4 minute read

Opiskelija ja raha

Opiskelija ja raha

Opiskelijoiden rahankäyttö on mediassa paljon esillä oleva puheenaihe. Lukuisat muutokset opintotuen määrässä ja opiskelijoiden muissa tuloissa ovat nostaneet esille kysymysmerkkejä opiskelijoiden rahan tarpeesta. Mistä osa-alueista opiskelijoiden tulot koostuvat? Mihin opiskelijoilla kuluu rahaa peruselämisen ohella? Saavatko opiskelijat rahaa säästöön vai menevätkö kaikki rahat elämiseen?

Saimme neljä opiskelijaa kertomaan suhtautumisestaan rahaan ja omista rahankäyttötottumuksistaan. Yhteistä heille on, että rahaa käytetään mieluummin elämyksiin kuin materiaan, turhia ostoksia vältellään ja ennen kaikkea, rahasta halutaan puhua.

Opiskelijaelämä alkaa kaikilla eri lähtökohdista ja jokaisen rahankäyttötottumukset ovat yksilölliset. Yksi sijoittaa rahojaan, toinen käyttää suuren summan juhlimiseen ja kolmannella kaikki rahat voivat kulua oman talouden pyörittämiseen.

Teksti ja kuvat MIKKO LANKILA

Kaikkien rahankäytössä on kehitettävää

Elias Rautakorpi

Toista vuotta hallintotieteitä opiskeleva Elias Rautakorpi kertoo olevansa säästäväinen rahankäyttäjä.

– Rahaa käytän pääsääntöisesti vaatteisiin ja opiskelijaelämään, mutta en osta liikaa turhia asioita. Pyrin kuitenkin käymään vähintään kerran vuodessa ulkomailla, sanoo Rautakorpi. Rautakorpi ei käy opiskelun ohella töissä, mutta on opiskelijaksi pitkän linjan sijoittaja harjoitettuaan sitä yli kuusi vuotta. Kysyttäessä vinkkiä sijoittamiseen hänen vastauksensa on lyhyt ja ytimekäs: aloita.

– Kun saat palkan, laita rahaa ensin säästöön ja sijoituksiin ja käytä sen jälkeen muuhun. Jos käytät rahaa ensin muuhun, niin säästettävää ja sijoitettavaa rahaa jää usein vähemmän, vinkkaa Rautakorpi.

Yleisellä tasolla Rautakorpi kuvailee opiskelijoilla menevän suuria summia rahaa juhlimiseen ja turhiin ostoksiin. Opiskelijat eivät kuitenkaan ole hänen mielestään ainoita, kenen tulisi miettiä omia raha-asioitaan.

– Näen kaikkien rahankäytössä kehitettävää. Itseni mukaan lukien. Kun rahaa on, niin sitä käytetään. Usein rahaa myös käytetään, vaikka sitä ei olisikaan, toteaa Rautakorpi.

Tämän ajattelutavan innoittamana Rautakorpi on myös pannut alulle kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on saada taloustieto pakolliseksi oppiaineeksi yläkoulutasolla.

– Aloitteen tarkoituksena on antaa kaikille ihmisille tasapuoliset eväät raha-asioiden suhteen. Kaikki eivät niitä välttämättä kotoa saa, joten olisi hyvä, että niitä opetettaisiin enemmän, kertoo Rautakorpi.

”Rautakorpi pani vireille kansalaisaloitteen: taloustaito pakolliseksi oppiaineeksi yläkouluun. ”

Harvat opiskelijat tuhlaavat turhaan

– Tykkään säästää ja mietin raha-asioita pidemmälle tulevai- suuteen, kuvailee ensimmäisen vuoden tekniikan opiskelija Lilja Kaitanen omaa rahankäyttöään. Kaitanen ansaitsee rahaa vloggaamalla Vaasan yliopistolle, mutta muuten hän ei työskentele opintojen ohella. Opintolainaa hän alkoi nostaa ystäviensä kehotuksesta.

Rahansa Kaitanen kuluttaa muun muassa vanhempiensa luo matkustamiseen ja fuksisyksyn mukana tulleeseen opis- kelijaelämään. Hän pyrkii myös saamaan rahaa säästöön.

– Olen saanut vähän rahaa säästöön. Sijoittamaan en vielä ole alkanut, mutta olen erittäin kiinnostunut siitä ja saanut jo hyviä vinkkejä mahdollisista sijoituskohteista, naurahtaa Kaitanen.

Vaikka Kaitanen ei itse vielä sijoitakaan, suosittelee hän silti muita harkitsemaan sen aloittamista.

– Jos sijoittamisesta tiedettäisiin enemmän, sitä varmasti myös tehtäisiin enemmän. Monetkaan opiskelijat eivät varmasti ole perehtyneet sijoittamiseen, pohtii Kaitanen.

Kaitasen mielestä opiskelijat ovat yleisellä tasolla todella tarkkoja rahankäyttäjiä.

– Yleisesti opiskelijat tuntuvat menevän hyvin pitkälti halvimman kautta. Harvat opiskelijat käyttävät rahaa niin sanotusti turhiin asioihin, toteaa Kaitanen.

Vaikka Kaitasen mukaan opiskelijat pyrkivät elämään pienellä rahamäärällä, näkee hän silti heidän rahankäytössään kehitettävää.

– Se on asia, josta kaikki voivat oppia koko ajan lisää, kertoo Kaitanen.

Tavoitteena pientä säästöä joka kuukausi

Laura Helin.

Viestinnän maisteriopinnot juuri aloittanut Laura Helin kuvailee itseään harkitsevaksi rahankäyttäjäksi.

– En hirveästi osta kalliita asioita, vaan enemmänkin sellaisia, mitä oikeasti tarvitsen, sanoo Helin.

Kahta työtä tekevä Helin haluaisi kuitenkin kehittyä rahankäyttäjänä.

– Haluaisin olla säästeliäämpi. Osaan säästää lyhyellä aikavälillä, mutta haluaisin oppia säästämään paremmin pidemmälläkin tähtäimellä, Helin naurahtaa.

Vaikka pitkällä aikavälillä säästäminen ei ole Helinin vahvuus, koittaa hän silti saada kuukausittain edes pientä säästöä.

– Pyrin elämään säästeliäästi, mutta en varsinaisesti laita rahaa säästöön. Joinakin kuukausina rahaa ei vain kulu niin paljon, jolloin säästöön jää enemmän.

Rahojaan Helin kertoo käyttävänsä eniten ruokaan ja aktiviteetteihin.

– Tykkään panostaa enemmän tekemiseen kuin materiaan. Saan enemmän irti retkeilystä ja perheen luo matkustamisesta kuin esimerkiksi lukuisista uusista vaatteista.

Helin kuvailee stereotyyppisen opiskelijan henkilöksi, joka on tottunut elämään pienellä budjetilla.

– Suuri osa opiskelijoista elää vain tukien varassa, joten heillä ei välttämättä ole varaa valita muuta kuin halvinta, toteaa Helin.

Vaikka monet opiskelijat elävät pienellä budjetilla, Helin uskoo heidän kuitenkin suhtautuvan rennommin rahankäyttöön erilaisissa tilanteissa.

– Monet säästävät peruselämisessä, mutta ovat avoimempia käyttämään rahaa muun muassa harrastuksiin ja matkustamiseen.

”Suuri osa opiskelijoista elää vain tukien varassa ja on tottunut elämään pienellä budjetilla. ”

Keskiverto-opiskelija on neutraali rahankäyttäjä

Niklas Valtonen

– Perusluonteeltani olen aika tarkka rahan kanssa, toteaa neljännen vuoden kauppatieteilijä Niklas Valtonen kysyttäessä hänen suhtautumistaan rahaan.

Valtonen ansaitsee rahansa tekemällä töitä osa-aikaisesti. Tämän lisäksi hän nostaa opintolainaa ja satunnaisilta kuukausilta myös opintotukea.

Rahojaan Valtonen kertoo käyttävänsä muun muassa opiskelijatapahtumiin ja ruokaan, mutta ei muuten hirveästi ostele. Hän myös laittaa rahaa säästöön ja pyrkii sijoittamaan.

– Harrastan sijoittamista, mutta olen vielä aika alussa siinä. Sijoittamisesta kiinnostuneiden kannattaa lukea aiheisiin liittyviä blogikirjoituksia ja osallistua yliopiston järjestöjen kautta erilaisiin sijoittamiseen liittyviin tapahtumiin. Näin pääset hyvin alkuun, Valtonen vinkkaa.

Muutama vuosi yliopistossa on muuttanut Valtosen mukaan hänen rahankäyttöään.

– Rahankäyttö on muuttunut ja kehittynyt hyvin pitkälti sitä mukaa, kun työtilanne on muuttunut, kertoo Valtonen.

Keskiverto-opiskelijan Valtonen kuvailee olevan hyvin säästeliäs ja neutraali rahankäyttäjä.

– Jokaisella on erilaiset lähtökohdat tähän opiskelijaelämään, mutta kaikki ovat kuitenkin hyvin säästeliäitä, Valtonen toteaa. Opiskelijoiden rahankäyttö on Valtosen mukaan yleisesti ottaen fiksua, mutta hän kokee siinä kuitenkin olevan parannettavaa.

– Yleisellä tasolla opiskelijat ovat järkeviä rahankäyttäjiä, mutta monet priorisoivat yllättävänkin suuria summia epäolennaisiin asioihin. Jos rahaa tuntuu olevan vähän, niin sitä ei silloin välttämättä kannata priorisoida ulkona syömiseen tai juhlimiseen, neuvoo Valtonen.

”Jos rahaa tuntuu olevan vähän, niin sitä ei kannata priorisoida ulkona syömiseen tai juhlimiseen. ”