Identiteettipolitiikka

Lastenkirjoilla on mahdollista vaikuttaa lasten arvomaailman kehittymiseen. Lastenkirjallisuus tapaa sisältää Parvelan sanojen mukaan “pehmeitä arvoja”. Lastenkirjallisuuden implisiittisestä arvomaailmasta ei kuitenkaan Parvelan mukaan juuri keskustella. ”Onhan meillä sellainen ääneen lausumaton konsensus, että lastenkirjojen arvot ovat aika pehmeitä vihervasemmistolaisia arvoja. Meillä on tämä suvaitsevaisuus ja kaikista huolehtiminen, erilaisuuden hyväksyminen. Nehän ovat vakiotermejä, jotka pyörivät lastenkirjoissa. Lastenkirjailijat varmaan edustavat keskimäärin sitä ajatusmaailmaa tai jos eivät edusta niin pitävät mölyt mahassaan. Kaipa oikeistolaisia arvoja kannattavan lastenkirjankin voisi kirjoittaa, mutta ei sille suurta kustantajaa saisi.”

Nykyään tavataan taittaa peistä asiasta kuin asiasta, mutta koskeeko tämäkään lastenkirjoja. Esimerkiksi Ella-kirjoissa olisi paljon tarttumapintaa poliittiselle kädenväännölle, mutta lukevatko ihmiset kuitenkaan näitä kirjoja poliittisesta näkökannasta? Parvela toteaa, että näin ei tapahdu.

”Sehän on myöskin niin, että sitten ne aikuiset, jotka sen lastenkirjan lukevat, joko itsekseen – sitäkin tapahtuu – tai lapsilleen, ovat usein aikuisia, jotka jakavat aikatavalla mun kokemuksen ja arvomaailman”.

Parvela kuitenkin muistelee, että vuoden 2006 alussa (aikana, jolloin kritiikkejä vielä lastenkirjoista ilmestyi) ilmestynyttä Ella ja Äf Yksi -kirjaa oli kutsuttu Turun Sanomien kritiikissä ”häkellyttävän yhteiskunnalliseksi”. Kirja kertoo kyläkoulujen kuolemasta ja koulutuspoliittisista leikkauksista. Kun Opettajalle selviää, että kunta on jälleen leikkaamassa koulutuksesta, hän ihmettelee, ”Mitä ne sillä säästyneellä rahalla tekevät? Laajentavat vankiloita?” Kirjassa myös kasa äitejä taistelee pienen kyläkoulunsa puolesta työkoneita vastaan repliikein, jotka ovat lainattu Tuntemattomasta sotilaasta.

Tärkeän eron Parvelan mukaan tekee Ellojen koominen tyylilaji. Jos hän sanoisi samat asiat täysin tosissaan, sitä ei ehkä katsottaisi yhtä suopeasti. ”Eihän sekään välttämättä olisi huono asia, että jokin lastenkirja nousisi esiin siltä kannalta, että onkohan tämä nyt täysin sopivaa sisältöä lastenkirjaan.”

Jos lastenkirjallisuudesta joskus keskustellaan mediassa, harvoin lähtökohtana on lastenkirjallisuuden poliittisuus. Toivoisitko Timo Parvela, että lastenkirjat otettaisiin vakavammin osaksi yhteiskunnallista poliittista keskustelua?

Parvela toteaa, että intuitiivisesti ajateltuna se olisi hyvä homma, koska tällöin kaikki lapsiin liittyvät asiat olisivat todennäköisesti enemmän tapetilla. Tuolloin keskusteltaisiin enemmän lapsista, koulutuspolitiikasta ja lasten kulttuurista. Toisaalta ”olisinkohan mä kauhean tyytyväinen istuessani A-studion penkissä kommentoimassa”, toteaa Parvela.

Hetken hiljaisuuden jälkeen Parvela lisää, ”Mutta toivoisin, vilpittömästi toivoisin. Toisihan se omallekin ammatilleni arvostusta, foorumia ja pohjaa. Väittäisin, että jos se mahdollisuus edes olisi olemassa, niin loisihan se ihan erilaista lastenkirjallisuutta ja -kulttuuria. Miksi se ei voisi olla kantaaottavampaa?”

Vaalit

Pian edessämme on eduskuntavaalit. Viimeisten kuukausien mittaan vaaleille on pyritty etsimään jotain omaleimaista teemaa. Ovatko nämä ilmasto-, Nato- vai kuka-leikkaa-eniten-Yleltä-vaalit? Parvela toivoisi, että lukeminen ja lukutaito nousisivat näissä vaaleissa ehdokkaiden puheista esille. Koulutukseen panostaminen ja koulutuksen arvostaminen yleisesti ovat Parvelasta erittäin tärkeitä. “Eihän lukutaidon lisääminen toki mikään kovin seksikäs vaaliteema ole”, Parvela hymähtää.

2000-luvun alussa Euroopan Unionin teettämässä lukutaitoselvityksessä oli selvinnyt, että kaikkein parhaiten hyvään lukutaitoon korreloi lukeva yhteiskunta. Selvityksessä työryhmä oli vertaillut eri maita ja erilaisia lukutaitokampanjoita. Parvela viittaa kyseiseen tutkimukseen ja korostaa, miten tärkeätä tästä syystä olisi myös vaalien yhteydessä puhua lukutaidosta. ”Silloin, kun lapset näkevät lukemisen konkreettisena asiana, jota tapahtuu luokissa ja kotona, siihen voi tarttua ja ruokkia, ja sitä voi kasvattaa, mutta sitten kun se siivotaan jonnekin lastenkamareiden nurkkaan, niin sitten se kuihtuu ja niinhän tässä nyt sitten on pikkuhiljaa käymässä”, Parvela pohtii haikeasti.

Lopuksi

Palaan lopuksi jutun juurille: Ella-kirjoihin. Ellojen maailma on turvallinen, suvaitsevainen ja oikeudenmukainen. Vaikka Ellojen maailman voisi tulkita olevan jonkinlainen idealisoitu versio todellisuudestamme, Parvela ei sano pyrkivänsä siihen. Hän toteaa, että varsinkin näinä aikoina Ella-kirjojen kirjoittaminen on hänelle itselleenkin jonkinlaista eskapismia – edes yksi paikka, jossa kaikki on hyvin tai ainakin hänen kontrollissaan.

Maapallomme kokiessa valtavia pelottavia ja ahdistavia muutoksia voi lukija löytää pehmeää turvallisuuden tunnetta esimerkiksi Ellojen aurinkoisesta maailmasta. Julkisuuden kenties hieman ylimielinen suhtautuminen lastenkirjallisuuteen ja -kulttuuriin tekee kuitenkin tämänkaltaisten pienten auringonsäteiden löytämisestä hankalaa. Sen lisäksi, että laajempi keskustelu lastenkulttuurista voisi laajentaa kaikkea keskustelua, joka koskee lapsia, monet “lasten”-etuliitteellä varustetut kulttuurituotteet voivat olla myös aikuista viihdyttäviä. Turha ennakkoluuloisuus aikuisten osalta johtaa siihen, että heiltä jää kokematta monet naurut ja surut, joita he voisivat lastenkulttuurin äärellä kokea. “Aikuisten pitäisi lukea enemmän lastenkirjoja”, pohdin tyhjentäessäni repullisen Ella-kirjoja kirjaston palautusautomaattiin.

Accenture ja Pelastakaa Lapset rakentavat digitaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden oppimisalustan

Digihyvinvoinnin ja turvallisuuden taidot ovat lapsille tärkeitä taitoja. Digilaitteiden käyttö voi olla lapsille hauskaa ja hyödyllistä, mutta verkkoon liittyy myös uhkia. Kiusaaminen ja ahdistelu ovat osaksi siirtyneet verkkoon. Lapset voivat myös esimerkiksi olla huijausten uhreja tai törmätä ahdistaviin väkivaltaisiin sisältöihin.

Turvallisuuskysymysten lisäksi lähes kaikissa lapsiperheissä pohditaan, millainen digilaitteiden käyttö tukee lapsen hyvinvointia ja oppimista. Lapsen oikeuksien julistuksen mukaan lapsilla on oikeus suojeluun uhilta myös verkkoympäristössä sekä oikeus terveyteen ja hyvinvointiin. Digitaalisten turvataitojen ja –tietojen sekä hyvinvointiin liittyvien taitojen opettaminen on näiden oikeuksien edistämistä käytännössä.

Accenture, Pelastakaa Lapset ja useat kumppanit rakentavat yhdessä digitaalista oppimisalustaa, jonka avulla viidesluokkalaiset voivat oppia digitaitoja hauskalla tavalla osana koulutyötä vuodesta 2022 alkaen. Kouluissa toimimisen etuna on, että niiden kautta tavoitetaan kaikenlaisia lapsia, ei vain heitä, joiden kotona osataan jo valmiiksi huolestua liiallisesta ruudun ääressä oleilusta.

Oppimista ja dataa

Oppimisalustan sisällöt perustuvat Opetushallituksen Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman digitaalista hyvinvointia ja turvallisuutta koskeviin teemoihin. Kehityksessä hyödynnetään myös Pelastakaa Lasten asiatuntijoiden osaamista ja ymmärrystä lasten digitaalisesta arjesta ja Accenturen asiantuntijoiden osaamista digitaalisten palvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä.

Samalla kun lapset seikkailevat oppimisalustalla, heidän vastauksistaan kerätään dataa. Opettaja saa näin tietoa oman luokkansa osaamisesta sekä materiaaleja, joiden avulla oppilaiden kanssa voi tutustua aiheisiin syvemmin. Anonyymiä dataa käytetään myöhemmin myös viestinnän ja vaikuttamisen tukena. Jotta lasten digitaalinen elämä olisi jatkossa turvallisempaa ja onnellisempaan, tarvitaan mukaan laaja joukko erilaisia toimijoita.

Yhdessä paras lopputulos

Accenturen ja Pelastakaa Lasten yhteishanke on alusta alkaen noudattanut muotoiluajattelun periaatteita. Tämä tarkoittaa, että ratkaisut luodaan yhdessä palvelun käyttäjien kanssa ja ideoista kehitetään prototyyppejä, joita testataan käyttäjillä. Palautteen pohjalta iteroidaan ratkaisuja ja tehdään niistä yhdessä entistä parempia.

”Niitten pitää olla hauskoja, ei koko ajan tylsiä kysymyksiä” - kehitykseen osallistunut koululainen. Kun kehitetään palvelua, joka on suunnattu lapsille, tulee se suunnitella lasten ehdoilla. Tästä syystä lasten osallistaminen on erityisen tärkeää. Lasten avulla olemme yhdessä luoneet tylsän kyselyn sijaan hauskan ja mukaansa tempaavan palvelun, joka samalla tarjoaa aikuisille arvokasta tietoa lasten digitaalisesta hyvinvoinnista.

Mirja Hämäläinen

Digihyvinvoinnin asiantuntija, Pelastakaa Lapset

Palvelumuotoilija, Fjord