Kauppapolitiikka 1/2018

I’m blue – mustikat maailmanvalloituksella

Suomen tärkein kauppakumppani Saksa versoo mahdollisuuksia

EU-KOMISSION JOOST KORTE:

EU vastaa vapaan maailmankaupan haasteisiin

KAUPPAPOLITIIKKA nro 1 | 2018

KANSAINVÄLISEN KAUPAN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

KESKUSTELU WTO:N TULEVAISUUDESTA KÄY KUUMANA

Tilaa maksuton lehti ilaus kauppapolitiikka.fi/t

Saksan markkinoilla valttia on hyvä valmistautuminen sekä pitkäjänteisyys.

Lue lisää sivulta 22.

2

Kauppapolitiikka nro 1|2018

päätoimittaja

Maailma ilman kaupan pelisääntöjä olisi epävarma paikka – onneksi on WTO

E

uroopan etuja valvotaan tiukasti ympäri maailman, sen pääsin kokemaan muutama vuosi sitten aitiopaikalta. Työskentelin Euroopan komission kauppasuhteita valvovalla pääosastolla, maatalous- sekä kasvin- ja eläinsuojelukysymyksiin erikoistuneen yksikön lähettämänä Brasiliassa. Kauppasuhteet näiden kahden maatalousjätin, EU:n ja Brasilian välillä eivät aina suju ongelmitta – ilman kansainvälisiä kaupan pelisääntöjä nämä ajoittain orastavat hankaluudet saattaisivat puhjeta ikäviksi riidoiksi.

Asian voi sanoa ihan suoraankin, ilman Maailman kauppajärjestön pelisääntöjä ja erityisesti tietoa siitä, että kuka tahansa jäsen, pieni tai suuri, voi niihin vedota, kauppaa käytäisiin vahvimpien sanelemin ehdoin. Suomen kaltaiselle, viennistä elävälle maalle, tilanne olisi kestämätön.

”Kauppasuhteet eivät aina suju ongelmitta.”

Kansainväliset kaupan pelisäännöt saavuttivat juuri 70 vuoden kunnioitettavan iän. Tästä sekä siitä, mitä vetreän vanhuksen huoltosuunnitelmaan kuuluu, voitte lukea tarkemmin tästä lehdestä. Voitte myös lukea Euroopan komission varapääjohtaja Joost Korten ajatuksia EU:n kauppapolitiikasta ja meneillään olevista kauppaneuvotteluista.

Saksa on Suomelle todella keskeinen kauppakumppani ja mahdollisuuksia avautuu esimerkiksi digitalisaaton kautta jatkuvasti lisää. Saksa on lähellä, mutta tunnemmeko sitä todella? Toimintakulttuuriin ja liiketoimintatapoihin tarjoavat johdatusta tämän lehden kaksi artikkelia.

Suomalaisille yrityksille on tarjolla myös uusia rahoitusmahdollisuuksia, sillä Suomi ja Maailmanpankin yksityissektorin osa, Kansainvälinen rahoitusyhtiö perustivat lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian ratkaisuja sekä ilmastohankkeita kehitysmaissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Ministeri Kai Mykkänen kertoo lehdessä rahaston antamista mahdollisuuksista.

Yritysmaailmassa menee lujaa, uusia startuppeja syntyy hyvää vauhtia eikä yrittämistä pelätä. Oli ilo työskennellä rinta rinnan Suomen pisteellä Slushissa muutaman nuoremman polven yrittäjän kanssa. I’m Bluen mustikkalimppari valloittaa maailmaa jo Aasiassa asti ja näiden parikymppisten yrittäjien sales pitchit ovat kunnossa kaikilla valtakielillä. Voit katsoa yrittäjien tarinasta kertovan videon kauppapolitiikka.fi -verkkosivustolla.

Slushissa bongasin myös koululaisten (ja vanhempien) elämää helpottavan keksinnön: Läksybotin. Tämän sovelluksen avulla lapset löytävät läksyt reaaliaikaisesti WhatsApp-viestitulvasta. Ja varmistettu on aasialaiselta ja amerikkalaiselta kollegalta merten takaa; teinien läksyt ovat myös näiden maiden perheissä usein kadoksissa. Eli vientipotentiaalia löytyy. Rohkeasti maailmalle! ›‹

pääkirjoitus

TITTA MAJA

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

3

sisältö

nro 1 | 2018

3 Pääkirjoitus 6

Kovaa faktaa Saksassa hyviä näkymiä

9 Keinänen

Business Finland tuli

– ulkoministeriössä ollaan valmiina

10 Lyhyesti 14

18

VIP-vieras EU-komission Joost Korte liputtaa WTO:n puolesta

”WTO on kaiken sydämessä.

Mieluimmin edistäisimme vapaakauppaa sen kautta.”

JOOST KORTE, EUROOPAN KOMISSION KAUPPAPOLITIIKAN PÄÄOSASTON TOINEN VARAPÄÄJOHTAJA

Analyysi Kansainvälinen kauppajärjestelmä täytti 70 vuotta

14

22 Tutustumismatka

Saksan markkinoiden uudet

mahdollisuudet haltuun

30 Yritys

I’m Blue vie mustikkalimsaa maailmalle

34

Kuvia maailmalta

36

Q&A

Vienninedistämismatkalla

Länsi-Afrikassa Ghanassa ja Nigeriassa

Yritysten rooli kasvaa ilmastonmuutoksen suitsimisessa

37 Kolumni

Brändi – kakunkuorrutuksesta

kasvun tukijalaksi

www.kauppapolitiikka.fi

4

Kauppapolitiikka nro 1|2018

kauppapol

kauppapol

22 30 ”Saksassa on herätty digitalisaation välttämättömyyteen ja mahdollisuuksiin.”

18

LAURA RAJANIEMI, LÄHETYSTÖNEUVOS, BERLIININ-SUURLÄHETYSTÖ

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoministeriö PÄÄTOIMITTAJA Titta Maja, puh. 0295 350 017, titta.maja@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju, puh. 0295 351 942, riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM. Kari Hietanen, Wärtsilä.

Hetta Huittinen, Business Finland. Markku Keinänen, UM. Titta Maja, UM. Jouni Mölsä, UM. Leena Pentikäinen, TEM. Petra Theman, UM. Saila Turtiainen, EK. TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA ILMOITUKSET kauppapolitiikka@otava.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA SP-Paino Oy PAINOS 12 000 kpl PAPERI MultiOffset 170 g/m2 Lumiset 90 g/m2

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

5

KOVAA FAKTAA TEKSTI ANSSI LEINO, LAURA RAJANIEMI GRAFIIKKA LINDA MACKEN JA ISTOCK

SAKSAN ULKOMAANKAUPPA Tärkeimmät kauppakumppanit 2017 1. Kiina 2. Hollanti 3. Yhdysvallat 4. Ranska

Saksan kasvavilla markkinoilla mahdollisuuksia

Tärkeimmät vientituotteet 2017 1. moottoriajoneuvot 2. koneet 3. kemian teollisuuden tuotteet

Saksan markkinat ovat fyysisesti lähellä, mutta niiden toimintaan kannattaa perehtyä huolella.

ENERGIA Sähkö: Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.

Tuotanto: ruskohiili 24,8 %, ydinvoima 14,1 %, kivihiili 18,2 %, maakaasu 9,0 %, Tuontiriippuus: 61,9 % (FI 46,8 %) Uusiutuvan energian osuus kulutuksesta: 14,6 %

Y

rityksiä kiinnostavat kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä Suomea fyysisesti lähellä sijaitsevat markkinat. Hallitus on asettanut tavoitteeksi pienten ja keskisuurten yritysten viennin kaksinkertaistamisen vuoteen 2020 mennessä, ja lähimarkkinoilla on tämän tavoitteen saavuttamisessa keskeinen rooli.

Euroopassa yksi maa on talouskasvun ja talouden koon osalta ylitse muiden – Saksa. Kasvu jatkuu vakaana, noin kahden prosentin vauhtia, joskin eri alueiden välillä on merkittäviä eroja maan sisällä. Saksa ei esimerkiksi ole ottanut liittotasolla uutta velkaa vuoden 2014 jälkeen.

Saksan ulkomaankaupan arvo on huomattavan suuri myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Maa onkin maailman kolmanneksi suurin viejä, vahvasta euron kurssista huolimatta.

(Luvut 2015)

VÄESTÖ

verrattuna Suomeen (FI)*

GE FI Väkiluku 2016 82 856 000 5 504 400 Yli 65-vuotiaita 21,1 % 20,5 % Alle 24-vuotiaita 23,9 % 28 % Elinajanodote (M/N) 78,3/83,1 78,7/84,4 Syntyvyys (lasta/nainen) 1,5 1,65 Työttömyys (8/2017) 3,7 % (trendi 3,6 %) 7,5 %, (trendi 8,6 %) Nuorisotyöttömyys (8/2017, 15-24v) 7,2 % (trendi 6,4 %) 14,4 % (trendi 20,6 %) Pitkäaikaistyöttömyys (2016) 1,7 % 2,3 %

SAKSA SUOMEN KAUPPAKUMPPANINA Saksa on Suomen suurin kauppakumppani, sekä tuonti- että vientimaana, vuodesta 2014 lähtien. Vientimme arvo Saksaan on suurempaa kuin koko Aasiaan, Lähi-itä poisluettuna, ja suurempaa kuin Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaan yhteensä. Kauppa Saksan kanssa nousi euroajan ennätykseen viime vuoden tammi–syyskuussa: vienti kasvoi viidenneksen. Syynä kasvuun oli voimakas henkilöautojen vienti Saksaan Uudenkaupungin autotehtaalta.

Saksassa on yhteensä noin 400 suomalaista yritystä tai tytäryhtiötä. Suomen tärkeimmät vientiartikkelit Saksaan ovat kone- ja kulkuneuvoteollisuuden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet. Saksan rooli Suomen viennille on kuitenkin tilastoja merkittävämpi, etenkin välituotteiden ja arvoketjujen kautta. Tärkeimmät yhteistyöalat ovat

6

Kauppapolitiikka nro 1|2018

*osa luvuista pyöristetty

›

9,6

mrd € SAKSA ON SUOMEN TÄRKEIN KAUPPAKUMPPANI

8,5

mrd €

2017 tuonti Saksasta Suomeen 9,6 mrd eur (+ 18 % vuoteen 2016 verrattuna) ja Suomen vienti Saksaan 8,5 mrd eur (+ 24 %).

Tärkeimmät yhteistyöalat: meriteollisuus, cleantech, digitalisaatio/ICT, terveyssektori, biotalous, elintarviketeollisuus

TALOUS verrattuna Suomeen (FI)

2,2 %

GE Talouskasvu 2017 2,2 % Inflaatio 02/2018 1,2 % Valtion bruttovelka (BKT:sta) 2016 68,1 % Global Competitiveness Index 2017 5.

Corruption Perceptions Index 2017 12. / 180 CPI-pisteet 81/100

MAANTIEDE Pinta-ala 357 121 km2 (FI 338 424 km2) Rajanaapurit Itävalta 784 km, Belgia 167 km, Tšekki 815 km, Tanska 68 km, Ranska 451 km, Luxemburg 138 km, Alankomaat 577 km, Puola 456 km, Sveitsi 334 km.

Rantalinjaa 2 389 km (Itämeri ja Pohjanmeri)

FI 3,0 % 0,6 % 63,1 % 10.

3. / 180 85/100

TALOUSSEKTORIT (osuus BKT:sta) 2016

Palvelut

68,9 %

Teollisuus

25,7%

Maatalous

0,6%

Lähteet: mm. Eurostat, EU:n komissio, EUI, Bundestag, Statistisches Bundesamt, Statistik-Portal, Statista, CIA World Factbook, Tulli, Nato, World Economic Forum.

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

7

meriteollisuus, cleantech, digitalisaatio/ICT, terveyssektori, biotalous sekä elintarviketeollisuus.

Saksa oli vuonna 2016 kolmanneksi merkittävin investoija Suomeen, sen suorat investoinnit olivat noin 3,3 miljardia euroa. Suomen investoinnit Saksassa yltävät samalla ajanjaksolla noin 1,9 miljardiin euroon. Merkittäviin saksalaisinvestoijiin Suomen suuntaan lukeutuvat saksalaistelakka Meyer Werftin investoinnit Turun telakkaan, logistiikkayritys DB Schenkerin investoinnit maaliikennekeskukseen Vantaalle ja Hetzner Onlinen päätös rakentaa datakeskus Tuusulaan.

Merkittävä Saksaan kytkeytyvä työllistäjä on Mercedes-autoja valmistava Uudenkaupungin autotehdas. Saksalaiset turistit noussevat viime vuonna Suomen toiseksi merkittävimmäksi matkailijaryhmäksi.

MAASSA MAAN TAVALLA Saksa on ollut Suomelle vuosikymmenten ajan itsestään selvä kumppani, mutta Saksasta katsottuna Suomella ei ole automaattisesti tätä paikkaa. Suomen on aina uudelleen lunastettava paikkansa kiinnostavana yhteistyökumppanina uskottavalla politiikalla ja osaamisella. Saksan rooli tulevaisuudessa, etenkin Brexitin jälkeen, vain korostunee Suomessa.

Saksan 16 osavaltiosta koostuva rakenne sekä vahvasti perheyrityksistä koostuva yrityskenttä edellyttää suhteiden rakentamista sekä pitkäjänteistä sitoutumista Saksan markkinoihin. Saksalaiset ovat myös vaativia asiakkaita niin laatu- kuin hintatietoisuuden osalta.

Saksan markkinat ovat fyysisesti lähellä, mutta niiden toimintalogiikkaan on syytä perehtyä huolella. Erityisesti yritysten välinen kauppa on vahvaa, mutta toisaalta myös hyvin kilpailtua. Liittovaltiorakenteesta johtuen keskittyminen yhteen alueeseen voi olla aloitusstrategiana paikallaan. Kannattaa myös muistaa, ettei läsnäoloa korvaa mikään – myöskään Saksan markkinoilla.

TEAM FINLAND AUTTAA SAKSASSA Team Finland -verkosto edistää Suomen asiaa maailmalla. Saksassa suomalaisten yritysten vientiponnisteluissa auttavat Suomen suurlähetystö, Business Finland, Suomen Saksaninstituutti, Deutsch-Finnishce Handelskammer (DFHK) Helsingissä ja suomalais-saksalaiset kauppakillat Saksassa. Myös Suomen

8

Kauppapolitiikka nro 1|2018

Saksan suorat investoinnit Suomeen olivat viime vuonna noin 3,3 miljardia euroa.

kunniakonsulit Saksassa tarjoavat asiantuntemustaan ja kontaktejaan suomalaistoimijoiden käyttöön.

Saksalais-suomalainen kauppakamari (DFHK) on Suomen suurin bilateraalinen kauppakamari. Sillä on jäseninään noin 700 Saksan ja Suomen välisessä kaupassa toimivaa saksalaista ja suomalaista yritystä. Saksan kauppakamarien ulkomaanverkosto AHK hoitaa Saksan vienninedistämistä ulkomailla.

Saksalais-suomalainen kauppakamari edustaa AHK:ta Suomessa. Vuonna 2017 koko kansainvälinen AHK-verkosto avattiin suomalaisyritysten käyttöön, jotka saavat verkoston palveluita nyt samoilla ehdoilla kuin saksalaiset yritykset. ›‹

keinänen

MARKKU KEINÄNEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet, ulkoministeriö

Business Finland tuli – ulkoministeriössä ollaan valmiita

B

usiness Finlandista on käyty paljon keskustelua. Ajoittain on kuitenkin jäänyt huomaamatta se hyvä työ, mitä Finpro, Tekes, suurlähetystöt ja pääkonsulaattimme ovat kentällä yritysten eteen tehneet sekä se, kuinka Team Finland -talolla, maakunnissa ja ulkoministeriössä on hallitusohjelman tavoitteita määrätietoisesti ajettu.

Finpron henkilöstölle on nostettava pipoa siitä, ettei meno ole muutoksen keskellä hyytynyt.

Ulkoministeriön henkilöstölle on puolestaan kumarrettava siitä, ettei se ole antanut Finpron ja ulkoministeriön ulkomaanverkkojen fuusiointikeskustelun tiimellyksessä heiteltyjen epäilyjen haitata vienninedistämistyötä.

Yritysten palveleminen on osa ulkoministeriön strategiaa. Työ on palkitsevaa, ja tähän on sitouduttu. Lähettiläät ovat ottaneet uuden tehtävänsä Team Finlandin maajohtajina hyvin vastaan. Monet lähettiläät käyttävät viennin edistämiseen jo suuren osan työajastaan. Ovia on avattu tiuhaan tahtiin.

Julkisuudessa on painottunut uuden hallinnon rakentaminen, kun taas konkreettiset tulokset eivät ole ylittäneet uutiskynnystä. On monta positiivista yritystarinaa ja maailmalla monta ratkaistua ongelmaa. Viime vuonna järjestettiin lähes 40 korkean tason Team Finland -vierailua, annettiin kentällä neuvontaa yli 6 500 yritykselle ja aktivoitiin 2 000 yritystä markkinoiden mahdollisuudet -tietokannassa. Kasvuohjelmissa oli mukana yli 1 500 yritystä. Esimerkiksi metsäohjelmassa mukana olleiden yritysten sahatavaravienti Kiinaan on moninkertaistunut kasvuohjelman aikana.

Finpron ja Tekesin fuusion myötä innovaatioiden rahoittaminen on kiinteä osa yritysten kansainvälistymisen tukemista. Ekosysteemit korostuvat. Kasvun ja kansainvälistymisen kaari saadaan palveluissa yhtenäiseksi, ja päällekkäisyyksiä puretaan. Business Finlandin ulkomaanverkosto vahvistuu.

Business Finland ja ulkoministeriö jatkavat yhteistä suunnittelua resurssien kohdentamisessa.

Kun resurssit ovat niukat, niin yhteistoiminnalla ja yhteisillä tavoitteilla saadaan lisää tehoa. Ulkoministeriössä odotetaankin nyt pääsyä verkoston yhteiseen asiakkuushallintajärjestelmään.

Team Finland on verkosto. Finpron ja Tekesin palvelut ovat Business Finland, joka on yksi toimija Team Finland -verkostossa.

Useamman Team Finland -verkoston toimijan yhdessä tuottamat palvelukokonaisuudet ovat Team Finlandia. Edustuston laatiessa viennin edistämisen palvelusuunnitelmia, joissa ovat mukana Business Finlandin lisäksi vaikkapa Finnvera ja ulkoministeriö, ne ovat Team Finland -suunnitelmia. Vienninedistämismatkat ovat Team Finland -vierailuja. Team Finland on koonnut eri toimijat yhteen.

Se mikä on nyt luonnollista yhteistoimintaa, ei ollut sitä vielä muutama vuosi sitten. Tälle kehitykselle on annettava peukku – ylöspäin. Tärkeintä on, että nyt yrityksiä palvellaan yhtenäisesti ja korkeatasoisilla palveluilla, yrityksiä kuunnellen ja ideoiden voimaan uskoen. ›‹

”Kehitykselle on annettava peukku – ylöspäin.”

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti

MUISTA MYÖS! Ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista: um.fi Suomen edustustojen kuulumisia maailmalta: blogit.ulkoministerio.fi

Suomi vastasi kyllä, kun YK kysyi jäsenmaiden halukkuutta isännöidä uutta teknologiainnovaatioiden laboratoriota. © Jonathan Ernst / Lehtikuva / Reuters

Suomeen YK:n teknologiainnovaatioiden laboratorio UNTIL (United Nations Technology Innovation Lab) nojaa toiminnassaan kumppanuuksiin yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kumppaneilta odotetaan toiminnan sponsorointia, rahoitusta yhteishankkeisiin sekä osaamista ja teknologiaa.

Suomessa labin teema-alueiksi on valittu koulutus, terveys, kiertotalous sekä rauha ja turvallisuus. Suomella on kaikissa teemoissa vahvaa osaamista, minkä lisäksi niillä on tärkeä rooli YK:n kestävän kehityksen agendalla.

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi laajimman verouudistuksen yli 30 vuoteen – Trump asettamassa myös tuontirajoituksia YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump ilmoitti maaliskuun 1. päivänä asettavansa teräksen ja alumiinin tuonnille rajoituksia. Teräkselle kaavaillaan 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tuontitulleja. Mikäli rajoitukset tulevat voimaan, Euroopan unioni harkitsee vastatoimia.

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi juuri ennen joulua laajan verouudistusta koskevan lain. Verouudistus kuului Trumpin vaalilupauksiin ja on keskeinen osa kahdeksankohtaista talousagendaa. Heti vuodenvaihteessa voimaantullut uudistus vaikuttaa lähes kaikkeen verotukseen, mutta keventää erityisesti yhteisöverotusta.

Verouudistuksen uskotaan lisäävän amerikkalaisyritysten investointihalukkuutta kotimaassa. Ulkomailla sijaitsevien voittojen kotiuttamiseksi luotiin kertaluonteinen paluuvero ja pääomainvestointien täysimittainen vähentäminen investointivuotena on mahdollista vuoteen 2023 asti. Uudistuksen seuraukset Yhdysvaltain kansantaloudelle ja talouskasvulle ovat pidemmällä aikavälillä epävarmat. Todennäköistä on, että uudistus lisää liittovaltion velkaa huomattavasti kymmenen vuoden aikajänteellä.

Uudistukseen sisältyvät myös kansainvälisesti huolta herättävät BEAT- ja GILTIverot, jotka voidaan tulkita kotimaisia yrityksiä suosiviksi Yhdysvaltain kansainvälisten sitoumusten vastaisesti. Lakien soveltamisohjeet ovat tekeillä.

10

Kauppapolitiikka nro 1|2018

Ulkoministeriön uusi visuaalinen ilme reagoi maailman tapahtumiin ULKOASIAINHALLINNON uusi visuaalinen identiteetti viestii maailman pyörteissä vakaasti toimivasta organisaatiosta, joka työllään rakentaa maailmasta parempaa paikkaa. Ilmeen erikoisuutena on merkin innovatiivinen hyödyntäminen datavisualisoinneissa.

Sitra palkittiin maailman johtavana kiertotaloustoimijana

7.

TULEVAISUUSTALO Sitra valittiin maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi The Circulars Awards -kilpailussa.

Sitran voitto on osoitus suomalaisten toimijoiden vahvasta halusta ratkaista globaali kestävyyskriisi yhdessä, siirtymällä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta.

Suomi kuudes huippuosaajien houkuttelijana

Kuva Albert Mollon

Suomi on maailman seitsemänneksi innovatiivisin maa Bloomberg Innovation Index 2018

MAAILMAN talousfoorumin yhteydessä julkaistussa Global Talent Competitiveness Index -tutkimuksessa oli mukana 119 maata ja 90 kaupunkia. Osallistujat on arvioitu sen mukaan, miten ne kasvattavat lahjakkuuksista huippuosaajia, houkuttelevat heitä muualta ja pitävät heistä kiinni.

Kolmen kärjen muodostivat tutkimuksessa tänä vuonna maiden osalta Sveitsi, Singapore ja USA. Suomi paransi sijoitustaan viime vuodesta kolmella sijalla ja sijoittui nyt kuudenneksi.

Yhteispohjoismainen työkalupakki valmis Kun on tarve kertoa Suomesta, voit hyödyntää valmiita materiaaleja – pohjoismaisella twistillä!

Materiaalit löytyvät osoitteesta: www.thenordics.com

WTO -neuvottelut käynnissä Mikä mättää WTO -neuvotteluissa ja mitä pitäisi tehdä?

Onko WTO:n uskottavuus vaakalaudalla? Lue lisää aiheesta myös ulkoministeriön Vapaasti kaupasta -blogista. blogit.ulkoministerio.fi/ vapaastikaupasta

Suomalaiset teknologiayritykset vakuuttivat Barcelonassa Vuosittain järjestettävä kansainvälinen mobiilialan suurtapahtuma Mobile World Congress (MWC) kokosi tänäkin vuonna Barcelonaan kaikkiaan 27 yritystä Suomi-paviljongille. Tapahtuma järjestettiin 26. helmikuuta – 1. maaliskuuta.

Business Finlandin kanssa Barcelonaan matkanneiden yritysten osaaminen kattoi laajasti teknologia-alan tuoreimpia trendejä virtuaalitodellisuudesta älyliikenteeseen ja 5G:stä esineiden internetiin. Monelle pk-yritykselle esiintyminen yhteisen Suomi-tarjoaman alla avasi ainutlaatuisen mahdollisuuden vakuuttaa kansainväliset toimijat osaamisestaan.

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti

Team Finland auttaa yrityksesi maailmalle: www.team.finland.fi

”Tarkoitus on kaksinkertaistaa suomalaisten pk-yritysten vienti.”

© Martti Kainulainen / Lehtikuva

PEKKA SOINI, PÄÄJOHTAJA, BUSINESS FINLAND

Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

Kun Suomi käy liian pieneksi, Business Finland auttaa TAMMIKUUN 1. päivä tehtiin suomalaisen innovaatiorahoituksen, vienninedistämisen sekä investointien ja matkailijoiden houkuttelun historiaa, kun Finpro ja Tekes yhdistyivät Business Finlandiksi. Jatkossa näiden Team Finland -organisaatioiden tutut ja tulevat palvelut saa samalta toimijalta. Business Finland palvelee sekä ulkomailla että kotimaassa.

Business Finlandissa toimii noin 600 huippuammattilaista 40 toimipisteessä maailmalla ja 16 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

– Suomi tarvitsee lisää vientivetoista kasvua. Siksi autamme suomalaisyrityksiä kasvamaan nopeammin ja kehittämään innovaatioistaan kansainvälisiä menestystarinoita. Tarkoitus on kaksinkertaistaa suomalaisten pk-yritysten vienti vuoteen 2025 mennessä, kertoo Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

Business Finlandin tavoitteet eivät keskity pelkästään suomalaisyritysten kansainväliseen kasvuun, vaan katse on myös ulkomaisissa yrityksissä ja sijoittajissa sekä matkailijoissa.

– Business Finlandin tavoitteena on kasvattaa Suomeen uuden kasvun kannalta elintärkeitä ekosysteemejä, joissa tutkimustulokset ja uudet ideat jalostuvat usean toimijan voimin. Nämä ekosysteemit rakentavat yrityksille polkuja maailmalla syntyviin verkostoihin ja liiketoimintamahdollisuuksiin ja samalla houkuttelevat uusia toimijoita tännekin, Soini jatkaa.

12

Kauppapolitiikka nro 1|2018

Kasvua kohti asiakkaat ja palvelut edellä BUSINESS FINLANDIN työkalut säilyvät aluksi samana kuin aiemmin Tekesillä ja Finprolla. Business Finland luo uutta kasvua verkottamalla ja sparraamalla yrityksiä kansainvälistymään sekä rahoittamalla tutkimusta ja innovaatioita yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa.

Asiakkaiden käytettävissä on koko kotimaisen ja kansainvälisen verkoston osaaminen ja näkemys.

– Business Finland pystyy aiempaa paremmin vastaamaan innovaatiotoiminnan ja yritysten tarpeisiin eri vaiheissa elinkaarta. Voimme palvella yritystä kokonaisvaltaisemmin ja tarjota tarkoituksenmukaisinta palvelua oikeaan aikaan, Pekka Soini kuvailee.

– Reagoimme nopeasti olosuhteiden muutoksiin ja kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaan tarpeita. Näihin nojaten rakennamme uusia palveluita ketterästi kokeillen.

– Myös ohjelmatoimintamme jatkuu.

Nostamme esiin teema-alueita, jotka ovat maailmalla tunnistettuja merkittäviä kasvun ajureita ja joissa voi avautua merkittäviä vientimahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

– Erityisesti teemoissa kannustamme yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita verkottumaan ja uudistamaan osaamistaan.

Työtä tehdään yhdessä uusien ohjausryhmien, Advisory Boardien tuella. Niissä jäseninä on toimialan yrityksiä ja sidosryhmiä.

Business Finlandilta jo uusia palveluita – lisää kesäksi

Business Finlandin sähköiset kanavat ovat auki

GASELLI-OHJELMASSA yritysten kansainvälistymisvalmiuksia valmennetaan ensin kotimaassa, ja sen jälkeen kumppanit kohdemarkkinalla sparraavat yrityksen valmiimmaksi testaamaan tuotettaan halutuilla markkinoilla. Ohjelma on nyt käynnistynyt ja auttaa ensi töikseen cleantech-yrityksiä Yhdysvaltojen markkinoille.

EK:n kanssa perustetun Innovation Partnership -ohjelman tavoitteena on kasvattaa strategista kaupallista yhteistyötä ja rakentaa innovaatiokumppanuuksia valikoitujen kohdemaiden ja yritysten kanssa.

AI Business -ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi maailman parhaaksi paikaksi kehittää ja hyödyntää tekoälyä ja alustataloutta liiketoiminnassa sekä rakentaa tänne globaaleja ekosysteemejä ja testialustoja sijoituksia houkuttelemaan.

AI Business -ohjelmassa rahoitetaan kaikkien toimialojen suomalaisia startup-, pk- ja suuria yrityksiä, jotka kehittävät ja hyödyntävät tekoälyä ja alustataloutta liiketoiminnassa. Ohjelma tarjoaa lisäksi kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälistymispalveluja, joissa viedään valikoituja yrityksiä tapaamaan suuria globaaleja yrityksiä.

BUSINESS FINLANDIN nettisivut kotimaisille asiakkaille julkaistiin tammikuun alussa osoitteessa www.businessfinland.fi. Sivuilla Business Finlandin palvelut on koottu uuden ajattelun mukaisesti, jossa erilaiset rahoitus- ja verkostopalvelut ovat saatavilla yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Palvelupolku etenee seuraavasti: 1. Tunnista mahdollisuudet 2. Kehitä ja uudistu 3. Go to market 4. Skaalaa liiketoimintaasi Kansainvälisille asiakkaille on suunnattu businessfinland.com. Visit Finlandin palvelut löytyvät tutuista osoitteista visitfinland.fi (suomalaisille yrityksille) ja visitfinland.com (kansainvälisille matkailijoille). Invest in Finlandin sivut ovat osoitteessa investinfinland.com ja ne on suunnattu ensisijaisesti kansainvälisille, Suomesta sijoituskohteena kiinnostuneille yrityksille ja sijoittajille.

Business Finland löytyy myös laajasti eri sosiaalisen median kanavista. Twitterissä ja Facebookissa osoite on @BusinessFinland ja Instagramissa @businessfinlandfi. LinkedInistä Business Finland löytyy helpoiten nimellä hakemalla.

tM

n ollo

BUSINESS FINLANDIN organisaatio rakentuu kevään aikana. Johtoryhmä, muut avainhenkilöt sekä organisaatiorakenne ovat paikoillaan kesän alkuun mennessä.

– Asiakastyöhön ei ole tullut – eikä tule – katkoksia missään vaiheessa. Nykyiset palvelumme jatkuvat samalla, kun kehitämme uusia. Vahvistamme askeleittain myös ulkomaanverkostoamme, sinnehän asiakkaamme ovat toivoneet lisää käsipareja. Myös ulkoministeriön kanssa on jo tiivistetty yhteistyötä erityisesti ulkomailla ja tämä työ jatkuu, Pekka Soini vahvistaa.

Al b er

Asiakastyö sujuu ilman katkoksia

Ku va

27 27 suomalaisyritystä matkasi Business Finlandin kanssa Barcelonaan Mobile World Congress -tapahtumaan helmimaaliskuun vaihteessa.

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

13

VIP-VIERAS TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT SAMI HEISKANEN

Joost Korte pitää WTO:ta EU:n kannalta keskeisenä toimielimenä.

14

Kauppapolitiikka nro 1|2018

VAPAAKAUPPA – OSA EU:N PERIMÄÄ EU vastaa vapaan maailmankaupan kohtaamiin haasteisiin, vakuuttaa komission kauppapolitiikan osaston varajohtaja Joost Korte.

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

15

Y

hdysvallat on Euroopan unionin tärkein kauppakumppani, mutta suhde on kaikkea muuta kuin helppo. Neuvottelut yhteisen vapaakauppasopimuksen TTIP:n (Transatlantic Trade and Investment Partnership) solmimiseksi ovat jäissä, ja Yhdysvaltojen nykyinen hallitus on osoittanut niukasti yhteistyöhaluja kaupan saralla.

Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston varapääjohtaja Joost Korte kuitenkin muistuttaa, ettei kaikkea voi panna presidentti Donald Trumpin hallinnon piikkiin.

– Toisten mukaan TTIP on koomassa, toisten mukaan se on jo kuopattu. Meidän linjamme on, että sopimus on syväjäässä, ja neuvottelut on käytännössä keskeytetty, Korte kuvailee.

Hollanniksi hänen sukunimensä tarkoittaa lyhyttä, mutta varreltaan Korte on pitkä kuin honka. Samoin on hänen uransa eri EUviroissa. Vuoden 2017 alusta lähtien Korte on johtanut muun muassa Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppasuhteista, WTO-suhteista sekä kaupan puolustusmekanismeista vastaavia yksiköitä Euroopan komissiossa.

– Trumpin tultua presidentiksi oli selvää, ettei neuvotteluja nyt jatketa. Mutta todellisuudessa ongelmat alkoivat jo edellisen hallinnon ja presidentti Barack Obaman aikana.

Meidän ei pidä huijata itseämme, että kyse olisi vain Trumpista, Korte toteaa.

EU tavoittelee edelleen avoimempia kauppasuhteita Yhdysvaltoihin, mutta tällä haavaa komissio on odottavalla kannalla. Korten mukaan Yhdysvaltojen suunnasta ei vielä ota selkoa, sillä rajuista lausunnoista huolimatta Trumpin hallitus ei ole ryhtynyt suuriin käytännön uudistuksiin.

– Ainakin osaksi syy on, että useita strategisia virkoja on tyhjinä. Moniin kauppapolitiikan kannalta merkittäviin tehtäviin ei ole nimitetty vielä ketään, Korte sanoo.

WTO YKKÖSSIJALLA

Uudistumme, jotta voimme suojautua globalisaation haittavaikutuksilta.

Komission toiveet myös Maailman kauppajärjestön WTO:n suhteen ovat maltilliset. Pyrkimykset globaalin kauppajärjestelmän kehittämiseksi monenvälisissä neuvotteluprosesseissa ovat tällä vuosituhannella osoittautuneet hyvin vaikeiksi. Korte pitää silti WTO:ta yhä EU:n kannalta keskeisenä toimielimenä.

– WTO on kaiken sydämessä. EU neuvottelee kyllä kahdenvälisiä sopimuksia monien maiden kanssa, mutta se on aina toiseksi paras vaihtoehto. Paljon mieluummin edistäisimme vapaakauppaa WTO:n kautta, hän toteaa.

Kahdenvälisiä neuvotteluja EU käy nyt monella rintamalla: Japanin, Meksikon ja Mercosur-maaryhmän (Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay), Indonesian ja Malesian sekä Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.

Korte kuitenkin muistuttaa, että sopimukset ovat aina yhteensopivia WTO-sääntelyn kanssa.

YHDYSVALTAIN LINJA EI VIELÄ SELKEÄ Korten sanoista kuultaa harmi neuvottelujen tahmeudesta. EU on yksi maailman avoimimmista markkinapaikoista, ja jäsenmaiden talous nojaa suurelta osin globaaleihin arvoketjuihin. Komission mukaan vientiteollisuus työllistää yli 31 miljoonaa ihmistä EU-maissa.

Korten osaston harteilla on jatkuvasti isoja odotuksia, mutta Yhdysvaltojen kanssa näkemyserot olivat liian suuria.

– EU oli valmis menemään melko pitkälle markkinoille pääsyn avaamisessa, etenkin palveluiden ja julkisten hankintojen osalta. Tässä Yhdysvallat ei tullut vastaan. EUmaiden yrityksillä ei missään vaiheessa ollut mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin liittovaltion tasolla, osavaltioista puhumattakaan, Korte sanoo.

Nyt vastassa on Trumpin hallinto, joka on puhunut muun muassa Nafta-sopimuksen (North American Free Trade Agreement) avaamisesta uudelleen neuvoteltavaksi, kauppataseen alijäämän pienentämisestä sekä rajoituksista eurooppalaiselle tuontiteräkselle.

16

Kauppapolitiikka nro 1|2018

SUOMI TEKI VAIKUTUKSEN ›› Suomi nähdään Brysselissä vahvana liittolaisena, jonka näkemykset osuvat usein yksiin Euroopan komission kanssa. Kauppapolitiikan pääosaston varapääjohtaja Joost Korte on ollut läheisissä väleissä Suomeen jo vuosituhannen taitteesta lähtien, ja hänen poikansakin opiskeli vastikään Aalto-yliopistossa kaivosalaa.

– Työskentelin tiiviisti Suomen kanssa vuonna 1999, kun Suomi oli ensimmäisen kerran EU:n puheenjohtajamaa. Sitä ennen pidin Suomea kaukaisena pienenä maana, jossa on kylmää ja pimeää ja jossa ei juuri tapahdu mitään, Korte muistelee.

Yhteistyö Suomen kanssa tuotti positiivisen yllätyksen: pohjoinen pikkuvaltio olikin dynaaminen talous, jonka keihäänkärkenä toimi Nokia. Ensivaikutelma ei ole hävinnyt mihinkään, Korte sanoo, vaan se on vahvistunut jokaisen käynnin yhteydessä.

– En keksi ainuttakaan pahaa sanaa Suomesta. Tänne on aina mukava tulla.

– Tuki WTO:lle on suorastaan osa EU:n perimää, Korte sanoo.

GLOBALISAATIOHUOLI OTETAAN TOSISSAAN EU:n sitoutuminen maailmankaupan avoimuuteen tuskin horjuu edes Britannian lähdettyä unionista. Saarivaltio on perinteisesti ollut EU:ssa avoimuuden kannalla, samoin kuin esimerkiksi Suomi, joten unioni on pian yhtä merkittävää vapaakaupan puolustajaa köyhempi.

Korte pitää kuitenkin Britannian lähtöä suurempana haasteena jäsenmaiden sisällä käytävää keskustelua globalisaation haitoista ja hyödyistä.

– Kauppapolitiikkaa muokkaa yhteiskunnallinen keskustelu globalisaatiosta. Huolia esittävät muutkin kuin ääripuolueet, muun muassa ammattiliitot ja vihreät puolueet.

Huolenaiheet ovat perusteltuja, ja ne on otettava tosissaan. Tämä on paljon Britannian EU-eroa suurempi asia, Korte toteaa.

Sama keskustelu ohjaa Korten mukaan pitkälti myös Euroopan komission kauppapolitiikan osaston lähitulevaisuuden työtä. Sen on vastattava paitsi kysymyksiin kauppasopimusten hyödyistä myös niiden mahdollisten haittojen torjumisesta, oikeudenmukaisuudesta ja muista globalisaation kipupisteistä.

– Emme ole naiiveja, sokeasti vapaakaupan asialla. Meidän on puolustettava etujamme. Olemme avoimia kaupalle, mutta odotamme myös muiden noudattavan sääntöjä, Korte sanoo.

Parhaillaan käynnissä on kaupan puolustusmekanismien uudistaminen. EU päivittää säädöksiään esimerkiksi polkumyyntiä ja epäreiluja tukiaisia vastaan. Tähän liittyy myös suunnitteilla oleva unionin ulkopuolisten investointien seulontamekanismi, jonka tarkoitus on suojella talouden ja turvallisuuden kannalta strategisesti tärkeitä toimialoja.

– Uudistumme, jotta voimme suojautua globalisaation haittavaikutuksilta. Tämä on jatkossakin tärkeä osa työtämme, Korte sanoo.

ARVOT MUKANA SOPIMUKSISSA Kahdenvälisiä kauppasopimuksia EU solmii paitsi avatakseen markkinoita vientiyrityksille myös edistääkseen eurooppalaisia arvoja ja käytäntöjä. Kauppaa ja kestävää kehitystä, työntekijöiden oikeuksia, yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja muita ”pehmeitä arvoja” käsittelevät osat ovat mukana EU:n neuvottelemissa nykyaikaisissa kauppasopimuksissa, koska tavoitteena on tasainen pelikenttä kaikille.

– Emme voi kilpailla sellaisten maiden kanssa, jotka eivät sitoudu kunnioittamaan

JOOST KORTE • Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston toinen varapääjohtaja • Oikeustieteen maisteri Utrechtin yliopistosta • Työskennellyt eri EU-virastoissa vuodesta 1992 lähtien, muun muassa komission laajentumis- ja maatalousosastoilla • Kirjoittanut useita julkaisuja EUlainsäädännöstä • Perheeseen kuuluvat ruotsalainen vaimo ja kolme lasta • Asuu Brysselissä • Harrastaa pyöräilyä, lukemista ja ulkoilua

työntekijöiden perusoikeuksia tai jotka voivat myydä meitä halvemmalla, koska ne eivät esimerkiksi kuulu Pariisin ilmastosopimukseen, hän jatkaa.

Toisaalta arvokysymysten ottaminen mukaan sopimuksiin vastaa moniin vapaakauppaan liittyviin huolenaiheisiin. Euroopan maiden parlamenttien ja tavallisen kansan on nähtävä, että sopimukset ovat hyväksi paitsi kaupalle myös koko yhteiskunnalle, Korte sanoo.

Viimeinen haaste on voimaan tulleiden sopimusten soveltaminen käytännössä. Komissio pyrkii lähiaikoina käynnistämään vuosittaisen kauppasopimusten arviointiprosessin, jonka avulla päättäjät voivat seurata, kuinka tehokkaasti sopimuksia hyödynnetään, mikä niiden vaikutus on viennin kasvuun ja miten tarkasti niitä käytännössä noudatetaan.

– Toivottavasti raportti toimii keskustelunavauksena. Voimme sen avulla osoittaa, että sopimuksiin liitetyt lupaukset käyvät toteen. ›‹

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

17

ANALYYSI

TEKSTI PASI-HEIKKI VAARANMAA, KAUPPAPOLITIIKAN YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ, UM KUVITUS SUSANNA TUONONEN

KANSAINVÄLINEN KAUPPAJÄRJESTELMÄ 70 VUOTTA - juhlat synkkien pilvien varjossa

Kauppaa on käyty ammoisista ajoista, mutta nykymuotoinen, yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppajärjestelmä täytti juuri 70 vuotta.

18

Kauppapolitiikka nro 1|2018

MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖ WTO (WORLD TRADE ORGANISATION) • Hallitusten välinen järjestö, 164 jäsenmaata • Toimii Genevessä, Sveitsissä • WTO:n tehtävät: ° Vähentää kansainvälistä kauppaa rajoittavia esteitä, kuten tuontitulleja ° Sopia kauppaa ohjaavista globaaleista säännöistä ° Ratkaista maiden välisiä kauppariitoja

L

okakuussa 1947 allekirjoitettiin Genevessä tulleja ja kaupankäyntiä koskeva yleissopimus (GATT), joka tuli voimaan väliaikaisena seuraavan vuoden alusta.

Nykymuotoinen, yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppajärjestelmä täytti siis vastikään 70 vuotta.

Yleissopimusta juhlittiin, mutta melko vaisuissa tunnelmissa. Mediassa kiitettiin ”maailman menestyneintä rauhanomaisen, kansainvälisen talousyhteistyön kokeilua”. Kauppakierrosten tuloksia ja kaupan vapautumisen hyvinvointi- ja talouskasvuvaikutuksia kerrattiin.

Monenvälistä kauppajärjestelmää ylistettiin, mutta samanaikaisesti viitattiin siihen kohdistuviin uhkiin. Erityisesti Yhdysvallat mainittiin: presidentti Trump oli uhannut irrottautua ”tuhoisasta” WTO:sta, ja järjestön ”kruununjalokiveksi” kutsuttua riitojenratkaisujärjestelmää uhkasi halvaantuminen.

Buenos Airesin ministerikokouksen

Genevessä on järjestö, jolla on hampaat. valmistelut sujuivat riitaisissa merkeissä.

Kun tähän lisää taloustaantuman synnyttämän protektionistisen retoriikan ja kansalaisyhteiskunnan globalisaation vastaisen kritiikin, vaisua juhlintaa on helppo ymmärtää.

MENESTYKSEKÄS GATT Juhlille on kuitenkin syytä, sillä GATT oli menestys. ”Väliaikainen sopimus” loi vankan perustan globaalille kauppajärjestelmälle. Kansainvälistä yhteistyötä kyettiin rakentamaan rauhanomaisesti. Kauppaneuvottelujen myötä teollisuustuotteiden tullit alenivat keskimäärin hieman yli paristakymmenestä prosentista noin viiteen.

Kauppaan saatiin uusia sääntöjä, ja toimintaympäristön ennustettavuus lisääntyi.

Säännöstelyn purkaminen edisti tuotantorakenteiden monipuolistumista. Kaupan esteitä karsittiin ja kauppariitojakin ratkottiin. Talouskasvun myötä satojen miljoonien hyvinvointi lisääntyi, vähintäänkin välillisesti GATTin ansiosta. Suomi liittyi GATTiin vuonna 1950. Tuolloin siinä oli 25 muuta jäsenmaata.

GATT oli toki aikansa luomus. Läntiset teollisuusmaat määrittelivät agendan, ja kehitysmailla oli pitkään sivustakatsojan rooli.

Kaupan vapautuminen oli suhteellista. Herkkiä sektoreita varjeltiin, ja suojatoimia käytettiin surutta. Monia kehitysmaita kiinnostaneet maatalous ja tekstiilikauppa olivat sääntöjärjestelmän sivuraiteella. WTO:ta perustettaessa odotettiin, että näihin puutteisiin pystytään kajoamaan. Voi sanoa, että työ on vielä kesken.

KOLME PERUSPILARIA WTO:n tähänastisia saavutuksia voi arvioida sen perustehtävien kautta. Se perustettiin kolmelle pilarille: pysyvä neuvotteluelin, kauppasopimusten hallinnointi ja riitojenratkaisu. Neljäs, epävirallinen pilari koskee WTO:n teknistä apua kehitysmaille.

WTO:n jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti.

Jäseneksi halutaan, ja ehdokkaat ovat valmiita käymään läpi vaativan prosessin mukaan päästäkseen. Useimmilla ulkopuolisilla mailla on vähintään liittymistyöryhmä. Tuorein perustettiin Etelä-Sudanille Buenos Airesissa.

GATTin 23 perustajamaata kattoi 70 prosenttia maailmankaupasta, WTO kattaa nykyisellään 98 prosenttia. WTO:n jäsenmäärä on nyt 164, ja muutama uusi on aivan jäsenyyden kynnyksellä.

Jäsenehdokkaat sidotaan erilaisin velvoittein tiukemmin sääntöperustaiseen kauppajärjestelmään kuin GATT-aikana. Tämä on osin tullinalennuksia tärkeämpää, edellyttäen että velvoitteita noudatetaan. Useimmat noudattavat. Kiinan ja Venäjän kaltaisten maiden suhteen ”jury on vielä ulkona” – todisteita löytyy molempiin suuntiin.

UUDISTUSTEN AIKA? Pysyvänä neuvotteluelimenä WTO:lla on parantamisen varaa, mutta tässä jäsenillä on peiliin katsomisen paikka. Dohan

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

19

”Jos WTO:ta ei olisi, se tulisi perustaa.”

kauppakierros epäonnistui eri syistä. Sen keskeisten saavutusten arvo riippuu Balin ja Nairobin sopimusten toimeenpanosta. Niin kauan kuin osa jäsenmaista haluaa ”kehityskierroksen” loppuunsaattamisen nimissä rajoittaa keskustelua kaikesta muusta, WTO:n relevanssi on osin vaarassa.

Neuvottelujen ongelmien vuoksi jäsenten kahdenväliset ja alueelliset kauppajärjestelyt ovat viimeisen 15 vuoden aikana huimasti lisääntyneet. Pelkästään WTO-säännöin kauppaa ei käy kukaan. Sääntöjärjestelmä onkin osin auttamatta vanhentunut. Tämä on tiedostettu, mutta uusia aiheita ei ole vielä saatu neuvottelupöytään. Järjestelmän kannalta on riski, jos neuvottelut siirtyvät raiteelle, jossa on mukana vain osa WTO:n jäsenmaista.

JÄRJESTÖ JOLLA ON HAMPAAT SUOMI SILLANRAKENTAJANA GATT-AIKANA ›› Diplomi-insinööri, ulkoasiainneuvos Kari Bergholm työskenteli liki 20 vuoden ajan ulkoministeriössä tullienulkopuolisten kaupanesteiden parissa. Hän muistaa värikkäät vuodet sekä kaupan teknisiä esteitä (TBT, Technical Barriers to Trade) että terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS, Sanitary and Phytosanitary) koskevien sopimusten neuvottelujen parissa, joita Pohjoismaat, Tanskaa lukuun ottamatta, neuvottelivat yhteisrintamassa.

Uruguayn kierroksella sopimusneuvotteluja käytiin työryhmässä, johon kuuluivat ajan merkittävät kauppamahdit USA, EY, Japani ja Kanada sekä maita, joilla oli ”huomattava intressi”, kuten Australialla, tai sitten ”panos annettavana”, kuten Suomi. Standardisoimisliiton entinen johtaja Bergholm kuului siis viimeksi mainittuihin.

SPS-ryhmä oli Karin mukaan ”paras kansainvälinen työryhmä”, jossa hän oli ollut mukana. Kaikilla oli yhteinen intressi sopia säännöistä, joiden puitteissa sallitaan terveyden ja kasvinsuojelun nimissä kauppaa rajoittavat toimet, mutta sa-

20

Kauppapolitiikka nro 1|2018

malla ehkäistään väärinkäytökset ja verhottu protektionismi. Pohjoismaiden ryhmä sai neuvotteluissa läpi niin sanotun varovaisuuslausekkeen, jonka mukaan väliaikaisiin suojatoimiin voi ryhtyä silloinkin, kun tieteellinen näyttö puuttuu, kunhan tietyt kriteerit täyttyvät. Tätä komissio käytti myöhemmin yhtenä puolustuksena hormonilihan tuontiriidassa.

TBT-sopimuksen neuvottelut eivät sujuneet yhtä harmonisissa merkeissä, vaan niitä värittivät Yhdysvaltain ja EY:n väliset erimielisyydet. Kari totesi Suomen onnistuneen yhtenä sillanrakentajana, ja riitapukarit saatiin lopulta hyväksymään yhteinen TBT-teksti. Kari oli kirjoittanut siihen standardien laadintaa, hyväksymistä ja soveltamista koskevan osion, jonka arveli olevan siedettävä molemmille osapuolille. Kun Kari esitteli sen EY:n delegaatiolle, pääneuvottelijan sijainen huudahti spontaanisti sen olevan ”paljon parempi” kuin komission oma ehdotus. Mitäpä siihen enää pääneuvottelija muuta toteamaan: läpihän se meni. Sillanrakennustyö jatkuu edelleen, nyt Euroopan unionin jäsenenä.

Entä WTO-sopimusten hallinnointi? Kauppapoliittinen maatutkinta on lisännyt WTO-jäsenten kaupparegiimien läpinäkyvyyttä. Protektionististen toimien monitorointi näyttää onnistuneen hillitsemään jäseniä suurimmilta ylilyönneiltä. Osalla sopimuksia hallinnoivista komiteoista on kuitenkin vaikeuksia työssään.

USA on kiinnittänyt huomiota jäsenten laiminlyönteihin muun muassa maatalouden tuki-ilmoituksissa ja ehdottanut erilaisia sanktioita. WTO siis toimisi, mutta jäsenten omissa toimissa on parantamisen varaa.

WTO:n riitojenratkaisujärjestelmää on kehuttu, ja aiheesta. ”New Yorkissa on järjestö, jolla on suu (YK), mutta Genevessä on järjestö, jolla on hampaat”. Kauppatoimien tulee perustua WTO-lakiin. Erimielisyydet ratkaistaan sääntömääräisen prosessin puitteissa.

Kauppasanktioihin joudutaan hankkimaan valtuutus.

USA KRIITTISENÄ USA on voimakkaasti kritisoinut riitojenratkaisua, yhtenä syynä toimivallan ylitykset.

USA:n kauppaedustaja Robert Lighthizerin väitetään haikailevan GATT-aikaan, jolloin ratkaisut eivät välttämättä sitoneet ketään.

Vaikka näkemyksille toimivallan ylityksistä löytyy ymmärrystäkin, muut jäsenet eivät ole tukeneet GATT-haikailua, päinvastoin.

Riitojenratkaisun keskeinen arvo nähdään:

KOMMENTTI

ratkaisut velvoittavat niin pientä kuin suurtakin rikkuria. Kun tämä loppuu, Geneven järjestöltä tippuvat hampaat.

Viivyttämällä valituselimen tuomarivalintoja USA haluaa keskustelua WTO:n uudistuksista. Konkretiaa näistä ei ole saatu.

Buenos Airesin ministerikokouksessa EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström ja Japanin kauppaministeri Hiroshige Seko lupasivat kuitenkin työskennellä USA:n kanssa, jotta kaupan tärkeisiin haasteisiin löydettäisiin ratkaisuja. Näitä ovat ”krooninen ylituotanto”, valtiontuet, kotimaisuusvaatimukset ja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset.

Vaikka Kiinaa ei mainita nimeltä, se on selvästi tähtäimessä. Epäreilujen kauppakäytäntöjen kitkemiseksi tarvitaan sekä uutta sääntötyötä että toimivaa riitojenratkaisua. USA:n intressissä luulisi siis olevan, että WTO kykenee tähän jatkossakin.

NYKYPÄIVÄN UUDET KAUPPAKYSYMYKSET Jollain aikataululla keskustelu WTO:n uudistustarpeista on kyllä paikallaan. Avainasemassa kehittyneen talouden, kuten Suomen, kannalta on, että WTO:ssa löydetään ratkaisuja 21. vuosisadan kauppakysymyksiin. Minkälaisia yhteisiä sääntöjä edellyttävät globaalit arvoketjut, palvelut, digitalisaatio tai robotisaatio? Mitkä säännöt tukevat parhaiten kestävää kehitystä?

Myös itse kehityksestä täytyy kyetä keskustelemaan. Suuri osa WTO-jäsenistä on kehitysmaita, ja näiden intressien tulee näkyä agendalla. Kehitysmaiden erityis- ja erilliskohtelullekin on varmasti perusteita, mutta pysyvät erivapaudet eritoten merkittäville maille, kuten Kiina, Brasilia, Intia ja Indonesia, ovat sääntöjärjestelmän logiikan vastaisia.

Osallistuminen kansainväliseen kauppaan on kehitysmaille hyväksi, ja WTO tarjoaa tähän tukea. Jonkinlainen henkinen muutos on ehkä käynnissä. Buenos Airesissa julkituoduissa uusissa sähköisen kaupan, investointien ja pk-yritysten kaupankäynnin helpottamisen aloitteissa on vahvasti mukana myös kehitysmaita.

Vaikka GATTin juhlat vietettiin synkkien pilvien varjossa, monenvälinen kauppajärjestelmä on kokonaisuutena saavutus. Se loi puitteet viime vuosikymmenten globalisaatiokehitykselle. WTO on yksi globaalihallinnan merkittävimmistä toimijoista, jos jäsenet niin vain haluavat.

Lighthizerkin on todennut, että jos WTO:ta ei olisi, se tulisi perustaa. Siivittäköön tämä toteamus kauppajärjestelmän uudelle vuosikymmenelle. ›‹

WTO Buenos Airesin jälkeen ›› Maailman kauppajärjestön WTO:n 164 jäsenmaata kokoontuivat joulukuussa 2017 Buenos Airesiin, joka toinen vuosi pidettävään ministerikokoukseen. Odotukset kokouksen tulosten suhteen olivat matalalla. Tavoitteena oli kahden aikaisemman ministerikokouksen tapaan sopia vain muutaman aiheen minipaketista, jossa olisi sovittu muun muassa laittoman liikakalastuksen tukien leikkauksista. Ministerikokouksen tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi eikä kokouksesta saatu edes ministerijulistusta. Miksi näin kävi?

Merkittävin syy on WTO:ta vuosia piinannut kehitysmaiden ja teollisuusmaiden vastakkainasettelu, joka vaikeutti ministerikokouksen valmisteluja. Erityisesti Intian ja Etelä-Afrikan johtama kehitysmaaryhmä katsoo, että kansainvälinen kauppajärjestelmä suosii vahvasti rikkaita teollisuusmaita, ja kehityksen on oltava WTO:n toiminnan keskiössä. Toisaalta useat teollisuusmaat – erityisesti Yhdysvallat – eivät hyväksy, että Kiinan kaltaisille suurille nouseville talouksille annetaan samat helpotukset WTO-sopimusvelvoitteista kuin vähiten kehittyneille maille.

Vastakkainasettelu on kärjistynyt erimielisyyteen Dohan kehityskierroksen jatkosta. Doha on laaja ja kunnianhimoinen kauppaneuvottelukierros, joka aloitettiin vuonna 2001. Se ei ole kuitenkaan edistynyt vuosien saatossa. Kehitysmaat pitävät edelleen tiukasti kiinni siitä, että kaikki Dohan aiheet neuvotellaan loppuun, ennen kuin mistään muusta voidaan edes keskustella. Suuri osa jäsenmaista katsoo kuitenkin, että Doha on tullut tiensä päähän ja neuvotteluagendaa on päivitettävä uusilla aiheilla. Erimielisyys myrkytti pahasti neuvotteluilmapiiriä ja oli ehkä merkittävin syy Buenos Airesin laihoihin tuloksiin.

Toinen merkittävä syy oli Yhdysvaltain kriittinen suhtautuminen WTO:hon ja haluttomuus osallistua aktiivisesti neuvotteluihin. Presidentti Donald Trumpin hallinto on ollut tyytymätön WTO:n toimintaan ja vaatinut uudistuksia erityisesti riitojenratkaisujärjestelmään sekä samalla peräänkuuluttanut jäsenmaita ilmoittamaan entistä läpinäkyvämmin antamistaan valtiontuista. Yhdysvallat ilmoitti neuvotteluissa selkeästi, etteivät pöydällä olevat asiat ole kypsiä neuvoteltaviksi eikä se tukisi neuvottelutulokseen pääsemistä.

Kolmas tärkeä syy liittyy WTO:n neuvotteludynamiikkaan. Kaikki päätökset on hyväksyttävä 164 maan konsensuksella. Yksittäinen jäsenmaa voi kieltäytyä hyväksymästä mitään, ellei se saa omia tavoitteitaan läpi. Intia ajoi vahvasti sille tärkeää päätöstä elintarvikkeiden varastoinnista ruokaturvan nimissä. Kun siitä ei saatu päätöstä, Intia katsoi, ettei muistakaan aiheista voida sopia.

WTO on yli kahden vuosikymmenen ajan toiminut verrattain hyvin. Kehityksen jarruna ovat jäsenmaiden väliset syvät erimielisyydet sekä erityisesti joidenkin suurten maiden haluttomuus aidosti sitoutua neuvotteluihin. Erimielisyyksien sovittelu, erityisesti kehityskysymyksissä, on WTO:n tulevien vuosien suuri haaste.

KARI PUURUNEN MINISTERINEUVOS, UM PYSYVÄN EDUSTAJAN SIJAINEN WTO, WIPO, UNCTAD

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

21

MARKKINAT TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT ISTOCK JA FUTURICE

Saksan mahdollisuu haltuun Suomi pyrkii kaksinkertaistamaan pk-yritysten viennin vuoteen 2020 mennessä. Kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös lähialueet, kuten tuttu kauppakumppani Saksa.

S

aksaa pidetään Suomessa joskus itsestään selvänä kauppakumppanina.

– Sitä se ei suinkaan ole, sanoo kuitenkin Suomen suurlähettiläs Berliinissä, Ritva Koukku-Ronde.

Vaikka Suomella toki onkin jo vakiintunut kauppakumppanuus Saksan kanssa, KoukkuRonde huomauttaa, että mahdollisuuksia olisi vieläkin parempaan. Myös Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen kaksinkertaistaa pk-yritysten viennin vuoteen 2020 mennessä ja kasvua haetaan erityisesti lähialueilta, mukaan lukien Saksa.

Ihan helposti se ei kuitenkaan käy. Saksan markkinoille pääsy vaatii Koukku-Ronden mukaan paljon aktiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

22

Kauppapolitiikka nro 1|2018

– Erittäin tärkeää on myös Saksan ominaispiirteiden ymmärtäminen ja tietty kulttuurinen sensitiivisyys, hän neuvoo.

SPRECHEN SIE DEUTSCH? Ritva Koukku-Ronde mainitsee, että suomalaiset eivät esimerkiksi aina tule ajatelleeksi, että Saksassa on 16 erilaista osavaltiota.

– Yleensä koko Saksaa ei kannata yrittää haukata kerralla, vaan järkevämpää on aloittaa vaikkapa yhdestä osavaltiosta ja opetella se kunnolla. Monissa tapauksissa fiksuinta voi olla rantautua aluksi pohjoiseen, jossa suomalaiset ovat jo tuttuja.

Kulttuurisiin ominaispiirteisiin liittyy esimerkiksi Mittelstand-käsitteen ymmärtäminen. Mittelstandilla viitataan saksalaisiin pkyrityksiin, jotka voivat olla suomalaisessa

Hampuri Wolfsburg

Berliini

Frankfurt

udet

München

SAKSA Pinta-ala: 357 121 km2 Väkiluku: 82,6 milj. (2017) BKT:n kasvu: 2,2 % (2017) Työttömyysaste: 3,5 % (12/2017) Lähde: Statistisches Bundesamt, The World Bank

Rantautuminen Saksan markkinoille voi olla pitkä mutta kannattava tie.

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

23

Potsdamer Platz, Berliini

Internationale Automobil-Ausstellung (IAA) on Euroopan suurimpia autonäyttelyitä.

Suomalaisilla olisi paljon annettavaa autojen digitaalisissa ratkaisuissa sekä erilaisissa liikkuminen palveluna -konsepteissa.

mittapuussa hyvinkin isoja. Ne ovat usein perinteisiä, hieman konservatiiviseltakin tuntuvia perheyrityksiä, jotka ovat tottuneet toimimaan tuttujen kumppanien kanssa.

– Mittelstand-yritysten kanssa kaikki lähtee luottamuksen rakentamisesta. Tämä vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä.

Koukku-Ronde huomauttaa myös, että Saksaan pätee mitä suurimmassa määrin sanonta: ”ostaa voi englanniksi, mutta myyminen vaatii paikallisen kielen osaamista”.

– Suuri huolenaiheeni on suomalaisten saksan kielen osaamisen väheneminen. Muissa pohjoismaissa panostetaan saksan kieleen, mutta valitettavasti ei Suomessa. Tästä voi tulla meille strateginen kompastuskivi, hän pohtii.

Suurlähetystö tarjoaa Saksaan suuntaaville suomalaisyrityksille tietoa ja taustatukea.

Perustaa luo myös lähetystön tekemä maakuvatyö. Varsinaista konsultti- ja verkostoitumisapua tarjoavat muun muassa Business Finlandin edustajat, Saksassa toimivat Suomen kunniakonsulit sekä Saksalais-Suomalainen Kauppakamari.

DIGITALISAATIOSSA TYÖSARKAA

Monilla suurilla suomalaisyrityksillä, jotka toimivat esimerkiksi metalli- ja metsäteollisuudessa, on jo hyvä jalansija Saksassa.

24

Kauppapolitiikka nro 1|2018

Talous-, kauppa- ja finanssiasioista vastaava virkamies Laura Rajaniemi Berliinin suurlähetystöstä kertoo, että monilla suurilla suomalaisyrityksillä, jotka toimivat esimerkiksi metalli- ja metsäteollisuudessa, on jo hyvä jalansija Saksassa. Jos taas etsitään aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, niin esiin nousee erityisesti digitalisaatio.

– Suomi on Saksaa edellä digitalisaatiossa, etenkin hallinnon sähköistämisessä sekä digitaalisten palvelujen tarjoamisessa. Saksassa esimerkiksi vahva tietosuojavaatimus sekä osavaltiorakenne ovat jarruttaneet yhtenäisten tietokantojen luomista – vaikka Saksa onkin puolestaan pitkällä teollisuuden digitalisaatiossa.

Rajaniemen mukaan Mittelstand-yrityksetkään eivät ole ehkä aina ymmärtäneet digitalisaation merkitystä. Nyt Saksassa on kuitenkin herätty digitalisaation välttämättömyyteen ja mahdollisuuksiin, teema on ollut vahvasti esillä myös Saksan hallitusneuvotteluissa.

Hän mainitsee esimerkkinä potentiaalisista aloista Saksan teollisuuden kivijalan, autoteollisuuden.

– Suomalaisilla olisi varmasti paljon annettavaa autojen digitaalisissa ratkaisuissa sekä erilaisissa liikkuminen palveluna -konsepteissa. Itseohjautuvien autojen lisäksi tulevaisuutta ovat pian myös itseohjautuvat laivat, joiden testauksessa suomalaiset ovat olleet vahvasti mukana.

Rajaniemen mukaan keskeisessä asemassa on myös energiasektori.

– Kun Saksassa tehtiin Energiewende eli päätös luopua ydinvoimasta, maahan rakennettiin paljon hajautettua energiatuotantoa.

eHealth Huhtikuussa Team Finland -vienninedistämisvierailu keskittyy eHealth-palveluihin.

Energiajärjestelmän toimiminen vaatii edistyneitä digitaalisia ratkaisuja ja älykkäitä sähköverkkoja.

Tärkeä alue on myös niin sanottu eHealth eli sähköiset terveyspalvelut.

– Kehittämisessä haasteena ovat kuitenkin jälleen rekisterit. Saksassa on paljon yksityisiä lääkäriasemia ja potilastiedon liikkumisessa on paljon tehostamista.

Huhtikuussa Saksaan suuntaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen johdolla joukko juuri tämän alan suomalaisyrityksiä Team Finland -vienninedistämisvierailulle. Vierailun teemana ovat sähköiset terveyspalvelut ja niiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet Saksassa.

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

25

Asiakassuhteiden luominen vaatii Saksassa aikaa ja onnistuneita referenssejä paikan päällä.

Ohjelmistopalvelutalo Futurice auttaa asiakkaitaan kehittämään ketterää innovaatiokulttuuria.

KAUPPAKAMARIT SUURESSA ARVOSSA ›› Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jan Feller kertoo, että sen Helsingin Mikonkadun toimiston 27 työntekijää tekevät hyvin konkreettista myynninedistämistyötä.

– Tavallisessa asiakasprojektissa selvitämme, onko tuotteelle Saksassa kysyntää, mikä on markkinoiden koko, ketkä ovat kilpailijat ja mitkä olisivat jakeluväylät. Toisessa vaiheessa soitamme potentiaalisille asiakkaille, kerromme tuotteesta ja keräämme palautetta. Voimme myös järjestää tapaamisen asiakkaan kanssa ja tulla siihen itsekin paikalle.

Lisäksi kauppakamari järjestää toukokuussa Energiapäivän Münchenissä, jossa suomalaiset yritykset esittelevät innovaatioitaan tuleville saksalaisille asiakkaille. Keväällä käynnistyy myös eHealth -vientiohjelma Saksaan.

Feller huomauttaa, että kauppakamareilla on saksalaisessa liikeelämässä hyvin keskeinen rooli.

– Kun saksalaisyritys saa soiton kauppakamarilta, niin se tietää heti, että on tekemisissä luotettavan tahon kanssa.

Feller vinkkaa, että Saksalais-Suomalainen Kauppakamari voi toimia astinlautana myös moneen muuhun maahan.

– Nykyään myös kaikkien muiden Saksan kauppakamarien muodostama globaali verkosto on suomalaisyritysten käytössä. Voimme tarjota apua vaikkapa Brasilian markkinoille menossa.

26

Kauppapolitiikka nro 1|2018

SYSTEMAATTISUUTTA, AIKAA JA REFERENSSEJÄ Ohjelmistopalvelutalo Futurice on toiminut Saksan markkinoilla vajaat kymmenen vuotta. Sillä on asiakkainaan useita globaaleja suuryrityksiä, muun muassa autoyhtiöitä kuten BMW, energiayhtiö E.ON sekä rahoituspalveluita tarjoava Allianz.

Toimitusjohtaja Tuomas Syrjäsen mukaan Futurice tarjoaa ratkaisuja yritysten akuutteihin tarpeisiin ja liiketoimintaongelmiin, mutta auttaa niitä kehittymään myös pidemmällä tähtäimellä.

– Autamme asiakkaitamme kehittämään ketterää innovaatiokulttuuria. Mietimme yhdessä, minkälaista yritysten liiketoiminta on tulevaisuudessa digitaalisia ratkaisuja hyödyntävässä alustataloudessa.

Futurice tuli Saksaan alun perin Nokian Here-liiketoiminnan myötä.

– Aloimme sitten etsiä systemaattisesti uutta asiakaskuntaa. Vuonna 2012 ryhdyimme palkkaamaan paikallista väkeä ja asetuimme maahan toden teolla.

Syrjänen kuvailee, että asiakassuhteiden luominen vaatii Saksassa aikaa ja onnistuneita referenssejä paikan päällä. Toisaalta, kun bisnes on saatu käyntiin, saksalaiset ovat varsin lojaaleja.

– Meno on vähän kuin dieselmersun kanssa. Vaatii aikaa, että lämpenee, mutta sen jälkeen mennään sitten luotettavasti eteenpäin.

SAKSA ON PALJON MUUTAKIN KUIN BERLIINI Futurice on saanut kotimaassaankin huomiota avoimesta ja rennosta yrityskulttuuristaan. Yritys on jopa valittu pari kertaa Suomen ja Euroopan parhaaksi työpaikaksi. Syrjäsen mukaan yritys ei ole tinkinyt tyylistään Saksassa – ainakaan kovin paljoa.

– Saksassa myyntineuvotteluissa luotetaan paljolti pitkän linjan työntekijöihin, mutta meiltä tilaisuuksiin lähtee yleensä sekä seniori että junnu. Työntekijämme eivät myöskään yleensä käytä muodollista pukua, eivät edes Münchenissä. No, kerran kyllä olen joutunut lainamaan kaverilta kravattia, kun kokous oli Saksaakin konservatiivisemmassa Sveitsissä, Syrjänen naurahtaa.

– Toisaalta meiltä kyllä odotetaankin tiettyjä ”kulttuuriflasheja”, malleja toisenlaisesta tekemisestä. Saksalaiset tiedostavat itsekin, että heillä on tarvetta muuttua tässä suhteessa, hän lisää.

Syrjäsen mukaan saksan kielen taito on tarpeen varsinkin maan eteläosissa. Hän vinkkaa myös, että Saksa on suuri maa ja osavaltioiden väliset erot ovat suuria.

– Ranskassa kaikki tapahtuu Pariisissa.

Mutta Saksassa on monia keskeisiä kaupunkeja, muun muassa Berliini, Hampuri, Frankfurt ja Wolfsburg. Meilläkin on asiakkaita ympäri Saksaa.

Saksan hyvän työllisyystilanteen takia osaavien työntekijöiden löytäminen ei ole aina yksinkertaista.

– Berliinissä, jossa on paljon startupeja ja liikehdintää, tilanne on suhteellisen helppo. Mutta vaikeinta taitaa olla Münchenissä. Olen kuullut, että siellä headhunterit ovat toisinaan jopa kieltäytyneet toimeksiannoista.

16

Saksassa on 16 hyvin erilaista osavaltiota.

– Menetelmämme ansiosta biokaasun tuotannossa voidaan nyt hyödyntää ensimmäistä kertaa laajamittaisesti sellaisia korkeatyppisiä raaka-aineita kuten biohajoavat ruokajätteet ja siipikarjan lanta. Toisaalta prosessissa ei tarvita energiamaissia, jonka viljelyala voidaan käyttää ravinnon tuottamiseen.

Ductor on saanut Saksasta nyt neljä sitovaa sopimusta sekä yhden esisopimuksen Hollantiin, jonka toteutus tapahtuu Saksan Ductor GmbH:n kautta. Ensimmäisten laitosten odotetaan valmistuvan keväällä 2018.

Viialan mukaan haastavinta Saksan markkinoille menossa on ollut lupamenettely. Ductorin tullessa osaksi prosessia koko biokaasulaitos on hyväksytettävä uudelleen ja päivitettävä uusien säännösten mukaiseksi.

– Saksa on liittovaltio ja lakien soveltamisessa osavaltioilla on suurempi itsemääräämisoikeus kuin mihin on totuttu Suomessa. Lupahakemusten on täytettävä tietyt

LUPAMENETTELYT HAASTAVIA Suomalainen bioteknologia-alan yritys Ductor on saamassa Saksassa vahvaa jalansijaa. Yritys on kehittänyt menetelmän, jonka avulla biokaasun tuotannossa voidaan käyttää korkeatyppisiä raaka-aineita. Sivutuotteena saadaan arvokkaita jalostettuja lannoitteita.

Ductor GmbH:n toimitusjohtaja Aarre Viiala kertoo, että kun Saksa teki Energiewenden, päätöksen luopua ydinvoimasta, maahan rakennettiin tuhansia biokaasuvoimaloita.

Ductorin menetelmän ansiosta biokaasun tuotantoprosessissa ei tarvita energiamaissia, jonka viljelyala voidaan käyttää ravinnon tuottamiseen.

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

27

Yhden osavaltion asiakaspotentiaali saattaa olla moninkertainen verrattuna koko Suomeen.

muotovaatimukset ja niiden on oltava tietysti aina saksaksi. Myös kaikki neuvottelut käydään saksaksi.

”KAIKKI LÄHTEE LUOTTAMUKSESTA” Viialan mukaan EU on helpottanut etabloitumista monella tavalla. Silti referenssi Suomessa ei aina riitä saksalaiselle asiakkaalle, vaan myyntiä tukeva laitos on oltava Saksassa ja toisinpäin: onnistuminen biokaasuteknologian johtavassa maassa on erinomainen referenssi suunnattaessa muualle maailmaalle.

– On aina välttämätöntä luoda ensin luottamuksellinen suhde asiakkaaseen. Kun se on saavutettu, asioiden hoito helpottuu. Perheyrityksissäkin on aina johtaja, joka kuitenkin kuuntelee tarkasti asiantuntevia alaisiaan. Hierarkkisuus näkyy aina päätöksenteossa.

Viialan pääteesi on markkinoiden huolellinen segmentointi.

– Kannattaa miettiä, mille alueelle on menossa. Esimerkiksi yhden osavaltion asiakaspotentiaali saattaa olla moninkertainen verrattuna koko Suomeen.

Viialan mukaan on myös järkevää pohtia, minkä asiakastyypin valitsee, sillä myyntiprosessit eri asiakastyypeille ovat usein erilaisia.

– Lisäksi on tuotteistettava oma osaaminen, pelkkä innovaatio ei riitä. Tuote on rajattava valitulle asiakastyypille sopivaksi. Kaikille kaikkea -periaate ei toimi. ›‹

28

Kauppapolitiikka nro 1|2018

KUNNIAKONSULILTA SAKSALAISTA NÄKÖKULMAA ›› Tohtori Jürgen Kluge toimii Suomen Nordrhein-Westfalenin ja Rheinland-Pfalzin osavaltioiden kunniakonsulina Düsseldorfissa. Suomella on ympäri Saksaa kaikkiaan yhdeksän kunniakonsulia, jotka ovat menestyneitä liikemiehiä eri aloilta.

– Tärkeimpiä tehtäviäni on auttaa ja tukea suomalaisia kulttuurivaihdossa Suomen ja Saksan välillä – sekä auttaa suomalaisia yrityksiä tulemaan Saksan markkinoille ja tekemään täällä kauppaa. Voin tarjota bisnespäätösten puntarointiin saksalaista näkökulmaa, auttaa kontaktien luomisessa sekä kertoa kokemuksistani, Kluge kuvailee.

Hänen mielestään digitalisaatio on yksi alue, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia hedelmälliseen yhteistyöhön.

- Suomessa on paljon alan osaajia, jotka eivät kuitenkaan pienen kokonsa takia pysty toimimaan globaalisti. Tällaisten yritysten yhteistyö Saksan teollisuuden kanssa – ja erityisesti Hidden Champions -yritysten kanssa, joita ei tunneta laajalti, mutta jotka ovat omalla erityisalallaan markkinajohtajia maailmassa – voi olla kummallekin osapuolelle erittäin hyödyllistä.

Suunnitelmallisesti Saksaan – 10 neuvoa markkinoille 1. SUUNNITTELE TARKKAAN

6. SPRECHEN SIE DEUTSCH?

Selvitä tarkkaan etukäteen, mitkä ovat tuotteesi markkinat ja esimerkiksi myyntikanavat. Hanki avuksesi luotettavia, kohteen tuntevia yhteistyökumppaneita.

Saksan kielen taitoa arvostetaan ja monin paikoin se on edellytys bisneksen tekoon.

2. VÄHEMMÄN VOI OLLA ENEMMÄN Saksaan on turha myydä ”kaikkea kaikille”. Valitse, millä keihäänkärki-tuotteella lähdet liikkeelle ja hio se kuntoon.

3. KATSO KARTTAA KAKSIKIN KERTAA Valinnat voivat olla tarpeen myös maantieteen suhteen.

Usein on järkevää keskittyä aluksi johonkin tiettyyn osavaltioon.

4. YMMÄRRÄ MITTELSTAND Saksalainen pk-yritys toimii arvoverkostossa, tuttujen kumppanien kanssa. Se voi sijaita ”keskellä ei-mitään”, mutta on saattanut kasvaa ajan myötä hyvinkin suureksi.

Mittelstand-yritykset osoittavat paikkakunnallaan myös sosiaalista vastuuta, ne panostavat esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen.

5. RAKENNA LUOTTAMUSTA Mittelstand-verkostoon pääseminen vaatii luottamuksen rakentamista. Ensin on myytävä yritys luotettavana toimijana. Sitten on luotava luottamus henkilöön, joka puhuu.

Vasta sitten aletaan rakentaa luottamusta tuotteeseen.

7. MUOTOSEIKAT KUNTOON JA TÄSMÄLLISYYTTÄ Saksalainen yrityskulttuuri on suomalaista muodollisempaa ja konservatiivisempaa. Teitittely on kunniassa. Sopimukset laaditaan aina kirjallisesti.

8. FAKTAT VALMIINA Varaudu aina tukemaan viestiäsi luotettavilla tutkimuksilla ja numeroilla. Ensimmäiseen tapaamiseenkaan ei yleensä mennä vain tutustumaan ja kahvittelemaan. Valmistaudu siihen, että osaat kertoa kaikki faktat vakuuttavasti.

9. MUISTA MESSUT Saksassa messut ovat olleet perinteisesti tärkeä väylä etsiä uusia asiakkaita. Viime aikoina entistä tärkeämpään rooliin ovat nousseet messuille etukäteen sovittavat asiakastapaamiset. Myös näihin kannattaa panostaa – messuosaston lisäksi.

10. EI PIKAVOITTOJA VAAN PITKÄJÄNTEISYYTTÄ Saksalaiset ovat erittäin laatu- ja hintatietoisia. Jos kaikki menee hyvin, niin tiedossa ei ole ehkä pikavoittoja, mutta kauppaa pitkäksikin aikaa.

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

29

YRITYKSET TEKSTI MATTI REMES KUVAT VESA TYNI

video Katso lusta tte haasta essa osoitte iikka.fi apolit kaupp I’m Bluen nuoret yrittäjät Patrik Pyöriä (vas.), Helmi Nurkkala ja Ida Salo.

30

Kauppapolitiikka nro 1|2018

Mustikkalimsalla maailmalle I´m Bluen nuoret yrittäjät kehittivät lukiossa mustikkalimonadin, josta he aikovat tehdä menestyvän vientituotteen.

U

udet elintarvikealan yritykset keskittyvät yleensä aluksi kotimaan markkinoihin, mutta mustikkalimonadia valmistavan I´m Bluen tähtäin on ollut perustamisesta lähtien globaaleilla markkinoilla.

– Halusimme lähteä heti suoraan kansainvälisille markkinoille, sillä I´m Bluen kaltaiselle premium-tuotteelle Suomen runsaan viiden miljoonan kuluttajamarkkinat ovat auttamatta liian pienet, toimitusjohtaja Ida Salo sanoo.

I´m Bluen alku on sikäli poikkeuksellinen, että sekä tuote että liikeidea syntyivät pari vuotta sitten neljän opiskelijan koulutyönä Etelä-Tapiolan lukiossa Espoossa. Ida Salo, Helmi Nurkkala, Patrik Pyöriä ja Otto Korhonen osallistuivat mustikkalimsallaan Nuori yrittäjyys ry:n kilpailuun, voittivat valtakunnallisen kisan ja edustivat Suomea myös EM-kisoissa Sveitsissä.

Yrittäjyyskilpailun tuomaristo vakuuttui I´m Bluen kehittämän tuotteen markkinapotentiaalista. Puhtaista suomalaisista raaka-aineista valmistetussa limsassa on peräti 23 prosenttia mustikkaa. Sokeria limellä raikastettu juoma sisältää huomattavasti vähemmän kuin useimmat limsat.

– Ennen lopullista tuotetta teimme koulun kotitalousluokassa lukuisia koe-eriä ja kysyimme tuttujen ja ravintola-alan ammattilaisten mielipiteitä. Palautteen perusteella päädyimme limsaan, joka sopii aikuiseenkin makuun, Patrik Pyöriä sanoo.

LENTÄVÄ LÄHTÖ KANSAINVÄLISTYMISEEN Kansainvälistymiseen vastaperustettu yritys sai lentävän lähdön eräässä Team Finland -verkoston tilaisuudessa Helsingissä, jossa energiaa ja positiivisuutta puhkuvat nuoret yrittäjät tekivät vaikutuksen paikallaolijoihin.

– Tilaisuudessa moni tuli juttusille. Näin loimme ensimmäiset verkostot ja kontaktit, jotka ovat auttaneet meitä eteenpäin, Ida Salo sanoo.

Hän mainitsee erikseen nimeltä Suomen suurlähettiläät Satu Suikkari-Klevenin Bangkokista ja Paula Parviaisen Singaporesta, jotka ovat avanneet I´m Bluelle ovia asemamaissaan.

– Olemme päässeet keskustelemaan paikallisten maahantuojien kanssa ja saaneet yhteyksiä esimerkiksi tasokkaisiin hotelliketjuihin, joita tuotteemme saattaisi kiinnostaa, Salo jatkaa.

– Thaimaassa Suomen suurlähetystö järjesti I’m Bluelle muun muassa tapaamisia mahdollisten asiakkaiden ja median kanssa, Suikkari-Kleven kertoo. Yritys esiintyi televisiossakin.

Merkittävä asia I´m Bluelle oli myös pääsy EXPO 2017-maailmannäyttelyyn, joka järjestettiin Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa. Mustikkalimsaa tarjottiin kutsuvieraille Suomen paviljongissa, jossa tuote oli esillä koko näyttelyn ajan.

– Saimme hyvin medianäkyvyyttä, mutta myös runsaasti kokemusta tuotteiden kuljettamisesta ja tullikäytännöistä, Salo sanoo.

I´m Blue on hakenut kansainvälisiä verkostoja myös kasvuyritystapahtuma Slushista. Toissa vuonna I´m Blue esittäytyi Slushin sivutapahtumassa. Viime vuonna Patrik Pyöriä toimi Slushissa vapaaehtoisena ja teki työvuorojensa lomassa yritystä ahkerasti tunnetuksi muun muassa Suomistandillä.

– Slush keskittyy teknologiaan, mutta tapahtuma on hyvä paikka tavata muita yrittäjiä ja hakea kontakteja myös I´m Bluen kaltaiselle yritykselle, Pyöriä sanoo.

OPINTOJA JA BISNESTÄ Ida Salo sanoo, että yrittämisen alkeet nuoret yrittäjät ovat opetelleet kantapään kautta. Yrityksen perustaminen oli sinänsä helppoa, mutta esimerkiksi elintarvikelainsäädännön vaatimuksiin perehtyminen vei aikaa.

– Yrityksemme toimintakulttuuri on sellainen, että lähdemme kokeilemaan rohkeasti uusia asioita. Emme anna ennakkokäsitysten rajoittaa millään lailla toimintaa.

I´m Bluen maailmanvalloitusta hidastaa hieman se, että yrityksen perustajista kolme on siirtynyt opiskelemaan yliopistoihin eri paikkakunnilla. Yrityksen ainoa täysipäiväinen työntekijä tällä hetkellä on välivuotta pitävä Patrik Pyöriä.

– Toki me muutkin osakkaat olemme mukana yrityksen toiminnassa niin paljon kuin opinnot vain antavat myöten, Vaasassa oikeustieteitä opiskeleva Helmi Nurkkala sanoo.

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

31

Ida Salo opiskelee englanninkielistä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa Aalto-yliopiston Mikkelin-toimipisteessä.

– Luulen, että yrittäjyys lisää motivaatiota saada opinnot nopeasti päätökseen. Teoriat ja kaikki muutkin luennoilla opitut asiat tarttuvat paljon paremmin päähän, kun samoista asioista on jo käytännön kokemusta omasta yrityksestä, Salo sanoo.

KAAKKOIS-AASIASSA POTENTIAALIA Limonadiin tarvittavan mustikkamehun I´m Blue ostaa suomalaiselta marjantoimittajalta.

Tuotteen valmistuksesta ja pullotuksesta vastaa Vakka-Suomen Panimo. Myös kuljetukset ja varastointi on ulkoistettu alihankkijoille.

– Viime vuonna myimme 25 000 pulloa. Tämän vuoden tavoite on vähintään 75 000 pulloa, Ida Salo sanoo.

Suomessa I´m Bluen juomaa löytyy muun muassa Fazerin kahviloista ja K-kaupoista.

Kaupassa 0,33 litran limsapullo maksaa noin 3,50 euroa. Ulkomailta on toistaiseksi saatu yksittäisiä tilauksia.

Patrik Pyöriä osallistui hiljattain Singaporessa matkailualan messuille, joilla hän maistatti tuotetta ja haki kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin, suurlähetystön avulla.

– Keskusteluissa kävi hyvin ilmi, että singaporelaiset ovat tosi tietoisia Suomi-brändistä. Se helpottaa meidän työtämme. Näemme suomalaisuuden kilpailuvalttina, jonka varaan olemme pitkälti rakentaneet I´m Bluen brändin, Pyöriä toteaa.

– Suosituksestamme Suomen Visit Finland -messuosastolle otettiin tarjoilujuomiksi mustikkalimonadit, ja niitä jaettiin myös VIPvieraille, suurlähettiläs Parviainen kertoo.

Nyt Singaporessa jo maahantuoja odottaa, että saa englanninkieliset etiketit pulloihin.

Kaakkois-Aasian ohella keskustelut jatkuvat myös Saksassa ja Ruotsissa.

Kansainvälistymisen suurimmaksi haasteeksi Ida Salo laskee aloittavan yrityksen rajalliset resurssit. Toimintaa on kehitetty toistaiseksi osakkaiden omilla säästöillä ja tulorahoituksella. Rajallisista resursseista huolimatta I’m Blue ei aio laskea kansainvälistymistä yhden kortin varaan.

– Samanaikaisesti on hyvä pitää mukana muutama maa ja katsoa, mikä niistä lähtee vetämään, Helmi Nurkkala perustelee.

INNOVAATIOSTA VAUHTIA LÄKSYJEN TEKOON Viimeisimmän Slush-tapahtuman nuorimpia osanottajia olivat espoolaisen Olarin koulun oppilaat, kahdeksasluokkalaiset Into Almiala, Valtteri Aurela ja Kaappo Raivio. He ovat kehittäneet läksyjen tekoa helpottavan läksybotti-tietokoneohjelman, ja pääsivät sil-

32

Kauppapolitiikka nro 1|2018

lä Slushin koodikoulun finaaliin. Into Almiala kertoo, että idea innovaatiosta lähti liikkeelle käytännön ongelmasta.

– Opettajat kirjoittavat läksyn taululle, josta oppilaat ottavat kuvan ja laittavat luokan WhatsApp-ryhmään. Ryhmään tulee kuitenkin paljon viestejä, ja läksykuvat hukkuvat.

Kolmikon koodaaman läksybotin avulla läksyt löytyvät sen sijaan helposti ja nopeasti, kun oppilaat syöttävät botille lukujärjestyksensä.

Botti ymmärtää kuvan ottohetken perusteella, minkä aineen läksystä on kyse.

– Botti nopeuttaa läksyjen kysymistä. Enää ei tarvitse odottaa, että joku vastaisi. Nopeus parantaa myös motivaatiota tehdä läksyt, Valtteri Aurela sanoo.

Läksybotti käyttää IBM:n Watson-tekoälyä luonnollisen kielen tunnistamiseen ja toimii viestintäsovellus Telegramin ryhmissä. Olarin koulussa läksybotti on ahkerassa käytössä, mutta tarkkaa käyttäjämäärää tekijät eivät osaa arvioida.

– Suurin hidaste on varmaankin se, että oppilaat eivät halua siirtyä vanhasta tutusta mutta vanhentuneesta WhatsAppista Telegrammiin, Kaappo Raivio pohtii.

Slushin koodikoulun finaaliin pääsy oli kolmikolle iloinen yllätys.

– Slushissa näki paljon kaikkea hienoa, mitä ei olisi muuten päässyt kokemaan, Almiala toteaa.

Läksybotin menestys innostaa poikia jatkamaan koodausharrastustaan. Yritystä kolmikko ei ole kuitenkaan perustamassa kyseisen sovelluksen ympärille.

– Läksybotin tarkoitus on olla ilmainen ja kaikkien käytettävissä, Almiala huomauttaa. ›‹

”Näemme suomalaisuuden kilpailuvalttina.”

I´M BLUE › Aloitti toimintansa Nuori Yrittäjyys (NY) -yrityksenä syksyllä 2015.

I´m Blue Oy perustettiin tammikuussa 2017. › Myy suomalaisista raaka-aineista tehtyä mustikkalimonadia. › Omistajat: Ida Salo, Helmi Nurkkala, Patrik Pyöriä ja Otto Korhonen. › Liikevaihto 30 000 euroa vuonna 2017 (arvio). › Suomen suurlähetystöissä Singaporessa ja Bangkokissa on tarjoiltu vieraille I’m Blueta. Juoma pääsi mukaan myös edustustojen Suomi100juhlintaan.

Define the Future with Finland Slushissa Suomen osastolla, teemalla ”Define the Future with Finland”, keskityttiin tulevaisuuden aloihin: terveyteen, energiaan, liikkumiseen, virtuaalitodellisuuden sovelluksiin ja tekoälyyn. Poimimme esimerkkejä alojen kotimaisista huippuosaajista.

FIMMIC Fimmicin WebMicroscope on maailman ensimmäinen deep learning -tekoälyyn pohjautuva kuva-analyysiohjelmisto, joka tuo apua kudosnäytteiden analytiikkaan helppokäyttöisenä pilvipalveluna. Se helpottaa päätöksentekoa erityisesti syöpä- ja infektiotautien analysointiin liittyen.

– Fimmic julkisti Slush-tapahtumassa keränneensä uusilta ja vanhoilta sijoittajilta yhteensä viiden miljoonan euron rahoituksen kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kiihdyttämiseen, kertoo CEO Kaisa Helminen.

WebMicroscopella on jo tuhansia käyttäjiä kansainvälisesti. www.webmicroscope.com

AKKURATE Akuille avautuu tulevaisuudessa yhä uusia käyttökohteita, kuten sähköajoneuvot, mobiililaitteet, esineiden internet ja energian varastointi. Suomalainen Akkurate tarjoaa kotimaisten ja kansainvälisten yritysten käyttöön yhteensä yli 90 työvuoden kokemuksensa

akkujen kehittämisestä, optimoinnista ja testaamisesta.

– Jatkossa panostamme yhä vahvemmin akkujen diagnosointiin, joka tarjoaa laajan potentiaalin kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla, sanoo CEO Mika Kanninen. www.akkurate.fi

VARJO Varjon visiona on aloittaa seuraava vallankumous tietotekniikan ja luovuuden yhdistämisessä tuottamalla VR-teknologiaa design-, simulaatio-, arkkitehtuurija viihdeteollisuuden ammattilaisille.

– Olemme patentoineet tavan saavuttaa ihmissilmän resoluutiota vastaava tarkkuus virtuaalitodellisuuslaseil-

la ensimmäisenä maailmassa, ja solmineet yhteistyösopimuksia maailman johtavien brändien kanssa teknologiamme käyttöönotossa. Valmistelemme nyt ensimmäisen kaupallisen tuotteemme julkaisua tämän vuoden aikana, kertoo CMO Jussi Mäkinen. www.varjo.com

ICEYE Suomalainen avaruusteknologian yritys ICEYE tarjoaa tuoretta tutkadataa maapallosta.

– ICEYE tähtää laajoille maailmanlaajuisille markkinoille, ja on jo toimittanut tutkadatapalveluita sekä kaupallisille että valtiollisille tahoille, sanoo CFO ja toinen perustajista, Pekka Laurila.

Yrityksen ensimmäinen proof-of-concept -satelliitti laukaistiin avaruuteen alkuvuodesta. ICEYE:n tavoite on tarjota tiuhaan päivittyvää kuvantamisdataa maapallosta ja tarjota sitä myös uusille toimialoille, kuten meriteollisuus ja katastrofiapu. www.iceye.com

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

33

KUVIA MAAILMALTA Juttusarjassa kierretään virallisilla vienninedistämismatkoilla eri kohdemaiden edustajien seurassa.

YLLÄTYKSIÄ LÄNSIAFRIKASSA Ministeri Mykkänen johdatti 26 suomalaisyritystä vienninedistämismatkalle Ghanaan ja Nigeriaan marraskuussa 2017. Hankalasta maineestaan huolimatta Länsi-Afrikka osoittautui positiiviseksi yllätykseksi. Molemmissa maissa yritykset kokivat onnistumisia.

Ghanan viestintäministeri Ursula Owusu Ekuful tunsi hyvin suomalaisten maineen viestintäteknologian osaajina. Ministeri Mykkäsen kanssa he löysivät nopeasti yhteisen sävelen tyttöjen ja naisten oikeuksien puolestapuhujina.

34

Kauppapolitiikka nro 1|2018

Yritysten vientiponnisteluihin tarvitaan tukea erityisesti haasteellisilla ja kehittyvillä markkinoilla. Team Finland -vierailut toimivat hyvin niin tunnusteltaessa uutta markkina-aluetta kuin aiempien suhteiden vahvistamisessa.

Accran lentokentän tavaraterminaalin uudistaminen on rahoitettu merkittävältä osin suomalaisen kehitysrahoitusyhtiön Finnfundin lainalla. Automatisoitu tavaraterminaali on Afrikan moderneimpia. Accrasta onkin muodostumassa alueellinen logistiikkakeskus.

KIRJOITTAJA: OTTO STENIUS, AVUSTAJA, ABUJAN-SUURLÄHETYSTÖ KUVAT: ABUJAN-SUURLÄHETYSTÖ, PAUL ZOGG, GENESIS KUDAMBO

Nigerian markkinoilla toimii jo useita suomalaisia yrityksiä. Vaisala on toimittanut Abujan kansainväliselle lentokentälle säähavaintolaitteet, jotka ovat merkittävästi parantaneet lentoturvallisuutta.

Nigerian dynaaminen yrityskulttuuri ja erityisesti start-up sektori yllätti osanottajat. Nigeriassa hämmästytti myös yrittäjähenkisyys ja markkinoiden valtava koko. Vierailu abujalaiseen yrityshautomoon Ventures Parkiin avasi uudenlaista kuvaa Nigeriasta.

Ventures Parkin toimitusjohtaja oli vieraana myös Slushissa marraskuussa.

Ghanan kauppa- ja teollisuusministeri Alan John Kyerematen toivotti suomalaisyritykset tervetulleeksi ja toivoi maahan erityisesti suomalaisten investointeja.

Aktiivisella otteella Team Finland -vierailuista saa eniten irti. Sopivien asiakkaiden löytämistä helpottaa hyvä etukäteisvalmistautuminen. Prodiags Oy:n Paul Zogg esittelee yritystään potentiaalisille kumppaneille Lagosissa.

Kiinnostus Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin näkyi median runsaana läsnäolona. Yritysvierailu sai hyvin näkyvyyttä paikallisissa tiedotusvälineissä. Suomi tunnetaan Nigeriassa ja Ghanassa korkean teknologian ja hyvän koulutustason maana.

Länsi-Afrikassa iltatilaisuuksissa pukeudutaan usein perinteisiin asuihin. Delegaatio sai huomata länsimaisen business-pukeutumisen epäkäytännöllisyyden tropiikin lämmössä. Nigerian viestintäministeri Adebayo Shittu näyttää pukeutumisen mallia Suomen suurlähetystön vastaanotolla.

Länsi-Afrikan kasvavat markkinat kiinnostavat suomalaisia yrityksiä. Ghanan kauppa- ja teollisuusministerin tapaamisessa meinasivat istumapaikat loppua kesken. Yritykset vaikuttuivat Ghanan markkinoiden potentiaalista.

Oikeiden kontaktien löytäminen ja suhteiden luominen on ensiarvoisen tärkeää Länsi-Afrikan markkinoilla.

CCE Finland Oy:n Heramb Kulkarni avaa suomalaista koulutusajattelua Ghanan opetusministeriön virkamiehille.

GHANA JA NIGERIA Pääkaupungit: Accra / Abuja Asukkaita: 28,2 / 186 milj.

Asukastiheys: 124 / 204 km2 Lähde: The World Bank (2016)

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

35

TEKSTI TITTA MAJA KUVAT PEKKA NIEMINEN

Yritysten rooli kasvaa ilmastonmuutoksen taltuttamisessa Suomi perusti Maailmanpankkiryhmään kuuluvan rahoitusyhtiö IFC:n kanssa yhteisen ilmastorahaston.

Ministeri Kai Mykkänen, miksi Suomi valitsi kumppaniksi juuri IFC:n ilmastonmuutoksen hillitsemisessä?

KM: Pohdinnassa oli useampi erilainen toimija, mutta IFC edusti luotettavaa suurempaa instituutiota, jolla on kokemusta yksityissektorin rahoituksen skaalaamisesta vastaavanlaisissa hankkeissa kehitysmaissa. Halusimme myös kokemusta suuresta toimijasta ilmasto- ja sekamuotoisen rahoituksen alalla, sillä tämän kautta voi avautua uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Tämä rahasto osoittaa sijoitusmuotoisen rahoituksen uudenlaista potentiaalia – voimme edistää kipeästi kaivatun yksityisen pääoman suuntautumista ilmastotoimiin kehitysmaissa ja saada suomalaisten veronmaksajien rahoilla aikaan paljon lisää kehitysvaikutuksia.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa lahjaraha ja sijoitusmuotoinen raha eivät kilpaile keskenään, vaan molempia rahoitusmuotoja tarvitaan. Luonnollisesti investointimuotoisessa avussa sijoitetuilla varoilla on takaisinmaksu odote ja nämä varat voidaan sijoittaa uudelleen. Tällä tavoin kehitysvaikutukset ovat moninkertaisia pidemmällä tähtäimellä.

Mitkä ovat IFC:n odotukset rahastolta IFC:n varapääjöhtaja Nena Stoiljkovic?

NS: Valtioiden antama lahjamuotoinen apu ei yksin riitä ratkaisemaan globaaleja kehitysongelmia. Tarvitaan nykyistä huomattavasti tehokkaampaa eri lähteiden voimavarojen yhdistämistä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.

36

Kauppapolitiikka nro 1|2018

Pelkästään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan tuhansia miljardeja eikä lahjamuotoinen apu riitä tarvetta kattamaan. Katse kääntyykin yksityissektorin puoleen ja tässä työssä sekamuotoiset sijoitusrahastot ovat oivallisia apuvälineitä.

Suomen ja IFC:n ilmastorahasto-ohjelman rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi kehitysmaissa toimiville yrityksille myönnettävät lainat, pääomasijoitukset ja takuut. Lahjamuotoista apua rahaston kautta ei kanavoida. Hyväksyttyjä toimialoja ovat muun muassa energiatehokkuus, uusiutuva energia, kestävä maa- ja metsätalous sekä maankäyttö, meteorologia sekä vesi- ja jätevesiratkaisut erityisesti kaupunkiympäristössä.

Hyödynsaajia ovat vähiten kehittyneet kehitysmaat, muut alemman tulotason maat sekä alemman keskitulon maat. Erityisesti vähemmän kehittyneiden maiden kanssa työskentelystä IFC:llä on vähemmän kokemusta. Uuden rahaston kautta myös tämä kokemuskenttä tulee kasvamaan. Suomi on IFC:n ensimmäinen eurooppalainen kumppani vastaavan rahaston toteuttamisessa ja olemme innoissamme rahaston tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista.

Onko IFC:llä kokemusta vastaavista rahastoista muiden valtioiden kanssa?

NS: IFC:llä on erittäin hyviä kokemuksia yhteistyöstä Kanadan kanssa samankaltaiseen rahastoon liittyen. Kanadan ja IFC:n yhteisrahaston kautta on rahoitettu aurinkoenergia-, vesivoima-, jätehuolto- ja energiatehokkuushankkeita, myös vähiten kehittyneissä maissa.

Miten suomalaiset yritykset voivat hyötyä rahastosta ja minkälaisia hankkeita sen kautta voidaan rahoittaa?

NS: Muutamalla suuremmalla suomalaisella yrityksellä on jo vankkaa kokemusta IFC:n kanssa työskentelystä. Yhteistyö näiden yritysten kanssa toivottavasti jatkuu ja syvenee rahaston kautta. Toisaalta Suomessa on iso keskittymä puhtaan energian asiantuntijapalveluihin ja tuotantoon erikoistuneita keskisuuria yrityksiä, joilla olisi erinomaiset mahdollisuudet tarjota ratkaisuja kehitysmaille. Tutustuimme näihin yrityksiin niin Helsingissä kuin Vaasassa järjestetyissä seminaareissa ja potentiaalia on runsaasti.

Halukkaita hanketoteuttajia on globaalisti liian vähän, koska erityisesti vähiten kehittyneissä maissa uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät tai taloudelliset riskit ovat suuret, vaikka hankkeen edellytykset olisivat muuten kunnossa. Juuri riskitekijöiden aiheuttamaa ryhtymiskynnystä voidaan IFC:n tarjoaman sekarahoituksen avulla madaltaa.

Riskiä pienentää käytännössä se, että sekarahoituksessa lainan tai sijoituksen reunaehdot eivät ole yhtä tiukkoja kuin vapailta markkinoilta lainattaessa. Esimerkiksi lainan korko voi olla tavallista matalampi ja maksuaikataulu joustavampi tai lainan osuus hankkeen kokonaissummasta voi olla suurempi.

IFC rahoittaa kuitenkin vain kestävästi toimintakykyisiä hankkeita, soveltaen tarkkoja arviointikriteereitä.

KM: Suomalaisilla yrityksillä on valtavasti ilmastoalan osaamista ja yhteistyö IFC:n kanssa avaa toivottavasti uusia mahdollisuuksia tämän potentiaalin hyödyntämiseen.

Esimerkiksi tanskalaiset ilmastoalan yritykset ovat hyödyntäneet selkeästi enemmän kansainvälisten järjestöjen tarjoamaa potentiaalia oman osaamisensa markkinoinnissa.

IFC:n rahasto esittelee näitä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille kohdennetummin ja tarjoaa myös suomalaisyrityksille mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa köyhimmissä maissa matalammalla kynnyksellä. Investointimuotoisesta kehitysavusta on jo kokemusta Finnfundin kautta. Ideaalitapauksessa niin ilmastonmuutoksen taltuttaminen kehitysmaissa kuin suomalaiset yritykset hyötyvät. Teemme myös keväällä yhdessä yritysten kanssa seurantamatkan rahaston Euroopan päämajaan Pariisiin. ›‹

SUOMI-IFC-ILMASTORAHASTO Suomi ja Maailmanpankin yksityissektorin osa, Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC (International Finance Corporation) perustivat lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian ratkaisuja sekä ilmastohankkeita kehitysmaissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Varat sijoitetaan ilmastohankkeisiin viiden seuraavan vuoden kuluessa.

Suomen rahoituksen vastineeksi myös Maailmanpankkiryhmään kuuluva IFC sijoittaa kaikkiin hankkeisiin pääomaansa. Tavoitteena on houkutella mukaan myös merkittävä määrä muita yksityisiä ja julkisia pääomia. Kokonaisuudessaan kyse on potentiaalisesti noin 500 miljoonan euron hankesalkusta.

Kyseessä on Suomen merkittävin kansainväliseen ilmastotyöhön kohdennettu rahoitus. Sijoituksella Suomi lunastaa Pariisin ilmastokokouksessa tekemänsä lupauksen käyttää merkittävä osa kehityspoliittisista finanssisijoituksistaan ilmastotoimiin. Samalla luodaan ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen markkinoita maihin, joissa sijoitustoimintaa ei tapahdu tai se on hyvin vaikeaa haasteellisen toimintaympäristön ja markkinoiden kehittymättömyyden takia.

Nena Stoiljkovic, IFC:n varapääjöhtaja

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

37

kolumni

”Pitäisikö ministerien ja virkamiesten saada myynnin ja brändäämisen pikakoulutus?”

JUKKA-PEKKA VUORI Kaupallinen johtaja, Grano

Brändi – kakunkuorrutuksesta kasvun tukijalaksi

S

uomi on insinöörimaa, ja sanon tämän kaikella kunnioituksella. Leijonanosa maamme taloudellisesta kasvusta on rakennettu teknologisten innovaatioiden varaan, samoin lähes kaikki kansainvälisesti menestyvät yrityksemme. Insinööriosaaminen on vientimme tukijalka.

Kasvu ja vienti ovat kuitenkin paljon vakaammalla perustalla, kun tukijalkoja on enemmän kuin yksi. Mallia voi mennä katsomaan Pohjanlahden länsipuolelta. Siellä osataan rakentaa yrityksiä, jotka menestyvät pitkäjänteisesti globaalissa kuluttajakaupassa, maailman kilpailluimmilla markkinoilla. Syitä tähän voi etsiä myös historiasta: monet suomalaisyritykset esimerkiksi havaitsivat kansainvälisen kilpailun kovuuden vasta Neuvostoliiton romahdettua. Väitän silti, että suurin ero löytyy markkinointi- ja brändiosaamisesta.

Kuten Anne Korkiakoski totesi Kauppapolitiikka-lehdessä 3/2017, liian monissa yrityksissä markkinointi ymmärretään yhä mainontaa ja viestintää toteuttavana tukitoimintona, lyhyen tähtäimen taktisina tekoina ja kuluina. Samoissa yrityksissä brändi nähdään pahimmillaan pelkkänä logona ja tuotemerkkinä, joita sitten liimataan kaikkien tuotteiden, palvelujen ja viestien kylkeen.

Brändi on kuitenkin paljon enemmän. Se ei asu markkinointiosaston servereillä vaan asiakkaiden pään sisällä. Brändin rakentamisella tarkoitetaan työtä, jota yrityksen kaikissa osissa tehdään, jotta kohdeyleisön mielessä oleva kuva yrityksestä vastaisi mahdollisimman paljon yrityksen valitsemaa tavoitemielikuvaa.

Ruotsalaisia emme ole, mutta voisimme silti ottaa oppia heidän menestyksestään. Viime vuosina brändin rakentamisen ideologia on onneksi alkanut muuttua

38

Kauppapolitiikka nro 1|2018

Suomessa. Jos brändityö ennen nähtiin enimmäkseen kakunkuorrutuksena, jolla haluttiin vauhdittaa kertaostoja, nyt brändi on yhä useammin liiketoiminnan ytimessä. Merkittävä syy muutokseen on se, että markkinoinnin mittaaminen ja datalla johtaminen on tehnyt brändien rakentamisesta ”insinööriystävällisempää”.

Nyt ymmärretään, että tuotteisiin, palveluihin ja ihmisiin liittyvät suotuisat kokemukset vahvistavat asiakkaan uskollisuutta ja mielikuvaa yrityksestä. Positiiviset mielikuvat puolestaan lisäävät yrityksen vetovoimaa ja kysyntää. Hyvää esimerkkiä näyttävät maamme monet pelialan yritykset mutta myös eräät perinteisemmät toimijat, kuten vaikkapa Ponsse, joka laittaa asiakkaan etusijalle kaikessa tekemisessään.

Brändin rakentaminen on investointi, joka luo kasvua ja lisämyyntiä ennen kaikkea keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Menestyvät ruotsalaisyritykset ovatkin oivaltaneet, että brändi on liian arvokas asia pidettäväksi yksinomaan markkinointipäällikön tai brand managerin pöydällä. Vastuu brändiin liittyvästä asiakaskokemuksesta kuuluu kaikille yrityksen edustajille, kun taas vastuu brändin kehittämisestä kuuluu etenkin ylimmälle johdolle. Vain sillä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen toimintaan niin kokonaisvaltaisesti kuin brändin koko potentiaalin valjastaminen edellyttää.

Vaikka vastuu brändistä on aina yrityksellä itsellään, ulkopuolinen vetoapu on tervetullutta. Siksi on hienoa, että Suomi lähettää vuosittain maailmalle vienninedistämisdelegaatioita. Joskus olen pohtinut, onko delegaation jäsenillä riittävästi osaamista kaupallistamisesta.

Pitäisikö ministerien ja virkamiesten saada myynnin ja brändäämisen pikakoulutus? Tarvitaanko suomalaisyritysten sanansaattajille oma Brändiakatemia? ›‹

Tartu markkinoiden mahdollisuuksiin!

Etsitkö kontakteja maailmalta?

Onko yrityksesi suuntaamassa uudelle markkinalle?

marketopportunities.fi Tutustu myös Maailman markkinat 2017–2018 julkaisuun, joka esittelee kauppapoliittisesti ajankohtaisia ja markkinoiltaan kiinnostavia maita: issuu.com/ulkoministerio

Tilaa uutiskirje!

Kauppapolitiikka -lehden uutiskirjeestä luet ajankohtaiset kauppapolitiikan uutiset sähköisesti 7 kertaa vuodessa.

www.kauppapolitiikka .fi/tilaus

nro 1|2018 Kauppapolitiikka

39

KOSKA MAAILMA EI OLE VALMIS. Kehityslehti

Kehitys-Utveckling on ulkoministeriรถn julkaisema globaalikysymysten aikauslehti.

TILAA MAKSUTON LEHTI kehityslehti.fi/tilaa-lehti/

@Kehityslehti