisteltaessa.

Elämme jälleen aikaa, jossa maanomistajat ovat todella uuden äärellä. Toimintaympäristömme muuttuu rajusti, ja koko yhteiskuntaa koskeva systeeminen muutos etenee. Meiltä maanomistajilta vaaditaan nyt näkemyksellisyyttä ja kykyä lukea tulevaa.

sellaista, että lukua on täytynyt ottaa. Ehkä jokamiehenoikeuden varjolla on alettu tulla vahvoilla mielipiteillä ja jopa suoranaisilla vaateilla sellaisten kysymysten äärelle, jotka ovat perinteisesti kuuluneet ja kuuluvat edelleen omaisuudensuojan piiriin. Ärsyyntymiskynnys on tavan takaa ylitetty puolin ja toisin. Hulvattomalla uudenlaisella ohipuhumisen kulttuurilla emme kuitenkaan rakenna ilmapiiriä, jolla löydetään oikeasti kestävät ratkaisut ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Siis sellaiset, joilla sekä monimuotoisuustavoitteet että metsien talouskäyttö voidaan yhdistää.

Uuden strategiansa myötä jäsenkuntansa merkittävään kasvuun tähtäävä Maanomistajain Liitto peräänkuuluttaa avointa, rakentavaa ja ratkaisuhakuista dialogia. Viime kädessä maanomistaja on mahdollistaja.

ovat poikkeuksellisen vahvoja, emmekä voi pysäyttää niitä. Jossain määrin voimme niitä ohjata, mutta ennen kaikkea voimme välttää näiden muutosvoimien aiheuttamia epäedullisia seurauksia yhdessä muiden sidosryhmien ja toivottavasti kasvavan jäsenkunnan kanssa oikein valitulla vaikuttamisstrategialla.

Ekologinen jälleenrakennus – ilmastonmuutos ja luontokato – on alkanut ohjata yhteiskunnallista päätöksentekoa erityisesti EU-tasolla. Maanomistajaa koskeva normipohja vihertyy, ja luontoarvot hallitsevat julkista keskustelua sekä asenneilmastoa. Tämä keskustelu on tullut jäädäkseen, se syvenee ja voimistuu.

Näkökulma omistamiseen pirstaloituu. Samasta kohteesta puhuttaessa voidaan puhua niin maanomistajuudesta, metsänomistajuudesta, maisemanomistajuudesta kuin jokamiehenoikeuksiin perustuvasta omistajuudesta. Uusia normeja tulee, ja ne tulevat entistä enemmän myös maanomistajan iholle. Tämä kehitys on faktana hyväksyttävä.

Samalla on myönnettävä rehellisesti, että nykyinen metsänomistajan yli käytävä keskustelu ”meidän metsistämme” on ollut sisällöltään osin

”Sekä vaimoni että minä perimme synnyinkodeistamme arvot, jotka ovat vahvasti ohjanneet sijoittamista metsään.

Metsässä stressaa­ van työn ja arjen ongelmat asettuvat oikeisiin mittasuhtei­ siin. Olen aktiivinen metsänraivaaja.

Kaikki omistuksemme aikana metsiimme is­ tutetut taimet olemme itse perheen voimin istuttaneet. Iän kart­ tuessa luontoarvojen merkitys on alkanut nousta yhä enemmän keskiöön”, Reijo Karhinen sanoo.

MUUTOSVOIMAT

Ärsyyntymiskynnys on tavan takaa ylitetty puolin ja toisin.

KU VA AN NA -KATRI HÄ NN INE N

LÄPI

17

METSÄHOMMISSA LEHTIPUIDEN LISÄÄMINEN

Lisää lehtipuita UPM Metsän metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola kertoo, miten voit varautua ilmastonmuutokseen entistä paremmin lehtipuiden avulla.

TEKST I A NNA G U S TA F S S O N K U VAT VA S TAVA L O J A U P M

1

Uudista rauduskoivulla Ilmaston lämpeneminen uhkaa eri tuhoriskien kasvaessa eniten kuusen viljelyä. Valitse metsän uudistusvaiheessa seuraavaksi puulajiksi rauduskoivua. Koivulle otollisimpia istutusalueita ovat viljavat keskikarkeat maapohjat. Lehtipuun osuutta voi lisätä myös vähentämällä kuusen istutustiheyttä, jolloin sekaan mahtuu luontaisesti kasvamaan lehtipuuta.

Lehtipuiden lisääminen auttaa ilmastonmuutoksen uhkien torjumisessa, mutta niistä on hyötyä myös kasvun kannalta.

Lehtipuut parantavat metsämaan ravinnekiertoa, sillä pudonneet lehdet monipuolistavat maaperän ravinnepitoisuutta.

Ravinteikas maaperä parantaa myös havupuiden kasvua.

2

Jätä lehtipuuta taimikkoon Lehtipuita poistetaan tavallisesti havutaimikon varhaisperkauksessa. Tuolloin viljeltyjen taimien ympäriltä poistetaan niiden kehitystä häiritsevää muuta kasvustoa. Seuraava taimikonhoitovaihe on yleensä kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta.

Kummassakin taimikonhoitovaiheessa lehtipuuta kannattaa jättää lisäämään metsän monimuotoisuutta. UPM:n omissa metsissä lehtipuita jätetään metsään toisessa taimikonhoitovaiheessa 20 prosenttia puustosta.

3

Säilytä säästöpuita eläimille Uudistushakkuussa säästöpuiden jättäminen metsään on tehokas tapa turvata eliöstön monimuotoisuus. Lehtipuut soveltuvat säästöpuiksi hyvin. Monet lajit hyötyvät niin elävistä, kuolleista kuin lahoavistakin puista. Lehtipuilla on myös maisema-arvoa.

Siksi niiden lisääminen kannattaa.

18

–

METSÄN HENKI 1/22

ELLA KAIVOLA

Metsänhoidon tuotepäällikkö, UPM Metsä

3×

SÄÄSTÄ LEHTIPUUTA

1.

Vähennä kuusen istutustiheyttä, niin lehtipuut mahtuvat sekaan kasvamaan.

2. Älä kaada taimikonhoidossa kaikkia lehtipuita, vaan muista säilyttää metsän monimuotoisuus.

3.

Lehtipuut sopivat myös uudistus­ hakkuussa jätettäviksi säästö­ puiksi. Monet eliöt hyötyvät niistä.

19

SUOMESSA HAKATA

10

AVOHAKKUUT P

METSÄNHOITO ON

UUSI METSÄ ON HU

VÄITETTÄ

METSÄNHOIDOSTA Asiantuntijat kertovat, ovatko julkisuudessa esitetyt väitteet metsästä ja metsänhoidosta totta vai tarua.

TEK S TI E MMI L AU K K A NE N | KU VAT VA S TAVA L O J A UP M

20

–

METSÄN HENKI 1/22

AAN LIIKAA METSÄÄ

PITÄÄ LOPETTAA

N EPÄEGOLOGISTA

UONOMPI HIILINIELU

prosenttia suomalai­ sista omistaa metsää, ja lähes kaikilla meistä on jonkinlainen suhde luontoon.

Ehkä siksi metsänhoidosta ja metsien käytöstä riittää mielipiteitä, välillä ristiriitaisiakin.

Metsäteollisuus ry:n kestävän kehi­ tyksen päällikkö Tiina Vuoristo ja koti­ maan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä sekä UPM Metsän ympäris­ töpäällikkö Tuomas Kara kertovat, ovatko tavallisimmat metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevat väitteet totta vai tarua.

YLI KYMMENEN

21

•

Väite 1:

Suomessa hakataan liikaa metsää.

TUOMAS KARA: ”Suomessa metsiä käytetään kestävästi.

Paikallisesti ihmiset voivat kokea, että hakkuita on pal­ jon, koska hakkuuaukeat ovat ympäristöstään erottuvia alueita. Jos paikkaan liittyy tärkeä muisto, hakkuu tun­ tuu hyvin lopulliselta. Uusi metsä kasvaa kuitenkin aina vanhan tilalle.”

”Metsä­ teollisuudelle on tärkeää, että Suomessa on puuta jalos­ tettavaksi myös tulevaisuu­ dessa. Siksi metsien käytön on oltava kestävällä pohjalla.

Tämä tarkoittaa myös met­ säluonnon monimuotoisuu­ den turvaamista, sillä puiden kasvu perustuu monimuotoi­ seen luontoon.

Noin 600 000 suoma­ laista omistaa metsää. Met­ sänomistajilla tulee olla oikeus päättää omaisuudes­ taan, kunhan lainsäädännön vaatimuksia noudatetaan.

Tämä tarkoittaa esimer­ kiksi sitä, että hakkuun jäl­ keen huolehditaan metsän uudistamisesta.”

Väite 2:

Avohakkuut pitäisi lopettaa kokonaan. ”Metsätaloudessa tarvitaan sekä jaksollista että jatkuvaa kasvatusta. Suomessa kasvupaikat vaihtelevat huomattavasti Hangon ja Nuorgamin välillä. On selvää, ettei yksi sapluuna toimi vaihtelevissa olosuhteissa. Metsänkäsittely­ menetelmä valitaan metsän ominaisuuksien ja met­ sänomistajan tavoitteiden mukaan.”

MATTI MÄKELÄ:

TIINA VUORISTO:

Väite 3:

Metsän kaata­ minen merkitsee hiilinielujen ­pienentymistä.

TUOMAS: ”Paikallisesti kyllä. Hiilinielu pienenee kohteessa, josta metsä kaadetaan. Hakkuun myötä hiiltä sitova puusto poistuu tai vähenee, mikä joh­ taa nielun hetkelliseen pienenemiseen. Suomessa metsät kuitenkin uudistetaan aina. Kun uusi metsä alkaa kasvaa, se muuttuu taas hiilinieluksi.

Laajemmassa mittakaavassa Suomen metsät kas­ vavat huomattavasti enemmän kuin niitä hakataan.

Esimerkiksi metsäsertifiointijärjestelmät takaavat, että hakkuut eivät pitkällä aikavälillä ylitä metsän kasvua.”

22

–

METSÄN HENKI 1/22

Väite 4:

Metsänhoito on Suomessa epäekologista.

TUOMAS: ”Suomalainen metsänhoito on ekologista.

Täällä käytetään alkuperäisiä suomalaisia puu­ lajeja, valitaan oikea laji oikealle kasvupaikalle ja jätetään arvokkaat elinympäristöt käsittelyn ulko­ puolelle. Hakkuiden yhteydessä teemme aina luon­ nonhoidollisia toimenpiteitä, ja keinoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kehitetään jatku­ vasti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.”

”Suomessa ekologisen kestävyyden turvaa­ minen on kiinteä osa metsänhoitoa. Arvokkaat elinympäristöt ja huomionarvoiset lajiesiintymät tunnistetaan ja otetaan huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. Lisäksi talousmetsissä toteutetaan luonnonhoitoa, jossa metsiin lisätään luonnonmet­ sän piirteitä, kuten lahopuuta, vanhoja puita ja leh­ tipuita. Vesistöjen varsille jätetään suojakaistat tur­ vaamaan vesistöjä ja monimuotoista rantaluontoa.”

TIINA:

Väite 5:

Suomen metsä­ talous aiheuttaa metsä­ katoa. ”Suomalai­ nen metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. Metsät uudiste­ taan päätehakkuun jälkeen.

UPM:llä on tehdas esimer­ kiksi Uruguayssa, jossa puuviljelmät on perustettu aiemmin puuttomille, luon­ nontilaltaan muuttuneille ruohomaille. Luonnonmet­ siä ei ole hakattu viljelmien tieltä.”

TUOMAS KARA:

Kun uusi metsä alkaa kasvaa, se muuttuu taas hiili­ nieluksi.

”On totta, että myös Suomessa metsäpin­ ta-ala pienenee vuosittain noin 10 000–­20 000 hehtaa­ ria. Tämän maankäytön muu­ toksen syynä ovat kuitenkin maatalous ja rakentaminen.

Metsäkatoa on tärkeää hillitä, mutta kokonaan siitä tuskin päästään Suomen kaltaisessa metsäisessä maassa. Siksi tar­ vitsemme myös joutoaluei­ den uudelleen metsitystä.”

MATTI MÄKELÄ:

23

Väite 6:

Metsä­ teollisuus vähentää metsien moni­ muotoi­ suutta.

Väite 7:

Uusi metsä on huonompi hiilinielu kuin vanha.

TUOMAS: ”Taimikon muuttumisessa hiilinieluksi kestää jonkin aikaa. Kun metsä pääsee kunnolla kasvuun, siitä tulee tehokkaampi ja parempi hiili­ nielu kuin vanhasta. Vanhan metsän kasvun hidas­ tuessa myös sen kyky sitoa hiiltä heikkenee.”

TUOMAS: ”UPM:n tavoite on, että Suomen metsissä oli­ si runsaasti erilaisia elinym­ päristöjä ja muita tarvittavia resursseja eri lajeille. Olem­ me sitoutuneet parantamaan luonnon monimuotoisuuden tilaa metsissämme vuoteen 2030 mennessä.

Yksittäiselle kohteelle hak­ kuu on aina häiriö, joka muut­ taa lajien elinolosuhteita. On tosin myös lajeja, jotka hyö­ tyvät käsittelyn seurauksena syntyvästä avoimuudesta ja paremmista valo-olosuhteista.

Esimerkiksi harjujen paahde­ rinteillä elävät putkilokasvit ja niiden seurannaislajit vaativat valoisia ja ympäristöään läm­ pimämpiä olosuhteita.”

MATTI: ”Nuori kasvatusmetsä on hiilinielun osalta optimi. Puusto kasvaa nopeasti ja sitoo samalla tehokkaasti hiiltä. Taimikossa vauhti ei ole vielä niin suuri. Tutkimusten mukaan vanhakin metsä toimii usein hiilinieluna, vaikka metsän kasvu hii­ puu tietyn pisteen jälkeen.

Joskus metsätuhot voivat muuttaa nielun pääs­ tölähteeksi. Vanhojen ja hoitamattomien metsien osalta riski on suurempi.”

”Suomessa intensiivi­ sellä metsätaloudella on hy­ vin pitkät perinteet. Nykyinen metsätalous perustuukin joko osittain tai kokonaan muuttu­ neissa elinympäristöissä kas­ vaviin metsiin.

Silti valtaosa metsälajeista on säilynyt metsissämme hy­ vin. Tämä on seurausta eten­ kin siitä, että Suomessa met­ sätalous perustuu luontaisiin puulajeihin. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta edistetään monin eri keinoin.”

Luonnon moni­ muotoisuuden tukeminen vaatii tiukempia lakeja.

TIINA:

24

–

METSÄN HENKI 1/22

Väite 8:

”Luonnon monimuotoisuutta edistetään fik­ suimmin yhdistelemällä erilaisia keinoja. Luonto lajeineen ja elinympäristöineen on jatkuvassa muu­ toksessa, mikä tekee luontoarvojen tarkasta määrit­ telystä ja rajaamisesta vaikeaa.

Lainsäädännön velvoitteiden tulee sen sijaan olla ennakoitavia ja tarkkarajaisia. Siksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen lakien kautta on usein haastavaa. Tulevaisuudessa tarvitaan etenkin joustavia, vapaaehtoisuuteen perustuvia ja omaeh­ toisia keinoja, joilla turvataan luontoa ja paranne­ taan sen tilaa.”

TIINA:

Väite 9:

Puupohjaiset tuotteet eivät ratkaise ilmas­ tonmuutosta, sillä niiden tuottaminen vie liikaa energiaa.

TUOMAS: ”UPM haluaa korvata puupohjaisilla tuot­ teilla fossiilisia raaka-aineita ja energianlähteitä.

Näemme sen yhtenä keskeisenä keinona ilmaston­ muutoksen hillinnässä. Toki tiedostamme, että toi­ minnasta aiheutuu myös päästöjä, mutta teemme niiden pienentämiseksi koko ajan paljon töitä.”

MATTI: ”Mikään yksittäinen toimenpide ei ratkaise ilmastonmuutosta. Keskeistä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on kuitenkin vähentää merkit­ tävästi fossiilisia ja maankäyttösektorin päästöjä, kuten metsäkatoa. Metsäteollisuuden tuotteet ovat yksi keino fossiilisten päästöjen vähentämiseen, mutta muitakin tarvitaan.”

Metsät ovat ilmaston­ muutoksen hillinnässä avainase­ massa.

Väite 10:

Suomen pitää näyttää ilmasto­ asioissa mallia muille.

TUOMAS: ”Suomen kannat­ taa ilman muuta olla eturin­ tamassa ilmastonmuutok­ sen hillinnässä. Pitää etsiä jo löydettyjen keinojen lisäksi uusia keinoja fossiilisten raa­ ka-aineiden korvaamiseen ja päästöjen vähentämiseen.

Metsät ovat ilmastonmuu­ toksen hillinnässä avainase­ massa, ja siitä, miten metsiä Suomessa hoidetaan ja käsi­ tellään, voisi varmasti moni maa ottaa mallia.”

MATTI: ”Suomi on etukenossa lähes kaikkiin maihin ver­ rattuna, kun tarkastellaan hiilineutraaliuteen kuljetta­ vaa polkua. On hyvä muistaa, että ilman metsiä Suomen tavoitteet olisivat saavut­ tamattomissa. Näytämme esimerkkiä, ja toivottavasti muut seuraavat. Suomen toi­ menpiteillä globaali ongelma ei kuitenkaan ratkea.”

25

TALOUS VERKKOPALVELU

Entistä paremmin suunniteltu

UPM Metsä -verkkopalvelun uuden palvelun avulla metsänomistaja saa vaihtoehtoja suunnitelmalliseen metsänhoitoon, joka takaa hyvän tuoton ja hyvinvoivan metsän.

T E K ST I N I I N A LI N N A | KUVAT U P M

UPM METSÄ -verkkopalvelussa lanseerataan kevään aikana uusi palvelu, joka auttaa metsänomistajaa hoitamaan metsiään entistä suunnitelmallisemmin. Toiminto avataan ensin UPM Metsän Kasvukumppanuus­ohjelman Platina-asiakkaille mutta myöhemmin mahdollisesti myös laajemmin.

Palvelu perustuu asiakkaiden toiveisiin siitä, että he voisivat tarkastella metsänsä tuottomahdollisuuksia entistä helpommin. Jokaiselle verkkopalvelua käyttävälle Platina-kumppanille tarjotaan hoitosuunnitelmavaihtoehtoja, jotka perustuvat UPM:n tietojärjestelmän metsävaratietoihin. ”Metsätalouteen kehitettyjen mallien avulla voimme simuloida puuston kasvua sekä hakkuu- tai hoitotoimenpiteitä. Optimointilaskelmien avulla voimme tehdä erilaisia metsänhoitosuunnitelmia asiakkaan tavoitteiden mukaan”, sanoo UPM Metsän puukaupan sähköisten sovellusten tuotepäällikkö Jaakko Lehtinen.

UUDESSA palvelussa metsänomistaja voi tarkastella metsän käyttömahdollisuuksia eri kriteerien perusteella ja nähdä toimenpiteiden vaikutukset

26

–

METSÄN HENKI 1/22

­ uustomääriin ja tulovirtoihin. Suunnitelmallisuus p on kustannustehokasta. Metsä kasvaa hyvin, kun oikeat toimenpiteet tehdään oikeaan aikaan.

Suunnitelmavaihtoehdot näkyvät Platina-asiakkaille heidän kirjautuessaan UPM Metsä -verkkopalveluun. Jos asiakas haluaa alkaa hoitaa metsäänsä tietyn suunnitelman mukaisesti, hän voi olla yhteydessä metsäasiakasvastaavaansa.

Jos metsävaratiedot ovat riittävällä tasolla, suunnitelma voidaan tehdä niiden pohjalta. Jos eivät, on hyvä tilata UPM Metsältä maastossa tehtävä metsäsuunnitelma, joka räätälöidään asiakaskohtaisesti.

Maastosuunnittelu parantaa metsävaratiedon laatua, ja siinä voidaan ottaa huomioon asiakkaan toiveiden erityispiirteet. Palvelun avulla metsänomistaja voi tarkastella ennusteita metsätilansa mahdollisuuksista, koska hoitovaihtoehdot on laskettu jo ennakkoon.

Vaihtoehtojen perusteella puustomäärien kehittymistä ja hakkuutulojen jaksottumista on mahdollista tarkastella jopa 20 vuoden päähän. ”Toki mallinnus antaa tarkemman tuloksen aina lähitulevaisuuteen”, Lehtinen muistuttaa.

4 hoitosuunnitelmavaihtoehtoa: 1

TASAISTEN TULOJEN SUUNNITELMA

Tämä vaihtoehto tuo vakaata hakkuutuloa, ja puuston määrä pysyy tasaisena. Suunnitelma sopii esimerkiksi asiakkaille, jotka ovat FSC®-sertifioinnissa (FSC C109750) mukana. Sertifiointiin sisältyy kestävyysvaatimus metsän käytölle.

Suunnitelma sopii myös heille, jotka arvostavat tasaista ja ennustettavaa tulokertymää.

2

PIDENNETYN KIERTOAJAN SUUNNITELMA

Tässä vaihtoehdossa asiakas saa harvennushakkuuehdotukset, jotka varmistavat metsän kasvukunnon. ­Uudistushakkuita ehdotetaan vain kohteille, joissa kasvu on selvästi heikentynyt. Puuston määrä kasvaa, mutta hakkuutuloista joutuu tinkimään. Suunnitelma sopii esimerkiksi metsänomistajalle, joka haluaa luovuttaa metsän seuraavalle sukupolvelle nykyistä runsaspuustoisempana.

3

AIKAISTETTUJEN TULOJEN SUUNNITELMA

Suunnitelman laskenta perustuu ­tavallista suurempaan tavoiteltuun tuottokorkoon (5 %). Mitä korkeampaa korkokantaa käytetään, sitä ­aiempaan ajankohtaan uudistushakkuita ehdotetaan. Tuloja metsästä tulee lähitulevaisuudessa entistä enemmän, mutta vastaavasti puuston määrä ja arvo voivat laskea.

4

Palvelussa on valittavana neljä erilaista hoitovaihtoehtoa.

Hoitovaihtoehtojen tiedot näytetään havainnollisissa graafeissa.

METSÄNHOITOSUOSITUSTEN MAKSIMIHAKKUUT

Tässä vaihtoehdossa palvelu ehdottaa aina hakkuuta, kun hakkuukriteerit täyttyvät. Asiakas päättää, haluaako hän heti kaataa metsästään sen puuston, joka kaadettavissa on.

”Metsätalouteen kehitettyjen mallien avulla voimme simuloida puuston kasvua sekä hakkuu- tai hoitotoimenpiteitä.”

Palvelussa voi seurata toimenpiteiden tietojen lisäksi myös puustopääoman kehittymistä.

27

INFOGRAFIIKKA MONIMUOTOISUUS

JOKAISELLA ELIÖLLÄ ON TÄRKEÄ TEHTÄVÄ Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan kaikkea elävää luontoa ja sen vaihtelua. UPM Metsä edistää sitä monin tavoin.

TEKST I TI I N A KATR I I NA T IK K A N E N

UPM Metsän ympäristöasiantuntija Petri Heinonen vertaa eri eliöiden merkitystä luonnossa lentokoneen osiin. Jos yksi osa irtoaa, kone lentää vielä hetken, mutta puuttuvien osien lisääntyessä se putoaa ennen pitkää. ”Esimerkiksi ilman symbioosia sienten kanssa ei Suomessa olisi ainuttakaan puuta. Sienet mahdollistavat sen, että puut saavat ravintoa ja Metsänvettä”, hän selittää. omistaja Siksi luonnon voi lisätä monimuotoisuuluonnon desta huolehtimimonimuonen on tärkeää: kaikilla eliöillä on toisuutta luonnossa oma jättämällä tehtävänsä. säästöpuita UPM:n omismetsään. tamissa metsissä monimuotoisuutta parannetaan muun muassa siten, että hakkuissa jätetään aina jäljelle säästöpuita. Niistä tulee ajan myötä koti tärkeille hajottajille.

Lisäksi UPM:n metsissä suojellaan biodiversiteetiltään tärkeitä alueita sekä vanhoja metsiä, joilla on omanlaisensa eliöstö. Myös vesistöjen suojavyöhykkeet ylläpitävät ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Metsänomistaja voi parantaa luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi viemällä puihin linnunpönttöjä, rakentamalla petolinnuille pesäalustoja, kulottamalla metsää sekä jättämällä säästöpuut metsään vielä niiden kaaduttuakin.

28

–

METSÄN HENKI 1/22

UPM:LLÄ ON NOIN 515 000 HEHTAARIA METSÄÄ. LUONNON MONIMUOTOISUUTTA ON EDISTETTY NIISSÄ ERI TAVOIN: 1. VANHOISSA PUISSA

13 200 ha

on oma eliöstönsä. Yli satavuotiasta metsää on noin 45 000 hehtaaria.

elintärkeiden lehtipuiden, kuten leppien, pajujen ja jalojen lehtipuiden määrä on kasvanut 20 vuodessa yli

4. METSÄLAJEILLE

45 000 ha

40 %.

2. VESISTÖJEN ­VARRET

ovat hyvin monimuotoisia. Vesistöjen suojavyöhykkeitä on UPM:n metsissä noin 13 200 hehtaaria.

5. SUOJELTUJA AVAIN-

500 000 ha

3. HAAPA on monimuotoisuuden kannalta tärkeä laji.

Sillä on erityisen runsas seuralaislajisto. UPM:n omissa metsissä haapaa oli 2000-luvun alussa 440 000 kuutiota.

Nyt sitä on yli 750 000 kuutiota. Haavan määrä kasvoi 20 vuodessa yli

70 %.

750 000 m3

BIOTOOPPEJA on yli 39 000 kappaletta.

Näistä metsien monimuotoisuuskeskuksista tärkeimpiä ovat: • Uhanalaisten lajien esiintymät (1457 kpl) • Purot (3741 kpl) • Lehdot (405 kpl) • Tervaleppäkorvet & rehevät suot (803 kpl) • Lähteet (1355 kpl)

6. LAHOPUULLA elää noin viidennes Suomen metsien lajeista. Lahopuun määrä oli 20 vuotta sitten 3 m³/ha ja 10 vuotta myöhemmin lähes

440 000 m3

5 m3/ha.

20 v.

NEUVONANTAJA TALOUS Metsänomistaminen on pitkäjänteistä sijoittamista. Istutusinvestointi uuden metsän perustamiseen tehdään tulojen saamiseksi 30–100 vuoden päästä. Siitä investoinnista alkaa pienen puun kamppailu elintilasta. Paitsi ruohot ja heinät, myös siemensyntyiset lehtipuut lähtevät kasvuun pian uudistushakkuun jälkeen. Kilpailua on valosta, vedestä ja ravinteista. Oikein valittu muokkausmenetelmä ja taimikonhoito antavat istutustaimille kuitenkin etumatkaa kilpailijoihin.

HEIKKI KALVILA

Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä

Kahden sahauksen taktiikka Omistan Kouvolassa 40 ha metsätilan ja suunnittelen liittäväni sen osuuksia vastaan UPM Yhteismetsään. Tilan puusto on melko hyvää, ja jonkin verran pitäisi heti tehdä harvennushakkuita. Tilalla on pari melko isoa taimikkoa, joihin istutettiin kuusentaimet muutama vuosi sitten. Alueelle on tullut paljon lehtipuuta, ja kuvioilla pitää tehdä taimikonperkaus pian.

Miten taimikko hoidetaan yhteismetsässä?

Yhteismetsään liitettäväksi sovitun metsän puusto- ja kasvupaikkatiedot inventoidaan maastossa metsän arvon ja liittyjälle annettavien osuuksien laskemiseksi. Inventoinnin yhteydessä kuviotietoihin merkitään esimerkiksi tarpeelliset taimikonhoitotyöt ja ajankohta, jolloin taimikonhoito on tarkoitus tehdä.

Kohde kuulostaa tyypilliseltä varhaisperkaustapaukselta. Kuusen istutustaimikoissa varhaisperkaus on ajankohtainen noin 4–6 vuoden kuluttua istutuksesta. Yhteismetsän tavoitteena on tehdä taimikonhoitotyöt mahdollisimman oikea-aikaisesti sekä välttää viivästymisestä aiheutuvia kustannuksia ja tuottotappioita.

Varhaisperkaus turvaa taimille kasvutilaa, ettei kasvu hidastu lehtipuiden aiheuttaman valo- ja juuristokilpailun vuoksi. Jos varhaisperkausta ei tehdä ajoissa, kuusenneulaset sopeutuvat varjo-olosuhteisiin ja kasvu hidastuu eikä perkaus anna kuusentaimille riittävästi etumatkaa uutta vesakoitumista vastaan. Eräs yhteismetsän osakkaamme veisteli taimikonhoidosta: ”Metsä on kuin porkkanamaa. Se tarvitsee kitkemisen ajallaan.”

Riittääkö taimikolle yksi taimikonperkaus?

Myöhemmin tarvitaan vielä toinen taimikonhoito. Siinä harvennetaan kasvatettavan puuston tiheys, jotta se kasvaa laadultaan ja järeydeltään hyvin ensiharvennukseen saakka. Taimikonharvennusta ei kannata tehdä liian voimakkaana, koska

liian harva puusto heikentää puuston laatukehitystä, aiheuttaa tuottotappioita ja pienentää ensiharvennuskertymää.

Taimikonharvennus on tasapainoilua ajoituksen ja voimakkuuden kanssa. Taimikonharvennuksen jälkeen puusto sulkeutuu ja vesominen vähenee, jolloin monissa kohteissa vältetään ennakkoraivauksen kustannukset.

Onko taimikonhoito kannattavaa, ja saako yhteismetsä siihen Kemera-tukea?

Sekä varhaisperkaus että taimikonharvennus kannattaa tehdä. UPM Yhteismetsät saavat Kemera-tukea. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ ha ja varttuneen taimikon hoidon tuki on 230 €/ha.

Kemera-tuki on investointitukityyppinen ratkaisu.

Hoito nopeuttaa järeytymistä, lyhentää kiertoaikaa sekä parantaa koko kiertoajan tuottoa ja seuraavaksi jo ensiharvennuksen tulosta.

Metsänkasvatuksen alkuvaiheen toimenpiteet, metsänuudistaminen, varhaisperkaus ja taimikonharvennus, ovat yhteismetsän investointeja tulevaan ja tuottavuuden kulmakiviä, koska metsän tuotto pohjautuu puun kasvuun. Kuusentaimien pituuden ja läpimitan kasvu voi olla varhaisperkauksen jälkeen reilun kymmenen vuoden aikana kaksinkertainen perkaamattomiin aloihin verrattuna.

Varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen ansiosta tukkipuuta voidaan saada kiertoajalla yli 30 % enemmän kuin hoitamattomista taimikoista.

Luken tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2020 kuusitukin kantohinta päätehakkuussa oli lähes kolminkertainen kuusikuitupuuhun nähden. Hoito kannattaa. Se näkyy suurempina puun myyntituloina ja voitonjakoina yhteismetsän osakkaille.

UPM Yhteismetsän investoinnit taimikonhoitoon ovat panostuksia kiertoajan tuottoon. Varmemmin ja nopeammin, järeämpää ja arvokkaampaa puuta – kahden sahauksen taktiikalla!

Taimikon­ hoito nopeuttaa järeytymistä, lyhentää kiertoaikaa sekä parantaa koko kiertoajan tuottoa.

29

PUHEENAIHE YHDENVERTAISUUS

Kaija Lepistö on ollut UPM:n asiakas kaksi vuotta, ja hänellä on hyvää sanottavaa saamastaan palvelusta.

30

–

METSÄN HENKI 1/22

UPM haluaa auttaa jokaista metsänomistajaa UPM:lle metsänomistajien yhdenvertaisuus on tärkeä arvo, joka näkyy asiakkaille hyvänä palveluna.

Siksi kuuntelemme herkällä korvalla erilaisia metsänomistajia, niin aloittelijoita kuin konkareita.

T

T E K S T I E MMI LAU K K A N EN | KUVAT TI MI K U OSMA N EN

ulevatko metsänomistajat tasavertaisesti kohdatuksi sukupuolestaan, taustastaan, koulutuksestaan ja identiteetistään riippumatta? UPM:llä asia on yksiselitteinen: nämä seikat eivät vaikuta asiakkaan saamaan palveluun.

Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla. Naispuoliset metsänomistajat perustivat vuonna 2016 metsää omistaville naisille Facebook-ryhmän, jonka tarkoitus on edistää verkostoitumista ja jakaa tietoa.

Moni nainen tuntee tulevansa sivuutetuksi puukaupoilla ja metsää koskevissa keskusteluissa.

Samantyyppiset kokemukset nousivat esiin myös nuorten metsänomistajien valmiuksia ja vastuuta käsittelevässä Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Jotkut nuoret naiset olivat sitä mieltä, että perinteiset metsänomistajille suunnatut tilaisuudet ovat miesvaltaisia ja ”tyhmien kysymysten” esittäminen tuntuu vaikealta.

”Naismetsänomistajien haastatteluissa kuvastui jonkin verran metsänomistajuuden miehisyys.

Veljen, isän tai isoisän tieto­taitoa metsiä koskien esitettiin paremmaksi kuin omaa. Jotkut naisvastaajat vähättelivät osaamistaan ja valtaansa liittyen päätöksentekoon”, sanoo tutkija Nina Tokola.

Haastatelluilla metsänomistajilla oli ideoita nuorten osallistumisen lisäämiseksi. He toivoivat kattavaa metsänomistajuuden tietopakettia verkkoon, sosiaalisen median hyödyntämistä metsäasioista kerrottaessa ja yhteisiä metsäkäyntejä metsäneuvojan tai varttuneen metsänomistajan kanssa. ”Myös vain nuorille metsänomistajille suunnatut vertaistilaisuudet olisivat tervetulleita.”

YLI 40 prosenttia suomalaisista metsänomistajista on naisia. Yksi heistä on espoolainen Kaija Lepistö, joka peri Kälviällä sijaitsevat metsät äidiltään tämän kuoleman jälkeen. Hän on ollut UPM:n asiakas kaksi vuotta, ja metsäasiakasvastaava on sama ihminen, jonka kanssa äiti aikoinaan asioi. ”Kari (Lassila) on suhtautunut minuun ja mieheeni täysin tasapuolisesti. Metsät ovat minun, ja

31

PUHEENAIHE YHDENVERTAISUUS

”Arvostan UPM:n metsälleni tekemää karttaa. Siitä näen, mikä alue on missäkin hoidollisessa tilanteessa”, Kaija Lepistö sanoo.

”En ole kokenut vähättelyä, päinvastoin. Olen uusi metsänomistaja ja olen siksi kysellyt paljon asioita.

Kaikkeen on vastattu ­erittäin asiallisesti.”

olen kokenut, että minua on kuultu. Mikään ei ole ollut sukupuolesta kiinni”, Lepistö sanoo.

Koska hän asuu Espoossa, hän ei pääse käymään yli 500 kilometrin päässä sijaitsevissa metsissään kovin usein. Lepistö on ulkoistanut metsien hoidon pääosin UPM:lle, ja yhteistyö on sujunut hänen mielestään hyvin.

Lepistö arvostaa sitä, että metsäasiakasvastaava on edelleen sama tuttu ihminen, ja metsäasioita on ollut helppo hoitaa kaupungista käsin verkkopalvelun avulla. ”Olen aloittanut metsänomistajana ihan nollasta. Minulla ei ole mitään aiempaa kokemusta metsän omistamisesta, ja olisi ollut aivan mahdoton tehtävä sanoa itse, mistä voi kaataa ja mistä ei.”

Kasvotusten Lepistö ja metsäasiakasvastaava ovat tavanneet kolme kertaa. Viimeksi he kävivät yhdessä katsomassa, missä metsien rajat kulkevat. ”En ole kokenut vähättelyä, päinvastoin. Olen uusi metsänomistaja, ja olen siksi kysellyt paljon asioita. Kaikkeen on vastattu erittäin asiallisesti.”

UPM:LLE metsänomistajien yhdenvertaisuus on tärkeää. ”Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää. Vastuullisuus on olennainen osa UPM:n toimintaa.

Sijoittajien, työntekijöiden ja asiakkaiden odotukset kirittävät meitä kehittymään jatkuvasti”, sanoo kehitysjohtaja Kaisa Ventelä-Nilsson.

Ventelä-Nilsson vastaa UPM:n henkilöstön strategisesta kehityksestä. UPM:n tavoitteena on työympäristö, jossa jokainen saa osallistua ja olla oma itsensä. Monimuotoisuuden ja osallistamisen eteen on tehty järjestelmällisesti työtä vuodesta 2015.

Työntekijöitä koulutetaan, johtamisessa panostetaan kaikkia osallistavan kulttuurin luomiseen ja sosiaalisen vastuun tavoitteita sekä niissä edistymistä seurataan. ”Käymme läpi esimerkiksi palkitsemista ja uralla etenemistä säännöllisesti. Varmistamme, että eri sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet”, Ventelä-­Nilsson sanoo.

Loppuvuodesta 2021 UPM sai valmiiksi selvityksen sukupuolten palkkatasa-arvosta ja päätti poistaa selittämättömät palkkaerot.

Noin 400 työntekijää sai tämän vuoden alussa yhdenvertaisuuskorotuksen.

32

–

METSÄN HENKI 1/22

NINA TOKOLA

Tutkija, Itä-Suomen ­yliopisto

KAISA VENTELÄ-­N ILSSON

Kehitys­johtaja, UPM

”Huomasimme, että suoritukseen perustuviin palkantarkistuksiin ja bonuspäätöksiin ei liittynyt sukupuolten välistä eriarvoisuutta, mutta naisten pienempien aloituspalkkojen takia palkkatasa-­ arvossa oli vielä korjattavaa.”

Monimuotoisen työympäristön edistäminen on pitkäjänteistä työtä. UPM:n tavoitteena on esimerkiksi parantaa työyhteisön yhteisöllisyyttä ja lisätä naisten osuutta esihenkilötehtävissä. ”Ihmiset ovat olleet tosi iloisia, että näitä aiheita käydään läpi. Monelle on kuitenkin tärkeää, että monimuotoisuutta ajatellaan monipuolisesti, ei esimerkiksi vain naisasiana.”

Työyhteisön arjessa kiinnitetään h ­ uomiota ­esimerkiksi siihen, miten palavereissa käyttäydytään. ”Monimuotoinen työympäristö, jossa ihmiset saavat osallistua omana itsenään ja voivat hyvin, johtaa parempaan päätöksen­tekoon ja liiketoiminnan menestykseen.”

Tällaisessa työilmapiirissä on mukava työskennellä, mutta siitä on Ventelä-Nilssonin mukaan hyötyä myös liiketoiminnalle.

5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Miksi on tärkeää, että osa vesistä pysyy sulana talven yli? e tekee hyvää veden­ S pohjalle.

B) Avovedet ovat tärkeitä ­luonnolle ja eläimille.

C) Se on tärkeää vesikasvien ­tulevan kasvun kannalta.

A)

2. Mikä on FibDex?

3. Miksi lehtipuiden määrää kannattaa ­lisätä? e auttaa ilmastonS muutokseen sopeutumisessa.

B) Lehtipuut ovat kauniimpia kuin havupuut.

C) Lehtipuista saa enemmän rahaa.

A)

akennusmateriaali.

R B) Haavasidos.

C) Vaneriliima.

A)

4. Miten metsänomistaja voi edistää luonnon monimuotoisuutta? ntamalla eläimille ruokaa A ympäri vuoden.

B) Istuttamalla metsään ­vihanneksia.

C) Viemällä puihin linnun­ pönttöjä ja kulottamalla ­metsää.

A)

5. Miten suuri osa suomalaisista metsänomistajista on ­naisia?

Yli 40 %.

0 %.

5 C) Hieman alle 30 %.

A) B)

SIIHEN AIKAAN

Kysymysten vastaukset: 1. b, 2. b, 3. a, 4. c, 5. a

Metsänhoito mullistui metsäkoneiden myötä.

Suomessa monitoimikoneiden käyttö yleistyi noin 50 vuotta sitten.

METSURIT alkoivat hyödyntää puun kuljetukseen tarkoitettuja runkojuontokoneita 1960-luvun alussa. Ne jäivät pois käytöstä 70-luvulla, jolloin kuorma­ traktorit ja monitoimikoneet yleistyivät. Monitoimikoneet karsivat oksat ja katkovat täysikokoiset puunrungot tukeiksi.

90-luvulle tultaessa metsureita moottorisahoineen ei enää tarvittu siinä määrin kuin ennen. ”Aiemmin metsurit vetivät rungot kokonaisina tienvarteen ja katkoivat ne tukeiksi vasta siinä. Työ oli raskasta ja vaarallista”, kertoo Timo Tolppa Metsäkonepalvelu Oy:stä.

Metsätöiden tekeminen on tehostunut metsäkoneiden automaation kehittyessä: nykyisin niitä ohjataan kosketusnäytöllä ja joystickilla.

Timberjack-runkojuontokone. Nämä jackit olivat käytössä puunkuljetuksessa 1960-luvulla.

Automaation avulla kone esimerkiksi mittaa puun tilavuuden, kun se karsii ja katkoo sen. Entisaikaan mittaaminen tehtiin käsin.

Myös metsäkoneiden alustat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Koneet

ovat nykyään painavimpia, joten renkailta vaaditaan enemmän. ”Pyöriin on tullut kymmeniä senttejä lisää leveyttä, jolloin maaperään kohdistuva rasitus ei ole niin suuri. Se on luonnon kannalta hyvä asia.”

33

RAKKAUDESTA METSÄÄN METSÄSTYS

KUVA H ANNA-KA ISA HÄ MÄ LÄINEN | TEKSTI T IINA KAT RI I NA TI KKA NEN

”Eniten tykkään kuljeskella metsässä koirien kanssa.”

34

–

METSÄN HENKI 1/22

merkitsee minulle luonnossa liikkumista, havainnointia ja jatkuvaa uuden opettelua. Yksikään päivä metsässä ei ole samanlainen kuin toinen.

Vuodenajat, kelit ja luonto muuttuvat alituisesti.

Olen harrastanut metsästystä, kalastusta ja marjastusta pikkupojasta lähtien. Suoritin metsästyskortin jo 10-vuotiaana.

Parhaat muistot liittyvät siihen, kun olimme metsällä kolmestaan isän ja papan kanssa.

Saalista ei välttämättä tullut, mutta niistä reissuista on jäänyt mieleen hyvä tunnelma.

Myöhemmin pappa alkoi sairastella, ja lähdin usein yksin matkaan. Pappa tuli ulos asti saattamaan ja huuteli vielä vinkkejä perään. Jokainen kävelty metri oli minulle täysin uutta.

Se oli jännittävää. Silloin ei ollut kännyköitä eikä gps-laitteita.

Eniten tykkään kuljeskella metsässä koirieni kanssa. Kanalintujen ja hirvien metsästys on minulle tärkeämpää kuin muun riistan metsästys. Olen kouluttanut koirani etsimään haluttua riistaa ja pitämään sen aloillaan. On hieno tunne, kun koirat onnistuvat siinä.”

METSÄSTYS

JARNO JALKANEN

UPM Metsän metsäasiantuntija

35

METSÄSSÄSI ON KASVUVARAA UPM Kasvu -kumppanina voit luottaa siihen, että olemme rinnallasi kaikissa kasvun vaiheissa.

Haluamme pitää huolta kumppanuusasiakkaistamme palkitsemalla ja tarjoamalla parhaat edut.

Mitä enemmän asioit, sitä enemmän etuja saat.

Kumppanina näet etutasosi ja bonusten määrän helposti UPM Metsä -verkkopalvelusta.

TUTUSTU ETUTASOIHIN www.upmmetsa.fi/etutasot

UPM Metsä lupaa hyvää