Kauppapolitiikka 3/2015

MCI

TIMO SOINI:

Suomalaisesta ilmasta vientituote

Vaikeuksia ja osavoittoja Venäjällä

Koillisväylän aukeaminen on Suomelle iso mahdollisuus.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

ARKTINEN AUKEAA

›› Vuonojen varrella

›› Talouskasvua vapaakaupasta

Minne menet, länsi?

ulkopolitiikka-lehden uusin numero selvittää, kuka maailmanjärjestyksen murroksessa voittaa ja kuka häviää.

HA LLI TUS

| RO SAT OM

| TER RO RIS

Tilaa palkittu lehti nyt!

MI

RGIAN 2015 | ENE UUSI AIKA

U L KO P O L I

TIIKKA 2/

1

2015

2015 | EUR O O PA N PUOLUS TU

jyväskyl

0

PAL. VKO 2015-3 867804-1502

13.4. helsiNki

15002

Seminaari pohjo ismaisesta puolustusyhteis työstä 9,7 €

6 414888 678048

våreNs eveNem aNg 11.–12.3 rovaNiem

i

Solskinnshistori er og sosial dump ing i Norden – hvord an kan vi bedre samarbeidet mello m Finland og Norg e

23.3 helsiNki, jyvä

skyl

ä Ungt företagande och hållbart mode på Nordens dag!

13.4 helsiNki

Ett seminarium om nordiskt försvarssa marbete

TIIKKA 1/2

Pohjola-NordeN s främsta uPPgift

är att främja nordi skt samarbete och göra Nord en känt i Finlan d.

Vi erbjuder en möjlighet för personer bosat ta i Finland att verka och växel verka nordiskt på många olika nivåe r och sätt.

lisätietoja

kevään ohjelm asta: pohjola-norden. fi/tapahtumat

mera iNforma tioN

om vårens progr am: pohjola-norden. fi/evenemang

tule mukaaN!

kom med!

Att bli medlem i Pohjola-Norden är ett ställningst agande för det nordiska. Som vår medlem får du seminarier, kultureveneman g, Pohjola-Nordentidningen samt många andra nordi ska upplevelse r!

Läs mera på www.pohjola-n orden.fi och kom med till vår verks amhet!

Järjestämme tapah tumat yhteistyökumppa neidemme kanss a.

Vi arrangerar evene mangen med våra sama rbetspartners.

9,7 €

ISMI | RUO TSI

39 € Vuosikerta

015

Pohjola-Nordeni n jäsenyys on kannanotto pohjo ismaisuuden puolesta. Jäsen enämme saat seminaareja, kultt uuritapahtumia, Pohjola-No rden –lehden sekä paljon muita pohjoismaisia elämyksiä!

Katso lisää osoit teesta www.pohjola-n orden.fi ja tule mukaan toimi ntaamme!

PAL. VKO 2015-1 8 867804-1501

23.3. helsiNki,

ä Pohjolan päivä nä nuorta yrittäjyyttä ja kestävää muot ia!

Pohjola-Norde NiN tärkeiN tehtävä

on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekem inen Suomessa.

Tarjoamme Suom essa asuville mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan ja vuoro vaikutukseen monilla eri tasoi lla ja tavoilla.

15001

11.–12.3. rovaNiem i

Menestystarino ita ja kumyyntiä – kuink sosiaalista pola yhteistyötä Suom voimme edistää en ja Norjan välillä

U L KO P O L I

an esimerkki Riittääkö Kiin tamiseksi? ilmaston pelas

6 414888 678048

kevääN taPaht umia

S

erugkian tuElenm ana! i aaik kuou msmed!

VA A L I T | N AT I O N A L

Euroopan puolustus

Kuka lähettäis i Venäjä hyökkäi joukkoja, jos si Baltiaan?

(opiskelijoille 25 €) sisältää myös digilehden lukuoikeuden

Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan

tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa | asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi | 09 432 7707 2

Kauppapolitiikka nro 3|2015

VILLE CANTELL

”Leipämme on maailmalla.”

päätoimittaja

S

pääkirjoitus

Lottovoittajien maa anotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen.

Helsingin Sanomien (16.8.) teettämän gallupin mukaan 67 prosenttia suomalaisista oli väitteestä samaa mieltä. Tästä voisi päätellä meidän suomalaisten olevan suhteellisen tyytyväisiä oloomme.

Olemme kuitenkin hyviä myös itsekritiikissä.

Kielteisten kotimaisten talousuutisten virta tuntuu olevan jatkuva. Asioiden heikosta tilasta ollaankin kovin yksimielisiä. Tautiin tarjotut lääkkeet sen sijaan vaihtelevat voimakkaasti.

Esillä on näkökantoja, joiden mukaan meidän kannattaa kääntää katseemme sisäänpäin ja sulkea rajamme. Keskittyä itseemme. Toinen koulukunta näkee asia juuri päinvastoin.

Vain avoin Suomi, joka houkuttelee ulkomaista työvoimaa ja investointeja, voi pärjätä. Keskustelu on hyvästä. Vihapuheet ja teot eivät sen sijaan ole hyväksyttäviä.

Lehden VIP-vieras ulkoministeri Timo Soini ottaa sivulta 14 alkavassa jutussa voimakkaasti kantaa avautumisen ja maail­ malle menemisen puolesta: ”Meidän leipä on maailmalla. Jos täällä passaamme toisiamme, ollaan pian takaisin keräily- ja vaihdantataloudessa”.

Ulkoministerin pyrkimyksiä edistetään monella rintamalla.

Yksi niistä on kauppapolitiikka. Kriitikoiden moitteista huolimatta EU:n ja Yhdysvaltojen neuvottelema kauppasopimus (TTIP) olisi toteutuessaan tärkeä juuri pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on rajallisten resurssien takia ongelmia markkinoillepääsyn kanssa. Sivuilta 6–8 löytyy katsaus käynnissä oleviin kauppaneuvotteluihin.

Edellisessä lehdessä käytin sanontaa: kaikki loppuu aikanaan. Niin on tullut päätökseen hieno aikani tämän lehden päätoimittajana. Syyskuun alusta lähtien toimin ulkoministeriön viestintäosaston Eurooppa- ja lähialueviestinnän yksikönpäällikkönä. Haluan toivottaa seuraajaani Saana Halisen lämpimästi tervetulleeksi jatkamaan Kauppapolitiikka-lehden yli 80-vuotista historiaa! ›‹

nro 3|2015 Kaup Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

14 ”Kilpailu kaikesta on kovaa ja globaalia.”

TIMO SOINI

nro 3 | 2015

3

Pääkirjoitus

6

Kovaa faktaa

Talouskasvua ja tasa-arvoa vapaakaupasta

9 Anttonen

Kansainvälistyminen 2.0

10 Lyhyesti

18 4

Kauppapolitiikka nro 3|2015

14

VIP-vieras

Ulkoministeri Timo Soini uskoo maailmankaupan avautumisen olevan Suomen etu.

18

Hiljaa virtaa bisnes

Suomalaisyritykset ovat tottuneet vaikeuksiin Venäjällä.

22

Napapiiristä pohjoiseen

Arktiksen avautumista odotetaan innolla.

30

22

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Ville Cantell puh. 0295 351847 ville.cantell@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Ossi Seppälä puh. 0295 351855 ossi.seppala@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Ville Cantell, UM Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Outi Torniainen, Finpro TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

”Öljyn ja kaasun porausta merenpohjasta arktisilla alueilla ei käynnistetä ensi kuussa.”

nro 3 | 2015

30

Suomalaista ilmaa suurkaupunkeihin

Jyväskyläläisen kasvuyrityksen tavoitteet ovat korkealla.

ALEKSI HÄRKÖNEN

34

Naapurissa käynti kannattaa

34

Norjassa määrätietoinen Team Finland -työ kantaa hedelmää.

36

Lue

37

Kolumni

Köyhyyden vähentämistä vai yritysten kansainvälistämistä?

38

Ajassa

39

Q&A

Tietä tasoittamassa

MCI Press Oy ILMOITUKSET Anu Liukkonen puh. 044 313 0397 anu.liukkonen@mcipress.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA Forssa Print PAINOS 10 150 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa Applen älykellon!

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

5

Talouskasvua ja tasa-arvoa vapaakaupasta

1/2 TTIP kattaisi puolet maailman bruttokansantuotteesta.

VAPAAKAUPPA HELPOTTAA VIENTIÄ

Toteutuessaan TTP-sopimus kattaisi

40 %

maailman taloudesta.

TPP ELI TYYNENMEREN KUMPPANUUSSOPIMUS TPP (Trans-Pacific Partnership) jäi syntyessään vuonna 2006 neljän pienen maan vapaakauppasopimuksena vähälle huomiolle, kunnes Yhdysvallat havaitsi sopimuksen hyödylliseksi ja aloitti liittymisneuvottelut vuonna 2009. Sopimuksen korkeat standardit muun muassa teollisoikeuksien, julkisten hankintojen, työvoimasäädösten, ympäristön ja pääoman liikkuvuuden osalta sopivat hyvin amerikkalaisille. Liittymisneuvottelut ovat edelleen kesken.

6

Kauppapolitiikka nro 3|2015

EU ja Yhdysvallat neuvottelevat TTIP-vapaakauppasopimuksesta, josta povataan kasvun ja työllisyyden veturia. Vastaavia keskusteluja käydään ahkerasti myös Kaakkois-Aasian suunnalla. TEKSTI ARI RYTSY

SEKTORIKOHTAISIA SOPIMUKSIA TTIP-sopimuksen on määrä vähentää erilaisesta sääntelykulttuurista johtuvia kaupanesteitä erityisesti näillä sektoreilla:

Ajoneuvot

Kemian sektori

Kosmetiikkasektori

Lääkesektori

Tekstiili- ja vaatesektori

Rahoituspalvelut

Koneet ja laitteet

Lääkinnälliset laitteet

Informaatio- ja viestintäteknologia

TTIP-sopimuksen aikaansaaminen toisi EU:lle noin

120

mrd:n euron kokonaishyödyt.

Lähde: Euroopan komissio

KUNNIANHIMOINEN TTIP Yhdysvallat ja EU neuvottelevat kauppasopimuksest. Suomi tavoittelee sopimuksella eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyn parantamista tavara- ja palvelukauppaa vapauttamalla sekä avaamalla nykyistä laajemmin Yhdysvaltain julkisia hankintoja kilpailulle.

T

ransatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (Transatlantic Trade and Investment Partnership) on Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisen kaupan vapauttamiseksi tarkoitettu sopimus, jonka neuvottelut alkoivat heinäkuussa 2013. Loppusyksyn aikana käynnistyy jo 11. neuvottelukierros. EU on saamassa kokoon omia neuvotteluesityksiään, mutta Yhdysvaltain valmistelutilanteesta ei ole tarkkaa tietoa.

Muun muassa maitotuotteista ja autoista johtuneiden kiistojen takia Tyynenmeren TPPneuvotteluja ei saatu vielä kesällä päätökseen.

Tämä merkitsee myös TTIP-neuvottelujen aikataulun hidastumista, koska amerikkalaiset haluavat päättää TPP:n ennen etenemistä TTIP:ssä. Muihin käynnissä oleviin prosesseihin ei TPP:n aikataulun odoteta vaikuttavan.

– TTIP-neuvottelut nopeutuvat siinä vaiheessa kun molempien osapuolten esitykset ovat pöydällä, arvioi yksikönpäällikkö Jukka Pesola ulkoministeriön kauppapolitiikan yksiköstä.

Euroopan komission arvion mukaan sopimuksen aikaansaaminen toisi EU:lle noin 120 miljardin euron kokonaishyödyn sekä loisi miljoonia uusia työpaikkoja. Sopimus olisi tärkeä myös Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisille kauppasuhteille.

Viime vuonna Suomesta uudelle mantereelle suuntautunut vienti kasvoi noin seitsemän prosenttia. Näkymät ovat erityisen suotuisat korkeaan teknologiaan keskittyneille pk-yrityksille, jotka ovat saaneet nostetta uudesta ja ennakkoluulottomasta yrittäjäsukupolvesta.

– Runsaan huomion kohteena ollut TTIPvapaakauppasopimus on joutunut kriittisen tarkastelun kohteeksi, joten siksi sitä valmistellaan huolella. Realistisesti sen voimaantulo voi tapahtua noin 2–3 vuoden kuluttua, sanoo apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolta.

Ympäristötuotteita koskevissa sektorikohtaisissa sopimusneuvotteluissa on tehty alustavia tuote-ehdotuksia monilla, suomalaisiakin yrityksiä kiinnostavilla aloilla. Alustavalla listalla oli yli 650 tuotenimikettä, joista on neuvoteltu keväällä ja kesällä 2015.

– Seuraavaksi työ jatkuu suppeamman listan pohjalta. Tavoitteena on neuvottelujen päättäminen vuoden 2015 loppuun mennessä tai vuoden 2016 alussa, Pesola sanoo.

KAAKKOIS-AASIAN MARKKINAT AUKEAMASSA Komission uutta kauppapoliittista linjausta odotetaan julkaistavaksi syksyn kuluessa.

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

7

Jo nyt on nähtävissä, että EU:n tavoitteena on parantaa ja kehittää vapaakauppasuhteita ympäri maailmaa. Yhtenä motivaattorina on huonosti vetävä Venäjän vienti.

KATSE AASIAAN Tällä hetkellä EU käy investointisuojasopimusneuvotteluja muun muassa Kiinan kanssa. Kiinaa pidetään edelleen haastavana investointiympäristönä, vaikka esimerkiksi suomalaiset yritykset ovat investoineet sinne yli kymmenen miljardia euroa.

Investointisopimuksen tarkoituksena on helpottaa eurooppalaisten investointien markkinoillepääsyä, luoda tehokas menettely valituksille, parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa nykyisten investointien suojaa. Kiina on ilmaissut halukkuutensa neuvottelemaan myös vapaakauppasopimuksesta, mutta toistaiseksi EU on pitäytynyt investointisuojasopimusneuvotteluissa. Niissä onnistuminen tai epäonnistuminen on tärkeä indikaattori Kiinan valmiudesta poistaa kansainvälisen kaupan esteitä.

Kaakkois-Aasian kauppapoliittinen painoarvo näkyy lokakuussa 2014 Singaporen kanssa solmitusta vapaakauppasopimuksesta. Maa on EU:n suurin kauppakumppani kyseisellä alueella.

Sopimuksen toivotaan vauhdittavan vapaakauppaneuvotteluja muiden ASEAN-maiden kanssa.

Yksi niistä on vauhdilla kasvava Vietnam, jonka kanssa saavutettiin elokuussa poliittinen yhteisymmärrys vapaakauppasopimuksesta. Vietnam

KAPKAUPUNGISTA KAIROON Kesäkuussa kolme Afrikan alueellista talousyhteisöä Itä- ja EteläAfrikan yhteismarkkinat (Comesa), Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (SADC) sekä Itä-Afrikan yhteisö (EAC) lanseerasivat virallisesti välilleen vapaakauppa-alueen.

lestaan saa helpomman pääsyn eteläisen Afrikan maiden markkinoille erityisesti maataloussektorilla. Sopimus takaa myös sen, että kun SADC-maat ovat valmiita antamaan Euroopan pääkilpailijoille pidemmälle meneviä kauppamyönnytyksiä, EU:lle annetaan samat edut.

Kauppa toimii myös kehityksen hyväksi. on suomalaisille entuudestaan tuttu kehitys­ yhteistyön kautta.

– Meillä on pitkä yhteinen historia. Emme joudu rakentamaan taloudellista yhteistyötä täysin nollasta, Pesola iloitsee.

KANNATTAVAA KEHITYSPOLITIIKKAA AFRIKASSA Hallitusohjelmassa korostetaan taloudellisten ulkosuhteiden ja avoimuuteen perustuvan vapaakaupan kehittämisen lisäksi muun muassa kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen painoarvoa. Yksi mielenkiintoisista kasvupotentiaalia omaavista alueista on Afrikka, jonka kanssa EU neuvottelee EPA (Economic Partnership Agreement) -sopimuksia.

EPA-sopimusten myötä EU ja Suomi sitoutuvat kaupan hyödyntämiseen pitkän aikavälin kehityksen, työpaikkojen ja talouskasvun luomiseksi Afrikkaan. SADC:in (South African Development Community) kanssa päätetty EPA-sopimus avaa esimerkiksi Botswanan, Lesothon, Mosambikin, Namibian ja Swazimaan tuotteille pääsyn EU:n markkinoille.

Etelä-Afrikka pääsee tekemään EU:n kanssa kauppaa nykyistä paremmin ehdoin. EU puo-

8

Kauppapolitiikka nro 3|2015

Sopimus mahdollistaa SADC-maille tietyt suojatoimet, jotta EU:n pääsy niiden markkinoille ei haittaa maiden kehityspoliittisia tavoitteita. Perusajatuksena on, että kauppa toimii kehityksen hyväksi, ei sitä vastaan.

– Suomen taloudellinen kehitys on riippuvainen kansainvälistymisestä, joten tällaisia pelinavauksia tarvitaan. Afrikan kanssa solmitut sopimukset on osoitus siitä, että talouskasvu ja kehityspolitiikka eivät kilpaile keskenään. Suomen tavoitteena on lisätä markkinaehtoista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa, Saarinen korostaa.

Ulkoministeriön teettämän selvityksen mukaan vapaakaupan avulla on mahdollista parantaa esimerkiksi kehittyvien maiden naisten asemaa lisäämällä yrittäjyyttä heidän keskuudessaan. Samalla kyseiset maat pääsevät osallisiksi globaaleihin arvoketjuihin.

– Jokin tuote voi tulla Afrikasta Suomeen parissa päivässä, mutta sen matka naapurimaahan voi kestää viikkoja. Tällaisten esteiden poistaminen on tärkeää kehitysmaiden välisten alueellisten arvoketjujen hyödyntämisen sekä niiden yritystoiminnan ja niihin suuntautuvien investointien lisäämiseksi, Saarinen summaa. ›‹

”Keskeinen kysymys kielen oppimisessa on mahdollisuus käyttää sitä.”

MATTI ANTTONEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Kansainvälistyminen 2.0

V

mahdollisuus käyttää sitä. Meillä Suomessa on vähän kokemusta murteellisen suomen puhujista.

Monet ulkomaalaiset valittavat, että heidän yrittäessään selittää asiaa puutteellisella suomella, keskustelukumppani kääntää puheen välittömästi englanniksi.

Miltähän meistä tuntuisi, jos enemmän tai vähemmän virheellistä englantiamme kieltäydyttäisiin kuuntelemasta. Oikeuden saada käyttää suomea tulee kuulua kaikkien perusoikeuksiin.

Olisi hyvä myös miettiä, miten ilmaisen koulutuksen Suomessa saaneet opiskelijat jäisivät useammin Suomeen töihin. Heidän kohdallaan ei tarvitsisi epäillä todistusten aitoutta tai opetuksen laatua. Valitettavasti näille opiskelijoille ei tunnu kuitenkaan olevan käyttöä Suomessa, ja yli puolet heitä joutuu muuttamaan töihin ulkomaille.

Suomessa opiskelleiden kieli- ja kulttuuritaidoille luulisi löytyvän käyttöä maassa, joka elää viennistä ja jonka ainoa mahdollisuus päästä takaisin kasvu-uralle tapahtuu uusia markkinoita tuotteillemme ja palveluillemme avaamalla.

Venäjän kanssa pitkään työskennelleenä tiedän, että ainakin idänkaupassa moni suomalainen hyödyntää kotona oppimaansa kieltä ja kulttuuria.

Maahanmuutto on yleismaailmallinen haaste ja monet maat painiskelevat näiden kysymysten parissa. Ratkaisuja ei tarvitse keksiä itse.

Perinteiset maahanmuuttomaat kuten Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti ovat vuosia harjoittaneet taloudellisesti niitä hyödyttänyttä siirtolaispolitiikkaa.

Globaalien muuttovirtojen kasvu on tosiasia, joka koskee myös Suomea. Se, miten nopeasti tulijat muuttuvat omasta toimentulostaan huolehtimaan kykeneviksi riippuu heidän pääsystään työelämään. Tämä on meidän kaikkien suomalaisten etu. Työelämän sääntöjä olisi siksi hyvä katsoa myös tästä näkökulmasta. ›‹

anttonen

älimeren pakolaistilanteen myötä maahanmuutto on noussut Suomessakin keskustelun fokukseen.

Suurimman osan historiaamme Suomi on ollut maastamuuttomaa.

Sata vuotta sitten lähdettiin Amerikkaan. 1960–70 luvuilla kohteena oli Ruotsi.

Matkaan ajoivat kotimaan ankeat näkymät ja halu elintason parantamiseen.

Muutos maahanmuuttomaaksi on tapahtunut pikkuhiljaa viimeisten vuosikymmenten aikana.

Viime vuosina jo 3/4 maamme väestönkasvusta on koostunut maahanmuutosta.

Maahanmuutto on ilmiönä monimuotoinen.

Työperäinen muutto tuo tekijöitä niihin tehtäviin, joita suomalaiset eivät osaa tai halua tehdä. Aika moni rakennushomma jäisi tekemättä, sanomalehti jakamatta, toimisto siivoamatta ja mansikka poimimatta ilman ulkomaista työvoimaa.

Onnistunut esimerkki työn perässä muuttamisesta on kymmenien tuhansien virolaisten tulo Suomen työmarkkinoille. Tulijat ovat sopeutuneet hyvin ja heidän työllisyysasteensa on kantaväestön luokkaa. Pitkälti samassa asemassa ovat eri puolilta maailmalta tulleet koulutetut asiantuntijat, vaikka usein heidän sopeutumistaan ja sitoutumistaan Suomeen haittaa puuttuva suomen kielen taito.

Sen sijaan varsinkin Afrikasta ja Lähi-idästä pakolaisina tulleet muuttajat ovat työllistyneet varsin huonosti. Osin syynä on kielitaito ja koulutuksen vajavaisuus. Taustalta löytyy myös kulttuurisia syitä kuten naisten asema.

Nyt kun tämän perinteisesti huonosti työllistyvän maahanmuuttajajoukon osuus tulijoista näyttää olevan kasvussa, kielenopetukseen ja muuhun työmarkkinavalmiuksien parantamiseen pitää kiinnittää entistäkin enemmän huomiota.

Keskeinen kysymys kielen oppimisessa on

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Merellinen toiminta arktisella alueella edellyttää jäänmurtopalveluita monissa eri muodoissa. Suomen kannattaa tavoitella koko palveluketjua.” Toimitusjohtaja TERO VAURASTE @TVaurast Arctic Shipping Ulkoministeriössä vieraillut suurlähettiläs Pangratis painotti kauppapolitiikan tärkeää roolia työpaikkojen ja kasvun kannalta.

WTO-SUURLÄHETTILÄS HAASTATTELUSSA WTO EU:n pysyvän WTO-edustuston suurlähettiläs Angelos Pangratis vieraili ulkoministeriössä 16.–17. kesäkuuta. Kauppapolitiikan haastattelussa Pangratis kertoi kokemistaan muutoksista WTO:ssa ja avasi syitä Dohan kauppaneuvottelukierroksen jatkumiselle. Kokeneen suurlähettilään linja EU:n kauppapolitiikkaan oli selvä.

– Meidän on kyettävä toimimaan ajassa ja tarjoamaan yrityksille sekä kansalaisille uusia mahdollisuuksia kehittymiseen ja menestykseen.

Pangratis aloitti tehtävässään vuonna 2011 – ajankohtana joka oli erityisen vaikea WTO:n neuvotteluiden kannalta. Organisaatio on käynyt tämän jälkeen läpi suuren muutosprosessin, joka ei kuitenkaan ole vielä ohi.

– WTO on suuri kansainvälinen organisaatio, joka sopeutuu muuttuvaan maailmaan. Tämä on mielenkiintoinen prosessi, suurlähettiläs kertoo.

Neuvottelut Dohan kierroksen päättämiseksi Nairobin joulukuisessa ministerikokouksessa ovat haasteelliset. Pangratikselle tämä merkitsee askelta kehityksessä. Maailmasta on tullut liian monimutkainen, jotta kaikesta voidaan neuvotella samanaikaisesti. Vuosiakin kestäneet neuvottelut voivat muodostua hidasteiksi, sillä maailma niiden ympärillä on ehtinyt muuttua liikaa, suurlähettiläs huomauttaa.

Tulevaisuudessa Pangratis toivoo EU:lta vuorovaikutteisempaa linjaa muuttuvan, globaalin maailman kanssa.

– Kauppapolitiikka on tärkeä elementti työpaikkojen ja kasvun kannalta. Tarvitsemme toimivia kauppaväyliä ja myös linjamme on tuettava kehitystä.

Katso haastattelu Team Finland Kauppapolitiikan YouTube-kanavalla.

Edustustojen raportit verkossa Suomen edustustot maailmalla julkaisevat UM:n verkkosivujen edustustojen raportit -osiossa yritysten käyttöön ajankohtaista tietoa keskeisistä talouden tapahtumista, markkinoista ja muutosprosesseista. Raportoinnista vastaavat edustuston virkamiehet ja asiantuntijat. um.fi B Ajankohtaista B Edustustojen raportit

10

Kauppapolitiikka nro 3|2015

EU ja Vietnam sopimukseen vapaakaupasta VIETNAM Poliittinen yhteisymmärrys vapaakauppasopimuksesta saavutettiin EU:n ja Vietnamin välillä elokuussa.

Laaja-alainen sopimus pitää sisällään tulli- ja palvelukysymysten lisäksi sitoumuksia muun muassa teknisen sääntelyn, julkisten hankintojen ja valtion kauppayritysten osalta. Mukana on myös ympäristölainsäädännöllisiä ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä määräyksiä.

Sopimus parantaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyä ja vahvistaa toimintamahdollisuuksia yhdessä Aasian nopeimmin kasvavista talouksista. Suomen viennin kannalta on tärkeää, että sopimus poistaa koneiden ja laitteiden tullit, vapauttaa ympäristöteknologioiden kauppaa sekä parantaa mahdollisuuksia ympäristö- ja telekommunikaatiopalveluiden tarjoamiseen. um.fi B Ajankohtaista

11 miljardia

Vuonna 2014 Venäjän verkkokaupan arvo oli noin 11 miljardia euroa. Venäjän verkkokauppa kasvaa nopeasti, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Kuva: Stora Enso

Lenita Toivakka @toivakka

”Hyvinvointimme perustuu kansainvälisyyteen.

Käpertyminen sisäänpäin on pelottavaa ja kääntyisi meitä itseään vastaan.”

Blogi: Vapaasti kaupasta

MCI

SUOMI Taloudellisten ulkosuhteiden blogissa kerrotaan tuoreita kuulumisia kentältä ja pureudutaan asemamaiden kauppa- ja talousaiheisiin aitiopaikan näkökulmaa hyödyntäen – rentoa otetta kuitenkaan unohtamatta.

TIMO SOINI:

Suomalaisesta ilmasta vientituote

Vaikeuksia ja osavoittoja Venäjällä

Koillisväylän aukeaminen on Suomelle iso mahdollisuus.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

blogit.ulkoministerio.fi/ vapaastikaupasta

ARKTINEN AUKEAA

ARKTISEN OSAAMISEN OHJELMA YHDISTÄÄ MYYJÄN JA OSTAJAN

›› Vuonojen varrella

›› Talouskasvua vapaakaupasta

Päätoimittajanvaihdos Kauppapolitiikka-lehden päätoimittaja vaihtuu. Lähetystö­ neuvos Ville Cantell siirtyy ulkoministeriön viestintäosaston Eurooppa- ja lähialueviestinnän yksikön päälliköksi.

Yksikkö vastaa Eurooppaan, Venäjään ja Keski-Aasiaan alueeseen liittyvästä ulkoministeriön viestinnästä ja maa­ kuvatyöstä.

Uutena taloudellisten ulkosuhteiden viestinnästä vastaavana ja Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana aloittaa lähetystöneuvos Saana Halinen.

SUOMI House of Laplandin syksyllä 2015 käynnistyvä Arctic Business -vierailuohjelma tavoittelee arktisesta osaamisesta kasvua ja kansainvälistä liiketoimintaa lappilaisille yrityksille.

Arktinen osaaminen on synnyttänyt Lappiin liike- ja tutkimustoimintaa pohjoisten olosuhteiden hallintaan, testaukseen ja tuotekehitykseen. Kiinnostusta on herännyt myös teollisuuden, biotalouden, cleantechin sekä matkailun aloilla. Rovaniemeltä kansainvälisille markkinoille on ponnistanut esimerkiksi liikenneväylien kunnon seurantaan ja hallintaan erikoistunut Roadscanners Oy, jonka toiminta ulottuu nykyään kaikille mantereille.

Arktisen osaamisen myyminen on kuitenkin vielä vähäistä.

– Arktiseen osaamiseen pohjautuva liiketoiminta on tärkeä kasvumahdollisuus Lapille, sanoo House of Laplandin viestintäjohtaja Anna Häkkinen.

– Lappi ei kuitenkaan ole toistaiseksi erityisen hyvin profiloitunut arktisten ratkaisuiden tarjoajana. Haluamme tehdä palvelun avulla Lapin piilevän potentiaalin näkyväksi ja markkinoida sitä Suomessa ja kansainvälisesti. Järjestämme osaamisesta kiinnostuneille tahoille vierailuohjelmia, jotka tähtäävät esimerkiksi kumppanuuksiin, osaamisen myymiseen tai investointeihin.

Häkkinen arvioi, että palvelun avautuessa mukana on noin kolmekymmentä vierailukohdetta. Oleellista on, että kohteet profiloituvat terävästi arktisina osaajina ja että niillä on kansainvälisesti houkuttelevaa osaamista, jota pystytään tuotteistamaan, markkinoimaan ja myymään tehokkaasti.

Kauppakamari @K3FIN

”’Ruoan puhtaus on suomalaisten tuotteiden myyntivaltti maailmalla.’

Puhetta trendiruoasta, kaurasta.”

36 milj.

Finnfundille lainaohjelma Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) ovat sopineet 36 miljoonan euron lainaohjelmasta. Finnfund pyrkii lisäämään lainaohjelmalla kehittyvien maiden markkinoille tähtäävien yritysten investointien ja teknologioiden rahoitusta. www.nib.int

Venäjän talouspakotteiden voimassaoloaikaa jatkettu Talouspakotteet tulivat voimaan elokuussa 2014, ja niitä laajennettiin syyskuussa. Pakotteiden voimassaoloa päätettiin jatkaa kesäkuussa puolella vuodella tammikuun loppuun 2016. Talouspakotteiden voimassaolo on sidottu Minskin sopimuksen toimeenpanoon, jonka määräaika on kuluvan vuoden lopussa.

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti F I NL A ND

229

yritystä osallistui vuonna 2014 Team Finland -matkoille.

Aapiskukko aavikolla Team Finland järjesti paneelikeskustelun koulutusviennin mahdollisuuksista ja haasteista SuomiAreenassa heinäkuussa.

Paneeliin osallistunut opetusministeri Sanni GrahnLaasonen kertoi hallituksen tekemästä koulutusviennin tukemisesta ja totesi alan olevan yhä hyödyntämätön mahdollisuus.

Mukana oli myös menestystarinoita. Educluster Finlandin toimitusjohtaja Jan-Markus Holm kertoi paneelissa kokemuksia Qatariin sijoittuvasta viisivuotishankkeesta, jonka arvo on noussut kymmeniin miljooniin euroihin.

Maailman markkinat 2015–2016 julkaistiin Ulkoministeriön vuosittain julkaisema kansainvälisten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus Maailman markkinat 2015–2016 on julkaistu.

Maailmantalouden, kauppapolitiikan ja yksittäisten markkinoiden muutoksia valottavan julkaisun teemana on tänä vuonna Latinalainen Amerikka.

Team Finlandin matkassa TEAM FINLAND Eri sektoreiden yritysvaltuuskunnat matkustavat syksyn aikana Team Finlandin mukana tutustumaan kasvaviin markkinoihin.

Valtuuskunnat vierailevat Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa sekä Japanissa. Edustettuina ovat muun muassa metsäsektorin, cleantechin, bio-energian sekä terveys- ja hyvinvointialan toimialat.

Lisätietoa matkoista ja ohjeet ilmoittautumiseen osoitteessa finpro.fi/tapahtumat.

TeamFinland @teamfinlandfi

”Koulutuksesta vientituote? @ SuomiAreena-paneelissamme 16.7. mukana mm. ministeri @sannigrahn, @EduClusterFin, @Viope.”

12

Kauppapolitiikka nro 3|2015

Lue tai tilaa julkaisu um.fi B Ministeriö ja edustustot B Julkaisut

tai lataa julkaisu tästä.

Team.finland.fi uudistui Team Finland -verkoston uudistetut verkko­ sivut avattiin elokuussa. Uusi sivusto on suunnattu palvelemaan entistä paremmin yrityksiä kansainvälistymisen kysymyksissä. team.finland.fi

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

ANTTI MÄKIKYRÖ johtaja Finpron vientikeskus, Norja

Suomalainen laatu kiinnostaa Norjassa

Ö SUOMI LUOTSASI KAZAKSTANIN WTO-JÄSENEKSI KAZAKSTAN Kazakstanin liittyminen Maailman kauppajärjestöön (WTO) saatiin päätökseen heinäkuussa. Suomi toimi Kazakstanin vuonna 1996 alkaneen WTO-liittymisprosessin puheenjohtajana koko prosessin 20-vuotisen historian ajan.

– Prosessi oli vaikea ja loppuvaiheessa mutkikas muun muassa Kazakstanin Euraasian talousunionin jäsenyyden vuoksi. Lopputulos arvioitiin kuitenkin erinomaiseksi ja on hienoa, että puheenjohtajuus säilyi Suomella loppuun asti, kertoo WTO-liittymisen puheenjohtajana kahdeksan vuotta toiminut ulkoasiainneuvos Vesa Himanen.

Kazakstanin ja Suomen välinen kauppa on ollut kasvussa ja etenkin tuonti Kazakstanista on noussut vauhdilla. Liittyminen merkitsee WTO-sääntöjen astumista voimaan.

Finpro @FinproRy

”Keskiluokan #terveys- ja #hyvinvointibuumi tarjoaa hyviä mahdollisuuksia itäisessä Afrikassa.”

ljyn hinta on puhuttanut Norjassa viimeisen vuoden aikana.

Irtisanomisia öljy- ja kaasuteollisuudessa on nähty lähes saman verran, kuin on viiden viime vuoden aikana palkattukin. Tämä tarkoittaa offshore-teollisuuden investointien normalisoitumista muutaman korkean vuoden jälkeen 3–4 vuoden takaiselle, 25 miljardin euron vuosittaiselle tasolle. Valtavan kasvun myötä tuotantokulut ovat kasvaneet liian korkeiksi, ja tällä hetkellä on tarve tarkastella kulurakennetta sekä tehostaa organisaatioit.

Tämä ei tarkoita Norjan liikemahdollisuuksien vähenemistä, päinvastoin.

Investoinnit ovat edelleen valtavia. Insinöörien palkat ja valittujen alihankkijoiden niukka tuotantokapasiteetti nostivat kuitenkin kustannuksia nopean kasvun myötä. Tämän ei haluta toistuvan seuraavan kasvukauden alkaessa, ja nyt Norjan teollisuus etsiikin aktiivisesti uusia ja pysyviä ratkaisuja kustannussäästöjen hakemiseksi.

Suomalaisilla alihankkijoilla on loistava tilaisuus näyttää tässä osaamisensa, ja norjalaiset etsivät suomalaisia kontakteja. Maineemme on hyvä: läheisyyden lisäksi Norja pitää meitä luotettavana kumppanina kasvun mahdollistamisessa – tarjoamme sekä toimitusvarmuutta että laatua.

Moni suomalaisyrittäjä on jo käärinyt hihansa, mutta urakoita on edelleen valtavasti tarjolla. Norjaa voi turvallisesti miettiä oman vientikasvun markkinana vielä vuosiksi eteenpäin.

Norjassa ennustetaan asuvan jopa seitsemän miljoonaa ihmistä vuonna 2040-2050. Infrastruktuuriin, eli liikenneverkostoihin, satamiin, lentokenttiin, rautateihin ja energiaverkostoihin, investoidaan seuraavan kymmenen vuoden aikana kansallisen liikennesuunnitelman mukaan noin 60 miljardia euroa. Tarvetta on rakennusteollisuuden tuotteille ja palveluille koko Norjassa. Tällä hetkellä on esimerkiksi hankala löytää käytännön muuraus- ja sähköurakoitsijoita pohjoisen projekteihin, kuten myös etelän kasvaviin kaupunkeihin.

Investoinnit öljyteollisuuteen jatkuvat huomattavan suurina. Modernin Norjan suurimman teollisuusprojektin Johan Sverdrup -öljykentän ensimmäisen vaiheen aikana rakennetaan neljä porauslauttaa. Tämä työllistää 51 000 ihmistä ja maksaa yli 13 miljardia euroa.

Tulevaisuuden kaikki 90 kenttää tarvitsevat myöskin ylläpitoa ja merenalaiseen teollisuuteenkin ennustetaan sijoitettavan 60 miljardia seuraavan viiden vuoden aikana. Öljykenttien rakentaminen ja kunnostaminen tarvitsee erilaisia työstettyjä sekä koneistettuja osia, ja näin ollen tarjoaa valtavia mahdollisuuksia Suomen valmistavalle teollisuudelle.

Norjassa toimii noin 200 suomalaisyritystä. Useampi sata yritystä on ottanut yhteyttä Finprohon Norjan markkinoita koskien. Juttelemme yrityksille päivittäin erilaisilla tilaisuuksissa molemmissa maissa ja lähetämme viikoittain uutiskirjeen viimeisimmistä markkinamahdollisuuksista sekä uusimmista syntyneistä sopimuksista.

Suomea pidetään Norjan markkinoilla luotettavana kumppanina, mutta Suomen tarjonnasta tiedetään vielä liian vähän. Markkinoille pääsyn resepti on yksinkertainen: tee kotiläksyt laatuvaatimusten suhteen ja jalkaudu markkinoille tutustumaan norjalaisiin sekä maan teollisuuden valtaviin mahdollisuuksiin. ›‹

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

13

TEKSTI RIITTA EKHOLM KUVAT SAMI TIRKKONEN

Ulkoasiainministeri Timo Soini istuu monessa tärkeässä pöydässä.

Erityisesti häntä kiinnostaa arktinen alue ja sen luomat ­mahdollisuudet Suomelle.

PÖYDÄLLÄ ISO KARTTA 14

Kauppapolitiikka nro 3|2015

– En halua syvempää integraatiota, mutta haluan parempaa, ulkoministeri Timo Soini sanoo.

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

15

Koillisväylän aukeaminen on Suomelle iso mahdollisuus.

V

oimakkaista kannanotoista tunnettu ulkoasianministeri Timo Soini vetää henkeä pitkän työrupeaman jälkeen. Vaalit, hallitusneuvottelut, Kreikka ja Ukraina. Siinäpä sitä sarkaa.

Soini istuu työhuoneessaan Katajanokalla ja väsymyksestä huolimatta pilke silmässä, huumori huulessa. Eipä uskoisi, että tämä suora­sanainen – ja nuottinen – mies Iivis­niemestä on joskus kouluaikoina ollut ujo poika, joka ei saanut suutansa auki. Pyrki kouluneuvostoon, ei päässyt.

Nyt perussuomalaiset, vennamolaisten perilliset ovat vahvasti vallan kahvassa.

– Valta pitää ottaa, sitä ei saa perintönä. Nyt en enää ihmisiä pelkää, sanoo Soini ja kertoo nauravansa nauravien kanssa ja itkevänsä surevien kanssa.

Soini sanoo olevansa mukava, ei vallan­ himoinen, mutta suututtaa ei kannata.

– En ole pitkävihainen, enkä hermostu helposti. Neuvottelupöydissä olen sitkeä enkä väsy helposti, vaikka olenkin muumivartaloinen, naurahtaa Soini.

SOINIA KEHUTAAN LAAJASTI. Stressinsietokyky on ihan omaa luokkaansa, hän ei koskaan hätiköi. Pidettynä ja vihattuna olemiseen hän suhtautuu asiallisesti, ja toimii aina oman linjan mukaisesti. Esimiehenä hän on suorapuheinen, inhimillinen, helposti lähestyttävä, luonnollisen vitsikäs ja vakavissa asioissa vakava ja asiallinen.

Ulkoasiainministeri Soini jakaa mielipiteitä ja on itse asian kanssa hyvin sinut.

– Olen sekä fani- että inhokkilistojen kärjessä. En kyllä oikein tunnista itseäni kummastakaan, kuittaa Soini.

16

Kauppapolitiikka nro 3|2015

KESKEN HAASTATTELUN TULEE puhelu Virosta. Aamulla on ollut tiedotustilaisuus Kreikan tilanteista, se herätti tunteita ja ajatuksia, mutta tämä ei Soinista näy.

Hän kertoo viihtyvänsä ministeriössä erinomaisesti. Paletti toimii, kun kaikki pelaavat yhteen.

– Tämä on kiva paikka verrattuna puolueorganisaatioon. Täällä ei turhia veivailla, kun ministeri on päättänyt jotakin, se toteutetaan, sanoo Soini.

Työpöydällä on pino papereita, jotka koskevat asioita laidasta laitaan. Tärkeysjärjestyksessä arktinen on listan kärjessä. Kyseessä on myös Soinin ehdoton suosikki, jota hän aikoo tiiviisti vetää eteenpäin.

Hän kertoo olevansa luonteeltaan maailmanparantaja, uravalintoina olivat pappi tai poliitikko, ja tämä näkyy vakaumuksessa tehdä töitä.

Suomi täyttää sata vuotta kahden vuoden kuluttua ja silloin alkaa myös maamme puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa. Siitä Soini on mielissään, ja myös siitä, että politiikkaa ei ole sotkettu arktiseen yhteistyöhön.

– Koillisväylän aukeaminen on Suomelle iso mahdollisuus, vaikka nyt tilanne onkin niin

LIIKEMIEHET LINTUHUTAKOSSA ›› – On todella tärkeää, mikä kuva Suomesta jää ulkomaalaisille. Mahtavaa, kun täällä oli heinäkuussa voimistelijoita bussit, metrot ja junat täynnä. Se, mitä he kertovat kotimaassaan, on Suomen kuvan viemistä maailmalle.

Tällä ulkoasianministeri Timo Soini tarkoittaa, että jokaisella suomalaisella on tavallaan vastuu siitä, mikä kuva heille Suomesta jää. Turismi tuntuu vähäpätöiseltä tuoton lähteeltä, mutta sitä se ei ministerin mielestä ole.

Espoon Iiviisniemessä, missä Soini on asunut lähes koko ikänsä, on lintuhutakko, miksikä ministeri paikkaa kutsuu. Viiden aikaan aamulla sieltä saattaa bongata japanilaisia kovan tason liikemiehiä, jotka puolestaan bongaavat lintuja kiikari otsalla.

Samalla tavalla Nuuksio on kiinalaisille tai japanilaisille eksoottinen kohde, koska he eivät ole tottuneet olemaan missään julkisessa paikassa yksin.

Kaikki tämä on Suomi-kuvaa parhaimmillaan, ja mielikuva sekä hyvät kokemukset saattavat poikia vaikka kauppaa.

sanotusti jäissä. On sovittava peli­säännöistä, jotta hommaan voitaisiin tarttua mahdollisimman pian.

Soini sanoo olevansa hyvin innostunut sukkuloimaan asian tiimoilta.

Suomi istuu hyvässä pöydässä, ytimessä, ja sitä kautta on eturivin paikka luoda kontakteja Venäjän lisäksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Tarkkailijajäseniksi on pyrkimässä EteläKorea ja Mongolia ja monia muita, mutta piiri on tarkoitus pitää pienenä.

Soini painottaa, että arktisen alueen bisneksessä oleellista on säilyttää luonto ja alku­ peräiskansojen elinolot entisellään. Suomalaisilla on vankkaa osaamista ympäristöasioissa ja arktisella alueella, ja näitä on nyt pönkitettävä aallonharjalle.

– Jäänmurtajien ei pitäisi seistä tuossa rannassa, vaan olla töissä, pamauttaa Soini.

SOINI ON MAAILMALLA kuin kala vedessä ja selvästi nauttii siitä. Ministerinsalkkujen valinnassa hän totesikin, että ulkoministeriön posti on hänelle luontevin.

– Meidän leipä on maailmalla. Jos täällä passaamme toisiamme, ollaan pian takaisin keräily- ja vaihdantataloudessa. Emmehän me sitä halua.

Suomalaiset pitää ikään kuin hakea kotoa: edelleen Soinin mukaan vallalla on käpertymisen kulttuuri, kun muissa maissa itsensä ja asiansa esille tuominen on itsestään selvää.

– Suomi on pieni maa, ja maailmalla meistä tykätään heti, kun meidät tunnetaan.

Täydellistä maailmaa ja oikeita ratkaisuja on hänen mukaansa turha havitellakaan, vaan käyttää olemassa oleva kokemus ja tietotaito hyväksi.

– Kun oma moraali on kunnossa, porukat arvostavat sitä, ja tässä Suomella on hyvä maine, sanoo Soini.

Hänen puheessaan toistuu monessa kohtaa yhdessä tekemisen tärkeys. Liikaa on yksin puurtamista omissa lohkoissaan. Siksi hänestä esimerkiksi Team Finlandin toiminta on upeata.

– Kilpailu kaikesta on kovaa ja globaalia.

Kentällä marssivat monet muutkin kuin suomalaiset, varsinkin ruotsalaiset osaavat Soinin mukaan myydä sekä itsensä että osaamisensa.

Laadulla ja ryhdillä pärjää Soinin mukaan pitkälle, mutta hyväuskoinen ei pidä olla. Tarjolla saattaa helposti olla terää kylkeen.

Hän painottaa henkilökohtaisten kontaktien ja delegaatioiden merkitystä, varsinkin Euroopan ulkopuolella.

– Eurooppa on pullollaan ministereitä, kanistereita ja meppejä, mutta paikalla oleminen on edelleen tärkeää monissa maissa.

– Pitkällä tähtäimellä EU eriytyy, jos ei sovita pelisäännöistä. Housut ratkeavat, Timo Soini uskoo.

TIMO SOINI • Nykyinen tehtävä: ulkoasiain- ja eurooppaministeri • Koulutus: Helsingin yliopisto • Perhe: vaimo ja kaksi lasta

Yhdysvallat nousee puheessa esiin monissa paikoissa, esimerkiksi vapaakauppaneuvottelujen yhteydessä: varaa passiivisuteen ei ole.

– Joko olemme mukana neuvottelemassa standardeista tai sitten olemme niitä, jotka sopeutuvat, hän kuittaa.

Soini sanoo saavansa kulmakarvojen hyppimistä ja ehkä paheksuntaakin, kun kertoo, missä kaikkialla kussakin kohdemaavierailulla on käynyt. Häntä ihmetyttää, että Yhdysvalloissa presidentti Barack Obaman rukousaamiaisella käynti herätti kummastusta.

Kreikka on nyt peitonnut Ukrainan kriisin.

Venäjän kauppa on Suomen ydinosaamista, ja siitä ministerin mukaan pidetään kynsin ja hampain kiinni. Pulpetti on pullollaan kiinnostavia hankkeita. ›‹

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

17

Vaikka suomalaiset yritykset ovat vuosikymmenten saatossa oppineet sopeutumaan itänaapurin vaihtuviin tilanteisiin, tämänhetkinen tilanne Venäjän markkinoilla huolestuttaa niitä.

TEKSTI RIITTA EKHOLM KUVITUS SUSANNA TUONONEN

HILJAA VIRTAA BISNES 18

Kauppapolitiikka nro 3|2015

Valo tuntee Venäjän markkinat kuin omat taskunsa. Maan talous, politiikka, kulttuuri ja toimintatavat tulivat tutuiksi siellä vietettyjen pankkivuosien jäljiltä, eikä hän vähästä hätkähdä. Siinä on mies oikealla paikalla antamassa yrityksille suuntaviivoja siihen, miten edetä, kun uhkakuvat painavat päälle.

– Aina on jokin konflikti menossa. Tähän suomalaiset yritykset ovat tottuneet.

V

enäjän talous on paremmassa jamassa kuin yleisesti väitetään, mutta huonommassa kuin mitä maan hallitus kertoo. Nyt on tekohengitetty valuuttavarannon suojissa ja elvytetty aloja, joista pitäisi päästä eroon.

– Rakenneuudistukset ovat välttämättömät, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä niillä tarkoitetaan. Venäjällä ei ole edes strategiaa luonnonvarojen hyödyntämisestä, sanoo East Officen toimitusjohtaja Raimo Valo ja viittaa Dostojevskin toteamukseen: Venäjällä on kaksi ongelmaa, idiootit ja tiet.

Suomalaisilla yrityksillä on hyvä maine Venäjällä.

TALOUS EI OLE ROMAHTANUT Talous ei ole ollut presidentti Vladimir Putinin sydämen asia, ja seuraukset ovat nähtävissä. Venäjän vientituloista 80 prosenttia on edelleen öljyn varassa. Hinta on puolittunut, ja rupla heikentynyt. Yhtälö ei toimi, vaan talouden monipuolistaminen on edessä.

– Tähän Venäjä tarvitsee ulkomaista teknologiaa ja pääomaa, Valo toteaa.

Hän haluaa oikaista vääriä olettamuksia, joiden mukaan Venäjän talous olisi romahtanut. Tämä ei hänen mukaansa pidä paikkansa, mutta näköpiirissä ei ole auringonpaistetta.

– Venäjä tarvitsisi reippaalla kädellä yksityistämistä ja yrittäjyyttä. Tällä hetkellä kaksi prosenttia opiskelijoista haluaa yrittäjiksi, Valo kuittaa.

East Office on osakeyhtiö, jossa on 25 suuryritystä osakkaina. EO on perustettu vuonna 2008, kun Venäjän talous kasvoi vielä seitsemän prosentin vuositahtia. East Office, EK:n Venäjä-toiminnot, Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja Suomen Yrittäjät muodostavat osaamiskeskittymän, Business Team for Russian, jota vetää Esko Aho. East Officella on Ukrainan kriisistä ja talous­pakotteista huolimatta hyvä keskustelu­ yhteys venäläisten päättäjien kanssa muun muassa Pietarin talousfoorumin puitteissa.

Jäsenyritykset saavat ajantasaista tietoa Venäjän taloudesta myös analyysien perusteella.

– Meillä on vahva taustatuki, ja sen voimin edistämme suomalaisten yritysten vientiä ja tuotantoa Venäjällä, Valo sanoo.

Kun yrityksillä on ongelmia, East Office pystyy puolueettomalta maaperältä ratkomaan niitä. Valo painottaa, että niin sanottu trouble shooting on vain pieni osa EO:n toimintaa ja kriisin aikana ei ole ilmaantunut yhtään uutta tapausta.

Valo ei halua lietsoa paniikkia sen enempää geopoliittisen tilanteen, kuin talouden epä­ varmuuksienkaan tiimoilta. Jalat maassa -meininki tuottaa hänestä parempaa tulosta. Suomalaisilla yrityksillä on hyvä maine Venäjällä, ja niillä on vankkaa kokemusta tehdä bisnestä venäläisten kanssa. Sieltä ei haeta nopeita voittoja, vaan kysymys on pitkän linjan puurtamisesta.

ARKTINEN OSAAMINEN MURTAA JÄÄTÄ Vaikka vienti on pudonnut yli kolmanneksen, myös menestyjiä löytyy. Esimerkiksi vuori­

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

19

Geopoliittisia riskejä on vaikea ennustaa.

villaa valmistava Paroc on ainoa yritys Venäjällä, joka tuottaa EU standardien mukaista vuorivillaa, ja se haluaisi jatkossa viedä sitä Venäjältä EU-alueelle.

Tikkurila on mukana laatumaaliyhdistyksessä, jonka tarkoitus on poistaa lyijyn käyttö pigmentin valmistuksessa: Venäjällä tätä osaamista ei ole. Nokian Renkaat edistää tekniikoita, joilla mitataan teiden kulumista. Yhtiö on myymässä standardia, joka kertoo, minkälaiset nastarenkaat kuluttavat teitä vähemmän.

– Suomi on vahva arktisessa osaamisessa.

Jäänmurtajaosaamisen lisäksi Wärtsilä ja Konecranes ovat tällä alueella huippuja. Kun Suomen olosuhteissa valmistetaan moottoreita ja laskusiltoja, ne sopivat kylmiin olo­ suhteisiin, Valo taustoittaa.

Suomalaiset yritykset ovat sopeutuneet Ukrainan jälkeiseen tilanteeseen nopeasti.

Kaikilla on strategia, mutta niiden tilanne on hyvin erilainen. Valo ei näe mitään joukkopakoa Venäjältä. Sanoma ja Stockmann ovat ilmoittaneet supistuksista, mutta syyt saattavat olla muualla kuin itänaapurin tilanteessa.

Pahiten pakotteista on kärsinyt valtava, noin 30 miljoonan ihmisen muodostama keskiluokka. Se kokee tulleensa väärinymmärretyksi. Valo muistuttaa, että ostovoimaa on edelleen, vaikka he ovatkin siirtyneet halvempiin tuotteisiin. Rikkaiden tilanne ei ole muuttunut lainkaan.

ROMANTIIKALLA EI BISNESTÄ PYÖRITETÄ Venäjän markkinat tunteva yrittäjä, Spectan toimitusjohtaja Erik Helin, uskoo bisneksen jatkuvan Venäjällä.

20

Kauppapolitiikka nro 3|2015

– Venäläiset työntekijät ja liikkeenjohtajat ovat pragmaattisia. He ovat keränneet valtavan kokemuksen erilaisista tilanteista viimeisen 25 vuoden aikana. Yrittäjien ennakkoluuloton ja luova asenne sekä halu kyseenalaistaa vanhoja käsityksiä auttavat nykytilanteessa.

Erik Helin on toiminut Venäjällä teräs- ja muun teollisuuden parissa vuodesta 1990.

Hänen mukaansa Venäjällä on helppo toimia.

– Esimerkiksi lakkoilu tai muu työntekijöiden kollektiivinen toiminta ja sen mukanaan tuoma huono ennustettavuus on harvinaista. Koska osaavasta työvoimasta on pulaa, hyvät yritykset useimmiten tarjoavat kattavan kokonais­paketin ja edut työntekijöilleen.

Työntekijä on siksi myös lojaali työnantajalleen.

Vaikka kaikki tunnustavat, että tilanne ei ole normaali, niin Helinin mukaan peräti 40 prosentilla yrityksistä kriisillä ei ole ollut vaikutusta, tai sen vaikutus on ollut positiivinen.

Kriisin vaikutukset jakautuvat epätasaisesti.

– Eniten ovat kärsineet tuontiyhtiöt, hyvin velkaiset yhtiöt, investointihyödykkeiden ja big ticket -kuluttajahyödykkeiden valmistajat.

Isoimmat ja terveet yhtiöt ovat suhteellisesti parantaneet asemiaan ja kasvattaneet orgaanisesti markkinaosuuksiaan.

Ongelmia on yrityksillä, jotka eivät ole pysyneet kehityksessä mukana.

– Öljyn hinnan lasku ja sanktiot ovat nostaneet rahoituksen kustannuksia. Noin kol-

manneksella yrityksistä on vaikeuksia vakaan kassavirran hoidossa tai lainojen maksuissa.

Nämä yritykset ovat usein kuitenkin vanhentuneita tuotteiltaan, asenteiltaan tai johto ei ole ajan tasalla. Monesti juuri nämä yritykset ovat vääristäneet kilpailua, koska pääomalle ei ole laskettu järkevää tuottoa, Helin avaa.

Pitkällä tähtäimellä on erittäin positiivista, että taloudessa tapahtuu lähivuosina rakenne­ uudistuksia ja kilpailukyvyttömät yritykset poistuvat markkinoilta.

– Ne yritykset, jotka pärjäävät, tulevat luomaan uuden talouden perustan 2020-luvulle siirryttäessä.

RAHOITUSTA METSÄSTÄMÄSSÄ Minkälainen on Helinin mukaan yritysten rahoituksen saatavuus?

– Isommat ja terveet yritykset saavat rahoitusta noin inflaation suuruisella korolla. Investointien rahoitus on hankalampaa ja kalliimpaa. Tämä on kriisin ehkä pitkä-aikaisin, negatiivisin ja valitettavin vaikutus.

– Venäläisillä osakkeenomistajilla on usein myös lyhyehkö horisontti. Uutta pääomaa ei olla valmiita laittamaan yrityksiin, vaikka niillä olisi terve ja elinkelpoinen business.

KOMMENTTI

Venäjä on yksi maailman kymmenestä suurimmista ja yksi harvoista velattomista talouksista. Se on myös energia- ja luonnonvaraomavarainen. Kuluttajia on 140 miljoonaa, ja tuottavuudessa on hyödyntämätöntä potentiaalia.

– Tähän mennessä yritykset ovat toteuttaneet kustannussäästöjä, mutta monella on vielä edessä itse toimintamallien ja prosessien uudelleenkonfigurointi vastaamaan talouden realiteetteja, Helin valaisee.

Yli tuhatta teollisuusasiakasta Venäjällä palveleva Specta toteutti vastikään ison investoinnin. Yhtiön menestys perustuu Helinin mukaan pitkäjänteiseen työhön.

– Spectan liiketoimintahorisontti on aina ollut kymmenisen vuotta. Venäjällä on olemassa tietyt kiistattomat fundamentit, ja niiden vuoksi se on aina kiinnostava markkina pitkäaikaiselle investoijalle.

– Maassa on kriittinen massa yrityksiä, jotka ovat globaalisti maailman suurimpia.

Monet venäläiset keskisuuret yrityksetkin ovat eurooppalaisittain suuria yrityksiä. Jos Specta ei näitä yrityksiä palvelisi, sen tekisi joku muu.

LUVASSA TUKKU HAASTEITA Suomalaisyritykset ovat tottuneet ja sopeutuneet Venäjän markkinoiden arvaamattomuuteen. Naapurimaa on iso haaste ja mahdollisuus, eikä siitä olla Elinkeinoelämän Keskusliiton Venäjä-asiantuntija Timo Laukkasen mukaan kovin helpolla luopumassa.

– Huonompiakin aikoja on nähty. Kun Neuvostoliitto hajosi, viennin osuus Suomen kaupasta sinne oli alle viisi prosenttia, muistelee Laukkanen aikaa, jolloin hän oli kaupallisena neuvoksena Moskovan suurlähetystössä.

Vaikka tilanne näyttää nyt huonolta, Laukkanen valaa uskoa siitä, että kyllä tämä tästä.

Hän ei näe suurta dramatiikkaa tämänhetkisessä tilanteessa, mutta turhia riskejä hän ei kannusta ottamaan, sillä geopoliittisia riskejä on vaikea ennustaa. Sijoittajille ja yrityksille kohdemaan poliittisten ja taloudellisten riskien kartoittaminen on arvokasta tietoa.

Tällä hetkellä suurimpana huolena on ostovoiman heikkous Venäjän vientitulojen laskettua sekä talouspakotteet, jotka vaikeuttavat rahoituksen saatavuutta Venäjällä.

Lisähuolta yrityksille aiheuttaa myös syyskuun alussa voimaan astuva laki Venäjän kansalaisten henkilötietojen säilyttämisestä venäläisillä palvelemilla. Laissa asetetaan uusia vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle ja säädetään seuraamuksista yrityksille, jotka eivät noudata lakia. Lain mukaan yritykselle langetettaisiin sakkomaksuja, tai pääsy yrityksen internetsivuille Venäjältä voitaisiin estää.

– Tulevaisuuden arvaamattomuus Venäjällä on ikävää, mutta sen kanssa on opittu elämään varsin hyvin, Laukkanen kommentoi. ›‹

Suomalaisyritykset Venäjällä ›› Terveiset Moskovan elokuusta – täällä kaupunki elää arkeaan talouskriisistä ja geopolitiikasta huolimatta.

Reilu vuosi sitten sanktioiden ja tuontikieltojen astuessa voimaan ajattelimme, että tämä on väliaikaista ja että kyseessä on taas yksi Venäjän kriiseistä. Tänään tiedämme, että öljyn hinnan lasku yhdessä geopoliittisten jännitteiden kanssa on aiheuttanut heikon talouskehityksen, eivätkä talouden rakenteelliset ongelmat tee tilannetta helpommaksi. Päästäkseen takaisin kasvu-uralle Venäjän pitää erityisesti monipuolistaa ja kehittää teollisuuttaan, parantaa tuottavuuttaan sekä kasvattaa pk-sektorin osuutta talouselämässä.

Venäjälle etabloituneet ja tuotantoaan jo lokalisoineet suomalaiset yritykset ovat tässä kriisissä paremmassa asemassa, sillä niiden liiketoiminta on pääosin ruplissa. Viennin varassa toimivat yritykset kohtaavat suurimmat ongelmat. Venäjän kokonaistuonti on alkuvuonna supistunut noin 40 prosenttia (dollareissa). Ruplan heikkenemisen johdosta suomalaistenkin yritysten tuotteet ovat kallistuneet Venäjän markkinoilla huomattavasti, lisäksi investointien ja ostojen rahoitusongelmat ovat tätä päivää.

Tiedämmekin, että jotkut jo pitkään Venäjän-vientiä harjoittaneet yritykset – kuten Uponor ja Harvia – suunnittelevat paikallisen tuotannon aloittamista. Uusia tuotantolaitoksia ovat tänä vuonna avanneet muun muassa Teknos, Skaala, Huhtamäki ja viimeisimpänä Myllyn Paras elokuussa.

Meillä on paljon yrityksiä, jotka tekevät kauppaa Venäjällä, mutta eivät ”pidä itsestään melua”. Venäläiset yrityksetkään eivät välttämättä halua liikaa julkisuutta – he haluavat hyviä tuotteita, ratkaisuja ja palveluita.

Niitä tarvitaan entistä enemmän, jotta Venäjän suunnittelemat tuotannon modernisaatio ja tuonnin korvaamispolitiikka pystytään toteuttamaan. Ne suomalaiset yritykset, jotka keskittyvät venäläisen asiakkaan tarpeisiin ja joilla on kilpailukykyinen tarjoama, ovat edelleen vahvoilla.

Monen yrityksen mielestä juuri nyt, taas, on se aika, kun täällä pitää tehdä jalkatyötä, olla läsnä ja kuunnella asiakkaita. Yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan tuotteen lisäksi palvelun, vara-osat ja huollon paikallisesti ovat aina paremmassa asemassa.

Tuotteesta ja asiakaskunnasta riippuen yritykset etsivät ja laativat erilaisia toiminta- ja sopeutussuunnitelmia Venäjän liiketoiminnoissaan.

Sellaisia ovat tuotannon lokalisointi, kotimaisuusasteen Venäjällä nostaminen ja liiketoimintojen ”paikallistaminen” esimerkiksi franchisingillä, kuten Hesburger on tehnyt. Jotkut yritykset ratkaisevat ongelmia yhdessä venäläisen partnerin kanssa, toiset etsivät kumppanikseen ja jakelijoikseen kansainvälisiä, vahvoja Venäjällä toimivia, tänne etabloituneita yrityksiä. Suomalaiset yritykset osaavat myös alihankinnan ja ulkoistuksen, mitkä nekin alkavat yleistyä Venäjän toiminnoissa – liikkeellepanevana voimana on halpa rupla.

Usein me suomalaiset mystifioimme liiketoimintaa Venäjällä turhaan – perusasiat kansainvälisessä kaupassa ovat yleispäteviä. Nyt Venäjällä on useasta syystä pula investoinneista. Yksi syistä on heikko liiketoiminta­ ympäristö, eikä viimeisen vuoden aikana sisäänpäin kääntynyt talouspolitiikka ja lisääntynyt valtion sääntely uusine lakeineen paranna tilannetta. Monet ulkomaalaiset investoijat odottavat edelleen sitä päivää, että venäläiset alkavat itse investoida Venäjällä – se olisi merkki vakauden lisääntymisestä.

Sitä odotellessa.

HELENA LÄHTEENMÄKi Commercial Counselor Finpro

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

21

Napapiiristä pohjoiseen Herkkä arktinen alue kutsuu yrityksiä. Suuntaviivoja alueen tulevaisuudelle pohditaan ympäri pohjoista pallonpuoliskoa.

TEKSTI RIITTA EKHOLM KUVAT ISTOCKPHOTO

M

uutamassa vuodessa on tapahtunut iso asennemuutos suhtautumisessa arktisen alueen mahdollisuuksiin.

Vielä jokin aika sitten arktista aluetta pidettiin uutena Eldoranona, jonka mahdollisuudet olivat rajattomat.

– Elettiin suoranaisen hypen vallassa. Voisipa väärinkäyttää vanhaa slogania: jos se oli aikanaan Go West, muutama vuosi sitten se oli Go North, suurlähettiläs Aleksi Härkönen ulkoasiainministeriöstä sanoo.

Nyt asenne on realistinen.

Historian valossa näkee, että valmista maailm a a ei ol e ol em a ssa . A rktisen yhte istyön avulla vuonna 1952 alkaneeseen Pohjoismaiden yhteyteenkin on saatu eloa.

Ukrainan kriisin alkamisesta lähtien takavasemmalla seisoo nyt Venäjä. Sanktiot ovat jarruttaneet yhteistyötä.

Venäjä odottaa vuoroansa kunnes presidentti Vladimir Putin kääntää katseensa geopoliittisesta suurvalta-ajattelusta talouteen päin. Syytä olisi, sillä huolia sillä rintamalla riittää.

– Venäjä on valtava markkina pidemmällä aikavälillä, eikä sitä kannata unohtaa, sanoo Härkönen.

Suomalaisilla päättäjillä ja yritysjohtajilla on kokemusta hiljaiselosta itänaapurin suunnalla. Kun Neuvostoliitto hajosi, kauppa tyssähti.

– Totuuden paljastuttua moni yritysjohtaja mietti, olisiko sittenkin ollut parempi käydä kauppaa myös mui-

22

Kauppapolitiikka nro 3|2015

den maiden kanssa. Tosin yritykset sopeutuivat muutoksiin melko nopeasti.

PROJEKTEJA JÄISSÄ Neuvostoliitto panosti ennen hajoamistaan pohjoisen alueen kehittämiseen. Nyt hankkeet seisovat jäissä. Härkönen pohtii, riittääkö Venäjällä teknologista osaamista viedä loppuun vuosia sitten suunniteltuja projekteja.

– Vastaan, että ei. Millä ehdoilla Venäjä on valmis ottamaan kumppaneita toteuttamaan arktisen alueen kehittämistä? Sanktiot rasittavat vielä jonkin aikaa, Härkönen sanoo.

Esimerkkinä jäissä olevista projekteista Härkönen mainitsee isot öljyn ja kaasun etsimiseen suunnitellut hankkeet.

– Tarvittavat teknologiat ovat sanktioiden piirissä, Härkönen arvioi.

Hyvä kysymys Härkösen mukaan on se, onko ylipäänsä järkevää hyödyntää öljy- ja kaasuvarantoja, kun energiamarkkinat ovat myllerryksessä. Hinnat ovat tippuneet lattianrakoon eikä ole varmuutta, mitä markkinoilla tapahtuu.

– Öljyn ja kaasun porausta merenpohjasta arktisilla alueilla ei käynnistetä ensi kuussa, Härkönen toteaa.

Yhdysvallat ovat liuskeöljynsä turvin omavaraisia eikä Lähi-idän asema ole entisensä. Saattaa olla, että fossiilisten polttoaineiden tuotanto vähenee hyvinkin radikaalisti.

8

7

6 4 5

1

ARKTISEN NEUVOSTON JÄSENMAAT 1. Islanti 2. Kanada Edustaa Luoteisterritoriota, Nunavutia ja Yukonia 3. Norja 4. Ruotsi 5. Suomi 6. Tanska Edustaa Grönlantia ja Färsaaria 7. Venäjä 8. Yhdysvallat Edustaa Alaskan osavaltiota Lähde: www.arctic-council.org

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

23

Tanskan itsehallinnollinen osa Grönlanti sijaitsee Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.

Arktisten alueiden öljy- ja kaasuvarannot ovat vielä suurelta osin hyödyntämättä.

POHJOISTEN ALUEIDEN LUONTO ON HAURAS JA VAATII TARKKAA HUOLENPITOA.

24

Kauppapolitiikka nro 3|2015

Joko arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen pysähtyy kokonaan ja tilanne on pysyvä, tai toinen vaihtoehto on se, että öljyntuottajamaissa jokin konflikti nostaa öljyn hintaa, mikä tekee sen hyödyntämisestä kannattavaa.

Uusiutuvien energioiden ja teknologioiden käyttö haastaa perinteiset lähteet ja menetelmät. On pakko siirtyä teknologioihin, jotka käyttävät luonnonvaroja vähemmän.

– Helpointa olisi aloittaa varannoista, joita ei ole vielä edes löydetty tai alettu hyödyntää, sanoo Härkönen. ÖLJYVAHINGOT EIVÄT LOPU Pohjoisten alueiden luonto on hauras ja vaatii tarkkaa huolenpitoa. Lamor Oy:n ydinosaamista öljyntorjunta. Sillä on valmiudet myös arktisten alueiden öljyntorjuntaan.

– Kaikki osaaminen ja teknologia on kehitetty vastaamaan vaativia olosuhteita arktisilla alueilla, myös arktisilla alueilla, kertoo operatiivinen johtaja Rune Högström Lamorista.

Lamor on esimerkki pk-yrityksestä, joka osaa tehdä nopeitakin käänteitä toiminnassaan.

Perheyhtiön juuret ulottuvat 80-luvun alkuun, jolloin telakkatoiminta oli sen päätehtävä Varsinainen öljyntorjunta ja siihen kehitetyt laitteet valmistuivat vuonna 1988. Tästä ajasta on edetty merkittävästi, ja nyt Lamor on maailman johtava öljytorjunnan osaaja.

Myöhemmin öljyntorjuntakaluston rinnalle on otettu mukaan myös ympäristöpalveluja.

Laitetoimittajasta on kehkeytynyt asiakkaiden toiveita kuunteleva palvelutoimittaja. Yhtiö valmistaa öljyntorjuntalaitteita ympäri maailmaa.

Lamor on ollut kansainvälinen toimija ja alusta alkaen. Toimipisteitä on nyt muun

muassa Venäjällä, Kiinassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.

– Lamor pyrkii vastaamaan haasteisiin jatkuvasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamalla, Högström sanoo.

SUOMEN ARKTINEN TOIMINTAOHJELMA Arktisen alueen taloudelliset mahdollisuudet kasvavat. Pohjoinen suunta on suomalaisille yrityksille luonteva toimintakenttä. Suomi on muiden arktisten alueiden tavoin luonut oman strategiansa. Vaikka strategia on vuodelta 2013, suurlähettiläs Härkönen ulkoasiainministeriöstä vakuuttaa, että se on ajankohtainen.

– Se on rakennettu toimintaohjelmana ja siksi poikkeaa muiden maiden strategioista.

Härkönen painottaa, että strategialla on sekä vanhan että uuden hallituksen vankka tuki takanaan.

– Kriittistä siinä on ehkä se, että se ei ole kovin strateginen. Paperi on tehty niin, että sitä seuraamalla voi tarkistaa toteutetut ja toteuttamatta jääneet toimenpiteet, sanoo Härkönen.

Strategia ei ole asettanut kovinkaan mittavia tavoitteita, joihin Suomen pitäisi pyrkiä. Paperi on kirjoitettu väljästi ja se sisältää jopa hanketason ehdotuksia.

VENÄLÄISILLÄ VESILLÄ Aikajänne arktisilla alueilla lyhenee, ja ilmaston­muutoksen vaikutukset tuntuvat siellä voimakkaammin kuin muualla. Jääpeitteen ja

240

lintulajia pesii puurajan yläpuolella. Arktinen alue on on hyvin tärkeä monille vesi- ja kahlaajalinnuille.

Lähde: Ilmastonmuutos ja arktiset linnut, Helsingin yliopisto 2005

ikiroudan sulaminen kiihdyttää maapallon lämpenemistä entisestään.

– Arktisilla alueilla on jopa rakennettu paljon taloja ja muita rakenteita ikiroudan päälle, joka nyt uhkaa sulaa, Härkönen sanoo.

Toiminta arktisilla alueilla kasvaa Härkösen mukaan joka tapauksessa. Esimerkkinä hän mainitsee kuljetusliikenteen. Koillisväylään on ladattu rutkasti odotuksia, mutta käytännössä hanke on Härkösen mukaan jäissä.

Reitin mahdollisuuksista ovat olleet kiinnostuneita Venäjän lisäksi Kiina, Japani ja EteläKorea. Pääsääntöisesti reitillä on liikennöity kokeilu- ja tutkimusmielessä. Suomesta reittiä on kokeillut muun muassa Neste Oilin kaksi tankkeria.

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

25

– Koillisväylällä purjehditaan venäläisillä vesillä heidän säännöillään. Tämä on ongelma, Härkönen sanoo.

Ongelma on lisäksi Härkösen mukaan se, että jään sulaessa kulkeminen vaikeutuu ja alukset tarvitsevat apua. Haasteena on lyhyt purjehduskausi. Liikenne on vähentynyt myös poliittisen tilanteen vuoksi.

Koillisväylä loisi suomalaisille yrityksille liike­toimintamahdollisuuksia. Hype tästäkin on kadonnut ja tilalle on tullut terve järki.

ARKTISEN ALUEEN KÄRKIKAARTIA Kun puhutaan arktisesta alueesta, ei voi olla törmäämättä suunnitteluyritykseen nimeltä Aker Arctic. Sen kulkua kannattaa seurata.

Helsingin Vuosaaren sataman kupeessa on rakennus, joka näyttää juuri siltä, minkälaiseksi kuvittelee tutkimusta ja tuotekehitystä tekevän yrityksen. Aika harvassa on yritykset, joilla ei ole pääsisäänkäyntiä. Aker Arctic Technology Oy:n ovi löytyi, kun rakennusta kiertää riittävästi.

KOILLISVÄYLÄLLÄ PURJEHDITAAN VENÄLÄISILLÄ VESILLÄ HEIDÄN SÄÄNNÖILLÄÄN. Aker Arctic on maailman johtava arktisten alueiden merilogistiikka sekä offshore-teollisuuden ratkaisuja ja erilaisia aluksia kehittävä suunnitteluyritys.

Kaksi vuotta sitten valtion pääomasijoitusyhtiö osti STX Finland Oy:ltä enemmistöosuuden Aker Arcticin osakekannasta. Samassa rytäkässä toimitusjohtajan kapula siirtyi pitkään yhtiötä johtaneelta Mikko Niiniltä silloiselle varatoimitusjohtaja Reko-Antti Suojaselle.

Heikosta globaalista talous- ja markkinatilanteesta huolimatta yhtiö on pystynyt Suojasen käsissä kasvattamaan liikevaihtoaan.

Vuonna 2013 se oli 6,5 miljoonaa euroa ja viime vuonna lukema oli hypännyt 10,3 miljoonaan euroon.

– Tänä vuonna ylitetään viime vuoden liikevaihto, Reko-Antti Suojanen lupailee.

Aker Arcticin toimisto rakennuksen toisessa kerroksessa on kuin mikä tahansa vähän tylsännäköinen käytävä pikku koppeineen. Toimistossa nelisen kymmentä diplomi-insinööriä ja muuta teknologiaoppinutta kehittää uusia ratkaisuja maailmalle.

Erään oven takana on yrityksen ydin: jääkylmä tila, jossa on valtava vesiallas jääloh-

26

Kauppapolitiikka nro 3|2015

VÄLTTÄMÄTÖN YHTEISTYÖ ›› Suomi osallistuu monenkeskiseen arktiseen yhteistyöhön sekä globaalisti että aluetasolla.

• Tärkein niistä on Arktinen neuvosto, AN. Se työhön alkuperäis­ kansat osallistuvat tasa-arvoisesti. Suomi siirtyy Yhdysvaltojen jälkeen puheenjohtajamaaksi vuosiksi 2017–2019.

• Arctic Economic Council, AEC perustettiin viime vuonna. Se on itsenäinen toimielin ja toimii kahdeksan arktisen maan ja kuuden alkuperäiskansan talousneuvostona. AEC:n tehtävänä on muun muassa edistää kestävää taloudellista kasvua ja ympäristönsuojelua sekä purkaa kaupan esteitä.

• Nordic Arctic Business Council, NABC kokoaa Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin ja Suomen elinkeinoelämän keskusliitot. NABC kantaa huolta yritysten toimintaedellytyksistä arktisella alueella.

• Team Arctic puolestaan kokoaa yhteen merkittäviä suomalaisia yrityksiä. Yhdessä ne kehittävät liiketoimintakonsepteja arktisella alueella. Arktisen alueen markkinoiden kokonaisarvon nykyhetkestä vuoteen 2020 arvioidaan olevan noin 240 miljardia euroa.

• Kahdenvälisillä kumppanuuksilla voidaan täydentää kansainvälistä arktista yhteistyötä.

• Team Finland tarjoaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten kansainvälisen menestymisen tueksi. Verkosto kokoaa yhteen kaikki yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut rahoituksesta neuvontaan • Barentsin euroarktinen hallitusten välinen neuvosto, Barents Euro-Arctic Council, BEAC edistää vakautta ja kestävää kehitystä alueella.

• Lisäksi on YK:n alaisia järjestöjä, kuten Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja alkuperäiskansojen oikeuksia ajava ILO. • Pohjoinen ulottuvuus, Northern Dimension, ND on hallitusten välinen yhteistyöhanke. Se on laajentanut toimintaansa myös yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän välille.

• Pohjoisen ulottuvuuden elinkeinoelämän neuvosto, Northern Dimension Business Council, NDBC, joka tekee töitä parantaakseen yritysten kilpailukykyä.

Lähde: Pohjoinen tahtotila, Paavo Lipponen, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

kareineen. Täällä testaan prototyypeillä uusia oivalluksia.

– Jokaisesta uudesta innovaatiosta tehdään ensin prototyyppi, kertoo Suojanen.

MAAILMAN ENSIMMÄINEN VINOJÄÄNMURTAJA Aker Arctic Technology Oy on perustettu vuonna 2005 jatkamaan Kvaerner Masa-Yardsin Arctic Technology Centre -nimisen laitoksen tutkimus- ja kehittämistyötä.

– Päätuotteemme on jäänmurtajien ja muiden jäissäkulkevien laivojen suunnittelu.

Teemme tutkimusta ja tuotekehitystä sekä kentällä että laboratorio-olosuhteissa täällä jää­ mallikoelaitoksella, Suojanen sanoo.

Osaamista on niin merikuljetuksesta, laivoista kuin satamistakin. Repertuaariin kuuluu lisäksi koulutusta jäissäkulkevien alusten miehistöille.

Aker Arctic kehittää ja tutkii myös arktisten alueiden maakaasun ja mineraalien kuljetus­ järjestelmiä sekä tutkimus- ja tuotantoporausjärjestelmiä. Yritys on luonut lukuisia laivakonsepteja arktiseen merenkulkuun, esimerkiksi maailman ensimmäisen vinojäänmurtajan.

– Asiakkaat ja projektit ovat isoja, me olemme pieni suunnittelutoimisto. Verkostoituminen on tässä hommassa todella tärkeää, Suojanen toteaa.

Aker Arctic on aktiivisesti mukana Team Arctic Finlandin toiminnassa. Se kokoaa suomalaisyrityksistä kokonaiskonsepteja, joilla on yhdessä paremmat mahdollisuudet lähestyä suurempia asiakkaita maailmalla.

– Ennen kuin istumme isossa pöydässä neuvottelemassa, aikaa on kulunut jopa vuosia, Suojanen kertoo.

Tyypillisessä tapauksessa tilaaja voi olla esimerkiksi hollantilainen, valmistaja Koreasta ja suunnittelija vuosaarelainen. Aker Arctic toimii partnerina, joka yhdessä potentiaalisen asiakkaan kanssa pohtii ratkaisuja ongelmiin.

– Toimintamme on hyvin proaktiivista, toimitusjohtaja kuvailee.

Aker Arcticilla on toimintaa muun muassa Kiinassa, Kanadassa, Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Norjassa. Lisäksi se vastikään hankkinut tytäryhtiön Kanadasta ja avannut oman edustuston Moskovassa.

– Eri mailla on hyvinkin erilaisia toimintatapoja neuvottelupöydissä, ja siinä pitää pystyä pitämään ote omissa hyppysissä.

Vaikka yhtiön liikevaihto näillä näkyminen kasvaa viime vuodesta, Suojanen ei edes esitä, että liiketoimintaympäristö olisi jotenkin helppo. Päällä on Venäjän pakotetilannetta, jonka lisäksi alhainen öljynhinta pitää investoinnit jäässä ja Yhdysvaltojen erityinen kilpailulaki laivanrakennuksessa suosii maan yrityksiä.

Kanadalla on perinteisesti ollut vahva pohjoinen politiikka ja sille oma budjetti. Maan merkitys arktisena kumppanina on kasvanut

3914

Vuonna 2013 Koillisväylän kokonaisliikenne saavutti 3 914 tonnia.

Lähde: Pohjoinen tahtotila -raportti

valmisteilla olevan EU–Kanada-vapaakauppasopimuksen myötä. Merenkulku, luonnonvarojen hyödyntäminen ja alkuperäiskansojen olojen parantaminen ovat sen kärkihankkeita.

Suomi ja Kanada ovat yhteistyössä Arktisen talousneuvoston kautta. Elinkeinoelämällä ei ole toistaiseksi ollut laajamittaisia bisnessuunnitelmia, sillä kauppasuhteita ovat hankaloittaneet esimerkiksi jäänmurtajille vaadittavat hyväksynnät. Kanada suojelee tällä tavoin omaa teollisuuttaan.

Aker Arctic aikoo ottaa oman osuutensa arktisen alueen markkinoista ja pysyä teknologian kehityksen kärjessä. Gaia Consulting on arvioinut, että alue tarjoaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 240 miljardin euron markkinamahdollisuudet.

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

27

NORJALLA, RUOTSILLA JA SUOMELLA ON PALJON VOITETTAVAA ARKTISELLA ALUEELLA.

ILMASTONMUUTOS ALUEEN UHKANA ›› Arktinen alue on maapallon puhtaimpia ja luonnontilaltaan parhaiten säilyneitä alueita, mutta nyt sen yllä leijuvat pahat uhkakuvat. Haasteena ovat etunenässä ilmastonmuutos jvielä arvaamattomat vaikutukset.

Jääpeitteen ja ikiroudan sulaminen lisää myös merikuljetusten riskejä ja lataa paineita alkuperäiskansojen elinkeinoille ja elämäntavalle. Tämän vuoksi kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä.

Suomi on Kanadan, Yhdysvaltojen, Venäjän, Ruotsin ja Norjan ja Grönlannin lisäksi yksi Arktisen neuvoston jäsen­ valtiosta. Määritelmiä arktiselle alueelle on käyttötarkoituksen mukaan useita. Eräs on Suomen arktisessa strategiassa käytetty: alueen eteläraja on Suomen kohdalla pohjoisella napapiirillä, jolloin Lappi ja kolmasosa maamme pinta-alasta kuuluu kansainvälisen yhteistyön piiriin.

Alueella asuu yhteensä noin neljä miljoonaa ihmistä ja lukuisia eläinlajeja, jota ei muualla tavata.

Lähde: Suomen arktinen strategia, 2013

28

Kauppapolitiikka nro 3|2015

TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA Norjalla, Ruotsilla ja Suomella on paljon voitettavaa arktisella alueella. Maiden pääministerit ovat syystäkin olleet huolissaan tilanteesta ja asettivat viime vuonna selvitysryhmän miettimään, mitä pitäisi tehdä ja miten.

Pohjoismaat ovat uranuurtajia voimien yhdistämisestä jo 1950-luvulta ja nyt sen tiivistämiselle nykyisestä olisi oikea aika. Läheisemmän yhteistyön tarvetta lisäävät myös ilmastonmuutos.

Suomen osalta selvitystä oli vetämässä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Yhteiset taloudelliset, ympäristönsuojelulliset ja yhteiskunnalliset intressit puoltavat pohjoismaista yhteistyötä.

Taloustilanteen vuoksi kasvun ajureille on enemmän kuin tilaus. Toinen syy yhdistää rivit on se, että arktista liiketoimintaa ja ympäristönsuojelua koskevat säännöt ovat vasta muodostumassa. Nyt olisi tuhannen taalan paikka päästä vaikuttamaan sääntökirjan sisältöön yhteisellä rintamalla.

Vaikka rajat eivät rajoita arktisten alueiden ihmisten elämää, niin kansallinen byrokratia sääntelyineen ja määräyksineen tekee sen monesti vaikeaksi. Tässä on sarkaa yhdessä hoidettavaksi.

EPÄSELVYYKSIÄ AIKATAULUSTA Norjan, Ruotsin ja Suomen arktiset alueet ovat muuhun pohjoiseen napaseutuun verrattuna pidemmälle kehittyneitä. Niillä on rahkeet ottaa ote alueesta, jossa kohtaavat valta-

vat taloudelliset intressit ja samaan aikaan syvä huoli ympäristöstä.

Epävarmuuksiakin löytyy, kuten epätietoisuus siitä, miten nopeasti liikenne pohjoisilla merireiteillä alkaa kasvaa. Myöskään ei tiedetä, missä aikataulussa mittavat energiahankkeet etenevät.

Kaikki kolme maata ovat julkaisseet omat arktiset strategiansa. Se ei selvitysryhmän raportin mukaan riitä, vaan pitää poimia helmet ja löytää siten niiden pohjalta uusia oivalluksia yhteistyön tiivistämiseksi.

Kasvua pohjoisesta -selvityksessä toistuvat käsitteet kestävä kasvu ja kestävät yhteisöt, joita pitää luoda pohjoiseen. Perussanoma on se, että ympäristötekijät ja alkuperäiskansojen elinolot ovat kärjessä kaikessa taloudellisessa toiminnassa arktisella alueella.

Ilman investointeja ei ole töitä eikä hyvinvoivia yhteisöjä. Perimmäisenä pelkona on arktisten asioiden kanssa työskentelevien keskuudessa se, että alueesta tulee luonnonvarojen riistoviljelyn kohde tai pelkästään luonnonsuojelualue.

Selvityksessä poimitaan neljä kasvun ajuria pitkästä listasta aloja, jotka sinänsä kaikki lisäävät kasvua arktisilla alueilla. Nämä ovat nesteytetty maakaasu ja uusiutuva energia Norjan vetämänä. Ruotsin johdolla selvitetään vihreää kaivostoimintaa ja Suomen vastuulla on kehittää matkailua.

Lisäksi kullakin maalla on syvää tietämystä ja osaamista arktisesta teknologiasta.

Alat on valittu niiden vetovoimaisuuden vuoksi. Niiden uskotaan myös vastuullisesti hoidettuna sparraavan muitakin osa-alueita.

Norjalla, Ruotsilla ja Suomella on samankaltaista osaamista muun muassa merenkulusta, jäänmurrosta ja offshore-ratkaisuista.

Yhteisen päämäärän saavuttamiseksi yritysten olisi ehdottoman tärkeää unohtaa keskinäinen kilpailu ja perustaa esimerkiksi yhteisyrityksiä.

KAUPANESTEITÄ PURKAMASSA Ajureiden vaikutus jää haaveeksi, jos erilaisten esteiden, kuten sekavan sääntelyjärjestelmän ja ammattitaitoisen työvoiman puutteen annetaan haitata toteutusta. Nämä asiat olisi syytä pitää mielessä, kun päättäjät laativat hallitusohjelmia ja määrittelevät painopistealueita.

Varsinkin rajaesteet ovat hidastaneet taloudellista kehitystä Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä. Asia on ollut Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston asialistalla jo pitkään, mutta tulokset ovat jääneet valjuiksi. Tällä tarkoitetaan muun muassa ammattitaitoisen työvoiman liikkumista.

Tosin viime vuonna perustettu Rajaesteneuvosto on askel oikeaan suuntaan, mutta byrokratia velloo edelleen vahvana käytännön tasolla.

Ainoa tapa päästä maaliin on aito poliittinen tahto ja sitoutuminen.

ARKTINEN ALUE VOI NOUSTA EUROOPAN SUURIMMAKSI INVESTOINTIKOHTEEKSI.

LOBBAUSTA SYDÄMELLÄ EU on parhaillaan tarkentamassa arktisen politiikan vastuunjakoa. Tämä niin sanotun tiedonannon on tarkoitus valmistua syksyllä.

Meneillään on konsultaatiokierros, missä kuullaan ministeriöitä, elinkeinoelämää ja järjestöjä herkällä korvalla.

Samaa mieltä ollaan muun muassa siitä, että on puhuttava yhdellä äänellä kolmansiin maihin nähden. Euroopan elinkeinoelämän pitää olla yksituumainen ja kertoa EU:n hallinnolle hankkeistaan ja tarpeistaan arktisissa asioissa.

Arktinen alue voi nousta Euroopan suurimmaksi investointikohteeksi. Pelkästään Barentsin alueella arvioidaan olevan hankesuunnitelmia noin 140 miljardin euron arvosta, toteaa Suomen talouskasvun edellytyksistä arktisilla ja pohjoisilla alueilla -raportin kirjoittaja, selvitysmies Paavo Lipponen.

Uudesta 300 miljardin euron investointirahastosta osa on tarkoitettu energia- ja infrastruktuurihankkeisiin. Arktiset hankkeet voivat sisältyä tähän pottiin.

Ulkoministeriö vastaa pohjoismaisesta ulottuvuudessa Suomessa ja on ollut mukana luomassa arktista strategiaa. Suurlähettiläs Aleksi Härkönen on laatinut esikuntineen Suomen osalta ehdotuksen EU:n arktiseksi suunnitelmaksi ja listan toimenpide-ehdotuksista.

– Arktinen alue kattaa huomattavia alueita EU:n alueella. EU:n täytyy ottaa rohkea ote arktisen alueen politiikasta. Nyt on menossa isoja ja ristiriitaisia muutoksia: ilmasto lämpenee voimakkaimmin arktisilla alueilla, uusia kuljetusreittejä jollakin aikavälillä saattaa avautua, Härkönen sanoo.

Arktisen politiikan täytyy olla kärkipäässä EU:n ulkoisten asioiden hoitamisessa. Suomi tarttuu kahden vuoden kuluttua vetovastuuseen Arktisessa neuvostossa ja haluaa Härkösen mukaan ajaa toimintatapojen yhtenäistämistä hyvin vahvasti. ›‹

TASAVEROISET ALKUPERÄISKANSAT ›› Alkuperäiskansat ovat yksi Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä. Alkuperäiskasojen edustajat osallistuvat pysyvinä jäseninä Arktisen neuvoston työhön.

Saamelaiset ovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella asuva alkuperäiskansa. Heitä on yhteensä noin 82 000–97 000. Suomessa saamelaisia asuu noin 10 000, joista vajaa puolet asuun saamelaisten koti­ seutualueella.

Alkuperäiskansojen oikeudet tulevat Suomen arktisessa strategiassa esille lukuisissa yhteyksissä. Heidän kulttuuriset ja taloudelliset oikeutensa sekä itsemääräämisoikeutensa tunnustetaan niin kussakin valtiossa kuin kansainvälisissä yhteisöissä.

Liiketoiminnan kehittäminen ja alkuperäiskansan elinolosuhteiden kunnioittaminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Suomi on linjauk­ sen mukaan aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa nämä kaksi asiaa keskenään.

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

29

Aki Soudunsaaren mielestä yrittäjältä pitää löytyä kunnianhimoa: – On melkein sama vaiva myydä tuote Googlelle kuin paikalliselle tilitoimistolle.

30

Kauppapolitiikka nro 3|2015

TEKSTI JENNI JUNTUNEN KUVAT VESA TYNI

Suomalaista ilmaa suurkaupunkeihin Jyväskyläläisellä NaturVentionilla on ratkaisu sisäilmaongelmiin ja tavoitteet korkealla. Yritys aikoo viedä älykkäät viherseinänsä saastuneisiin suurkaupunkeihin rohkealla verkostoitumisella ja kompastumatta suomalaiseen vaatimattomuuteen.

H

elsingin Kaartinkaupungissa sijaitsevassa showroomissa on vastassa metsän raikkaus ja mies, jonka motto on “whether you think that you can or that you can’t, you’re usually right”. Sanonta kuvastaa hyvin sisäilmaa puhdistavia aktiiviviherseiniä valmistavan NaturVentionin yrittäjän Aki Soudunsaaren ajattelutapaa ja koko yrityksen toimintafilosofiaa.

– Olen väitöskirjassani selvittänyt, miten voittava kasvuyrittäjä eroaa hyvin pärjäävästä yrittäjästä, ja kyllä mindset on yksi tärkeimmistä asioista. Se on varmaan suurin syy, miksi Suomesta ei ole tullut vielä hirveän montaa maailmanvalloitusta. Tavoitetaso pitää pystyä pitämään tosi korkealla, Soudunsaari sanoo.

Hän kertoo yrityksen aloittaneen oman maailmanvalloituksensa “kansainvälistymällä” viime keväänä Jyväskylästä Helsinkiin. Aktiiviviherseiniä on tosin viety Venäjälle jo vuodesta 2013, mutta Helsinkiin perustettiin yrityksen toinen varsinainen toimipiste, jonka avulla mallinnettiin yrityksen kansainvälistymiseen liittyviä toimintatapoja. Se oli hyvä harjoitus syksyllä avattua Lontoon-toimistoa ajattelen.

NaturVentionin visio on, että vuoteen 2020 mennessä sen teknologiaan perustuvat ratkaisut takaavat luonnollisen sisäilman ihmisille jokaisessa maailman suurkaupungissa.

ONGELMA RATKEAA Vuonna 2011 perustetulla NaturVentionilla on kiistatta sekä kiinnostava tuote että mieleen­painuva

synty­tarina. Toisella yrityksen perustajista oli ongelma, toisella ratkaisu.

Kemikaaleille yliherkkä Soudunsaari kärsi viisi vuotta sitten sisäilman aiheuttamista vaivoista, kuten kuivista silmistä ja päänsäryistä. Hän osallistui Jyväskylän yliopiston innovaatiokurssille yhdessä Niko Järvisen kanssa, joka oli suunnitellut levä­altaita jätevesien puhdistukseen. Kaksikko pohti, pystyttäisiinkö mikrobien kykyä hajottaa kemikaaleja hyödyntämään veden lisäksi myös sisäilman puhdistuksessa.

– Niko sanoi heti, että ei todellakaan pysty, se on liian vaikeaa todentaa ja mitata, Soudunsaari kertoo.

Ilmeisesti kaksikolla riitti kuitenkin kokeilunhalua ja uskoa omaan tekemiseen jo alkuvaiheessa. Vuosien kehitystyön tuloksena he loivat yhdessä eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa maailman ensimmäisen aktiiviviherseinän, biologisesti mukautuvan ilmanpuhdistimen.

Viherseinä perustuu patentoituun teknologiaan, joka tehostaa kasvien juuriston ilmanpuhdistusprosessia. Sisäilma kulkee viherseinän epäorgaaniseen kasvualustaan istutettujen kasvien juuriston läpi, missä mikrobit hajottavat siitä ihmiselle haitalliset yhdisteet kasvien ravinnoksi. Puhdas ilma puhalletaan tuulettimien avulla takaisin huoneeseen.

– Yksi kasvi järjestelmässä vastaa ilmanpuhdistusteholtaan yli sataa normaalia kasvia. Siten saamme aikaiseksi tämän viidakon raikkauden. Happi ei lopu eikä ihmisiä väsytä, Soudunsaari kertoo.

– Sisäilman merkitystä ei välttämättä ymmärretä vielä täysin. Keskimäärin länsimainen ihminen syö päivässä noin kilon ruokaa, juo pari kiloa nestettä ja

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

31

hengittää 14 kiloa sisäilmaa. Kaikki katsovat, mitä syövät ja juovat, mutta heidän on pakko hengittää, mitä voivat. Me haluamme luoda parhaan ilmanlaadun, jotta ihmiset voisivat vielä paremmin.

Soudunsaari puhuu paljon ja nopeasti, toisaalta innolla ja ystävällisesti. Huomaa, että hän on kertonut samat asiat sadoille ja taas sadoille ihmisille aiemminkin.

KANSAINVÄLISTYMINEN VAATII JALKATYÖTÄ – Bisnes rakentuu ihmisten kautta, se on meidän filosofiamme, Soudunsaari toteaa.

Hän uskoo, että avain yrityksen menestykseen maailmalla on ihmisten tapaaminen ja kasvokkain keskustelu, ei niinkään markkina­ tutkimusten lukeminen. Uudella markkinaalueella on tärkeää päästä sisään verkostoihin. Niitä NaturVention on rakentanut muun muassa Team Finland -toimijoiden, ulkomailla toimivien suomalaisyritysten sekä paikallisten kauppakamareiden ja korkeakoulujen kautta.

– Olen käyttänyt tällaista esimerkkiä, että jos yrittää yksin presidentinlinnaan, ovella kysytään aika monesti, kuka on ja mitä siellä tekee. Jos kävelee sisälle Sauli Niinistön kanssa, kukaan ei kysele mitään.

”Arvovaltapalvelut ovat keskeisiä, varsinkin mitä konservatiivisemmassa maassa ollaan.”

Samanlaista hyväksyttyä asemaa NaturVention hakee ulkomailla niin kutsuttujen mahdollistajien kautta. He ovat paikallisia, luotettuja ja arvovaltaisia henkilöitä, jotka tuntevat markkinan, kulttuurin ja ostajat. Lontoossa NaturVentionin niinistönä on toiminut Valioliiga-seura Evertoninkin entisenä toimitus­ johtajana tunnettu Keith Wyness. Hän on yrityksen hallituksen puheenjohtajan, Christian Aspegrenin vanha liiketuttava ja eräänlainen sielunveli.

Lontoo on vasta yrityksen ensimmäinen askel kansainvälisyyteen. Soudunsaari kertoo viettäneensä viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä puoli vuotta ulkomailla selvittämässä yhteistyömahdollisuuksia. Hän mainitsee kaupunkeja kuten Lontoo, Pariisi, Los Angeles, Shanghai, Peking ja Delhi. Eurooppaan laajentamisen jälkeen NaturVention tähtää joko Lähi-itään, Kiinaan tai Yhdysvaltoihin.

NaturVention on ollut mukana myös useammalla Team Finlandin vienninedistämis­ matkalla. Keväällä yritys vieraili ministeri Lenita Toivakan johdolla Kaliforniassa

32

Kauppapolitiikka nro 3|2015

NaturVentionin tuotteilla voidaan luoda Nuuksion tai Lapin ilmasto suurkaupungin keskelle.

yhdessä parinkymmenen muun suomalaisen cleantech-alan yrityksen kanssa.

– Tapasimme paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä, joilla voi olla merkityksellisiä verkostoja.

En usko, että olisimme päässeet Googlella tai Teslalla sen tason keskusteluihin ilman ministeriä. Tällaiset arvovaltapalvelut ovat keskeisiä, varsinkin mitä konservatiivisemmassa maassa ollaan, Soudunsaari kertoo.

VIENTI ON AINOA VAIHTOEHTO NaturVentionin kansainvälistymistä on vauhdittanut vuonna 2014 Sitralta ja joukolta muita sijoittajia saatu 1,1 miljoonan euron rahoituspaketti. Yritys on alusta lähtien tähdännyt kansainvälisille markkinoille, ja Soudunsaari kokee sen jopa velvollisuudeksi.

– Meillä on ratkaisu epäterveelliseen ilmanlaatuun, jonka vaikutukset ovat valtavat sekä yhteiskuntiin että yksittäisiin ihmisiin. Lähtökohta on ollut, että Suomi on harjoituskenttä, jossa kehitetään erinomaisia ratkaisuja asiakkaita kuunnellen ja sitten viedään jalostettu versio eri suurkaupunkeihin.

Luonnollisesti NaturVentionionin kasvumahdollisuudet ovat parhaimmat siellä, missä ilmanlaatuun liittyvät ongelmatkin ovat suurimmat. Se, että saasteisen suurkaupungin keskelle voidaan luoda “Nuuksion tai Lapin ilmasto”, kiinnostaa esimerkiksi suomalaisia suuryrityksiä maailmalla. Yhteydenottoja on tullut yli 50 eri maasta.

Soudunsaaren mukaan suomalaiseen koulutukseen, teknologiaosaamiseen ja suora­s elkäisyyteen luotetaan maailmalla.

Skandinaavisuus on valttikortti terveys­ teknologiayritykselle. Vielä kun onnistuttai-

siin markkinoinnissa yhtä hyvin kuin naapuri­ maamme.

– Suomalaisuus luo heti kuvan, että nämä kaverit osaavat jotain. Se, mitä ehkä emme osaa, ovat markkinoinnilliset asiat. Sen takia haemme paikallisia partnereita. Meidän on turha mennä sanomaan, miten kannattaa myydä ja markkinoida Kiinassa, jossa on tehty bisnestä jo silloin, kun meillä vain vaellettiin metsissä, Soudunsaari sanoo.

Paikallisen kulttuurin ja toimintatapojen ymmärtäminen on avainasemassa tuotteistuksessa. Kun myydään parimetristä viher­seinää, tuotteen ulkonäöllä on todella merkitystä.

Siksi Intian-markkinoille seinään saatetaan lisätä onnea tuottava kasvi, Venäjän-markkinoille kullan kimallusta ja Kiinan-markkinoille vilkkuvia valoja.

– Suomessa on yhtä paljon ihmisiä kuin San Franciscossa muutaman neliökilometrin alueella. Jos haluaa kasvaa ja valloittaa maailmaa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin miettiä, miten liiketoiminta rakennetaan muualla.›‹

NATURVENTIONIN TUNNUSLUVUT 2014 (ENNUSTE 2015) Liikevaihto: 403 000 euroa (1 200 000) Tulos: - 369 000 euroa (negatiivinen) Henkilöstö: 17 (27)

Cleantech-ala tekee vientityötä yhdessä

S

uomalaisen cleantech-toimialan maine on maailmalla erittäin hyvä. Maine perustuu pitkään ja johdonmukaiseen työhön alalla alkaen alan innovaatioista ja tutkimustyöstä päätyen teknologioiden kaupallistamiseen ja toimituksiin globaaleille markkinoille, kertoo Finpron toimialajohtaja ja Cleantech Finlandin johtaja Ilkka

Homanen.

– Tästä maineesta osoituksena Suomella on muun muassa Global Cleantech Innovation Indexin toinen sija sekä EU Eco Innovation Indexin toinen sija, Homanen valottaa.

Suomalainen cleantech tunnetaan monella eri alasegmentillä.

Näitä ovat muun muassa energia- ja materiaalitehokkuus, rakennetun ympäristön sovellukset, bioenergia ja biopolttoaineet sekä vesialan sovellukset.

Cleantech Finland on suomalaisten cleantech-yritysten yhteinen ponnistus edistää ja kasvattaa cleantech-osaamisen näkyvyyttä globaaleilla markkinoilla sekä kasvattaa toimialan vientiä. Tällä hetkellä suomalaisen cleantech-toimialan vienti on noin 25 miljardia euroa vuodessa.

– Mahdollisuuksia kasvuun on kuitenkin vielä merkittävästi olemassa, sillä globaalisti toimialan kysyntä kasvaa voimakkaammin kuin mitä suomalaisen cleantech-toimialan vienti, Homanen kertoo.

Uudessa hallitusohjelmassa yhtenä kärkiteemana on ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut”.

– Cleantech on siis yksi tärkeimmistä toimialoista suomalaisen teollisuuden kannalta uudessa hallitusohjelmassa. Kasvuodotukset

ovat suuret tätä toimialaa kohtaan perustuen suomalaiseen osaamiseen sekä toisaalta vahvasti kasvavaan kysyntään globaaleilla markkinoilla, Homanen sanoo.

Mahdollisuuksia kasvuun on kuitenkin vielä merkittävästi olemassa.

Edellisen hallituksen aikana toimineen strategisen cleantechohjelman tavoitteena oli kaksinkertaistaa viennin nykyinen taso vuoteen 2020 mennessä.

– Tämän tasoisesta tavoitteesta on syytä pitää kiinni jatkossakin, Homanen toteaa Suomalaiset cleantech-alan yritykset ovat jo tänä päivänä hyvin verkottuneita ja tekevät kansainvälistymisponnisteluja yhdessä sekä pienemmissä että suuremmissa konsortioissa.

– Mutta toisaalta hyvin yhteistyötä tekevien yrityskonsortioiden merkitys globaalissa kilpailussa kasvaa koko ajan ja tähän on jatkossa panostettava entistäkin enemmän. Tarpeet markkinoilla eivät ole usein yksittäisistä teknologioista vaan isoista kokonaisuuksista, Homanen sanoo. ›‹

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

33

Kuva: Johanna Överfors

ERIK LUNDBERG

suurlähettiläs Suomen suurlähetystö,

Meriteollisuuskaupunki Ålesund sijaitsee Norjan länsirannikolla.

Oslo

Team Finlandin määrätietoinen työskentely Norjassa kantaa hedelmää. Suomen vienti Norjaan on kääntynyt kasvuun. Viime aikoina on nähty esimerkkejä mittavista investointihankkeista maiden välillä.

Potentiaalia löytyisi laajempaankin kanssakäymiseen. Tässä Norjan Team Finland -työskentelyn kohokohtia kesältä.

34

Kauppapolitiikka nro 3|2015

tävänä linkkinä noin 200 Norjassa toimivalle suomalaiselle tytäryrityksille.

Aamupäivällä kirjoitin kesätervehdyksen Suomen 23 kunniakonsulille.

Tämän merkittävän verkoston kautta Team Finland ja Suomi saavuttavat näky-

TI

Kuva: Karoliina Huhtanen

Freelance-toimittaja Petter Brønstad piipahti aamiaiskäynnillä edustustossa. Hän on nuoresta iästään huolimatta paljon kokenut kulttuuritoimittaja, jonka erityisintressi on musiikki.

Petter osallistuu yhdessä 22 muun nuoren toimittajan kanssa ulkoministeriön Suomessa elokuussa järjestämään Foreign Correspondents -ohjelmaan. Ympäri maailmaa tulevat osallistujat saavat perusteellisen esittelyn Suomesta ja suomalaisista.

Illalla suurlähettilään residenssissä Team Finland ja Norjalaissuomalainen kauppa­ yhdistys (NOFI) järjestivät yhteisen verkottumistilaisuuden. Mukana oli 30 suomalaisyritysten paikallista edustajaa, heidän norjalaisia kumppaneita sekä kunniakonsuleita. Kerroin heille myös Suomen eduskuntavaalien tuloksista ja uuden hallituksen suunnitelmista.

NOFI on Team Finlandin vakituinen yhteistyökumppani, joka pyrkii toimimaan yhdis-

MA

vyyttä koko Norjassa. Kunniakonsuleihin pyritään pitämään mahdollisimman tiivis yhteys, sillä he toimivat edustuston ”silminä ja korvina” ympäri Norjaa.

Omia paikallisverkostojaan hyödyntämällä he auttavat sekä Team Finlandia että suomalaisyrityksiä huomaamaan mahdollisuuksia ja luomaan kontakteja. Tavoitteena on innostaa konsuleita osallistumaan entistä moni­ puolisemmin Team Finland -työhön tarjoamalla heille entistä parempaa taustatukea (esimerkkinä erityinen ”työkalupakki”).

Iltapäivällä tapasin Norjan ulkoministeriössä pohjoisia ja arktisia asioita hoitavia virkamiehiä yhdessä edustuston neuvonantaja Anu Fredriksonin kanssa. Agendalla oli presidentti Niinistön aloitteesta syntynyt Suomen ja Norjan pohjoisten alueiden ja arktinen kahdenvälinen kumppanuus.

Norjalais-suomalaisen kauppayhdistyksen jäsentilaisuudessa oli mukana 30 suomalaisyrityksen paikallista edustajaa.

KENTÄN ÄÄNI

Oslo 59°54’50˝N, 10°44’19˝E Asukkaita 640 313 Asukastiheys 1 499 as/km2

Aamu alkoi aikaisin Lillestrømissä, Oslon esikaupungissa, jossa avattiin 50-vuotisjuhlaa viettävät Nor-Shipping-messut. Norja on meriliikenteen suur­ valtoja, ja kyseessä on yksi maailman johtavista meriteollisuuden tapahtumista.

Paikalle oli Norjan kuninkaan, pääministerin ja muiden korkea-arvoisten vieraiden

Kuva: Erja Karkkonen

Norjalla on hyvin samankaltainen näkemys kansainvälisestä arktisesta agendasta.

Molempien tavoitteena on kestävä, luonnon ja ihmisten erityistarpeita huomioiva talouskasvu pohjoisilla alueilla. Oslossa viime lokakuussa identifioitiin eri ministeriöiden kesken esimerkiksi liikenne- ja logistiikkayhteistyötä.

Syksyllä Suomessa keskustelu jatkuu muun muassa raja-alueyhteistyöstä, työvoiman liikkuvuudesta sekä opiskelija- ja tutkimusyhteistyöstä.

Vuorossa oli Team Finlandin ydinTO ryhmä kokoontuminen. Noin kuusi kertaa vuodessa kokoontuvaan ryhmään kuuluu suurlähetystön ja Finpron lisäksi Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti (Finno), Norjan suomalaispappi ja kunniapääkonsuli Christian Bjelland. Tällä porukalla suunnitellaan yhdessä Team Finland -vuoden toiminta ja pyritään varmistamaan se, että kaikki mahdolliset synergiaedut otetaan huomioon tilaisuuksia järjestettäessä.

Tällä kertaa keskityttiin tulevan syksyn ohjelman alustavan läpikäynnin lisäksi aivoriiheen koskien Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden juhlistamiseen Norjassa.

Iltapäiväkahvit juotiin yhdessä suomalaisen Roadscanners -yrityksen edustajan kanssa.

Yritys auttaa norjalaisia muun muassa tiestön kunnossapidon ja suunnittelun kanssa tarjo-

KE

Norske Skogin paperitehtaalla Haldenissa on peräti kolme suomalaista paperikonetta.

Kuva: Antti Mäkikyrö

lisäksi saapunut yli tuhat yritystä koko maailmasta. Suomi oli näkyvästi esillä Finpron järjestämän yhteisen Team Finland -paviljongin voimin. Suomalaisia näytteilleasettajia oli noin 50, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Norjan Team Finland on erityisesti keskittynyt meriteollisuuteen ja infra- sekä rakennus­teollisuuteen. Vaikka investointeja tehdään tällä hetkellä harkiten öljyn hinnan takia ja vallitseva markkinatilanne vaikuttaa laivanrakennustilauksiin, etsivät öljy- ja kaasu­yritykset sekä telakat koko ajan yhteistyökumppaneita.

Paikallinen läsnäolo ja hyvä verkottuminen ovat erittäin tärkeitä Norjassa, ja Nor-Shippingin kaltaisia mahdollisuuksia on opittava käyttämään maksimaalisesti hyödyksi.

Illan päätteeksi Finpro ja suurlähetystö isännöivät yhteisen verkottumistilaisuuden suurlähettilään residenssissä.

Vilinää Suomen osastolla NOR-Shipping -messuilla.

amalla korkeatasoisia ”tielääkäripalveluja”.

Se on onnistunut hyvin Norjan markkinoilla.

Pysyvä läsnäolo oman tytäryhtiön kautta on ollut tärkeä osa menestysreseptiä.

Viikon päätteeksi käytiin yhdessä Finpron Antti Mäkikyrön ja suurlähetystön kaupallinen ja lehdistöneuvos Erja Karkkosen kanssa Haldenissa, reilun tunnin ajomatkan päässä Oslosta etelään.

Kiitimme eläkkeelle jäävää, monivuotista Suomen kunniakonsuli Eilert Vikeslandia sekä nimitimme uuden kunniakonsulin, Øystein Backin.

Samalla käytettiin tilaisuus hyväksi ja tavattiin kaupunginjohtaja Thor Edquist ja vierailtiin energiatutkimuslaitoksella (IFE) sekä Norske Skogin paperitehtaalla. IFE:llä on mittavaa yhteistyötä suomalaisten kanssa erityisesti ydinvoiman ja turvallisuuden aloilla.

Norske Skogin tehtaalla on puolestaan peräti kolme suomalaista paperikonetta.

Myös suunnistus yhdistää haldenilaisia ja suomalaisia: alueella on asunut ja harjoitellut suomalaisia suunnistajia, jotka viihtyvät hyvin Haldenin kumpareisessa ja talvisin vähälumisessa maastossa. ›‹

PE

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

35

Lue Ilmiö nimeltä idänkauppa Suomen idänkauppa ei kylmän sodan aikana ollut rakennussektorillakaan vain Finn-Stroin muodostama monoliitti.

Bertel Ekengrenin EKE-Yhtiöiden kasvamista 1985 Tallinnan satama­ projektillaan suurimmaksi suomalaiseksi rakennus­ viejäksi voi kuitenkin pitää yllätyksenä.

Itämarkkinoille EKE pääsi Länsi-Saksan kautta 1976.

Kaasulinjan paineennostoasemien rakentamista seurasivat useat hankkeet Moskovan olympialaisten Sporthotellista Ladojen suunnittelukeskukseen.

EKE on rakentanut myös muun muassa Etiopiassa ja Kazakstanissa. Suomessa sen tunnetuimpia hankkeita ovat olleet Ratinan stadion ja Helsingin Messukeskus.

John Lagerbohmin kirjassa Ilmiö nimeltä EKE kuvataan perheyhtiön toimintaa hanke hankkeelta. Se on oiva läpileikkaus myös idänkauppaan lieveilmiöineen.

Kirja on tärkeä historioitsijalle ja kaunis katseltava arkkitehtuurin ystävälle. ›› EKE-yhtiöt, 2015

Pelien valtakunta Miten Angry Birds ja muut hittipelit lähtivät lentoon? Eihän edessä vain ole pakko­lasku?

Rovion ja Supercellin menestys on synnyttänyt Suomeen pelibuumin.

Ulkomaiset sijoittajat etsivät kuumeisesti seuraavia menestyspelejä, ja muutaman vuoden aikana uusia peliyrityksiä on syntynyt jo toista­sataa.

Suomalainen peliosaaminen on maailman huippua, mutta mitä sen taustalta löytyy?

Pelien valtakunta on läpileikkaus suomalaisen peli­ teollisuuden noususta. Tietokirjassa kurkistetaan Rovion, Remedyn, Supercellin, Housemarquen ja muiden pelistudioiden toimistoihin sekä kerrotaan hittipelien syntytarinat, taustatietoa unohtamatta.

Sky Is the Limit

Kirjan on kirjoittanut Talouselämä-lehden toimittajana työskentelevä Elina Lappalainen, joka seuraa työkseen kasvuyrityksiä, peliteollisuutta ja teknologia-aiheita. ›› Atena, 2015

”Suomalainen peliosaaminen on maailman huippua, mutta mitä sen taustalta löytyy?”

Sky is the limit

Luovien alojen ammattilaisen käsikirja Los Angelesiin

! ! ! !

!

(versio 1.0)

!

! !

!

kesäkuu 2015

36

Suomen Los Angelesin pääkonsulaatti julkaisi oppaan nimeltään Luovien Alojen Ammattilaisen Käsikirja Los !

Angelesiin – Sky is The Limit. Opas on ensimmäinen laatuaan ja se on luotu palvelemaan suomalaisia luovien alo! jen ammattilaisia, jotka haluavat menestyä haastavilla markkinoilla.

Käsikirjaa varten on haastateltu noin kolmeakymmentä suomalaista ja amerikkalaista luovien alojen ammattilaista, joilla on vahvaa omaa kokemusta toimimisesta luovien alojen mekassa. Kirjan ovat toimittaneet pääkonsulaatin

Kauppapolitiikka nro 3|2015

asiantuntija Heidi Luukkonen yhdessä pääkonsuli Juha Markkasen kanssa.

Tutustu myös ulkoasiainministeriön verkkosivujen edustustojen raportit -osioon, jossa Suomen edustustot maailmalla julkaisevat tietoa yritysten kannalta keskeisistä talouden tapahtumista, markkinoista ja muutosprosesseista. Raportteja kirjoittavat ja julkaisevat edustuston virkamiehet ja asiantuntijat. ›› finland.org B Ajankohtaista

TIMO PALANDER Suomen Yrittäjien edustaja kehityspoliittisessa toimikunnassa

”Kauppapolitiikkaamme ei aina tarkastella riittävästi kehitysvaikutusten ja arvoketjujen näkökulmasta.”

Köyhyyden vähentämistä vai yritysten kansainvälistämistä?

Arvoketjujen analysointiin ei ole ollut osaamista eikä ehkä aina tahtoakaan. Arvoketjujen analyysistä saadulla tiedolla ja sen huomioimisella voidaan edistää tehokkaasti maan omia kehitysresursseja.

Olemme kenties rajoittuneet turhaan ”veronkiertoon” tai esimerkiksi Afrikan unionin juuri julkistamiin Illicit Financial Flow -raportteihin. Myöskään kauppapolitiikkaamme ei aina tarkastella riittävästi kehitysvaikutusten ja arvoketjujen näkökulmasta.

Tällä hetkellä EU:n ja Afrikan kaikkein köyhimpien maiden väliset tullietuusjärjestelyt eivät tue Afrikan maiden tarjontaketjujen syntymistä eivätkä siten talouskasvua. Alkuperäsäännökset, jotka määräävät, milloin sopimusmaan tuote on siellä tuotettu ja siis tullivapaasti myytävissä, ovat tiukat. Esimerkiksi toisessa sopimusmaassa valmistettuja komponentteja voi käyttää hyvin vähän. Yhdysvaltojen käyttämä tullietuusaloite (AGOA) Saharan eteläpuolisen Afrikan LDC-maiden kanssa on liberaalimpi kuin EU:n vastaava ”Kaikkea paitsi aseita” E(verything) B(ut) A(rms) -järjestely. AGOA sallii osittaisen kumulaation, jolloin tuotetta katsotaan kaikkien AGOA-maiden yhteisenä tuotteena tiettyyn rajaan asti. EBA ei salli kumulaatiota. Tämän vuoksi AGOAn kehitysvaikutukset ovat olleet EBAa suuremmat. Aasia on osoittanut alueellisten tarjontaketjujen merkityksen köyhyyden vähentämisessä.

Globaali taloudellinen oikeudenmukaisuus ja köyhyyden vähentyminen edellyttää siis kehitysmaiden oman yritystoiminnan kehittämistä, kehitysmaa­ liiketoiminnan edistämistä, arvoketjujen ymmärrystä ja kehitysvaikutuksia korostavaa kauppapolitiikkaa – kunnollinen EPA-sopimus, yhdessä Afrikan maiden keskinäisen kauppapolitiikan uudistamisen kanssa, voisi olla yksi tärkeistä uudistuksista. ›‹

kolumni

Suorat ulkomaiset investoinnit Afrikkaan (55,2 mrd.

USD) ylittivät sinne suunnatun virallisen kehitysavun 2014. Afrikan johtajat sanovat: ”We want trade – not aid!” He uskovat liiketoimintasuhteiden tuottavan tasavertaisempaa kumppanuutta kuin kehitysapu.

Meidän kehityspoliittinen retoriikkamme on asettanut vastakkain kehitysmaaliiketoiminnan edistämisen ja muiden toimijoiden roolin. Kehitysmaan yksityinen sektori ja sen paikallinen palvelu- ja tuotantotoiminta sekä vastuullinen kansainvälinen vuorovaikutus voivat kuitenkin kehittää kestävimmin paikallisia työpaikkoja ja taloutta. Jos kehitysmaaliiketoiminta samalla edistää suomalaisten yritysten tärkeää kansainvälistymistä, on se yhteinen etu globaalitaloudessa.

Keskitulon maissa on suuri kehitysmaaliiketoiminnan potentiaali erityisesti pk-yritysten kannalta. Näissä maissa myös elää vielä köyhien ihmisten määrällinen enemmistö. Siksi on tärkeää kohdistaa kehitysvaikutuksia tavoittelevaa liiketoimintaa nimenomaan keskitulon maihin. Humanitääristä apua, katastrofiapua ja muun muassa rauhan edistämistä on perusteltua kohdentaa köyhimpiin, erityisesti hauraisiin valtioihin, joiden kanssa liiketoiminta ei ole realistisimpia investointeja yritysten kannalta.

Kehitysmaaliiketoiminnan edistämisessä on toimenpiteitä, joita kehitysmaat voivat tehdä itse. Näitä ovat SADC ”Industrialization Strategy and Roadmap” ja muut Inclusive Growth -tavoitteet. Rakenteelliset muutokset ovat mahdollisia vain teollistuneiden maiden ja niiden yritysten kanssa yhteistyössä. Taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen kenties eniten vaikuttava rakenteellinen kysymys voi löytyä arvoketjuista.

Esimerkiksi kaivosteollisuuden toiminta ei nykyisellään lisää kehitysmaissa muodostuvaa arvonlisäystä oikeuden­mukaisesti.

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

37

Ajassa MCI

TIMO SOINI:

Kauppapolitiikka @kauppapol

#Edustustoraportoi: suomalaisyritysten tulisi huomioida Etiopian kasvava talous ja kauppamahdollisuudet. #Afrikka

Vaikeuksia ja osavoittoja Venäjällä

Suomalaisesta ilmasta vientituote

Koillisväylän aukeaminen on Suomelle iso mahdollisuus.

ITIIKKA KAUPPAPOL TALOUD ELLISTEN

ULKOSU HTEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

| @kauppapol

nro 3 | 2015

ARKTINEN AUKEAA Lenita Toivakka @toivakka

Lähes 20 vuoden neuvottelut päätökseen – ­ Kazakstanista WTO:n jäsen. Erinomaista työtä Vesa Himanen! ›› Vuonojen varrella

Suomen Yrittäjät @suomenyrittäjät

Turistit tuovat Suomeen jo 44 miljardia: Nyt haetaan paljon lisää #yrittäjäsanomat

Finpro @FinproRy

Modern Skyn Helsingin festivaali lisää myös suomalaisten artistien näkyvyyttä Aasiassa #Luovimo

48 vuotta sitten

Jääkaappeja Neuvostoliittoon Kauppapoliittisia tiedoituksia -julkaisu kertoi numerossa 3/67 Suomen vieneen Neuvostoliittoon yli 40 000 jääkaappia.

Metallisten kestokulutushyödykkeiden kerrottiin edustavan tyypillisiä metalliteollisuuden sarjatuotantoartikkeleita, joiden kotimainen tuotanto oli laajentunut vuosikymmenessä merkittäviin mittasuhteisiin.

Suurimmat tuoteryhmät olivat jääkaapit, sähkö- ja kaasuliedet sekä TV-vastaanottimet – saunankiukaita unohtamatta. Kunkin ryhmän vuosittainen tuotantomäärä liikkui 100 000 paikkeilla. Vuonna 1967 Neuvostoliittoon kuljetettiin kauppasopimuksen mukaisesti 9 200 jääkaappia.

Kestokulutushyödykkeiden osuus metalliteollisuuden kokonaisviennistä oli vuonna 1961 vajaa yksi prosentti. Julkaisu­vuonna osuus lähenteli jo kolmea prosenttia, viennin arvon kohotessa yli 20 miljoonaan markkaan. ›‹

38

Kauppapolitiikka nro 3|2015

›› Talouskasvua

vapaakaupasta

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen älykello!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Apple Watch -älykello.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse tunnus KP. 3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Seuraava lehti ilmestyy 3.12.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Kevään 2015 palkinnon voiti Lakimiesuutisten lukija Liisa Litzen-Linna Haapavedeltä.

Tietä tasoittamassa Twinning tarjoaa tilaisuuden Suomen ja vientimaan suhteiden kehittämiseen edistäen samalla taloudellista vakautta ja luoden mahdollisuuksia yrityksille. Eija-Leena Linkolan mukaan ensin pitääkin viedä ympäristönormit, jotta voidaan myydä jätehuolto perään. TEKSTI OSSI SEPPÄLÄ KUVA SUSA JUNNOLA Termi twinning on monelle vieras. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Twinning on EU-komission rahoittamaa hankemuotoista yhteistyötä, jolla EU:n jäsenmaat siirtävät julkis­ hallinnon osaamista EU-jäsenyyttä tavoitteleville maille. Jäsenmaiden virka­miehet tietävät parhaiten, miten hallinto tulee jäsentää ja ovat siksi loistavia mentoreita.

Toiminnassa syntyy tiivis suhde yhteistyömaihin ja vaikka hanke loppuukin, jatkuu yhteistyö usein muussa muodossa. Hankkeet kestävät yhdestä kolmeen vuotta ja niiden koko vaihtelee 1–3 miljoonan euron välillä.

Mitä ovat Twinning-toiminnan hyödyt yksityiselle yritykselle?

Tapaan sanoa, että ensin pitää viedä ympäristönormit, jotta voidaan myydä jätehuolto perään. Toiminnalla luodaan lainsäädännölliset ja järjestelmälliset puitteet, joilla luodaan hyvä liiketoimintaympäristö. Ennen kuin normit ja standardit on määritelty, on yritystoimintaa vaikea toteuttaa.

Twinning takaa toimivat suhteet paikallisiin viranomaisiin, jotka yksityisellä puolella näkyvät etenkin hyvinä tietolähteinä ja yhteyksinä. Twinning on paitsi asiantuntijuuden vientiä, myös kaupallisen yhteistyön pohjustamista.

On hienoa, että voidaan etabloitua muullakin tapaa kuin käymällä harvoissa liiketapaamisissa. Yhteistyön tulisi olla muutenkin tiiviimpää julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Miten hallinnon osaamista tuotteistetaan?

Tapauskohtaisesti. Kerätään osaajien joukko virastosta, laitetaan paket-

tiin ja tehdään tarjous. Teemme jatkuvaa vientityötä viemällä maailmalle suomalaista osaamista.

Jäsenmaiden kilpailu tarjouksista on kuitenkin suuri ja vahvuudet on osattava markkinoida oikein. Tarjoukset ovat kysyntälähtöisiä, eikä julkishallinnolle ole tyypillistä mennä kehumaan ja myymään itseään. Yksityinen puoli voisikin tarjota näkökulmia tähän.

Asiantuntijuuden myymisen esimerkkinä on Ilmatieteen laitos, joka on osannut tuotteistaa ilmanlaadun mittaamisen järkeväksi liiketoiminnaksi. Kun standardit on luotu ja opetus tehty, tarvitaan myös välineistö.

Nykyään kehittämishanketta ei voi tehdä ilman, että siihen samalla liittyisi jonkinlainen tietojärjestelmä.

Millainen on Suomen asema kentällä?

Meidät rankataan parhaiten toimivaksi julkishallinnoksi, jonka järjestelmillä on loistava maine kansainvälisesti. Miksi e m m e mu u t t a i s i t ä t ä euroiksi? Meillä on valtava potentiaali ja toimiva myyntiargumentti. Hankkeidemme läpimenoprosentti on jäsenmaiden korkeimpia, sillä maine on niin hyvä.

Keihäänkärkihankkeita tulisi ottaa esiin ja myydä yhdessä Team Finland -konse ptin kanssa. Järkevintä olisi laittaa koko osaaminen samaan pakettiin. ›‹

EIJA-LEENA LINKOLA Äskettäin eläkkeelle jäänyt ulkoministeriön Twinning-tiimin vetäjä

nro 3|2015 Kauppapolitiikka

39

KOSKA MAAILMA EI OLE VALMIS. Tilaa itsellesi tai yrityksellesi maksuton Kehitys-Utvekckling: kun toimit nopeasti, saat syyskuun lopussa ilmestyvän numeron 3/2015 kotiin kannettuna.

Kehitys ilmo

Aiheina ovat muun muassa: • Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund sai roimasti uutta pääomaa – mihin se sijoitetaan?

• Aalto-yliopiston professori patistaa suomalaisyrityksiä innovoimaan tuotteina köyhimpien maiden markkinoille.

• Ugandalainen mopotaksifirma teki uberit: kännykkäsovelluksen tilataan turvallisia kaupunkikyytejä.

Lehden tilaus onnistuu kätevimmin verkosta: http://kehityslehti.fi/tilaa-lehti/

Ulkoministeriön julkaisema maksuton Kehitys-Utvekckling-aikauslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.