Vaasan yliopistolehti 2/2015
Kirjailijan tulkki 8 Sähköauton kyydissä 12 Onko yliopisto-opinnoista hyötyä työuralla? Entiset opiskelijat kertovat. 22 Kalakämppien lintutarkkailija
2/2015
2
VOX CORDIS 2 / 2015
22 ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään”
2 / 2015 Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Tiina Ramsila Taitto C2 Advertising Paino Fram Oy
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Katja Lösönen
Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.
Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi
Teema 2 / 2015:
Alumnit
4 5 6 8 11 12 18 20 22 24 26 29 30 31 32 34 35
27 Oolannin sotaa Palosaarella
Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi? Pääkirjoitus Uutisia Missä mennään, sähköauto? Lahjoitukset auttavat yliopistoa menestymään Tutkinto taskussa – entä sitten? Kääntäjä on kirjailijan tulkki Vihreämpi tulevaisuus auringon avulla Harmaapäätikan matkassa Johtoajatus Parviälyllä paremmaksi Minun kampukseni Kolumni Well done Oolannin sotaa Palosaarella Muistatko? Sarjakuva
6 Nähdään Senaatintorilla
uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/UniVaasa uva.fi/linkedin youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa
4
VOX CORDIS 2 / 2015
Käytäviltä kuultua
Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi? Yliopiston opiskelijat ja henkilökunta vastasivat:
Neljän lapsen hoitaja Ruohonleikkaaja Kasvimaan kitkentä Kaupan jouluinventoinnissa avustaminen Sanomalehtien viikonloppujakaja Hampurilaisravintola Kaivoksela Pihan viheralueet ja kivityöt Ruokakauppa, hyllytys Kartanoravintola Koiranulkoiluttaja Rappusiivooja Paikallinen sulkapalloseura Siivouspalvelu Varhaislehdenjakaja Kirjojen hyllyttäjä kirjastossa Kauppapuutarhan puutarha-apulainen På tidning som städare Siivooja sairaalan päiväkodissa Hoidin kotona siskoa ja hänen luokkakaveriaan kesällä Kunnan piha- ja puistotyöntekijä Pesulatyöntekijä Elokuvateatterin lipunmyyjä Leikkikenttäohjaaja Leirintäalueen vartija Pakkaaja
Entä sinun?
VOX CORDIS 2 / 2015
Pääkirjoitus
Yliopisto antaa voittajan asenteen P.S. Seuraathan jo blogejamme: uva.fi/blogit
Juttelimme töissä siitä, miten kukin on pystynyt hyödyntämään omia yliopisto-opintojaan urallaan. Kovin tyytyväiseltä väki vaikutti saamaansa oppiin.
Nyt jos koskaan yhteiskunta tarvitsee heitä, jotka osaavat katsoa toisin silmin. Niitä, jotka kyseenalaistavat, epäilevät ja kieltäytyvät ottamasta asioita itsestäänselvyytenä. Miksi teemme näin? Entä jos asia olisikin noin?
Taisin itse olla ainoa, joka mietti hiljaa mielessään: Koko viestintämaailma on pyörähtänyt päälaelleen sitten opiskeluaikojeni. Nykyään ei ole kauheasti hyötyä siitä, että osaa näppärästi vaihtaa värinauhan kirjoituskoneeseen, ja ylevä ”objektiivinen tiedonvälitys” on vain sanahelinää twittereiden, snapchatien ja youtubejen maailmassa.
Tulevaisuudentutkijat esittelivät jokin aika sitten ammatteja, joita ei vielä ole olemassakaan eikä niihin ole täsmäkoulutusta. Tulevaisuuden todennäköisin pärjääjä omaksuukin laajan yleissivistyksen, hoksaa heikot signaalit ja hankkii täydennyskoulutusta tarpeen mukaan.
Sitten tajusin, että maailman muuttumiselle ei kukaan voi mitään, mutta asenteelle voi. Muutoksen edessä jokaisella on valittavanaan kaksi tietä: ahdistunut turhautuminen tai uteliaan innokas suhtautuminen uuteen. Olen kiitollinen akateemisesta koulutuksestani, joka antoi eväät katsella maailmaa laajemmin ja suhtautua muutoksiin rakentavasti: ei ongelmina vaan mielenkiintoisina haasteina. Elinikäinen oppiminen on itsestäänselvyys.
Vaasan yliopisto aikoo tänä vuonna kirkastaa itselleen sen, mitä ”liiketoimintaorientaatio” konkreettisesti tarkoittaa opetuksessa ja tutkimuksessa. Haluamme olla edelläkävijöitä poikkitieteellisessä ajattelussa, sillä uskomme siitä olevan ehdottomasti hyötyä tulevaisuuden maailmassa. Ei voi olla haitaksi, että terveysalan johtaja ymmärtää myös kansantalouden lainalaisuudet tai diplomi-insinööri osaa jalostaa osaamisensa menestyväksi kansainväliseksi bisnekseksi.
Olisihan kauheaa, jos mikään ei kehittyisi. Tuhertaisimme vieläkin mustepullojen ja sulkakynien kanssa ja katsoisimme valtakunnan ainoalta kanavalta mustavalkoisia, rakeisia uutisia puoli yhdeksältä. Paljon hauskempaa on jutella skypellä maapallon toiselle puolelle ja lukea viimeisimmät uutiset tuoreeltaan puhelimesta.
Ennen kaikkea haluamme, että opiskeluaikana syntyy oppimisen nälkä ja ilo loppuelämäksi. Aina tarvitaan niitä, jotka eivät lamaannu muutoksiin, vaan saavat haasteista uutta virtaa. Niitä tulevaisuuden menestyjiä.
Maria Mäkelä Viestintäpäällikkö
5
6
VOX CORDIS 2 / 2015
Uutisia
Mentorit tukevat opiskelijoita matkalla työelämään
Sote-koulutusta Helsingissä Vaasan yliopisto ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ovat sopineet sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelman käynnistämisestä ja toteutuksesta Helsingissä. Opiskelijat valitaan syksyllä 2015, ja koulutus alkaa vuoden 2016 alussa. Kaksivuotinen maisteriohjelma johtaa hallintotieteiden maisterin tutkintoon. Vaasan yliopisto vastaa maisteriohjelman sisällöstä, toteutuksesta ja opiskelijavalinnasta. Opiskelijat ovat yliopiston varsinaisia tutkinto-opiskelijoita.
Vaasan yliopisto on lähtenyt mukaan Suomen Mentorit ry:n toimintaan. Suomen Mentorit tarjoaa valmistumassa oleville ja vastavalmistuneille korkeakoulutetuille nuorille työnhaun tueksi kokeneita työelämän osaajia, mentoreita. Ohjelmaan osallistuvat mentorit ovat Vaasan seudulla toimivia työelämän ammattilaisia, joilla on vähintään kymmenen vuoden työkokemus. Työuransa alussa olevat korkeakouluopiskelijat ja vastavalmistuneet, aktorit, saavat mentorilta tukea omiin uravalintoihinsa. Mentori sparraa työnhaussa ja tukee verkostoitumisessa. Häneltä saa vastauksia työelämään liittyviin kysymyksiin ja mahdollisuuden testata omia näkemyksiään. Vaasan yliopiston kokeiluun valittiin mukaan kahdeksan mentori-aktori-paria. Myöhemmin toimintaa on tarkoitus laajentaa. Suomen Mentorit ry:n kotisivut:
www.suomenmentorit.fi
Nähdään Senaatintorilla! Vaasan yliopisto on mukana suuressa Pop-up Pohjanmaa -tapahtumassa Helsingin Senaatintorilla ja sen ympäristössä 11.– 13.6.2015. Voit tulla juttelemaan kanssamme ja juoda Sweet Vaasa -kahvit Vaasan yliopiston omassa kahvilassa tai tulla kuuntelemaan ajankohtaisia tiedeaiheisia keskusteluja Helsingin yliopiston Tiedekulmaan. Opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnian kontissa Vaasan yliopisto sekä ammattikorkeakoulut VAMK ja Novia kertovat tekniikan AMK- ja diplomi-insinöörikoulutuksesta Vaasassa. Tule kokeilemaan tuulivoiman melunmittausdemoa! Tiedekulmassa keskustellaan Vaasan yliopiston tutkijat haastavat pääkaupunkiseudun tutkijoita ja asiantuntijoita Tiedekulman paneelikeskusteluissa perjantaina 12.6. klo 12–16. Aiheina ovat mm. Suomen energiaomavaraisuus, maakuntayliopistojen asema, organisaatiomuutokset sekä kulutuksen kohtuullistaminen.
Alumnipäivällinen Vaasan yliopiston entiset opiskelijat tapaavat toisensa Restaurant Pörssissä torstaina 11.6. klo 18.00 alkaen. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Vaasan yliopistosta, Vaasan korkeakoulusta ja Vaasan kauppakorkeakoulusta valmistuneille. Tilaisuuden ohjelma sisältää yliopiston puheenvuoroja, kolmen ruokalajin illallisen juomineen sekä vapaata yhdessäoloa ja seurustelua. Ilmoittauduthan tilaisuuteen 5.6. mennessä osoitteessa uva.fi/alumnit. Illalliskortin hinta alumniksi rekisteröityneille on vain 60 €, muille 80 €. Tavataan Senaatintorilla!
POHJANMAA.FI www.facebook.com/pohjanmaaosterbotten Popuppohjanmaa #PUP2015
VOX CORDIS 2 / 2015
Analyysilla voittoon Rahoituksen opiskelijajoukkue Vaasan yliopistosta voitti Suomen mestaruuden CFA Investment Research Challenge -sijoitusanalyysikilpailussa Helsingissä. Voittajajoukkueessa kilpailivat Tino Sievänen, Jaakko Sell, Anniina Helkala, Taru Pajunen ja Markus Malmi. Suomen finaali oli osa maailmanlaajuista yliopisto-opiskelijoiden kilpailua, jossa joukkueet laativat sijoitusanalyysin paikallisesta pörssinoteeratusta yhtiöstä. Ryhmien analyysityötä ohjasi sijoitusalan ammattilainen. – Kisa oli hyvin antoisa kokemus ja ehdottomasti oppimisen paikka meille kaikille. Vaikka kilpailu oli opintojen ohessa erittäin työläs, se antoi hyvän kuvan analyytikon työtehtävistä, kertoo Tino Sievänen. – Kisan voittaminen oli aika huikea juttu, varsinkin kun olemme ensimmäinen joukkue Vaasan yliopistosta, joka on sen voittanut, Jaakko Sell pohtii.
Kuvassa (vas.): Jaakko Sell, Anniina Helkala, Taru Pajunen ja Tino Sievänen.
Minä ja tiede -luennot jatkuvat syksyllä Minä ja tiede -yleisöluennoilla pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa klo 18 alkaen. Vapaa pääsy, tervetuloa! Ti 19.5. Seinäjoki ja to 21.5. Vaasa Professori Tommi Lehtonen: Mikä on tiedettä, mikä huuhaata? Mistä sen voi tietää? *** KESÄTAUKO ***
22.9. Seinäjoki 24.9. Vaasa 20.10. Seinäjoki 22.10. Vaasa 17.11. Seinäjoki 19.11. Vaasa 8.12. Seinäjoki 10.12.Vaasa
uva.fi/minajatiede
Mika Palosaari yhteyspäälliköksi Vaasan yliopiston yhteyspäällikkönä on aloittanut 9.4.2015 alkaen KTM Mika Palosaari. Hän on työskennellyt vuodesta 2001 lähtien Wärtsilä Finland Oy:ssä, viimeksi globaalissa resursointitiimissä. Sitä ennen hän on työskennellyt pitkään asiakaspalvelun ja myynnin tehtävissä. Yhteyspäällikön työnkuvaan kuuluvat mm. varainhankinta, yhteiskuntasuhteiden koordinointi ja kehittäminen sekä alumnitoiminta.
7
8
VOX CORDIS 2 / 2015
Tutkimus Teksti VIRPI JUPPO Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI
Sähköauton voimanlähteenä toimii sähkömoottori, jonka käyttämä energia on varastoitu akkuihin. Sähköauto on yksi vaihtoehto, kun mietitään ratkaisuja suurkaupunkien huonoon ilmanlaatuun, maapallon öljyvarojen vähenemiseen ja ilmaston lämpenemiseen. Sähköautot ovat ajossa päästöttömiä ja niiden tuottamat päästöt riippuvat siitä, miten auton käyttämä sähköenergia on tuotettu.
Professori Kimmo Kauhaniemen tutkimusryhmä tutkii sähköautoja sähköverkkojen näkökulmasta. Kauhaniemi pääsi itse ensimmäistä kertaa hiljaisen sähköauton rattiin.
Istumme professori Kimmo Kauhaniemen kanssa Nissan LEAFssa. Ei kuulu moottorin pärinää. Sähköauton äänimaailma on selkeästi erilainen kuin bensakäyttöisen auton. Vain auton renkaista ja tuulesta tuleva ääni kertovat auton olevan liikkeellä. Kaarramme Vaasan Kivihaassa huoltamon pihaan, jossa on sähköautojen pikalatauspiste. Fortumin ylläpitämän latauspisteen sähköenergia on tuotettu kokonaan uusiutuvien energianlähteiden avulla. Tyhjien akkujen lataaminen kestäisi 30 minuuttia. – Sähköauton voi periaatteessa ladata mistä tahansa pistorasiasta. Järkevää se ei tietenkään ole, koska tällöin lataus kestää jopa kahdeksan tuntia eivätkä peruspistorasiat ole tähän suunniteltukaan, Kauhaniemi kertoo. Pätkiikö verkko? Kauhaniemi johtamassa Älykkäät sähköjärjestelmät -tutkimusryhmässä selvitetään, mitä sähköautojen yleistyminen merkitsee sähköverkolle. Tutkimusryhmässä selvitetään simulointien avulla sähköajoneuvojen lataamisen vaikutuksia sähköverkkoihin. Tutkimus on osa Tekesin EVE-ohjelmaa. Useiden sähköautojen yhtäaikainen lataaminen voi rasittaa merkittävästi sähköverkkoa. Pätkiikö verkko?
Missä mennään,
– Tilanne näyttää hyvältä. Sähköautojen lataus ei tutkimustemme mukaan vaikuta sähköverkon toimintaan. Latausten älykkäällä ohjauksella voidaan epätasaista kuormitusta jakaa ja näin minimoida vaikutukset verkkoon.
sähköauto?
Pohjanmaalla sähköautojen latauspisteitä on vielä harvassa. Uusien latauspisteiden perustaminen on kustannuskysymys, ja myös kansallinen energiapolitiikka vaikuttaa. Kauhaniemen mukaan valtio ei ole tukenut riittävästi sähköajoneuvoja ja infrastruktuuria.
Jäämmekö tienposkeen? Pitääkö akut ladata? Pätkiikö sähköverkko? Ainakaan moottorin pärinä ei haittaa. Professori ja toimittaja testasivat sähköautoa.
VOX CORDIS 2 / 2015
Auto kiihtyy nykimättä ja pehmeästi.
E
Vaasan yliopistossa sähköajoneuvoihin liittyvä tutkimus käynnistyi jo päättyneessä valtakunnallisessa EVELINA-testiympäristössä, jossa tutkittiin sähköajoneuvoja, niiden vaikutusta liikenteeseen ja sähkönjakeluun sekä myös huolto- ja palvelutoimintoja.
E
Tutkimus jatkuu nyt sähköisiin hyötyajoneuvoihin keskittyvään ECV-hankekokonaisuuteen sisältyvässä eCharge-projektissa, jossa tarkastellaan sähköajoneuvoja erilaisissa toimintaympäristöissä. Tutkimuksen painopiste on ajoneuvojen latausjärjestelmissä ja niiden toiminnassa osana sähköverkkoa.
E
Kaksivuotiseen Tekesin rahoittamaan hankkeeseen osallistuu neljä tutkimuslaitosta ja viisitoista yritystä.
E
Tavoitteena on kehittää sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvää liiketoimintaa suomalaisissa yrityksissä. Tavoitteena on myös riittävän suurien testiympäristöjen käyttöönotto ja osallistuminen alan standardien kehittämiseen.
10
VOX CORDIS 2 / 2015
Tutkimus
Jatkoa sivulta 8
Sähköautolle vaihtoehtona ovat muun muassa vety- ja biokaasuajoneuvot. Ajoneuvojen valmistajatkaan eivät ole vielä valinneet, mitä tekniikkaa kehitetään. Sähköajoneuvot toimisivat hyvin myös esimerkiksi kaivoksissa ja satamissa, joissa etäisyydet ovat lyhyitä ja päästöttömyys on iso etu. – Esimerkiksi sähköbussien akut voivat toimia sähköverkon kannalta myös tilapäisenä energiavarastona, Kauhaniemi muistuttaa. Ostaisinko sähköauton? Sähkömoottorilla varustettu auto kiihtyy nykimättä ja pehmeästi. Automaattivaihteisen auton huippunopeus on 144 kilometriä tunnissa. Sitä emme kuitenkaan testaa. Auton ostajalle ratkaiseva tekijä on se, kuinka pitkälle yhdellä latauksella pääsee. Kau-
haniemen työmatka on nelisen kilometriä, joten tämän auton akuilla edestakaisia matkoja voisi tehdä noin 50. – Voisin harkita sähköauton hankintaa, kunhan tekniikka vielä tästä kehittyy, ensimmäistä kertaa sähköautoa ajava Kauhaniemi toteaa.
Pohjanmaalla sähköautojen latauspisteitä on vielä harvassa.
Autoliike Lähdemäen automyyjä Jere Lähdemäki kertoo testiajossa olevan sähköauton hinnaksi noin 40 000 euroa. Nissan LEAFia on Suomessa myyty noin sata. – Akkujen käyttökapasiteetin kasvu ja autossa käytettävän teknologian hinnan alentuessa uskon, että sähköautot houkuttavat jatkossa etenkin ympäristötietoisia kaupunkilaisia, sanoo Lähdemäki.
Jatkoa sivula 8
Matka jatkuu. Pysähdymme liikennevaloihin, emmekä edelleenkään kuule, onko auton moottori päällä vai ei. Pääsisimme tällä latauksella ainakin Raippaluotoon ja takaisin, viitisenkymmentä kilometriä.
Tue meitä – menestytään yhdessä!
Varainhankintakampanja jälleen käynnissä. uva.fi/varainhankinta facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityofVaasa twitter.com/univaasa instagram.com/univaasa
VOX CORDIS 2 / 2015
Teksti VIRPI JUPPO
Lahjoitukset auttavat yliopistoa menestymään Yliopiston varainhankintakampanja on käynnissä 2014–2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee yliopistojen varainkeruuta myöntämällä kolminkertaisen vastinrahan yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan.
Edellinen lahjoituskampanja onnistui erinomaisesti, ja yliopisto on saanut paljon hyvää aikaan sijoitusten tuotolla, joka käytetään suoraan tutkimuksen ja opetuksen hyväksi. Tuotto kohdennetaan tiedekuntarajat ylittäville painoaloille: johtaminen, energia, rahoitus ja monikielisyys.
Lahjoituksia aiemmalla varainkeruukaudella
Sijoitusvarallisuuden arvo noin
5,3 M€
30 M€
Sijoitukset tehdään hallituksen vahvistaman sijoituspolitiikan mukaisesti.
Sijoitustoiminnan tuotto
2,14 M€ vuonna 2014
Tuottojen käytöstä päättää yliopiston hallitus osana vuotuista toiminnan suunnittelua.
Kehittämiskohteita vuonna 2015 ovat mm. profiloituminen liiketoimintaorientoituneena yliopistona, kansainvälistyminen, energialaboratorio sekä yliopistokeskusyhteistyö.
Uusi varainhankintakampanja on käynnistynyt: Evald ja Hilda Nissin Säätiö lahjoitti yliopistolle miljoona euroa.
1 M€
Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdentaa suoraan tietylle alalle.
11
12
VOX CORDIS 2 / 2015
Koulutus
Tutkinto taskussa – entä sitten?
Mihin yliopistosta valmistuu? Tarvitseeko tenttikirjan tietoa ikinä missään? Vaasan yliopiston viestinnän, kauppatieteiden, hallintotieteiden ja tekniikan entiset opiskelijat kertovat, onko opinnoista ollut hyötyä heidän työurillaan.
Teksti TIINA RAMSILA
– Kieli on minun työkaluni. Arvasitko, että näin toteaa viestintätieteilijä? Talouselämä- ja Fakta-lehtien uutispäällikkö Ninni Myllyoja tarvitsee yliopistossa hankkimaansa kieli- ja talousosaamista joka päivä.
Talousasiat selvällä suomella
– Työni on juttuvirran ylläpitämistä. Huolehdin toimitustyön prosessista, eli siitä, että taittajilla on valmiita juttuja lehteen, toimittajat pitävät kiinni deadlineista ja heillä on juttuja kirjoitettaviksi. Välitän juttuvinkkejä, ideoin ja jaan aiheita, editoin ja katson että valmis juttu on kunnossa. Kirjoitan myös juttuja. Päätoimittajalla on juridinen ja muodollinen vastuu, minulla käytännön vastuu Kielitiede editoijan apuna Myllyojalle yliopisto-opinnoista on ollut hyötyä uralla. Hän tiesi jo Vaasan yliopistoon tullessaan, että haluaa toimittajaksi. Opiskelun
aikana opintojen tarpeellisuutta tuli kuitenkin kyseenalaistettua. Esimerkiksi journalismin kursseja Myllyoja kaipasi enemmän. – Yliopisto opettaa laaja-alaista ajattelua, näkökulmien valitsemista sekä isojen tietomäärien kokoamista ja käsittelyä. Viestintätieteiden opinnoista eniten hyötyä omalla urallani on ollut kielitieteestä. Editoijan työssä ei ole tärkeintä kieliopin hallinta vaan tekstin rakenteen ja toisen kirjoittaman tekstin ymmärtäminen. Editointiakin voisi toki opettaa, mutta toisaalta ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa käsitellä juttua suomeksi.
Nykyisiä viestinnän opiskelijoita Myllyoja kehottaa harkitsemaan muitakin viestinnän ammatteja kuin toimittajan. – Toimittajiksi koulutetaan jo liikaakin nuoria. Media on murroksessa. Alalla on paljon pätkätöitä, eteneminen on vaikeaa ja palkat laskusuunnassa.
Sivuaine kauppatieteestä Tekisitkö jotakin toisin, jos aloittaisit yliopisto-opinnot nyt? – Tekisin. Opiskelisin kauppatieteitä paljon enemmän. Olisi mahtavaa, kun olisi opiskellut esimerkiksi rahoitusta pitkän sivuaineen verran. Minun opiskeluaikanani ei voinut ottaa sivuainetta toisesta tiedekunnasta, mutta suoritin paljon vapaavalintaisia opintoja kauppatieteistä. Nyt tutkintoni muodostuisi viestinnän, kauppatieteiden ja kielten opinnoista.
VOX CORDIS 2 / 2015
Uutispäällikkö Ninni Myllyoja opiskeli Vaasan yliopistossa viestintätieteitä. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1998.
Ninni Myllyoja on myös kirjailija. Hän ja Emilia Kullas ovat kirjoittaneet naisille kaksi kirjaa sijoittamisesta ja rahasta. Naiset ovat opiskelukavereita ja samaa viestinnän vuosikurssia Vaasan yliopistosta. Ystävyys on jatkunut työelämään.
Opiskelisin enemmän kauppatieteitä. – Opaskirjat ovat meidän oma harrastuksemme, vapaa-ajalla tehty työstä irronnut ns. spin-off. Naiset eivät ole Suomessa ainakaan taloudellisesti tasa-arvoisia miesten kanssa. Haluamme, että se muuttuu. Jos naisen palkkaeuro ei ole sama kuin miehen, ainakin pörssissä euromme ovat samanarvoisia. Kaikkien naisten pitäisi sijoittaa. Mukaan verkostoihin Myllyojan mielestä opiskeluaikana tärkeää on muodostaa verkostoja. Hän itse oli kaksi vuotta töissä ylioppilaskunnassa ylioppilaslehden päätoimittajana. – Verkostoissa oppii olemaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Mene mukaan ylioppilaskunnan toimintaan, sillä se on hyvä paikka harjoitella työelämää. Älä ajattele, että opiskelijatoiminta on vain tietyntyyppisille ihmisille, sillä se on avointa kaikille opiskelijoille. Opiskeluaikana rakennetaan usein myös ystävyyssuhteita, jotka kestävät koko loppuelämän. Myös ystävät ovat verkosto, johon voi yllättävissäkin työelämän tilanteissa tukeutua. Mikä työn haussa ratkaisee? – Osaaminen. Jos haluaa toimittajaksi, pitää paitsi osata kirjoittaa, myös ymmärtää asia, josta kirjoittaa, sillä se näkyy tekstissä. Nopeus on ollut tällä alalla etu aina. Se korostuu nyt etenkin verkossa.
Kuva RIITTA SUPPERI
13
14
VOX CORDIS 2 / 2015
Koulutus
Raha pyörii yliopiston opeilla Tyypillinen työpäivä alkaa aamukahdeksalta markkinauutisten seurannalla sekä globaalilla ja paikallisella aamupalaverilla. Päivä kuluu asiakasyhteyksien hoidossa ja ajatusten vaihdossa sekä yritys- ja analyytikkotapaamisissa. Markkinat menevät Euroopassa kiinni kello 18.30, ja silloin myös työpäivä päättyy. Lauri Suoninen työskentelee nimikkeellä Head of Equities and Structured Products, Finland. Hän vastaa Handelsbankenin osake-, johdannais- ja strukturoitujen tuotteiden myynnistä Suomessa. Aiemmin Suoninen on myynyt osakkeita paikallisille instituutiosijoittajille sekä Suomessa että myös 2006– 2011 New Yorkissa. – Ulkomailla työskentely laajensi näkökulmaa ja näytti, mitä kilpailu voi oikeasti olla. Rahoitusteoriasta hyötyä Suoninen opiskeli Vaasan yliopistossa rahoitusta. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1999 ja kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2001. Hän pääsee työssään varmasti hyödyntämään rahoituksen oppeja?
Kontakteja yritysmaailmaan Tekisikö Suoninen jotakin toisin, jos hän nyt aloittaisi yliopisto-opinnot? – Kurssitarjonta on monipuolista ja oli silloinkin, enkä varmaan valitsisi toisin. Tärkeää opiskeluaikana ja sen jälkeen on kattavan verkoston luominen, mihin tarvitaan erilaisia kursseja ja sosiaalisia aktiviteetteja. Mikä on Suonisen vinkki nykyisille opiskelijoille? – Yritysvierailut, työharjoittelu ja kesätyöt antavat perspektiiviä ja tukevat tulevan hahmottelemista. Kontaktien luominen yritysmaailmassa oleviin ihmisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa auttaa valinnoissa, kun opinnot lähestyvät loppuaan.
– Käytän päivittäin erilaisia rahoitusteoriaan liittyviä malleja ja hahmotelmia, liittyvätpä ne sitten arvostusmalleihin tai yksittäisten osakkeiden tuottojen kvanttipohjaiseen analysointiin. Yliopisto-opinnot ovat antaneet hyvät valmiudet oppia ammatin vaatimia erityistaitoja.
Lauri Suoninen vastaa Handelsbankenin osake-, johdannais- ja strukturoitujen tuotteiden myynnistä Suomessa.
Kuva RIITTA SUPPERI
Luo kontakteja yritysmaailmaan.
VOX CORDIS 2 / 2015
Näkemysten sovittelija Eeva Kallin opiskeluaika oli hektistä. Hän opiskeli Vaasan yliopistossa julkisjohtamista European Civil Servant -ohjelmassa ja teki samanaikaisesti myös KTM-tutkintoa pääaineena johtaminen ja organisaatiot. Työharjoittelussa Kalli oli Brysselissä ja opiskelijavaihdossa Saksassa. Tällä hetkellä Kalli on viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Energiateollisuus ry:ssä (ET). Se on suomalaisten sähkö- ja kaukolämpöalalla toimivien energiayhtiöiden elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
Kallin mielestä opinnot ulkomailla ja tulevaisuuden urasuunnitelmia palvelevat työharjoittelujaksot tuovat paljon osaamista ja konkreettista tietoa työelämästä teoriaopintojen päälle.
– Ehkä kaikkein isoin pääoma yliopistosta ovat kuitenkin ihmiset, joihin opiskeluaikana tutustuin. Osa heistä on edelleen läheisiä ystäviäni, jotkut osa hyödyllistä verkostoa, joka voi olla suureksi avuksi myös työelämässä. Verkosto eliniäksi
Kuva KATRI TAMMINEN
– Vastaan talon viestinnästä, yhteiskuntasuhteiden kehittämisestä ja koordinoinnista sekä toimin johtoryhmän jäsenenä. Työni koostuu paitsi viestintäyksikön työn suunnittelusta, budjetoinnista, johtamisesta ja hallinnollisesta esimiestyöstä, myös käytännön viestintätehtävistä, yhteiskuntasuhteiden kehittämisestä, käytännön edunvalvontatyöhön osallistumisesta sekä vaikuttajaviestinnän koordinoinnista.
– Eri näkökulmista ja sektoreista huolimatta kaikissa viimeisissä työtehtävissäni on ollut jotain yhteistä. Olen tarvinnut ennen kaikkea taitoa erilaisten näkemysten sovitteluun ja kykyä omien tavoitteiden perusteluun ja viestimiseen. Kalli suosittelee nykyisille opiskelijoille aktiivisuutta niin opintoihin, harrastuksiin kuin muuhunkin sosiaaliseen elämään liittyen.
Opit käyttöön Onko Eeva Kallin työssä hyötyä yliopisto-opinnoista? – Yliopisto-opinnot valmentavat tehokkaasti erilaisen tiedon etsintään ja jäsentelyyn valtavan datamäärän keskellä, mikä on välttämätöntä työtehtävissäni. Toki hyötyä on ollut myös monista johtamisen opintoihin liittyvistä oivalluksista ja juridisista opinnoista erityisesti esimiestyön hoitamisen kannalta.
Ennen nykyistä työtään Eeva Kalli toimi valtioneuvoston kansliassa pääministerin EU-asioiden neuvonantajana. Hän on ollut myös Brysselissä Euroopan komissiossa komissaarin avustajana ja työ- ja elinkeinoministeriössä elinkeinoministerin erityisavustajana.
Suosittelen opintoja ja työharjoittelua ulkomailla.
Eeva Kalli valmistui hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2003 ja kauppatieteiden maisteriksi työn ohessa vuonna 2008.
– Esimerkiksi ylioppilaskunnan kerhotoimintaan kannattaa lähteä mukaan. Niissä syntyvät käytännön kokous- ja neuvottelutaidot sekä laajat verkostot ovat tulevaisuudessa arvokasta pääomaa, toimii sitten millä alalla tahansa. Ja ennen kaikkea opiskeluajasta kuuluu myös nauttia tekemällä asioita, joista tykkää ja haaveilee.
15
VOX CORDIS 2 / 2015
Koulutus
Teaching
Photo ESA-PEKKA PAINOKALLIO
16
became a profession Yang Liu became M.Sc. (Tech.) in Telecommunication Engineering (2002–2005) in the University of Vaasa. He continued his studies to D.Sc. (Tech.) in Industrial Management (2005–2010). – The subjects chosen have a natural connection with my previous studies and my work during the study period, plus the career I set for myself for the future.
I need teaching and research skills.
Liu’s primary work at the moment is Senior Lecturer at VAMK, University of Applied Sciences. His secondary work is a Part-time teacher (professor level) at University of Vaasa and Adjunct Professor and Visiting Professor in multiple universities. – My work on a typical day includes teaching, research and project work. The best in my job is interacting with international students and dealing with challenging research and projects. In my work I need especially teaching and research skills.
JOKA
“The best in my job is interacting with international students”, says Yang Liu, Senior Lecturer at VAMK.
Strateginen johdon laskentatoimi
Johtajana kasvaminen
Suosittu johtamiskoulutus käynnistyy syksyllä 2015 Vaasassa ja Helsingissä
Työkaluja strategiseen päätöksentekoon Tämä kaikkiin MBA-ohjelmiin kuuluva yhteinen moduuli käynnistyy syksyllä 2015.
uva.fi/levon/koulutus
uva.fi/mba
VOX CORDIS 2 / 2015
YLIOPISTOSI LÄHTI KYLÄILEMÄÄN.
17
Tule tapaamaan vanhoja tuttuja Helsinkiin 11.–13.6.2015
PIIPAHDA SWEET VAASA -KAHVEILLA! Löydät konttikahvilamme Senaatintorilta.
HAE ILMAINEN ALUMNIKASSI VIIHDY ALUMNIPÄIVÄLLISELLÄ. Kokoamme Vaasan yliopiston kasvatit hyvän ruoan ääreen ravintola Pörssiin alumnipäivälliselle 11.6. Lue lisää ja ilmoittaudu: uva.fi/alumnit
Sata ensimmäisenä konttikahvilalle ehtinyttä alumnia saa kassin.
Alumni
Noun, plural (əələmnəə). A former student of a particular school, college or university. Origin: mid 17th century
KANNUSTA VAASAN YLIOPISTON TUTKIJOITA. Tule Porthanian Tiedekulmaan 12.6.2015 klo 12-16 seuraamaan, kun tutkijamme haastavat pääkaupungin asiantuntijat.
– The Oxford Dictionary
Vaasan yliopiston alumnina pääset osaksi unohtumattomia hetkiä ja saat ainutlaatuisia etuja. Rekisteröidy alumniksi ja voita yliopistotuotteita: uva.fi/alumnit
POP-UP POHJANMAA SENAATINTORILLA 11.-13.6.2015
18
VOX CORDIS 2 / 2015
Alumni
Kääntäjä
on kirjailijan tulkki Teksti TIINA RAMSILA Kuva KATJA LÖSÖNEN
VOX CORDIS 2 / 2015
Kääntäjä ja tulkki Heidi Nyblom Kuorikoski muuttaa kirjailijan äänen ruotsiksi, ei voi vapaallakaan katsoa elokuvia kiinnittämättä huomiota tekstitykseen ja on mukana pin-up-ryhmässä.
Mitä muistat hyvällä opiskeluajoista?
Millaista työsi on?
Vaasa oli huippuhyvä opiskelukaupunki. Yliopisto muutti opiskeluaikanani keskustasta Palosaarelle, jossa oli hienot tilat ja ihana kampusalue. Opettajani olivat todella hyviä. Erityisesti Pohjoismaisten kielten lehtorini Inge Fagerbakk oli erittäin inspiroiva ihminen. Lisäksi meillä oli tiivis ja pieni opiskelijayhteisö, joka yhä pitää yhteyttä.
Teen kirjallisuus-, elokuva- ja asiatekstikäännöksiä etenkin suomesta ruotsiin. Asiatekstikääntäminen on vähän kasvottomampaa ja rutiinimaisempaa. Koska olen aika impulsiivinen ihminen, minulle sopivat paremmin leffat ja kirjat.
Mitä olisit kaivannut lisää? Ehkä lisää ruotsin kielen opiskelijoita, joilla olisi ollut äidinkielenä ruotsi. Me olimme superpieni ryhmä, ja löysinkin oman verkostoni muiden kielten ja viestintätieteiden opiskelijoista. Miten sinusta tuli kääntäjä? Halusin opiskella äidinkieltäni, koska rakastan kirjoittamista ja kielen käyttämistä. Tarkoitukseni ei ollut tulla kääntäjäksi, mutta huomasin jossakin vaiheessa, että kääntäminen on mukavaa ja että ruotsin ja suomen kielen opiskelijalle se voisi olla mahdollinen työ. Viimeistään tulkkaus vei minut mennessään.
Kirjallisuuskääntäminen on pitkä prosessi, jossa minä ja kirjailija olemme tiiviisti yhteyksissä. Käännän esimerkiksi Tiina Hietikko-Hautalan kirjoja ja olen ajan myötä löytänyt hänen äänensä ruotsiksi. Aaveiden Pohjanmaa -kirjan käännöksen tekeminen kahdeksasta neljään -työpäivinä kesti pari kuukautta. Kun olen saanut käsikirjoituksen, teen käännöksen, minkä jälkeen alkaa työstämisvaihe. Teksti käy tarkistuksessa kielentarkastajalla ja kirjailijalla ja tulee taas takaisin minulle muokattavaksi. Kun saan pyynnön elokuvakäännöksestä, katson ensiksi elokuvan ja sitten ryhdyn kääntämään sekä tarvittaessa ajastamaan repliikit oikeisiin kohtiin. Tähän on aikaa viikko. Sen jälkeen käännös menee kollaajalle, joka tarkistaa, että ajastus on kohdillaan ja käännös toimii. Elokuvan mukana tulee kir-
joitettu käsikirjoitus tai dialogilista, mutta se saattaa poiketa siitä, mitä elokuvassa oikeasti sanotaan, joten menen aina sen mukaan, mitä nauhalta kuuluu. Käsikirjoitus on lähinnä tukena käännökselle. Olen kääntänyt mm. amerikkalaisen Cloud Atlas -elokuvan ja tanskalaisen Jagten-elokuvan ruotsiksi. Mikä työssäsi on parasta? Vaihtelevuus. Minulla on oma yritys, joten voin valita, mitä töitä teen. Saan tehdä työkseni sitä, mistä tykkään. Hienoa olisi päästä kääntämään lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Vähän kurjaa on, että välillä on hiljaisia kuukausia, kunnes käännöstyöt tulevat kerralla ja kasaantuvat. Mitä teet vapaa-ajalla? Ulkoilen koiran kanssa metsässä, käyn Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Vaasan paikallisosaston tapaamisissa ja olen mukana Rockin’ Pin-Ups -showryhmässä. Katson myös paljon elokuvia. Tosin sitä ei voi tehdä ilman, että kiinnittää huomiota tekstitykseen. Varsinkin jos käännös on huonompi, suljen tekstityksen kokonaan.
Faktat: E E
E E
Kuka: Heidi Nyblom Kuorikoski Opinnot:: FM Vaasan yliopistosta 2002. Pääaine modersmålet svenska, sivuaineina nykysuomi ja tulkkaus. Työ: Kääntäjä ja tulkki, oma yritys Perhe: Aviomies ja kaksi tytärtä, kissat Kill-Kissi ja Findus sekä koira Svante
19
20
VOX CORDIS 2 / 2015
LevÓn-instituutti
Teksti VIRPI JUPPO
Vihreämpi
tulevaisuus auringon avulla Kotitaloudet kuluttavat sähköä, mutta voivat myös tuottaa sitä itse. Osa uusiutuvan energian lisäämisen visiosta perustuu hajautettuun pientuotantoon. Millaisia valmiuksia pientalouksilla on tuottaa sähköä esimerkiksi tuulivoimalan tai aurinkopaneelien avulla?
– Käytännössä ainoa realistinen vaihtoehto peruskuluttajalle ovat omakotitalon katolle asennettavat aurinkopaneelit, kertoo Levón-instituutin erikoistutkija Merja Pakkanen. Vihreydelle vihkiytyneet Pakkasen tutkimuksen mukaan kokemukset aurinkopaneeleista ovat olleet myönteisiä, ja lähes kaikki haastateltavat olivat valmiita suosittelemaan järjestelmää muillekin. – Laitteiden hankintaa perusteltiin ympäristöarvoilla ja sillä, että paneelit tuottavat ”ilmaista sähköä”. Toisaalta laitehankintojen pitkä takaisinmaksuaika, usein jopa 20 vuotta, ei houkuta investoimaan, Pakkanen kertoo. Suomessa sähkön hinta ostettaessa sähkömarkkinoilta on niin edullista, ettei investointi omaan sähkön tuotantoon vielä kovin laajasta houkuta, vaikka olisikin mielenkiintoa tutustua paneelien tekniikkaan. – Suuria massoja ei saada innostumaan, ennen kuin investointikustannukset alenevat ja takaisinmaksuaika lyhenee.
Investointi tulevaisuuteen
Sähköä takaisin verkkoon
Kotitalouksien valmius sähköntuottajiksi kasvaa vähitellen. Aurinkopaneelin hankinta voidaan nähdä kiinteistön arvoa nostavana tekijänä.
Kaikilla tutkimukseen osallistuneista oli mahdollisuus myös syöttää sähköenergiaa takaisin verkkoon. Ei niillä tuotoilla kuitenkaan rikastumaan pääse.
– Kohtuullinen aurinkopaneelien hankintahinta avaimet käteen -pakettina oli kuluttajien mukaan maksimissaan 4 000 euroa ja takaisinmaksuaika kymmenen vuotta. Tällä hetkellä luvut ovat kaksinkertaiset.
– Edullisinta olisi tietenkin käyttää sähkö itse, mutta kaikilla eivät aurinkoiset tunnit ja sähkökulutus käy yksiin eikä kaikilla ole mahdollisuutta siirtää sähkönkulutustaan aurinkoisiin tunteihin.
Pelkästään aurinkopaneelien sähköntuotolla ei peruskotitalous pärjää. Aurinkopaneelit ovatkin aina muita sähköntuottotapoja täydentävä mahdollisuus.
Smart Grids and Energy Markets -ohjelmassa selvitettiin muun muassa suomalaisten kotitalouksien halukkuutta aurinkosähkön pientuotantoon. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa näkemyksiään kertoivat 20 energia-alan asiantuntijaa ja 17 aurinkopaneelin omistajaa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa vajaat 200 kotitaloutta vastasi verkkokyselyyn.
– Tekniikan kehittyminen, paneelien vaivaton hankkiminen ja yleinen tiedotus sekä markkinointi lisäävät varmasti aurinkopaneelien kysyntää, energiamarkkinoita jo parisenkymmentä vuotta tutkinut Pakkanen ennustaa.
Lähde: Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat. SGEM loppuraportti: issuu.com/ cleenltd/docs/cleen_sgem_loppuraportti_digipublis
VOX CORDIS 2 / 2015
21
22
VOX CORDIS 2 / 2015
Elämän suola
Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.
Vaelluksia metsässä ilman makuupussia. Juomavettä purosta. Monen päivän retkiä saaristoon vähin eväin. Kurkien tarkkailua Söderfjärdenillä ja raportointia niiden muutosta Uumajaan. Ulkomaanmatkoja aina Skotlannista Omaniin asti. Tätä kaikkea lintuharrastus on viidenkymmenen vuoden aikana tarkoittanut Harry Seppälälle, yliopiston tietohallinnon käytönsuunnittelijalle. Hän innostui linnuista jo nuorena poikana 1960-luvulla nähtyään Kauppapuistikolla harmaapäätikan. Sen värikkyys ihmetytti poikaa ja sai hänet seuraamaan muitakin lintuja. Luonnosta kiinnostuneet nuoret kokoontuivat kirjastossa pidetyssä luontokerhossa, ja oppikoulun eläinoppi ja kasvioppi tukivat harrastusta. – Kiikari piti hommata ensimmäiseksi, Seppälä muistelee. – Luhtakerttunen oli alussa suosikkilajini. Se on vaikea tunnistaa ulkonäön perusteella, mutta ääni oli helpompi. Luhtakerttunen laulaa pääasiassa öisin. Sellainen pesi läheisen Hietalahden vedenpuhdistamon heinikossa, joten pääsin seuraamaan sen elämää hyvin läheltä. Metsäretkistä tutkimukseen Lintuharrastus on muuttunut vuosien saatossa paljon. Silti perimmäinen syy harrastukselle on pysynyt samana: maastossa silmä
lepää ja stressi poistuu. Ennen kuin Seppälä sai ajokortin, hän saattoi pyöräillä 30–50 kilometriä ”parhaiden” lintujen perässä. Silloin hän myös nukkui useita öitä kannon juurella ilman makuupussia. – Silloin retkeily ja uusien paikkojen näkeminen oli tärkeämpää kuin uudet lintulajit. Myöhemmin muutuin valikoivammaksi ja aloin hakea uusia lajeja, mikä vaati erilaisiin elinympäristöihin tutustumista. 1970-luvulla kävin paljon saaristossa, jossa yövyin vanhoissa tyhjissä kalakämpissä ja syytinkituvissa. Nykyisin liikun enimmäkseen autolla.
Yövyin vanhoissa kalakämpissä ja syytinkituvissa.
– Olen matkustanut lintujen perässä Pohjoismaissa, Kreikassa, Espanjassa, Englannissa, Skotlannissa ja Omanissa asti. Laji on muuttunut retkeilystä täsmäurheiluksi. Seppälä on seurannut Söderfjärdenin kurkimuuttoa pitkään. Kerran hänen ystävänsä näki Norrskärillä kurkien lentävän luoteeseen. Seppälä päätti selvittää, menevätkö kurjet odotusten vastaisesti Ruotsin puolelle, ja otti yhteyttä Uumajaan, jossa kurkia myös
tutkitaan. Sen seurauksena hän raportoi vuosikaudet kurkien määristä ja muuttosuunnista Uumajaan, jossa saapuvia kurkia sitten seurattiin. Nykyisin kurkien matkan edistymisestä etelään ja takaisin saadaan aivan reaaliaikaista tietoa. – Suomessa ja maailmalla on se ero, että täällä lintujen seuranta on pitkälle aktiivisten harrastajien varassa. He raportoivat havainnoistaan nettipalvelu Tiiraan, jonka perusteella eläintieteen laitoksen tutkijat seuraavat muun muassa kannanmuutoksia. Muualla ammattitutkijat tekevät samaa seurantaa kuin meillä harrastajat. USA:ssa sen sijaan eläkeläiset ovat innostuneet harrastuksesta ja käyttävät siihen paljon rahaakin. Helppo, haastava harrastus Lintuharrastus on Seppälän mukaan helppo aloittaa. – Ensiksi kannattaa opetella äänikirjoista 10–20 yleisimmän linnun laulu. Niillä pääsee jo todella pitkälle. Peippo ja pajulintu kuuluvat metsien yleisimpiin lintuihin. Lisäksi lintuja voi ruokkia omalla pihalla ja tutustua niihin siellä. Lintuja voi harrastaa ympäri vuoden, myös muuttokausien ulkopuolella. – Erityisen vaikeita tunnistettavia ovat syyspukuiset linnut, sillä linnun ulkonäkö voi muuttua kovastikin. Lisäksi on lintuja, jotka matkivat muiden lintujen ääniä. Etenkin mo-
Harmaapäätikan matkassa Teksti MIIA MÄNTYLÄ Kuva KATJA LÖSÖNEN
VOX CORDIS 2 / 2015
net yölaulajat ovat tämän takia keskimääräistä vaikeampia tunnistaa. Harry Seppälä osaa myös vastata monia kampusalueella kulkevia mietityttäneeseen kysymykseen siitä, miksi siellä on niin paljon hanhia, lokkia ja tiiroja. – Yliopiston rakennusten katoilla on soraa. Se tekee niistä erittäin houkuttelevia pesimispaikkoja lokeille ja tiiroille, jotka ovat tottuneet pesimään hiekalla. Lisäksi katoilta näkyy meri kutsuvasti. Kanadanhanhet ja valkoposkihanhet sen sijaan viihtyvät täällä siksi, että meillä on puistoa ja ne tarvitsevat avoimen elinalueen. Lisäksi ruohon sekaan istutettiin ohraa, mikä houkutteli hanhet aikanaan paikalle. Hanhet myös pitävät lyhyeksi leikatusta nurmesta. Entäpä mitä mieltä Seppälä on sanonnasta ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään?” – Se ei ole pitänyt paikkaansa enää vuosikymmeniin, kun ilmasto on lämmennyt. Tänä keväänä kiuru tuli jo maaliskuun alussa ja peipponen kuun puolivälissä.
Miksi yliopistolla on niin paljon lintuja?
23
24
VOX CORDIS 2 / 2015
Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.
Johtoajatus
Liiketoimintaorientaatio – kahle vai mahdollisuus ? Mikä tekee Vaasan yliopistosta ainutlaatuisen ja mitkä ovat sen toimintaa leimaavat ominaispiirteet? Kysymykseen vastaamista hankaloittaa se, että yliopistot ovat kansainvälisestikin tarkasteltuna muutoksessa. Onko satavuotias tutkimusyliopiston malli kulkenut tiensä päähän, kysyy muun muassa tuore The Economist -lehti. Tiedämme ainakin, että mielenkiintoiset tutkimushaasteet asemoituvat usein tieteidenvälisille rajapinnoille, että opiskelijoita on yhä vaikeampi saada samanaikaisesti luokkahuoneeseen ja että virtuaalinen opetus avaa uusia mahdollisuuksia samalla kun se kiristää kansallista ja kansainvälistä kilpailua yliopisto-opetuksessa. Toimintaympäristön kehityspiirteistä johtuen kysymystä yliopiston profiloinnista ei voi tiivistää kysymykseksi siitä, mitä tieteenaloja ja oppiaineita yliopistossa on. Ratkaisevaksi muodostuu se, miten ne kombinoituvat tutkimushankkeiksi, tutkinto-ohjelmiksi ja millaiset organisatoriset ja rakenteelliset ratkaisut mahdollistavat joustavat toimintatavat. Yliopistomme on profiloitunut liiketoimintaorientoituneeksi. Kuitenkin keskustelu on ollut vähäistä siitä, mitä tuo määrite pitää sisällään ja kuinka sen ohjaamana monitieteistä yhteisöä voitaisiin tulevaisuuteen päin luotsata. Onhan totta, että käsitteenä se yhdistyy jouhevimmin kauppatieteisiin. Mutta yliopistona me kuitenkin suuntaudumme liiketoimintaan monitieteisesti. Mitä liiketoimintaorientoitunut kielten tutkimus ja koulutus voisi sisältää? Entä mitä liiketoimintaorientoitunut julkisjohtaminen voisi olla? Voimme hyvin myös kysyä, onko
kaikki kauppatieteellinen tutkimus liiketoimintaorientoitunutta. Entä onko liiketoimintaorientoituneen tutkimuksen oltava soveltavaa tutkimusta?
nen ja rahoitus ovat myös oppiaineiden nimiä, niin energia on tunnistettavissa laajaksi ilmiökentäksi ja monikielisyys taas erilaisten toimintaympäristöjen erityispiirteeksi.
Itse olen taipuvainen näkemään liiketoiminnan enemmänkin konteksteina, joissa tuottamamme tieto ja osaaminen on potentiaalisesti hyödynnettävissä enkä välttämättä itse toimintamme kohteena. Siis ajattelen, että me tuotamme, jalostamme ja välitämme tietoa ja osaamista kaupallisten, teollisten, julkishallinnollisten ja yleishyödyllisten organisaatioiden tueksi. Näin nähtynä liiketoimintasuuntautuneisuus voi saada erilaisia täsmennyksiä ja painotuksia eri tutkimusryhmien toiminnassa, erilaisissa tutkimushankkeissa sekä eri koulutusohjelmissa.
On tärkeää, että painoalat rakentavat risteyksiä, joissa eri tieteenalat ja oppiaineet kohtaavat. Niiden tulisi toimia eri alojen tutkijoita inspiroivina tutkimushaasteina.
Mitkä globaalit haasteet innostavat Vaasan yliopiston eri tieteenalojen tutkijoita yhteisen tehtävän eteen? Alojen osaamista integroiden Johtaminen, rahoitus, energia ja monikielisyys ovat termejä, joiden kautta ydinosaamistamme ja painotustamme on pyritty paikantamaan. Näille aloille sijoitetut instituutit on tarkoitettu kehittämään tutkimusta eri tieteenalojen integroiden. Kuinka nämä instituuttien taustatermit näyttäytyvät integrointialustoina? Kun johtami-
Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tiivistänyt omat painotuksensa halukkuutena keskittyä neljän globaalin ongelman ratkaisuun. Heitä haastavat kysymykset: Poltammeko kaikki loppuun? Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä? Hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana? Annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi? Itä-Suomen yliopisto puolestaan ilmoittaa globaaleiksi tutkimushaasteikseen: Ikääntyminen, elintavat ja terveys, Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa, Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat sekä Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys. Mitkä globaalit haasteet innostavat ja sitouttavat Vaasan yliopiston eri tieteenalojen tutkijoita yhteisen tehtävän eteen? Mitkä ovat ne kehitysteemat, joihin johtamisen, rahoituksen, energian ja monikielisyyden saralla haluamme panostaa? Olisiko esimerkiksi toiminnan vastuullisuus (siis yhteiskunnallinen, taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen, ympäristöllinen jne. vastuullisuus) jotain sellaista, mihin haluaisimme sitoutua? Mielestäni olisi tärkeää herättää keskustelua myös siitä, miten nuo jäykähköt painoaloja kuvaavat termit saisivat vahvemmin tutkimustoimintaa virittävän sisällön.
VOX CORDIS 2 / 2015
Approbatureista, cum laudeista ja laudatureista opintoviikkoihin ja myöhemmin opintopisteisiin siirtyminen on kapea-alaistanut tutkintoja. Kuitenkin työnantajat peräänkuuluttavat moniosaajia. Tulevaisuutta rakennetaan siellä, missä tekniikka kohtaa taiteen, humanismi kaupallisuuden ja missä julkiset ja yksityiset palvelut kohtaavat. Meillä Vaasan yliopistossa on oivat mahdollisuudet kouluttaa moniottelijoita.
Olisiko esimerkiksi vastuullisuus jotain sellaista johon haluamme sitoutua? Eri tieteenalojen laajamittainen yhdistäminen koulutusohjelmissa mahdollistuisi esim. moduulirakenteisissa tutkinto-ohjelmissa. Muutokset ovat mahdollisia myös nykyisissä tutkintorakenteissa. Voisimme esimerkiksi korvata kandidaatinopintoihin liittyvän sivuaineen liiketoimintaorientoituneisuutta painottavalla kokonaisuudella. Tällöin liiketoimintasuuntautuneisuus voisi saada sisällökseen työelämävalmiuksia kehittävän piirteen. Omien intressiensä mukaan opiskelija voisi valita vaikka seuraavista ilmiöperusteisista kokonaisuuksista: ”palvelubusiness, ”energiabusiness”, ”uuden yritystoiminnan käynnistäminen”, ”monikulttuuriset (business) ympäristöt” ja ”digibusiness”. Kokonaisuuksien tuottamiseen voisivat osallistua eri tieteenalat ja eri oppiaineet ja niiden joustavaa suorittamista voisivat tukea virtuaaliset oppimisympäristöt. Yhteisöllisyyttä tukeva rakenne Liiketoimintaorientoituneisuuden vahvistamisen haastetta voidaan tarkastella yksittäisten koulutusohjelmien ja tutkimusryhmien tasolla. Olen esimerkiksi oman tutkimusryhmämme kanssa joutunut miettimään paljon sitä, millä tavoin lujitamme liiketoimintasuuntautuneisuutta vahvasti käyttäytymistieteisiin ja kulttuurin tutkimukseen nojautuvissa kuluttajakäyttäytymisen ja kulutuksen tutkimushankkeissa. Samoin voimme miettiä sitä, miten rakentaa liiketoimintasuuntautuneisuutta tukevia ainesosia koulutusohjelmien sisältöihin ja opetusmetodeihin.
Liiketoimintaorientoituneisuuden kirkastaminen yliopistomme toiminnassa edellyttää lisäksi, että rakenteelliset ratkaisut tukevat tieteiden välisiä yhteistyöpyrkimyksiä. Kykenevätkö (tutkimus)instituutit toimimaan riittävässä määrin yhteistyön alustoina? Entä millaisia ratkaisuja eri oppiaineet ovat kehittäneet eri tieteenalojen ainesosien integroimiseksi opetuksessa ja tutkinnoissa? Olisi hyvä kerätä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Olemme viime aikoina lukeneet useita kannanottoja sen puolesta, että yliopistojen on integroiduttava suurempiin kokonaisuuksiin. Mutta myös toisenlaisia rakenteellisia ratkaisuja on havaittavissa. Esimerkiksi Arizona State University yhdisti erillisiä laitoksia ja kouluja tieteidenvälisiksi yksiköiksi ja sitä kautta onnistui kaksinkertaistamaan tutkintomäärät ja kolminkertaistamaan tutkimusrahoituksen. Kotimaisena esimerkkinä mainittakoon Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka muutti tiedekuntarakenteensa kolmeksi akateemiseksi yksiköksi (schools) tavoitellessaan entistä paremmin strategiaa tukevaa, yhtenäistä ja joustavaa organisaatiomallia. Erityisesti pienissä yliopistoissa on tärkeää vahvistaa sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat ketterät toimintamallit ja joustavan yhteistyön.
Professori Pirjo Laaksonen Vaasan yliopistokollegion puheenjohtaja
Tavoitteena ainutlaatuinen identiteetti Ainutlaatuisuus ei synny yksittäisistä elementeistä, vaan tavasta kombinoida erilaista osaamista. Yliopistossamme on historiansa kautta rakentunut persoonallinen monitieteinen business-orientaatio. Meidän on vain tehtävä se aikaisempaa näkyvämmäksi ja lujitettava sitä. Sen varassa voimme kunnianhimoisesti tarttua tulevaisuuden muutoshaasteisiin kumppanuus-orientoituneesti ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyväksikäyttäen. Nimenomaan yliopistomme naseva profiili voi skaalautua sen vahvuudeksi.
Painoalat rakentavat risteyksiä, joissa eri tieteenalat ja oppiaineet kohtaavat.
Ke s uv ku a. ste Te fi/ lu rv blo ja et g tk ul it/ u oa jo u v m hto er uk a ko aa jat ss n! us a:
Tieteenalan osaamista kehittävät tutkinnot
25
26
VOX CORDIS 2 / 2015
Yliopistoyhteisö
arviälyllä
paremmaksi Viisaus asuu meissä. Siis nimenomaan meissä joukkona, ei vain sinussa, minussa tai heissä.
VOX CORDIS 2 / 2015
J
okainen on ollut tilanteessa, jossa hankala ongelma on ratkennut hetkessä, kun sen on heittänyt työkavereiden pureksittavaksi. Joukko osaa katsoa asioita erilaisista näkökulmista tai löytää ihan uusia vastauksia. Vaasan yliopistossa otetaan käyttöön omien asiantuntijoiden voima profiilin ja strategian kirkastamisessa. Mitä liiketoimintaorientaatio voisi parhaimmillaan olla? Mitä se tarkoittaa juuri sinun työssäsi? Tätä kysytään tänä vuonna koko yliopistoyhteisöltä.
Yhdessä ajattelevat asiantuntijat Olen akateemisen urani aikana ollut hyvin erilaisissa rooleissa suhteessa yliopiston johtamisjärjestelmään: opiskelija-aktiivi, sisältöalueen vastuuopettaja, tutkijakoulun johtaja, hallituksen jäsen, vararehtori sekä erilaisten työryhmien jäsen ja vetäjä. Olen ollut tekemässä yliopiston johtosääntöjä ja viemässä eteenpäin uudistus- ja strategiaprosesseja. Tätäkin useammin olen ollut näiden kehittämisprosessien kohteena – joskus myötämielisesti, joskus vastentahtoisesti – haluten vain vihdoin päästä tekemään omaa työtäni.
Joukkoistamisessa uskomme osallistujien osaamiseen. Olen tullut siis sekä osallistetuksi, osallistaneeksi että osallistuneeksi. Mikään näistä tilanteista ei ole ollut yksiselitteisesti helppo, vaikka hienoja kokemuksiakin on ollut. Osallistettuna olen joskus päätynyt vastuuseen, joka on ollut miltei liian suuri. Osallistajana olen ollut hetkittäin turhautunut: missä ovat kaikki ne kollegat, jotka vielä hetki sitten kantoivat suurta huolta yliopistoyhteisön jäsenten osallistumismahdollisuuksista? Osallistuminen on joskus tuntunut vaikealta, jos oma rooli prosessissa ei ole ollut selvä. Aina hetkittäin huoli yhteisön osallistumismahdollisuudesta hukkuu kyynisyyteen tai inhorealismiin: kenelläkään ei ole aikaa ja kaikki tuntuu turhalta. Siksi minua on mietityttänyt, miten asiantuntijaorganisaatiota oikein voisi johtaa.
Avoin ideointi ja luottamus Asiantuntijan asiantuntijuuden kannatin on hänen oma motivaationsa kehittää, haastaa ja hyödyntää osaamistaan. Hän itse johtaa asiantuntemuksensa kehittymistä. Organisaatio puolestaan edellyttää yhteisten päämäärien asettamista, käytännön toimintaa mahdollistavia rakenteita, vastuiden ja resurssien jakamista, yhteistyön johtamista. Jos asiantuntijat toimivat erillisinä ryhminään tai jos organisaatiota johdetaan vain rakenteena, ei asiantuntemus organisoidu asiantuntijaorganisaatioksi. Nämä kokemukset ohjaavat etsimään uudenlaisia kuulemisen ja johtamisen menetelmiä. Joustavien verkostojen alueella törmäsin parviälyn ideaan. Sen ytimessä on kysymys siitä, kuinka itseorganisoituvat toimijat pystyvät kollektiiviseen toimintaan ja reagoimaan yhdessä nopeasti muuttuviin toimintaympäristöihin, lintuparven tavoin. Tunnetuin yhteiskehittämisen esimerkki on lähdekoodin avoimuuteen pohjaava Linux. Kuka tahansa voi nähdä, miten se rakentuu ja kuka tahansa voi tuoda oman asiantuntemuksensa sen parantamiseksi. Ehdotukset ovat avoimia, muiden nähtävillä. Parviälyn idea on toki kohdannut kritiikkiäkin, mutta asiantuntijaorganisaation näkökulmasta siinä on kuitenkin hienoja elementtejä. Joukkoistamisessa uskomme osallistujien osaamiseen. Ideointi on avointa ja perustuu luottamukseen. Ratkaisuvaihtoehdot perusteluineen ja materiaaleineen ovat keskusteltavina ja toisten jatkokehiteltävinä. Parviäly on epähierarkkinen toimintatapa, mutta samalla se edellyttää vastuunottoa. Kyse ei ole enää pelkästä mielipiteiden tai näkemyksien esittämisestä, vaan halusta käyttää omaa osaamistaan yhteisen toiminnan kehittämiseen.
Parhaat ideat tulevat meiltä Käynnistäessäni Vaasan yliopiston profiloitumisen syventämistä haluan soveltaa parviälyn ideaa. Minua viehättää ajatus demokraattisesta, avoimesta prosessista parhaan mahdollisen ratkaisun ideoimiseksi. Koska kyse on yliopiston tulevaisuuden ja toiminnan kannalta tärkeiden päätösten valmistelusta on selvää, että jotkut esitetyistä ideoista karsiutuvat pois siinä vaiheessa, kun niitä viedään päätöksentekoon. Kuitenkin toimintatapa on avoin, se mahdollistaa kaikkien suoran osallistumisen ja ideoilla on selvä rooli prosessissa: niiden kautta konkretisoimme Vaasan yliopistolle muista yliopistoista erottuvan profiilin ja toiminnan idean. Haluan nähdä Vaasan yliopiston uutena onnistumisen strategiana kaikkien kuulemisen ja linjakkaan päätöksenteon. Ja mikä hienointa, parhaat ideat tulevat yliopistoyhteisöltä itseltään – meiltä, jotka haluamme ajatella yhdessä. Suvi Ronkainen Rehtori
Minua viehättää ajatus avoimesta prosessista parhaan mahdollisen ratkaisun ideoimiseksi.
27
Aktiiviset päättävät suunnan
P
arvi on suosittu metafora monen tyyppisen yhteistoiminnan kuvaamisessa, koska se on konkreettinen ja tarjoaa monia näkökulmia. Yleensä parvi muodostuu yksilöistä, jotka kerääntyvät yhteisten ideoiden, ongelmien ja projektien ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Tässä mielessä parviälyn idea sopii myös strategisten linjausten miettimiseen, kuten Vaasan yliopiston visiossa mainitun liiketoimintaorientoituneen yliopiston käsitteen syventämiseen. Yliopisto on asiantuntijayhteisö, jossa tulevaisuuden suuntaan vaikuttamisen ajattelisi olevan jokaiselle itsestään selvä kiinnostuksen kohde. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Yliopisto koostuu yksiköistä, jotka muodostavat vahvoja omia yhteisöjään ja joista siksi voi olla vaikea kurottaa ulos katsomaan yliopistoa kokonaisuutena. Lisäksi tutkija haluaa keskittyä omaan tutkimustyöhönsä ja opettaja opettamiseen.
Tulevaisuuden suunnan määräävät aina aktiiviset toimijat
Konkretiaa ja dialogia Kala ei kyseenalaista, pitääkö sen uida parvessa. Sille se on ainoa tapa saada turvaa ja ruokaa. Yliopistossa strategian ideointiin ei ole pakko osallistua, vaikka tiedossa on, että vähäinen osallistuminen johtaa yleensä huonoon strategiaan, tyytymättömyyteen niiden keskuudessa, jotka eivät olleet mukana ja jatkuviin haasteisiin strategian toteuttamisessa. Osallistumista voivat estää asenteet: strategiatyö nähdään helposti mystisenä pienen piirin ja konsulttien puuhasteluna, jonka tuloksen johto lopulta julistaa työntekijöille tai sitten strategiaprosessi mielletään tekniseksi systeemiksi, jota ylin johto ja asiantuntijat mekaanisesti vetävät ja johon ei voi vaikuttaa. Parviälyn idea on näiden käsitysten vastakohta. Parvessa ideointiin kannustaa ajatus itsensä toteuttamisesta, antoisasta dialogista ja asioiden konkretisoitumisesta. Parven toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen sekä yhteisön toiminnan logiikan ymmärtämiseen.
Merja Koskela Professori Yliopiston hallituksen jäsen
Kysymykseen siitä, miten ja kuka parvea johtaa on monta vastausta: parven ja yhteisön suunnan tulevaisuudessa määräävät aina aktiiviset toimijat.
Kala ei kyseenalaista, pitääkö sen uida parvessa
VOX CORDIS 2 / 2015
Minun kampukseni
Yliopiston ihana arki Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä. Meri tuoksuu, aurinko paistaa, Tritonian kahvilassa tavataan ystäviä. Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.
jjjennni (Instagram)
meevi (Instagram)
meevi (Instagram)
mmiiar (Instagram)
pauliinasa (Instagram)
samicalev (Instagram)
tevivaasa (Instagram)
tevivaasa (Instagram)
annaliisak (Instagram)
29
30
VOX CORDIS 2 / 2015
Kolumni
Opiskelijasta alumniksi, hallintopäälliköksi ja hallitukseen
Y
lioppilaskirjoitusteni jälkeen edessä oli opiskelupaikan valinta. En tuntenut vetoa Helsingin kauppakorkeakouluun enkä tamperelaisena voinut ajatellakaan opiskelevani Turussa, joten pyrin Vaasaan. Opiskelupaikan valintaan vaikuttivat siten tieteenalan lisäksi opiskelupaikasta muodostuneet henkilökohtaiset mielikuvani. Opiskeluni Vaasan korkeakoulussa käynnistyi vuonna 1981, vain vuoden sen jälkeen kun korkeakoulun nimestä oli jätetty kauppa -etuliite pois. ”Kampus” sijaitsi Raastuvankadulla käsittäen päärakennuksen ja kirjaston. Opiskelijoita ei siihen aikaan ollut juurikaan aikaisempia opinahjojani Tampereen lyseota tai Mäkelänrinteen yhteiskoulua enemmän, mutta tunnelma oli akateemisen juhlava ja pieni yhteisö mahdollisti hyvän yhteishengen niin opiskelijoiden kuin opetushenkilökunnankin välille.
Jokaisen yliopiston on osoitettava tarpeellisuutensa, löydettävä oma lohkonsa yliopistokentässä.
Työurani Vaasan korkeakoulussa alkoi vuonna 1991, kun tulin valituksi laitosamanuenssin virkaan. Amanuenssin tehtävän lisäksi olen toiminut tiedekuntasihteerinä, toimistopäällikkönä ja hallintopäällikkönä. Vaikka nimike on muuttunut, niin tehtävä on pysynyt tiedekuntahallinnossa.
Ensimmäisellä hallituskaudellani (1998– 2001) rehtori toimi hallituksen puheenjohtajana ja hallitukseen kuului kaksi ulkopuolista jäsentä yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajien lisäksi. Käsiteltävien asioiden lista oli silloin laaja ja kokouksia pidettiin lähes kuukausittain. Yliopistomaailma on käymässä läpi jatkuvaa muutoskauttaan. Jokaisen yliopiston on osoitettava tarpeellisuutensa, löydettävä oma lohkonsa yliopistokentässä. Pienen yliopiston tulee kiinnittää erityistä huomiota oman tunnettavuutensa lisäämiseen. Vaasan yliopiston alumneilla on tässä tähdellinen rooli tiedon välittäjinä ja houkuttavan mielikuvan luojina Vaasan yliopiston tuleville opiskelijoille. Petri Ingström Teknillisen tiedekunnan hallintopäällikkö Yliopiston hallituksen jäsen
Väitös
VOX CORDIS 2 / 2015
Well done
Well done! E
E
E
Professori Josu Takalalle MPKK:n dosentuurille on myönnetty viiden vuoden jatkokausi. Power & Energy Society on myöntänyt professori Kimmo Kauhaniemelle erinomainen arvioija -tunnustuksen Transactions on Power Delivery -lehden arvioijana toimimisesta. Professori Sirkku Aaltonen, yliopistonlehtori Kristiina Abdallah ja yliopisto-opettaja Nestori Siponkoski ovat toimittaneet Gaudeamuksen julkaiseman Käännetyt maailmat. Johdatus käännösviestintään. Kirja ilmestyi huhtikuussa.
E
Tutkijatohtori Ahm Shamsuzzoha ja professori Petri Helo ovat saaneet Best Track Paper -tunnustuksen Industrial Engineering and Operations Manangement Societyn konferenssissa maaliskuussa.
E
Tohtorikoulutettava Piia Mikkola on saanut Virittäjässä julkaistussa artikkelistaan Arvioivasta lomaketekstistä
Väitös Talviunesta syysmuuttoon – tarkastelussa kielikylpyoppilaiden luonnontieteelliset käsitteet
Elina Nevasaari
20.3. ruotsin kieli Bakom orden – språkbadselevers kontextuella begreppsstrukturering
On monta tapaa puolustaa itseään...
hienovaraisiin sananvalintoihin
E.A. Saarimaan palkinnon, joka myönnetään parhaille jatko-opiskelijoiden kirjoittamille suomen kielen tutkimukseen liittyville artikkeleille. E
Yliopistonlehtori Sirpa Sipolalle on myönnetty Svenska Filkskolans Vännerin ja Suomen Ruotsinopettajat ry:n ruotsinopettajastipendi.
Lue yliopiston tutkimusuutisia Research Newsistä: www.uva.fi/researchnews
PARHAITEN ONNISTUMME YHDESSÄ
31
32
VOX CORDIS 2 / 2015
Tiesitkö?
Oolannin sotaa Palosaarella Kampusalueella on harvinaisen värikäs historia
A. A. Levón perusti vuonna 1857 puuvillatehtaan nykyiseen punatiiliseen Fabriikki-rakennukseen. Wasa Bomullsmanufaktur Aktiebolag (myöhemmin Vaasan Puuvilla Oy) oli Suomen ensimmäisiä osakeyhtiöitä. Vaasan Puuvilla Oy oli vuonna 1890 yksi isoimmista tuotantolaitoksista Suomessa. Laajimmillaan se oli 1936 ja 1962, jolloin tehtaassa oli liki 1500 työntekijää. 1960-luvulla tehdas fuusioitiin Finlayson Oy:hyn, joka keväällä 1980 lopetti Vaasan tehtaan toiminnan. Tehtaan lopettamisen jälkeen perustettiin Palosaaren yrityskeskus vuonna 1982. Entisiä teollisuustiloja alettiin restauroida, ja syntyi myös idea, että alueelle rakennetaan yliopisto. Yliopiston päärakennus sijaitsi tuolloin keskustassa Raastuvankadulla.
Konttori-rakennus on entisen puuvillatehtaan pääkonttori, jossa mm. toimitusjohtaja istui. Punavalkoisissa puuvillataloissa asuivat puuvillatehtaan työntekijät. Nykyinen Technobothnia-rakennus oli puuvillatehtaan kutomo.
Yliopiston päärakennus Tervahovin tilalla oli aikoinaan oikea tervahovi. Siellä varastoitiin tervatynnyreitä, jotka lähetettiin Palosaaren satamasta eteenpäin. Tervahovi syttyi tuleen 1973 ja paloi maan tasalle. Vaasan korkeakoulun rehtori Mauri Palomäki katseli kodistaan savua ja totesi jo silloin, että nyt avautuu paikka uudelle yliopistolle.
Peter Ehrström, filosofian tohtori, Åbo Akademi
Kampusalueen historiaan liittyy myös Oolannin sota. Englantilainen laiva Firefly saapui Vaasaan Palosaaren satamaan 3. elokuuta 1855. Englantilaiset tulivat maihin, polttivat C.G. Wolffin omistaman talon, ottivat satamasta tervatynnyreitä sekä ampuivat kohti Palosaarta. Yksi suomalainen haavoittui tulituksessa ja myöhemmin kuoli, ennen kuin venäläinen sotajoukko ajoi englantilaiset pois.
Kuva THINKSTOCK
Kerro
Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin, osta yliopistotuotteita! Oman yliopiston tuotteita voit kantaa hyvällä omallatunnolla, sillä tuotannossa on käytetty mahdollisimman paljon kotimaisia toimittajia ja ekologisia ratkaisuja. Vaasan yliopiston tuote on myös hauska ja käyttökelpoinen lahja.
P.S. Verkkokauppa aukeaa kesällä, seuraa ilmoittelua!
uva.fi/y liopistot uotteet
34
VOX CORDIS 2 / 2015
Muistatko?
Hyviä uutisia pitkin matkaa
Lukuvuoden avajaiset on rehtorin ja yliopiston vuodessa tärkeä tapahtuma. Avajaisjuhlassa kohtaavat yliopistolaiset ja yliopiston ystävät. Entinen rehtori Matti Jakobsson muistelee tilaisuutta mielellään. – Kuva on silmälaseista päätellen vuosituhannen vaihteen tienoilta. Olen tavallisesti käsitellyt avajaispuheessani kolmenlaisia asioita: yliopiston ja yliopistolaisten saavutuksia, yliopistopolitiikan ajankohtaisia asioita sekä edessä olevia haasteita. Koskaan ei ole ollut pulaa aiheista. Olen rehtorina ollut tavattoman onnellisessa tilanteessa siinä mielessä, että minun ei ole tarvinnut kertoa huonoja uutisia: Tuloksemme ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja pyrkimyksemme ovat edenneet. Matti Jakobsson on ollut yliopiston palveluksessa vuodesta 1979 lähtien, ja vuonna 1991 hänet nimitettiin tietotekniikan professoriksi. Rehtorina hän toimi vuosina 1998–2014.
Opiskele
avoimessa yliopistossa Voit suorittaa eri oppiaineiden opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Ilmoittaudu kevään opintoihin verkkosivuillamme. Tutustu myös ennakkotietoihin lukuvuoden 2015–2016 opinnoista.
Iltaisin ja viikonloppuisin Verkossa Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti
uva.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO
Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin
VOX CORDIS 2 / 2015
Sarjakuva
HR MBA
Operations Management and Project Management
HR-asiantuntijoille ja -johtajille Tule suorittamaan koko HR MBA -ohjelma tai haluamasi moduuli
Energiasektorin asiantuntijoille ja kehittäjille Energy Business MBA -ohjelman erikoismoduuli käynnistyy syksyllä 2015.
/
uva.fi/mba/english
uva.fi/mba
35
Aurinkoista kesää!
Piditkö lukemastasi ja haluaisit lehden jatkossakin maksutta kotiin kannettuna?
Seuraa meitä: uva.fi
Käy päivittämässä alumnirekisterin tiedot, liity alumniksi ja/tai tilaa lehti: uva.fi/alumnit Muut kuin alumnit voivat tilata lehden osoitteesta: yliopistolehti@uva.fi
facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa instagram.com/UniVaasa uva.fi/linkedin twitter.com/univaasa