Metsän henki 1/2018

1/18 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI

Hakkuu varmistaa parhaan tuoton 12 UPM:n metsän­ hoitosuositukset perustuvat kokemukseen 20

HANNU TURKKI LAPPEENRANNASTA

Taimesta asti tavoitteena tukki 22

2

METSÄN HENKI 1/18

Miksi kelo kannattaa jättää pystyyn Kelo eli pystyyn kuollut puu on metsässä paitsi kaunis myös ympäristölleen iloksi ja hyödyksi. Mänty keloutuu puista yleisimmin, mutta kaikki muutkin puulajit voivat keloutua.

Keloja löytyy kaikista suomalaisista metsistä, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä yleisempiä ja vanhempia ne ovat. Hakkuissa kelo kannattaa jättää pystyyn, sillä se on hyväksi metsän monimuotoisuudelle. Metsäsertifiointijärjestelmissä keloja jätetään hakkuissa säästöpuiksi. Käytössä kelot kelpaavat lähinnä vain polttopuiksi. Ne eivät ole metsälle vaaraksi, sillä esimerkiksi kirjanpainajat eivät kelpuuta keloa ruuakseen.

Tuhohyönteisten sijaan niissä viihtyvät monet metsälle hyödylliset hyönteiset, linnut ja pikkunisäkkäät.

www.facebook.com/ metsamaailma

METSÄKUVA

Korpipääsky viihtyy kelon kolossa KUVAT IIKKA EKLUND / VASTAVALO.FI JA SHUTTERSTOCK TEKSTI TERHI PAAVOLA ASIANTUNTIJA UPM METSÄN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN

äskettäin hakatussa metsässä. Korvat herkistyvät lintujen kirskuvaan ääneen. Mitä ihmettä? Avarassa maisemassa kiirii tervapääskyn tuttu ääni. Emolinnut pyörähtävät hakkuulle jätetyn kelopuun kolossa nokat täynnä hyttysiä. Tuttu kaupunkilintu on löytänyt poikasilleen kodin kelon kolosta.

Itse asiassa kolo on tervapääskylle luonteva pesimispaikka. Lintu hyödyntää mielellään tikkojen hakkaamia koloja. Hakkuulle jätetty kelo on tervapääskyn unelmatalo, sillä 150 kilometrin tuntivauhdilla etenevä lintu ei viihdy umpimetsässä. Näitä HELTEINEN KESÄPÄIVÄ

metsässä pesiviä tervapääskyjä on perinteisesti nimitetty korpi- tai metsäpääskyiksi.

Kelon kolo antaa pääskynpojalle tärkeää turvaa sen elämän ensimmäisinä viikkoina, mutta suurimman osan elämästään lintu viettää ilmassa. Kun lintu lähtee pesästään, se saattaa seuraavan kerran laskeutua siiviltään vasta pari–kolmevuotiaana, kun se aloittaa oman pesueensa perustamisen. Ensimmäiset vuodet siis lennetään – jatkuvasti ja koko ajan. Lintu jopa nukkuu ilmassa. Pitkäikäisenä lintuna tervapääsky-yksilö saattaa pysyä ilmassa yhteensä jopa 10 vuotta.

3

1/2018 12

”Ei metsää tarvitse hakata säännöllisesti vaan suunnitelmallisesti.”

SISÄLTÖ 2 5 6 7 8 12 17 18 20

Arto Koistinen, Tapio Oy

Metsäkuva Pääkirjoitus Ledare Päätoimittajalta Uutiset Oikea-aikainen puukauppa VIERASKYNÄ :

Tomi Salo

INFOGRAFIIKKA:

Puutavaran mittaus

UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ:

Metsänhoitosuositukset

22 Hannu Turkki omistaa metsää Ylämaalla, Lappeenrannassa

27 28 30

KYSYMYS & VASTAUS: METSÄN TUOTTO: METSÄPALVELUT:

Sähköinen puukauppa

Miksi taimikonhoito on tärkeää?

Tuhkalannoituksesta terveyttä,

elinvoimaa ja euroja

33 34

LAKI & ASIANTUNTIJA:

Metsälahjavähennys

METSÄINEN HARRASTUS:

Polkujuoksu on nautiskelun

ja urheilun välimuoto

22

Raivaussahan varressa

Metsänomistaja Hannu Turkin vinkit onnistuneeseen puukauppaan 4

METSÄN HENKI 1/18

HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsaviestinta@ upm.com tai soittamalla UPM metsäpalvelukeskukseen puh. 0204 16 5100.

PÄÄKIRJOITUS

Kotimaiselle puulle on kysyntää käytettävissänne, ja palvelut metsänhoidosta puukauppaan sekä metsävarallisuuden hoitoon hoituvat yhdellä käynnillä vaivattomasti.

Onnistuneita puukauppoja!

SAULI BRANDER

Metsäjohtaja UPM

”Laadukas ja

oikea-aikainen metsänhoito

on kannattavan metsätalouden perusta.”

5

OLLI URPELA

vilkas puukauppavuosi 2017. Puukauppa sujui vuoden aikana hyvin ja tasaisesti, mistä kiitos teille, aktiivisille metsänomistajaasiakkaillemme.

Olemme ostaneet ennätysmäärän puuta suomalaisista yksityismetsistä. UPM:n investoinnit kotimaassa ovat lisänneet merkittävästi puunkäyttöä eri puolilla Suomea. Tulemme nostamaan tänäkin vuonna puunostomääriä kaikkien puutavaralajien osalta.

Kotimaiselle puulle on siis kysyntää.

Metsänhoitotöitä on tehty UPM:n hoitamissa yksityismetsissä enemmän kuin aikaisempina vuosina. Laadukas ja oikea-aikainen metsänhoito on kannattavan metsätalouden perusta. Metsänhoitotyöt kannattaakin sopia puukaupan yhteydessä. Tarjoamme laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut kaikkiin metsänhoidon vaiheisiin. UPM Joroisten taimitarhalle viime vuosina tehdyt investoinnit varmistavat laadukkaan metsänviljelymateriaalin saatavuuden puukauppa-asiakkaillemme.

Puunkorjuu ja kuljetus ovat olleet poikkeuksellisen märkien olosuhteiden armoilla lähes koko viime vuoden ajan. Erityisesti kaukokuljetus metsästä tehtaalle on vaikeutunut heikosti kantavien teiden johdosta. Oikein mitoitettu ja hoidettu metsäautotie lisää leimikon arvoa sekä tuo hyötyjä puukaupan molemmille osapuolille. Myös yhteiskunnan on tärkeä huolehtia alemman tieverkoston kunnosta suomalaisen puun saatavuuden varmistamiseksi.

Metsän omistamiseen ja hoitoon kuuluu paljon arkipäiväisiä asioita, joista huolehtiminen ajallaan tuottaa parhaan tuloksen ja iloa omistajalleen.

Omien tavoitteiden mukaisesti tehty metsäsuunnitelma on helppo tapa seurata oman metsän kehitystä ja vaikuttaa siihen.

Sähköiset palvelut ovat käteviä, sillä niitä voi käyttää itselle parhaiten sopivana aikana. Tarjoamme käyttöönne sähköisen asiointikanavan metsänomistamisen eri vaiheisiin.

Monesti eri vaihtoehtoja on hyvä puntaroida henkilökohtaisesti metsäammattilaisen kanssa.

Paikallinen asiantuntijaverkostomme on silloin TAKANAMME ON ERITYISEN

LEDARE

Det finns efterfrågan på inhemskt virke VI HAR ETT OVANLIGT livligt virkeshandelsår 2017

bakom oss. Under året förlöpte virkeshandeln stadigt och bra, vilket vi tackar er, våra aktiva skogsägarkunder, för.

Vi köpte in rekordstora mängder virke från privata skogar i Finland. UPM:s investeringar i Finland har betydligt ökat virkesanvändningen runtom i landet. Även i år kommer vi att köpa in större mängder virke än förut inom alla virkesslag. Det finns med andra ord efterfrågan på inhemskt virke.

Man har utfört skogsvårdsarbeten i privata skogar som sköts av UPM i en större omfattning än de tidigare åren. Skogsvård vid

”Skogsvård vid

rätt tidpunkt och av hög kvalitet

utgör grunden

för ett lönsamt skogsbruk.”

rätt tidpunkt och av hög kvalitet utgör grunden för ett lönsamt skogsbruk. Därför lönar det sig att avtala om skogsvårdsarbeten i samband med virkesaffären.

Vi erbjuder konkurrenskraftiga tjänster av hög kvalitet för skogsvårdens alla skeden. Investeringarna i UPM:s plantskola i Jorois garanterar våra virkeshandelskunder tillgången till skogsodlingsmaterial av hög kvalitet.

Nästan hela förra året var drivningen och transporten av virket utsatta för exceptionellt blöta förhållanden. Särskilt fjärrtransporten från skogen till fabriken har blivit svårare på grund av vägarnas dåliga bärighet. En rätt dimensionerad skogsväg ökar stämplingspostens värde och innebär fördelar för båda parterna i virkesaffären. Det är viktigt att även samhället tar hand om det lägre vägnätet för att säkerställa tillgången till finländskt virke.

I skogsägande och skogsskötsel ingår många vardagliga ärenden, som behöver skötas i tid för att ge bästa resultat och glädje för ägaren. En skogsplan som uppgjorts enligt de egna målen är ett enkelt sätt att följa upp och påverka utvecklingen i den egna skogen.

Elektroniska tjänster är behändiga eftersom de kan användas när det passar en själv bäst. Vi erbjuder er en elektronisk ärendehanteringskanal för de olika skedena av skogsägandet.

Ofta är det bra att diskutera olika alternativ personligen med en skogsfackman. I så fall kan ni vända er till vårt lokala expertnätverk och sköta tjänster från skogsvård till virkeshandel samt förvaltning av skogsförmögenhet enkelt under ett besök.

Jag önskar er goda virkesaffärer!

SAULI BRANDER

Skogschef UPM

OLLI URPELA

Läs mer om vår skogsservice

upmskog.fi

METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti.

UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

PÄ ÄTOIMIT TA JALTA

Hyvässä vireessä uuteen vuoteen sisältöön. Juttusarja ”UPM metsätalouden kehittäjänä” käynnistyy tässä lehdessä kertoen mikä on keskeistä UPM:n omien metsien hoidossa ja miten yhtiön tutkimustieto ja pitkä kokemus hyödyttävät myös metsänomistaja-asiakkaitamme. Lehden viimeisellä aukeamalla esittelemme metsäisiä harrastuksia, joista ensimmäisenä saa vuoron kaikkiin vuodenaikoihin sopiva polkujuoksu. Lukijapalautetta otamme aina ilolla vastaan koskipa se sitten lehden sisältöä tai juttuideoita!

www.issuu.com/ upmmetsa

jäsenyritykset, UPM mukaan lukien, ostivat vuonna 2017 yksityismetsistä puuta 35,2 miljoonaa kuutiota. Määrä oli seitsemän prosenttia suurempi kuin vuonna 2016 ja suurin kymmeneen vuoteen. Toimiva puumarkkina on kaikkien osapuolten etu, ja on hienoa, että sen hyvä vire on jatkunut alkaneena vuonna. Puumarkkinaa vauhdittavat osaltaan alati kehittyvät sähköiset palvelut. UPM Metsän sähköinen puukauppapalvelu avautuu maaliskuun lopulla verkkosivuillamme www.upmmetsä.fi.

Vuoden ensimmäisessä Metsän henki -lehdessä keskitymme juuri puukauppaan.

Annamme lisäksi asiantuntijoiden vinkit muun muassa taimikonhoitoon ja turvemaiden tuhkalannoitukseen. Uusi vuosi tuo tullessaan myös pientä virkistystä lehden

VERKOSSA

KOKONAISVALTAISTA PALVELUA

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121.

Päätoimittaja: Mari Ruissalo.

Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Satu Kivioja, Panu Kärkkäinen, Inka Musta, Mari Ruissalo, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu.

Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 55 000.

21. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2018. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

METSÄTEOLLISUUS RY:N

www.facebook.com/ metsamaailma

@upm_metsa

www.instagram.com/ upm_metsa

www.youtube.com/ upmmetsa

www.upmmetsä.fi www.uusimetsänomistaja.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Mitä mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsä.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com

Nautinnollisia lukuhetkiä MARI RUISSALO,

päätoimittaja

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100.

Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

7

UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I

EL ÄVÄN PERINNÖN K ANSALLINEN LUET TELO

Suomalaiselle metsäsuhteelle tunnustusta SUOMALAINEN METSÄSUHDE on

nyt Elävän perinnön kansallisessa luettelossa. Kansallista Elävän perinnön statusta metsäsuhteelle haki Suomen Metsämuseo Luston johdolla laaja joukko metsään liittyviä toimijoita. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön

kansalliseen luetteloon, jossa ovat laajasti edustettuina aineettoman kulttuuriperinnön alat ja kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Kansallisesta luettelosta voidaan tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi

2800 kuormaa

(high capacity transport, HCT) ajoneuvoyhdistelmät ovat kuljettaneet hakkeita UPM:n tehtaiden välillä jo 2 800 kuorman verran.

Saman hakemäärän kuljettamiseen normaaliyhdistelmillä olisi tarvittu noin 1 200 ajokertaa enemmän. Tammikuussa liikennöinnin aloitti Koneurakointi Aki Sammalisto Oy:n toinen HCT-hakeyhdistelmä, jonka kokonaispituus on 29,2 metriä ja maksimipaino lastattuna 91 tonnia. Molemmat Aki Sammaliston autot kuljettavat haketta UPM Korkeakosken sahalta tehtaille Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Raumalla. www.upmmetsä.fi SUUREN HYÖTYKUORMAN

TÄMÄ PAHVISOHVA

kestää pomppimista Lue lisää flexiblelove.com

8

METSÄN HENKI 1/18

FLEXIBLE LOVE®

Amerikkalaisen muotoilukollektiivin kehittämät käsintehdyt istuimet on valmistettu kierrätettävästä puupohjaisesta materiaalista. Hunajakennomaista rakennetta hyödynnetään tyypillisesti niin pakkausja rakennusmateriaaleissa kuin avaruusteollisuudessa ja arkkitehtuurissakin. FlexibleLoven istuimet ovat vallanneet New Yorkin modernin taiteen museon, Pariisin ja Milanon muotiviikot sekä monet yksityisja toimistotilat ympäri maailman.

Metsänhoito

sääksen pesäpuun lähiympäristössä

UPM METSÄ

Uusi ohje turvaa sääksen elinympäristöjä metsänhoidossa ovat yhteistyössä laatineet ohjeistuksen metsänhoitoon sääksen pesäpuun lähiympäristössä.

Metsäammattilaisille ja metsänomistajille suunnattu ohje tarjoaa neuvoja sääksen pesäpuiden tunnistamiseen ja metsänhoidon toteuttamiseen niiden lähiympäristössä. UPM ja Sääksisäätiö ovat jo vuosia tehneet sääksen suojelutyötä. Yhteistyössä on muun muassa rakennettu kymmeniä sääksen tekopesiä UPM:n omistamiin metsiin. Ohje on ladattavissa verkkopalvelussamme. www.upmmetsä.fi SÄÄKSISÄÄTIÖ JA UPM METSÄ

UPM perustaa metsänhoitotöiden myyntiin ja toteutukseen keskittyvän franchisingketjun ja ilmeellä toimiva ketju muodostaa UPM:lle uuden myynti- ja palvelukanavan, jonka kautta tarjotaan laadukkaita metsänhoitopalveluita kaikille metsänomistajille. Pilottihanke käynnistetään Hämeenlinnan ja Lahden ympäristössä, missä ketjun pilottiyrittäjänä aloittaa Hämeen Metsätyö Oy. www.upmmetsä.fi UPM METSÄN NIMELLÄ

JASKA POIKONEN

Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille

METSIEN MONIMUOTOISUUS

Talousmetsien ekologista kestävyyttä tutkitaan (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) tutkivat yhdessä metsätalouskäytäntöjen vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen. Hankkeessa selvitetään, miten metsänkäsittelyssä ja suojelussa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet metsäluontoon ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. Nykyisten LUONNONVARAKESKUS

metsänkäsittelymenetelmien lisäksi tarkastellaan tehostetun luonnonhoidon menetelmää, josta saadaan lisää tietoa metsänhoidon kehittämiseen. Talousmetsien ekologista kestävyyttä selvitetään tältä kannalta ensimmäistä kertaa näin laajasti Suomessa. Tutkimusta rahoittaa metsäteollisuus. www.metsateollisuus.fi

Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti puhelimitse. Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomioliiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä.

Pysähdy vähintään 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, laskenut kouran maahan ja avannut moton oven.

Katso video: www.youtube.com/upmmetsa ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE

9

UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I

UPM

Hiilinielupäätöksestä eväät metsävarojen kasvattamiseen parlamentin ja neuvoston neuvotteluissa syntyi joulukuus­ sa sopu metsien hiilinieluja koskevasta laskentamallista. Tehty linjaus edellyttää, että metsävarat jatkavat kasvuaan ja vii­ lentävät ilmastoa myös jatkossa. Kasvavat metsävarat ja puunkäyttö ovat Suomelle keskeisimpiä keinoja edistää kestävää kehitystä – ympäristömyönteisyyttä, vah­ vaa taloutta ja hyvää työllisyyttä. Sopu mahdollistaa kierto­ ja biotalouden edel­ leen kehittämisen. www.metsateollisuus.fi EUROOPAN KOMISSION,

VERL A

Lämpöä maailmanperintökohde Verlaan KYMENLAAKSOSSA SIJAITSEVAAN

Unescon maailmaperintökohde Verlaan rakennetaan uusi lämpö­ laitos, jolla halutaan turvata koh­ teen säilyminen hyväkuntoisena myös tuleville sukupolville. UPM:n omistama ja ylläpitämä Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on yksi Suomen seitsemästä maailmanpe­ rintökohteesta. Verlassa on vuoden

10

METSÄN HENKI 1/18

1996 maailmanperintökohdenimi­ tyksen jälkeen tehty useita kohteen säilymistä turvaavia hankkeita.

Rakennuksiin on muun muassa asennettu palosuojausjärjestelmät ja Verlankoskeen on rakennettu pitkittäispato suojaamaan koskeen rajautuvaa tehdasta tulva­ ja vuoto­ vesiltä. www.verla.fi

Avoin metsätieto on jatkossa kaikkien hyödynnettävissä lain Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän muutoksesta. Maaliskuun alussa voimaan tulleen metsätietolain mukaan ympäristö­ tiedoksi katsottavat metsätiedot ovat jatkossa sähköisesti saatavissa nykyistä avoimemmin. Tiedon avautuminen tuo uusia mahdollisuuksia koko metsäalalle sillä metsätalouden toimenpiteitä voidaan suunnitella entistä paremmin ja tietoja voi­ daan hyödyntää nykyistä monipuolisem­ min esimerkiksi metsänomistajille tarjotta­ vien digitaalisten palvelujen pohjana. www.metsakeskus.fi EDUSKUNTA ON HYVÄKSYNYT

keväällä myyntiin aiempaa suurikokoisempia metsätilakohteita, jotka sopivat myös metsäsijoituskohdetta etsiville. Myyntikohdetietojen päivittämisen vuoksi kiinteähintaisena myynnissä olleet metsätilat on poistettu Bonvestan verkkopalvelusta. Seuraa ilmoitteluamme kevään edetessä! www.bonvesta.fi UPM BONVESTA JULKAISEE

Kansainvälisten metsä­ haasteiden ratkaisemi­ nen lisää suomalaisen osaamisen kysyntää

UPM

JASKA POIKONEN

UPM Bonvestalta myyntiin aiempaa suurikokoisempia metsätiloja

BIOFORE SHARE AND CARE

UPM tukee syöpätutki­ muksen innovaatioita UPM TUKEE UUSIA innovaatioita

sairauksien tutkimuksessa ja on myöntänyt merkittävän lahjoituksen Biomedicum Helsinki -säätiölle. UPM:n lahjoitus kohdennetaan erityisesti solumallien käyttöön pohjautuvaan syöpätutkimukseen. Näiden mallien avulla tutkitaan sairauksien syntymekanis-

meja ja syöpälääkkeiden toimintaa.

Lahjoitus on osa UPM:n Biofore Share and Care -ohjelmaa, jonka painopistealueet ovat Lukeminen & oppiminen, Paikallinen sitoutuminen, Vastuullinen veden käyttö ja Bioinnovaatioiden vauhdittaminen. www.upm.fi

GLOBAALIT MEGATRENDIT SUUNTAAVAT

vahvasti metsien käytön kehittymistä.

Luken ja SYKEn tutkijaryhmän mukaan suomalaisella osaamisella on paljon annettavaa metsiin, ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi eri puolilla maailmaa. Suomella on paljon kansainvälisesti kiinnostavaa tietotaitoa esimerkiksi metsien inventoinnissa, kaukokartoitusmenetelmissä, digitaalisissa palveluissa ja teknologioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa. www.syke.fi

UPM Puukaupan rahoituspalvelun avulla saat 5 pankkipäivässä tilillesi jopa

80 %

puukauppa­ tuloistasi

www.upmmetsa.fi/puukaupanrahoituspalvelu

11

Oikein ajoitettu

HAKKUU ”Ei metsää tarvitse hakata säännöllisesti, vaan suunnitelmallisesti.”

TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT HEIKKI RÄISÄNEN

12

METSÄN HENKI 1/18

PUUKAUPAN VAIHEET

Puun myyntisuunnitelman ja uudistamissuunnitelman tekeminen

O

ikea-aikaisilla hakkuilla voi myös johtaa siihen, että puutavaran laatu alja ajallaan toteutetuilla kaa kärsiä”, Koistinen toteaa. metsänhoitotoimenpiMetsänomistajaa askarruttavista kysymykteillä metsänomistaja voi sistä ehkä suurin on se, milloin päätehakkuu ja merkittävästi kohentaa puukauppa kannattaa toteuttaa. Onko puuston metsänsä taloudellista kasvuvaihe jo optimaalinen? Kannattaisiko hakkannattavuutta. Hoidettu kauttaa nyt – vai odotella vielä muutama vuosi? metsä takaa tuoton jälkipolville, kun uusi puusukupolvi Hakkuu varmistaa kasvaa nopeammin. parhaan tuoton ”Ei metsää tarvitse hakata säänJos metsää ajattelee taloudel”Hakkuiden oikeanöllisesti, vaan suunnitelmallisesliselta kannalta – toisin sanoen ti”, sanoo metsänhoidon asiantunsekä tuotantokoneistona että aikaisuudella on tija Arto Koistinen Tapio Oy:stä. myytävän tuotteen varastona suuri merkitys ”Hakkuiden oikea-aikaisuudella – puukaupan oikean ajoitukon suuri merkitys metsän tuottasen löytäminen on yllättävän metsän tuottavuuden kannalta, vaikka puuston yksinkertaista. Oikea aika tervuuden kannalta.” pitkän kasvuajan vuoksi tämä asia veen puuston päätehakkuulle on ARTO KOISTINEN voi joskus olla vaikea hahmottaa.” silloin, kun puuston vuosittaiTalousmetsässä puusto on sekä nen arvokasvu alittaa metsäntuotantokoneisto että myytävä tuote. Metsän omistajan asettaman tuottovaatimuksen. hoidossa pitää siten huolehtia siitä, että tuoMetsänhoidon suositukset tarjoavat ohjeartantokoneisto pysyy hyvässä kunnossa, mutta voja puuston uudistamisläpimitoille keskimäätoisaalta siitä, ettei myytävää tuotetta – eli puuta räisten kasvulukujen perusteella. Suosituksissa – varastoida liian pitkään metsässä. ”Aivan kuten päätehakkuun ajankohta on määritelty 2–3 liikeyrityksessä, liian pitkä varastointiaika huoprosentin reaalisen tuottovaatimuksen munontaa pääoman tuottoa. Metsän kohdalla tämä kaan, mutta lopullinen vastuu taloudellisten

13

Sopimus puukaupasta ja metsänhoitotöistä

Hakkuu ja puiden korjuu

Mittaustodistus

KESTO 2 viikkoa – 1,5 vuotta

KESTO 1–30 päivää

KESTO noin 1 päivä – 1 viikko

tavoitteiden määrittelemisestä on metsänomistajalla. ”Iäkäs puusto toki kasvaa senkin jälkeen, kun se on saavuttanut suositellut uudistamisläpimitat, mutta siinä vaiheessa puustossa on kiinni paljon pääomaa, ja sen tuottoprosentti pienenee vuosi vuodelta”, Arto Koistinen sanoo. ”Vanha puusto ei siis ole hyvä pankki. Sopivasti ajoitetulla päätehakkuulla varmistetaan, että metsän ’tuotantokoneisto’ pysyy mahdollisimman tehokkaassa käytössä.”

Pääoman tuoton lisäksi metsänomistajan kannattaa arvioida metsäänsä ja puukauppaa myös kassavirran ja investointimahdollisuuksien näkökulmasta. Puukaupasta saatua rahaa voi käyttää sekä muihin sijoituksiin että omien metsien tuottavuuden parantamiseen. Esimerkiksi kasvatuslannoitus on yleensä erittäin kannattava investointi.

Ammattilainen auttaa

Hakkuiden ajoittamisessa ja puukaupan suunnittelussa metsäsuunnitelma on erinomainen apu. Toisaalta mikään ei korvaa henkilökohtaista näkemystä omasta metsästä. ”Pitäähän siellä metsässä käydä”, Arto Koistinen sanoo. ”Tai jos ei ehdi itse, niin

14

METSÄN HENKI 1/18

kannattaa olla oma metsäammattilainen apuna.”

Metsäammattilaiseen kannattaa olla yhteydessä muutenkin kuin puukauppojen yhteydessä. ”Vaikka metsätila olisi pienikin, niin ajoittain on hyvä tehdä kokonaisselvitys, jossa katsotaan metsänomistajan tavoitteiden pohjalta, miten tilan metsiä hoidetaan ja hakataan lähivuosina.”

Maisema mieleiseksi

Hyvin hoidettu talousmetsä on myös miellyttävä virkistysmetsä. Tutkimusten mukaan metsätalouden keinoin käsitelty metsä miellyttää suomalaisten silmää enemmän kuin hoitamaton ”ryteikkö”. Usein hakkuun suunnittelussa pohditaankin myös maiseman säilyttämiseen liittyviä seikkoja. ”Toki maisema-arvot ovat tärkeitä, varsinkin jos metsä sijaitsee asuinrakennuksen tai lomaasunnon lähellä”, Arto Koistinen toteaa. ”Jos jokin kohde halutaan käsitellä ensisijaisesti maiseman kannalta, niin se voidaan esimerkiksi uudistaa useassa vaiheessa, tai käsitellä alue eri-ikäisrakenteisena metsänä. Toisaalta tällöin taloudellisesta tuottovaatimuksesta on usein hieman tingittävä. Samallakin alueella voidaan kuitenkin soveltaa tar-

Palvelubonus kumppaniasiakkaille

Kauppasumman suoritus myyjän tilille

Metsämaksuilmoitus

peen mukaan erilaisia menetelmiä. Jossain voidaan painottaa puun tuotantoa, jossain enemmän maisemaa.”

Hakkuita suunnitellessa on hyvä varmistaa, että alueelle jätetään riittävästi säästöpuuryhmiä, jotka ovat yksi tärkeimmistä keinoista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi talousmetsissä. ”Säästöpuut rajataan kaiken käsittelyn ulkopuolelle, jolloin metsään saadaan vähitellen monimuotoisuudelle tärkeää järeää lahopuuta”, kertoo Koistinen.

Hyvän metsänhoidon suositukset antavat toimivia peruslinjauksia metsän käsittelyyn, mutta kaiken lähtökohtana ovat metsänomistajan omat toiveet. Metsän hoitoa, hakkuita ja puukauppaa suunnitellessa voidaan huomioida niin taloudellisia, luonnonhoidollisia, maisemallisia kuin riistanhoidollisiakin tavoitteita. ”Tavallaan tämä on hyvin subjektiivinen, mutta samalla yksinkertainen asia: mitä haluaa, että omassa metsässä tapahtuu”, Arto Koistinen sanoo.

palveluun puukaupan yhteydessä sisältyy maksuton suunnittelu ja tuki. ”Lähtökohta on, että puukaupassa asiantuntemuksemme on aina maksutta metsänomistajan käytössä”, kertoo metsäpalvelupäällikkö Matti Turkama UPM:ltä.

UPM tarjoaa puukaupan valmiina palveluna, johon sisältyvät kaikki tarvittavat työvaiheet. ”Tämä on metsänomistajalle helppo ja selkeä paketti”, Turkama sanoo. ”Puukaupan yhteydessä on oivallinen tilaisuus suunnitella myös metsän uudistaminen ja sopia siihen tarvittavista toimenpiteistä. Kohteen luonteesta saa parhaan käsityksen, kun puut ovat vielä pystyssä. Nopeasta uudistamisesta kannattaa huolehtia, sillä mikäli alue pääsee heinittymään, niin toimenpiteet vaikeutuvat ja uudistamistulos kärsii.”

Avaimet käteen -puukauppaa

maksutta metsänomistajan

Puun myynti toteutetaan useimmiten pystykauppana, jolloin ostaja vastaa puiden hakkuusta, korjuusta ja kuljetuksesta. UPM:n

”Lähtökohta on, että puukaupassa asiantuntemuksemme on aina käytössä.”

MATTI TURKAMA

15

Vuosi-ilmoitus verotukseen

Metsän uudistaminen (PUUKAUPAN jälkeen)

APUA PUUKAUPPPAAN paikalliseen UPM:n metsäasiakasvastaavaan tai UPM:n metsäpalvelukeskukseen. Palvelukeskus auttaa myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä upmmetsä.fi-sivuston kautta. UPM:n puukaupan asiantuntijapalvelut ovat metsänomistajalle maksuttomia.

OTA YHTEYTTÄ

Viimeistään puukauppojen sopimisen yhteydessä on hyvä tilaisuus käydä läpi myös muut ajankohtaiset työt metsätilalla.

Jos metsänomistajalla on itsellään val­ miina selkeät toiveet, metsän käsittelyyn ja hakkuiden toteuttamiseen löytyy UPM:n valikoimasta paljon eri vaihtoehtoja.

Yhden luukun palvelua

Helsinkiläiset Anna ja Jari Backlund omis­ tavat perheineen metsää lukuisilla tiloil­ la ympäri Etelä­ ja Itä­Suomea. Backlun­ dit viettävät paljon aikaa ympärivuotisella kesäasunnollaan Hämeenlinnan alueella.

Taloudellisten näkökohtien ja luontoarvo­ jen tasapainottaminen metsänomistuksessa on heille luontevaa, sillä Backlundit ovat työskennelleet yhdessä yksityisyrittäjinä noin 30 vuoden ajan. Pitkä yhteistyö UPM:n kanssa on sujunut hyvin. ”Näin kaupunkilaismetsänomistajina olemme olleet oikein tyytyväisiä siihen, miten asiat ovat toimineet”, Jari Backlund kiittelee. ”Meillä on yksi metsäasiakasvas­ taava, jonka kautta järjestyvät kaikki asiat ympäri Suomea. Voisihan sitä tehdä itsekin enemmän, mutta koska asiat ovat hoituneet

16

METSÄN HENKI 1/18

näin helposti, olemme keskittyneet itse hoi­ tamaan kesämökkiämme ja sen ympäristöä.

Kyllä siinäkin taimikon hoidossa riittää te­ kemistä!”

Backlundit hoitavat metsiään ensisijaises­ ti taloudellisesti kannattavan metsätalouden periaatteilla huomioiden kuitenkin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. Heidän kaikki metsänsä ovat PEFC™­sertifioituja.

Luontoarvojen lisäksi metsänomistaja sovit­ telee usein yhteen monenlaisia tavoitteita. ”Meillä oli Jaalassa hiljattain aika mielen­ kiintoinen hakkuu”, Jari Backlund kertoo. ”Kohteessa piti jättää liito­oraville elinym­ päristö ja samalla huomioida naapureiden toiveita kahdella puolen. Toinen olisi ha­ lunnut, että kaikki hakataan pois, ja toinen halusi, että jätetään mahdollisimman paljon.

Yritämme aina kuunnella toiveita mahdolli­ suuksien mukaan”, Backlund naurahtaa.

Backlundien metsänhoitokalenteri on jo täynnä merkintöjä tälle vuodelle, ja puu­ kauppa käy aktiivisena. ”Leudon ja märän talven vuoksi monet hakkuut ovat viivästy­ neet, minkä vuoksi puulla on nyt kova kysyn­ tä – eli kauppaa kannattaa tehdä”, Jari Back­ lund toteaa tyytyväisenä.

UPM PUUKAUPAN

rahoituspalvelun avulla 55–80 prosenttia kauppasummasta voidaan kotiuttaa metsänomistajan tilille viiden päivän kuluessa puukaupan tekemisestä – jo ennen hakkuiden toteuttamista. maaliskuussa uuden sähköisen kanavan puukaupan tekemiseen upmmetsa.fiverkkopalvelussa. Lue lisää tämän lehden sivulta 27.

UPM AVAA

TOMI SALO

Metsäjohtaja

Vieraskynä

Metsäteollisuus ry

Kotimaan puumarkkina kestää kasvavat volyymit

JASKA POIKONEN

O

len seurannut viime aikoina suurella mielen­ kiinnolla kotimaan puumarkkinoiden toimin­ taa. Minua on kiinnostanut se, miten viime vuosina tehdyt metsäpoliittiset ratkaisut ja muut puu­ markkinoiden kehitystoimet kokonaisuutena toimivat, kun niitä todella haastetaan.

Vilkaisu metsäpolitiikan arkkitehtien peruutuspeiliin kertoo, että olemme muun muassa radikaalisti liberali­ soineet metsälain lisäämällä metsänomistajan vapautta ja vastuuta. Samoin uudistimme metsätuholain, metsä­ hallituslain, metsäkeskuslain sekä metsänhoitoyhdis­ tyslain. Paransimme yhteismetsien houkuttelevuutta ja puumarkkinatilastoinnin kattavuutta sekä kehitimme metsälahjavähennyksen lisäämään metsäalan sukupol­ venvaihdosten houkuttelevuutta. Loimme ensimmäi­ senä maailmassa valtakunnallisen ja kaikille avoimen sähköisen puukauppapaikan, jonka puun myyjät ja ostajat omistavat tasaosuuksin. Muutimme Metsäkes­ kuksen Metsään.fi­järjestelmän metsänomistajille mak­ suttomaksi ja linkitimme sen toimimaan tiiviissä vuoro­ vaikutuksessa sähköisen puukauppapaikka Kuutio.fi:n kanssa. Perustimme Metsäkoulutus ry:n vahvistamaan metsäalan osaajajatkumoa sekä uudistimme metsätie­ tolain parantamaan kotimaan puumarkkinoiden kysyn­ nän ja tarjonnan kohtaamista.

Osin näiden toimien vauhdittamana metsäteollisuus­ yritykset ovat lisänneet merkittävästi Suomessa sijait­ sevien tehtaiden puunkäyttöä sekä painottaneet käytön lisäystä kotimaiseen puuhun. Olemme lisäksi nähneet vuosikymmeniin surkeimmat puunkorjuuolosuhteet – hyvin vähän routaa, mutta paljon sadetta eri muo­ doissa. Kentän happotesti kotimaan puumarkkinoiden uudistuksille on ollut kova, ehkä kovin koko itsenäisen Suomen historiassa. Isossa kuvassa näen, että markki­ noiden toiminta on selvinnyt siitä hyvin. Viime kädessä markkinoiden toiminnassa on kysymys puun ostajien ja myyjien yhteisestä tahtotilasta ja kyvystä tehdä yhteis­ työtä. Viime vuosi osoitti kiistatta, että yhteistyö toimii ja taustalla olemme tehneet valtavasti oikeita asioita.

Metsäpolitiikan arkkitehtien suunnittelusalkku ei ole koskaan tyhjä. Haluamme jatkossa laittaa kuolinpesiin liittyvät päätöksentekohaasteet kuntoon, vahvistaa metsätietoon ja digitalisaatioon liittyvää edelläkävijyyt­ tä, varautua paremmin ilmastonmuutokseen metsän­ jalostuksen ja metsäteknologian kehityksen keinoin

sekä kehittää toimialana laajasti talousmetsien luon­ nonhoitoa. Jälkimmäisestä haluan sanoa, että metsä­ teollisuuden puunhankinnassa on nykyisin huikeasti metsäluonnon monimuotoisuusosaamista. Sitä kannat­ taa metsänomistajan aktiivisesti hyödyntää omia met­ siä koskevissa toimenpiteissä.

Tästä on hyvä jatkaa kestävästi kohti kasvavia puu­ kauppamääriä. Pidetään pyörät pyörimässä metsässä – siitä hyötyvät puumarkkinaosapuolet sekä koko suoma­ lainen yhteiskunta.

Menestyksekästä puukauppavuotta 2018.

Pidetään pyörät

pyörimässä metsässä.

17

INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM

Puutavaran

MITTAUS

Puutavaran mittausmenetelmät ovat kehittyneet ja monipuolistuneet viime vuosikymmenten aikana. Mittauksella saadaan selville eri puutavaralajien määrät. Mittaus tavasta riippumatta päästään tarkkaan ja totuudenmukaiseen lopputulokseen, joka toimii maksuperusteena sekä puun myyjälle että korjuu- ja kuljetusyrittäjälle.

HAKKUUKONEMITTAUS

90%

Hakkuukonemittaus on vakiintunut käytetyimmäksi työ-, urakointi- ja luovutusmittausmenetelmäksi Suomessa.

Pystykaupoissa menetelmä kattaa lähes kaikki erät.

PINOMITTAUS

2%

tehtaille toimitetusta puusta

Kuitupuun pinomittauksessa mitataan kehystilavuus, arvioidaan keskijäreys sekä eri pinotiheystekijät, joiden perusteella määritetään muuntokerroin, jolla kehystilavuus muunnetaan kiintotilavuudeksi. Tukkipuun latvakiintomittauksessa pölkyistä mitataan latvaläpimitta ja pituus. Pölkkyjen pituus mitataan katkaisupintojen lyhimmältä väliltä ja läpimitta tukin latvaleikkauksesta. Pölkkyjen tilavuus saadaan käyttäen yksikkötilavuuslukuja. Pinomittauksen käyttö on vähentynyt muiden mittausmenetelmien yleistymisen myötä.

2m

2m

2m

2m

2m

2m

2m

C

1,2 m

A

LÄHDE: METSÄTEHO, PUUTAVARAN MITTAUS JA LAATU

18

METSÄN HENKI 1/18

tehtaille toimitetusta puusta

B

KUORMAINVAAKAMITTAUS

TEHDASMITTAUS

2%

6%

tehtaille toimitetusta puusta

Kuormainvaakamittauksen merkitys on kasvanut etenkin kuitupuun mittauksessa vähentäen pinomittausta. Integroidun puunkorjuun, jossa samanaikaisesti korjataan sekä aines- että energiapuuta, yleistyminen on lisännyt kuormainvaakamittauksen käyttöä.

Mittauserä punnitaan kuormauksen tai purkamisen yhteydessä ja mittauserien massat muunnetaan tuoretiheyslukujen (kg/m³) perusteella kiintokuutioiksi. Mittauserän massa ilmoitetaan kilon tarkkuudella.

Nosturin kourassa olevat anturit punnitsevat puut.

tehtaille toimitetusta puusta

Puutavaran mittaus tehtaalla mahdollistaa suurten puumäärien mittaamisen samassa paikassa sekä investoinnit kehittyneisiin mittaustekniikkoihin ja -menetelmiin.

Yleisimmät tehdasmittauksen menetelmät ovat erilaiset otantaan perustuvat mittausmenetelmät, kuten paino-otantamittaus, nippulukuotanta ja laserskannaukseen perustuva mittaus sekä pinomittaus ajoneuvossa. Sahatukkien mittaus tapahtuu pääsääntöisesti tukkimittarilla pölkky kerrallaan.

Mittaustietojen dokumentointi

A

Katkontaohjeet lähetetään UPM:ltä sähköisesti hakkuukoneelle. Puutavara kuutioidaan hakkuukoneen kourassa, joka mittaa jatkuvasti rungon paksuutta ja pituutta.

C

Mitattavan erän mittaustulos säilytetään mittalaitteen muistissa kunnes koko erä on mitattu. Mittaustulokset siirtyvät hakkuukoneelta sähköisesti UPM:n tietojärjestelmään ja edelleen mittaustodistukselle.

B

Mittaustietojen tulostusta varten rekisteröidään runkoluku runkolajeittain, mittauserän tilavuus runko- ja puutavaralajeittain sekä pölkkyjen kappalemäärä puutavaralajeittain.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. Rungon mahdollinen kuoriutuminen sekä runkoon kertynyt lumi ja jää huomioidaan mittauksessa.

Pystykaupoissa loppumittaustodistus tehdään hakkuun ja metsäkuljetuksen päätyttyä. Metsänomistajalle annetta­ vasta mittaustodistuksesta selviävät hakkuumäärät puutavaralajeittain sekä puukaupan arvo.

19

UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Metsänhoitosuositukset

KOKEMUS

ja uudet tutkimustulokset asiakkaiden käyttöön UPM:n metsänhoitosuositukset perustuvat tutkimukseen ja käytännön kokemukseen, jota kartutetaan jatkuvasti yhtiön metsissä.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN PIIRROKSET TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY KUVA JASKA POIKONEN

metsiään tehokkaasti mutta kestävästi. Metsät tuottavat hyvin, sillä niiden hoidossa otetaan huomioon kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät metsän koko kiertoajalla. Yhtiöllä on pitkä historia metsänhoidosta, ja se on edelleen aktiivisesti mukana alan tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.

Osaamisesta ja kehittymisestä hyötyvät myös metsänomistaja-asiakkaat UPM HOITAA OMIA

sitä mukaa, kun uutta tutkimusta ja menetelmiä otetaan käyttöön.

FSC®-sertifiointi tärkeää myös kuluttajille

Kun metsänhoito suunnitellaan ja toteutetaan oikein, ei monimuotoisuuden turvaamisesta useinkaan koidu metsänomistajalle ylimääräisiä kuluja. Kannattaa muistaa, että Suomessa metsien käyttöä joka tapauksessa oh-

jataan hyvin yksityiskohtaisesti muun muassa metsä-, luonnonsuojelu- sekä maankäyttö- ja rakennuslaeilla.

Vastuullisen metsänhoidon periaatteita toteuttava FSC®-metsänhoitostandardi on tuonut joitakin pieniä muutoksia UPM:n omien metsien hoitoon, mutta yhtiö noudatti metsissään omaa monimuotoisuusohjelmaa jo ennen standardin tuloa. Säästöpuita on jätetty hakkuualoille jo pitkään,

UPM:N OMISSA METSISSÄ KESKEISTÄ

Nopea uudistaminen, puulajin ja uudistamismenetelmän valinta. On tärkeää, että kasvupaikalle valitaan uudistus­ hakkuun jälkeen oikea puulaji.

20

METSÄN HENKI 1/18

Jalostettu viljelymateriaali. UPM käyttää omissa metsissään jalostettuja taimia, jotka tuotetaan Joroisten taimi­ tarhalla paitsi yhtiön, myös UPM:n puukauppa­asiakkaiden käyttöön.

Jalostettujen taimien ansiosta metsän kasvua saadaan lisättyä kuusella 10–15 ja männyllä 15–20 prosenttia.

Varhaishoito.

Taimikon häi­ riötön kehitys turvataan ja taimikonhoi­ don toimen­ piteet ajoite­ taan oikein.

Harvennukset.

Niitä tehtäessä otetaan huomioon kasvutilan lisäksi myös puunlaatu.

Tämä ruokkii jat­ kossa kiertoajan tuottoa.

Lannoitus. Säännöllisellä vuosittaisella lannoituksella saadaan lisättyä merkittävästi kiertoajan tuottoa. Lannoituk­ sen tuotto on oikeilla kohteilla noin 10–20 prosenttia. Lan­ noitettavat kohteet valitaan maastokäyntien perusteella ja samalla tarkistetaan esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeet.

Hakkuusuunnitelma. Suunnitelman taustalla on Luonnonvarakeskuksen simulointiohjelma, jonka laskennas­ sa ovat mukana kaikki UPM:n omat metsät. Kaikille metsäkuvioille eli yhtenäisille metsän osille lasketaan 5–10 eri kehityspolkua, joista optimoi­ daan parhaan nettotulon tuova polku.

Simulointiohjelma ottaa huomioon muun muassa metsien käsittelyohjeet, kuten harvennusmallit ja uudistamis­ kriteerit. Simulointiohjelman avulla voidaan esimerkiksi tavoitella kestä­ viä ja tasaisia hakkuutuloja, mutta yhtä lailla tavoitteeksi voidaan valita esimerkiksi hakkuiden säästöt tai etu­ painotteiset hakkuutulot.

mutta esimerkiksi lahopuiden säily­ miseen ja purojen suojavyöhykkeisiin kiinnitetään nykyään aiempaa enem­ män huomiota.

Kun standardiin tutustuu, on sen perusteet helppo ymmärtää. Esi­ merkiksi vesistöjen suojavyöhykkeet kannattaa säästää hakkuilta. Rannoil­ la sekä puulajisto että rehevyystaso muuttuvat, eivätkä rannat useinkaan ole metsätalouden kannalta yhtä ar­ vokkaita alueita kuin muu metsä.

Metsän monimuotoisuutta on yleensä helppo vaalia. Jos metsään esimerkiksi osuu myrsky, tai tykky­ lumi kaataa puita, kannattaa miettiä, voisiko osan vaurioituneista puista jättää paikalleen alueen monimuotoi­ suutta lisäämään.

Standardin noudattaminen on tär­ keää, sillä kuluttajat ja lopputuoteasiak­

kaat arvostavat entistä enemmän sitä, että tuotteiden raaka­aine on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä.

Osakkaaksi yhteismetsään?

UPM:n testaamat metsänhoidon menetelmät ja FSC­standardi ovat käytössä myös UPM Yhteismetsissä, jotka sijaitsevat Itä­, Keski­ ja Länsi­ Suomessa sekä Pohjanmaalla.

Metsän liittäminen yhteismetsään tarjoaa huolettoman tavan metsän omistukseen. Yhteismetsä huolehtii osakkaidensa puolesta kaikesta met­ sään liittyvästä, oli kyse sitten puuston tuottokunnon varmistamisesta, met­ sänhoidosta, hallinnoinnista, suunni­ telaskennasta tai puunmyynnistä.

Metsänomistaja saa metsänsä arvoa vastaavan määrän yhteismetsä­ osuuksia liittäessään oman metsänsä

Tieto. UPM on mukana useissa tutkimuksissa, joita tehdään yhdessä muun muassa Luonnon­ varakeskuksen kanssa.

Niissä testataan muun muassa erilaisia metsän­ käsittelymenetelmiä.

Tutkimustuloksina saatavat parhaat käytännöt tulevat myös metsänomistaja­ asiakkaiden käyttöön.

yhteismetsään. Yhteismetsät jakavat voittoa osakkailleen vuosittain osuuk­ sien suhteessa. UPM Yhteismetsän verkkosivuilla kerrotaan, montako prosenttia yhteismetsä on vuosittain saanut tuottoa puustopääomalle metsätalouden toimilla.

Yhteismetsä maksaa veroa 26,5 pro­ senttia tuloksestaan. Voitto on osak­ kaalle verotonta tuloa. Osakkailleen yhteismetsä tarjoaa suunnitemallista metsänhoitoa, säännöllistä tuloa ja erityisesti metsänomistamisen huo­ lettomuutta. Osuuksia on helppo luovuttaa sukupolvenvaihdoksessa tai jakaa perintönä tasapuolisesti. Metsä­ alueen yhteismetsään liittämistä kos­ kevan maanmittaustoimituksen kus­ tannukset maksetaan valtion varoista.

Taustalla on muun muassa tavoite ehkäistä tilojen pirstoutumista.

21

TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT LAURA VESA

Metsänomistaja Hannu Turkki tekee puukauppaa säännöllisesti ja tähtää tasaiseen metsätuloon.

Raivaussahalle on aina töitä

E

i ole vaikea huomata, mistä metsänomistaja Hannu Turkki tunnetaan. Kun hän pistäytyy UPM Metsän toimistolla Lappeenrannassa, väki osaa tiedustella, paljonko on tullut vietettyä aikaa mieluisimman harrastuksen parissa – raivaussahaa ulkoiluttamassa, kuten Turkki itse asian mielellään ilmaisee. ”Sahaan joka päivä tankillisen tai kaksi vähän sen mukaan, minkälainen on fiilis. Kun alkaa tökkimään, lähen vaikka Korupirttiin kahville, ja vielä jää puoli päivää aikaa tehdä jotain muuta mukavaa”, Turkki toteaa.

Hannu Turkki on tehnyt elämäntyönsä sähkölaitoksen linja-asentajana ja kertoo viihtyneensä hyvin hommassa, jossa sai kiertää pitkin pitäjiä ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Silti hän suorastaan odotti, että pääsee eläkkeelle ja voi ryhtyä raivaussahan ulkoilutukseen toden teolla.

Tekeminen ei lopu kesken, sillä Turkilla on nyt omistuksessaan noin 200 hehtaaria metsää kotiseudullaan Lappeenrannan Ylämaalla. Osa on perinnöksi saatua, osa itse hankittua.

22

METSÄN HENKI 1/18

Hannu Turkki omistaa metsää Lappeenrannassa.

LAPPEENRANTA

NÄIN ONNISTUU HANNU TURKIN PUUKAUPPA Sopiva ajankohta: metsä­ asiakasvastaava vinkkaa sen mielellään.

Tuoreet tiedot: MetsäSoppi helpottaa metsäomaisuuden seurantaa.

Pitkä kokemus: pienestä pitäen metsähommia ja niiden tulosten tarkkailua.

Ammattilaiset asialle: taitava motokuski on aina tervetullut uudelleen.

Suunnitelmallinen hoito: tee itse tai teetä, niin metsässä riittää tasaisesti myytävää.

23

Sakeaa on, vaikka on kahteen kertaan raivattu.

”Nyt tahtia voisi hiljennellä, ja viimeksi olen ostanut metsää jo jälkipolvien nimiin – vaikka satavuotiaaksi meinaankin elää.”

METSÄNOMISTAJA HANNU TURKKI

24

METSÄN HENKI 1/18

”Siitähän se läksi kierre käyntiin, kun 80-luvulla ostin yhden palstan ja käytin siltä saadut puunmyyntirahat jälleen metsänhankintaan. Nyt tahtia voisi hiljennellä, ja viimeksi olen ostanut metsää jo jälkipolvien nimiin – vaikka satavuotiaaksi meinaankin elää”, Turkki naurahtaa.

UPM ehdottaa, metsänomistaja päättää Lappeenrannassa kaikki paikalliset tuntevat Mutterina Kaukaan tehdasalueen vierellä olevan rakennuksen, joka oli ennen Kaukaan keskushallinnon käytössä.

Hannu Turkki piipahtaa talossa silloin tällöin kaupunkireissuillaan metsäasiakasvastaavansa Pertti Nuortimon pakeilla.

Yleensä asiana on puukauppa, jota tehdään käytännössä joka vuosi, sillä Turkki pyrkii saamaan hakkuutuloa tasaisesti.

Metsäasiakasvastaava saattaa herätellä kaupantekoon, mutta metsänomistaja päättää, mitä myy ja milloin. ”Hannu on aktiivinen ja omat metsänsä hyvin tunteva metsänomistaja, jolla on vielä kohtuullisen paljon päätehakattavaa. Kun molemmat tiedämme, mistä

puhumme, kaupanteko on aika mutkatonta”, Nuortimo kiittää.

Nuortimo ajoittaa herättelynsä niin, että Turkki voi hyödyntää puukaupassa hinnantarkistusetua. Kun kaupat tekee joulukuun ja toukokuun välisenä aikana, hinnantarkastusetu takaa kumppanuusasiakkaalle hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla lähtevät nousuun. Sopivan myyntikohteen valinta pohjautuu vankkaan tietoon hakkuutarpeista. ”Kun olen ikäni metsissä kulkenut ja apuna on vielä UPM MetsäSoppi, ei näitä päätöksiä kovin paljon tarvitse pohtia.

Tietysti pyrin myös siihen, että kohde on ostajan kannalta järkevän kokoinen ja tarkoituksenmukainen, siitä saa sitten hintaakin paremmin”, Turkki toteaa.

Kaakkois-Suomi on Turkin ja Nuortimon mukaan hyvää aluetta puukaupalle, ja puuntarve näyttää jatkuvan tulevaisuudessakin. ”Seudulla on kohtuulliset välimatkat ja suuria tehdaskeskittymiä, joihin on viime aikoina investoitu”, Nuortimo perustelee. ”Kaukaan ja Kymin tehtaille tehdyt investoinnit varmistavat puun menekkiä”, Turkki jatkaa.

Raivaussahalle riittää hommia – Hannu Turkki pitää työtahtinsa tasaisena ja leppoisana.

Tukki tavoitteena taimesta alkaen

Kaupunkivisiitin jälkeen on aika palata metsään Ylämaalle, reilun puolen tunnin ajomatkan päähän Lappeenrannan keskustasta. Turkki haluaa poiketa ensin kohteella, jossa kaikki ei ole mennyt ihan kuten piti.

Kuviota on raivattu pariin otteeseen, mutta kuusikko on silti jäänyt liian sakeaksi. ”Ennesaikaan tämä olisi saattanut olla mitä parhain paikka, mistä isännät olisivat vähän kerrassaan käyneet keräämässä polttopuita ja harventaneet tätä samalla”, Turkki sanoo.

Jää nähtäväksi, mihin ratkaisuun Turkki päätyy kuvion suhteen, kerääkö polttopuita vai odottaako kärsivällisesti puuston varttumista ensiharvennukseen.

Opiksi siitä on joka tapauksessa otettava ja huolehdittava, että kaikki raivaukset tehdään riittävän harvoiksi heti alkuun, vaikka aiemmilta polvilta peritty tieto kehottaa säästäväisyyteen. ”Taimesta lähtien tähdätään siihen, että tukkia tulee mahdollisimman paljon”, Turkki linjaa.

Siirrytään siis mieliharmia tuottavalta kohteelta seuraavalle, jossa näkymät ovat

paremmat. Taimikko on kertaalleen raivattu, ja Turkki suunnittelee palaavansa raivaussahoineen samaan toimeen jälleen parin, kolmen vuoden kuluttua. Tämä on lempiharrastuksessa parasta: oman työn jälki näkyy ja ajan mittaan pääsee toteamaan, mikä tuottaa tulosta. Töitä tehdessä ajatus lentää. ”Siinähän voi pohtia vaikka niitä Havukka-ahon sinisiä ajatuksia, mitä nyt päähän milloinkin tulee maailman uutisista tai tulevista töistä. Harrastelen hitsaustöitä, ja niitä kun sahatessaan miettii, saattaa jokin kohta selkiytyä juuri siinä”, Turkki kertoo.

Kun alkaa tuntua siltä, että tuttujen juttuseura, kuppi kahvia ja kastettava olisivat paikallaan, on aika suunnata ”paikalliseen paariin”. Matkan varrella odottaa vielä yksi nähtävyys…

50-luvun metsätöiden muistoesine

Hannu Turkki löysi metsästä vanhan hevosvetoisen metsä-äkeen 80-luvulla sähkölinjaa suunnitellessaan. Hän selvitti sen omistajan, ja kun tällä ei ollut enää kiinnostusta laitteeseen, Turkki toi sen

50-luvun hevosvetoinen metsä-äes seisoo tällä paikalla epäilemättä vielä silloinkin, kun taustan taimikko on varttunut komeaksi metsäksi.

25

sopivalle paikalle Tielisentien varrelle ja kiinnitti kallioon. ”Viime kesänä Saimaan Metsänomistajat ry lahjoitti metsä-äkeelle laatan, joten laitoin äkeen kiinni tuohon kivelle, näkyvämmälle paikalle. Nyt sitä kelpaa esitellä ja muistella entisten aikojen työtapoja”, Turkki sanoo.

Turkki osallistuu säännöllisesti Saimaan Metsänomistajien rientoihin, joissa kertaillaan historiaa ja ennen kaikkea opitaan uutta. Aktiivisten ja tiedonhaluisten metsänomistajien yhdistys tekee muun muassa metsä- ja tehdasvierailuja.

Näkemisen arvoinen juttu oli Turkin mukaan esimerkiksi Kaukaan sahan tukkilajittelija, joka mittaa puiden vastaanotossa jokaisen puun kuormasta.

Metsä-äkeen sijoituspaikalta aukeaa

26

METSÄN HENKI 1/18

näkymä taimikkoon, jonka UPM:n urakoitsija on istuttanut Joroisten taimitarhan taimilla. Sitä Turkki katselee mielikseen. Taaempana on suo ja sen syrjässä FSC®:n mukainen suojavyöhyke – Turkin metsät on sertifitoitu pari vuotta sitten.

Metsäasiakasvastaava Nuortimo sai aikansa lämmitellä metsänomistajaa FSCajatuksiin, mutta kun toimeen tartuttiin, lopputulos oli molempia tyydyttävä, säästökohteet löytyivät kohtuullisen vaivattomasti ja säännöt tulivat selviksi. Turkki tavoittelee FSC-sopimuksellakin sujuvuutta puukauppaan. ”Siinä luvataan pikkuisen parempaa hintaa, ja kun FSC-sertifioidut tuotteet menevät paremmin kaupaksi, niin saattaahan siitä koitua hyötyä miullekin”, Turkki arvioi.

KATSO VIDEO www.youtube.com/ upmmetsa Hannu Turkki on tavannut käydä sopimassa puukauppansa UPM Metsän toimistolla metsä­ asiakasvastaava Pertti Nuortimon kanssa.

Vastaisuudessa kaupat voitaisiin hyvin tehdä myös sähköisesti – pankkiasiat hoituvat jo netissä, miksei siis yhtä lailla puukauppa.

Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com

PANU KÄRKKÄINEN

puumarkkinapäällikkö UPM Metsä

Kysymys & vastaus

Sähköinen puukauppapalvelu Miksi metsän­ omistajan kannattaa tehdä puukauppa sähköisesti?

Sähköinen asiointi on levinnyt useille toimialoille ja kuluttajat ovat Moni metsän­ hyvin tottuneita sähköisten palveluiden käyttöön. omistaja haluaa Moni metsänomistaja hahoitaa metsä­ luaa hoitaa metsäasioitaan asioitaan sähköisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä koskee sähköisesti myös puukaupan tekoa. Sähköinen puukauppapalvelum- ajasta ja paikasta me tuo joustavan ja nopean riippumatta. vaihtoehdon koko puukauppaprosessin hoitamiseen upmmetsä.fi-verkkosivuston kautta. Sähköinen asiointikanava täydentää henkilökohtaista palvelua, jota metsäammattilaisemme ja metsäpalvelutoimistomme tarjoavat.

Millä edellytyksillä voin tehdä puukauppaa sähköisesti UPM:n järjestelmässä?

Palvelussa tehtävälle puukaupalle on kaksi edellytystä: kiinteistön metsäsuunnitelma tai metsään.fimetsävaratieto on siirretty UPM:n tietojärjestelmään ja käyttäjä on rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi.

Ajantasaisen metsäsuunnitelman tai metsään.fimetsävaratiedon siirrosta voi sopia oman metsäasioiden yhteyshenkilön kanssa. Upmmetsä.fi-palvelun extranet-osion käyttäjäksi rekisteröidytään palvelussa turvallisesti ja luotettavasti pankkitunnuksia apuna käyttäen.

Tämän jälkeen puukauppakokonaisuuden muodostaminen ja itse puukaupan teko on palvelussa vaivatonta.

Valitaan hakattavat kuviot, pyydetään puukauppatarjous ja saadun tarjouksen pohjalta edetään varsinaiseen puukaupan tekoon. Mukavasti ja nopeasti vaikkapa työpäivän jälkeen asiat kotisohvalla hoitaen!

Mitä ominaisuuksia UPM Metsän sähköisestä puukauppapalvelusta löytyy?

UPM Metsän sähköinen puukauppa aukeaa maaliskuun lopussa.

JASKA POIKONEN

Puukauppapalvelussamme metsänomistaja voi hoitaa koko prosessin tarjouspyynnöstä puukaupan sopimiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi hän voi tarkastella sopimuksen dokumentteja (metsänhakkuusopimus, mittaustodistus, maksut jne.) ja puukaupan tilaa milloin tahansa omalta päätelaitteeltaan. Sähköinen puukauppapalvelu on osa kirjautuneen käyttäjän extranet-palvelua, josta löytyy puukaupan lisäksi muita hyödyllisiä palveluita kuten mahdollinen tilan metsäsuunnitelma sekä metsävero-osio. Extranet-palveluun valmistuu jatkuvana kehitystyönä uusia metsänomistajien kanssa yhdessä kehitettyjä ominaisuuksia.

27

METSÄN TUOTTO | Taimikonhoito

Parhaat puukaupat HYVÄLLÄ TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVA LAURA VESA

PIIRROKSET TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY

Hyvä taimikonhoito on paitsi metsänomistajalle, myös Suomen kansan­ taloudelle iso asia. Valtakunnallisessa inventoinnissa on selvinnyt, että myöhässä olevaa taimikonhoitotarvetta on maassa lähes 800 000 hehtaarin verran.

johtava metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskuksesta, perustelee, miksi taimikon­ hoito on tärkeää paitsi koko kansantaloudelle, myös yksittäisille metsänomistajille. ”Metsänomistajat menettävät taimikonhoidon lai­ minlyöntien takia joka vuosi yhteensä 80–100 miljoo­ naa euroa”, Remes sanoo.

Jos taimikonhoito jää tekemättä tai se oleellisesti viivästyy, metsänomistajan nettotulot ovat noin 40 pro­ senttia pienemmät, kuin jos hoidon tekisi asianmukai­ sesti. Hehtaaria kohti menetykset ovat päätehakkuissa ainakin 3 000 euroa. Lisäksi menetyksiä syntyy puus­ ton kiertoajan pidentymisestä.

Taimikonhoidon oikea ajankohta on ratkaiseva metsäntuoton kannalta. Kun varhaisperkaus tehdään MARKKU REMES,

TAIMIKONHOIDOLLA ajallaan, saadaan juuristokilpailu kuriin ja istutetuille puuntaimille elintilaa. Lisäksi puun läpimitta kasvaa 20–30 prosenttia nopeammin. Taimikonhoito auttaa myös torjumaan hirvituhoja, sillä eläin viihtyy metsissä, joissa mäntyjen ja kuusten välissä on lehtipuustoa.

Ihanteellinen aika taimikonhoitoon on sydän­ kesällä ennen hellejaksoa, koska silloin vesominen on vähäisempää. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, jos urakkaa joutuu lykkäämään syksymmälle tai jos sen on tehnyt ennen kesää. Turhaa viivyttelyä on syytä varoa, ja jos oma aika tai osaaminen ei riitä, kannat­ taa ottaa yhteyttä ammattilaisiin. Metsurityö maksaa, mutta metsänomistaja voittaa tästä huolimatta, sillä harvennuksen ansiosta kasvu ja metsänkierto nopeu­ tuvat.

TAIMIKONHOIDON VAIHEET Kohteelle sopiva maan­ muokkaus ja oikea puulaji­ valinta ovat edellytys uuden metsän perus­ tamiselle.

METSÄN HENKI 1/18

Kun puuntaimet ovat noin metrin korkuisia, tehdään taimikon varhais­ hoito, jolloin poistetaan kasvua haittaava lehtipuusto ja taimikkoa tarvittaessa harvennetaan.

Istutuksesta on tuolloin kulunut 4–5 vuotta. Rauduskoivumetsässä varhaishoitoa ei aina tarvita.

1m

28

Alkuvaiheessa metsä kannattaa tarkistaa vuosittain metsätuhojen varalta. Rehevillä paikoilla uhkana voi olla heinä, joka kannattaa pois­ taa. Ruohous onnistuu omatoimises­ tikin vaikkapa sählymailalla, jolla taitetaan heinä taimen ympä­ riltä. Myös metsäneläimistä tukkimiehentäi, myyrät ja hirvieläimet saattavat syö­ dä taimia. Ahava ja halla voivat myös uhata.

SOPIMUKSET KANNATTAA TEHDÄ AJOISSA Elise Hovi UPM:ltä kertoo, että metsänomistaja voi kääntyä asiantuntijoiden puoleen missä tahansa metsänkasvun vaiheessa. Parhaat tulokset saadaan, kun ollaan ajoissa liikkeellä.

Jos apua hakee taimikonhoitoon keskellä kiivainta kesää, metsureiden kalenteri saattaa olla melko täysi. Mutta silloinkin paikallinen metsäasiakasvastaava voi kartoittaa metsänomistajan tilanteen, räätälöidä sopivimman palvelun ja varata ajan siihen. ”Varman päälle pelaaja voi tehdä sopimuksen esimerkiksi tulevasta uudistettavan alueen varhaisperkauksesta jo puukaupan yhteydessä silloin, kun isot puut ovat vielä pystyssä”, Hovi sanoo.

Sopimukset räätälöidään, ja palveluita voi valita yksittäin tai laajan metsänhoidon kokonaisuuden.

Yleensä työt hinnoitellaan hehtaarikohtaisesti, mutta esimerkiksi metsäkuvioilla, jossa taimikonhoito on viivästynyt, työt yleensä laskutetaan tuntihinnan mukaan. Aina on kuitenkin kannattavinta hoitaa taimikko kuntoon, vaikka lasku olisikin vähän isompi.

Esimerkiksi taimikon varhaisperkauksen hinnat ovat noin 350–860 euroa hehtaarilta.

Taimikonhoidon hintaan vaikuttaa puiden koko ja poistettavien puiden määrä.

TUOTEPÄÄLLIKKÖ

3–4 m

Toisella taimikonhoitokerralla taimikko harvennetaan oikeaan kasvatustiheyteen. Se tehdään kun männyn- ja kuusentaimet ovat kasvaneet 3–4 metrin ja rauduskoivut noin 4–5 metrin mittaan. Tällöin taimien istuttamisesta on kulunut noin 15 vuotta, koivulla jopa alle 10 vuotta. Seuraavaksi odotetaan ensiharvennusta, josta voi jo saada tuloja, jos taimikko on hoidettu hyvin ja ajallaan.

29

METSÄPALVELUT | Tuhkalannoitus

Sukupolven mittaista

KASVUA Terveyttä, elinvoimaa ja euroja. Tuhkalannoituksesta kiittävät sekä metsä että metsänomistajan kukkaro. UPM auttaa varmistamaan parhaat lannoitustulokset metsällesi nopeasti ja helposti.

TEKSTI HELI SATULI KUVAT ECOLAN

Helikopterilla tehtävät lentolannoitukset onnistuvat ympäri vuoden joka kasvu­ vaiheessa ja jopa ilman metsän harvennusta.

30

METSÄN HENKI 1/18

Turvemaiden metsät kärsivät lähes aina fosforin, kaliumin ja boorin puutteesta. Tuhkalannoitus palauttaa puuston kasvuvoiman.

metsänLannoituksen vaikutukset alkavat omistaja on viime vuosina ryhtynyt lannäkyä puustossa selkeästi viimeistään noittamaan metsiään. Eikä ihme. viidessä vuodessa. Latvuston pinta-ala ”Metsänlannoituksessa sijoitetun pääkasvaa ja heikot neulaset korjaantuvat oman tuotto on metsästä ja maaperästä vihreiksi ja elinvoimaisiksi. Sen jälkeen riippuen 10–20 prosenttia”, toteaa Jyri alkaa puiden paksuuntuminen. Lannoitus Schildt, UPM:n metsänhoitopäällikkö. lisää puun määrää ja erityisesti arvokkaan Turvemaat ovat usein erityisen kiitoltukkipuun osuus puustosta kasvaa nolinen lannoituskohde, sillä ne kärsivät peasti. Kun kasvatetaan tukkia, kasvatelähes aina ravinteiden taan samalla laatua. Puiden puutteesta. järeytyessä myös oksatonta ”Mitä suurempi ravinpintapuuta syntyy nopenepuutos, sen kannatammin kuin ilman lannoitavampaa on lannoitus. tusta. Metsänomistajalle ”Mitä suurempi Turvemailla tuhkalantämä tarkoittaa korkeampia ravinnepuutos, noitus tuottaa 20–40 hakkuutuloja seuraavassa sen kannatta­ vuoden aikana jopa 80 hakkuussa. kuutiota lisää puuta per ”Turvemaiden lannoivampaa on hehtaari”, kertoo Schildt. tus lyhentää kiertoaikaa ja lannoitus.” metsänomistaja saa näin Tuhkalla tuottoja tuloja metsästään aikaisemJYRI SCHILDT vuosikymmeniksi min”, summaa Schildt.

Turvemaiden tuhkalannoituksen vaikutusaika on poikkeukselliPaksuturpeisissa paras hyöty sen pitkä.

Tuhkalannoitus on Ecolanin Suvannon ”Tuhkalannoitus vaikuttaa keskimäämukaan ravinnepaketti, joka sisältää tasarin 30 vuotta, joskus jopa puoli vuosisapainoisesti puuston tarvitsemia ravintotaa. Lannoituksen sijoitusajaksi kannataineita kuten fosforia, kaliumia ja booria. taakin laskea useita vuosikymmeniä, että Juuri näistä turvemailla on eniten pulaa. arvonnousu saadaan kokonaan talteen”, Tuhka sisältää myös paljon kalsiumia, huomauttaa Ecolan Oy:n palvelupääljoka vähentää maan pintakerroksen haplikkö Heikki Suvanto. Ecolan huolehtii pamuutta ja vapauttaa näin ravinteita UPM:n lentolannoituksista ja valmistaa puiden käyttöön. Lannoiterakeet liukenelannoitteita kiertotalouden periaatteiden vat maahan ja sitoutuvat nopeasti puusmukaisesti Suomessa syntyvästä voimatoon eivätkä huuhtoudu maaperään ja velaitostuhkasta. sistöihin. Tuhkalannoituksesta on eniten YHÄ USEAMPI SUOMALAINEN

VIISI SYYTÄ VALITA LANNOITUS Lannoituksen hyötykustannussuhde hakee vertaistaan: sijoitetulle rahalle kertyy turvemetsissä tuhkalannoituksella 10–15 prosentin ja kivennäismailla kasvatuslannoituksella 15–20 prosentin vuosikorko.

UPM Metsänlannoituksen palvelupaketti tekee lannoituksesta metsänomistajalle helppoa.

Puusto tervehtyy, kasvu nopeutuu ja järeän tukin määrä lisääntyy.

Metsän ulkonäkö elävöityy, marja- ja sienisadot paranevat.

Positiivinen hiilijalanjälki.

hyötyä, kun turpeen paksuus ylittää puoli metriä. Tällöin juuret eivät yllä ottamaan ravinteita kivennäismaasta, vaan kaikki saadaan turpeesta. Otollisimpia kohteita ovat mänty- ja kuusivaltaiset metsät.

31

METSÄPALVELUT | Tuhkalannoitus

Tuhkalannoituksen vaikutusaika on turvamailla huomattavasti kivennäismaita pitempi, jopa 50 vuotta.

Tuhkalannoitusta voidaan käyttää terveyslannoituksena myös moniongelmaisten entisten pelto- ja laidunmaiden puuston tervehdyttämisessä tai turvetuotantoalojen metsittämisessä.

Joustavasti kaikenikäisiin metsiin

”Turvemailla on huolehdittava vesitaloudesta eli metsät on kunnostusojitettava mielellään jo ennen lannoitusta tai viimeistään heti sen jälkeen”, muistuttaa Schildt.

Tuhkalannoituksen voi toteuttaa lento- tai maalevityksellä. Maalevitykset voidaan hoitaa talvikaudella, kunhan metsässä on kantavat väylät, mitä pitkin liikkua. Ihanteellisin ajankohta on Schildtin mukaan heti harvennushakkuun jälkeen samana talvena. Lentolevityksen ehdoton vahvuus on puolestaan sen joustavuus, sillä levitys onnistuu lähes ympäri vuoden. Lentolevityksen voi toteuttaa joka kasvuvaiheessa ja jopa ilman harvennusta kaiken ikäisiin metsiin, taimikot mukaan lukien. ”Oli levitystapa kumpi tahansa, tuhkalannoitus on sijoitus, joka kannattaa varmasti”, toteaa Schildt.

32

METSÄN HENKI 1/18

TUKEA TARJOLLA omia metsiään säännöllisesti jo yli 15 vuoden ajan. ”Pitkäaikaisen kokemuksen ja osaamisen ansiosta asiantuntijat osaavat neuvoa oikean lannoitteen, lannoitustavan ja ajankohdan niin, että lannoituksesta saadaan paras hyöty”, kertoo metsäpalveluiden tuotepäällikkö Elise Hovi UPM:ltä.

UPM Metsänlannoituksen palvelupaketilla lannoittaminen on tehty metsänomistajalle helpoksi. ”Kokonaispaketti sisältää kaiken. Metsänomistajan tarvitsee vain ilmaista kiinnostuksensa metsänlannoitukseen. Me hoidamme loput”, Hovi kuvailee.

Lannoituksia on kolmea eri tyyppiä. Turvemaiden tuhkalannoitusten lisäksi kivennäismaille tehdään kasvatuslannoituksia ja ravinnehäiriöistä kärsiville maille terveyslannoituksia, joissa maaperän ravinnetasapaino korjataan kuntoon. Terveyslannoitukseen on mahdollista saada valtion kestävän metsätalouden tukea eli niin sanottua kemera-rahoitusta. UPM kartoittaa mahdollisuuden tuen saamiseen ja tekee myös hakemuksen ja toteutusselvityksen metsänomistajan puolesta. Tuen metUPM ON LANNOITTANUT

sänomistaja saa suoraan tililleen.

Myös turvemaiden tuhkalannoituksille myönnetään tietyin edellytyksin tukea. Hovi muistuttaa, että UPM:n kumppanuusasiakkaat voivat käyttää puukaupoista saatavia bonuksia lannoituspalveluun. ”Ja harvennuksen puukauppatuloista on vaivatonta sijoittaa osa metsänlannoitukseen”, Hovi vinkkaa.

Lannoituspalvelun hinta vaihtelee 250–580 euron välillä hehtaarilta kohteesta riippuen. Kulut metsänomistaja voi vähentää metsätalouden verotuksessa. Lannoitteen levityksen hoitavat UPM:n sopimusyrittäjät ja ne toteutetaan joko maalevityksinä tai lentolannoituksina helikopterilla. ”Moni arkailee turhaan lannoittamista. Harvoin löytyy niin pientä metsää, ettei sitä kannattaisi lannoittaa”, rohkaisee Ecolan Oy:n palvelupäällikkö Heikki Suvanto.

Suvanto suosittelee kysymään UPM:n metsäasiantuntijalta vaihtoehtoja. Yksi ratkaisu ovat yhteislevitykset. Jo hehtaarin kokoisen metsän lannoitus on taloudellisesti kannattavaa, kun mukana on samalla levityskerralla useita metsäpalstoja.

Laki & asiantuntija

Miten metsälahjavähennyksen verovuosi määräytyy?

LAURA VESA

T

uloverolaissa säädetty, metsätalouden pääoma­ tulojen verotuksessa sovellettava metsälahja­ vähennys tuli voimaan 1.1.2017. Metsälahjavä­ hennyksessä on pelkistetysti kyse siitä, että lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla metsää lahjaksi saaneelle henkilölle muodostuu maksamansa lahjaveron pe­ rusteella tietyin edellytyksin vähennyspohja, jota on mahdollista hyödyntää seuraavan 15 vuoden kuluessa metsätalouden pääomatulosta tehtävinä metsälahja­ vähennyksinä.

Metsälahjavähennysoikeuden muodostuminen edellyttää, että verovelvollinen on maksanut lahjana saamastaan metsästä määrätyn lahjaveron. Lahjavero­ ilmoituksen antaminen tai lahjaveropäätöksen saami­ nen eivät vielä merkitse veron suorittamista. Näin ollen oikeus metsälahjavähennykseen syntyy vasta sille vero­ vuodelle, jona lahjavero suoritetaan. Jos metsälahjasta määrätty lahjavero jaksottuu siten, että maksuerät koh­ dentuvat useamman kalenterivuoden ajalle, muodostuu metsälahjavähennyspohjaa muidenkin vähennysoikeu­ den edellytysten täyttyessä jo sille kalenterivuodelle, jonka aikana ensimmäinen lahjaveron maksuerä mak­ setaan. Jos loput saman lahjan maksuerät maksetaan seuraavan kalenterivuoden puolella, päivitetään metsä­ lahjavähennyspohja maksetun lahjaveron yhteismäärän perusteella lasketuksi.

Jos metsälahjasta määrätyn lahjaveron maksuerien eräpäivät ajoittuvat lahjan saamista seuraavan kalente­ rivuoden puolelle, voi metsälahjavähennyspohjan muo­ dostumista verottajan ohjeen mukaan tarvittaessa jou­ duttaa maksamalla lahjaveropäätöksellä määrätyt verot heti lahjan saantivuoden aikana ennen eräpäiviään.

Lahjaveron suorittamisajankohtaa voi pyrkiä aikaista­ maan myös antamalla lahjaveroilmoituksen mahdolli­ simman pian metsälahjan saamisen jälkeen. Lahjavero­ ilmoitus on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta.

Vähennysoikeuden ja puun myyntitulon jaksottumi­ sessa sudenkuoppa voi yllättää metsälahjan saajan. Jos metsälahjan saaja saa puun myyntitulon pankkitililleen siten, että lahjaverojen maksu jaksottuu puukaupasta saadun maksun jälkeen vasta seuraavalle verovuodelle, tällaisesta puun myyntitulosta ei voi tehdä metsälahja­ vähennystä, koska vähennyspohja muodostuu vasta sille verovuodelle, jona lahjavero maksetaan.

ESIMERKKI: Juuso sai syksyllä 2017 Jämsässä sijaitse­ van 60 hehtaarin metsätilan lahjana äidiltään. Verot­ taja ei toimittanut lahjaverotusta vuoden 2017 aikana.

Mikäli metsälahjansaaja Juuso olisi saanut puukaupasta puun myyntituloa vuonna 2017, hän ei olisi voinut vaa­ tia verovuodelta 2017 metsälahjavähennystä. Metsälah­ javähennysoikeutta ei ollut vielä muodostunut, koska lahjaveroa ei ollut maksettu vuoden 2017 puolella.

Metsälahjavähennystä tulee vaatia ennen verovuo­ delta toimitettavan verotuksen päättymistä. Käytän­ nössä vähennystä vaaditaan ja selvitykset vähennyksen edellytyksistä esitetään esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä tähän tarkoitukseen osoitetulla erillisellä liitelomakkeella. Vähennystä vaatiessaan verovelvolli­ sen tulee esittää selvitys vähennyksen edellytyksistä.

Verohallinto selvittää vähennysoikeuden edellytykset ja vähennyspohjan määrän metsävähennyksen tapaan tuloverotuksen toimittamisen yhteydessä verovelvol­ lisen esittämän selvityksen perusteella, kun vähennys­ vaatimus ensimmäisen kerran tehdään. On huomattava, että metsälahjavähennys tehdään henkilökohtaisen verotuksen tasolla. Näin tapahtuu myös yhteisomistus­ tilanteissa verotusyhtymän osakkailla ja puolisoilla heidän yhteisen metsätaloutensa osalta.

HEIKKI KALVILA

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

33

METSÄINEN HARR ASTUS

POLKUJUOKSU

on nautiskelun ja urheilun välimuoto Polkujuoksu on trendikkään raikas ja vahvan perinteikäs metsäinen liikuntamuoto.

Se sopii mainiosti kaikkiin vuodenaikoihin – kunhan varusteet ovat kunnossa.

TEKSTI LOTTA VAIJA KUVA JASKA POIKONEN

rakkaan juoksuharrastuksen levittäytyminen metsäpoluille on ollut luontevaa. Mutta on polkujuoksu tuonut kilpailuhenkiselle ihmiselle yllättäviäkin tuntemuksia. ”Minulla on syvä rakkaus luontoon ja metsään. Asun pääkaupunkiseudulla, mutta olen syntynyt ja kasvanut Itä-Suomen metsien äärellä, joten en tiedä mitään ihanampaa ja mieltä virkistävämpää kuin luonnossa kulkeminen. Perheemme mökkeilee ja retkeilee paljon, mutta polkujuoksun myötä olen saanut metsän myös tärkeäksi osaksi arkeani.”

Uudet lajit ja kokeilut ovat aina viehättäneet Kettusta. Polkujuoksu kuitenkin yllätti: siinä ei oikein voi kilpailla kuin itsensä kanssa. ”Metsässä juostessaan ei voi kuin nauttia. Polkujuoksuun hurahtamiKIRSI KETTUSELLE

34

METSÄN HENKI 1/18

nen on tuonut minulle muuhunkin urheiluun rennompaa meininkiä.”

Polkujuoksulle lähdetään usein ryhmissä, hyvien ja tiettyjen polkuverkostojen ääreltä. Vaikka juoksupolut ovat enimmäkseen selkeitä, talvella niitä voi olla hankalaa hahmottaa. Kokemattoman juoksijan on mukavampaa keskittyä turvalliseen etenemiseen, kun mukana on polut tunteva kaveri. ”Jo turvallisuussyistä – eksymisen tai liukastumisen varalle – juoksukaveri on hyvä olla aina lenkeillä mukana. Varusteista tärkein on kunnon kengät: askeleisiin pitää voida luottaa. Nastalenkkarit ovat jäisessä maastossa hyvät, muuten pärjää maastolenkkareilla. Reppuun pakataan ensiapuvälineet, juomaa ja pitemmille lenkeille pientä evästä.”

Lajiin kuuluu, että välillä pysähdytään nauttimaan maisemista ja metsän tunnelmasta. Vaikka metsäinen maasto on asfalttiviidakkoa vaativampaa, luonnonrauha ja aistinautinnot saavat kilometrit taittumaan helpommin. Kirsi kuvaileekin polkujuoksua nautiskelun ja urheilun välimuodoksi. Pitkästä metsälenkistä saa kuulemma puhtia kokonaiseksi työviikoksi. ”Kivet, juurakot, kalliot ja maastonmuodot vaativat tarkkaavaisuutta ja täydellistä keskittymistä. Ei siinä jää tilaa muille ajatuksille.

Luonnon rauha ja seesteisyys siirtyvät omaan mieleen. Ja ainakin minulle energiaa virtaa nimenomaan metsästä, vastaavaa en saa muunlaisilta lenkkipoluilta.”

Lue lisää polkujuoksun harrastamisesta, tapahtumista ja harrastusporukoista www.trailrunning.fi www.suomenlatu.fi

KIRSIN VINKIT POLKUJUOKSUUN Aloita tutuilta tai merkityiltä poluil­ ta. Ota mukaasi uuteen paikkaan aina kartta tai kaveri ja lisäksi pieneen reppuun ensiaputarvik­ keet, evästä ja puhelin.

Etene oman kuntosi ja vauhtisi mukaan. Muista, että maastossa juokseminen vaatii totuttelua ja taidot kehittyvät pikku hiljaa.

Lähde yhteislenkeille. Yhteislenk­ kejä on tarjolla kaikenvauhtisille juoksijoille. Ryhmässä oppii ja tu­ tustuu uusiin alueisiin turvallisesti.

Pukeudu sään mukaan. Voit aloit­ taa harrastuksen tavallisilla lenkki­ tossuilla, mutta mikäli innostut lajista, kannattaa hankkia polku­ juoksukengät.

Kuuntele, katsele ja nauti. Kerää treeneissä elämyksiä ja iloisia metrejä.

35

Puukauppaa

SINUN TAHTIISI Tee puukauppaa missä ja milloin sinulle parhaiten sopii – vaivattomasti verkossa. Kun teet puukaupan sähköisenä 30.4. mennessä, saat 250 euron etusetelin metsänhoitotöihin.

Tutustu sähköiseen puukauppaan ja tee kaupat osoitteessa www.upmmetsa.fi/puukauppaverkossa

250 €:n etuseteli metsänhoitotöihin!

UPM METSÄ