Metsän henki 3/2013

NÄKÖKULMIA METSÄENERGIAN ETUIHIN S. 26

ONNISTUNUT METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS S. 20

PIENIKIN METSÄ VOI TUODA TASAISEN TUOTON S. 30

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2013

”MINULLE METSÄ ON SIJOITUS”

www.metsämaailma.fi

Aki Jaskarin sertifioitu yhteismetsä Kihniössä tuottaa hyvin. sivu 22

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen videolinkkiin. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

KATSO VIDEO Katso video taimikonhoidosta lintuperspektiivistä. www.youtube.com/ user/upmmetsa

2

METSÄN HENKI 3/13

Kuva otettiin kuvaajan itsensä kokoaman Y-6-mallisen hexakopterin kyydissä lentävällä Canon EOS 600D:llä.

Ohjausyksikkönä DJI Wookong M.

KUVA: MIKA RANTA TEKSTI: LOTTA VAIJA

TÄRKEÄ OSA TAIMIKONHOITOA ON RAIVATA ELINTILASTA, AURINGOSTA JA VEDESTÄ KILPAILEVAT KASVIT JA PUUT KASVAVIEN KUUSENTAIMIEN TIELTÄ.

TAIMIKONHOITO PARANTAA METSÄN KASVUA JA KEHITYSTÄ käynnistää raivaussahan kertanykäisyllä ja painuu pusikkoon.

Hiiskulan tila Uudellamaalla on ollut UPM:n metsäpalveluasiakas vuodesta 1987. Hiiskulan 3000 hehtaarin metsissä Hapulahti on tehnyt töitä jo parikymmentä vuotta ja kokenut vuosien varrella monet metsänhoidon vaiheet.

METSURI JUKKA HAPULAHTI

”Vuonna 2001 Janika-myrsky tuhosi noin 80-vuotiaan kuusikon täysin. Vaikka näky olikin dramaattinen, on hyvä, että luonto näyttää välillä voimansa”, Hapulahti toteaa.

Puut korjattiin seuraavan vuoden talvella ja jo keväällä 2003 tilalle istutettiin uudet kuusentaimet. Reikäperkaus tehtiin muutama vuosi myöhemmin ja nyt paraikaa – kuusien ollessa noin nelimetrisiä – taimikkoa hoidetaan jälleen.

Taimikkoon jätetään kasvamaan kymmenisen prosenttia koivua sekapuuksi. Samoin säästetään metsän eläinten ravintokasvit sekä metsän monimuotoisuutta ylläpitävät puut ja pensaat.

Lopullisen taimikonharvennuksen tavoiterunkoluku on noin 2000 runkoa hehtaarille.

METSÄN HENKI 3/13

3

3/2013 2 4 5 6 8 13 19 29 32 33 34 20

”Ikinä en ole kyllästynyt metsässä oloon, vaikka siellä paljon aikaa vietänkin.”

METSÄKUVA PÄÄTOIMITTAJALTA PÄÄKIRJOITUS LEDARE

9

UUTISET LAKI – KALVILA VIERASKYNÄ

Artisti Anna Puu Pienen puun popissa.

KYSYMYS & VASTAUS SÄÄSTÖPUUT HISTORIA – PAKKANEN TÖISSÄ METSÄSSÄ: TERHI KARISALMI

Onnistunut metsätilan sukupolvenvaihdos vaatii suunnitelmallisuutta ja ammattitaitoa.

KIITOS PALAUTTEESTA! LÄMMIN KIITOS PALAUTTEESTA,

jota te lukijat olette antaneet www.metsämaailma.fi-verkkopalvelussamme Metsän henki -lehden edellisestä numerosta.

Palautteen perusteella teemme lehteä, joka luetaan tarkkaan. Lehden sisältö koetaan kiinnostavaksi ja hyödylliseksi ja ulkoasu miellyttäväksi.

Kysyimme, mikä oli teidän lukijoiden mielestä kiinnostavin, hyödyllisin ja turhin juttu.

Koska teitä lukijoita on monenlaisia, äänet jakaantuivat eri juttujen kesken. Erityisesti kuitenkin viime numerossa kiinnostivat jutut metsänuudistamisesta ja puukaupasta.

Painettu lehti on lukijapalautteen ja tutkimusten mukaan pitänyt pintansa tärkeänä metsäisen tiedon lähteenä.

Metsän henki ilmestyy seuraavan kerran joulukuussa.

4

METSÄN HENKI 3/13

Tässä välillä voitte kuitenkin seurata uutisiamme ja lukea lisää tuotteistamme ja palveluistamme jatkuvasti päivittyvästä verkkopalvelustamme osoitteesta www.metsämaailma.fi.

Olemme laajentaneet sähköistä kanavavalikoimaamme myös sosiaalisen median puolelle: UPM Metsä on nyt myös Facebookissa omalla UPM Metsämaailma -sivustollaan. Kannattaa tykätä meistä ja näin pysyä ajan tasalla ajankohtaisista asioista.

NILLA HIETAMÄKI,

päätoimittaja

Anna palautetta Metsän henki -lehdestä osoitteessa ZZZ PHWVlPDDLOPD ¿ PHWVDQKHQNL Arvoimme palkintoja palautetta antaneiden kesken. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

METSÄASIAKASVASTAAVA TERHI KARISALMI NAUTTII METSÄSTÄ VAPAAAJALLAANKIN.

34

PÄÄKIRJOITUS

PUUKAUPASSA POSITIIVINEN VIRE suomalaisista yksityismetsistä, jotka kattavat arviolta 80–85 % valtakunnan koko puukauppavolyymistä, ylsivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana noin 16,2 miljoonaan kuutiometriin. Voimmekin olla kohtuullisen tyytyväisiä tähänastiseen määräkehitykseen. UPM on ollut osaltaan aktiivinen ja hankkinut tavoitteensa mukaisen määrän markkinoilla tarjolla olleesta puusta. Toiveemme on, että puukaupan positiivinen vire jatkuu runsaana ja ennen kaikkea tasaisena myös loppuvuoden aikana.

METSÄTEOLLISUUDEN OSTOT

on kasvanut edellisvuotta selvästi paremmin. Hyvät saavutukset niin puukaupassa kuin metsäpalveluiden myynnissä osoittavat, että UPM:n kilpailukyky ja uskottavuus metsänomistajien keskuudessa markkinoilla on kunnossa.

UPM:N METSÄPALVELUIDEN MYYNTI

meidän on kiitettävä ennen kaikkea kanssamme asioineita metsänomistaja-asiakkaita.

Halu hakeutua keskinäiseen liikesuhteeseen ja kestävään kumppanuuteen lähtee molemmista osapuolista.

Ensimmäisen vuosipuoliskon puukaupoista valtaosa kertyi metsäpalvelusopimusasiakkailtamme, jotka viisaasti halusivat varmistaa hyvät puukauppaehdot ja hyödyntää hintatakuumme tarjoaman turvan, jos markkinahintataso myöhemmin puukauppasesongin aikana kohoaisi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vierastaisimme kanssamme harvemmin asioivia metsänomistajia tai täysin uusia asiakaskontakteja.

Jokainen asiakas on meille tärkeä, ja jokainen uusi puukauppa tai myyty metsäpalvelutuote avaa mahdollisuuden uuteen kumppanuuteen.

TÄSTÄ TILANTEESTA

että metsäteollisuus on joutunut vähentämään Suomessa erityisesti paperin tuotantoa sulkemalla tuotantolinjoja ja tehtaita. Myös saha- ja vaneriteollisuuden tuotanto on tällä hetkellä merkittävästi takavuosia pienempi. Tuotantoa keskittämällä voidaan investoinnit kohdentaa tehdaslaitoksiin, joilla on hyvät liiketoiminnalliset edellytykset jatkaa

ON VALITETTAVAA,

ja kehittää toimintaansa. Ajamalla tätä kapasiteettia tehokkaasti ja korkealla käyntiasteella voidaan säilyttää kilpailukyky ja työpaikat. Kukaan ei hyödy siitä, jos lopetuslinja jatkuu, ei siis myöskään suomalainen metsänomistaja. Leipä kapenee kaikilta.

”TOIVOTAN KAIKILLE LEHDEN LUKIJOILLE HYVÄÄ JA VILKASTA PUUKAUPPASYKSYÄ!”

PERINTEISTEN metsäteollisuustuotteiden lopputuotteiden markkinoiden supistuessa onkin tärkeää kehittää ja rakentaa uudentyyppistä metsäteollisuutta, jotta merkittävimmällä luonnonvarallamme olisi jatkossakin keskeinen merkitys kansantalouden, työllisyyden, yleisen hyvinvoinnin ja alueellisen elinvoimaisuuden näkökulmasta.

Puun kaikkia mahdollisuuksia ei suinkaan ole vielä hyödynnetty, ja ainakin itse uskon tulevaisuuteen sekä ammattilaistemme kykyyn kehittää uusia tuoteinnovaatioita.

830 Q SllW|V SUR¿ORLWXD %LRIRUH strategiallaan tienraivaajaksi uusien tuoteinnovaatioiden saralla on myös selvä merkki puunjalostuksen tulevaisuuden puolesta.

PEKKA RAJALA

johtaja Pohjois-Euroopan puunhankinta

LEDARE

VIRKESHANDEL I MEDVIND SKOGSINDUSTRIN KÖPTE UNDER

första halvåret ca 16,2 milj. m3 virke ur Finlands privatägda skogar, som täcker 80-85 % av hela landets skogsvolym. Vi kan vara ganska nöjda med denna utveckling. UPM har också varit aktivt med och anskaffat

senare under säsongen stiger. Detta betyder inte att vi glömmer de skogsägare som mera sällan gör affärer med oss, och inte heller att vi är främmande för att knyta nya kontakter. Varje kund är viktig för oss och en ny virkesaffär eller såld skogstjänst öppnar möjligheter till nya partnerskap.

“JAG ÖNSKAR ALLA VÅRA LÄSARE EN GOD OCH LIVLIG VIRKESHANDELSHÖST!”

DET ÄR BEKLAGLIGT

önskad mängd av det totala utbudet på virkesmarknaden. Vår förhoppning är, att virkeshandelns positiva trend fortsätter i samma takt och framförallt med lika rikliga mängder året ut.

PEKKA RAJALA

direktör Virkesanskaffning Norra Europa

FÖRSÄLJNINGEN AV UPM:S skogstjänster har

ökat klart jämfört med föregående år. Skogsägarna verkar anse UPM:s koncept vara både konkurrenskraftigt och trovärdigt på basen av de goda resultaten inom virkeshandeln och skogstjänsterna.

FRAMFÖRALLT BÖR VI ändå tacka de skogsägarkunder vi haft affärer med.

Viljan att söka sig till ömsesidiga affärsförhållanden och hållbart partnerskap kommer från båda parter. Under det första halvåret har merparten av virkesaffärerna gjorts med våra skogsservicekunder. Dessa har klokt nog valt att säkerställa både goda villkor i virkesaffären och utnyttja vår prisgaranti, som ger säkerhet ifall marknadsprisläget

att skogsindustrin varit tvungen att minska främst sin pappersproduktion i Finland genom stängning av produktionslinjer och fabriker. I nuläget är även sågvaruoch plywoodindustrins produktion betydligt mindre än tidigare år. Genom att koncentrera produktionen kan investeringarna inriktas på fabriksanläggningarna, vilket skapar goda förutsättningar för verksamheten och utvecklingen i fortsättningen. Detta ger effektiv kapacitetsökning och med en hög användargrad kan man bevara konkurrenskraft och arbetsplatser.

Brödet krymper för alla, ifall nedläggningarna fortsätter och det vinner ingen på, inte heller GHQ ¿QOlQGVND VNRJVlJDUHQ

för traditionella skogsindustriprodukter är det också viktigt att utveckla och bygga upp en ny sorts skogsindustri, för att vår mest betydande naturprodukt också fortsättningsvis håller sin centrala betydelse för nationalekonomin och sysselsättninJHQ RFK PHG WDQNH Sn DOOPlQW YlOEH¿QQDQGH och regional livskraft. Trädets alla möjligheter har inte utnyttjats ännu, och åtminstone tror jag själv på framtiden och våra professionellas förmåga att utveckla nya produktinnovationer.

830 V EHVOXW DWW SUR¿OHUD VLJ PHG VLQ %LRIRUH strategi som en vägröjare till nya produktinnovationer är också en klar modell för träförädlingen i framtiden.

NÄR MARKNADEN KRYMPER

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE ZZZ VNRJVYlUOG ¿

3/2013 METSÄNOMISTAJA KIHNIÖSTÄ

Aki Jaskari perusti suvun sisäisen yhteismetsän ja liitti sen UPM:n ryhmäVHUWL¿NDDWWLLQ METSÄ 360°

Lämpöarvoltaan 9–10 kuutiota metsäenergiaa vastaa yhtä NXXWLRWD HOL QRLQ WRQQLD |OM\l MILLAINEN ON METSÄ SIJOITUSKOHTEENA?

Metsätilan omistamiseen tarvitaan pääomaa – ei PXXWD 14

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Mitä kuuluu kotimaiselle ja kansainväliselle paperiteollisuudelle?

JA MITEN METSÄNOMISTAJA VOI ITSE VAIKUTTAA ALAN MENESTYKSEEN?

14

Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Nilla Hietamäki. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Matti Toivakainen. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Jarno Hänninen.

Puuaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Metsän henki painetaan UPM Kymin paperitehtaan paperille.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

METSÄN HENKI 3/13

7

UUTISET

KIINNOSTAAKO METSÄTILA TAI RANTATONTTI? UPM JALOSTAA METSÄOMAISUUDESTAAN

myyntiin korkealaatuisia UPM Bonvesta -metsätiloja ja -rantatontteja. Uusia kohteita tulee myyntiin viikoittain osoitteessa www.bonvesta.fi

Metsälain käsittely etenee UUSI METSÄLAKI JÄTETTIIN eduskunnan käsiteltäväksi alkukesästä. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Suurin muutos uudessa metsälaissa on metsänomistajan vapauksien lisääntyminen. Lue metsälain historiasta lisää sivulta 33. Metsälain tuomista muutoksista kerrotaan myös lain valmistelutyössä olleen UPM:n Jorma Saarimaan blogissa osoitteessa metsämaailma.fi > blogit. Kerromme metsälaista lisää tulevissa Metsän hengen numeroissa.

8

METSÄN HENKI 3/13

Joko olet tilannut sähköisen eMetsämaailmauutiskirjeemme? tilannut UPM Metsän sähköistä eMetsämaailma-uutiskirjettä, se kannattaa käydä tilaamassa verkkopalvelussamme UPM Metsämaailmassa saman tien. www.metsämaailma.fi ELLET VIELÄ OLE

l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM

Tykkää meistä Facebookissa Tykkää UPM Metsästä Facebookissa, niin pysyt ajan tasalla UPM Metsän tapahtumista ja metsän vuodenkiertoon liittyvistä asioista. www.facebook.com/metsamaailma

TAIMITARHA

POPPASI

SADAT IHMISET KOKOONTUIVAT

UPM:n Joroisten taimitarhalle elokuun alussa järjestettyyn Pienen Puun Pop -konserttiin,, jossa esiintyi asiaankuuluvalla nimellä varustettu artisti Anna Puu. Eikös sitää sanota, että kasveille pitäisi si puhua. Näin ollen voisi olettaa, että nee pitävät myös musiikista. Ainakin konserttiyleisölle atuinen. kokemus oli ainutlaatuinen.

Tule mukaan metsämatkalle Ruotsiin UPM Metsän, OP-Pohjolan, Atria Alkutuotannon ja Valtran yhteiselle metsämatkalle Ruotsiin 5.–7.11. mahtuu vielä mukaan. Lisätiedot www.metsämaailma.fi > tapahtumat. Ruotsin metsäasioista voit lukea vieraskynäpalstalta sivulta 19.

Tavataan Metsä- ja Sijoitusmessuilla UPM Metsä on mukana omalla osastollaan Metsämessuilla, jotka pidetään Helsingin Messukeskuksessa 22.–24.11. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme me m e metmet m etsäasioista! ta! a! U UPM PM on PM on mu mukana m uka uk an na my na myös m yös yö ös Helsingin Sijoitus-Invest-messuilla S Si ijjo oittu oi uss-IIn nve ves estt-me mes esssui uilllla a He H elssi s ng ngi gin n Wanhassa W Wa anh nha has asssa Satamassa Sat Sa ata ama am mas assa sa 13.–14.11.

13.

3 –1 –14 4 11 4.

UPM

TTestaa, Te esst sta aa, aa a, m mitä itä it tä puulajia p l muistutat!

Oletko kaikkien kaveri koivu, pirteä pihlaja, taipuisa tervaleppä vai muistutatko jotakin muuta puuta? Kiinnostaako sinua tietää, mitä puulajia muistutat? Käy tekemässä leikkimielinen, suuren suosion saavuttanut puulajitesti verkkopalvelussamme. www.metsämaailma.fi

METSÄN HENKI 3/13

9

UUTISET

METSÄÄ KULOTETTIIN ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA UPM KULOTTI KEVÄÄLLÄ ja alkukesästä metsänviljelyyn tulevia uudistusaloja maillaan muun muassa Itä- ja KeskiSuomessa.

Metsänhoidolliset kulotukset ovat osa luonnon monimuoWRLVXXGHQ OLVllPLVWl MD WXNHYDW VDPDOOD )6& VHUWL¿NDDWLQ kulotusvaatimusta. Kulotuksella ylläpidetään uhanalaisten palolajien elinympäristöjä ja luodaan kasvatettaville puuntaimille suotuisat elämisen ja kasvamisen edellytykset.

UPM TESTAA JOPA 100 TONNIA PAINAVIA AJONEUVOYHDISTELMIÄ UPM TESTASI KESÄLLÄ Lappeenrannan lentokentällä ensimmäistä kertaa Suomessa suurien hyötykuormien, yli 76 tonnia painavien ja yli 25,25 metriä pitkien HCT-ajoneuvoyhdistelmien (High Capacity Transport) kääntyvyyttä ja stabiliteettia yhteistyössä Orpe-Kuljetuksen kanssa. Tutkimus toteutettiin yhdessä Metsätehon sekä Oulun yliopiston kanssa.

Valtioneuvoston keväällä antamassa asetuksessa annetaan /LLNHQWHHQ WXUYDOOLVXXVYLUDVWROOH 7UD¿OOH OXSD P\|Qtää yksittäisille ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille poikkeuslupa säädöksistä uuden tekniikan testaukseen tai tuotekehitystarkoituksiin.

UPM valmistelee poikkeuslupa-anomusta testatakseen suuren hyötykuorman puutavara-autoja rajatulla tieverkolla. Lupa-anomuksen käynnistäminen edellyttää, että ajoneuvoyhdistelmien tekniset ominaisuudet, kääntyvyydet sekä reitistö kartoitetaan ennen luvan jättämistä Liikenteen turvallisuusvirastolle. UPM on kartoittanut vuoden aikana reittejä sekä ideoinut yhdessä yrittäjien kanssa sopivia HCTajoneuvoyhdistelmiä.

10

METSÄN HENKI 3/13

l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

Kaikki metsäpalvelut yhdestä paikasta Helpoin tapa hoitaa metsäomaisuuttaan on ottaa yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan. Saat kaikki metsäpalvelut saman katon alta.

UPM metsäpalveluihin kuuluvat t QVVLBVQQBQBMWFMVU NVLBBO MVLJFO metsäenergiapuun korjuu t NFUTÊTVVOOJUFMNBO MBBEJOUB metsänomistajan painotusten mukaisesti t NFUTÊOIPJUPUZÚU LVUFO VVEJTUBNJnen, taimikonhoito ja metsänlannoitus t NFUTÊUFJEFO SBLFOUBNJOFO KB QFrusparannus sekä kunnostusojitus t MVPOUPQBMWFMVU LVMPUVLTFTUB NBJTFNBOIPJUPUÚJIJO t '4$ SZINÊTFSUJmPJOUJ t MBLJ KB BTJBOUVOUJKBQBMWFMVU TVLVQPMWFOWBJIEPLTFTTB NFUTÊWFroneuvonnassa ja yhteismetsään liittymisessä. .FUTÊQBMWFMV SÊÊUÊMÚJEÊÊO BJOB haluttuun laajuuteen – se voi olla ZLTJUUÊJOFO UZÚ UBJ LPLPOBJTSBULBJTV BKBOLPIUBJTFFO UBSQFFTFFO 5ZÚLPkonaisuus ja hinnoittelu sovitaan asiakkaan kanssa aina etukäteen.

Toteutamme metsäpalvelut asiakLBBMMF IFMQPTUJ MBBEVLLBBTUJ KB varmasti. Omalta metsäasiakasvastaavaltasi saat vastaukset kaikkiin omaa metsääsi koskeviin kysymyksiin. Lähimmän metsäasiaLBTWBTUBBWBO MĂšZEĂŠU PTPJUUFFTUB www.metsämaailma.ďŹ tai soittamalla numeroon 0204 16121.

BIOFORE CONCEPT-CAR

TESTAA BIOMATERIAALEJA AUTOTEOLLISUUDESSA ovat perustaneet hankkeen, jonka päämääränä on edistää materiaali- ja polttoainetietämyksen hyÜdyntämistä autoteknisissä sovelluksissa sekä lisätä alan kiinnostavuutta opiskelijoille. Biofore ConceptCar -hankkeessa luodaan tulevaisuuden auto, jossa hyÜdynnetään monipuolisesti UPM:n biopohjaisia tuotteita. Metropolian auto- ja kuljetustekniikan sekä teollisen muotoilun opiskelijat vastaavat auton suunnittelusta, rakentamisesta ja testaamisesta. Valmistuessaan keväällä 2014 konseptiautosta tulee tieliikenteeseen laillistettu rekisterÜity ajoneuvo.

METROPOLIA-AMMATTIKORKEAKOULU JA UPM

LAHDEN JA KUOPION METSÄPALVELUTOIMISTOT UUSIIN OSOITTEISIIN LAHDEN JA KUOPION metsäpalvelutoimistot ovat muuttaneet uusiin UPM:n tiloihin. Lahden uusi metsäpalvelutoimisto sijaitsee osoitteessa Aleksanterinkatu 37. Siellä metsänomistajia palvelevat metsäasiakasvastaavat Ritva Paasonen ja Jaakko Rantanen. – Meitä voi tulla tapaamaan metsäisissä asioissa keskiviikkoisin NOR í MROORLQ YLHWlPPH WRLPLVWRSlLYll 7\|PPH RQ K\YLQ OLLNNXYDLVWD 7DSDDPLVHVWD PXXQD DLNDQD NDQQDWWDD VRSLD HWXNlWHHQ Ritva vinkkaa.

MyÜs Kuopiossa on muutettu uusiin tiloihin osoitteeseen AsemaNDWX í .XRSLRQ PHWVlSDOYHOXWRLPLVWR SDOYHOHH DUNLVLQ SllVllQW|LVHVWL NOR í 0LNlOL PLHOLW SllVWl WLHW\Q PHWVlDPPDWWL laisen juttusille, on sinun varminta sopia tapaamisesta ennakkoon. Kuopiossa metsänomistajia palvelee muun muassa Veli-Matti Kavilo.

METSĂ„N HENKI 3/13

11

UUTISET UPM

UPM

UUDISTAA LIIKETOIMINTARAKENTEENSA ja tavoittelee selvää käännettä yhtiÜn kannattavuuteen. YhtiÜ pyrkii myÜs yksinkertaistamaan ja edelleen kehittämään liiketoimintaportfoliotaan. UPM:n uusi liiketoimintarakenne muodostuu seuraavista liiketoiminta-alueista ja raportointisegmenteisWl 830 %LRUH¿QLQJ 830 (QHUJ\ 830 5DÀDWDF 830 3DSHU $VLD 830 3DSHU (XURSH MD 830 3O\ZRRG 0HWVlW MD puunhankinta raportoidaan yhtiÜn Muissa toiminnoissa. Uusi rakenne astuu voimaan 1. marraskuuta 2013.

UPM UUDISTAA LIIKETOIMINTARAKENTEENSA

�Muutokset liiketoimintarakenteessa selkeyttävät tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä kussakin liiketoiminnassa. PyrimPH UDWNDLVHPDDQ NDQQDWWDYXXVKDDVWHHQ N\SVLOOl (XURRSDQ markkinoilla ja teemme tarkasti kohdennettuja kasvuhankkeita (XURRSDQ XONRSXROHOOD MD ELRMDORVWXNVHVVD´ VDQRR 830 Q toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

830 RQ LGHQWL¿RLQXW NDQQDWWDYXXWWD SDUDQWDYLD WRLPHQSLWHLWl yhteensä 200 miljoonan euron edestä olemassa olevissa liiketoiminnoissaan. Suunnitellut toimenpiteet eivät pidä sisällään uusia kapasiteetin sulkemisia tässä vaiheessa. �Biopolttoaineet, puuvapaat erikoispaperit Kiinassa ja UPM 5DÀDWDFLQ MDWNXYD NDVYX OXRYDW HGHOO\W\NVHW \KWL|Q OLLNHYDLKdon kasvulle tulevina vuosina. Tämän lisäksi näemme mahdollisuuksia laajentaa nykyisten sellutehtaittemme tuotantoa�, sanoo Pesonen.

BELGIASSA JULKAISTIIN SUKLAAN MAKUISIA POSTIMERKKEJÄ julkaissut maailmankuulun belgialaisen suklaan kunniaksi rajoitetun erän suklaa-aiheisia postimerkkejä, joissa on sekä suklaan tuoksu että maku.

BELGIAN POSTI ON

Lue lisää UPM:n liiketoiminnoista www.upm.ďŹ

Oikeisiin metsäalan tÜihin UPM Metsän kesätyÜntekijänä opiskeleva Jaana Viinikainen on ollut yksi UPM Metsän tämän kesän kesätyÜntekijÜistä. Jaanan tyÜskentelypaikka sijaitsee Lappeenrannassa, UPM:n Kaukaan tehtaan läheisyydessä. Jaana tuuraa kesän ajan vakituisia korjuu- ja kuljetussuunnittelijoita. �TyÜtehtäviini kuuluu esimerkiksi korjuujäljen laadun tarkistusta maastossa, korjuutilien tekoa, leimikoiden valmistelua korjuuyrittäjille ja korjuuyrittäjien ohjeistusta.

Kesä on vastannut odotuksiani. Olen päässyt tekemään samoja metsäalan tÜi-tä, mitä vakituisetkin tyÜntekijät tekevät.

Samalla olen saanut uutta kokemusta ja näkemystä metsäalan tyÜmahdollisuuksista. Tunnen olevani oikealla alalla�, Jaana kertoo.

HELSINGIN YLIOPISTOSSA METSĂ„TEKNOLOGIAA

Postimerkit on painettu 830 5DÀDWDFLQ 7URSLPDWLF &KRFRODWH -paperille. Suklaan tuoksu ja maku tulevat painoväreihin lisätystä aromista sekä postimerkin liimaan lisätystä kaakaoÜljystä, joka maistuu postimerkkiä nuolaistaessa.

12

METSĂ„N HENKI 3/13

LAURA VESA

LAKI & ASIANTUNTIJA HEIKKI KALVILA

HEIKKI KALVILA

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

Omistan 50 hehtaarin metsäkiinteistön ja minulla on kaksi poikaa. Olemme poikien kanssa keskustelleet metsäyhtymän perustamisesta. Miten perustetaan yhtymä metsätalouden harjoittamiseen?

1

on itse asiassa vero-oikeudellinen termi, jolla tarkoitetaan veron laskentayksikköä. Verotusyhtymä syntyy, kun kaksi tai useampi henkilöä saa kiinteistön hallintaansa. Tyypillisesti perhepiirissä on kyse kiinteistökaupasta tai lahjasta taikka perinnönjaosta, joiden seurauksena metsäkiinteistö siirtyy yhteisomistukseen ja syntyy yhtymä. Yhtymä veron laskentayksikkönä merkitsee metsätaloudessa sitä, että se pitää metsäverotusta varten omat veromuistiinpanot ja antaa veroilmoituksen. Yhtymälle lasketaan verotettava pääomatulo, joka jaetaan verotettavaksi osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymään. Myös tappio jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Arvonlisäverotuksessa yhtymä on verovelvollinen. Yhteisomistuksessa metsän käyttö edellyttää osakkaiden yksituumaisuutta.

Tarvittavat suostumukset kiinnitysten poistamiseen on syytä hankkia panttivelkojalta jo ennen kaupan tekoa. Panttivelkoja voi edellyttää suostumuksen antamiseksi esimerkiksi kauppahinnan ohjaamista velkojalle myyjän velan maksamiseen.

KALVILA: Yhtymä

Olen ostamassa lähinaapuriltani määräalana lisää metsää. Tila on pantattu velan vakuudeksi ja rasitustodistuksesta ilmenee, että kiinteistö on kiinnitetty ”tappiin asti”. Luonnoskauppakirjaan on otettu ehto, jonka mukaan myyjä sitoutuu hakemaan kiinnityksen poistamista määräalasta muodostettavasta kiinteistöstä. Mikä on määräalan vastuu emätilaan kaupantekohetkellä kohdistuvista kiinteistöpanttioikeuksista?

2

KALVILA: Määräala ja siitä muodostettava lohkokiinteistö on vastuussa emätilaan kaupantekohetkellä kohdistuvista kiinteistöpanttioikeuksista täysimääräisesti. Tarvittaessa se voidaan realisoida panttisaamisen suorittamiseksi. Panttivelkojan suoja edellyttää, ettei pantin arvoa voi heikentää myymällä määräaloja pantin kohteena olevasta omaisuudesta. Kiinnityksen poistamiseen määräalasta tarvitaan panttivelkojan suostumus, eikä pelkkä myyjän vakuutus kauppakirjassa ole näin ollen tae kiinnitysten poistamisesta. Ehto on toki pätevä myyjän ja ostajan välillä, mutta ei sido panttivelkojaa.

Perheenjäsenillämme on kaikilla osuuksia yhteismetsään. Äitini on kärsinyt jo jonkin aikaa muistisairaudesta, joka näyttää olevan pahenemaan päin. Vaikuttaako hänelle mahdollisesti heikentyvän toimintakelpoisuuden vuoksi määrättävä edunvalvoja yhteismetsän toimintaan?

3

KALVILA: Ei vaikuta. Yhteismetsä on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö ja harjoittaa metsätaloutta metsäsuunnitelmaan perustuen. Sen toimintaa ohjaavat yhteismetsälaki ja ohjesääntö. Yhteismetsän käytännön toiminnasta huolehtii osakkaiden puolesta hoitokunta tai toimitsija. Äitinne, kuten yhteismetsän muutkin osakkaat, saa yhteismetsän jakamaa tuloa osuuksiensa suhteessa. Henkilön edunvalvoja voi tarvittaessa edustaa päämiestään hänen yhteismetsäomistustaan koskevissa asioissa.

Suunnittelemme sukupolvenvaihdosta,

4 jossa myisin kiinteistön, johon kuuluu

metsää ja rakennuksia, tyttärelleni. Jos kauppakirjalla sovimme, miten kauppahinta jakaantuu metsän ja rakennusten kesken, käytetäänkö tätä metsän osuudeksi sovittua kauppahintaa metsävähennyspohjan laskentaperusteena?

KALVILA: Jos kiinteistökauppaan kuuluu metsän lisäksi myös muita omaisuuseriä, metsän osuus koko kiinteistön hankintamenosta arvioidaan omaisuuserien käypien arvojen suhteessa. Verottaja voi poiketa kauppakirjassa sovitusta kauppahinnan jaosta, ellei se vastaa käypien arvojen mukaista jakoa. Käyvän arvon osoittaminen on viime kädessä näyttökysymys.

METSÄN HENKI 3/13

13

PAPERITEOLLISUUS HAKEE UUSIA SUUNTIA MUUTTUVILLA MAAILMANMARKKINOILLA. TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: SHUTTERSTOCK

aperitehtaiden sulkemiset ovat viime aikoina puhuttaneet Suomessa. Euroopassa paperinkulutus vähenee, mutta Kiinassa se kasvaa, mikä puolestaan heijastuu Suomeen sellun kysyntänä.

Mitä kuuluu kotimaiselle ja kansainväliselle paperiteollisuudelle? ”1800-luvulla laivanrakennuksessa tapahtui valtava mullistus, kun teräs syrjäytti puun rakennusmateriaalina. Esimerkiksi Kainuussa kokonainen teollisuudenala – tervantuotanto – loppui siihen paikkaan.

Paperiteollisuus on tällä hetkellä voimakkaassa rakennemuutoksessa, mutta mistään tähän verrattavasta mullistuksesta ei ole kysymys. Paperia tarvitaan edelleen

14

METSÄN HENKI 3/13

Arto Lampinen

”PAPERITEOLLISUUDELLE ja sillä on jatkossakin tärkeä ja iso rooli UPM:n liiketoiminnan kokonaisuudessa”, toteaa UPM:n paperiliiketoiminnan tuotantojohtaja Arto Lampinen.

Kotimaisen paperiteollisuuden haasteena on tällä hetkellä se, että tuotantokapasiteettia on reilusti enemmän kuin kysyntää. Markkinatilanne kuitenkin vaihtelee laajalti sen mukaan, keneltä – ja missä – asiaa kysyy.

(XURRSDVVD JUDD¿VWHQ SDSHUHLGHQ N\V\QWl RQ vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana noin neljänneksellä 45 miljoonasta tonnista 35 miljoonaan tonniin. Tällä hetkellä tuotantokapasiteettia on edelleen yli 10 miljoonaa tonnia enemmän kuin kysyntää.

Pohjois-Amerikassa tilanne on pitkälti samankaltaiQHQ $DVLDVVD VHQ VLMDDQ VHNl JUDD¿VWHQ SDSHUHLGHQ kysyntä että tuotantokapasiteetti ovat tasaisessa NDVYXVVD $DVLD RQNLQ MR VXXUHPSL JUDD¿VWHQ SDSHreiden markkina kuin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka yhteensä.

Vaikka Euroopan kypsillä markkinoilla perinteisten niin sanottujen bulkkipaperilajien kysyntä vähenee, kyseessä ei ole yleistys, joka pätisi kaikkiin paperilajeihin. ”Esimerkiksi tarrapaperin ja muiden erikoispaperien kysyntä kasvaa edelleenkin”, Arto Lampinen kertoo. ”Yleensäkin pakkausmateriaaleissa markkinanäkyPlW RYDW SlLQYDVWDLVHW NXLQ JUDD¿VLVVD SDSHUHLVVD ´ Metsäteollisuus ry:n tietojen mukaan paperin ja kartongin tuotanto oli Suomessa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 miljoonaa tonnia, mikä on 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaaYDQD DLNDQD *UDD¿VWHQ SDSHUHLGHQ NXOXWXV YlKHQL Euroopassa alkuvuonna 5,5 prosenttia, ja Suomessa niitä tuotettiin 3,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden tammi-maaliskuussa. Paperin vientihinnat ovat olleet laskussa viime syksystä lähtien. Sellun tuotantomäärät ja markkinahinta ovat sen sijaan nousussa.

ON TÄRKEINTÄ SÄILYTTÄÄ NOPEASTI MUUTTUVILLA MARKKINOILLA MAHDOLLISIMMAN HYVÄ TOIMINNAN JA PUUVOLYYMIEN ENNUSTETTAVUUS.” KARI PASANEN

ENNUSTETTAVUUS TURVAA KILPAILUKYVYN

Paperiteollisuus toimii ankarasti kilpailluilla markkinoilla, joilla on maailmanlaajuisesti menossa suuri rakennemuutos. Kilpailukykyinen paperiteollisuus palvelisi itsestään selvästi koko Suomea, mutta mitä yksittäisen metsänomistajan pitäisi tästä kaikesta ajatella? Kari Pasanen Miten omat ja kansantalouden intressit sopivat yhteen?

Pärjääminen vaatii kustannustehokkuutta kaikilla alueilla, ja teollisuutta huolettaa tällä hetkellä erityisesti sopivan hintaisen puun riittävä saanti. UPM:n Arto Lampinen on itse myös metsänomistaja, joten hän näkee asian molemmista näkökulmista. ”Totta kai metsänomistajana usein kiinnittää eniten huomiota kantohintaan ja sen heilahteluihin. Paperiteollisuudelle kuitenkin tärkeintä on säilyttää nopeasti muuttuvilla markkinoilla mahdollisimman hyvä toiminnan ja puuvolyymien ennustettavuus. Tämä edellyttää sitä, että puukauppa käy aktiivisesti.”

UPM:n Rauman paperitehtaan johtaja Kari Pasanen kertoo, että paperitehtaiden puunhankinnassa

METSÄN HENKI 3/13

15

Maailman suurimmat graafisten papereiden valmistajat Kapasiteetti 1 000 t

12 000 9 600 7 200 4 800 2 400

N

ip

S U AP tor PM a po P/S En n ina so Pa r pe M r G as In ro Re te up so rna lu te tion Sap Fo al pi re Pa st Pr per od uc ts Sh N an o do rsk Oj i ng e C Sko he g nm in g

0

Lähde: Pöyry, UPM

suositaan aina niin sanottua lähipuuta sen sijaan, että raaka-aineet tuotaisiin muualta. UPM on maakunnissa merkittävä puun käyttäjä, ja tiukassa markkinatilanteessa kuljetuskustannusten säästöt ovat suuri etu. ”Toki myös kantohintojen on oltava realistisella puustamaksukyvyn mukaisella tasolla. Ylikapasiteetista kärsivillä markkinoilla kohonneiden kustannusten siirto lopputuotteiden hintaan ei valitettavasti ole mahdollista,” Pasanen toteaa.

Metsä- ja paperiteollisuuden kannattavuuteen vaikuttaa suoraan myös koko logistiikkaketjun kilpailukyky. ”Metsänomistajien olisi hyvä omien organisaatioidensa kautta viedä päättäjille viestiä siitä, että rakennemuutoksen kanssa painiville teollisuudenaloille ei tuotaisi nykyistä enempää rasituksia”, Arto Lampinen lisää.

MAINONTA EUROOPASSA MEDIOITTAIN *)

SERTIFIOINNISSA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA USDbn

150 120 90 60 30 0

Q Q Q Q

03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Muut TV Lähde: Zenith Optimedia *) pl. suoramainonta Internet Sanoma- ja aikakauslehdet

Graafisten papereiden loppukäytöt euroopassa

Q Q Q Q Q Q Q

Sanomalehdet Aikakauslehdet Kuvastot Suoramarkkinointi Kirjat ja hakemistot Lomakkeet ja kirjekuoret Kopiopaperi Lähde: Euro-Graph, RISI, UPM

16

METSÄN HENKI 3/13

Paperiteollisuuden rakennemuutos on koskettanut Raumaa voimakkaasti. Tehtaan paperikone 3 suljettiin tämän vuoden huhtikuussa, mutta tehtaanjohtaja Kari Pasanen tähyää jo tulevaisuuteen. Kysyntää riittää edelleen ja koneet pyörivät korkealla käyttöasteella. ”Rauman kolme nykyistä paperikonetta kuuluvat Euroopan suurimpiin, moderneimpiin ja kilpailukykyisimpiin tuotantolinjoihin, ja myös niiden maantieteellinen sijainti on erinomainen.”

Rauman paperitehdas käyttää raaka-aineena kuusikuitua. Metsänomistajalle mielenkiintoinen tieto on, että kotimaiselle, paikalliselle FSC® VHUWL¿RLGXOOH puulle olisi tällä hetkellä tilausta vakiintuneen PEFC™ VHUWL¿RLQQLQ ULQnalla. Käytännössä kaikki Suomen talousmetsät ovat 3()& VHUWL¿RLWXMD )6& luokitus on muutamalla prosentilla, mutta sen kysyntä on selkeässä kasvussa tietyillä asiakkailla. ”Metsänomistajien kannattaisi kiinnostua Tero Nieminen tästä, koska yhä useammat asiakkaamme erityisesti HGHOO\WWlYlW )6& VHUWL¿RLWXD SXXWD MD SDSHULD 7lKlQ asti olemme tuoneet tarvitsemaamme FSC-puuta ulkomailta, mutta kysyntään vastaaminen kotimaassa

KERĂ„YSPAPERI HYĂ–DYNNETĂ„Ă„N TEHOKKAASTI

luo uusia mahdollisuuksia erityisesti metsänomistajille�, sanoo Kari Pasanen. )6& VHUWL¿RLQQLVVD NHVNHLQHQ VHLNND RQ HWWl luokitusta voi käyttää vain sen tehtaan tuotteissa, MROOH )6& VHUWL¿RLWX SXX RQ WRLPLWHWWX ´*OREDDOLVWD VWDQGDUGLVWD WXOHH VLLV K\YLQNLQ SDLNDOOLQHQ \KWHLnen asia erityisesti lähialueen metsänomistajille ja SDSHULWHROOLVXXGHOOH´ WRWHDD 830 Q SXXQKDQNLQQDQ Länsi-Suomen aluejohtaja Tero Nieminen.

9DOWDRVDDQ SXXQKDQNLQQDVWD ULLWWll MDWNRVVDNLQ YDNLLQWXQXW 3()& VHUWL¿RLQWL PXWWD 830 S\UNLL DNWLLYLVHVWL HGLVWlPllQ )6& VHUWL¿RLQWLD QLLQ RPLVVD PHWVLVVllQ NXLQ PHWVlDVLDNNDLGHQVD SDULVVD ´)6& NLLQQRVWDD HVLPHUNLNVL SDSHULDVLDNNDLWDPPH MD N\VH RQ \NVLQNHUWDLVHVWL VLLWl S\VW\\N| MRNX YDVWDDPDDQ WlKlQ N\V\QWllQ -RV S\VW\\ VDD NDXSDW´ 1LHPLQHQ sanoo.

UPM VALMISTAA SANOMALEHTIPAPERIA kierrätyspaperista Kaipolan tehtaallaan Jämsässä.

Keräyspaperi ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan korvaa puuta paperiteollisuuden raaka-aineena. �Meiltä kysytään usein, miksi paperintuotannon raaka-aineena ei käytetä enemmän keräyspaperia. Vastaus on hyvin yksinkertainen – Suomessa paperin keräysaste on erittäin korkea, ja käytännÜssä kaikki talteen saatu paperi käytetään jo�, sanoo paperiliiketoiminnan tuotantojohtaja Arto Lampinen.

HĂ„VIĂ„Ă„KĂ– PAINETTU SANA?

TIMO VILLANEN

6lKN|LVHQ YLHVWLQQlQ PXUURV ´SDSHULWWRPDQ´ WRLPLVton voittokulku ja lukutottumusten muutokset ovat muovanneet voimakkaasti SDLWVL SDSHULWHROOLVXXGHQ P\|V SDLQHWXQ PHGLDQ näkymiä. Sanomalehti-, DLNDNDXVOHKWL MD KLHQRSDSHrien kulutus on vähentynyt (XURRSDVVD KLWDDVWL PXWWD tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. PohjoisAmerikassa muutos on ollut YLHOl UDGLNDDOLPSL ¹ YXRQQD Juha Blomster VDQRPDOHKWLSDSHULD kulutettiin siellä lähes 40 kg KHQNLO|l NRKGHQ YXRGHVVD NXQ YXRQQD YDVWDDYD OXNX ROL HQll DOOH NJ $LNDNDXVOHKWLHQ /LLWRQ KDOOLWXNVHQ SXKHHQMRKWDMD $ OHKGHW 2\ Q WRLPLWXVMRKWDMD Juha Blomster joutuu RPDVVD W\|VVllQ NRKWDDPDDQ UDNHQQHPXXWRNVHQ WRLVHVWD QlN|NXOPDVWD ´3DSHULOHKGLOOl RQ LOPDQ PXXWD WXOHYDLVXXV 7RWWD kai kokonaisuus muotoutuu jatkossa enemmän moniPHGLDOOLVHPSDDQ VXXQWDDQ PXWWD HL SULQWWLPHGLD ROH KlYLlPlVVl PLQQHNllQ 3DSHULQHQ OHKWL RQ ORLVWDYD Nl\WW|OLLWW\Pl MRWD LKPLVHW Nl\WWlYlW PLHOHOOllQ UHQWRXWXDNVHHQ RPDOOD DMDOODDQ HWHQNLQ MRV W\|SlLYl NXOXX VlKN|LVWHQ YlOLQHLGHQ RUDYDQS\|UlVVl´ %ORPVter toteaa.

�MITÄ KAUEMMIN TIETTY TEKNOLOGIA ON OLLUT KÄYTÖSSÄ, SITÄ PIDEMPÄÄN SE TODENNÄKÖISESTI VIELÄ SÄILYY TULEVAISUUDESSA.�

NASSIM TALEBIN

.XLQND NDXDQ YRLPPH VLLV ROHWWDD SDLQHWXQ PHGLDQ VlLO\YlQ Nl\W|VVl" $VLDD YRL DUYLRLGD WXWNLMD NLUMDLOLMD Nassim Nicholas Talebin laatiman oivaltavan nyrkNLVllQQ|Q DYXOOD Mitä kauemmin tietty teknologia on ollut käytÜssä, sitä pidempään se todennäkÜisesti vielä säilyy tulevaisuudessa. .\VHHVVl HL WRNL ROH \OHLVSlWHYl VllQW| PXWWD VH antaa hyvät eväät sen ennustamiseen, miltä maailma WRGHQQlN|LVHVWL Ql\WWll WXOHYDLVXXGHVVD 3DUKDDW teknologiat säilyvät vuosikymmenestä ja -sadasta WRLVHHQ WUHQGLW MD NHNVLQQ|W WXOHYDW MD PHQHYlW $XWR RQ WHNQRORJLDQD ROOXW Nl\W|VVl UHLOXW VDWD YXRWWD Q\N\PDOOLQHQ SRONXS\|Ul VXXULQ SLLUWHLQ VDPDQ YHUUDQ 0ROHPPLOOH YRL KXROHWWD SRYDWD YlKLQWllQ VDPDQ verran elinikää tulevaisuudessa.

METSĂ„N HENKI 3/13

17

�AASIAN KYSYNNÄN KASVU Sanoma- ja aikakauslehtiä on luettu paperilta 1600-luvun alusta asti. Applen iPad esiteltiin kolme vuotta sitten. Kumpi näistä teknologioista on todennäkÜisemmin olemassa kymmenen, viidenkymmenen tai sadan vuoden päästä? Historiallinen perspektiivi häviää helposti uutuudenviehätyksen ja teknologiamarkkinoinnin myllytyksessä.

MAAILMA MUUTTUU

Entä mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Miltä Suomen – tai maailman – paperiteollisuus näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? �Aasian kysynnän kasvu jatkuu varmasti lähivuosina,� Arto Lampinen arvelee. �Tosiasia kuitenkin on, että painopaperin osalta tämä kysyntä tullaan pitkälti kattamaan paikallisesti.� /RJLVWLVLVWD V\LVWl DMDWXV VLLWl HWWl YDLNNDSD .LLQDQ JUDD¿VHQ paperin kysyntää tyydytettäisiin Suomesta tai muualta Euroo-

18

METSĂ„N HENKI 3/13

JATKUU VARMASTI LÄHIVUOSINA. TOSIASIA KUITENKIN ON, ETTÄ PAINOPAPERIN OSALTA TÄMÄ KYSYNTÄ TULLAAN PITKÄLTI KATTAMAAN PAIKALLISESTI.�

ARTO LAMPINEN

pasta, ei siis ole realistinen. Paperilla on jatkossakin tärkeä rooli UPM:n tuotannossa, mutta kasvu tulee lähivuosina suuntautumaan muihin tuotteisiin ja toisille markkina-alueille. �Sellun osalta tilanne on aivan toinen, koska se on helpommin kuljetettavissa�, Lampinen toteaa.

Tilastoja ja graafeja tutkiessa on hyvä muistaa, että vaikka eurooppalainen painopaperin kapasiteetti on kovan paineen alla, paperin valmistus ei lopu mihinkään. MyÜs UPM valmistaa Suomessa paperia usealla paikkakunnalla ja tarvitsee paperia varten jatkuvasti suuret määrät puuraaka-ainetta kotimaasta.

Metsänomistajan kannalta ehkä tärkein asia, jonka voi tehdä sekä omaksi että koko kansantalouden eduksi, onkin siis huolehtia oman metsänsä hoidosta.

Metsän elinkaareen sovitetut oikea-aikaiset hakkuuja hoitotoimenpiteet tuovat pitkällä aikavälillä paljon enemmän hyÜtyä kuin kantohinnan vaihtelut päivästä toiseen.

0DKGROOLVHVWD VHUWL¿RLQWLWDYDVWD ULLSSXPDWWD P\|V metsien ylläpito kestävän kehityksen mukaisesti on elintärkeää koko teollisuudenalan tulevaisuuden kannalta, ja asia johon yksittäinenkin metsänomistaja voi suoraan vaikuttaa. �Suomessa onneksi onkin tällä saralla hyvät perinteet, ja kansainväliset asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä kotimaisen metsänhoitomme kestävyyteen�, Kari Pasanen sanoo.

VIERASKYNÄ MONIKA STRIDSMAN

RUOTSISSA VALMISTELLAAN KANSALLISTA METSÄOHJELMAA KANSALLINEN METSÄOHJELMA VOISI lisätä vaikutusmahdollisuuksia ja ylpeyttä Ruotsin metsistä ja niiden hyödyntämisestä. Meillä on paljon opittavaa Suomesta.

RUOTSIN METSÄHALLITUS LUOVUTTI toukokuun lopussa ensimmäisen osan hallituksen tilaamasta mietinnöstä, jossa hahmotellaan Ruotsille kansallista metsäohjelmaa. Läheisenä inspiraationlähteenä on toiminut kansallisten metsäohjelmien pitkä, jo 1950-luvulla alkanut perinne Suomessa.

on ollut avoin prosessi, johon on osallistunut laajasti eri sidosryhmiä. Olemme havainneet, että avoimuus on ollut metsäohjelmanne menestyksen kannalta hyvin tärkeää, joten myös me Ruotsissa aiomme pyrkiä samaan.

SUOMEN METSÄOHJELMAN VALMISTELU

vaarin ohjelman tavoitteista kehittää niin nykyisiä kuin uusiakin tuotteita ja palveluita koko arvoketjuun, sovittaa yhteen metsän erilaiset käyttömuodot sekä turvata sen ympäristöarvot. Metsien monipuolisella hoidolla ja käytöllä voimme lisätä maamme hyvinvointia.

AIOMME MYÖS OTTAA

sekä tavata eri tahoja, joilta keräämme näkemyksiä Ruotsin kansallisen metsäohjelman laatimiseen.

KANSALLINEN METSÄOHJELMA VOISI nähdäkseni tuottaa monenlaista lisäarvoa, erityisesti selkeämpää vastuunjakoa metsäpolitiikan toteuttamiseen sekä parempaa alakohtaista integrointia. Tärkeä edellytys lisäarvon luomiselle on pitäytyminen kansallisen metsäohjelman periaatteissa sekä se, että kaikki osapuolet sitoutuvat ohjelmaan pitkäkestoisesti.

KANSALLINEN METSÄOHJELMA ON mukana esityksessä, jonka Ruotsi vastikään laati maan ympäristötavoitteista. Ohjelman tulee huomioida metsän taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset arvot. Tärkeää metsäpolitiikan legitimiteetin kannalta on myös laaja yhteiskunnallinen keskustelu.

MIETINNÖN VALMISTELUTYÖN JATKUESSA on suurena haasteenamme luoda aitoa osallisuutta. Se on ehdoton edellytys Ruotsin kansallisen metsäohjelman onnistumiselle.

Läs texten på svenska www.skogsvärld.fi

ANNA HÅLLAMS

METSÄOHJELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

edellyttää osallistamista ja pitkäjänteistä sitoutumista.

Tätä korostetaan myös Ruotsin Metsähallituksen esiselvityksessä, joka on jätetty maamme hallitukselle.

KESKEISTÄ MIETINNÖN VALMISTELUPROSESSISSA

”SUURENA HAASTEENAMME

on laaja-alainen yhteistyö ON LUODA AITOA OSALLImetsiin liittyvien ja metsistä kiinnostuneiden sidosryhSUUTTA VALMISTELUUN.” mien kanssa. Kuten vuonna 2011 käynnistyneen Dialog om miljöhänsyn -projektin kokemukset osoittavat, tuloksen kannalta on ratkaisevaa, että sidosryhmille annetaan mahdollisuus osallistua valmistelutyöhön MONIKA STRIDSMAN omien edellytystensä ja resurssiensa mukaisesti.

Pääjohtaja Tämä meidänkin on otettava työssämme huomioon.

Ruotsin metsähallitus Aiomme muun muassa järjestää kuulemistilaisuuden

METSÄN HENKI 3/13

19

TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVITUS: SHUTTERSTOCK

ONNISTUNUT METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS ALKAA

SUUNNITTELULLA METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS ON LUKUISISSA PERHEISSÄ AJANKOHTAINEN. SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ONNISTUNUT TOTEUTTAMINEN ON SUUNNITELMALLISUUTTA JA AMMATTITAITOA VAATIVA PROSESSI. OIKEUDELLISTEN KYSYMYSTEN LISÄKSI sukupolvenvaihdokseen liittyy usein myös paljon tunteita herättävien asioiden hallintaa. Jokainen sukupolvenvaihdos on yksilöllinen, jolloin on tapauskohtaisesti mietittävä parhaiten sopivat menettelytavat.

Sukupolvenvaihdoksessa kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa sopivimpien ratkaisujen löytämiseksi ja myöhempien ongelmien välttämiseksi.

VEROSEURAAMUKSET

Eri luovutustapoihin liittyy kovin erilaiset veroseuraamukset. Jo suunnitteluvaiheessa selvitetään eri menettelytapoihin liittyvät veroseuraamukset. Tavallisesti tarkasteltavina ovat luovutusvoittoverotus, perintö- ja lahjaverotus, varainsiirtoverotus sekä mahdollisuus metsävähennykseen. Tarpeen mukaan veroseuraamuksista on mahdollista ennakkoon hakea verottajalta maksullinen ennakkoratkaisu tai -tieto.

YKSINOMISTUS VAI YHTEISOMISTUS

Yksinomistuksessa päätöksenteko on tietysti selkeää ja myös seuraava sukupolvenvaihdos on yleensä suoraviivainen toteuttaa. Kun luopujalla on kaksi tai useampia lapsia, eteen tulee sisarusten perintöoikeudellisen aseman ja jatkajan kanssasisarusten hyvitysvaateiden huomioiminen. Mikäli metsätila siirretään sisarusten yhteisomistukseen ns. yhtymäksi, yhteisomistajien sujuvan päätöksenteon varmistamiseksi yhtymälle on suositeltavaa laatia osakkaiden

20

METSÄN HENKI 3/13

keskinäinen yhteishallintosopimus. On hyvä myös huomata, että sisarusten yhteisomistus on tavallaan välitilavaihe, ennen kuin yhteisomistus tulee myös tiensä päähän – viimeistään perinnönjaossa. Yhteisomistuksen lopettaminen ja perinnönjako ovat niitä kriittisiä paikkoja, joissa piilee riski myös tilojen pirstoutumisesta.

YHTEISMETSÄ

Yhteismetsä tarjoaa oivan vaihtoehdon myös sukupolvenvaihdokseen. Liittäessään metsätilansa yhteismetsään metsänomistaja saa tilan arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia.

Yhteismetsäosuuksia on helppo luovuttaa tasapuolisesti ja jakaa perinnönjaossa, eivätkä tilat pirstoudu pieniin osiin. UPM:n maakunnalliset yhteismetsät Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla tarjoavat vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. Lue lisää UPM Yhteismetsistä osoitteesta www.metsämaailma.fi.

ALKUKARTOITUS JA SUKUPOLVEN-

suunnittelu on hyvä tehdä asiantuntijan kanssa hyvissä ajoin ja harkitusti. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa: t PNBJTVVEFO BSWPTUBNJOFO t QFSJMMJTUFO LJJOOPTUVOFJTVVT NFUTÊ talouden harjoittamiseen t MVPQVKBO KB KBULBKBO MÊIUÚLPIEBU KB niiden vaikutukset t MVPQVKBO SBIBOUBSWF t TJTBSVTUFO QFSJOUÚPJLFVEFMMJTFO BTFNBO huomioiminen t BWJP PJLFVUFFO MJJUUZWÊU LZTZNZLTFU t FOOBLLPQFSJOUÚÊ LPTLFWBU LZTZ NZLTFU t WBJIUPFIUPJTUFO UPJNJOUBNBMMJFO MÊQJ käyminen t TVLVQPMWFOWBJIEPLTFO SBIPJUVT t WFSPTFVSBBNVTUFO TFMWJUUÊNJOFO KB ennakointi.

VAIHDOKSEN

A

PERHEPIIRISSÄ SUKUPOLVENVAIH-

tehdä monin eri UBWPJO KB IZÚEZOUÊÊ FSJ MVPWVUVT WBJIUPFIUPKB 4VLVQPMWFOWBJI doksen ajoitus ja menettelytavat IBSLJUBBO BJOB UBQBVTLPIUBJTFTUJ t 7BJIUPFIUPJTFTUJ TVLVQPMWFO vaihdosluovutus voidaan tehdä vastikkeellisena tai vastikkeetto mana taikka ns. lahjanluontei TFOB LBVQQBOB t .FUTÊUJMBO PNJTUBKBWBJIEPL DOS VOIDAAN

LUOPUJAN JA JATKAJAN MÊIUÚLPIEBU TVLV QPMWFOWBJIEPLTFMMF WPJWBU PMMB FSJMBJTFU NVUUB LVNNBOLJO FEVO NVLBJTUB PO että metsätalouden harjoittaminen säilyy aktiivisena ja kannattavana. Tavoitteena PO TVLVQPMWFOWBJIEPT KPTTB t QÊÊUÚLTFOUFLP NFUTÊOLÊZUÚTUÊ PO selkeää ja tehokasta t NFUTÊU FJWÊU QJSTUPVEV t WFSPTFVSBBNVLTFU PWBU IBMMJUVTUJ ennakoituja t UBMPVEFMMJTFU FEFMMZUZLTFU UJMBOQJEPO jatkamiselle säilyvät t UPJNFOQJUFFU PWBU LFTUÊWJÊ TFVSBBWBBO TVLVQPMWFOWBJIEPLTFFO BTUJ

B TFTUB WPJEBBO NÊÊSÊUÊ NZÚT testamentilla. t 0NJTUBKBWBJIEPLTFTTB NFUTÊO hallintaoikeus on mahdollista QFSVTUBB FSJ IFOLJMÚMMF LVJO omistusoikeuden saajalle. t .ZÚT NVVUB MVPWVUUBKBO PNBJ suutta kuin metsää voidaan PUUBB PTBLTJ KÊSKFTUFMZÊ KPTTB esimerkiksi metsätilan jatkajan kanssasisarukset saavat muuta omaisuutta.

C METSÄN HENKI 3/13

21

KATSO VIDEO Katso metsänomistaja Aki Jaskarin haastattelu kesäisessä koivumetsässä. www.youtube.com/ user/upmmetsa

22

METSÄN HENKI 3/13

TUOTTOA HAKEMASSA

NERKOON YHTEISMETSĂ„SSĂ„ ON VIIMEISEN VUODEN AIKANA TAPAHTUNUT PALJON. MUTTA NIIN SAA TAPAHTUAKIN, SILLĂ„ METSĂ„ ON SIJOITUSKOHDE, JOSTA HAETAAN TUOTTOA SUUNNITELMALLISESTI JA VAIVATTOMASTI. TEKSTI: NILLA HIETAMĂ„KI KUVAT: JARNO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

N

erkoon HÜyläämÜn toimitusjohtaja Aki Jaskari on kiireinen mies.

Aika menee 40 henkeä tyÜllistävän hÜyläämÜn pyÜrittämiseen, joten metsäasioissa Jaskari luottaa UPM:n ammattilaisiin.

Aki Jaskari omistaa yhdessä sisarensa kanssa metsää useamman sata hehtaaria KihniÜssä ja Parkanossa Pohjois-Pirkanmaalla.

Metsät ovat sisarusten vanhempien vuosien saatossa hankkimia, mutta ne ovat nyt siirtyneet seuraavan sukupolven haltuun samoin kuin KihniÜssä sijaitseva

hÜyläämÜkin. Metsien omistusmuodoksi päätettiin perustaa yhteismetsä. �Olin lukenut yhteismetsästä ja se kuulosti hyvältä, juuri meidän tilanteeseemme sopivalta omistusmuodolta, koska siinä metsä on eräänlainen yhtiÜmuoto, jossa asiat hoituvat sujuvasti. UPM:n lakipalvelun asiantuntijat Heikki Kalvila ja Osku Eskelinen hoitivat yhteismetsän perustamiseen liittyvän paperityÜn�, Aki Jaskari kertoo.

Samoihin aikoihin Nerkoon yhteismetsä liittyi UPM:n yksityismetsänomistajille tarjoamaan FSCŽU\KPlVHUWL¿NDDWWLLQ MRND VHNLQ RQ -DVNDULQ PLHOHVWl hyvä asia. �FSC:hen liittymistä en ollut vielä ehtinyt ajatella, mutta kun UPM-yhteyshenkilÜni ehdottivat sitä, innos-

METSĂ„N HENKI 3/13

23

”ON SEKÄ METSÄNOMISTAJAN ETTÄ UPM:N ETU, ETTÄ SAAMME SUOMALAISTA FSCPUUTA MARKKINOILLE.” METSÄNOMISTAJA AKI JASKARI

Kesä on Nerkoon höyläämöllä kaikkein kiireisintä aikaa. ”Vilkas puurakentaminen on kaikkien alan toimijoiden etu, sillä kun yhdellä on vipinää, niin on muillakin. Monet alan yritykset toimivat yhteistyössä keskenään, ja kukin on erikoistunut tiettyihin asioihin”, Aki Jaskari kertoo.

tuin heti. FSC-puu on Euroopassa kysyttyä ja haluttua, joten on sekä metsänomistajan että UPM:n etu, että saamme suomalaista FSC-puuta markkinoille. FSC:n suojeluvaatimuksetkaan eivät olleet ongelma, sillä samat alueet olisimme suojelleet joka tapauksessa”, Jaskari kertoo.

Jaskarin yhteyshenkilöinä metsäasioissa on reilun vuoden ollut metsäasiakasvastaava Olli Kukkanen.

Hänen työparinaan toimii metsäasiantuntija Mikko Kauppila, joka tekee toimenpide-ehdotukset metsien hoitoon. Olli Kukkasen kanssa taas hoidetaan puukaupat ja metsissä toteutettavat työt. ”Laitoimme metsäsuunnitelman ajan tasalle yhteisPHWVlQ SHUXVWDPLVHQ MD )6& U\KPlVHUWL¿NDDWWLLQ liittymisen yhteydessä. Olen kiertänyt Nerkoon yhteismetsän palstat varsin tarkkaan, joten minulla on metsien tilanteesta erittäin hyvä käsitys”, metsäasiantuntija Mikko Kauppila kertoo.

METSÄ ON VAKAA JA VARMA SIJOITUS

Aki Jaskari on tyytyväinen malliin, jossa hän saa valmiit toimenpidesuositukset metsänhoitotöistä ja hakkuista. Oma aika ja osaaminen eivät riitä metsäasioiden omatoimiseen hoitamiseen. ”Metsä on minulle sijoitusmuoto siinä kuin mikä tahansa sijoitus. Pitkässä juoksussa metsä on melko vakaa ja varma sijoitus, jossa tehtäviä toimenpiteitä myös kannattaa miettiä pitkällä aikavälillä ja suunnitelmallisesti. Meidän metsässämme saa kirves käydä.”

PERHEYHTIÖN JUURET ULOTTUVAT 1960-LUVULLE

Nerkoon höyläämö on perheyhtiö. Sen juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin Aki Jaskarin isä aloitti puutavarakaupan. Nykyisellä paikallaan höyläys alkoi 1974, ja Nerkoon höyläämö perustettiin 1976.

24

METSÄN HENKI 3/13

FSC®-sertifiointi Sertifioinnilla pystytään osoittamaan, että metsiä hoidetaan kestävästi. FSC® (Forest Stewardship Council®) on kanFSC F FS SC S C C C1 C10 C109750 10 1 09 975 97 9750 75 750 75 50 0 sainvälinen järjestelmä, jonka tavoitteena on edistää kestävää metsänkäyttöä. Metsänomistaja voi saada metsilleen FSC-sertifikaatin liittymällä UPM:n ryhmäsertifiointiin. Metsänomistajalle tämä on helppo tapa varmistaa metsänsä vastuullinen ja taloudellisesti kannattava hoito ja käyttö.

Metsäsertifiointi on tärkeä osa UPM:n ympäristöstrategiaa. Yhtiö pyrkii jatkuvasti lisäämään sertifioidun puun osuutta tuotteidensa raakaaineena ja käyttää luotettavia sertifiointijärjestelmiä kuten FSC ja PEFC™. Metsäsertifiointi on tärkeä väline luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä.

FSC-sertifioiduille tuotteille on kysyntää. Vanerija sahateollisuudessa FSC-sertifioitu puu on haluttu raaka-aine, ja Euroopan suuret painotalot vaativat käyttämiltään papereilta FSC-sertifikaattia. Esimerkiksi H&M ja Ikea pyrkivät käyttämään sertifioituja tuotteita aina kun mahdollista ja painavat kuvastonsa FSC-sertifioidulle paperille. ®

Metsänomistaja Aki Jaskari (vasemmalla), metsäasiantuntija Mikko Kauppila (oikealla) ja metsäasiakasvastaava Olli Kukkanen (keskellä).

Jaskari itse on ollut mukana yhtiössä 1980-luvun puolivälistä, toimitusjohtajana viitisentoista vuotta.

Höyläämössä on toteutettu sukupolvenvaihdos, ja nykyään höyläämön omistavat Jaskari sekä hänen poikansa ja sisarensa.

Pohjois-Pirkanmaan Kihniössä 40 henkeä työllistävä höyläämö tekee sahatavaran jatkojalostusta eli höyläystä ja pintakäsittelyä. Päätuotteita ovat ulkoverhouslaudat, sisustuspaneelit ja listat, joita myydään puutavaraliikkeiden kautta. Tuotteiden käyttäjiä ovat yksityishenkilöiden lisäksi esimerkiksi taloteollisuus ja rakennusliikkeet sekä teollisuus yleensä. ”Tampereen Hakametsän jäähalli on rakennettu Nerkoon puutavarasta”, Jaskari mainitsee monien tunteman referenssin. ”Sahojen ja sahatavaran jatkojalostuksen kannalta olisi tärkeää, että rakennettaisiin. Yleinen talous- ja työllisyystilanne luonnollisesti vaikuttavat siihen, miten paljon rakennetaan. Puurakentamisen lisääntyminen on hyvä asia, mutta sen toteutumiseksi vaaditaan ammattitaitoa, erityisesti ammattitaitoa osata suunnitella suuria puurakennuksia, joita vasta nyt on alkanut nousta maahamme. Rakentamisen laatu kiinnostaa myös suurta yleisöä, joka on pelästynyt julkisuudessa raportoituja home- ja muita ongelmia. Ammattitaitoon liittyy ammattiylpeys hyvin tehdystä työstä.

Entisajan timpureista kannattaa rakennusalankin ottaa oppia ammattiylpeydessä, siinä mitä käsistään päästää”, Jaskari toteaa.

Yhteismetsä Yhteismetsä on yksityisten metsätilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi.

Yhteismetsälain mukaan yhteismetsää on käytettävä ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskiinteistöjen omistajista koostuvan osakaskunnan kokous.

Yhteismetsän osakkaina voi olla yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, yhtymiä ja yhteisöjä. Osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat osuuden koosta. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä.

Yhteismetsä on vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta. Yhteismetsiä hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelmaan perustuen ja niiden saamaa puun myyntituloa jaetaan osakkaille säännöllisesti. Yhteismetsä sopii esimerkiksi omistusjärjestelyihin perikunnille ja sukupolvenvaihdostilanteisiin, kun tilaa ei haluta pilkkoa pieniin osiin.

Metsänomistaja voi muodostaa omista metsistään yhteismetsän tai liittyä olemassa olevaan yhteismetsään. UPM on perustanut neljä maakunnallista yhteismetsää, jotka sijaitsevat Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Yksityiset metsänomistajat ovat jo liittäneet niihin metsiään, ja uusia liittymisneuvotteluja on parhaillaan käynnissä.

METSÄN HENKI 3/13

25

TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVAT: UPM

METSÄENERGIA

ON KOTIMAISTA UUSIUTUVAA LÄHIENERGIAA ENERGIAPUUKSI VOIDAAN PÄÄTEHAKKUUSSA KERÄTÄ HAKKUUTÄHTEITÄ JA KANTOJA TAI NUOREN METSÄN HOIDON YHTEYDESSÄ RANKOJA TAI KOKOPUUTA. meille suomalaisille kansallinen etu”, sanoo UPM:n metsäenergia-asiantuntija Auvo Kontinen ja vertaa energiapuuta valuutalla ostettuun fossiiliseen tuontipolttoaineeseen. Metsähakkeen käyttömäärät ovat yli kaksinkertaistumassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. ”METSÄENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN ON

26

METSÄN HENKI 3/13

ENNEN JA JÄLKEEN KANNONNOSTON SAVONLINNAN KAUPUNGISSA SIJAITSEVALLA

UPM:n Vääräjärven tilalla toteutettiin vuonna 1975 suurehko avohakkuu, jossa noin 20 hehtaaria metsää hakattiin aukeaksi. ”Silloisen metsurin muistin mukaan hakattu puusto oli hyvin mäntyvaltainen. Vuonna 1976 hakatuilta kuvioilta nostettiin käytännössä kaikki havupuiden kannot, osaa ei jätetty nykytyylin mukaisesti nostamatta.

Lisäksi hakkuutähteet korjattiin metsurin mukaan hyvin tarkkaan metsästä pois”, kertoo metsäasiantuntija Ari Mikkonen UPM:ltä. Kannot ja havut ajettiin perimätiedon mukaan jollekin tehtaalle mäntyöljyn raaka-aineeksi. Seuraavana vuonna hakkuuaukoille istutettiin männyntaimet.

Maastoa ei enää erikseen muokattu.

2000-luvun alkuvuosina kuvioilla toteutettiin koneelliset männikön ensiharvennukset. ”Tällä hetkellä kuvioilla on täysi metsikkö, noin 200 m3/ha. Asta-myrsky kesällä 2010 teki pieniä aukkoja muutamaan paikkaan, mutta metsä on edelleen hyvässä kasvussa.

Poistuma lienee ollut noin 50 m3/ha. Käytännössä tuo kaikki oli mäntykuitua.”

METSÄNHOIDOLLISET EDUT

Sen lisäksi, että metsänomistaja saa konkreettisesti lisää tuloa metsäenergian myynnillä, on energiapuun keräämisellä myös metsänhoidollisia etuja. Metsänuudistaminen halpenee, kun maanmuokkaus ja liikkuminen metsässä helpottuvat. Kun hakkuutähteistä enin osa on kerätty polttoaineeksi, metsänhoidon työnjälki on parempi. Koneellinen istutus on näin mahdollista entistä useammassa kohteessa. ”Kuusen maannousemasienen ja männyn tyvitervastaudin vaivaamilla alueilla kantojen poistaminen maaperästä vähentää riskiä, että tuho leviää uuteen puusukupolveen. Samoin tukkimiehentäin tuhot istutetuissa taimissa näyttäisivät jo tehtyjen tutkimusten mukaan vähenevän”, kertoo Kontinen ja lisää, että metsän kasvuun ja terveyteen liittyviä kysymyksiä tutkitaan edelleen.

ONKO METSÄENERGIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ HAITTAA?

”Lehtipuun osuus voi maaperästä riippuen lisääntyä taimikoissa, mutta on myös havaintoja päinvastaisesta ilmiöstä”, Kontinen sanoo.

Jonkin verran ravinteita poistuu metsäenergian korjuussa hakkuutähteen mukana. Tappiota ei kuitenkaan pääse syntymäänm kun noudatetaan valtakunnallisia korjuuohjeita. Kontisen mukaan on laskettu, että metsäenergiasta maksettu korvaus kattaa pienen mahdollisen kasvutappion puun kiertoaikana. Kaikkia kantoja ei korjata, vaan osa kannoista jää suojavyöhykkeille ja säästökannoiksi. ”Metsäenergian korjuun kohdevalinnalla vähennetään haittavaikutusten mahdollisuutta hyvin merkittävästi”, Kontinen korostaa.

POSITIIVINEN VAIKUTUS TYÖLLISYYTEEN

Metsäenergian korjuulla on maaseudulla merkittävä työllistävä vaikutus. Hankintaketju metsästä käyttöpaikalle työllistää muun muassa yrittäjiä, työnjohtoa sekä metsäkoneiden, hakkurien ja murskauskoneiden kuljettajia. Lisäksi ala on synnyttänyt aivan uutta konepajateollisuutta laitteiden ja koneiden valmistuksessa. ”Huomattavaa on myös pien- ja suurvoimalaitosten investoinnit alaan, jonka innovaatiot näkyvät jo vientiteollisuudessakin”, Kontinen kertoo. ”Lisäksi metsäenergian korjuun kiihkein vaihe on kesäaikaan, jolloin ainespuun korjuussa vedetään hieman henkeä. Näin se osittain täydentää ainespuun korjuun avainyrittäjiemme henkilöstön koko vuoden työllisyyttä ja koneiden käyttöastetta.”

ERI JAKEIDEN POTENTIAALI

”Meillä UPM:ssä käytetyimmät jakeet ovat päätehakkuiden hakkuutähteet sekä kannot. Valtakunnallisesti pienpuun eli rankojen käyttö on suurin metsäenergialaji. Kun huomioidaan kokonaiskustannukset ja lämpöarvo, paras hyötysuhde saavutetaan talviaikaan kannoilla ja sulan maan aikaan hakkuutähteellä”, Kontinen sanoo.

Puhdas kanto säilyttää talvellakin erinomaisesti melko tasaisena pysyvän lämpöarvon, eli kosteus ei sanottavasti muutu puuaineksessa syksynkään sateissa. Hakkuutähde sitä vastoin kerää sateissa kosteutta, joka huonontaa lämpöarvoa.

EU-TAVOITE VUODELLE 2020

EU:n vuodelle 2020 asettamissa tavoitteissa nostetaan uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Lisäksi energiatehokkuutta lisätään keskimäärin 20 prosenttia perusuran mukaiseen kehitykseen verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 10 prosenttiin. Tavoitteiden saavuttamisessa metsäenergialla on merkittävä rooli.

METSÄN HENKI 3/13

27

ENERGIAPUU VASTAAN ÖLJY METSÄTEOLLISUUS RY:N ENERGIA- JA ILMASTOPÄÄLLIKKÖ AHTI FAGERBLOMIN MUKAAN METSÄENERGIAN SYVIN OLEMUS ON SEN YMPÄRISTÖMYÖNTEISYYDESSÄ, ILMASTO- JA KESTÄVYYSNÄKÖKULMISSA SEKÄ MERKITYKSESSÄ UUSIUTUVALLE ENERGIALLE SUOMESSA.

”P

1

TONNI ENERGIAPUUTA

VEIKKO SOMERPURO

METSÄN METS MET M ETS TS T SÄ ÄN N H HENKI E NK EN ENK ENKI NKII 3/13 N 3/1 3/ /1 / 1 13

= 0,7

BARRELIA ÖLJYÄ (n.111 LITRAA.)

UPM:n laitoksissa öljyn käyttö on pudonnut 1–2 prosentin osuudeksi, kun metsäenergian käyttö on noin 35 prosentin luokkaa kaikesta energiasta.

uu on materiaalina hyvin ilmastomyönteinen. Sillä voidaan korvata esimerkiksi pakkaus- ja rakennusteollisuudessa monia uusiutumattomampia materiaaleja, kuten betonia tai muovia.

Tukkipuun ja kuitupuun ohella syntyy energiapuuta vähän kuin sivutuotteena, joten sen hyödyntäminen on tehokasta ja järkevää maankäyttöä.

Metsäenergia on tärkeä osa Suomen Suom siirtymistä biotalouteen. Kun tarve tuoda fossiilisia poltto polttoaineita ulkomailta vähenee, otamme itse suuremman so sossiaalisen ja ekologisen vastuun tuotannon kestävyydestä. Puu on poliittisesti luokiteltu hiilineutraahii liksi polttoaineeksi.

Onnenavain on se, se että kyse on uusiutuvasta luonnonluo

28 2 8

LÄMPÖARVOLTAAN

varasta. Suomessa metsävarat ovat olleet voimakkaassa kasvussa 1950-luvulta lähtien, ja Suomen metsät sitovat tulevaisuudessa yhä enemmän hiilidioksidia, vaikka puunkäyttöä lisättäisiinkin. Tässä tapauksessa voidaan sekä kasvattaa kakkua että syödä sitä entistä enemmän, mikä on harvinaista.

Alati uusiutuvana luonnonvarana metsäenergian ero fossiilisiin polttoaineisiin on suuri.

Oleellista on, ettei energiapuun korjuun yhteydessä metsästä viedä ravinteita pois. Energiapuuksi kerättävän materiaalin vihreä aines tulee jättää korjuupaikalle, jolloin tutkimusten valossa vältytään kasvua haittaavalta ravinnekadolta. Mylläyksen vaikutus maanpintaan vähenee, kun koneet ja kuskien taidot kehittyvät. Korjuun myötä metsänuudistaminen helpottuu. Makuasia puolestaan on, kumpi on suurempi paha: energiapuukasat tien poskessa vai risut metsässä vaikeuttamassa kulkua.

Suomessa toteutetaan jo nyt vähähiilistä politiikkaa, ja Suomi onkin Euroopan unionin kärkimaita puuenergian hyödyntämisessä. Suomessa uusiutuvan energian tavoitteen täyttyminen on riippuvainen puupolttoaineiden käytön lisäämisestä. Yksityismetsienkin energiapuupotentiaalia hyödynnetään yhä enemmän. ”ALATI UUSIUTUVANA Jos jatkamme nykyiLUONNONVARANA sellä kehityspolulla, Suomen vuodelle METSÄENERGIAN ERO 2020 asetettu tavoite FOSSIILISIIN POLTTOmetsähakkeen vuotuiselle 13,5 miljoonan AINEISIIN ON SUURI.” kuutiometrin käytölle AHTI FAGERBLOM on täysin mahdollista saavuttaa.”

KYSYMYS & VASTAUS ASIANTUNTIJANA MARKO NEVALAINEN

MARKO NEVALAINEN

laatupäällikkö UPM Metsä

MITEN LAATUA MITATAAN METSÄSSÄ?

UPM Metsällä on ISO 9001- ja ISO 14001 -laatu- ja \PSlULVW|VHUWL¿NDDWLW RVRLWXNVHQD K\YlVWl ODDGXQKDOOLQQDQ WDVRVWD 7DYRLWH RQ NRNRQDLVXXGHQ MDWNXYD SDUDQWDPLQHQ UPM METSÄLLÄ ON KÄYTÖSSÄ KOLMIPORTAINEN LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ. MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA JA MITÄ TÄSTÄ SEURAA? 3XXQNRUMXXQ MD PHWVlQKRLWRW|LGHQ ODDGXQPLWWDXNVLOOD YDUPLVWHWDDQ HWWl W|LGHQ WRWHXWXV RQ ODNLHQ PHWVlQKRLWR RKMHLGHQ MD W\|WLODXVWHQ PXNDLVWD (QVLPPlLVHQ SRUWDDQ W\|PDDNRKWDLVWD ODDGXQVHXUDQWDD WHNHYlW SDOYHOXQWXRWWDMDW MD W|LGHQ WRWHXWWDMDW LWVH +HLWl RYDW 830 0HWVlQ W\|PDLOOD W\|VNHQWHOHYlW SXXQNRUMXX\ULW\NVHW PHWVlQKRLWR\ULW\NVHW KHLGlQ W\|QWHNLMlQVl MD 830 6LOYHVWDQ PHWVXULW 7RLVHVVD SRUWDDVVD ODDWXD PLWWDDYDW 830 0HWVlQ WRLPLKHQNLO|W SLVWRNRHOXRQWRLVHVWL XUDNDQDQWDMDQ RPLQDLVXXGHVVD .ROPDV SRUUDV RYDW XONRSXROLVHW WDKRW +HLWl RYDW PXXQ PXDVVD YLUDQRPDLVHW /LVlNVL ODDWX MD \PSlULVW|MlUMHVWHOPLHQ DXGLWRLMDW DUYLRLYDW PllUlYlOHLQ WRLPLLNR 830 0HWVlQ ODDGXQKDOOLQQDQ NRNRQDLVXXV

¿RLQWLHQ NULWHHULW HOlLQ ja eliömaailman tarpeet MD PHWVLHQ PRQLNl\WW| RQ KXRPLRLWX MITÄ ENERGIAPUUN LAADUNSEURANTAAN KUULUU? (QHUJLDSXXQ ODDWX NXXOXX RVDQD SXXQNRUMXXQ ODDWXVHXUDQWDDQ 7lOO|LQ WXWNLWDDQ RQNR NRUMDWWX HQHUJLDSXX SXKGDVWD MD YDOPLVWHOWX QLLQ HWWl VH YRL NXLYXD PDKGROOLVLPPDQ K\YLQ HQQHQ WRLPLWXVWD YRLPDODLWRNVHOOH

MITEN TULOKSIA HYÖDYNNETÄÄN? 7\|PDDNRKWDLVWHQ MITEN LAATUA MITATAAN PUUN ODDWX PLWWDXVWHQ WXORNVLD KORJUUSSA JA METSÄNHOITOTÖISSÄ?

K\|G\QQHWllQ SDODXW3XXQNRUMXXQ MD PHWVlQKRLGRQ ODDWXPLWWDXNVHW RYDW WHHQD W|LGHQ WRWHXWWDMLOOH \NVL RVD ODDGXQKDOOLQQDQ NRNRQDLVXXGHVWD +DUYHQ7|LGHQ WRWHXWWDMLOOH RQ QXVKDNNXXNRKWHLOOD PLWDWDDQ PXXQ PXDVVD MllYlQ K\|G\OOLVWl WLHWll PLOOl SXXVWRQ WLKH\V MD NXQWR VHNl PDKGROOLVHW NRQHLGHQ RVD DOXHHOOD DVLDW RYDW NXQMlONLHQ SDLQXPDW /LVlNVL WDUNDVWHOXQ DOOD RYDW \OHLQHQ QRVVD MD PLVVl YRL SDUDQWDD VLLVWH\V WXUYDOOLVXXV SXXWDYDUDQ ODDWX SXXYDUDVWRW MD (ULW\LVHQ PRWLYRLYDD RQ WLHVW| VDDGD SDODXWHWWD RQQLVWXPLVLVWD 0DDQPXRNNDXNVHQ MD LVWXWXNVHQ PLWWDXNVLOOD 6H RQ SDUDV NDQQXVWLQ MDWNXYDOOH YDUPLVWHWDDQ HWWl PDD RQ PXRNDWWX RLNHLQ MD LVWXWHWWX SDUDQWDPLVHOOH WDLPLNNR RQ Wl\VWLKHl MD HOLQYRLPDLQHQ 7DLPLNRQKRL/DDGXQVHXUDQQDQ NRRVWHLGHQ GRQ ODDWXPLWWDXNVLOOD PLWDWDDQ PXXQ PXDVVD MllYlQ DYXOOD VHXUDDPPH ODDWXWDVRMD HUL W|LVVl SXXVWRQ UXQNROXNX 7\|PDLGHQ \OHLVLOPH MD RKMHLVWXV- 830 0HWVlOOl RQ NRRVWHWWXD ODDGXQ KLVWRULDWLHWRD WHQ QRXGDWWDPLQHQ RYDW DLQD DUYLRLQQLQ NRKWHHQD YDUVLQ SLWNlOWl DLNDYlOLOWl .HKLW\VNRKWHLVWD MlUMHVWH.DLNLVVD ODDGXQPLWWDXNVLVVD \PSlULVW|DVLDW RYDW WllQ NRXOXWXNVLD 830 Q RPDOOH YlHOOH SXXQKDQNLQWlUNHLWl 7\|PDLOOD VHXUDWDDQ HWWl DUYRNNDDW HOLQ\PQDQ VRSLPXV\ULWWlMLOOH NRQHLGHQ NXOMHWWDMLOOH PHWSlULVW|W RYDW VlLO\QHHW HWWl YHVLHQVXRMHOXWRLPHQSLWHHW VXUHLOOH PHWVlQKRLGRQ VRSLPXV\ULWWlMLOOH MD KHLGlQ MD VXRMDY\|K\NNHHW RYDW ULLWWlYlW MD HWWl PHWVlVHUWL W\|QWHNLM|LOOHHQ

METSÄN HENKI 3/13

29

METSÄ ON IKUINEN

SIJOITUS

METSÄ ON EETTINEN, EKOLOGINEN, SUOMALAINEN SIJOITUS, JOSTA OMISTAJA SAA VUOSITTAIN NOIN 3–4 PROSENTIN TASAISEN NETTOTUOTON JA PAREMMANKIN, JOS JAKSAA PITÄÄ METSÄSTÄÄN HYVÄÄ HUOLTA. TEKSTI: JOANNA SINCLAIR PUUKUVA: PETRI JUNTUNEN

30

METSÄN HENKI 3/13

”M

etsä vaatii pitkäjänteisyyttä. Se ei tuota nopeita voittoja ensimmäisen kahden kuukauden tai edes kahden vuoden aikana.

Pitkällä tähtäimellä metsä on kuitenkin ainutlaatuisen hyvä sijoitus. Metsän tuotto lisääntyy talouden suhdanteista riippumatta.

Silloin kun biologinen kasvukausi käynnistyy keväällä, sijoitus kasvaa”, myyntipäällikkö Riitta Väisänen UPM:n metsäliiketoiminnasta kertoo.

Väisänen on metsäsijoittamisen erityisosaaja. Hän myy työkseen suurtiloja. Kun keskimääräinen metsätilakauppa on Suomessa noin 30 hehtaaria, Väisänen myy tiloja 500 hehtaarista 5000 hehtaariin saakka.

Mitä suurempi tila, sitä vakaammat tuotot, Väisänen myöntää, mutta hyvään ja tasaiseen tuottoon pääsee paljon Väisäsen kauppaamia tiloja pienemmälläkin sijoituksella. ”Pienikin pinta-ala voi tuoda tasaista tuottoa, jos on eri vaiheessa olevaa metsää ja metsää hoidetaan hyvin. Lisäksi pitää muistaa, että tasainen tuotto ei ole kaikilla päällimmäisenä mielessä. Joillakin on pienempi pesämuna, mutta sitäkin enemmän aikaa.

Esimerkiksi lapsen syntyessä on erinomainen sijoitus ostaa nuori metsä, joka tuottaa ensimmäisen kerran kunnolla siinä vaiheessa, kun jälkikasvu lähtee aikanaan pesästä. Nelikymppiselle metsä on erinomainen eläkevakuutus”, Väisänen kertoo.

METSÄTILAN OMISTAMISEEN TARVITAAN PÄÄOMAA – EI MUUTA

Metsäsijoitukset on joskus aiemmin koettu hankaliksi, sillä metsän omistamiseen liittyvät velvoitteet mietityttävät. Lisäksi alan sanasto on monille vierasta. Kumpikaan huoli ei ole Väisäsen mukaan enää ajankohtainen asia. ”Totta on, että me metsäammattilaiset olemme huonoja puhumaan muuta kuin metsää. UPM:llä kuitenkin pyrimme opettelemaan uuden kielen, jotta emme puhuisi pelkästään moteista ja motoista”, Väisänen naurahtaa ja tähdentää, että metsäsijoittaminen ei oikeastaan vaadi mitään muuta kuin pääomaa.

Kaikki muu hoituu helposti UPM:n kautta. Metsätilan uuden omistajan ei todellakaan tarvitse olla metsänhoidon ammattilainen. ”Niihin suurmetsätiloihin, joita minä myyn, sisältyy aina hoitosopimus. Pienempiin tiloihin sellainen järjestyy tarvittaessa. UPM pystyy tarjoamaan sisällöltään ja kestoltaan erilaisia sopimuksia, joista varmasti löytyy jokaiselle sopiva vaihtoehto”, Väisänen kertoo.

Toki metsänomistaja saa halutessaan hoitaa vaikka kaikki metsänhoitoon liittyvät työt, omahan se metsä on. Väisänen kuitenkin neuvoo jättämään isommat työt ammattilaiselle. ”Hoitosopimus on kustannustehokas ja taloudellisesti järkevä vaihtoehto, joka takaa sijoituksen pitkäkestoisen tuoton. Käytännössä sopimuskumppani hoitaa tilaa ja tekee hakkuut. Suosittelen sellaista, sillä omistaja voi nauttia metsästään monella muullakin tapaa. Metsä on ehtymätön elämys. Sieltä voi hakea syksyllä sienet ja jouluksi kuusen. Itse olen tarjonnut talven kynnyksellä ystäväporukalle metsäillallisen, jossa kaikki tarjottava oli omasta metsästä”, Väisänen hymyilee ja kertaa itäsavolaisista metsistä loihditun houkuttelevan menyyn ulkomuistista: omasta metsästä kaadettua hirveä oman metsän katajanmarjoilla maustettuna, lisukkeena suppilovahveroita ja puolukoita ja jälkiruokana karpalokiisseliä.

KAUPPA KÄY

Metsätilamarkkinat eivät aina ole olleet yhtä avoimet kuin nyt. Suomessa tehtiin hyvin pitkään metsätilakauppoja pääsääntöisesti sukulaisten ja perheen kesken ja ulkopuolisten oli melkein turha haaveilla omasta metsästä.

Väisänen kertoo tilanteen muuttuneen merkittävästi viime vuosina, eritoten UPM:n ryhdyttyä metsätilakauppaan. UPM tuo viikoittain markkinoille ammattimaisesti hoidettuja UPM Bonvesta -metsätiloja, joiden metsävaratieto on ajan tasalla. Valtaosa myyntiin

asetetuista tiloista myydään kiinteällä hinnalla. Tämä on asia, jota ostajat arvostavat. Nyt metsänomistaja voi olla aivan yhtä hyvin neljännen polven stadilainen ja omistaja ensimmäisessä polvessa kuin sukumetsissä pienestä pitäen käyskennellyt pohjanmaalainen, jonka omistus on peruja isojaon ajoilta.

Metsäsijoittaminen on kasvattanut suosiotaan nopeasti. UPM Bonvesta -sivustolla riittää kävijöitä katsomassa itselleen sopivaa metsäsijoitusta, ja sivuston uutiskirjeen tilaajien kasvava määrä kielii siitä, että yhä useampi haaveilee omasta metsästä. Väisänen myöntää, että halutuimmista tiloista käydään tiukkaa kisaa. ”Tiedän tapauksen, jossa meni ihan juoksuksi. Viiden minuutin aikaerolla ratkesi se, kuka ehti ensin ottaa välittäjään yhteyttä ja siirtää varausmaksun kaupan “Oma metsä on paljon muutakin varmistamiseksi. Kyllä tiloja kuin tuottoisa sijoitus: se on ikioma pala luontoa, mahdollisuus hakea on ja halukkaat saavat varmarjat, sienet, polttopuut ja joulukuusi masti mieluisan ajan kanssa omilta mailta”, UPM:n metsäliiketoiostettua, mutta markkinoita minan myyntipäällikkö Riitta Väisänen kannattaa seurata, jottei sanoo. toivemetsä mene sivu suun.

Bonvestan nettisivut ovat mainio aloituspaikka”, Väisänen vinkkaa.

KATSO MYYNNISSÄ OLEVAT

UPM:n metsätilat ja ranta-

tontit: www.bonvesta.fi

Suomalainen sijoitus Suomalaismetsät kiinnostavat monia ulkomaalaissijoittajia.

Pääsyynä kiinnostukseen on Väisäsen mukaan yhteiskunnan vakaus ja metsäsektorin ammattimaisuus. ”Sijoitus Suomeen on aina mahdollista hyvällä omallatunnolla. Täällä sijoitus on kestävällä pohjalla: metsä on sertifioitu, luontoarvot kartoitettu ja sijoittaja voi olla täysin varma siitä, että kaikessa toimitaan lakien ja asetusten mukaan. Lisäksi tuotto on taattu: vaikka kasvukausi on meillä kalenterikuukausina lyhyt, se on valoisassa pohjolan kesässä erityisen tehokas.”

Samat perusteet houkuttelevat myös suomalaissijoittajia, mutta Väisäsen mukaan heillä painaa vaakakupissa usein moni muukin syy, kuten rakas luontoharrastus tai tahto luoda siteet uudelleen suvun synnyinmaille. ”Suomessa on yli 700 000 metsänomistajaa, joista jokainen on metsäsijoittaja. Metsän omistaminen on syvällä meissä jokaisessa. Sijoituskohteena metsä soveltuu sellaisille, jotka eivät halua ottaa hurjia riskejä. Metsä on hyvin turvallinen ja pysyvä sijoitus – sukupolvelta toiselle.”

METSÄN HENKI 3/13

31

SÄÄSTÖPUUT MONIPUOLISTAVAT METSÄLUONTOA SÄÄSTÖPUUT OVAT KUULUNEET TALOUSMETSIEN LUONNONHOIDON KEINOVALIKOIMAAN 1990-LUVULTA. NIMI ON TUONA AIKANA VAIHTUNUT JÄTTÖPUISTA SÄÄSTÖPUIKSI. TEKSTI: MATTI MAAJÄRVI KUVAT: UPM

UPM:n maillaan toteuttamassa tekopökkelöhankkeessa on ensimmäisten kymmenen vuoden aikana havaittu, että tekopökkelöihin on sitoutunut noin viidennes maamme tunnetuista kovakuoriaislajeista.

Paitsi puulajivalinnassa myös säästöpuiden sijoittamisessa metsänhoidollisesti järkevä ratkaisu on usein sellainen myös luonnonhoidollisesta näkökulmasta. Hyviä säästöpuuryhmän paikkoja ovat vesistöjen suojavyöhykkeiden tai arvokkaiden elinympäristöjen reunat, soistuneet painanteet tai lahopuukeskittymät. Säästöpuiden sijoittelulla voidaan tukea muidenkin luonnonhoidollisten näkökulmien toteutumista ja samalla hyödyntää esimerkiksi metsänuudistamisen kannalta hankalat paikat.

SÄÄSTÖPUUT OVAT HAKKUISSA säästettäviä puita, joiden annetaan jäädä metsään pysyvästi. Selvimmin ne ovat havaittavissa avohakkuun jälkeen uudistusalalla pystyyn jätettyinä puina ja puuryhminä ja taimikoissa vanhoina ylispuina. Tulevaisuuden säästöpuuryhmiä voidaan rajata myös kasvatettavien metsiköiden sisään harvennushakkuiden yhteydessä, jos niille sopiva paikka tunnistetaan jo tällöin.

Säästöpuiden historia Suomen metsissä on jo niin pitkä, että niiden merkitys metsäluonnolle on ehditty tunnistaa tutkimuksissakin.

METSÄSERTIFIOINTI JA METSÄNHOITOSUOSITUKSET ottavat Päätehakkuissa pystyyn jätetyt puut monipuolisNDQWDD VllVW|SXLGHQ MlWWlPLVHHQ 3()& PHWVlVHUWL¿RLQWLNULtavat metsien rakennetta, ja mahdollistavat vanhoja teerien mukaan säästöpuiksi jätetään 5-10 elävää tai kuollutta, puuyksilöitä elinympäristönä käyttärinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 sentin vien lajien esiintymisen nuorissakin puuta. Suomen FSC-standardissa sääsSÄÄSTÖPUIDEN metsiköissä. Säästöpuiden kuollessa töpuuvaatimus on vähintään 10 elävää, metsiin syntyy järeää ja eri-ikäistä rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 sentin KUOLLESSA METSIIN runkolahopuuta. Lahopuujatkumo puuta.

SYNTYY LAHOPUUTA, tarjoaa elinympäristöjä suurelle 0HWVlVHUWL¿RLQQLQ NDXWWD VllVW|SXLVWD RQ joukolle metsälajeja. Tämä onkin tullut yleisin talousmetsien luonnonhoidon JOKA TARJOAA ELINsäästöpuiden keskeisin tarkoitus, keinoista – onhan lähes kaikki Suomen YMPÄRISTÖJÄ SUURELLE sillä metsälajeista noin neljännes WDORXVNl\W|VVl ROHYDW PHWVlW VHUWL¿RLWX on jossain elinkiertonsa vaiheessa Säästöpuiden myönteiset vaikutukset JOUKOLLE METSÄLAJEJA. riippuvainen lahopuusta. Uhanalaisnäkyvät jo konkreettisina monimuotoiten metsälajien linkki lahopuuhun on suushyötyinä. vielä selvempi.

2010 julkaistun Suomen lajien uhanalaiSäästöpuuvalinnassa taloudellisuus ja luontoarvot suus -raportin mukaan vaikkapa säästöpuuhaapojen jättäminen on helppo sovittaa yhteen. Ekologisesti ajatellen on vaikuttanut niin, että eräät aiemmin uhanalaiset lajit on voitu parhaat säästöpuut ovat usein taloudellisesti vähemluokitella elinvoimaisiksi. Lahopuu on yksi metsäluonnon monipiarvoisia puita. Hyviä säästöpuita ovat esimerkiksi muotoisuuden keskeisiä rakennepiirteitä, ja voidaan perustellusti kolopuut ja harvalukuiset lehtipuut, joilla ei ole olettaa, että säästöpuiden kautta lisääntyvä lahopuu vaikuttaa suurta taloudellista arvoa. Haapa ja raita ovat monijatkossakin positiivisesti monimuotoisuuteen. muotoisuuden kannalta tärkeitä niille erikoistuneen MATTI MAAJÄRVI ON UPM Metsän ympäristöasiantuntija eliölajiston runsaan lajimäärän vuoksi.

32

METSÄN HENKI 3/13

METSÄ & HISTORIA ESKO PAKKANEN

TEKSTI: ESKO PAKKANEN KUVA: T. ARO/LUSTO/SUOMEN METSÄYHDISTYKSEN KOKOELMA, METSÄTALOUDELLINEN VALISTUSTOIMISTO

METSÄÄ ÄLKÖÖN HÄVITETTÄKÖ!

PELKO METSIEN LOPPUMISESTA ON RAJOITTANUT METSIEN KÄYTTÖÄ SUOMESSA SATOJEN VUOSIEN AJAN. METSÄLAKIA UUDISTETAAN JÄLLEEN, MUTTA MITEN METSÄLAIT OVAT HISTORIAN SAATOSSA MUUTTUNEET? RUOTSIN VALLAN AIKANA

annettiin kuusi metsien käyttöä rajoittavaa asetusta. ”Oma” metsälaki saatiin vuonna 1886.

Sen 14 § alkoi näin: ”Metsämaata älköön aukeaksi hävitettäkö.”

Mikäli näin kuitenkin tehtiin, metsänomistajan oli ryhdyttävä toimenpiteisiin ”metsän uudesti kasvamisen edistämiseksi”.

Vaikka laki oli aiempia edistyksellisempi, ei se estänyt metsien hävittämistä, niin paikalliseksi kuin ”hävitys” useimmiten jäikin.

Metsälakia pyrittiin tiukentamaan ja säätämään erityinen ”metsänhoitolaki”. Se onnistui vuonna 1912, kun eduskunta hyväksyi asetuksen ”toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi”, jolla korvattiin metsälain 14 §. Asetus tuli voimaan vuonna 1918. Sen ohella, että siinä oli metsien hävitystä koskevia tiukennuksia (muun muassa kiellettiin hakkaamasta nuoria havumetsiä vastoin järkiperäistä harventamista) ja myös seuraamuksia (metsän rauhoittaminen), siinä määrättiin perustettavaksi lääninmetsälautakunnat. Niiden ensisijaisena tehtävänä oli valvoa metsälain ja -asetuksen noudattamista. Lainvalvontatehtävä oli kuitenkin vaikea, sillä määrämitta- eli niin sanotut harsintahakkuut olivat vielä 1920-luvulla yleisiä.

Vuonna 1928 tuli voimaan uusi yksityismetsälaki, jonka myötä lääninmetsälautakunnat korvattiin metsänhoitolautakuntalaitoksella.

Siihen kuului 16 lautakuntaa sekä kaksi keskusmetsäseuraa, Tapio ja Skogskultur. Se oli eräänlainen

valtion viraston ja yksityisen järjestön välimuoto, sillä sen tehtäviin kuului niin lainvalvonta kuin myös yksityismetsissä tehtävä neuvonta- ja edistämistyö.

Myös yksityismetsälaki tähtäsi ensisijaisesti metsien hävityksen estämiseen, ja niinpä lain 1 § alkoi: ”Metsää älköön hävitettäkö.” Eikä metsiä saanut niin hakata, että ”metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu vaaraan”. Mikäli metsä haluttiin uudistaa voimaperäisemmin eli avohakkuun ja metsänviljelyn

”METSÄN LUONNOLLINEN UUDISTUMINEN EI SAA JOUTUA VAARAAN.” YKSITYISMETSÄLAKI 1928

tietä, siitä oli annettava rahallinen vakuus metsälautakuntaan.

Myös nuoren metsän – muunkin kuin havumetsän – ”järkiperätön” hakkaaminen luettiin metsänhävitykseksi.

Uudistamisvelvoitteen ohella yksityismetsälaki ei antanut ohjeita tai määräyksiä metsien hoitamiseen. Harsintahakkuut eli suurimpien puiden poimintahakkuut olivat yleisiä samoin kuin luontainen uudistaminen, kunnes sotien jälkeen alettiin siirtyä niin sanotun viljelymetsätalouden aikaan eli avohakkuisiin ja metsänviljelyyn. Metsälautakuntalaitos, ennen kaikkea Tapio, ottikin tehtäväkseen myös metsänhoidollisen ohjauksen

yksityismetsissä. Se alkoi julkaista metsänhoidollisia ohjeita, jotka saivat vähitellen – lainvalvojan ja -tulkitsijan roolin myötä – ”virallisen”, mutta sinänsä lakiin perustumattoman statuksen.

Tapion tiukka ”tehometsätalous” ja kaavamainen linja saivat lisääntyvää kritiikkiä 1980-luvulla. Kun vielä ympäristötietous lisääntyi vauhdilla, metsälainsäädäntö uudistettiin kokonaan 1990-luvulla. Vuonna 1997 voimaan tulleen metsälain suurin muutos oli siinä, että metsien monimuotoisuus asetettiin metsien talouskäytön ohella yhtä tärkeäksi tavoitteeksi; se toi lakiin kuuluisan 10 §:n. Näin siitäkin huolimatta, että samaan aikaan tuli voimaan myös metsiä koskeva uusi luonnonsuojelulaki.

Vaikka uusi metsälaki pehmenikin, siinä ei tingitty hakkuun jälkeisestä uudistamisvelvoitteesta.

Lait johtivat metsänhoidollisten ohjeiden uudistamiseen eri metsäorganisaatioissa; lakivelvoitetta ei sellaisiin kuitenkaan ollut.

Jälleen ollaan säätämässä uutta metsälakia. Metsän henki seuraa lain etenemistä ja muutosta seuraavissa numeroissa. Lue uutispalstalta sivulta 8, mikä metsälain uudistuksen tilanne on nyt.

METSÄN HENKI 3/13

33

”MOLEMMIN PUOLIN ONNISTUNEESTA PUUKAUPASTA TULEE AINA YHTÄ HYVÄ OLO.” METSÄASIAKASVASTAAVA TERHI KARISALMI, JÄMSÄ

34

METSÄN HENKI 3/13

TEKSTI: NILLA HIETAMÄKI KUVA: PETRI BLOMQVIST

”JOSKUS KIELTÄMÄTTÄ TULEE SUUNNISTAESSAKIN KATSOTTUA METSÄÄ METSÄNHOITONÄKÖKULMASTA JA MIETITTYÄ, MILLAISIA TOIMENPITEITÄ METSÄSSÄ KANNATTAISI TEHDÄ. SUUNNISTUS ON KUITENKIN LAJI, JOKA VAATII KESKITTYMISTÄ, JOTEN KUN SUUNNISTAN, KESKITYN SIIHEN,” TERHI KARISALMI HYMYILEE. TYÖPAIKKANA METSÄ:

METSÄASIAKASVASTAAVA Ä TERHI KARISALMI ON METSÄSSÄ TÖISSÄ JA VAPAALLA UPM:N METSÄASIAKASVASTAAVANA

työskentelevä Terhi Karisalmi on harrastanut suunnistusta pikkutytöstä asti. Ykköslajiksi vaihtui nuoruusvuosina kilpahiihto, mutta sen jäätyä rastit kutsuivat jälleen. Nyt suunnistusta harrastaa koko perhe, ja suunnistuskisoissa Karisalmet kiertävät sen minkä tilanpidolta ehtivät.

Terhi Karisalmi liikkuu metsässä myös työssään. Noin puolet viikosta kuluu toimistolla, loppuviikko menee maastohommissa suunnitellen metsänhoitotöitä ja puukauppoja metsänomistaja-asiakkaiden metsissä. ”Ikinä en ole kyllästynyt metsässä oloon, vaikka siellä paljon aikaa vietänkin. Olen muutenkin viihtynyt metsäalalla. Työ on monipuolista, ja JÄMSÄSSÄ

minulla on aina ollut hyvä työporukka ympärilläni.”

Metsätalousinsinööriksi valmistunut Karisalmi on työskennellyt UPM:llä vakituisesti reilun kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana hän on kekeillut eri tehtäviä Längelmäeltä Jämsänkosken kautta Korpilahdelle.

Nyt Karisalmi on metsäasiakasvastaavana Jämsässä. Hänen asiakaskuntaansa ovat etenkin etämetsänomistajat, jotka omistavat metsää Keski-Suomessa, mutta asuvat muualla, monesti Helsingin, Tampereen tai Lahden suunnalla.

Näiden metsänomistajien asioita hoidetaan asiakkaan valitsemassa paikassa. Niin halutessaan metsänomistaja voi asioida vaikkapa UPM:n Helsingin

KATSO KAIKKI UPM:N

metsäpalvelutoimistossa, josta käsin hoituvat yhteydet muualle Suomeen. ”Moni täällä metsää omistava on kuitenkin halunnut sopia tapaamisen paikan päälle omaan metsäänsä. Minulla oli paljon tapaamisia kesällä, kun ihmiset tulivat kotikonnuilleen ja kesämökeilleen ja halusivat samalla käydä asiantuntijan kanssa metsässään.”

Tuottoisa tapaaminen metsänomistajan kanssa onkin Karisalmen työn parasta antia. ”Molemmin puolin onnistuneesta puukaupasta tulee aina yhtä hyvä olo.

Metsänomistajat ovat myös yhä enenevästi kiinnostuneita ostamaan metsäpalveluita, ja on mukavaa, kun he ovat tyytyväisinä tarttuneet heille tekemiini metsänhoitotyötarjouksiin.”

metsäasiakasvastaavat www.metsämaailma.fi

METSÄN HENKI 3/13

35

AVULLAMME MÄNNYTKIN TUOTTAVAT TUOHTA Olemme nyt myös Facebookissa www.facebook.com/metsamaailma

Metsänhoidon ja hakkuiden oikea ajoitus vaikuttaa metsäomaisuutesi tuottoon enemmän kuin puun hinnan vaihtelut.

Tarjoamme kaikki palvelut joita tarvitset parantaaksesi metsäsi hyvinvointia ja tuottoa – aina uudistushakkuista istutuksiin sekä muihin metsänhoitotoimenpiteisiin.

Löydät tarkempaa tietoa palveluistamme sekä metsälaskurin, jolla voit arvioida parhaan hakkuuajankohdan, verkkopalvelustamme www.metsämaailma.fi Tavoitat yhteyshenkilösi myös numerosta: 020 416 121 Älä päästä tuottoa hiipumaan.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ.

UPM METSÄ