Vox cordis 4/2015

Vaasan yliopistolehti 4/2015

Yliopistosta yrittäjäksi

8 ”Tavoitteena on moninkertaistaa yliopiston EU-rahoitus” 18 Opetusvideoista elämyksellisyyttä 22 Poikkitieteellistä svengiä opiskelijoiden lauluklubissa

4/2015

2

VOX CORDIS 4 / 2015

Päiväkotiyrittäjä sai oppia yliopistosta

20

4 / 2015 Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Riikka Kalmi Taitto C2 Advertising Paino Fram Oy

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Katja Lösönen

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti.

Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi

17 Vaasan yliopisto uudistuu ennakkoluulottomasti

14 Pitää olla huikeat osaajat, jotta voi menestyä

Teema 4 / 2015:

Business

4 5 6 8 9 10 11 12 14 17 18 20 22 24 25 26 26 28 29 30

Mitkä ovat menestyksen avaimet?

Pääkirjoitus Uutisia Rahoitus murroksessa Oppipojista mestareiksi Miljoonarahoitus energiahankkeelle Well done Musta tulee yrittäjä, totta kai Vahva yliopisto on meille etu Johtoajatus Video opettaa Omaa polkua pitkin yrittäjäksi Ääni instrumenttina Kolumni Minun kampukseni Väitökset Well done Vuosipäivä täyttää 50 Muistatko?

Sarjakuva

9 Valmennusohjelmasta vauhtia EU-hankkeisiin

uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/univaasa uva.fi/linkedin youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa

4

VOX CORDIS 4 / 2015

Käytäviltä kuultua

Mitkä ovat menestyksen avaimet?

- Koulutus

Yliopiston opiskelijat ja henkilökunta vastasivat:

- Tahto - Yhteistyö - Jatkuva uuden opettelu - Itsensä haastaminen - Rohkeus - Usko tulevaisuuteen - Into ja onni - Elämänasenne ja uteliaisuus - Work hard, never give up - Elämisen ilo - Ystävällisyys - Parempi johtaminen - Inhimillisyys - Vuorovaikutus - Strategialla on väliä - Vastuun antaminen - Onnellisten ihmisten työyhteisö - Verkostoituminen - Yhteiset tavoitteet - Yliopisto, joka toimii alueensa ihmisten ja yritysten eteen

VOX CORDIS 4 / 2015

Pääkirjoitus

Johtaminen on viestintää M

ad Men -sarjassa pomoilla on sihteerinsä portinvartijana, mahdollisuus hautautua kulmahuoneeseen suljettujen ovien taakse ja oikaista grogilasi kädessä sohvalle mietiskelemään. Alaiset saavat sitten kyllä aikanaan kuulla päätöksistä tiedotusluontoisesti, kunhan ne on tehty.

Työntekijöiden kehitysehdotuksia kuunnellaan vaivautuneena ja ne joko vaietaan kuoliaaksi tai esitetään ylpeänä asiakkaalle johdon omina oivalluksina. Firman naiset sopivat parhaiten kahvinkeittoon ja silmänruoaksi.

Tarkennuksena niille, jotka eivät tapausta tunne, että sarja sijoittuu 50 vuoden takaiseen aikaan. Sarjassa annetaan jo viitteitä siihen, että vanha johtamistapa ei maailman muutosten pyörteissä enää oikein toimi. Mahtaako muinaisjäänteitä olla edelleen keskuudessamme? Jos joku yrittäisi tänä päivänä start up -firmassa johtaa poissa silmistä, mykkänä ja alaisiaan käskyttäen, enpä sijoittaisi moiseen yritelmään kovin monta bisnesenkelieuroa.

Tulevaisuuden menestyjät ovat viestijöitä.

Kaiken jakamiseen tottuneet nuoret haluavat kommunikoida. Ottaa kantaa, osallistua, tietää suunnitelmista ja vaikuttaa niihin. Kävellä esimiehen luo silloin kun on asiaa, ei sihteerin kautta sovittuna vastaanottoaikana ensi viikolla. Saattavat lähettää Whatsapp-ääniviestinkin, tai tviitata. Vastauksen sopisi tulla heti.

Toinen tulevaisuuden menestyksen ulottuvuus on vastuullisuus ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta. Edelleen on yrityksiä, jotka eivät ole nähneet tätä isoa arvomuutosta. Tai ehkä johto on jo hereillä, mutta ei muista tai osaa kertoa siitä. Yhä suurempi osa rahoittajista haluaa tietää, mihin heidän rahansa päätyvät, mutta tätä tietoa on edelleen vaikea saada.

Onnistuminen ja menestyminen edellyttävät siis tänään kovin erilaisia taitoja kuin puoli vuosisataa sitten. Tämän pitää näkyä myös yliopistojen opetuksessa ja tutkimuksessa, ja mielellään etupainotteisesti. Yhdessä tekemisen ja verkostoitumisen taitoja voi vahvistaa.

Opetuksessa voi käyttää monipuolisia menetelmiä. Viestinnän tärkeyttä pitää korostaa ja antaa tarvittavia taitoja. Täytyy oppia punnitsemaan toimintaa useista näkökulmista: jos päätämme tehdä näin, onhan päätös kestävä ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta?

Vaasan yliopistossa tutkimusta suunnataan muun muassa parempaan johtamiseen ja ympäristön kannalta järkevään energiankäyttöön. Yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on vaikea tarkasti mitata, mutta muutoksia voidaan parhaassa tapauksessa nähdä nopeastikin. Työpaikoilla opetuksen ja tutkimuksen tulokset näkyvät parhaimmillaan avoimuutena, rohkeutena, parempana johtamisena ja hyvinvoivana henkilökuntana – ja kaiken tämän yhteisvaikutuksena tietenkin parempana tuloksena viivan alla.

Tässä lehdessä kerromme, millaisilla menestyksen eväillä Vaasan yliopisto rakentaa tulevaisuuttaan.

Maria Mäkelä Viestintäpäällikkö

Lue, miten yliopiston strategian päivitys etenee: uva.fi/blogit/ -> Johtoajatus

5

6

VOX CORDIS 4 / 2015

Uutisia

Hyvinvointiviikolla pidetään huolta henkisestä hyvinvoinnista

Lukiopäivässä ennätysmäärä nuoria Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) järjestämä jokasyksyinen Lukiopäivä keräsi lokakuussa ennätysmäärän vieraita, noin 2 000. Länsi-Suomen lukiolaisille suunnattu info- ja tutustumispäivä on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Tänä vuonna ryhmiä saapui yhteensä 38 lukiosta muun muassa Kokkolasta, Merikarvialta, Seinäjoelta, Porista sekä Järviseudun alueelta.

Tarjolla oli koulutusesittelyjä, näyteluentoja ja minimessuja sekä toiminnallisia pisteitä tekniikan opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothniassa.

Yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteisen hyvinvointiviikon teemana oli tänä vuonna henkinen hyvinvointi. Viikon aikana järjestettiin tapahtumia, joissa yliopistoyhteisö sai tutustua henkiseen hyvinvointiin liittyviin lajeihin, metodeihin ja hoitomuotoihin demo-tuntien avulla.

– Henkinen hyvinvointi teemana sopii hyvin nykyiseen tilanteeseen, jossa muutoksia on paljon.

Olemme kokeneet, että tapahtuma lisää myös yhteisöllisyyttä, opintoasiain suunnittelija Sannakaisa Holmlund kertoo.

Lahjoita verkossa Vaasan yliopisto on ottanut varainhankintakampanjan tueksi käyttöön verkkolahjoituksen. Verkossa lahjoittaminen onnistuu yliopiston internetsivuilla www.uva.fi/lahjoita.

Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat tukea Vaasan yliopistoa lahjoittamalla rahaa yliopiston peruspääomaan. Yliopiston tavoite varainhankintakampanjassa on kerätä 2,5 miljoonaa euroa 30.6.2017 mennessä. Lokakuun lopussa lahjoituksia oli saatu 1,085 miljoonaa euroa.

Tähän mennessä lahjoituksia ovat jo tehneet muun muassa Evald ja Hilda Nissin säätiö (1 000 000 euroa), Anvia (40 000 euroa), SK Tuote Oy (30 000 euroa) ja Stiftelsen för kunskapsteori och informatik (10 000 euroa). Yliopiston varainhankintaan osoitettavista lahjoituksista hyötyvät esimerkiksi tutkimusryhmät ja -hankkeet, koulutus- ja tutkimusalat sekä lahjoitusprofessuurit ja -toimet.

Yliopisto huomioi lahjoittajia. Käytössä ovat edellisestä varainhankinnasta tutut salien, tuolien ja polkujen nimeämiset ja vaikkapa nimikkopenkki kampuksella.

Yliopistojen varainhankintakampanja

EE EE EE EE EE

Varainhankintakampanja valtakunnallisesti käynnissä 6/2017 asti Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat osallistua Valtio maksaa kolminkertaisen vastinrahan kerätylle summalle Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdentaa suoraan tietylle alalle Vaasan yliopisto käyttää pääoman tuottoa suoraan opetuksen ja tutkimuksen hyväksi

uva.fi/varainhankinta

VOX CORDIS 4 / 2015

Ryntäys uuteen maisteriohjelmaan Syksyn 2015 korkeakoulujen yhteishaussa ensimmäistä kertaa haussa olleeseen sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelmaan oli 318 hakijaa. Ohjelmaan valitaan 20 opiskelijaa aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella. Opetus toteutetaan pääosin Helsingissä. Ohjelmaan valitut opiskelijat suorittavat hallintotieteiden maisterin tutkinnon, jonka pääaine on sosiaali- ja terveyshallintotiede.

– Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoja ei ole tarjolla pääkaupunkiseudulla, joten tarve maisteriohjelman toteuttamiseen on valtava, kertoo professori Pirkko Vartiainen sosiaali- ja terveyshallintotieteen yksiköstä.

Maisteriohjelma sai alkunsa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n yhteistyöpyynnöstä. Vaasan yliopisto sekä HUS tekivät helmikuussa 2015 sopimuksen sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelman käynnistämisestä ja toteutuksesta Helsingissä.

– Maisteriohjelmamme vastaa niihin haasteisiin, joita nykypäivän organisaatioissa on sekä johtamisen, organisaatioiden uudistamisen että talouden osalta, siksi kiinnostus maisterihakuun on ollut näin kova.

International Business -ohjelman kandidaatti- ja maisteriopiskelijat kokoontuivat yhteen opettajien ja professoreiden kanssa Get Together -tapahtumassa syyskuussa. Vapaamuotoisen yhdessäolon ansiosta opiskelijat tutustuvat toisiinsa paremmin ja kynnys lähestyä professoreita madaltuu.

Kulttuurienvälistä johtamista ja viestintää Vaasan yliopistossa alkaa uusi kansainvälinen maisteriohjelma ”Master’s Programme in Intercultural Management and Communication”. Kaksivuotinen ohjelma yhdistää kulttuuri- ja viestintäopintoja sekä johtamisen opintoja.

– Valmistuneista tulee kulttuurienvälisen viestinnän ammattilaisia. Heillä on valmiudet toimia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla esimerkiksi koordinaattoreina, projektipäällikköinä, henkilöstöpäällikköinä, tiedottajina, pr-asiantuntijoina, tutkijoina ja kouluttajina, sanoo ohjelmasta vastaava yliopistolehtori Daniel Rellstab.

Ohjelmaan otetaan 30 opiskelijaa. Hakuaika on 31.12.2015–1.2.2016 kuten muillakin Vaasan yliopiston kansainvälisillä ohjelmilla.

Opinnot alkavat syksyllä 2016. Lisätietoa ohjelmasta: masteryourstudies.fi

Kauppatieteellinen tiedekunta kansainvälisesti korkeatasoinen Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta sijoittui vuoden 2015 Eduniversal Worldwide Business Schools Rankingin kolmosluokkaan Excellent Business Schools with Reinforcing International Influence.

Sijoitus luokassa edellyttää vahvoja kansainvälisiä suhteita sekä koulutuksen kansainvälisiä laatuakkreditointeja eli menestystä ulkopuolisten arvioijien tekemissä laatuarvioinneissa.

Ranking listaa tuhat maailman parasta kauppakorkeakoulua yli 150 maasta. Kauppatieteellisiä yksikköjä arvioidaan viidessä eri luokassa niiden kansainvälisen vaikuttavuuden ja tunnettuuden mukaan.

7

8

VOX CORDIS 4 / 2015

Tutkimus Teksti RIIKKA KALMI Kuva KATJA LÖSÖNEN

Rahoitus murroksessa – miten käy tutkimuksen?

Tutkimuksen rahoittaminen Suomessa on kovassa paineessa. Hallitus on leikkaamassa kansallista julkista tutkimusrahoitusta yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta. Katseet kääntyvätkin nyt monessa yliopistossa Eurooppaan. Niin myös Vaasassa.

– Vaikka tilanne tutkimusrahoituksessa on vaikea, ei kannata vaipua epätoivoon. Toivoisin, että näkisimme omat vahvuutemme. Ne voivat auttaa meitä tässä muutoksessa, sanoo Vaasan yliopiston tutkimuspäällikkö Marita Niemelä.

Niemelän mukaan yksi Vaasan yliopiston erityinen vahvuus on se, että sen tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on poikkeuksellisen vahvaa. Toinen on tiivis yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa.

– Näitä meidän pitää ruokkia entisestään.

Tutkimuksen vanhat tutut rahoituslähteet ovat ehtymässä tai ainakin pienentymässä. Hallitusohjelman mukaan Tekesiltä on katoamassa ensi vuoden alusta 138 miljoonaa euroa, joka on liki 30 prosenttia Tekesin toimintavaroista.

Suurin vaikutus on yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoitukseen, josta leikkaukset vievät 100 miljoonaa euroa. Yliopistoille tärkeiden SHOKien rahoitus ajetaan asteittain alas ja INKA-ohjelmat lopetetaan.

Lisäksi valtion budjettiesityksen mukaan yliopistoindeksi jäädytetään ja yliopistojen perusrahoitusta supistetaan. Myös Suomen Akatemian myöntövaltuutta pienennetään.

Mistä tulevaisuuden tutkimusraha?

– Suomen strategisen tutkimuksen neuvostolla on yli 50 miljoonan euron vuosibudjetti.

He hakevat tutkimusta, jolla on yhteiskunnallista relevanssia. Se on hyvä mahdollisuus tutkijoillemme, Niemelä arvioi.

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on perustettu Suomen Akatemian yhteyteen. Se rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista

VOX CORDIS 4 / 2015

tutkimusta. Rahaa voi saada tutkimus, joka tuottaa ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen.

Ensi vuodelle STN myöntää 52 miljoonaa euroa rahoitusta kolmivuotisiin hankkeisiin.

Uusia ohjelmia on neljä ja valtioneuvosto on esimerkiksi linjannut, että kaikkiin ohjelmiin kuuluu yhtenä valinnaisena painopisteenä maahanmuutto.

Kaudella 2007–2013 Vaasan yliopistossa oli käynnissä seitsemän EU:n rahoittamaa tutkimushanketta. Tätä määrää pitäisi jatkossa selvästi kasvattaa. Niemelä ehdottaakin, että Vaasan yliopistossa tulisi tavoitella saadun EU-rahoituksen moninkertaistamista.

Hän toivoo, että STN:n ja EU:n tutkimusrahoituksella saataisiin paikattua sitä aukkoa, jonka esimerkiksi Tekes-rahoituksen kutistuminen aiheuttaa.

EU:n Horisontti2020-ohjelma rahoittaa temaattista, politiikkalähtöistä tutkimusta, jossa pyritään löytämään ratkaisuja isoihin eurooppalaisiin haasteisiin.

– Esimerkiksi energiaturvallisuus ja kestävä energia Euroopassa. Komissio haluaa enemmän monitieteisiä energiahankkeita.

Rahaa ei voi hakea yksin, vaan STN myöntää rahoitusta vain konsortioille.

– Kurottavaa on jopa pari miljoonaa euroa vuosittain, hän sanoo.

Jotta rahoituksen hakemisessa menestyisi, oma tutkimus pitää Niemelän mukaan myös osata sijoittaa ilmiökenttään eli asemoida yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tätä vaaditaan EU:n lisäksi myös STN:n hauissa.

– Meillä on hyvät tutkimusverkostot, mutta niitä pitäisi kehittää edelleen, jotta pääsemme mukaan isoihin kansallisiin konsortioihin. Petrattavaa meillä on siinä, että luomme yhä tiiviimpiä yhteistyösuhteita tutkimuksen hyödyntäjätahoihin, sanoo Niemelä.

Verkostoitumista ja ilmiömaailman hallintaa

– Siinä emme ole vielä niin hyviä kuin voisimme olla.

Uudet rahoituslähteet asettavat tutkijoille haasteen. EU-ohjelmat ovat erittäin kilpailtuja.

Apua muutokseen

Tavoitteena moninkertaistaa EU-raha Erittäin tärkeä rahanlähde on EU ja sen tutkimusrahoitus. Sen hakemiseen patistaa myös kansallista tutkimusrahaa supistava maan hallitus.

– Esimerkiksi EU:n Horisontti 2020 -ohjelma on valtavan suuri, liki 80 miljardia euroa vuoteen 2020 asti, kuvailee Niemelä.

– Konsortioihin ei noin vain astella, vaan täytyy tunnistaa oikeat toimijat Euroopassa, jotka tutkivat kyseistä ilmiökenttää. Silloin täytyy liikkua paljon, eikä vain oman alan konferensseissa, patistaa Niemelä.

Myyntivalttina Vaasan yliopistolla on yhteistyö yritysten ja varsinkin pk-yritysten kanssa.

– Sitä korostamalla voimme päästä mukaan kiinnostaviin konsortioihin.

Jotta Vaasan yliopiston tutkijoilla olisi parempi mahdollisuus selviytyä voittajina tutkimusrahoituksen murroksesta, apua on tarjolla.

– Vaasan yliopisto ja muut Vaasan seudun toimijat ovat palkanneet yhteisen EU Affairs Managerin edistämään osallistumista energia-alan EU-hankkeisiin. Tehtävässä on aloittanut lokakuun alussa Bruno Woeran, kertoo Marita Niemelä.

Koulutusta EU-tutkimushankkeisiin ja rahoituksen hakuun saa puolestaan yliopiston uudesta EU-valmennusohjelmasta.

Oppipojista mestareiksi Täpötäysi kokoussali. Iltapäivän aurinko.

Mustiin pukeutunut nainen puhuu englantia. Menossa on koulutuspäivä Vaasan yliopiston järjestämässä EU-rahoituksen valmennusohjelmassa.

Lukuvuoden mittainen valmennusohjelma käynnistettiin tänä syksynä, koska yliopisto ja rehtori Suvi Ronkainen halusivat lisätä tutkijoiden EU-osaamista ja antaa enemmän tukea EU-hakemusten kirjoittamiseen. Tarkoituksena on myös kasvattaa EU-hakemusten ja hankkeiden määrää.

– Ohjelmaan valittiin 15 tutkijaa, sanoo tutkimuspäällikkö Marita Niemelä.

Niemelän mukaan ohjelmaan haluttiin ”monitieteinen porukka”, joka keskustelisi keskenään.

Siten edistettäisiin yliopiston sisäistä verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen jakamista.

Kuukausittaisten, eurooppalaisten huippukouluttajien pitämien koulutussessioiden lisäksi ohjelmaan kuuluvat verkostoitumistapaamiset ja vierailu Brysseliin.

– Jokainen kirjoittaa ohjelman aikana vähintään yhden EU:n Horisontti 2020 -hakemuksen.

Koulutuksista saa näin eniten irti, sillä tekemällä oppii parhaiten, Niemelä sanoo.

Koska kiinnostus ohjelmaa kohtaan oli paljon suurempaa kuin hakijoita voitiin ottaa, yliopisto päätti avata koulutussessiot muillekin yliopistolaisille.

Mahdollisuuksien maksimointia Kokoushuoneessa väki alkaa liikehtiä.

– Time for a coffee break, sanoo kouluttaja, toimitusjohtaja Rita Clancy EURIDA Re-

search Managementista. Hän on luennoinnut tänään niin teoriasta kuin käytännöstäkin liittyen eurooppalaiseen tutkimusrahoituskenttään.

Clancy on kertonut kuinka maksimoida projektien mahdollisuuksia hakukierroksilla.

Projektipäällikkö Ari Haapanen Vaasan yliopiston Levón-instituutin Energia ja ympäristö -vastuualueelta jäi miettimään Clancyn ohjeita EU-projektien ja -hakemusten aikataulusta.

– Yhteistyökumppaneita pitää alkaa kerätä hyvin varhaisessa vaiheessa.

Tutkijatohtori Mona Enell-Nilsson yliopiston Saksan kielen ja kirjallisuuden yksiköstä on yllättynyt siitä, kuinka suuria tutkimuskonsortioiden pitäisi olla menestyäkseen. Onnistuneessa konsortiossa on yleensä 6–7 maata ja 14–15 partneria.

9

10

VOX CORDIS 4 / 2015

Tutkimus Teksti RIIKKA KALMI Kuva ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO

Energiatekniikan professori Seppo Niemen HERCULES-2 on Vaasan yliopiston ensimmäinen hanke, joka on saanut merkittävän rahoituksen EU:n uudesta Horisontti 2020 -ohjelmasta.

Miljoonarahoitus energiahankkeelle

Yliopisto saa 1,5 miljoonaa euroa kolmivuotisen HERCULES-2-hankkeen 16,8 miljoonan euron potista. Kyseessä on kahden suuren eurooppalaisen moottorivalmistajan Wärtsilän ja MAN Diesel & Turbon yhteishanke, jossa on Vaasan yliopiston lisäksi mukana muita yrityksiä ja useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

– Meidän suunnitelmamme ja toiveemme on, että energialaboratoriosta tulisi kansallisten ja kansainvälisten yhteisohjelmien yksi tutkimusalusta. Myös ulkomailta voisi tulla tutkijoita tänne, kun saamme riittävän hyvän laboratoriokokonaisuuden. Keskinopeiden moottoreiden laboratorioita ei ole maailmalla kovin paljon.

– EU-hankkeet ovat usein aika hitaita ja konsortioiden kokoaminen itse on valtavan työlästä. Nyt konsortio oli valmis ja se nopeutti prosessia. Kesällä 2014 tehtiin hakupapereita. Päätös tuli tämän vuoden huhtikuussa, professori Seppo Niemi kertoo hakuprosessista.

Niemen mukaan laboratorio on myös selvä etu, kun hankkeisiin haetaan jatkorahoituksia tai rahoitusta uusille hankkeille.

HERCULES-2-projektissa tavoitteena on kehittää polttoainejoustava laivamoottori, joka mukautuisi parhaalla mahdollisella tavalla toimintaympäristöönsä.

Rahan hakeminen vie resursseja Professori Niemen mukaan yliopistoissa tehdään valtavasti työtä rahan hakemiseksi ja siihen kuluu kosolti tutkijoiden aikaa. Eikä rahan hakeminen jatkossa vähene tai muutu helpommaksi.

– Välillä tuntuu, että rahaa saa suhteellisen pienellä byrokratialla ja hanke tärppää parissa kuukaudessa, välillä joku toinen hanke on sellainen, jossa väännetään rahoittajien kanssa puolitoista vuotta. Pienin byrokratia on yritysprojekteissa.

Niemi pahoittelee sitä, että Tekesin SHOKien tutkimusohjelmat ja INKA-ohjelma lopetetaan.

– On harmi, että ne päättyvät. Ne ovat olleet meille tärkeitä ja niissä oli erittäin hyvät konsortiot. Valtiovalta kehottaa kovasti hankkimaan EU-rahaa, mutta se on työläämpää ja vielä kilpaillumpaa.

Rahoituksen lähteinä tärkeitä Niemelle ovat Tekesin ja EU:n lisäksi kaupungin ja maakunnan rahoitusinstrumentit, Nesteen ja Fortumin säätiöt sekä Henry Fordin säätiö. Rahoitusta hankkeisiin on haettu myös Jenny ja Antti Wihurin rahastosta sekä Kaute-säätiöstä.

VEBIC on etu Niemen mukaan projekti on ensimmäinen, joka tulee tekemään kokeellista tutkimusta Vaasan Palosaarelle rakentuvassa energialaboratoriossa.

– Ensimmäiseksi testaamme vaihtoehtoisia polttoaineita, sitten moottorien ohjausjärjestelmiä ja kolmas asia on päästöjen merkittävä vähentäminen kohti nollatasoa, Niemi selostaa.

Energialaboratorioon eli Vaasa Energy Business Innovation Centeriin (VEBIC) rahoitusta on saatu Tekesiltä INKA-ohjelmasta sekä yritysrahoituksesta ja yliopiston strategisesta rahoituksesta. Kyseessä on neljän miljoonan euron perusinvestointi koneisiin ja laitteisiin sekä tutkimusympäristön luomiseen.

Energialaboratorion eli Vaasa Energy Business Innovation Centerin (VEBIC) tutkimuskäytön on suunniteltu alkavan keväällä 2017.

VOX CORDIS 4 / 2015

Well done!

EE

EE

Vaasan yliopisto menestyi opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyysvertailussa.

Vaasan yliopisto sijoittui Yrittäjämäinen yliopisto -luokkaan yhdessä neljän muun itsearvioinnissa korkeimman vastaajakeskiarvon saaneen yliopiston kanssa.

Selvityksen mukaan yrittäjämäisessä yliopistossa yrittäjyys on kiinteä osa korkeakoulun toimintatapaa ja yrittäjyysnäkökulma on mukana sekä opetuksessa että tutkimuksessa.

Markkinoinnin professori Pirjo Laaksonen on saanut Mainostajien rahaston tämänvuotisen palkinnon. Mainostajien liitto antoi tunnustuksen erityisesti Laaksosen johtamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitetään mainonnan roolia investointina ja panostusten vahvistamista.

11

Well done EE

Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiö on myöntänyt professori Pirkko Vartiaiselle, tutkijatohtori Harri Raisiolle ja professori Nina Pilkkeelle 3000 euron Åbo Akademi -palkinnon. Palkinto myönnettiin artikkelista ”Deliberatiivinen demokratia ja kielelliset toimintamallit: Esimerkkinä Pohjanmaalla toteutetut kaksikieliset kansalaisraadit”.

EE

Nina Pilke on saanut 10 000 euroa hankkeeseen Språkutvecklande ämnesundervisning. Merja Koskela on saanut säätiöltä 10 000 hankkeeseen Sujuva sijoittajaviestintä. Harry Lönnroth on saanut 15 000 euroa Språkvariation i text -hankkeeseen ja Karita Mård-Miettinen samaten 15 000 euroa hankkeeseen Språkbadsläraridentitet i utveckling.

EE

Professori Harri Luomala on saanut Tekesin INKA-ohjelmasta 285 300 euroa tutkimushankkeeseen Co-creative snacks - pelillisyys välineenä välipalatuotteiden kehitykseen.

EE

Professorit Seppo Niemi, Kimmo Kauhaniemi ja kehitysjohtaja Reino Virrankoski ovat saaneet 290 000 euron rahoituksen Tekesiltä Flexe-ohjelman ensimmäistä kautta varten.

EE

Aktiasäätiö on myöntänyt apurahoja Vaasan yliopiston tutkijoille ja tutkimusryhmille. Margit Breckle, on saanut 10 000 euroa hankkeeseen Yritysviestintä Vaasan seudun / Pohjanmaan ja saksankielisten maiden välillä.

EE

Vaasan yliopisto on myöntänyt Turun kauppakorkeakoulun tutkijatohtori, KTT Hannu Makkoselle dosentin arvonimen 12.11.2015 lähtien. Markkinoinnin dosentuurin erityisalana on innovatiivinen markkinointi yritysten välisillä markkinoilla. >> Well Done jatkuu sivulla 26.

Energy Business MBA Minä ja tiede -luennot jatkuvat

Energy Policy and Renewable Energy Management

Minä ja tiede -yleisöluennoilla pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin.

Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa klo 18 alkaen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Joulukuu ti 8.12. Seinäjoki ja to 10.12. Vaasa Vero-oikeuden professori Juha Lindgren: Uutta ja vanhaa verotuksesta.

Next modul starts in March 2016

Helmikuu 23.2. Seinäjoki, 25.2. Vaasa Maaliskuu 15.3. Seinäjoki, 17.3. Vaasa Huhtikuu 19.4. Seinäjoki, 21.4. Vaasa Toukokuu 17.5. Seinäjoki, 19.5. Vaasa

uva.fi/mba LEVÓN INSTITUTE

Tammikuu 19.1. Seinäjoki, 21.1. Vaasa

uva.fi/minajatiede

12

VOX CORDIS 4 / 2015

Koulutus

Musta tulee yrittäjä, totta kai – Haettiin mahdollisimman eritaustaisia tyyppejä, jotka katsovat liikeideaa kukin omasta näkökulmastaan ja jotka tuovat oman osaamisensa yritystoiminnan käynnistämiseen.

Siinä on Treeniohjelman idea.

Teksti TIINA RAMSILA Kuva KATJA LÖSÖNEN

Treeniohjelma on Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin opiskelijoille suunnattu startup-kurssi. Kurssin aikana opiskelijatiimit rakentavat tuotteen tai palvelun ideasta prototyyppiasteelle.

– Olemme nähneet, että startup-kurssille on tarvetta. Tarjoamme sparrausta opiskelijoille, ja esille on tullut ihan perusasioita liiketoiminnan käynnistämisestä. Monet ovat olleet ideansa kanssa yksin ja tarvinneet porukkaa ympärilleen, sanoo Treeniohjelman vetäjä, projektipäällikkö Jussi Loukiainen Muotoilukeskus MUOVAsta.

Aktiivista tekemistä – Haluan yrittäjäksi, totta kai. Kurssilla keskitytään juuri siihen, mitä yrityksen pyörittäminen todellisuudessa on, kertoo opiskelija Matias Kotajärvi Vaasan yliopistosta.

Startup-kurssilla opitaan ja sovelletaan erilaisia ideointimenetelmiä, ketterää tuotekehitystä, skaalautuvan liiketoiminnan kehittämisen tapoja sekä asiakastiedon hankintaa ja käyttöä suunnittelussa. Ensimmäisessä kokoontumisessa moni jo esitteli liikeideaansa

ja opiskelijat hakeutuivat tiimeihin. Siitä ideat ovat kehittyneet, vaihtuneet ja eläneet.

– Lopuksi opiskelijat ottavat selvää oikeasti potentiaalisten asiakkaiden kanssa, onko tuotteelle tai palvelulle tarvetta, Loukiainen selittää.

Yhteinen päämäärä Treeniohjelmassa on eri alojen opiskelijoita kahdesta korkeakoulusta. Mukana on esimerkiksi saksan ja englannin kielen, tekniikan ja viestinnän opiskelijoita.

– Haasteena on, miten saada eritaustaiset opiskelijat työskentelemään kohti yhteistä päämäärää, miettii Loukiainen.

Myös Matias Kotajärven tiimissä kohtaavat erilaiset opiskelijat: yksi opiskelee yliopistossa johtamista, toiset kaksi konetekniikkaa ja liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Kotajärvi itse on laskentatoimen opiskelija.

– Ehdottomasti parasta on, että me emme kaikki ajattele samalla lailla, vaan jokainen tuo oman näkemyksensä ryhmään. Voisin kuvi-

tella, että jos kurssi olisi toteutettu vain laskentatoimen opiskelijoille, ideointi olisi ihan erilaista, Kotajärvi sanoo.

Ehdottomasti parasta on, että me emme kaikki ajattele samalla lailla, vaan jokainen tuo oman näkemyksensä ryhmään.

Tuote ekologisille kuluttajille Tiimin liikeideana on vanhojen vaatteiden kierrätys, Kotajärven sanoin lumppujen jatkokäyttö. Idea sai alkunsa lakimuutoksesta, jonka myötä lumppuja ei saa viedä kaatopaikalle enää ensi vuoden alusta lähtien.

– Kierrätyskeskuksetkaan eivät vastaanota pilalle menneitä vaatteita, joten tällä hetkellä markkinoilta puuttuu lumppuja laajemmin hyödyntävä kaupallisesti toimiva konsepti.

VOX CORDIS 4 / 2015

Opiskelijatiimin tavoitteena on testauttaa täysin uusi käytetyistä vaatteista tehty rakennusmateriaali, jota voitaisiin myydä asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita jatkamaan tuotteen elinkaarta.

– Alusta saakka olimme sitä mieltä, että emme lähde tekemään vanhoista vaatteista uusia, vaan keksimme jotain innovatiivisempaa. Se mikä on varsinainen lopputuote ja sen käyttökohde, riippuu materiaalin ominaisuuksista.

Tällä hetkellä tiimi vielä kirkastaa liikeideaansa.

– Teemme liiketoimintasuunnitelmaa ja mietimme, millaiset ihmiset ovat kiinnostuneita tuotteesta ja ekologisesta kuluttamisesta.

Materiaalissa on otettava huomioon esimerkiksi paloturvallisuus, joka selviää vain testaamalla. Tavoitteenamme on päästä niin pitkälle, että projektin päättyessä tiedämme, onko ideassa oikeasti potentiaalia ja onko tuote taloudellisesti järkevä toteuttaa.

Muissa opiskelijatiimeissä kehitetään esimerkiksi yritysten sisäisen viestinnän yhteen koostavaa verkkopalvelua sekä pienennetään kynnystä aloittaa pienkaivostoiminta.

FAKTAT EE

Vapaus tehdä asioita toisin – Yrittäjällä on vapaus tehdä asioita toisin.

Joku ei ole koko ajan hengittämässä niskaan ja sanomassa, mitä pitää tehdä. Kun on vieraalla töissä, ei ehkä pääse näyttämään kaikkia taitojaan, luettelee Kotajärvi syitään ryhtyä yrittäjäksi.

Onko Treeniohjelma hyvä keino tukea opiskelijan yrittäjyyttä?

– On ehdottomasti. Startup-kursseja saisi olla enemmänkin, sillä onhan Vaasan alueen energiasektori merkittävä ja täältä on saanut alkunsa moni menestyksekäs yritys.

Startup-kursseja saisi olla enemmänkin, sanovat yritystään ideoivat Matias Kotajärvi, Antti Tervo, Teemu Salo ja Jussi Puhtimäki.

Treeniohjelma on osa Vaasan yliopiston ja VAMKin yhteisen West Coast Startupin (WCS) toimintaa.

EE WCS

on kasvuyrittäjyyshautomo korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tavoitteena on auttaa liikeidean jalostamisessa ja liiketoiminnan käynnistämisessä.

WCS tarjoaa sparrausta idean kirkastamiseen, kehittämiseen, testaamiseen ja toteuttamiseen.

EE WCS:n

sisällöstä vastaa Muotoilukeskus MUOVA.

13

14

VOX CORDIS 4 / 2015

Varainhankinta

Vahva yliopisto on meille etu SK Tuote lahjoitti keväällä 30 000 euroa Vaasan yliopistolle. Tänä vuonna 40 vuotta täyttänyt perheyritys oli mukana myös edellisessä varainhankintakampanjassa merkittävällä summalla. Vox cordis päätti käydä kylässä Mustasaaren Lintuvuoren teollisuusalueella ja tutustua yritykseen paremmin.

Teksti RIIKKA KALMI Kuva KATJA LÖSÖNEN

SK Tuote Oy EE EE EE EE EE EE EE EE EE SK Tuotteen Jonas Lindeman sekä Tuomas ja Eero Saikkonen haluavat, että Vaasan seudulla on vahva yliopisto ja riittävästi koulutettua työvoimaa.

Kehittää ja valmistaa kiinnitys- ja erikoiskattotarvikkeita.

Ratkaisut tunnetaan VILPE-tuotenimellä.

Toimitusjohtaja Eero Saikkonen.

Perustettu 1975.

Pääkonttori ja tuotanto Mustasaaressa.

80 työntekijää Suomessa ja 40 Euroopassa.

Liikevaihto: 14 milj. euroa.

Viennin osuus liikevaihdosta noin 40 prosenttia.

Toimintaa Suomen lisäksi Venäjällä, Ukrainassa, Puolassa, Ruotsissa ja Benelux-maissa.

VOX CORDIS 4 / 2015

– Yritys perustettiin vuonna 1975 yhden ainoan idean varaan. Olin Lemminkäisellä töissä ja työmaalla tuli idea kiinnikkeeseen, jolla kiinnitettiin villat ja kattohuopa profiilipeltiin, kertoo SK Tuotteen toimitusjohtaja ja perustaja Eero Saikkonen.

Kattokiinnike meni hyvin kaupaksi. Saikkosen mukaan parhaimpina aikoina niitä myytiin 12–13 miljoonaa kappaletta vuodessa. Tuote on edelleenkin valikoimissa.

Pikku hiljaa kehitettiin myös muita tuotteita.

Ratkaiseva askel otettiin vuonna 1984, jolloin SK Tuote perusti oman muovitehtaan eikä enää teettänyt tuotteitaan alihankintana.

Eero Saikkosen poika, hallituksen jäsen ja yhtiön Länsi-Euroopan vientipäällikkö Tuomas Saikkonen jatkaa tarinaa.

– Vuonna 1988, eli samana vuonna kuin synnyin, lanseerattiin VILPE-tuoteperhe, johon kuului kattotuotteita ja ilmastoinnin päätelaitteita.

Kotimaan katoilta vientifirmaksi SK Tuotteen myyntijohtaja Jonas Lindemanin mukaan yritys on nykyään ilmanvaihdon päätelaitteiden markkinajohtaja Suomessa.

Kun tuotanto on kasvanut, niin on tehdaskin.

Sitä on laajennettu kahdeksan kertaa.

Tuomas Saikkosen mukaan Venäjä, Skandinavia ja Baltia ovat tärkeimmät vientimarkkinat. Esimerkiksi Ruotsissa markkinoiden kasvu näyttää hyvältä.

Toki viennissäkin on haasteita. Eero Saikkonen kertoo, että SK Tuote joutui irtisanomaan viime keväänä Venäjän kaupan laskiessa.

Jatkaja omasta takaa Monessa muussa yrityksessä tuskaillaan jatkajan puutteessa. Pahimmassa tapauksessa ei löydetä edes ulkopuolista ostajaa ja laitetaan hanskat kokonaan naulaan. Eero Saikkosen mukaan SK Tuotteessa tätä pelkoa ei ole ja sukupolvenvaihdoskin on jo tehty.

Tuomas Saikkonen vakuuttaa, että hänelle yritys on koko ajan yhä suurempi intohimo.

– Vanhemmat eivät ole ikinä minua tähän ajaneet, vaan kun olen tehnyt kesätöitä täällä ja opiskellut kauppatieteitä, kiinnostuminen on vain kasvanut, Saikkonen kertoo.

– Vientimatkoilla huomaan, että kaupungit, jotka vaikuttavat kaikista aktiivisimmilta ovat yleensä yliopistokaupunkeja, sanoo Tuomas Saikkonen.

Tuomas Saikkosen mukaan markkinoinnin opinnot Vaasan yliopistossa ovat jo hyvässä vaiheessa, gradu on tehty ja valmistuminen maisteriksi häämöttää ensi keväänä.

Nuoret ihmiset tuovat positiivista sykettä ja uusia ajatuksia. Tuomas Saikkosen mukaan Vaasan seutu ja sen yritykset voisivat hyödyntää yliopistosta valmistuneita nykyistä enemmän.

”Pitää olla huikeat osaajat, jotta voi menestyä” Yrityksellä on Suomessa noin 80 työntekijää.

Tästä päästäänkin siihen, miksi SK Tuote haluaa tukea Vaasan yliopistoa. Saikkosten ja myyntijohtaja Lindemanin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että yliopistoa ja alueen koulutusta tuetaan.

– Hyvät koulutusmahdollisuudet molemmilla kielillä varmistavat, etteivät kaikki katoa Kehä III:n sisäpuolelle, sanoo Lindeman.

– Koulutettu ja osaava työvoima on meille erittäin tärkeä. Olemme kaukana kaikesta, oudossa ruotsinkielisessä kunnassa, jonka nimeä ei osata lausua Euroopassa. Kyllähän silloin pitää olla huikeat osaajat, jotta voi menestyä, jatkaa Tuomas Saikkonen.

Olemme kaukana kaikesta, oudossa ruotsinkielisessä kunnassa, jonka nimeä ei osata lausua Euroopassa.

Kyllähän silloin pitää olla huikeat osaajat.

Tukemalla varmistamme selustamme Eero Saikkonen muistuttaa, että yritys aikoo pysyä Vaasan seudulla jatkossakin. Silloin kannattaa tukea alueen vahvuuksia.

– Yrityksen sydän ja ydintoiminnot pysyvät täällä. Oman selustamme varmistamiseksi tarvitsemme vahvan verkoston ympärillemme.

Osa tuota vahvaa verkostoa on Vaasan yliopisto.

– On rikkaus, että Vaasan yliopistolle tulee paljon ihmisiä muualta opiskelemaan. Toivoisin, että näille nuorille osattaisiin tarjota paremmin työmahdollisuuksia.

Case-yritys ja gradukohde SK Tuote on tehnyt pitkään yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa. Se toimii case-yrityksenä vientimarkkinoinnin kurssilla. Tuomas Saikkosen mukaan kansainväliset opiskelijat kurssilla kiinnostavat, sillä heiltä saa tuoretta näkökulmaa.

SK Tuotteesta on myös ehditty jo tehdä yksi gradu ja lisää graduntekijöitä toivotaan.

Lahjoitus tuo lisärahan valtiolta Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt ovat vuodesta 2008 lähtien saaneet vähentää yliopistoille lahjoitetut rahat verotuksessaan.

Eero Saikkonen sanookin, että mikäli SK Tuote ei olisi tehnyt lahjoitusta yliopistolle, summa olisi mennyt verottajalle.

– Nyt kohdennamme rahat itse.

Valtion vastinrahaohjelma tuo yhtälöön oman bonuksensa ja lisää rahaa alueelle.

– Kun lahjoitamme Vaasan yliopistolle, valtio myös maksaa yliopistolle lisää, hän huomauttaa.

Valtio on luvannut pääomittaa yliopistoja jopa kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden. Valtio aloitti viime vuoden marraskuussa vastinrahaohjelman, joka on voimassa 30. kesäkuuta 2017 asti. Vastinrahakelpoisia ovat yliopiston toimintaan yleisesti tarkoitetut, vastikkeettomat lahjoitukset.

15

16

VOX CORDIS 4 / 2015

JOKA 30

HR MBA

Juhlavuoden JOKA alkaa syyskuussa 2016

Hyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen sekä henkilöstöresurssien hallinta

Johtajana kasvaminen

HR MBA-moduuli maaliskuussa 2016

uva.fi/joka

uva.fi/mba

Tue tulevaisuutta.

Osta pala yliopiston sydäntä.

Varainhankintakampanja on nyt käynnissä.

Kysy lisää: Mika Palosaari, yhteyspäällikkö puh. 029 449 8522

uva.fi/varainhankinta

VOX CORDIS 4 / 2015

Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.

17

Johtoajatus

Yhteinen visio auttaa muutoksessa

Meneillään olevat muutokset ovat pääosin tarpeellisia ja niillä luodaan edellytykset Vaasan yliopiston kasvulle ja menestykselle myös tulevaisuudessa. Muutos ei kuitenkaan ole yliopistolle itseisarvo, vaan tasapainon vuoksi kaivataan myös vakautta sekä korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen vaatimaa keskittymisrauhaa. Vain tätä kautta voidaan luoda erinomaiset olosuhteet niin tutkimusta kuin opetustakin tekevälle osaavalle ja motivoituneelle henkilöstölle, joka työskentelee jatkossa entistä enemmän ryhmissä toisiaan tukien ja sparraten.

Yliopiston yhteiset arvot voivat omalta tärkeältä osaltaan edustaa jatkuvuutta ja luoda yhteisöllisyyttä tilanteessa, jossa organisaatiomme ja sen ympäristö muuttuvat. Tarve Vaasan yliopiston keskeisten arvojen määrittelyyn onkin noussut selkeästi esiin syksyn strategiakeskusteluissa. Määrittelemme yliopiston keskeiset arvot yhdessä henkilökunnan kanssa tänä syksynä. Monia hyviä ajatuksia on jo noussutkin keskusteluun ja niitä tullaan myös hyödyntämään. Seuraavaksi lyhyt katsaus meneillään oleviin prosesseihin, joita arvomme osaltaan ohjaavat.

* Hakemuksen täydellinen englanninkielinen otsikko on: ‘Sustainable Energy Business - From Technology to New Business Concepts and Societal Value’.

Vaasan yliopisto on lähtenyt ennakkoluulottomasti uudistamaan toimintojaan. Tavoittelemme Suomen Akatemian syksyn profilointihausta 2,5 miljoonan euron lisärahoitusta teemalla Kestävän kehityksen energialiiketoiminta*, joka luo mahdollisuuksia monitieteiseen tutkimukseen kauppatieteellisen, filosofisen ja teknisen tiedekunnan väille. Näin rakennetaan uutta yhteistyötä, jolla pyritään nostamaan sekä tutkimuksen laatua että kansainvälisyyttä. Tätä kautta rakennetaan myös ainutlaatuista yhteistyötä yliopistotutkimuksen ja Vaasan alueen globaalin energia- ja cleantech-klusterin välille.

Osana tätä prosessia Vaasan yliopisto on myös tehnyt merkittäviä panostuksia uuteen energialaboratorioon eli Vaasa Energy Business Innovation Centeriin (VEBIC) yhdessä AB B:n, Wärtsilän ja Tekesin kanssa.

VEBIC-laboratorio ja siihen tukeutuva tutkimusalusta luo tulevaisuutta yliopiston lisäksi Suomen energia- ja cleantechklusterille.

Uutta strategiakautta silmällä pitäen olemme rakentamassa Vaasan yliopistolle vision, strategian ja näihin liittyvän toimintaohjelman vuosille 2016–2020. Strategiassa kiinnitetään erityisesti huomiota akateemisen tutkimuksen vahvistamiseen ja laadun parantamiseen.

Tutkimuksen ja opetuksen laatua pyritään kehittämään suoraan ja epäsuorasti monin eri keinoin. Näihin lukeutuvat vahva panostus kansainvälistymiseen, digitalisaatioon, yrittäjyyteen, yliopiston henkilöstöjohtamiseen ja rekrytointeihin. Edellisten lisäksi haemme synergioita ja lisävoimaa yhteistyöstä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Tässä ollaankin saavuttamassa konkreettisia tuloksia Uumajan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa jo vuoden 2016 kuluessa.

Jari Kuusisto Ma. rehtori, Vaasan yliopisto

Yliopistopalveluita on vuoden aikana kehitetty määrätietoisesti siten, että voimme tuottaa entistä laadukkaampaa asiakaspalvelua. Samalla palveluorganisaation tehokkuutta ollaan parantamassa hallitusohjelman mukaisesti.

Ke s uv ku a. ste Te fi/ lu rv blo ja et g tk ul it/ u oa jo u v m hto er uk a ko aa jat ss n! us a:

Viimeisen vuoden aikana Suomen koulutussektori on joutunut kovien muutospaineiden kohteeksi. Tästä ovat pitäneet huolen entistä niukempi rahoitus sekä entistä vahvempi ohjaus niin opetus- ja kulttuuriministeriön kuin Suomen Akatemiankin suunnasta. Lisäksi ilmassa on lisääntyvä vaatimus yliopistojen erikoistumisesta, työjaosta ja uusista fuusioista eri oppilaitosten kesken. Kaikki nämä paineet näkyvät yliopisto-organisaatioiden sisällä ja myös yliopistojen välisissä suhteissa.

18

VOX CORDIS 4 / 2015

LevÓn-instituutti

Video opettaa Monimuotoisempaa opetusta yliopistolla, tunteisiin vaikuttavia ja oppimista tukevia elämyksiä, irrottautumista paikasta ja ajasta – sitä kaikkea voi tarjota onnistunut opetusvideo.

Verkko-opetuksen asiantuntija Risto Säntti ja johtamisen yliopisto-opettaja Hellevi Lampimäki Vaasan avoimesta yliopistosta ovat yhdessä kollegoidensa kanssa työstämässä opetusvideota tiedekirjasto Tritonian Edulabstudiossa.

– Tämä on heittäytymistä ja itsensä laittamista alttiiksi. Välillä käytämme avainsanoja ja juttelemme spontaanisti, sanoo Lampimäki.

– Nyt teimme kahden minuutin jutun ja käsikirjoitimme harvinaisen paljon, Säntti jatkaa.

Säntti ja Lampimäki ovat tehneet yhdessä jo useita videoita johtamisen ja henkilöstöjohtamisen kursseilla käytettäväksi. Tarkoitus ei ole, että koko luento koostuisi mammuttipitkästä videosta. Kyse on enemminkin lyhyistä, eri teemoihin liittyvistä tilannekuvista, joita käytetään perinteisen luennon osana tai osana verkko-opetusta.

Elämyksellisyys pysäyttää – Käytämme kokemuksellista ja monimuotoista oppimista. Videot vaikuttavat tunteisiin ja jäävät mieleen, sanoo Lampimäki.

Säntti näyttää malliksi videon kehityskeskustelusta. Siinä tympeä pomo vilkuilee koko keskustelun ajan kelloonsa, eikä kysy työntekijän mielipidettä mistään.

– Johtamista osaat vasta, kun osaat muuttaa omaa käyttäytymistäsi. Opiskelijat ovat tämän videon nähtyään sanoneet, etteivät ikinä tule pitämään kehityskeskustelua tuolla tavalla, sanoo Lampimäki.

Digitalisaatio mullistaa opetusta Digitalisaatio on iso megatrendi, joka näkyy yliopisto-opetuksessa jo nyt ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän. On arvioitu, että digitalisaatio tulee mullistamaan koulutuksen.

Digitaalinen video on yksi tapa siihen.

Digitalisaatio on Suomen hallituksen kärkihanke ja yhä selvemmin osa myös Vaasan yliopiston strategiaa

Teksti RIIKKA KALMI Kuvat KATJA LÖSÖNEN

Opiskelijat kiittävät. Videot voivat lisätä kampuksella pidetyn luennon kiinnostavuutta tai tarjota mahdollisuuden etäopiskeluun.

Video on toki jo vanha tunnettu väline opetuksessa, mutta niiden tekeminen itse on uutta vielä monelle yliopistolaiselle. Kuten monessa muussakin muutoksessa, osa kulkee pioneerina etulinjassa ja osa miettii, että kannattaako tuollainen ylipäätään.

– Ehkä jotkut kokevat tämän uhkana. Jos opetusta pannaan verkkoon, onko opettajalle enää työtä? Verkkokurssi ei kuitenkaan ole vähemmän työläs ja ilman opettajaa ei pärjätä.

Myöskään opiskelijat eivät pääse hyvin suunnitellussa verkko-opetuksessa yhtään vähemmällä, vakuuttaa Säntti.

Oma haasteensa on uuden oppiminen ja omaksuminen. Uusi menetelmä ja tekniikka voivat viedä epämukavuusalueelle. Säntillä on tähän kuitenkin jo suunnitelma. Vaasan yliopistossa rakennettaisiin konkreettinen malli eli polku, jota seuraamalla opettaja voisi kehittyä digitaalisessa opetuksessa.

– Digitalisaatio on Suomen hallituksen kärkihanke ja yhä selvemmin osa myös Vaasan yliopiston strategiaa, hän muistuttaa.

VOX CORDIS 4 / 2015

Näin onnistut opetusvideossa: Mieti videon aihe. Kiteytä, älä rönsyä liikaa.

Suunnittele toteutustapa. Helpoimmin teet Power Point -ohjelmalla.

Voit myös videokuvata omalla tabletilla tai kameralla. Studiokin on mahdollisuus. Muista kuvan rajaus, riittävä valaistus ja hyvälaatuinen ääni.

Laadi käsikirjoitus. Älä tee liian pitkää, 5-10 minuuttia on sopiva.

Kuvaa, katso ja arvioi. Jos aiheellista, kuvaa uudestaan.

Editoi sujuvaksi.

Hae lisää oppia kursseilta tai alan ammattilaisilta.

19

20

VOX CORDIS 4 / 2015

Alumni

Omaa polkua pitkin yrittäjäksi Katja Rajala ryhtyi nuorena yrittäjäksi ilman koulutusta ja oppi asiat kantapään kautta. Nyt sosiaali- ja hallintotieteitä Vaasan yliopistossa opiskellut Rajala on onnellinen kokemuksistaan ja uskoo, että putkinäöllä katsomalla hyviä vaihtoehtoja menee ohi. Hän nauttii, kun saa luoda uutta, vaikka työpäivät venyvät.

Ajatuksensa hän nollaa moottoripyörällä ajaessa.

Teksti TIINA RAMSILA Kuva KATJA LÖSÖNEN

Mitä muistat hyvällä opiskeluajoista?

Hyvällä muistan kampuksen, joka on Vaasassa ihan huippu, mielettömän ihana paikka.

Kun lähti aikuisena opiskelemaan, motivaatio oli korkealla. Osittain työssäkäyvälle aikuiselle opiskelu oli joustavaa ja sujuvaa. Opetuksesta ja opettajista jäi hyvä fiilis.

Mitä olisit kaivannut lisää?

Opintoihin olisin kaivannut mukaan eri sektorien, kuten järjestöjen ja yrityksien näkökulmaa, joka hallintotieteilijälle on työssä tätä päivää. Virkamiespäätöksetkin koskettavat aina elinkeinoelämää, ja virkailijoiden pitäisi osata arvioida, mitä päätökset tarkoittavat yritysten kannalta. Yliopisto voisi tukea yrittäjyyttä paitsi tarjoamalla kursseja yrittäjyydestä, myös etenkin nivomalla opetukseen elinkeinoelämän tuntemusta. Luennoille voi kutsua vieraita yritysmaailmasta tai voi miettiä, miten eri teemoja, esimerkiksi sosiaali- ja terveyshuollon palveluseteliä, käsitellään yrittäjyyden näkökulmasta.

Yrittäjyys on aina hyppy tuntemattomaan. Liiketoimintasuunnitelmia voi tehdä, ja teoriaa ja taitoa voi olla vaikka kuinka, mutta todellisuutta ei voi ikinä tietää. Hypättävä kuitenkin on.

Millaista työsi on?

Olen toimitusjohtaja Provida Oy:ssä. Olemme hoiva-alan yritys ja tarjoamme yksityistä lasten päivähoitoa. Meillä on kolme päiväkotia Vaasassa, mutta kasvuhalujakin on. Työssäni keskityn talous- ja henkilöstöasioihin sekä toiminnan organisointiin.

Miten sinusta tuli yrittäjä?

Minulla oli mielessä sosiaalialan opinnot, mutta se jäi, kun sain tilaisuuden ryhtyä kaupan alan yrittäjäksi vuonna 1994. Sairastumiseni syöpään sai minut miettimään, mitä haluan elämässäni tehdä ja suuntautumaan hyvinvointialalle. Lapsiperheen arjen keskellä aloin opiskella avoimessa yliopistossa. Opiskelu tuntui hyvältä, ja siksi hain varsinaiseksi opiskelijaksi.

Yrittäjyys on aina hyppy tuntemattomaan, sanoo yrittäjä Katja Rajala.

VOX CORDIS 4 / 2015

Olen miettinyt myös palkkatyötä, mutta sittenkin pidän itseäni enemmän yrittäjänä. Nuorena lähdin yrittäjäksi ilman koulutusta ja opin monia asioita kantapään kautta. Olen onnellinen, että minulla on niiltä ajoilta käytännön kokemuksia yrittäjyydestä, hyviä ja huonoja. Kun siihen lisätään sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnoista saatu osaaminen, olen enemmän kuin tyytyväinen.

Jos pitää mielessä vain, että lukion jälkeen opiskelen tätä alaa, sitten siirryn työelämään ja etenen urallani, voi hyviä vaihtoehtoja mennä ohi. Työuralla voi löytyä erilaisia polkuja, jos ei ajattele niin perinteisesti.

Repaleinen koulutus- ja urataustani on rikkaus, joka antaa enemmän näkökulmaa ja osaamista.

Minut on valittu paikallisen yrittäjäjärjestön puheenjohtajaksi. Oman ja yrityksen kehittämisen kannalta on olennaista tietää, mitä muualla on meneillään.

Mikä työssäsi on parasta?

Vaihtelevuus ja vapaus rytmittää itse työnsä ovat parasta. Minulla on tosi hyvä itsekuri ja pidän siitä, että saan itse organisoida työni.

Kesällä rakensimme uutta päiväkotia enkä pitänyt lainkaan lomaa. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä nautin niin paljon uuden luomisesta sekä kehittämisestä.

FAKTAT KUKA Katja Rajala OPINNOT HTM Vaasan yliopistosta 2007. Pääaine sosiaali- ja terveyshallintotiede, sivuaineena julkisoikeus TYÖ Toimitusjohtaja, oma yritys Oy Provida Ab PERHE Kaksi aikuista tyttöä

Mitä teet vapaa-ajalla?

Harrastan balettia ja moottoripyöräilyä, joka on intohimoni. Kesästäkin selvisin ilman lomaa moottoripyörän avulla, kun lähdin illalla ajelulle. Tiellä nollaan itseni parhaiten.

Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni!

Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa.

Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti.

MITÄ SINÄ SAAT? Verkoston, jolta löytyy neuvoja ja tukea työelämän haasteisiin Sähköisen alumniuutiskirjeen ja kutsuja tapahtumiin Tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista Ajankohtaista tietoa yliopistomaailmasta

Liity alumniksi verkossa:

uva.fi/alumnit

facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit

alumni@uva.fi

21

22

VOX CORDIS 4 / 2015

Elämän suola

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

ÄÄNI

instrumenttina “Oh darlin’, darlin’, stand by me, oh stand by me” kuuluu Levónauditoriosta. ”Olkaa tarkkana oman stemman rytmiikan kanssa, koska tässä kohdassa on niin monta rytmiä päällekkäin”. Käynnissä ovat opiskelijaryhmä WLEE:n harjoitukset.

Teksti TIINA RAMSILA Kuvat KATJA LÖSÖNEN

VOX CORDIS 4 / 2015

Olemme lauluyhtyemäinen kuoro, kuvailee Laura Piipponen lauluklubi WLEE:tä.

– WLEE on poikkitieteellinen lauluklubi, jossa on opiskelijoita kaikista tiedekunnista. Kerran viikossa laulamme yhdessä populaarimusiikkia klassikoista nykypäivän hitteihin. Meitä voisi sanoa lauluyhtyemäiseksi kuoroksi, kuvailee Laura Piipponen. Hän itse opiskelee johtamista.

Mukaan ilman laulutaustaakin – Minä ja ystäväni mietimme, että eiköhän meilläkin Vaasassa pitäisi olla oma populaarimusiikkiin keskittynyt lauluklubi. Meillä molemmilla on musiikkitausta. Maaliskuussa 2015 pidimme sitten ensimmäiset harjoitukset, muistelee Piipponen lauluklubin syntyä.

Tällä hetkellä Piipposen ykkösinstrumentti on oma ääni. Hän on opiskellut pitkään klassista laulua ja pianonsoittoa musiikkiopistossa.

Lukiossa hän kävi musiikkilinjaa. Lauluklubiin ei siis taida päästä kuka tahansa?

– Harjoitukset ovat avoimia eli mitään koelauluja ei järjestetä. Etsimme joukkoomme uusia ja innokkaita laulajia kaikkiin äänialoihin. Tavatonta laulutaustaa ei tarvitse olla, mutta toivottavaa on, että tulokas pysyisi sävelessä.

Meillä on laulajia, jotka eivät ole tätä ennen olleet kuorossa. Haluamme pitää klubin ma-

talakynnyksisenä tapana aloittaa kuorotoiminta ja innostua siitä.

Piipposen mukaan parasta laulamisessa on, että se ilahduttaa paitsi itseä, myös muita.

Hauskanpidon lomassa oppii uutta

– Laulaminen ja muiden kanssa laulaminen on tosi kivaa. Siitä saa tosi paljon irti, kun vaan uskaltaa heittäytyä. WLEE:ssä voit hauskanpidon lomassa oppia uutta, Piipponen luettelee syitä lähteä mukaan lauluklubiin.

WLEE-lauluklubin harjoituksissa käy viitisentoista opiskelijaa, miehiä ja naisia. Harjoitukset alkavat äänenavauksella, minkä jälkeen siirrytään ohjelmistoon. Mukana on ollut esimerkiksi Ben E. Kingin Stand by me, Beatlesin She’s leaving home ja Lorden Royals.

– Joskus harjoittelemme yhtä kappaletta ja joskus useampaa riippuen siitä, missä vaiheessa kappaletta olemme. Ensiksi keskitymme stemmoihin ja sitten artikulointiin, dynamiikkaan sekä äänenmuodostukseen liittyviin asioihin.

Äänialaa voi treenata ja laajentaa kumpaankin suuntaan.

Piipposta kiehtoo laulamisessa myös se, ettei laulaja ole ikinä valmis, sillä aina löytyy petrattavaa.

– Itse haluaisin oppia yhdistämään ylärekisterin ja matalat äänet paremmin, jotta koko ääniala olisi soljuvampi. Pystyn siis laulamaan korkeita ääniä klassisella tekniikalla, mutta toivoisin voivani yhdistää siihen matalat äänet samalla tekniikalla. Vastaavasti haluaisin laajentaa poppistekniikkani rekisteriä ylöspäin.

– Kaikilla on omanlainen ääniala luonnostaan, toisilla on matalampi ja toisilla korkeampi ääni. Äänialaa voi treenata ja laajentaa kumpaankin suuntaan. Myös hengitys- ja äänenmuodostustekniikkaa voi harjoitella. Vain ani harvoilla ei ole lainkaan sävelkorvaa, eli lähes kaikki voivat oppia laulamaan.

23

24

VOX CORDIS 4 / 2015

Kolumni

Miten Vaasan yliopisto

sijoittaa?

Suomalaisista yliopistoista on tullut merkittäviä sijoittajia uuden yliopistolain ja vuosina 2010–2011 toteutetun varainhankinnan seurauksena. Vaasan yliopiston varainhankinta sujui yli odotusten, ja yliopisto sai tuolloin lahjoitusten ja valtion vastinrahoituksen avulla kerätyksi lähes 20 miljoonan euron peruspääoman. Tämä peruspääoma muodostaa Vaasan yliopiston taloudellisen kivijalan, josta saatavaa sijoitustuottoa voidaan käyttää yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Vaasan yliopisto sijoittaa peruspääomaansa yliopiston hallituksen laatiman sijoituspolitiikan mukaisesti. Sijoittamisesta vastaa hallituksen asettama viisihenkinen sijoitustoimikunta, joka tekee sijoituspäätökset sekä seuraa aktiivisesti sijoitusten tuottokehitystä ja riskitasoa. Yliopiston sijoitustoiminnan tavoitteena on huolehtia peruspääoman arvon säilymisestä ja tavoitella sijoitetulle varallisuudelle noin viiden prosentin vuosituottoa.

Yliopiston sijoitusvarallisuus on laajasti hajautettu osake- ja korkomarkkinoille sekä erilaisiin vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin.

Tällä hetkellä sijoitusvarallisuudesta noin 45 prosenttia on osake- ja osakeindeksirahastoissa ja noin 40 prosenttia valtio- ja yrityslainoihin sijoittavissa korkorahastoissa ja rahamarkkinatuotteissa. Yliopiston vaihtoehtoiset sijoitukset on toteutettu käyttäen suurten kansainvälisten pankkien liikkeeseen laskemia strukturoituja sijoitustuotteita.

Yliopiston sijoitusten keskimääräinen vuosituotto on tähän mennessä ollut lähes kahdeksan prosenttia. Menestyksekkään sijoitustoiminnan ja Evald ja Hilda Nissin Säätiön joulukuussa 2014 tekemän miljoonan euron lahjoituksen ansiosta yliopiston peruspääoman markkina-arvo on kohonnut nyt jo lähes 30 miljoonaan euroon.

Parhaillaan käynnissä olevan varainhankintakampanjan tavoitteena on vahvistaa yliopiston peruspääomaa entisestään keräämällä lahjoituksina 2,5 miljoonaa euroa. Tässä tavoitteessa onnistuminen kasvattaisi valtion vastinrahoituksen jälkeen Vaasan yliopiston peruspääoman noin 40 miljoonaan euroon.

Sami Vähämaa professori Vaasan yliopiston hallituksen jäsen

Yliopiston peruspääoman markkina-arvo on kohonnut nyt jo lähes 30 miljoonaan euroon.

VOX CORDIS 4 / 2015

Minun kampukseni

Luonto läsnä joka päivä

sisipola (Instagram)

pauliinasa (Instagram)

ewzal (Instagram)

alakoskihannu (Instagram)

tevivaasa (Instagram)

jjennihe (Instagram)

sinielena (Instagram)

matiasjuupaluoma (Instagram)

sisipola (Instagram)

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä.

Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

25

26

VOX CORDIS 4 / 2015

Väitökset

Analyysimenetelmällä selkeyttä tietomassojen rakenteisiin

Teemu Mäenpää

25.9.2015 Tietotekniikka Utilization of adjacency model in graph analysis

Eteläpohjalaisten huonekaluyrittäjien selviytyminen on jatkuvuuden ja uudenhakemisen tasapainottelua

Karita Luokkanen-Rabetino

6.11.2015 Markkinointi Eksploitaatio ja eksploraatio tuotemarkkinastrategian sopeuttamisen välineinä. Analyysi neljän eteläpohjalaisen huonekaluvalmistajan selviytymisestä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä pitkällä aikavälillä

Lääkärit pitävät itseään huonoina johtajina

Anne Kujala

25.9.2015 Sosiaali- ja terveyshallintotiede Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella – murtuuko myytti? Tarkastelussa terveys- ja sosiaalialalla toimivat esimiehet

Kilpailuetua hyvin suunnitellulla ja johdetulla tuotekehitysyhteistyöllä

Väärä ostostrategia voi kostautua ulkomaisessa yritysostossa

Juho Ylimäki

Nnamdi Oguji

Älykkäiden sähköverkkojen tietoliikennestandardi joutui testiin

Viranomaisten tulisi karsia tietoturvaohjeistuksia

Mike Mekkanen

Niina Kinnunen

29.10.2015 Johtaminen Managing and Designing Dyadic R&D Collaboration

20.10.2015 Tietoliikennetekniikka On Reliability and Performance Analysis of IEC61850 for Digital SAS

24.9.2015 Markkinointi Foreign acquisition entry strategies and performance of Finnish multinationals: The role of entry motives, institutions and host country capabilities

19.9.2015 Tietotekniikka Tietoturvaohjeistusten noudattamisen motivaatio ja sen muuttuminen

Well done

E

Yliopistonlehtori Ilkka Luoto on saanut YTR:n lausunnon perusteella 70 800 euroa projektiin Tietoverkkoyhteyksien rooli maaseutupaikkojen suhteellisen aseman muutoksessa maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahastolta.

E

Kehittämispäällikkö Reino Virrankoski ja sulautettujen järjestelmien Epanettutkimusrymä on saanut rahoitusta EU:n Botnia Atlantica interreg -ohjelmasta kolmivuotiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on avata uusi pohjoismainen telelääketieteen osaamiskeskus.

E

Projektinjohtaja Katri Karjalainen on saanut 70 000 euroa eClassroom Tandem -projektia varten, josta 20 000 euroa Vaasan yliopistolle.

E

Yliopistonlehtori Kristian Siikavirta julkisoikeuden yksiköstä on kirjoittanut Editan julkaiseman teoksen Julkisten hankintojen perusteet.

E

Yliopistotutkija Tiina Brandtin artikkeli Impact of Followers’ Type on Their Expectations of Leaders: An Individual Consideration of Transformational Leadership on valittu julkaistavaksi uudelleen The Journal of Psychological Type -lehden uuteen julkaisuun, jossa esitellään lehden parhaimmat artikkelit kuluneelta vuosikymmeneltä.

SK Tuote on ollut luotettava ja innovatiivinen kumppani jo 40 vuotta.

Yrityksen VILPE®-tuotteet ovat oleellinen ja haluttu osa laadukasta ja kestävää rakentamista. VILPE® tarkoittaa vastuullista ilmanvaihtoa, terveitä taloja ja hyvää sisäilmaa, myös huomenna.

ETUA JA ELÄMYKSIÄ

viestintäteknologian avulla.

Anvia Oyj | www.anvia.fi

Kompleksisuuden johtaminen

Myynti MBA

Osallisuudesta näkemystä vaikeisiin päätöksiin. Käsitteistö ja työkaluja monitulkintaisten, kerrostuneiden haasteiden kohtaamiseen.

Myyntijohtajan ja myynnin ammattilaisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätietoja Leena.Lehtola@uva.fi

Myynti MBA -moduuli elokuussa 2016

uva.fi/levon

uva.fi/mba

28

VOX CORDIS 4 / 2015

Tiesitkö?

Vuosipäivä täyttää 50 K

orkeakoulun saaminen Vaasaan oli pitkä tie ja vaati paljon työtä ja rahaa paikallisilta vaikuttajilta, yrityksiltä ja säätiöiltä. Kaikki kulminoitui 27. päivään tammikuuta vuonna 1966. Tuolloin valtioneuvosto päätti hyväksyä Vaasan kauppakorkeakoulun valtionapua saavaksi oppilaitokseksi.

– Tästä hyväksymispäivästä eli 27. päivästä tammikuuta tuli yliopiston vuosipäivä, sanoo Vaasan yliopistosäätiön asiamies Marjatta Larimo.

Vaasan kauppakorkeakoulu sai alkunsa vuosina, jolloin Suomessa haluttiin perustaa yliopistoja ja korkeakouluja osana korkeamman opetuksen ja tutkimuksen hajasijoitusta.

Aiemman Helsinki- ja Turku-keskeisyyden sijaan poliittiset päättäjät ajattelivat hajasijoituksen paremmin ottavan huomioon valtakunnan eri osien tarpeet.

Säätiö tukijaksi Vaasan kauppaoppilaitoksen rehtori Martti Ulkuniemi ajoi voimakkaasti suomenkielisen kauppakorkeakoulun perustamista Vaasaan jo 1950-luvun lopulla. Hän ehdotti Vaasan kaupungille ja Vaasan kauppakamarille yhteistä toimikuntaa kauppakorkeakouluhankkeen ajamiseksi. Toimikunta päätti vuonna 1960 perustaa Vaasan kauppakorkeakoulun Säätiön. Peruspääoma tuli Liikesivistysrahastolta ja oli miljoona markkaa sen ajan rahaa.

Varoja saatiin myös muilta säätiöiltä ja Vaasan kaupungilta. Perustajajäsenet olivat niin yhteisöjä kuin yksittäisiä henkilöitäkin. Mukana olivat esimerkiksi Vaasan kaupunki, alueen kauppakamarit, maakuntaliitto, Vaasan ekonomien ja Vaasan Lyseon Entisten Oppilaiden yhdistykset.

Vaasan kauppakorkeakoulu sai alkunsa vuosina, jolloin Suomessa haluttiin perustaa yliopistoja ja korkeakouluja osana korkeamman opetuksen ja tutkimuksen hajasijoitusta.

Hallituskriisit hidastivat Jo vajaa viikko toimintansa jälkeen säätiö lähetti anomuksen kauppakorkeakoulun perustamisesta valtioneuvostolle. Asia otettiin valtioneuvostossa myönteisesti vastaan, mutta muut kauppakorkeakoulut vastustivat hanketta voimakkaasti. 1961 maan hallitus joutui kuitenkin eroamaan ja Vaasan korkeakouluhanke jäi vuosiksi hallitusvaihdosten jalkoihin.

Ratkaisu syntyi vasta pääministeri Johannes Virolaisen (kesk.) vetämän hallituksen aikana. Virolainen oli tunnettu hajasijoittamisen puolestapuhuja.

Iso varainhankinta Valtioneuvoston 27.1.1966 antaman päätöksen mukaan Vaasan kauppakorkeakoulu hyväksyttiin valtionavustusta saavaksi kauppakorkeakouluksi. Lupa annettiin ekonomin, kirjeenvaihtajan ja kauppatieteiden kandidaatin tutkintojen suorittamiseen.

Valtioneuvosto linjasi, että korkeakoulu sai aloittaa toimintansa 1.8.1968. Säätiölle tämä sopi, sillä toiminnan käynnistämiseen olikin alusta alkaen laskettu tarvittavan 2–3 vuotta.

Kuten nykyäänkin, yliopistoa varten oli aloitettava suuri varainhankinta. Kahdessa vuodessa kerättiin yhteensä 122 000 markkaa.

Tämä vastaisi Suomen Pankin laskurin mukaan nykyrahassa noin 185 000 euroa.

Stipendejä ennen ja nyt Säätiön tärkein tehtävä oli pätevien opettajien hankkiminen. Koska liiketaloustieteiden opettajista oli pulaa, säätiö päätti tukea stipendein henkilöitä, jotka aikoivat pätevöityä. Stipendien haku alkoi lokakuussa 1966. Ne olivat suuruudeltaan 9 000 markkaa.

Yliopistosäätiön asiamiehen Larimon mukaan tutkimus- ja jatkokoulutusstipendien jakaminen on keskeinen tehtävä säätiölle 50 vuoden jälkeenkin.

– Jaamme vuosittain 3-4 vuosistipendiä jatko-opiskelijoille. Ne ovat suuruudeltaan 22 000 euroa henkilöä kohden.

Raastuvankatu 29 Vaasan kauppakorkeakoulun ensimmäiseksi rehtoriksi nimitettiin Tryggwe Saxen ja vararehtoriksi Mauri Palomäki.

Toiminta aloitettiin Vaasan keskustassa Raastuvankatu 29:ssä, jossa toimi Vaasan kauppaopisto. Oppilaitokset toimivat yhden vuoden samassa talossa, minkä jälkeen kauppaoppilaitos siirtyi uusiin tiloihin. Vaikka Raastuvankadun talossa oli ahtautta, tilat riittivät hyvin ensimmäisen vuoden ajan, koska kauppakorkeakoulussa oli tuolloin vain 150 opiskelijaa.

Marjatta Larimon haastattelun lisäksi artikkelin lähteenä on käytetty Martti Ulkuniemen teosta ”Vaasan kauppakorkeakoulu 1959–1968, 1968–1978”. Vaasan kauppakorkeakoulun säätiö. Vaasa 1978.

VOX CORDIS 4 / 2015

Muistatko?

Pikkujoulutunnelmaa 2001 Vaasan yliopiston Luotsi-rakennuksen väki vietti pikkujouluja Konttorin saunalla vuonna 2001. Tanssin pyörteissä on suunnittelupäällikkö Marjatta Larimo. Tunnetko muita juhlijoita?

Kerro meillekin! yliopistolehti@uva.fi

29

30

VOX CORDIS 4 / 2015

Sarjakuva

Opiskele

avoimessa yliopistossa Voit suorittaa eri oppiaineiden opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Ilmoittautuminen lukuvuoden 2015–2016 opintoihin on käynnissä!

Iltaisin ja viikonloppuisin Verkossa Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti

uva.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO

Kysy lisää: opiskelijapalvelu p. 029 449 8190 opintojen ohjaus p. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

VOX CORDIS 3 4 / 2015

Kerro Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin.

Tule ostoksille verkkokauppaamme:

uva.fi/shop Voit ostaa tuotteita myös infopisteestä.

Voit ostaa tuotteita myös yliopiston päärakennus Terva

uva.fi

31

Explore your potential.

Discover your path.

Master in Our International Programmes: International Business, M.Sc. Finance, M.Sc. Strategic Business Development, M.Sc. Industrial Management, M.Sc. Intercultural Management and Communication, M.A. Communications and Systems Engineering, M.Sc.

Apply 31.12.20151.2.2016

masteryourstudies.fi Vaasan-yliopisto-210x220mm-VOX-Cordis.indd 1

25.11.2015 15.29