Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2019

Työterveyslaitoksen TOIMINTAKERTOMUS

2019

Työterveyslaitoksen johtokunta 2.4.2020 Työterveyslaitos Helsinki 2020

1

Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Sisällys Pääjohtajan yhteenveto vuodesta 2019 ................................................................................................................... 3 1 Työterveyslaitoksen toimintaympäristö 2019 ..................................................................................................... 4 2 Vastuullinen Työterveyslaitos.................................................................................................................................... 5 3 Työterveyslaitos jatkoi vaikuttavaa työtä ............................................................................................................. 7 4 Ratkaisuja tutkitun tiedon avulla ............................................................................................................................. 8 5 Palvelut suomalaista työelämää tukemassa ...................................................................................................... 10 6 Työterveyslaitos yhteiskunnallisena vaikuttajana ............................................................................................ 11 6.1 Työterveyslaitos uutismedioissa................................................................................................................... 11 6.2 Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ....................................................................................................... 13 6.3 Omat verkkopalvelut ........................................................................................................................................ 14 6.4 Työterveyspäivät................................................................................................................................................. 15 6.5 Nollis-seminaari .................................................................................................................................................. 16 6.6 Asiantuntijana vaikuttaminen........................................................................................................................ 16 7 Johtaminen ja henkilöstö tulosten takana ......................................................................................................... 16 8 Tutkimus- ja palvelutoiminta vuonna 2019 ....................................................................................................... 19 9 Tulossopimustavoitteiden saavuttaminen ......................................................................................................... 23 10 Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi ............................................................................................................................. 35 11 Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma .................................................................. 36 12 Yhteenvetotiedot havaituista väärinkäytöksistä ............................................................................................ 36 13 Allekirjoitukset ............................................................................................................................................................ 37

2 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Pääjohtajan yhteenveto vuodesta 2019 Haluan lämpimästi kiittää koko Työterveyslaitoksen henkilökuntaa sekä kaikkia yhteistyökumppaneita vuodesta 2019. Vuonna 2019 Työterveyslaitos saavutti hyvin sille asetetut sisällölliset avaintavoitteet, vaikka kokonaistilannekuvaa sekoittivat epäjatkuvuuskohdat maan hallitustyöskentelyssä. Tämä näkyi erityisesti sosiaali-, terveys- sekä maakuntareformiin liittyneissä projekteissa.

Uuden hallitusohjelman rakentamisessa roolimme oli vahva. Nyt voimassa olevaan hallitusohjelmaan sisältyykin useita meidän asiantuntijatyömme ja yhteiskunnallisen vaikuttamisemme kannalta kriittisiä toimenpidekokonaisuuksia, joiden toteutuksessa olemme aktiivisesti mukana.

Taloudellisesti vuosi 2019 oli haastava. Ongelmia aiheutti etenkin tutkimustuottojen lasku, minkä johdosta jouduimme käymään läpi kustannuksia suitsevat yhteistoimintaneuvottelut. Samalla myös yksinkertaistimme organisaatiorakennettamme siten, että keskitimme kaiken tutkimus- ja palveluliiketoiminnan yhden organisatorisen sateenvarjon alle. Uskon, että uuden rakenteen ja yhtenäisen johtoryhmän kautta olemme hyvissä asemissa tulevia haasteita silmällä pitäen. Vaikka henkilöstötyytyväisyysmittauksiemme tulokset laskivat jonkin verran muutosten keskellä, oletamme tilanteen kääntyvän nousuun vuonna 2020, vaikka alkuvuonna 2020 puhjennut COVID19-epidemia heittääkin suuren varjon koko vuoden 2020 ylle sekä henkilöstön että Työterveyslaitoksen tuottojen osalta.

Työterveyslaitoksen liiketoimintojen osalta vuosi 2019 oli hyvä. Panostimme sekä prosessien kehittämiseen että asiakaskeskeisyyteen. Uutena avauksena investoimme suunnitelman mukaisesti verkko-oppimistuotteiden markkinoille tuomiseen. Merkittävänä muutoksena möimme henkilönsuojainten testaus- ja sertifiointipalvelut SGS:lle.

Tervehdin ilolla Työterveyslaitoksen selvästi parantunutta asemaa yhteiskunnallisena mediavaikuttajana. Osallistuimme vahvasti työelämäkeskusteluun sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Hienona saavutuksena yli tuplasimme potentiaalisen vaikuttavuutemme mediassa. Arvostan tätä paljon, koska tuloksessa yhdistyy kaikkien yhteinen panos sekä tutkimuksessamme, asiantuntijatyössämme että liiketoiminnoissamme.

Hyvinvointia työstä!

Antti Koivula pääjohtaja 3 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

1 Työterveyslaitoksen toimintaympäristö 2019 Vuosi 2019 oli Suomen sisäpolitiikassa tapahtumarikas. Keväällä järjestettiin eduskuntavaalit, joissa suurimman edustuksen keräsivät Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, Perussuomalaiset ja Kansallinen kokoomus, ja suurin voittaja oli Vihreä liitto. Antti Rinteen johtaman, 6.6.2019 toimintansa aloittaneen hallituksen muodostivat Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, Suomen Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue. Työterveyslaitos oli mukana vaikuttamassa hallitusohjelmaan, ja siihen sisältyy useita toimenpiteitä, joiden toteuttamisessa olemme mukana. Hallituksen ikä jäi lyhyehköksi, sillä jo joulukuun alussa hallitus jätti eronpyyntönsä ja jatkoi toimitusministeriönä.

Hallituksen kokoonpano tai ohjelma ei merkittävästi muuttunut, kun pääministerinä aloitti Sanna Marin 10.12.2019.

Suomen talous jatkoi vuonna 2019 kasvuaan maltillisesti. Bruttokansantuote kasvoi kaikilla vuosineljänneksillä. Tilastokeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Suomen työllisyysaste kasvoi vuonna 2019. Vuoden 2019 lopussa työllisiä oli maassa 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisyysaste oli vuoden lopussa 73,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 72,1 %. Myös työttömyysaste nousi vuoden takaisesta ollen joulukuussa 6,0 %, kun se oli vuotta aiemmin 5,1 %. Koko vuoden keskiarvona tarkasteltuna työttömyysaste oli kuitenkin vuonna 2019 matalampi kuin vuonna 2018. Työttömiä oli vuonna 2019 keskimäärin 184 000, mikä oli 18 000 vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeinta työttömyys on 15–24-vuotiaiden ikäluokassa (17,2 %). Tämä ikäluokka oli myös ainoa, jossa työttömyys lievästi nousi vuotta edeltävästä tilanteesta (17 % vuonna 2018).

Vuosi 2019 oli Työterveyslaitokselle taloudellisesti haastava. Erityisesti tutkimustuottojen väheneminen näkyi koko laitoksen taloudellisessa tilanteessa. Tilastokeskuksen vuotta 2019 koskevan ennakkotiedon mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat Suomessa tasaisessa, maltillisessa kasvussa. Kuviosta 1 kuitenkin nähdään, että menojen kasvu on viime vuosina keskittynyt lähinnä yrityksiin. Korkeakouluissa ja julkisella sektorilla tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat pysyneet suunnilleen entisellä tasollaan.

Kuvio 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain 2011–2019 Suomessa, Lähde: Tilastokeskus.

4 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

2 Vastuullinen Työterveyslaitos Työterveyslaitokselle vastuullisuus merkitsee konkreettisia valintoja ja tekoja kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön näkökulmasta.

Työterveyslaitos on määritellyt kestävän kehityksen päämäärikseen yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, vaikuttavien ihmisten yhteiskunnan sekä työn tekemisen ja luomisen kestävästi. Toimimme suomalaisessa yhteiskunnassa sen eteen, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus osallistua työelämään omalla työkyvyllään. Edistämme työkykyä ja luomme edellytyksiä pitkille työurille. Tähtäämme siihen, että suomalaiset työyhteisöt ovat toimivia ja tukevat työhyvinvointia. Raportoimme kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tilannekuvan vuosittain näin toimintakertomuksen yhteydessä.

Toimintamme perustuu tutkimukseen ja edistämme tieteen avoimuutta ja oikean tiedon välittämistä päätöksenteon ja kansalaisten ja suomalaisten työpaikkojen toiminnan pohjak.

Avoimen tieteen edistämisestä yksi konkreettinen esimerkki on Työelämätietoverkkopalvelumme. Palvelumme ovat luotettavasti, ammattimaisesti ja viimeisimpiin tutkimustuloksiin nojautuen toteutettuja. Lisäksi esimerkiksi työympäristölaboratorio- ja työhygienian palvelumme ovat täysin Suomessa tuotettuja, mistä osoituksena niille on myönnetty Suomalaisen Työn liiton Avainlippu -merkki.

Kuvio 2. Palveluillemme on myönnetty Suomalaisen Työn liiton Avainlippu -tunnus.

Edistämme omassa toiminnassamme aktiivisesti kestäviä toimintatapoja. Arvomme määrittelevät osaltaan yhteistä kulttuuria, johon kuuluu kiinteästi esimerkiksi vastuullinen johtaminen sekä panostuksemme tietoturvaan ja tietosuojaan (kuvio 3).

VAIKUTTAVUUS. Toimintamme tulokset näkyvät työpaikoilla hyvinvoinnin lisääntymisenä sekä suomalaisessa yhteiskunnassa työurien pidentymisenä.

LUOTETTAVUUS. Ratkaisumme perustuvat tutkittuun tietoon ja luotettaviin, toimiviin menetelmiin. Toimimme riippumattomasti ja puolueettomasti.

TIIMI. Tavoitteemme on voittaa yhdessä hyödyntämällä monipuolista osaamistamme kokonaisvaltaisesti. Kehitämme osaamistamme jatkuvasti ja luotamme toisiimme. Haluamme toimia esimerkillisenä työnantajana, ja siksi sovellamme omassa toiminnassamme samoja periaatteita, joita suosittelemme muille. Edistämme yhteiskunnan kestävää kehitystä omassa toiminnassamme.

Kuvio 3. Työterveyslaitoksen arvot.

5 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Kohtelemme kaikkia sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiämme tasapuolisesti ja edellytämme tätä myös henkilökunnaltamme työtehtävissään. Panostamme hyvään ja vastuulliseen johtamiseen, joka edistää sekä organisaation tuloksellisuutta että työhyvinvointia. Noudatamme neutraalia henkilöstöpolitiikkaa, jossa eri kansalaisuuksien, rotujen, sukupuolien, sukupolvien sekä seksuaalista tai uskonnollista suuntautumista edustavien kuin erillistyöllistettävien kohtelu on tasapuolista niin työtehtävien, kouluttautumisen kuin palkkauksen suhteen.

Henkilökunnallemme tarjoamme toimivat ja turvalliset työympäristöt, terveyttä ja hyvinvointia tukevat palvelut sekä mahdollisuuden kehittyä työssään. Haluamme mahdollisimman monipuolisesti tukea henkilökunnan hyvää vointia, joten heidän käytössään ovat monipuoliset henkilöstöedut. Työntekijöillämme on esimerkiksi mahdollisuus käyttää tunti viikossa työaikaa liikuntaan, tarjolla on taloudellista tukea vapaa-ajan liikuntaan ja kulttuuriharrastuksiin sekä kaikilla on käytössään kattavat ja monipuoliset työterveyspalvelut. Kannustamme henkilöstöämme työmatkaliikuntaan mm. tarjoamalla henkilökunnan käyttöön sosiaalitiloja vaatteiden vaihtoa varten ja mahdollisuuksia pyörien turvalliseen säilytykseen työpäivän aikana.

Seuraamme henkilöstömme hyvinvointia ja johtamisen onnistumista vuosittain VMBaro-kyselyllä.

Käytämme TYÖTIE - varhaisen välittämisen mallia, joka on toimintatapamme kestävän työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi.

Työterveyslaitoksen työntekijöillä on laajat mahdollisuudet tehdä etätyötä. Suomessa tehdään päivittäin yli kaksi miljoonaa edestakaista työmatkaa, joista vuonna 2015 noin 75 % kuljettiin henkilöautolla. Keskimääräinen työmatkan pituus on 13 kilometriä, johon aikaa kuluu noin puoli tuntia. Työmatkat aiheuttavat ruuhkahuippuja erityisesti aamuisin ja iltapäivisin ja kasvattavat näin työmatkoihin käytettyä aikaa entisestään. Työmatkat aiheuttavat merkittävää ympäristökuormitusta. Työntekijän näkökulmasta etätyön etuja ovat esimerkiksi työajan joustavuus ja rytmittäminen omien tarpeiden mukaan, lisääntynyt työrauha ja keskittyminen, työtyytyväisyyden ja -tehon paraneminen, ajan ja rahan säästöt työmatkoissa, työn ja perheelämän joustavampi yhteensovittaminen, laajemmat mahdollisuudet valita asuinpaikka muilla perusteilla kuin työn sijaintipaikan perusteella, vajaakuntoisten paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään ja työnteon mahdollisuus poikkeustilanteissa (liikenne-este, huono keli).

Työnantajalle etätyö tarkoittaa työtehon ja työn tuottavuuden paranemista, pidempiä työuria, toimitilakustannussäästöjä, työpaikan houkuttelevuuden kasvamista, ympäristövastuullisuuden paranemista ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen helpottumista. Etätyöoikeudet ovat myös osoitus laitoksen henkilöstöjohtamisessaan noudattamasta avoimuuden ja luottamuksen periaatteesta, ja osaltaan osoitus sosiaalisesta vastuusta. Myös etäkokousten järjestämistä tuetaan mm. panostamalla monipuolisesti digitaalisiin järjestelmiin, ja niihin kannustetaan turhan matkustamisen välttämiseksi. Tutkimukseen perustuvien koulutustuotteidemme painopisteen vieminen verkkovalmennuksien ja webinaarien suuntaan vähentää niin ikään matkustamista ja aika- ja paikkariippuvaisuutta.

Asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kohtaamisessa toimimme laatujärjestelmän ohjeiden mukaisesti. Asiakaspalaute käsitellään yksiköissä ja johtoryhmässä. Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden valinnassa arvioimme ja huomioimme heidän toimintansa eettisen läpinäkyvyyden ja kestävyyden. Laitoksella on alihankinta- ja hankintaohjeistus, joissa toimintatavat on määritetty. Työterveyslaitoksen sijoitusstrategiassa painotetaan vastuullisia sijoituksia. Taloudellisesta ja ekologisesta vastuullisuudestamme yksi osoitus on tilatehokkuuden parantaminen ja tilojen monimuotoisten käyttötapojen kehittäminen yhteistyössä henkilöstön 6 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

kanssa eri toimipisteissämme. Panostamme kierrätykseen, ja esimerkiksi vanhoja laitteitamme kierrätämme eteenpäin oppilaitoksille. Tilankäytön tehostuessa ylimääräiseksi jääneet kalusteet niin ikään kierrätämme eteenpäin. Käytämme myös mahdollisuuksien mukaan pestäviä ja näin ollen uudelleenkäytettäviä välineitä. Kehitämme tilojemme energiatehokkuutta esimerkiksi käyttämällä energiaa säästävää valaistusta sekä sammuttamalla valot ja laitteet öiden ja viikonloppujen ajaksi.

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan paperittomaan toimistoon esimerkiksi sähköisten prosessien ja sähköisen arkistoinnin avulla sekä muistuttamalla henkilökuntaa harkitsemaan tulostamisen tarpeellisuutta ja suosimaan kaksipuolista tulostamista. Syntyvän paperijätteen kierrätämme.

Jätehuoltoon olemme kiinnittäneet muutenkin erityistä huomiota, sillä tutkimus- ja laboratoriotoiminnassamme syntyy myös riskijätettä. Nämä keräämme erikseen hävitettäväksi, lajittelemme kemikaalijäämät ja neutraloimme pesuliuoksen ennen viemäriin laskemista.

Lajittelemme toimipisteissämme syntyvän bio-, puu-, SER- ja energiajätteen, lasin, pahvin, tietosuoja-aineiston, laboratoriolasit, loisteputket, lääkkeet, kemikaalit, biologisen jätteen, kaasun, patterit ja sekajätteen.

3 Työterveyslaitos jatkoi vaikuttavaa työtä Vuonna 2019 jatkoimme työelämän kehittämistyötä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin suuntautuneena, läpinäkyvänä ja yhtenäisenä tiiminä. Haluamme olla vaikuttava keskustelunavaaja työkyvyn, työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin saralla.

Vuodelle 2019 asettamamme viisi keskeistä painopistettä olivat: •Sosiaaliturvauudistuksen käynnistäminen työkykyä korostamalla.

•Sosiaali- ja terveys- ja maakunta -reformin tukeminen.

•Digi-murrokseen vastaaminen.

•Kolmikannan toiminnan tukeminen puolueettomana tutkijana ja asiantuntijana.

•Työterveyslaitoksen tutkimuksen kehittäminen Taulukossa 1 ovat kuvattuina Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet vuosina 2015–2019.

7 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Suoritelajit

2015

2016

2017

2018

2019

2019

Tieteelliset jul-

325

237*

216

190

200

184

Yleistajuiset

226

142*

101

48

200

50

Verkkosivuilla

145 833

175 000

248 360

284 000

280 000

352 350

(2,1 milj.

(2,98 milj.

(3,4 milj.

(4,3 milj.

vuodessa)

vuodessa)

vuodessa)

vuodessa)

Työhygieeniset

Työhygieeniset

Työhygieeniset

Työhygieeniset

Työhygieeniset

selvitykset:

selvitykset:

selvitykset: 400

selvitykset: 393

370**

350**

Laboratorioana

Laboratorioana

Laboratorio-

Laboratorio-

lyysit: 60 000

lyysit: 50 000

analyysit:

analyysit: 64

selvitykset: 330 Laboratorioanalyysit: 54 904

64 680**

141**

Helsingin toimipiste: 1191 Yhteistyössä yliopistosairaaloiden kanssa: 816 kpl.

1800

Helsingin toimipiste:

26 000

35 000

kaisut

julkaisut

kävijöiden

toteuma

lukumäärä/kk

Työhygieeniset selvitykset ja

61 700

laboratorio-

analyysit (kpl)

toteuma

toteuma

Ammattitauti-

Helsingin

Helsingin

Helsingin

viointitutki-

toimipiste:

toimipiste: 1

toimipiste:

1223

024

1263**

Yhteisyössä

Yhteistyössä

Yhteistyössä

yliopisto-

yliopisto-

yliopisto-

sairaaloiden

sairaaloiden

sairaaloiden

kanssa: 680

kanssa: 721

kanssa: 944**

28 123

24 400

27 227

ja työkyvyn armukset (kpl)

Koulutettavapäivät

toteuma

tavoite

toteuma

1210 Yhteistyössä yliopistosairaal oiden kanssa: 660

29091

* järjestelmä- ja laskentatapamuutos kansalliseen Virta-palveluun siirtymisen johdosta. ** laskentatavan tarkennus.

Taulukko 1. Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet.

4 Ratkaisuja tutkitun tiedon avulla Työterveyslaitoksella oli vuonna 2019 käynnissä noin sata tutkimus- ja kehittämisprojektia.

Kuviossa 5 on esimerkkejä projekteissa saavutetuista tuloksista. Laitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminta sai ulkopuolista tutkimusrahoitusta 7,2 milj. euroa vuonna 2019 jääden 2 milj. euroa budjetoidusta. Euromääräisesti suurimmat tutkimusrahoittajat olivat vuonna 2019 Työsuojelurahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Sosiaali- ja terveysministeriö (taulukko 2).

8 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Kuvio 4. Tutkimushankkeiden verkkouutisia vuonna 2019.

Rahoittaja Työsuojelurahasto Suomen Akatemia Euroopan sosiaalirahasto Sosiaali- ja terveysministeriö TEKES/Business Finland Euroopan Unioni Kansaneläkelaitos Muu ulkoinen Horizon Muu julkinen Yhteensä

2015

2016

2017

2018

2019 Yhteensä

2 249

1 706

1 430

1 643

1 679

8 707

881

2 020

2 430

1 655

944

7 930

612

1 576

1 979

1 717

1 273

7 157

2 083

46

587

1 044

1 025

4 785

1 342 930 731 178 77 197 11 170

993 466 146 379 143 300 8 194

615 376 221 407 310 279 8 982

368 24 176 403 537 373 8 289

53 18 455 275 570 272 7 200

3 370 1 815 1 728 1 642 1 637 1 421 43 835

Taulukko 2. Työterveyslaitoksen kymmenen suurinta T&K -rahoittajaa vv. 2015–2019 (tuhansia euroja).

Tutkimustuottojen lasku aiheutti haasteita. Eniten vuodesta 2018 vuoteen 2019 väheni Työterveyslaitoksen Suomen Akatemialta saama rahoitus (taulukko 2).

Kävimme kevään 2019 aikana laajaa debattia laitoksessa, kuinka uudistaa tutkimustoimintaamme ja varmistaa kykymme kilpailla tutkimusrahoituksesta tulevaisuudessa. Toteutimme tutkimusstrategiatyötä ja panostimme erityisesti strategiaviestinnän kehittämiseen.

9 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Sanoitimme tahtotilamme: • Olemme työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin huippuasiantuntija. Tuomme tutkimukseen perustuvan näkemyksemme rohkeasti esiin.

• Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jolla tuemme suomalaisen työelämän terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ennakoimme työelämän muutoksia.

Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteet päivitettiin kuvion 5 mukaisesti.

Kuvio 5. Työterveyslaitoksen toiminnan painopisteet.

Työterveyslaitos on myös käynnistänyt uudenlaisen sisäisen tutkimus- ja kehittämisprojektien rahoitushakemusten sparrauspalvelun, jonka alustavat tulokset ovat lupaavia.

5 Palvelut suomalaista työelämää tukemassa Työterveyslaitoksen palveluliiketoiminnan strategiaa ja toiminnan painopisteitä kirkastettiin vuonna 2019 (kuvio 6). Tahtotilaksemme tunnistimme: •

•

Tutkittuun tietoon ja luotettaviin, tarkoituksenmukaisiin menetelmiin perustuvan palvelumme tulokset näkyvät työelämässä terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymisenä sekä työn sujuvuuden parantumisena.

Hyödynnämme monitieteistä osaamistamme ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa hyvän työelämän kehittämiseksi Suomessa ja maailmalla.

Vuonna 2019 liiketoimintamme tulos oli selkeästi positiivinen, mutta tulosta rasitti edelleen vahva panostus tuotekehitykseen etenkin verkkokoulutuksissa sekä sähköisten järjestelmien kehitykseen laboratoriotoiminnoissa. Positiivisesta tuloksesta huolimatta jäimme kuitenkin palveluliiketoimintamme operatiivisesta tuottotavoitteesta merkittävästi. Yhtenä keskeisenä syynä tähän oli aiempina vuosina liikevaihtoaan kasvattaneen henkilönsuojainten testaus- ja sertifiointipalveluiden myynti SGS:lle syksyllä 2019.

10 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Kuvio 6. Työterveyslaitoksen palveluliiketoiminnan painopisteet.

6 Työterveyslaitos yhteiskunnallisena vaikuttajana Vuoden 2019 alussa Työterveyslaitos lähti kokeilemaan uusia tapoja ja keinoja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokosimme Työterveyslaitoksen yhteiskunnassa olennaisiksi näkemistä aiheista ja teemoista vuoden mittaan useita media- ja sidosryhmätilaisuuksia, joihin kutsuimme kuulemaan ja keskustelemaan paitsi mediaa myös keskeisiä työmarkkinatoimijoiden edustajia. Nostimme esiin mm. osatyökykyisten asiaa ja mielenterveyteen liittyviä teemoja.

Herättelimme näistä aiheista keskustelua monikanavaisesti hyödyntäen mm. sosiaalisen median kanavia, blogia ja Työpiste-verkkolehteä. Viestinnän tehokkuutta nostimme digitaalisen markkinoinnin keinoin. Loppuvuodesta talon keskeisten asiantuntijoiden näkyvyyttä julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa tuettiin Asiantuntijasta ajatusjohtajaksi koulutuksella.

6.1 Työterveyslaitos uutismedioissa Työelämään liittyvät aiheet näkyivät julkisessa keskustelussa ja mediassa tiheään. Työterveyslaitos mainittiin vuonna 2019 digitaalisissa verkkomedioissa kaikkiaan 2052 kertaa. Suosituimmat Työterveyslaitoksen esiin nostamat aiheet liittyivät työuupumuksen tunnistamiseen, mielenterveysongelmien aiheuttamien työkyvyttömyyshaasteiden torjumiseen, uuteen työaikalakiin ja osatyökykyisten työllistymisen tukeen. Verrattuna vuoteen 2018 potentiaalinen tavoittavuutemme mediassa nousi merkittävästi (kuvio 7).

11 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Kuvio 7. Potentiaalinen tavoittavuus digitaalisissa medioissa julkaistuilla artikkeleilla, joissa mainittiin Työterveyslaitos vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018.

Asiantuntijamme esiintyivät vuoden mittaan lukuisia kertoja näkyvästi valtakunnan päämedioiden haastatteluissa. Joukossa oli niin TV-, radio-, lehti- kuin verkkolehtihaastatteluita. Myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa huomioitiin esiin nostamiamme aiheita, mikä viestii siitä, että tarjoamamme keskusteluaiheet ovat yhteiskunnallisesti hyvin kiinnostavia. Eniten aiheemme kiinnostivat Yleisradiota (kuvio 8. TOP mediaosumien lähteet vuonna 2019).

Kuvio 8. TOP mediaosumien lähteet vuonna 2019.

12 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Kuvio 9. Esiin nostamamme aiheet näkyivät ja kuuluivat mediassa.

6.2 Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa Hyödynsimme sosiaalisen median kanaviamme aktiivisesti viestintään. Seuraajamäärämme ovat kasvaneet tasaisesti: Twitter-tileillämme seuraajamäärät ovat kasvaneet viime vuodesta +14 %, Facebookissa +10 %, Instagramissa +47 % ja LinkedInissä +53 %. Sisältömme kannustavat vuorovaikutukseen (tykkäykset, kommentoinnit, retweetit, jaot) – Twitterissä sitoutuneisuusaste (miten monta kertaa käyttäjät reagoivat profiiliimme tai julkaisuihimme verrattuna näyttökertoihin) oli 1,5 %, kun vertailuluku on 0,05 %. Vuoden 2019 erityisenä teemana oli asiantuntijoiden tukeminen ja kannustaminen sosiaalisen median hyödyntämiseen.

13 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

6.3 Omat verkkopalvelut Onnistuimme kasvattamaan verkkopalvelujemme kiinnostavuutta vuonna 2019 selvästi. Sivun katseluita verkkopalveluumme kertyi vuonna 2019 kaikkiaan 4 288 207, eli noin 352 000 katselua kuukaudessa.

Suosituimmat verkkosisältömme liittyivät stressiin, työuupumukseen, sairauspoissaoloihin, työpaikkakiusaamiseen, resilienssiin, uneen ja palautumiseen. Työpiste-verkkolehtemme 10 suosituinta artikkelia olivat seuraavat: 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Kuusi myyttiä työuupumuksesta – ”Ei työ uuvuta, vaan yksityiselämän kriisit” Tällaiseen työyhteisöön on mukava tulla aamulla – kymmenen tunnusmerkkiä Viisi haitallista nukkumistottumusta – ”Nyt on pakko saada unen päästä kiinni!”

Sosiaalisia taitoja tarvitaan työpaikalla, mutta suupaltti ei välttämättä ole sosiaalinen Palautuminen on koko työyhteisön asia – tehokas työpäivä sisältää taukoja Esimies, huolestuttaako työntekijän vointi tai jaksaminen? Näin otat asian puheeksi Psykologinen turvallisuus kannustaa ideoiden jakamiseen Työuupumus on energiakriisi, jossa työntekijän akku on tyhjentynyt Viisi vinkkiä parempaan ajanhallintaan työssä Näin tuunaat työtäsi ja löydät siihen uutta innostusta

Uutena verkkopalveluna lanseerasimme Työelämätieto-palvelun, joka kokoaa tilannekuvaa suomalaisesta työelämästä hyödyntämällä Työterveyslaitoksen ja sen sidosryhmien aineistoja.

Työelämätieto-palvelulla on ollut n. 1000 käyttäjää kuukaudessa olemassaolonsa kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana. Vuoden 2019 aikana palvelussa julkaistiin yhteensä 15 sisältökokonaisuutta.

Kuvio 10. Työelämätieto-verkkopalvelu kokoaa työelämädataa eri lähteistä ja tarjoaa sen avoimesti käyttöön.

Palvelu on vapaasti käytettävissä osoitteessa www.tyoelamatieto.fi.

14 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

6.4 Työterveyspäivät Työterveyspäivät järjestettiin 65. kerran. Vuoden 2019 Työterveyspäivien teema oli Työterveyshuollon ekosysteemi. Messukeskuksessa järjestettyyn vuoden tärkeimpään työterveysalan tapahtumaan osallistui 533 kävijää. Päivät juonsi Marja Hintikka. Kaikkiaan tapahtumassa kuultiin yli 60 puhujaa. Puheenvuoroissa pohdittiin esimerkiksi sitä, millaista on vaikuttava työterveystoiminta, millainen on digitaalisen ajan työläinen, miten terveydenhuolto muuttuu digitalisaation myötä ja miten työkykyriskejä voitaisiin parhaiten hallita. Tapahtumassa kiinnitettiin tällä kertaa erityistä huomiota verkostoitumismahdollisuuksiin. Päivien saama mediaja somehuomio oli erittäin hyvä.

Kuvio 11. Valittuja kuvia Työterveyspäiviltä.

15 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

6.5 Nollis-seminaari Toinen Työterveyslaitoksen keskeinen tapahtuma, Nolla tapaturmaa -foorumin vuosittainen kevätseminaari, on pikkuhiljaa kasvanut Suomen suosituimmaksi työturvallisuuden seminaaritapahtumaksi. Vuoden 2019 Nollis-seminaari järjestettiin Kuopiossa toukokuussa, ja tapahtuman teemana oli ”Turvallisuus on onnistumisia”. Teeman kautta Nollis-seminaari halusi kääntää katseita niihin hetkiin arjessa, joita ei usein huomata: niihin päiviin, kun kaikki sujuu ja menee hyvin. Arjen pienet onnistumiset kannattaa huomata ja niistäkin voi oppia.

Seminaariohjelman toisena kannattelevana teemana oli vastuullisuus. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen on mitä suurimmissa määrin osa vastuullista yritystoimintaa. Päiville osallistui yli 340 työturvallisuusalan ammattilaista.

6.6 Asiantuntijana vaikuttaminen Työterveyslaitoksen asiantuntemusta käytettiin myös hyödyntämään päätöksentekoa. Annoimme eduskunnalle ja ministeriöille yhteensä 15 lausuntoa. Toimimme aktiivisesti sekä kansainvälisissä että kansallisissa verkostoissa, joissa yhteistyö auttaa edistämään tutkitun tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämistä työterveydestä ja työturvallisuudesta. Laitoksella vieraili vuoden aikana edustajia mm. Euroopan Unionista, WHO:sta, Euroopan työterveyslaitosten verkostosta PEROSH:ista ja Ruotsin työympäristöviranomaisesta Mynakista. Työterveyslaitos toimi tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetin puheenjohtajana.

Osallistuimme nimettynä jäsenenä moneen työryhmään tai neuvottelukuntaan, joista useimmat toimivat sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Työryhmien tavoite liittyi esimerkiksi työterveyshuollon kehittämiseen, tutkimustoiminnan koordinointiin sekä muihin ajankohtaisiin kysymyksiin hallinnonalalla, kuten tiedon toissijaisen käytön määrittelyyn.

7 Johtaminen ja henkilöstö tulosten takana Työterveyslaitos toimii sosiaali- ja terveysministeriön johdon ja valvonnan alaisena.

Työterveyslaitoksen ylin päättävä elin on johtokunta ja laitosta johtaa pääjohtaja.

Valtioneuvosto määrää johtokunnan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kolmikantaiseen johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Johtokunta valitsee Työterveyslaitokselle pääjohtajan, joka määrittelee Työterveyslaitoksen johtoryhmän, johtamiskäytännöt ja päätöksentekovaltuudet.

Johtokunnan kokoonpanoon vuonna 2019 kuuluivat puheenjohtaja Liisa Hyssälä, varapuheenjohtaja Outi Antila (Liisa Siika-aho 13.1.2020 alkaen) ja jäsenet Niilo Hakonen, Kari Haring, Tarja Kröger, Heikki Pärnänen, Auli Rytivaara (15.1.2019 alkaen), Antti Sahi (Jyrki Wallin 1.1.2020 alkaen), Jan Schugk (15.1.2019 saakka), Riitta Työläjärvi ja Riitta Wärn.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula vastasi johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta.

Keskeinen osa toimintaa ovat myös Työterveyslaitoksen alueneuvottelukunnat, jotka toimivat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa.

16 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Vuosi 2019 oli Työterveyslaitokselle muutosten vuosi. Työterveyslaitos kävi yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2019 kevään aikana. Yt-neuvottelujen syynä oli heikentynyt Työterveyslaitoksen taloustilanne. Neuvotteluissa käsiteltiin toiminnan muutoksia ja niihin liittyvää henkilöstön vähentämistarvetta. Neuvottelujen piiriin kuuluivat kaikki Työterveyslaitoksen toiminnot ja henkilöt, jotka olivat työsuhteessa Työterveyslaitokseen, ja ne johtivat 26 henkilön irtisanomiseen.

Toukokuussa yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä Työterveyslaitos organisoitui uudestaan ja luopui tutkimus- ja palvelukeskusten jaosta kahteen erilliseen yksikköön. Uudessa organisaatiossa tutkimus- ja liiketoiminta sijoittuvat yhteen tutkimus ja palvelu -osaamiskeskukseen, jota vetää Carita Aschan. Kehitys ja tuki -yksikön vetäjänä jatkaa Anne Linna. Myös yksiköiden eli salkkujen määrä väheni kolmella.

Uusi organisaatiorakenne on esitelty kuviossa 12.

Kuvio 12. Työterveyslaitoksen organisaatio vuoden 2019 lopussa.

”Meidän Työpaikka” -teeman puitteissa käynnistimme tutkimus- ja kehittämistoiminnan monivuotisen kehittämishankkeen (TK22) suunnitteluvaiheen. Osana tutkimustoiminnan kehittämistä vahvistamme ns. luonnollisia tutkimusryhmiä, osaamisen kehittämistä ja urapolkuja sekä tietoalustoja. Lisäksi aloitimme loppuvuodesta laitoksen strategiaviestinnän päivitystyön.

Saatoimme myös päätökseen Tulossopimuskaudelle 2016–2019 osoitettuja tehtäviä ja suunnittelimme STM:n kanssa seuraavan kauden tavoitteita.

Vuoden aikana vahvistimme edelleen johtamisen läpinäkyvyyttä, projektien johtamista ja talouden ennustettavuutta. Lisäksi jatkoimme panostamista Työterveyslaitoksen virtuaalisiin työkaluihin, tietoturvaan ja digiloikkaan useissa toiminnoissa. Brändi-salkun toimintatapojen ja Intran uudistustyöt saatiin päätökseen ja käynnistimme ulkoisten verkkosivujen kehittämistyön.

Myös toimitiloja koskevan uudistustyö lähti liikkeelle.

Työterveyslaitoksessa seurataan erilaisia henkilöstön tunnuslukuja. Palkallisen työajan perusteella laskettuna Työterveyslaitoksen henkilöstövoimavarat olivat 457 henkilötyövuotta (htv). Edelliseen kalenterivuoteen verrattuna palkallisen työajan osuus laski 24 htv.

17 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Työsuhteita oli vuoden lopussa yhteensä 477 henkilöä, mikä on 14,05 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (31.12.2018: 555 henkilöä). Työntekijöistä suurin osa 86,2 % on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja heistä kokoaikaista työaikaa noudattaa 87,6%.

Kuvio 13. Vuonna 2019 laitoksen henkilötyövuosien määrä vuosina 2013–2019.

Kilpailutimme työterveyshuollon loppuvuodesta 2018, ja yhteistyökumppaniksemme valikoitui Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuoltosopimuksen laajuuteen ja kattavuuteen ei tullut muutoksia. Ajanvarauksessa otettiin käyttöön ohjaava ajanvaraus, joka kysymysten avulla ohjaa työntekijää tarpeenmukaiseen palveluun.

Työterveyslaitoksen jo perinteeksi muodostuneet kaksipäiväiset Elopäivät järjestimme koko henkilöstölle Espoon Otaniemessä elokuussa 2019. Elopäivien ensimmäisenä päivänä keskustelimme mm. laitoksen arvoista ja strategiasta sekä keskeisistä toiminta-alueistamme.

Toinen päivä oli tuttuun tapaan varattu yksiköiden omalle ohjelmalle.

Kuvio 14. Elopäivät järjestettiin Espoon Otaniemessä elokuussa 2019.

18 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Syksyn kuluessa teimme liikkeenluovutuksen, kun Työterveyslaitos myi Helsingissä sijaitsevan henkilönsuojainten testaus- ja sertifiointitoiminnan SGS Fimko:lle 1.10.2019. Kaupassa siirtyi 12 henkilöä vanhoina työntekijöinä SGS:n palvelukseen. Oulun suojaintoiminnot ja suojainkoulutus säilyivät edelleen Työterveyslaitoksessa.

Seuraamme työhyvinvoinnin toteutumista vuosittain syksyisin toteutettavalla valtionhallinnon VMBaro-henkilöstökyselyllä. Kyselyyn vastasi vuonna 2019 yhteensä 354 henkilöä.

Vastausprosentti (71 %) kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Henkilöstötyytyväisyys oli 3,52, joten vuodelle 2019 asetettu tavoite (3,5) saavutettiin.

Henkilöstön oma arvio työhyvinvoinnista ja arvio Työterveyslaitoksesta hyvänä työpaikkana laskivat hieman edellisestä vuodesta. Lähiesimiestyöhön kokonaisuudessaan oltiin hieman aikaisempaa tyytyväisempiä. Vastausten perusteella lähiesihenkilömme ovat onnistuneet tukemaan työssä onnistumista palautteella ja mahdollistamalla tuloksellisen työn tekemisen.

Tulosten perusteella myös mm. ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu hyvin.

Tuloksissa luottamus johtamiseen laski edellisten vuosien tasosta. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin edelleen mm. palkkaukseen liittyvät asiat. Jatkoimmekin palkkausjärjestelmän uudistamistyötä vuonna 2019 yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa.

8 Tutkimus- ja palvelutoiminta vuonna 2019 Työterveys-yksikkö muodostui keväällä 2019 aikaisempien Työlääketiede- ja Uudistuva työterveyshuolto -salkkujen yhdistyessä organisaatiouudistuksen seurauksena. Työterveyssalkussa tuotimme valtakunnallisesti vaativaa ammattitautien ja työperäisten sairauksien diagnostiikkaa ja työ- ja toimintakyvyn arviointitutkimuksia. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen kuuluvan kuuden kuukauden Työterveyslaitosjakson suoritti vuoden aikana runsaat 40 lääkäriä. Vahvistimme työterveyshuoltohenkilöstön osaamista tuottamalla työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta ja täydennyskoulutusta työterveyden keskeisistä aiheista. Julkaisimme uudistetun ohjeistuksen altistelähtöisestä terveysseurannasta (ns. ”Sininen kirja”) ja toteutimme aiheesta useita koulutustilaisuuksia. Tuotimme, levitimme käytäntöön ja arvioimme työterveysyhteistyön toimintamalleja ja käytäntöjä. Ylläpidimme Työterveyshuollon laatuverkostoa ja julkaisimme Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018 -katsauksen.

Edistimme työterveyshuollon toimintaa koskevaa tietotuotantoa HILMO-tiedonkeruuseen liittyen.

TYÖKE-hankkeessa jatkoimme työikäisten sote-palvelukokonaisuuden kehittämistä ja yhteensovittamista verkostoyhteistyönä maakunnissa ja valtakunnallisesti. Tutkimushankkeissa selvitimme mm. motivoivaa ohjausta, työterveyshuollon digitaalisten palveluiden käyttöä ja vaikuttavuutta, alaselkäkivun hoitomallien vaikuttavuutta, työterveysfysioterapeutin toimintaa työpaikalla sekä akrylaattien käsittelyyn ja kasvihuonetyöhön liittyviä terveysriskejä. Ylläpidimme Työperäisten sairauksien rekisteriä ja julkaisimme tilastokatsauksia rekisteristä. Osallistuimme yhteistyössä Työtilat-salkun kanssa Sisäilma ja terveys -ohjelman toteuttamiseen ja sisäilmastoongelmien hallintaan tähtäävään palvelu- ja asiantuntijatoimintaan.

Työkyky ja työurat -yksikössä tuotimme monipuolisesti tietoa ja ratkaisuja työkyvyn vahvistamiseksi ja työhön osallistumisen lisäämiseksi. Ohjenuorana toiminnassamme oli tukea kaikkien työhön osallistumista omalla työkyvyllään. Keskeisiä aihealueita olivat mielenterveys, 19 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

työuran hallinta, työhyvinvointi, osatyökykyisyys ja fyysinen työkyky ja niihin liittyvien ratkaisujen korkeatasoinen tutkimus, kehittäminen ja levittäminen.

Kohderyhmämme oli työikäinen väestö kokonaisuudessaan. Tuotimme ratkaisuja työuran eri vaiheissa olevien työntekijöiden työhön kiinnittymisen, työkyvyn, osaamisen kehittämisen ja työn imun vahvistamiseksi sekä olimme vahvasti mukana työelämän rajapinnoilla ja työn ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn tukemisessa.

Kehitimme yrittäjien työkykyä ja työterveyshuollon tukea sekä edistimme työkykyjohtamisosaamista pienissä ja suurissa organisaatioissa. Lisäksi kehitimme työpaikoille ratkaisuja muuttuvan toimintaympäristön ja työn muutosten hallintaan esimerkiksi työaikojen suunnittelun, työn muokkauksen tai työn tuunaamisen avulla. Tuotimme esimerkiksi tutkimuspohjaisia suosituksia jaksotyön työaikojen järjestämiseksi hyvinvointia tukevalla tavalla erityisesti sotesektorille ja ilmailualan työaikojen kehittämiseksi EU:ssa. Kehitimme menetelmiä kuormittumisen ja palautumisen arviointiin ja niiden tasapainon edistämiseen fyysisesti raskaissa töissä. Tutkimme aivotyön kuormittavuutta esimerkiksi turvallisuuskriittisissä tehtävissä.

Tutkimme väestötason rekistereistä erilaisia työhön osallistumista ennustavia tekijöitä kuten mielenterveys- ja tules-peräisen työkyvyttömyyden kehityspolkuja sekä työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta. Tuloksissa todettiin, että fyysisesti raskas työ on merkittävin eläkkeelle siirtymistä ennustava tekijä. Työkyvyttömyyttä voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä, sillä esimerkiksi fyysisillä ja psykososiaalisilla työn kuormitustekijöillä voitiin kummallakin erikseen selittää lähes puolet olkapääsairauksien perusteella aiheutuneista työkyvyttömyyseläkkeistä. Mielenterveyden tavallisimmat ongelmat ja epäterveelliset elintavat olivat myös vahvassa yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön monikipuisuuden kehityspolkuihin. Tutkimuksen mukaan valtaosa työeläkekuntoutujista palasi ja myös pysyi töissä, mutta kuntoutuksen vaikutus työhön osallistumiseen jäi panoksiin nähden pieneksi.

Kehitimme useita digitaalisia oppimateriaaleja koko suomalaisen työelämän käyttöön.

Osallistuimme myös aktiivisesti viestintään ja tiedottamiseen sekä hallitusohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon; esimerkiksi Mielenterveysstrategian 2030 valmisteluun. Julkaisimme avoimeen dataan perustuvan Työelämätieto-palvelun.

Käynnistimme myös sisäistä kehittämistä tutkimustoiminnan ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

Saimme vahvistusta osaamispohjaamme pk-sektorin työkykyasiantuntijoista.

Hyppäys digiin -yksikkö tuki toiminnallaan ihmisiä ja organisaatioita työelämän digitaalisessa murroksessa ja sosiaali- ja terveysalalla työtä tekeviä sote-muutoksessa. Tutkimus- ja kehittämistyömme kohteena olivat digitalisaatio ja työn uudet muodot (etenkin alustatyö), oppiminen ja kehittäminen digitalisoituvassa työssä, digitalisoituvan työn sujuvuus sekä henkilöstön työhyvinvointi sote–maku-uudistuksessa. Tuotimme työpaikoille muutostukipalveluja ja työyhteisökonsultaatioita. Rakensimme maakuntauudistuksen tueksi työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen mallin (Maakunta18-kokonaisuus). Levitimme ja arvioimme Aivotyö toimivaksi konseptia työn kognitiivisen ergonomian edistämiseksi digitalisoituvassa työssä. Levitimme Kokeilut käytäntöön -ihmislähtöistä arviointimenetelmää keinona pitää ihmisen hyvinvointi keskiössä palvelujen digitalisoituessa ja tekoälyn kehittyessä. Tutkimme työn muutosta, uusia työn organisointimuotoja, kokeiluihin perustuvaa innovaatiokulttuuria sekä niiden vaikutuksia työn mielekkyyteen ja hyvinvointiin.

Työtilat-yksikön moniammatillinen asiantuntijaryhmä osallistui vahvasti Sisäilma ja terveys ohjelmaan osana valtakunnallista Terveet tilat 2028 -hanketta. Tuotimme sisäympäristöaiheisia blogeja ja webinaareja. Julkaisimme toksisuustesteistä tietoa Duodecim-lehdessä. Tuimme HUS 20 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Sisäilmapoliklinikan toimintaa sisäilmasta oireilevien oirekuvan kokonaisvaltaisen tunnistuksen ja hoidon tehostamiseksi. Tuotimme käsikirjoitukset tietokortista terveydenhuollon ammattilaisille sekä ohjeet sisäilmasta oireileville. Teimme teollisiin mineraalikuituihin liittyvän katsauksen.

Kartoitimme sisäilmaan ja terveyteen liittyvää nykytilaa ja kehitystä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sisäilmasto-ongelmien ratkaisua tuimme tarjoamalla työpaikoille konsultointia, koulutusta ja moniammatillisia selvityksiä rakennusterveys-, lääkäri- ja työyhteisöasiantuntijavoimin. Asiakaspalaute sisäilmapalvelustamme oli kiitettävää (k.a. 8,8, asteikko 4–10). Kehitimme tutkimukseemme perustuen työtiloihin liittyviä palvelutuotteita.

Asiantuntijamme tarjosivat työpaikoille tukea työtilojen suunnitteluun ja työympäristömuutoksen johtamiseen. Nostimme mediassa esiin hyvinvointia edistävien työtilojen näkökulman ja tutkimustietoa monitilatoimistoista. Tutkimme Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa (ActiveWorkSpace 2018–2022) monitilatoimistojen työntekijöiden ympäristötyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja työn imua tukevia keskeisiä tilallisia ratkaisuja (https://www.ttl.fi/tutkimushanke/activeworkspace/). Leena Aallon väitöskirja, jossa tutkittiin mm. sisäilmaolosuhteiden vaikutusta sote-tilojen käytettävyyteen, valmistui.

Työympäristölaboratoriot-yksikössä kehitimme vuoden aikana yhdessä asiakkaiden kanssa salkun prosesseja, menetelmiä ja sähköisiä järjestelmiä vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Salkun palvelutoiminnan liikevaihdossa pääsimme lähes viiteen miljoonaan euroon ja toiminnan kate oli hyvä. Olimme mukana toteuttamassa kansainvälistä VOC-yhdisteiden laadunvarmistuskierrosta ja kansallista asbestinäytteiden laadunvarmistuskierrosta sekä asiantuntijatahona että referenssilaboratoriona. Yhteistyössä työelämän ja viranomaisten kanssa kehitimme palvelujamme vastaamaan nopeasti muuttuvaa työympäristön altistekenttää.

Laajensimme akkreditointia koskemaan materiaalinäytteiden qPCR-analyysejä ja ilman asbestianalyysejä. Palvelumme ovat Suomessa tuotettuja ja siitä tunnustuksena saimme Suomalaisen Työn liiton avainlippu -merkin. Altistumisen arviointiin liittyvän analytiikan edelläkävijäaseman varmistamiseksi osallistumme kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin sekä standardointityöryhmiin, joiden tuloksia hyödynnettiin laajasti sekä Työterveyslaitoksen ohjearvojen määrittelyssä että laki-ja asetustasolla viranomaisyhteistyössä. Lisäsimme salkkulaisten rakennusterveys-asiantuntijuutta laajalla seitsemän moduulin koulutuksella. Kansainväliset nanotoksikologiaprojektit edistyivät suunnitellusti ja saimme tietoa nanomateriaalien terveyshaitoista. Tutkimustuloksiamme esitettiin useissa tapahtumissa.

Työturvallisuus-yksikkö käynnisti toimintansa keväällä Turvallisuusratkaisut- ja Työympäristösalkkujen yhdistyessä. Uuteen salkkuun tuli asiantuntijoita myös PK-sektori ja kasvu -salkusta.

Työturvallisuus- ja työympäristöosaamisen yhdistäminen samaan yksikköön toi selviä hyötyjä kaikkiin salkun toimintoihin ja pystyimme tarjoamaan entistä kokonaisvaltaisempaa osaamista tutkimuksessa, palveluissa ja asiantuntijatoiminnassa. Syksyllä salkussa tapahtui merkittävä muutos, kun henkilönsuojainten testaus- ja sertifiointipalvelut myytiin SGS:lle. Muutoksesta huolimatta Työterveyslaitoksella pysyi yhä vahva osaaminen henkilönsuojautumisessa ja jatkoimme aihealueen koulutustarjontaa ja tutkimusta sekä vahvistimme tällä aihealueella Oulun laboratorioiden toimintaa.

Työturvallisuus-salkku on Suomen johtava työhygieenisten palveluiden tuottaja. Teimme noin 390 selvitystä pääasiassa eri teollisuuden työpaikoille. Kehitimme vuoden aikana omaa osaamistamme ja uusia palveluita. Hengityssuojainten tiiveystestaus -menetelmä valmistui teknisesti ja sitä alettiin tarjota työpaikoille. Työpaikoille toteutettiin korkeatasoista työsuojelukoulutusta.

Tutkimushankkeissa toimimme aktiivisesti työympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvien 21 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

hankkeiden toteuttamisessa. Nolla Tapaturmaa -foorumin, eli Nolliksen, puitteissa järjestimme kaksipäiväisen kansallisen seminaarin Kuopiossa, jossa mukana oli 340 työturvallisuuden asiantuntijaa. Järjestimme marraskuussa ensimmäisen kansainvälisen Vision Zero Summitin Helsingissä, johon osallistui yli 200 työturvallisuudesta ja nolla ajattelusta kiinnostunutta asiantuntijaa, tutkijaa ja yritysten edustajaa. Konferenssi alkoi kansainvälisen työsuojelukoalition julkistuksella. Suomi teki vuonna 2017 Maailman työsuojelukongressissa aloitteen uudesta yhteistyömuodosta, jonka avulla tavoitellaan työturvallisuuden ja -terveyden parantamista.

Yhteistyömuoto on eri maiden ja kansainvälisten järjestöjen muodostama koalitio, Global Coalition on Occupational Safety and Health.

Akatemia-yksikössä käynnistimme yksikön toiminnan ja laajensimme onnistuneesti ajasta ja paikasta riippumatonta verkkokoulutustarjontaamme. Työhyvinvoinnin puolelle valmistuivat: Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi, Työ, tekoäly ja ihminen, Resilientti organisaatio sekä Kyselyn tulokset käytäntöön -valmennukset. Työturvallisuuden puolella tarjontamme täydentyi Sisäilmasto-ongelmat hallintaan ja Kemikaalit työssä -valmennuksilla. Vuoden aikana otimme käyttöön sujuvamman vuorovaikutuksen mahdollistavan oppimisympäristön ja etäopetukseen paremmin sopivan webinaarityökalun. Tuotekehityksen ja prosessien kehittämisen lisäksi panostimme myyntityön ja asiakkuuksien hoidon kehittämiseen. Käynnistimme Opi verkossa – webinaarisarjan, jonka avulla tuomme osaamisemme näkyväksi ja työpaikkojen saatavilla matalalla kynnyksellä.

22 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

9 Tulossopimustavoitteiden saavuttaminen Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä vuosittain solmittavan tulossopimuksen toteutumista arvioidaan laitoksen itsearviona. Tulostavoitteiden itsearvioinnissa on käytetty tulosohjauksessa asetettua arviointiasteikkoa 1–5.

1 2 3 4 5

Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna Tulostavoite on osittain toteutunut Tulostavoite on lähes toteutunut Tulostavoite on saavutettu Tulostavoite on ylitetty

Tavoitetason tulkinnoissa käytetään periaatetta, jossa saavutettava arvosana riippuu saavutetun tuloksen merkityksestä tavoitteeseen nähden. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaan neljä (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee ministeriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa.

Taulukko 3. Tulossopimuksen tulostavoitteiden saavuttaminen vuonna 2019.

YHTEENTOIMIVAT PALVELUT JA ETUUDET TTL osallistuu työterveyshuollon roolin ja tehtävien määrittelyyn sote-uudistuksessa sekä tukee työterveyshuollon organisoitumista terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksessa ja työterveyshuollon kattavuuden parantamista maakunnissa. TTL tukee alueellisia toimijoita yhteistyökäytäntöjen rakentamisessa eri maakunnissa työterveyshuollon, terveydenhuollon ja kuntoutuksen välille mahdollistamaan sujuvat hoito- ja kuntoutuspolut ja -prosessit. TTL seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnin tilaa soteuudistuksen aikana.

INDIKAATTORI: Toiminnan kattavuus/maakuntien määrä, joissa TTL on edistänyt työterveyshuollon organisoitumista v. 2019 18 maakunnassa.

Tulostavoite 2019

Työterveyslaitos osallistuu sote–makuuudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon terveydenhuollon toiminnallisen integraation ja työkyvyn tuen näkökulmasta: 1) maakunnissa, 2) työterveyshuoltoa kehittämällä, 3) keräämällä toimintatietoja ja kehittämällä raportointijärjestelmää digitaaliseksi ja reaaliaikaiseksi, 4) toimeenpanemalla kuntoutuskomitean ehdotuksia ja 5) seuraamalla henkilöstön hyvinvointia MK18.

Tavoitetila 2019

Työterveyshuollon rooli yksilön, työpaikan ja muiden terveydenhuollon toimijoiden välisessä koordinaatiossa on vahvistunut.

Työterveyshuolto toimii hyvin kaikilla tulevien maakuntien alueilla.

Alueelliset yhteistyökäytännöt terveydenhuollon, kuntoutuksen ja työterveyshuollon välillä on sovittu, ne ovat käytössä ja toimivat oikea-aikaisesti. Sosiaalija terveysalan henkilöstö voi hyvin, työyhteisöt ovat toimivia ja johtaminen on laadukasta.

Kuvaus toteumasta ja numeroarvio 4

1) Työikäisten palveluintegraatiota rakennetaan kaikissa maakunnissa ESR-rahoitteisessa TYÖKEhankkeessa. Toiminta etenee suunnitellusti. Työtä tehdään myös valtakunnallisesti maakuntien toimintamalleja kokoamalla ja uuteen hallitusohjelmaan vaikuttamalla. TTL osallistui OTEkärkihankkeeseen ja arvioi työkykykoordinaattorikoulutusta.

2) Työterveyshuollon toimintaa on kehitetty T & Khankkeissa ja osallistumalla asiantuntijatyöhön.

3) Työterveyshuollon toimintatietojen tiedonkeruun valmistelua on jatkettu yhteistyössä THL:n kanssa.

Mm. työpajoja pidetty sidosryhmien kanssa.

5) MK-kyselyn alueellista laajentumista jatketaan.

23 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Työterveys 2025

TTL osallistuu Työterveys 2025 -periaatepäätöksen toimeenpanoon ja indikaattoreiden kehittämiseen. TTL kehittää työterveyshuoltoa ko. periaatepäätöksen mukaisesti huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ja eri asiakasryhmien tarpeet.

INDIKAATTORIT: - Pientyöpaikkojen työterveyshuollon järjestämisaste nousee - PIRA-palvelun käyttö kasvaa (luvut 2018 ja 2019) - Laatuverkostoon kuuluvien yksikköjen ja jäsenten prosentuaalisen osuuden kasvu (asiakaspalautteen hyödyntäminen) - koulutettujen määrä ammattiryhmittäin verrattuna tarpeeseen - koulutettujen tyytyväisyys paranee

Tulostavoite 2019

TTL kehittää/parantaa työterveyshuollon 1) kannattavuutta ja laatua pk-yrityksissä, 2) vaikuttavuutta, 3) riskiryhmien huomioimista, 4) digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä ja 5) osaamisen integroimista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvupalveluiden palvelukokonaisuuksiin.

Lisäksi: TTL jatkaa työterveyshuoltojen käyttöön suunnitellun pientyöpaikkojen riskien arviointi- ja työpaikkaselvityspalvelun (PIRA-palvelu) levittämistä ja kehittämistä. TTL käynnistää ensimmäiset alustaa hyödyntävät projektit ja päättää strategisista toimenpiteistä. TTL selvittää rakennusalan työterveyskortin digitalisoinnin mahdollisuuksia.

Tavoitetila 2019

Pienyritysten työterveyshuollon kattavuus on lisääntynyt. Pirapalvelu on käytössä pienissä yrityksissä.

Työterveyshuoltojen toiminta työpaikoilla on lisääntynyt ja sen fokuksessa ovat tunnistetut riskiryhmät.

Työterveyspalveluja on digitalisoitu ja niiden avulla voidaan tunnistaa riskiryhmät.

Eri asiakasryhmille on tarpeita vastaavia työterveyspalveluja saatavissa. Työterveys 2025-linjausten toteuttamisesta saatu tieto tukee kehittämistoimien toteuttamista.

Kuvaus toteumasta ja numeroarvio 4

PIRA-palvelun kehitystyö jatkuu ja yrityksiä on ottanut palvelun käyttöön työterveyshuoltojen kautta. Palvelu myydään työterveyshuoltojen kautta yrityksille.

Vaikuttavaan ja tuottavaan työterveysyhteistyöhön liittyvä hanke on saanut rahoituksen. Implementoidaan edellisen hankkeen tuotoksia edelleen.

ESR-rahoitteisessa TYÖKE-hankkeessa rakennetaan työikäisten palvelukokonaisuutta maakuntiin. Pohjana ovat kaikkiin maakuntiin tehdyt työterveystoimijoiden yhteistyöryhmät. Palvelukokonaisuutta rakennetaan alueellisesti palveluintegraation ratkaisuin.

Sairaalahenkilöstön hyvinvointia seurattiin Henkilöstön hyvinvointitutkimuksella, jossa oli mukana viiden eri sote-organisaation henkilöstö. Tutkimus tavoitti noin 9000 vastaajaa (vastausprosentti 67 %).

Rakennusalan työterveyskortin digitalisoinnin mahdollisuuksien selvittämistyötä jatketaan. Seuraavaksi kartoitetaan, voisiko olemassa olevia järjestelmiä käyttää teknisenä alustana.

24 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

TTH-koulutuksessa otetaan huomioon työelämän muutoksen, maku–sote-uudistuksen ja koulutusjärjestelmän muutoksen edellyttämät työterveyshuoltotoiminnan muutostarpeet. Koulutus rakennetaan jatkumoksi: peruskoulutus pätevöittävä koulutus erikoistuminen täydennyskoulutus.

Koulutuksessa huomioidaan moniammatillisuus ja poikkitieteellisyys. TTL jatkaa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon työntekijöiden koulutusta työkyvyn arviointiin ja tukeen.

Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaaminen vastaa työelämän tarpeisiin.

Heillä on erityisosaamista vastata ajankohtaisiin haasteisiin ja työkyvyn tukemiseen.

Työterveyshuollon eri ammattiryhmillä on valmiudet ottaa työterveyshuollon koordinointitehtävä haltuun.

Perusterveydenhuollos sa on osaamista työkyvyn arviointiin.

4 Osaprojektit edenneet suunnitelman mukaan, Esitys tavoitteista ja tuotoksista 12.2.2020.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen sisältöä kehitetty yhteistyössä yliopistojen kanssa. Osallistuttu työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoituksen lainsäädännön jatkon valmisteluun. Toistaiseksi voimassa oleva jatkorahoitus varmistunut. arviointi 14.6.2019/PL, arviointi 15.2.2019/VK, HS. Arviointi 19.2.2020/HS

TURVALLISUUTTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TYÖ JA ELINYMPÄRISTÖ

TTL vie Nolla-ajattelua työpaikoille: kaikki johdosta työntekijöihin ovat sitoutuneet tavoitteisiin, voidaan eitoivotut tapahtumat estää. Nolla Ajattelu kattaa sekä turvallisuutta tukevan toiminnan, työkalut ja mallit, kuin turvallisuutta heikentävät tapahtumat (tapaturmat, altistuminen) mutta myös työväkivallan, epäasiallisen kohtelun ja häirinnän. Psykososiaalisen työsuojelun puolella Työterveyslaitos tukee ja kehittää työn voimavaroja edistäviä toimintatapoja työpaikoille.

INDIKAATTORIT: Sairauspoissaoloihin johtaneet tapaturmat ja altistuminen työympäristön haittatekijöille ovat vähentyneet (kymmenen vuoden trendi) sekä Nolla Ajatteluun sitoutuneiden yritysten määrä on kasvanut (vertailuun vuoden 2018 ja 2019)

Tulostavoite / toimenpide 2019

TTL tuottaa työpaikoille turvallisuusjohtamisen ennakoivia ja kehittäviä menetelmiä, joilla työn inhimillisten tekijöiden hallintaa kehitetään. TTL toteuttaa kemikaalialtistumisen hallintaa tukevia toimenpiteitä. TTL aloittaa ASAlainsäädännön uudistamiseen ja selvittää ASAilmoitusjärjestelmän digitalisointia. TTL osallistuu EU-OSHA:n Terveellinen työ -

Tavoitetila 2019

Kuvaus toteumasta ja numeroarvio

Turvallisuus eri ympäristöissä on parantunut.

4 Toiminta etenee suunnitellusti.

Eteneminen 20.2.2020 TTL Työturvallisuus-salkun tutkimuksissa ja palveluhankkeissa on edelleen toteutettu ja kehitetty teoriaa, työkaluja ja malleja ns. uuden turvallisuusajattelun / ennakoivan turvallisuuden hallinnan (Safety-II) eteenpäin viemiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Kehittämisprosesseja ja koulutuksia on meneillään useilla toimialoilla (mm. sote, eri teollisuuden alat, liikenne, opetusala). Aihepiirin palvelutuotteita (HFTool, Henkinen EA) tilataan jatkuvasti.

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkeminen: Luentoja, mediaesiintymisiä ja konsultointipalveluja toteutettu.

Vuonna 2019 oli useita koulutuksia, sekä avoimia että asiakkaille räätälöityjä, epäasiallisesta kohtelusta.

25 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

kampanjaan erityisesti viestinnällä ja verkostoyhteistyöllä (Dangerous substances 2018-2019). TTL kasvattaa voimakkaasti eLearning-ratkaisujen volyymiä ja kattavuutta.

TTL kerää ja tuottaa tietoa ja kehittää välineitä, joilla työväkivalta saadaan vähenemään eri ammattialoilla. TTL jatkaa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemiseksi tekemäänsä työtä.

Koulutuksien painopisteet olivat epäasiallisen kohtelun ennalta ehkäisy sekä epäasiallisen kohteluun puuttuminen. Erityisesti esimiesten näkökulma oli painopisteenä, mutta ennalta ehkäisyssä myös työyhteisön näkökulma oli esillä. Verkkokoulutuksessa tuotettiin lisäosia juuri työyhteisönäkökulmasta (sekä seksuaalisesta häirinnästä). Paljon haastatteluja ja mediaesiintymisiä. Konsultointipalveluissa olimme mukana usean organisaation toimintaohjeiden ja prosessien kehittämisessä, johdon sparraamisessa sekä työyhteisökonfliktien ratkaisemisen tukena.

Työterveyslaitoksen palveluita hyödynnetään erityisesti julkisella puolella konflikteissa, jotka ovat pitkittyneitä, monisäikeisiä ja jotka koskettavat johtoa tai esimiehiä.

ASA-rekisterin digitalisoinnin määrittelyvaihe on vielä käynnissä. TTL on osallistunut uuden ASA-lain esityksen kommentointiin ja on annettu lausunto Eduskunnan Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Hallituksen esityksestä (HE88/2019 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet ja menetelmät) uudeksi ASA-laiksi.

Työterveyslaitos on koonnut myös käytännön ohjeita muuttuneiden ASA-säädösten toteutukseen liittyen ja tiedottanut näistä.

E-Learning-tuotteiden asiakastyö ja myynti etenee; asiakkaiden päätöksenteko voi viedä aikaa usean kuukauden ajan. Kemikaalit työssä -verkkokoulutus on valmistunut ja tuote on myynnissä. E-Learningtuotteiden tuotekehitys etenee hyvin.

TTL tuottaa työpaikoille välineitä ja koulutusta, jotka tukevat työpaikkojen varautumista kriisitilanteisiin tai muihin ennakoimattomiin tilanteisiin. TTL osallistuu Terveellisten tilojen vuosikymmen toimenpideohjelmaan THL:n terve ihminen terveissä tiloissa ohjelman kautta. TTL kehittää välineitä, jotka parantavat voimavaroja työpaikoilla ja psykososiaalisen kuormituksen hallintaa.

Työpaikkojen osaaminen varautumisessa on kehittynyt.

Rakennusterveys ja potilaiden hoitokäytännöt ovat parantuneet.

4 Työ etenee suunnitellusti.

Hyvän mielen työpaikka -työkalupakki esimiehille valmistui suunnitelman mukaan vuoden lopussa ja julkaistiin helmikuussa 2020.

Osallistuttiin psykososiaalisen kuormituksen ja hyvinvoinnin tilan seurantaindikaattoreiden kehittämiseen Työolobarometrissa TEM ja STM kanssa.

Toteutettiin palvelua työn voimavarojen kehittämiseksi ja tutkittiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä useassa hankkeessa.

26 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

TTL tukee asiantuntijuudellaan kansallisen mielenterveysstrategian valmistelua, jotta työelämänäkökulmat otetaan huomioon sopivassa suhteessa.

Työterveyslaitos tukee LAPE-ohjelmaa - Viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja, siltausta asiantuntijapalvelun, koulutuksen ja ohjauksen kautta.

Työpaikoilla valmius hallita psykososiaalista kuormitusta on parantunut ja vaikuttavat hallintakeinot on otettu laajasti käyttöön.

Perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja on viety käytäntöön.

4 Työterveyslaitos osallistui Mielenterveysstrategia 2030 asiantuntija- ja ohjausryhmän työskentelyyn sekä seurantaindikaattoreiden tuottamiseen.

Osallistuttiin lapsistrategian valmistelutyöhön sekä tuotettiin digitaalinen oppimateriaali (kouluttajien paketti) Perheystävälliseksi työpaikaksi!

TUEMME HYVINVOINTIA TYÖN MURROKSESSA

TTL tuottaa (ennakoivaa) tietoa työn murroksen vaikutuksista työntekijöihin ja työpaikkoihin ja toimenpideehdotuksia päätöksentekoon. TTL kokoaa työelämää, työterveyttä, työympäristöjä, työterveyshuoltoja ja työsuojelua koskevan tietokannan eri tietovarannoista, arvioi ja analysoi niihin liittyviä trendejä ja tukee suomalaisia työpaikkoja ratkaisemaan uudentyyppisistä työnteon tavoista johtuvia haasteita. TTL osallistuu työkyvyn edistämiseen elämän eri vaiheissa, osatyökyisten työllistymistä ja osallisuutta tukevan palvelujärjestelmän sekä työterveydenhuollon ja muiden tukitoimien kehittämiseen sekä kehittää ja toteuttaa ratkaisuja työttömien työkyvyn tukemiseen OTE-kärkihankkeen pohjalta. Tavoitteena on viedä toimintamallit käyttöön tuleviin maakuntiin.

INDIKAATTORIT: - Keskeiset tilasto- ja rekisterinpitäjät ovat mukana tietovarannon toteuttamisessa - Työkykykoordinaattorikoulutuksen alueellinen vaikuttavuus: TTL:n koulutusarvioinnin ja muun osallistumisen avulla tuetaan ja todennetaan kärkihankkeen tavoitteita osatyökykyisten työllistämisosaamistason nostamisesta (lähtötaso–lopputaso)

Tulostavoite/ toimenpide 2019

Työterveyslaitos 1) toteuttaa teknisen alustan työelämän tietovarannon tarpeisiin, 2) toteuttaa mallin työja toimintakyvyn mittaamiseen ja seurantaan SOTEpalvelujärjestelmässä (Kykyviisari), 3) kehittää ja seuraa opiskelijoiden ja nuorten työ- ja toimintakyvyn (=opiskelukyky) edistämistä ja kouluttaa toimijoita tähän, 4) edistää OTEkärkihankkeen tulosten toimeenpanoa osana terveydenhuollon

Tavoitetila 2019

Kuvaus toteumasta ja numeroarvio

Työelämän keskeisistä asioista on saatavissa kaikille avoimesti ajantasaista tilastotietoa yhdestä paikasta. Jokaisella työpaikalla on mahdollisuus päästä työsuojelu- ja työterveysasioissa vähintään lakisääteiselle perustasolle (Työelämä 2020-kriteerit) Johtaminen ja osaamisen uudistaminen organisaatioissa on kehittynyt.

4 Työ etenee suunnitellusti. Työelämätieto-palvelu julkaistiin 12.3.2019 suunnitellusti. Vuonna 2019 Työelämätiedossa kävi keskimäärin 1.000 kävijää kuukaudessa. Sisältöjä julkaistiin yhteensä 15.

2) Kykyviisaria levitettiin erityisesti työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi valmistuviin palvelujärjestelmiin. Kyselyn on täyttänyt yli 15 000 henkilöä.

Tutkimuspohjainen malli keskiuran osaamisen kehittämisen tukemiseen valmistui.

27 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

toiminnallista integraatiota.

Lisäksi: TTL tukee sosiaaliturvauudistuksen valmistelua seuraavaa hallitusohjelmaa varten erityisesti työkykyä ja jatkuvaa oppimista korostamalla (osana TOIMI-hanketta).

TTL luo tapoja, joiden avulla suomalaisia työyhteisöjä ja johtamista viedään digitalisaation ja globalisaation muokkaamaan työelämään mm. levittämällä Aivotyön avaimet -konseptia, Kokeilut käyttöön ihmislähtöistä arviointimenetelmää sekä reflektiokehittämismenetelmää.

TTL tutkii työn muutosta, mm. uusia työn organisointimuotoja (erityisesti alustatyötä).

TTL levittää ja kehittää edelleen päivätyöstä poikkeavien työaikojen ergonomisia kriteereitä uuden tutkimustyön perusteella. Lisäksi TTL tuottaa e-Learning materiaalia sote-alalla epäsäännöllisiä työaikoja tekeville. TTL kehittää myös kuormituksen ja palautumisen pitkäaikaiseen arviointiin soveltuvaa konseptia.

Työpaikoilla mukautetaan työoloja työntekijän työkyvyn mukaan. Opiskelijat pääsevät tarvitsemaansa hoitoon ja kuntoutukseen ja työllistyvät paremmin.

Osatyökykyiset ja työttömät pääsevät tarvitsemaansa hoitoon ja kuntoutukseen, työllistyvät paremmin ja pysyvät työelämässä.

Työterveyshuolto omalta osaltaan ottaa vastuun yhteistyöstä muun palvelujärjestelmän kanssa. Tavoitteena on löytää asiakkaalle toimivia ratkaisuja.

Lisäksi TTL tiedottaa tehokkaasti kehittämästään sähköisestä VIREtyökalusta.

4 Kokeilut käytäntöön -menetelmää on viety asiakastoimeksiantona kolmeen kontekstiin – valtakunnallisen digituen alueellisten pilottien arviointiin, Kasvatus- ja koulutusalan kokeilujen arviointiin yhdessä Opetushallituksen kanssa, sekä Kiertotalouskokeilujen arviointiin. Lisäksi sitä sovelletaan useassa tutkimushankkeessa. Reflektiomenetelmää on suunniteltu sovellettavan kahteen vanhuspalvelualan teknologioiden käyttöönottoa koskevaan hankkeeseen, jotka hakuvaiheessa (Smartcare ja Empatia).

Työn uudet muodot ja reflektiomenetelmä 2019: TTL on tuottanut ja levittänyt tietoa alustatyöstä ja sen työoloista. Reflektiomenetelmän käyttöä on jatkettu kansainvälisessä yhteistyössä.

TTL luo tapoja, joiden avulla suomalaisia työyhteisöjä ja johtamista viedään digitalisaation ja globalisaation muokkaamaan työelämään mm. levittämällä Aivotyön avaimet -konseptia Aivotyö: kognitiivisen ergonomian tutkimus ja Aivotyön avaimet -konsepti • Kognitiivisen ergonomian interventiotutkimuksen SujuKE (TSR) aineisto on kerätty ja loppuseminaari pidetty 12.12.2019, loppuraportti viimeisteltävänä.

Aivotyö sujuvaksi -tietopankki kognitiivisen ergonomian hyvistä käytännöistä on julkaistu. Tutkimusprotokollaon hyväksytty julkaistavaksi, tulosten analysointi jatkuu rahoituskauden päätyttyä.

• Viisikko – Viisi avausta aivotyöhön tutkimukselle on 15.9 haettu ja myönnetty Työsuojelurahaston rahoitus vuosiksi 2020–2021.

• Aivotyön avaimet -konsepti tai menetelmiä on mukana kahdessa tutkimushankkeessa, joille on 15.9.2019 haettu TSR-rahoitus ja saatu (TeKeT ja Turvaa tiimistä!)

• Aivotyön avaimet -konseptia käyttävästä laajasta kehittämishankkeesta on tehty tarjous 12/2019 ja rahoitus on varmistunut • Aivotyön avaimet -palveluissa ja tutkimuksissa käytetty Aivotyöindeksi-kyselyaineisto on koostettu yli 11 000 vastaajaa sisältäväksi viiteaineistoksi, joka käsittää yli 90 organisaatioita ja laajemmin työpaikkoja

28 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

TTL tukee Työelämä 2020-hanketta ja sen työtä jatkavia hankkeita.

TTL järjestää Oma linja uraohjaus-ohjelmaa kouluissa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja tutkii ohjelma vaikuttavuutta.

TTL kehittää työpaikoille ja oppilaitoksiin nuorten työelämäohjauksen malleja, mm. Asennetta työhön- ja Työelämäluotsi hankkeissa. TTL jatkaa työttömien työkyvyn tukeen liittyvää kehittämisyhteistyötä kuntien/maakuntien kanssa.

ammattijärjestöjen kautta, erityisesti toimistotyön tekijöitä ja sote-alaa.

• Aivotyön avaimet -konseptin levittäminen on edennyt joka saralla: Aivotyö toimivaksi -psykologikoulutus on toteutettu (tällä hetkellä menetelmän käyttöön koulutettuja psykologeja on lähes 70); Aivotyön verkkokoulutus on rakennettu ja sitä on pilotoitu; Aivotyöagenttiverkosto on perustettu; Aivotyön avaimet palvelua on toteutettu 38 asiakkaan kanssa kehittämishankkeina, aivotyöpajoina ja luentoina.

4 Oma linja -uraohjausta koskeva vaikuttavuustutkimus eteni suunnitelman mukaan ja laajentui kattamaan perusopetuksessa koko yläasteen.

Työelämäluotsi- ja Ammattitaitoa yhdessä -hankkeissa kehitettiin ja levitettiin työpaikoille ja oppilaitoksiin nuorten työelämäohjauksen malleja. Ammattitaitoa yhdessä -hankkeessa vahvistettiin työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä ja työpaikalla tapahtuvaa ohjausta.

Toiminnallinen tehokkuus Sosiaali- ja terveysministeriön koko hallinnonalalle asettamat yhteiset tavoitteet ovat: - Hallinnonalan yhteiset ICT-hankkeet - hankintatoimen ja toimitilojen käytön tehostaminen Tavoite

Tulostavoite 2019

Tavoitetila 2019

Arvio

Julkisia palveluja ja hallinnon prosesseja digitalisoidaan.

Digitalisaatiosuunnitelman toteutumisen arviointi (sis.

Vaikuttavuus)/Digitalisaation tilannekatsaus.

Julkiset palvelut ja hallinnon prosessit digitalisoitu.

4

Digitalisaatio

Digitalisaatio-ohjelman toimeenpanosuunnitelman päivitys vuosille 2019–2020.

Työ etenee.

Digitalisaatiosuunnitelman painopistealueet jalkautettu kehitystoiminnan pohjaksi.

Digitalisointi- ja kehityshankkeita seurataan ja arvioidaan painopistealueilla projektimallin mukaisesti.

Tietopoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen.

Tietopoliittisen selonteon osalta osallistuttu VM:n

29 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

TTL:n e-Learning-ratkaisut skaalattu volyymiin.

toimeenpanosuunnitelman valmistelukokouksiin.

TTL:n tiedotustoiminnan johtamisperusta digitalisoitu.

7 kpl uusia e-Learningtuotteita viety markkinoille (teemoina mm. tekoäly, sisäilma, työ- ja kemikaaliturvallisuus). eLearning on ollut liiketoiminnan strategisena painopisteenä v.2019.

Toimenpiteiden seurauksena toiminta on vakiinnutettu ja koulutuksien osallistujamäärä on yli kaksinkertaistunut.

Terveellinen työ digikokonaisuuden koordinointi ja edistäminen Osallistuminen Hyteairoon

Digitalisoidaan julkiset palvelut.

KA-menetelmän ja hankesalkun käyttöä jatketaan digitalisaation toteuttamiseksi.

TTL osallistuu hallinnonalan digitalisaatiolinjausten toimeenpanoon

TTL tukee ja osallistuu STMkonsernin digitalisaatiosuunnitelman toimeenpanoon

Terveyden ja hyvinvoinnin seurannan ja tilastoinnin digitalisointi, toimipaikkatiedot ja tiedolla johtaminen

TTL käynnistää nykytilakartoituksen, tavoitetilan määrityksen ja hankesuunnitelman mukaiset toimeenpanot

Digitalisaatio on toteutettu KAmenetelmällä.

Terveellinen työ kokonaisuus edennyt suunnitelman mukaisesti.

4 KA-työ on edennyt ja se on linkitetty mukaan laitoksen laatuarkkitehtuuriin. Johto on sitoutunut KA-menetelmään ja ymmärtää sen tuottamat hyödyt. KA-näkökulman vahvempi jalkautuminen päivittäiseen toimintaan on käynnissä.

Hankesalkku otettu käyttöön ohjeistuksen mukaisesti ja hankesalkkuraportointi tehty sen kautta.

4

Terveyden ja hyvinvoinnin seuranta ja tilastointi on digitalisoitu, toimialan toimipaikkatiedot uudistettu ja tiedolla johtamisen prosessit ja tietopalvelut valmiit.

Työ etenee. TTL on osallistunut digitalisaatioohjelman mukaiseen toimeenpanoon Terveellinen työ -kokonaisuudessa. Tähän liittyen TTL mm. avasi Työelämätieto-palvelun (Tellu-projekti) ja Mitä kuuluu -portaalin (Mk18).

4 Työterveyshuollon toimintatietojen tiedonkeruun valmistelua jatkettu yhteistyössä THL:n kanssa. Työterveyshuollon Laatuportaalia ylläpidetty.

Julkaistu Työterveyshuollon toiminta ja laatu 2018 raportti.

30 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Valmistaudutaan EU-tietosuojaasetuksen vaatimusten toteuttamiseen Hallinnonalan yhteiset ICThankkeet

EU-tietosuoja-asetuksen vaatimukset on toteutettu ja ohjeistettu eri toiminnoille, toimitaan vaatimusten mukaan.

HA tietohallinnon linjaukset 2022 toimeenpano käynnistetty ja osallistutaan yhteishankkeisiin. Korotetun tietoturvatason projektia jatketaan ja tieto- ja kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa toimeenpannaan.

Tiedonhallintalain toimeenpano tarvittavilta osin.

Työterveyslaitoksen ja valtion hankintatoimen kehittämishankkeen (HANKO) mallin mukainen ohje laitoksen hankintatoimen ohjauksesta ja organisoinnista. Se sisältää erityisesti hankintojen suunnittelun ja valmistelun osana toiminnan ja talouden suunnittelua.

Valtion toimitilastrategian mukainen tilatehokkuus saavutetaan vuoteen 2019 mennessä.

Kaikki hankinnat toteutuvat hankintaohjeistuksen mukaisesti ja hankinnat sisältyvät kokonaisvaltaisen vuosisuunnittelun ohjeeseen.

TTL jatkaa tilasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä, jotta laitos pääsee tavoitteeseen.

4 Työ on valmis ja osa normaalia toimintaa.

Hallinnonalan tietohallinnon 2017 linjaukset sekä JulkICTstrategia on toimeenpantu. HA:n ja Valtorin yhteiset ICTpalvelut käytössä soveltuvin osin.

Korotettu tietoturvataso saavutettu 2017 ja virasto tuottaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa.

Ohjeen käyttö on vakiintunut ja hankintojen suunnittelua hyödynnetään täysimääräisesti osana toiminnan ja talouden suunnittelua.

4

Toimitilatehokkuudessa on toimistotilojen osalta päästy 18 neliöön/henkilö.

4

Työ etenee. Osallistuttu HA tietohallinnon linjausten toimeenpanon yhteisiin hankkeisiin, kuten API fast track:iin. Tiedonhallintalain toimeenpanon käyttöönotto on suunniteltu ja aikataulutettu

4 Työ on valmis ja osa normaalia toimintaa.

Työ etenee. Suunnitelmaa toteutetaan, toimenpiteiden täytäntöönpano jatkuu kuudessa toimipaikassa.

31 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Taulukko 4. Työterveyslaitoksen tuotot 2019

Kannattavuus

2019 tavoite

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus: • •

tuotot, 1000 €

kustannukset, 1000 €

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % • •

•

• • • • • • • • • • •

2019 toteuma

18 278

19 050

100 %

118 %

Rahoitus muilta ministeriöiltä/ virastoilta EU-puiteohjelmarahoitus ja muu laadullisesti kilpailtu EUrahoitus Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)-rahoitus ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR)-rahoitus Muu EU-rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Suomen Akatemialta

16 174

2 200

1 412

1 000

570

1 500

1 273 18

0

Rahoitus Business Finland

1 800

944

100

40

600

Kotimaiset yritykset

Kotimaiset yksityiset rahastot ja säätiöt Kunnat ja kuntaliitot

53

2 000

1 885

0

Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot Ulkomaiset rahastot ja säätiöt

400

Muu ulkomainen rahoitus

400

723

0

Ulkomaiset yritykset

0

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, %

275

53 %

55%

Taulukko 5. Tuottojen ja valtionavun kehitys 2012–2019

Tuotot (M€) Tuloutettu valtionapu (M€) Valtionavun osuus menoista (%)

2012

30,0

2013

31,4

2014

30,4

2015

29,0

2016

28,6

2017

29,1

2018

27,3

2019

27,9

37,5

37,1

36,5

33,0

22,9

21,7

23,6

22,3

56

54

55

55

47

44

47

47

32 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Taulukko 6. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste 2012–2019

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

VOO-kulut, €

46,1

47,6

46,8

41,1

32,2

32,4

33,3

31,1

VOO-tuotot, €

11,4

11,9

13,1

12,4

11,3

11,4

9,8

8,8

VOO-tuotto, %

25

25

30

30

35

35

29

28

Lain mukainen 20 % oman toiminnan tuottovaatimus valtionapuun oikeuttavassa toiminnassa on toteutunut. Vaatimustaso ylittyi 8 prosenttiyksikköä vuonna 2019.

Taulukko 7. Henkilöstöä koskevat seurantatiedot.

Henkilöstömäärä (htv)

Tulostavoite 2019 (ja 2016–2019) seurataan

2017

2018

2019

463 htv

481 htv

457 htv

Kokonaisindeksi: 3,52 (valtio 3,59)

Johtaminen, osaaminen ja työkyky työtyytyväisyysbarometrin (VMBaro) kokonaisindeksi

Vähintään 3,5

Kokonaisindeksi: 3,53 (valtio 3,54)

Kokonaisindeksi: 3,61 (valtio 3,59)

sairauspoissaolo t (pv/htv) Henkilöstörakenne

Enintään 7,5 pv/htv

Sairauspoissaoloja 5,1 pv/htv

Sairauspoissaoloja 7,66 pv/htv

eläkkeelle siirtymisen keski-ikä (vuotta)

Vähintään 64,8 v

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskiikä 64 v.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskiikä 66 v.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskiikä 66 v

työkyvyttömyyse läkkeelle jäävien osuus (% henkilöstöstä)

Enintään 0,3 %

0 % (ainoastaan yksi osatyökyvyttömyyseläke)

0 % (ainoastaan yksi työkyvyttömyyseläke)

0 % (ainoastaan kaksi työkyvyttömyyseläkettä) %

16 %

17 %

14 %

määräaikaisten osuus (% henkilöstöstä)

Sairauspoissaoloja 6,94 pv/htv

Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa laitoksen käytettävissä olevalla rahoituksella. Työterveyslaitokselle oli vuoden 2019 talousarviossa myönnetty valtionapua 23,22 miljoonaa euroa.

33 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

Taulukko 8. Rahoitus 2013–2019

Toimintamenot (toteuma)

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Menot (1000 euroa)

68 762

66 267

60 161

49 052

48 984

50 740

47 296

Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot

31 408

30 093

29 029

28 567

29 053

27 290

27 683

Nettomenot

37 354

36 174

31 069

20 485

19 931

23 450

19 433

Talousarvio/kehys

37 964

36 543

33 287

25 280

23 222

23 222

23 222

– 240

287

1 956

2 442

1 719

187

2 876

Tilikauden tulos

Taulukko 9. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus toiminnoittain 2017–2019.

Menot (1000 euroa)

2017

2018

6 589

Palvelu ja koulutus Tutkimus ja kehittäminen

Asiantuntijatyö

Johtaminen

Omat tuotot (1000 euroa)

2019

Valtionapu (1000 euroa)

2017

2018

2019

2017

2018

7 149

1186

1202

5 403

5 947

16 537

17 464

17 632

17 444

17 888

17 327

8 982

8289

8 906

9 039

7 970

8 800

1 253

355

7 341

8 629

2019

20

Budjettirahoitteinen toiminta

17 842

1 480

16 362

Yhteisrahoitteinen toiminta

13 280

7 333

5 947

Liiketoiminta

16 174

19 050

Yhteensä

48 984

50 740

47 296

29 053

27 290

27 863

21 650

23 635

22 309

56 %

53 %

53 %

44 %

47 %

47 %

34 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

10 Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi Talous Työterveyslaitoksen tulos vuonna 2019 oli ylijäämäinen n. 2,88 milj. euroa. Vuoden 2018 ylijäämä oli 184 tuhatta euroa. Nousua vuoteen 2018 verrattuna oli 2,69 milj. euroa johtuen pääosin suojainpalveluiden liikkeenluovutuksesta SGS Fimko Oy:lle. Toiminnasta rahoitettiin valtionavulla 47 %. Loput toiminnasta rahoitettiin omalla maksullisella toiminnalla ja t&k-rahoituksella.

Tuotot Oman toiminnan tuotot olivat 27,48 milj. euroa ja toteutuivat alle budjetoidun tason 28,28 milj. euroa jääden budjetoidusta n. 0,8 milj. euroa. Oman toiminnan tuottojen summa nousi edelliseen vuoteen nähden 0,3 milj. euroa. Merkittävän osuuden oman toiminnan tuottojen noususta aiheutui suojainpalveluiden liikkeenluovutuksesta. Valtionapu vuonna 2019 pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2018 23,22 milj. euroa. Tilivuoden tuloutettu avustus oli 22,3 milj. euroa.

Kulut Kulut toteutuivat budjetoitua alemmalla tasolla, kun kulukuria tiukennettiin tuottojen jäädessä budjetoidusta (budj. 52,50 milj. euroa, tot 47,30 milj. euroa). Käyttömenot ja henkilökulut olivat 44,72 milj. euroa ja ne laskivat vuoden 2018 tasosta 2,47 milj. euroa.

Laitehankintoihin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin käytettiin 2,58 milj. euroa. Summa väheni vuoden 2018 tasolta 0,86 milj. euroa. Osa vuodelle 2019 suunnitelluista hankinnoista siirtyi vuodelle 2020 tilinpäätöksessä, yhteensä 1,4 milj. euroa.

Tase Taseen loppusumma oli 70,65 milj. euroa vuonna 2019 ja se nousi edelliseen vuoteen nähden 3,96 milj. euroa. Vuonna 2018 taseen loppusumma oli 66,70 milj. euroa.

35 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

11 Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma Laitoksen johtoryhmän, tutkimus- ja palvelukeskusten ja Kehitys ja tuki -yksikön johdon katselmukset – sisäiset auditoinnit – pidettiin uuden laadunhallintajärjestelmän mukaisesti.

Työterveyslaitoksessa arvioidaan ja tarkastetaan toiminta ja talous vuosikellon mukaisessa suunnittelu- ja seurantaprosessissa.

Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskinhallinta täyttivät sille asetetut tavoitteet vuonna 2019.

12 Yhteenvetotiedot havaituista väärinkäytöksistä Toimintakertomusvuonna ei ollut väärinkäytöksiä.

36 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

13 Allekirjoitukset Työterveyslaitoksen johtokunta on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

Helsingissä 2.4.2020

Liisa Hyssälä puheenjohtaja

Liisa Siika-aho varapuheenjohtaja

Niilo Hakonen

Tarja Kröger

Heikki Pärnänen

Riitta Työläjärvi

Jyrki Wallin

Kari Haring

Auli Rytivaara

Riitta Wärn

Antti Koivula pääjohtaja

37 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

SIGNATURES

ALLEKIRJOITUKSET

UNDERSKRIFTER

SIGNATURER

This documents contains 37 pages before this page

Tämä asiakirja sisältää 37 sivua ennen tätä sivua

Dokumentet inneholder 37 sider før denne siden

Dette dokument indeholder 37 sider før denne side

UNDERSKRIFTER

Detta dokument innehåller 37 sidor före denna sida

authority to sign

toimivaltaoikeus

ställningsfullmakt

autoritet til å signere

myndighed til at underskrive

representative

nimenkirjoitusoikeus

firmateckningsrätt

representant

repræsentant

custodial

huoltaja/edunvalvoja

förvaltare

foresatte/verge

frihedsberøvende

Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com

SIGNATURES

ALLEKIRJOITUKSET

UNDERSKRIFTER

SIGNATURER

This documents contains 38 pages before this page

Tämä asiakirja sisältää 38 sivua ennen tätä sivua

Dokumentet inneholder 38 sider før denne siden

Dette dokument indeholder 38 sider før denne side

UNDERSKRIFTER

Detta dokument innehåller 38 sidor före denna sida

authority to sign

toimivaltaoikeus

ställningsfullmakt

autoritet til å signere

myndighed til at underskrive

representative

nimenkirjoitusoikeus

firmateckningsrätt

representant

repræsentant

custodial

huoltaja/edunvalvoja

förvaltare

foresatte/verge

frihedsberøvende

Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/0f0ec091-f20f-450b-9ae3-bc3eb9678db1

www.vismasign.com