Turkuposti 5/2014

5|2014

Turun strategia vuoteen 2029

Turku Science Park Oy tuottaa onnistumisia ja työpaikkoja

Hoitotiedot saa pian yhdestä paikasta

Turun sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluhakemisto

sivu 2–3

sivu 4

sivu 6

liite

5|2014 Teksti: Päivi Autere

Turku 2029 -strategia käytäntöön Tavoitteena kilpailukykyinen Turku ja hyvinvoiva turkulainen

2

Åbo 2029-strategin omsätts i praktiken Målet är ett konkurrenskraftigt Åbo och en välmående åbobo

3

Turku Science Park Oy vauhdittaa uuden liiketoiminnan syntyä

4

Myyjähautomosta valmistuu täsmäosaajia

5

Meriteollisuuden ja merilogistiikan yritykset kokoontuvat luomaan uutta ja kouluttautumaan

5

Turku ottaa valtakunnallisen terveysarkiston käyttöön marraskuussa Hoitotiedot yhdessä paikassa ja aina mukana

6

Åbo tar i bruk det riksomfattande patientdataarkivet i november Vårduppgifter på ett och samma ställe och alltid tillgängliga

7

Wabarit toimivat kavereina toisille miehille, mieskaverit yh-lapsille

7

Nuorisotakuun huiput ja harmit

8

Moision ja Paattisten uudistuneet nuorisotilat tulivat tarpeeseen

8

Liite: Turun sosiaali- ja terveyspalveluiden puhelinluettelo Vimman kahvila on koko kansan kohtaamispaikka

9

Ahtisaarileivoksessa maistuu rahka ja mansikka 10 Kaupunginosien helmet esiin

11

Taitaja2015 SM-kilpailut Turussa ensi toukokuussa

12

Lönnrotin reissumaisemat uudistuvat Turun ammattikorkeakoulun opeilla

12

Helppo tapa järjestää työsuhdematkalippu Salli setelin kuljettaa Lätt sätt att skaffa arbetsresesedel Låt sedeln ta dig till jobbet och tillbaka

Turku 2029 -strategia käytäntöön

Tavoitteena kilpailukykyinen Turku ja hyvinvoiva turkulainen

13

Hivelevän kaunis koko perheen ooppera Sigyn-salissa

14

Teatteria tilan ehdoilla

14

Kirjastoissa opetetaan lukemaan ja käyttämään digitaalisia medioita

14

Mark Levengood och språkbadsjippon under Svenska veckan 2014

15

Karl Jenkins - A Mass for Peace ensiesitys Suomessa

15

Syyskauden konsertit WAMissa

15

Kuvita oma fantasiamaailmasi

16

Nukketeatterin juhlaa Tehdas-teatterissa

16

Arkea kysyy oppilaiden mielipidettä ensimmäisenä Suomessa

17

TYHYä ilon kautta

18

Kulttuurivinkit

19

Syksyn Turku-kirjoja

20

Turku on alkanut toteuttaa kesällä hyväksyttyä kaupunkistrategiaa ja suunnata toimintaansa sen mukaisesti.

Ennakoivaan työhön panostetaan Vuoden 2015 alussa voimaan tulevan kuntalain muutoksen mukaisesti jokaisessa kunnassa on oltava valtuuston hyväksymä strategia, jossa päätetään kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Näin halutaan parantaa ennakoivaa otetta laajojen kokonaisuuksien hallinnassa sekä vähentää toimialakohtaisten suunnitelmien tarvetta.

Turun strategian kiintopisteeksi on valittu vuosi 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta. Pitkän tähtäimen päämääriin pyritään toteuttamalla strategian alaisiin ohjelmiin kirjattuja linjauksia, joiden aikajänne on lyhyempi, yhdestä kahteen valtuustokautta.

Turku kasvun raiteille

turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 02 2627 254 Kannen kuva Hannu Waher Taitto /Layout SEK Point Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper UPM Satin Plus 65 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Posti Oy Seuraava numero ilmestyy viikolla 49 (1.–5.12.)

Löydä Turun kaupunki sosiaalisesta mediasta: www.turku.fi/some www.facebook.com/turunkaupunki www.twitter.com/turkukaupunki www.instagram.com/turkukaupunki www.youtube.com/turkukaupunki www.issuu.com/turunviestinta ISSN 1798-4661

väestön ikääntymisen myötä työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin tulee. Tämä kehitys jatkuu ainakin 2030-luvulle eli koko strategiakauden ajan, Sundman sanoo.

Nykyisissä linjauksissa korostuvat erityisesti kaupunkilaisten aktiivisuuden ja osallisuuden tukeminen, kaupungin kilpailukyvyn vahvistaminen, kestävä kasvu sekä kaupungin kehittäminen aluekokonaisuuksina. Näitä sekä monialaisen yhteistyön tärkeyttä painottavat strategiatyössä mukana olleet ohjelmaryhmien edustajat.

– Tavoitteena on saada Turku kasvun raiteille. Turku ei ole kasvanut samalla vauhdilla kuin monet muut kaupunkiseudut Pohjoismaissa, mutta meillä on siihen kaikki edellytykset, sanoo kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

– Kaupunkirakentamisessa tämä tarkoittaa linjauksia, jotka ovat hieman poikkeavia siitä mitä aiemmin on tehty. Kaupunkirakenteen ei haluta hajautuvan, vaan tavoitteena on suunnata kasvua kaupunkirakenteen sisään isoin aluekokonaisuuksin, joista keskusta on yksi, Hintsanen sanoo.

Kasvun edellytyksiä vahvistetaan paitsi kaupunkisuunnittelulla myös tukemalla yritysten ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia, uudistamalla työllistämistoimintaa sekä vahvistamalla kaupungin logistista asemaa ja matkailullista houkuttelevuutta.

– Erityisen tärkeää on nopean junayhteyden saaminen Turun ja Helsingin välille. Se tukee matkustaja- ja rahtiliikennettä sekä laajentaa työssäkäyntialuetta eteläiseen Suomeen, korostaa kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman.

– Työvoiman liikkumista ja saatavuutta on tuettava, sillä

Strategian mukaisesti kaupunkilaisten terveyteen ja hyvinvointiin halutaan panostaa entistä vahvemmin ennaltaehkäisevästi.

– Ehkäisevästä työstä halutaan tehdä hyvinvointia tukevan työn kivijalka. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lastensuojelussa sitä, että teemme intensiivisesti ja monialaisesti yhteistyötä, jotta lastensuojelun tarvetta ja viimekädessä huostaanottoja ei tulisi, havainnollistaa hyvinvointitoimialan erityisasiantuntija Karoliina Luukkainen.

Ehkäisevään työhön investoiminen ei luonnollisesti kokonaan poista erityis- ja korjaavien palveluiden tarvetta.

– Jatkaakseni edellistä esimerkkiä, mikäli lastensuojelussa kuitenkin päädytään huostaanottoon, tavoitteena on löytää entistä suuremmalle osalle lapsia sijaisperheitä laitossijoituksen sijasta, Luukkainen sanoo.

Samassa linjassa ehkäisevän työn tavoitteen kanssa toimivat vapaa-aikatoimialan tuottamat nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Ne tukevat aktiivista elämäntapaa ja vaikuttavat sitä kautta positiivisesti asukkaiden elämänhallintaan ja terveyteen.

Vapaa-ajan palveluita tuotetaan enenevästi yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Myös asukkaiden omaehtoista toimintaa halutaan tukea muun muassa tarjoamalla kaupungin tiloja nykyistä enemmän tällaiseen käyttöön.

Fakta • Turku 2029 -kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 23.6.2014.

• Kaupunkistrategiaa täydentää kaksi strategista ohjelmaa: ◊ Hyvinvointi ja aktiivisuus ◊ Kilpailukyky ja kestävä kasvu • Lisäksi kaupungilla on muita strategialuonteisia asiakirjoja, kuten Henkilöstö voimavarana -ohjelma, Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma sekä Ilmasto- ja ympäristöohjelma. www.turku.fi/2029

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

3

Åbo 2029-strategin omsätts i praktiken

Målet är ett konkurrenskraftigt Åbo och en välmående åbobo Som utgångspunkt för Åbo stads strategi har valts året 2029 då Åbo fyller 800 år. De nuvarande riktlinjerna betonar särskilt stadsbornas aktivitet och delaktighet, stadens konkurrenskraft, hållbar tillväxt och utvecklandet av staden som områdeshelheter.

– Målet är att få in Åbo på ett tillväxtspår. Åbo har inte växt i samma takt som många andra stadsregioner i Norden, men vi har alla förutsättningar för det, säger stadsplaneringsdirektören Timo Hintsanen.

Förutsättningarna för tillväxt förstärks förutom genom stadsplanering också genom att stödja företagens och näringslivets verksamhetsmöjligheter, förnya sysselsättningsverksamheten samt genom att förstärka stadens logistiska ställning och attraktiviteten som turiststad.

– Det är ytterst viktigt att få en snabb tågförbindelse mellan Åbo och Helsingfors. Den stödjer passagerar- och frakttrafiken samt utvidgar pendlingsområdet mot södra Finland, betonar direktör för stadsutvecklingsgruppen Pekka Sundman.

Staden satsar på förebyggande arbete Enligt strategin vill man satsa på stadsbornas hälsa och välfärd på ett mer förebyggande sätt.

– Staden vill att det förebyggande arbetet ska bli en grundval för välfärdsarbetet. I praktiken innebär det här t.ex. inom barnskyddet att vi samarbetar på ett intensivt och branschövergripande sätt för att undvika behovet av barnskydd och omhändertaganden i sista hand, åskådliggör specialsakkunnig inom välfärdssektorn Karoliina Luukkainen.

Samma linje med det förebyggande arbetet följer ungdoms-, idrotts- och kulturtjänsterna som produceras av fritidssektorn. De stödjer den aktiva livsstilen och påverkar därigenom positivt invånarnas livshantering och hälsa. Man vill också stödja invånarnas frivilliga verksamhet genom att erbjuda stadens lokaler för den här typens verksamhet.

Text: Päivi Autere

Turulle toivotaan rahaa, ratikkaa ja viisaita päättäjiä Turun päivän edellä järjestettiin kisa, jossa kysyttiin mitä tulevaisuuden Turulle voisi antaa lahjaksi. Kilpailussa sai täyttää sarjakuvan tyhjät puhekuplat. Tässä otteita saaduista vastauksista (ylinnä yläpuhekuplan teksti): • Kävisikö uusi silta?

Hmm. Siis kummalt puolelt jokkee?

• Kyl maar joku rahapuu olis hyvä…

• No sans se!

• Mun miälest tarttis antta meidän Turul roskattoma kadut.

• Nii oikke! Ei yhtä heitet roski kaduil.

• Miten olis hei kunnollinen pyörätieverkosto?

• Ihammahtava idea!

• Nopeaa päätöksentekoa.

• Juu ja vastuunkantoa.

• Nyt olis monorailin ja köysiradan aika.

• Eikö sulle mikään riitä, joukkoliikennekin on ollut ilmaista jo yli kymmenen vuoden ajan.

• Päätösten läpivientiautomaatteja.

• Ne sopii moneen paikkaan. Loistolaite!

• Raitiotiet satamasta Raunistulaan.

• Eikö se ole liian kallista?

• Kahvia?

• EI! Nyt säästetään!

Tulevaisuuden Turkuposti 2029 herätti kommentoimaan Turkulaisten postilaatikoihin tipahti syyskuun lopussa ”Tulevaisuuden Turkuposti 2029 –lehti, jossa hieman totutusta poikkeavalla tavalla visioitiin vuotta 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta. Lehden varsinaisena tavoitteena oli tutustuttaa turkulaiset kaupungin uuteen strategiaan.

Lehti on herättänyt laajaa keskustelua eri foorumeilla ja sen sisältö on saanut ennätysmäärän palautetta. Ennen kaikkea lehti on herättänyt tunteita, joka jo sinänsä kertoo siitä, kuinka tärkeäksi turkulaiset kokevat yhteisen kaupunkimme tulevaisuuden kehittämisen.

Muutamia poimintoja internetin ja sosiaalisen median keskusteluista ja kommenteista: • Nauroin ääneen.

• On harhaanjohtavaa antaa tietoa vielä tuntemattomasta tulevaisuudesta • Mun mies ei ymmärtänyt lehteä.

• Nerokas lehti, mahtava konsepti.

• Minusta on ihan hyvä ja erilainen tapa herättää kaupunkilaisia ajattelemaan ja keskustelemaan, että minkälaista tulevaisuutta Turulle haluamme.

• Laitan yleensä tällaiset suoraan lehtiroskikseen (polttaisin mutta palavat huonosti). Tällä kertaa juttu oli niin posketonta, että lehtiroskiksen kupeessa vietin hetkosen tätä samaista hekotellen.

• Disneyland tulee Pernoon! Miksei mulle ole kerrottu mitään?

• Tulevaisuuden Turku = kunnianloukkaus turkulaisia veronmaksajia kohtaan, ettäs kehtaatte!

• ”Tulevaisuuden Turkuposti” eli koko tä aukeama on trollia.

Oon niin vihainen.

• Lehti herätti sen verran uteliaisuuteni, että oli pakko lukea itse strategiakin.

• Olen ajatellut myydä pois pikkuyksiöni Kristiinankadulla, mutta veikeä visiointinne sai minut vakavasti harkitsemaan kaupunkikotini säilyttämistä :-)) • Mulle ei oo tullut. Tän keskustelun perusteella selaan kyllä läpi, jos saan käsiini.

Yhteisellä asialla Kaupunkistrategia ei ole vain kaupungin henkilöstön asia vaan kaikkien turkulaisten. Kaupunkilaisten edun mukaista on, että kaupunkia kehitetään oikeaan suuntaan.

Tehdyt valinnat tulevat vastaan jokaisen turkulaisen arjessa.

Kannattaakin tutustua kaupunkistrategiaan ja sen alaisiin ohjelmiin erityisesti omasta näkökulmasta: mitä tämä tarkoittaa minulle? Miten voisin vaikuttaa asioiden suuntaan?

Aineistoihin voi perehtyä verkossa sivulla turku.fi/ 2029. Kaupunki jatkaa myös Tapaa Turku -tilaisuuksien järjestämistä. Niissä yhteisistä asioista pääsee keskustelemaan kasvokkain päättäjien ja kaupungin työntekijöiden kanssa.

Strategia taipui animaatioksi Kaupungin strategia piirrosmuodossa kuulostaa erikoiselta ajatukselta, mutta Turussa niin kuitenkin tehtiin. Tai jos ollaan tarkkoja, niin strategiasta tehtiin pieni, noin minuutin mittainen mainosanimaatio.

Ajatus animaatiosta lähti sarjakuvasta, jollaiseksi strategian keskeiset kohdat taipuivat ensin. Anton Lipastin piirtämä ja hänen isänsä Roope Lipastin kirjoittama sarjakuva julkaistiin Tulevaisuuden Turkupostin takasivulla. Sarjakuvasta näki, että ajatus toimisi myös liikkuvana kuvana.

Isä-poika-kaksikko on tehnyt yhdessä töitä jo pitkään, vaikka Anton täytti 18 vasta viime kesänä. He piirtävät Kimmo Kotka -nimistä sarjakuvaa turkulaiseen Mobilelehteen sekä ovat aiemminkin tehneet yhdessä liikkuvaa kuvaa – animaatioita ja yritysvideon.

Antonin piirrosura lähti liikkeelle Hämähäkkimiehistä viisivuotiaana. Sittemmin hän on piirtänyt lukemattomia sivuja erilaisia sarjakuvia. Viime vuosina hän on siirtynyt yhä enemmän elokuvien tekemiseen. Niiden parista toiveena on saada lukion jälkeen myös ammatti.

Lipastien toteuttama Turku 2029 -animaatio on nähtävissä sivulla www.turku.fi/2029.

Anton Lipastin piirtämän ja animoiman Turku 2029 -animaation sankarina esiintyy Paavo Nurmen patsas.

Kuva: Ulriikka Lipasti

4

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

Tekstit ja kuva: Riku Näsänen

Huippuosaaminen on perusta tulevaisuuden työpaikoille ja hyvinvoinnille

Turku Science Park Oy vauhdittaa uuden liiketoiminnan syntyä Turku Science Park Oy:n palvelut kattavat yrityksen elinkaaren idean jalostamisesta kansainvälistymiseen.

Turku Science Parkiksi kutsutaan Turun Kupittaalla sijaitsevaa aluetta, jolle runsaan neljännesvuosisadan kuluessa on noussut tiivis yritys- ja tutkimustoiminnan keskus.

Yliopistonmäeltä lähelle Skanssia ulottuvalle noin kolmen kilometrin matkalle sijoittuu kaksi tiedekorkeakoulua, kolme ammattikorkeakoulua, TYKS ja yli 300 muuta yritystä ja yhteisöä. Työpaikkoja alueella on arviolta 17 000, opiskelijoita noin 30 000 ja erilaisia toimitiloja yli 250 000 neliötä.

Työpaikkoja alueella on arviolta 17 000, opiskelijoita n. 30 000 ja erilaisia toimitiloja yli 250 000 m2.

Uusista työpaikoista uutta hyvinvointia Turku Science Park on myös samanniminen osakeyhtiö, jonka pääomistaja on Turun kaupunki. Turku Science Park

Oy:ssä työskentelee tällä hetkellä vajaat 30 henkeä, joiden tehtävänä on edistää tutkimusyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, jotta Turun seudulle syntyisi mahdollisimman paljon uutta ja elinvoimaista liiketoimintaa, uusia työpaikkoja ja lopulta myös verotuloja kaupungin kassaan.

Turku Science Park Oy:n kiinteistöliiketoiminta siirrettiin vuonna 2010 Turun Teknologiakiinteistöt Oy:öön. Näin Turku Science Park Oy on voinut viime vuodet keskittyä ydintehtäväänsä eli korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittämiseen.

merkitys viime vuosina kasvanut. Viimeinen vuosi on ollut taloudellisesti haasteellinen, mutta nyt näyttää jo paremmalta.

– Parhaillaan sekä kotimaisissa että EU:n rahoitusohjelmissa siirrytään uuteen kauteen, mikä on merkinnyt uusiin hanke- ja hakuehtoihin ja -käytäntöihin perehtymistä. Odotammekin tulevan talven ja kevään myötä positiivisia päätöksiä hakemuksiin, joita kesän aikana on ahkeroitu ennätysmäärä, kertoo Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Rikumatti Levomäki.

Yhteistyöverkostoja Suomessa ja maailmalla

Yrityslähtöistä ajattelua

Palveluitaan ja lupaustaan ”Innovatiivisen kasvun vauhdittaja” Turku Science Park Oy toteuttaa erilaisten kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden avulla. Niissä tutkijat, yritykset ja julkisen sektorin toimijat yhdistävät voimansa ja vahvistavat edellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Hankkeissa voidaan esimerkiksi luoda tutkimustuloksiin perustuvia uusia toimintamalleja, parantaa yritysten kansainvälistymisvalmiuksia tai vaikkapa etsiä hyötykäyttöä yritysten tuotantoprosesseista syntyville ylijäämämateriaaleille.

Vaikka Turun kaupunki on Turku Science Park Oy:n toiminnan merkittävä rahoittaja, on hankerahoituksen

Turku Science Park Oy uudisti kesällä myös sisäistä toimintamalliaan. Aiemmasta ict- ja bioaloihin keskittyneestä osastojaosta luovuttiin, ja tilalle tuotiin entistä asiakaslähtöisempi toimintatapa. Palveluiden tuottamisessa keskitytään alkuvaiheen yrityksille (ns. startup-yritykset) suunnattuihin palveluihin, jo toimivien yritysten kasvun ja kehittämisen tukemiseen sekä kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten auttamiseen.

– Painopisteitämme ovat myös jatkossa bio ja ict, mutta niiden välisen rajan hämärtyessä alkoi olla luontevaa miettiä uusiksi tapaamme tuottaa palveluja korkean osaamistason toimijoille, Rikumatti Levomäki perustelee.

Turun pitkäjänteinen työ palkitaan nyt bioalan menestyksenä Bioala on toinen Turku Science Park Oy:n painopistealoista. Vaikka usko alan mahdollisuuksiin on ollut paikoin lujilla, ovat pari viime vuotta osoittaneet Turussa tehdyn pitkäjänteisen työn tuottavan tulosta.

Turku Science Park Oy • innovatiivisen kasvun vauhdittaja: tukee korkean osaamistason liiketoiminnan syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä • painopisteinä bio- ja icttoimialat • rahoitus pääomistaja Turun kaupungilta ja erilaisista kotimaisista ja kansainvälisistä rahoitusohjelmista • palvelut ovat yrityksille pääsääntöisesti maksuttomia • TScP:n yrityshautomossa on käynnistänyt toimintansa yli 210 yritystä, joihin on syntynyt yli 1300 työpaikkaa • www.turkusciencepark.com

Menestyminen kysyy kärsivällisyyttä. DelSiTech Oy:n toimitusjohtaja Lasse Leino (vas.) arvostaa Turku Science Park Oy:n tekemää työtä, jolla on vauhditettu Turun nousua bioalan suomalaiseksi suunnannäyttäjäksi. Kuvassa myös tutkija Mika Leinonen ja erikoistutkija Ari-Pekka Forsback (oik.).

Turusta on muodostunut bioalan ja etenkin lääkekehitystyön suomalainen suunnannäyttäjä. Useita täällä kehitettyjä lääkkeitä on parin viime vuoden aikana tullut markkinoille Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi alan suurimmat toimijat ovat investoineet ja palkanneet Turun tehtailleen uutta väkeä. Turku Science Park Oy:n vuosia rakentamasta ja johtamasta BioTurku®-yhteisöstä on kasvanut paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti tunnustettu life science -osaamisyhteisö.

Nykyisin turkulaisen lääkeannosteluteknologiaan erikoistuneen DelSiTech Oy:n toimitusjohtajana toimivalla Lasse Leinolla on kokemusta bioalan yrittäjyydestä yli 10 vuoden ajalta. Leino perusti vuosituhannen alussa BioCis Pharma -nimisen lääkekehitysyrityksen. Erilaisten vaiheiden jälkeen alkuperäinen yhtiö on nyt osa viime keväänä pörssilistautunutta Herantis Pharmaa. Leino sanoo, että Turku Science Park Oy:n tuki oli hänen yrittäjätaipaleensa alussa ratkaisevassa asemassa.

– BioCis Pharman perustamisaikaan tukenani oli Turku Science Park Oy:n biohautomo. Edelleen toimintaansa jatkava biohautomo on mielestäni onnistuneimpia toimenpiteitä, mitä Turun seudulla on bioalan startup -yritysten eteen kuluneiden vuosien aikana tehty.

Leino kokee erittäin tärkeäksi myös Turku Science Park Oy:n osaamisen yhteyksien luojana.

– Potentiaalisten yhteistyökumppaneiden tuominen Turkuun ja yhteyksien luominen ulkomaisiin sijoittajiin olivat meille tärkeä tuki. Pienelle, aloittelevalle yritykselle eivät merkityksettömiä olleet myöskään Turku Science Park Oy:n neuvottelemat alennukset osallistumisista oman alamme kansainvälisiin tapahtumiin, esimerkiksi BioEurope-messuille.

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

5

Teksti ja kuva: Elina Teerijoki

Myyjähautomosta valmistuu täsmäosaajia Uudenlainen hanke yhdistää myyntihaluiset työntekijät ja myyjätyövoimaa tarvitsevat yritykset Turun seudulla. koulutukseen halunneista myyjäkandidaatin, joka vastaa yrityksen tarpeita.

Pohjakoulutuksella ei ole ollut merkitystä, vaan on haettu oikeanlaista, innostunutta tyyppiä. Koulutukseen osallistuvista osa on alanvaihtajia, osa taas valmiiksi b to b –myynnin ammattilaisia, joiden ammattitaito kaipaa vain päivitystä.

– Ne, joilta myyntikokemuksen pohja puuttuu, saavat sen täältä.

Kaikille toki on koulutuksessa tarjolla jotain uuttakin, Esko Saurio sanoo.

Kurssilaisille on myös luotu tutor-järjestelmä, jossa kokeneet ammattimyyjät opastavat tulokkaita. Mukana olevat yritykset, kurssilaisten tulevat työpaikat, ovat monenlaisilta aloilta: maahantuontia, IT-alaa, teollisuutta, mediaa.

Myyjähautomon projektipäällikkö Esko Saurio luotsaa yhteen myyjätalentteja ja myyjää tarvitsevia yrityksiä.

Myynnin kasvu tukee muitakin aloja

Tällä kurssilla ei pyöritellä askartelutehtäviä. Vaikka takana on vasta muutama viikko koulutusta, ovat osallistujat päässeet jo tulevien työpaikkojensa arkeen kiinni: sopimaan myyntineuvotteluja, valmistelemaan messuosallistumista, käymään läpi saapuneita tarjouspyyntöjä…

Elokuussa startannut Myyjähautomo on Varsinais-Suomen myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry:n B2B -myyntiin erikoistunut hanke, joka yhdistää Turun seudulla työttömänä olevat myyntihenkiset osaajat ja uutta myyntivoimaa etsivät yritykset.

19.–20.11.2014 – Myyjähautomon tavoitteena on tarjota myynnistä kiinnostuneille työttömille mahdollisuus näyttää osaamistaan ja auttaa heitä Yhdistää merilogistiikan ja meriteollisuuden osaajat työllistymään, sanoo hankkeen projektipäällikkö Esko Saurio.

Hautomon osallistujat – myyntitalentit, kuten Saurio sanoo – on valittu TE-keskuksen työttömistä työnhakijoista. Hankkeen erityispiirre on, että mukana olevat yritykset ovat jo valmiiksi voineet etsiä

Myyjähautomon tavoitteena on tarjota myynnistä kiinnostuneille työttömille mahdollisuus näyttää osaamistaan ja auttaa heitä työllistymään

Myyjähautomoa pyörittää Varsinais-Suomen myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry., ja rahoitus tulee ELY-keskukselta ja Turun kaupungilta. Kaupunki tukee hanketta tilavuokrissa ja laitehankinnoissa.

Ensimmäiseen Myyjähautomoon osallistuu 17 koulutettavaa ja saman verran yrityksiä. Tulevat myyjät ovat alusta alkaen tiiviisti mukana tulevilla työpaikoillaan; jo muutama viikko aloituksesta koulutettavat opiskelevat enemmän yrityksissä kuin hautomolla.

Puolivuotisen jakson ensimmäisten kolmen kuukauden aikana keskitytään koulutukseen ja perehdytykseen. Lopuiksi kolmeksi kuukaudeksi yritykset tekevät myyjien kanssa määräaikaiset työsopimukset. Esko Saurion mukaan jatkoa on todennäköisesti luvassa sen jälkeenkin.

– Näillä yrityksillä on aito tarve löytää tietynlainen myyjä. Myös yrityksen riski palkata uusi työntekijä on tässä mallissa matala, koska työntekijän perehdytykseen ja koulutukseen panostetaan.

Saurio ja hankkeen ohjausryhmän vetäjä, Varsinais-Suomen myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry:n puheenjohtaja Kari Laakso, toivovat koulutuksesta välillisesti vipinää koko alueen talouteen.

– Hyvä myynti lisää työllisyyttä myös esimerkiksi tuotannon ja kuljetuksen aloilla, Laakso sanoo.

Hanke on kiinnostanut sekä yrityksiä että työnhakijoita siinä määrin, että jos rahoitus järjestyy, samantyyppisiä koulutuksia on tulossa lisää. Laakso ja Saurio toivovat, että seuraava ryhmä starttaa tammikuussa.

Meriteollisuuden ja merilogistiikan yritykset kokoontuvat luomaan uutta ja kouluttautumaan 19.–20.11.2014

Kansainvälinen tapahtuma merilogistiikan ja meriteollisuuden osaajille

Navi

19.–20.11.2014

Täällä kohtaavat merilogistiikan ja meriteollisuuden ammattilaiset

Merilogistiikka ja meriteollisuus ovat messujen pääaiheina Turun Messukeskuksessa 19.–20.11. Myönteisiä uutisia saanut ala kokoontuu kohtaamispaikalle Turkuun, NaviGate 2014 -messuille.

Tavoitteena on vahvistaa alan elinvoimaisuutta ja tähyillä muun muassa uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Messuilla on myös tilaisuuksia kouluttautumiseen ja rekrytointiin. Ammattimessuille on ilmoittautunut jo lähes sata alan yritystä. Mukana ovat muun muassa RollsRoyce, Meyer Turku Oy ja Turun Satama.

Valtakunnallinen liikennepäivä järjestetään messujen yhteydessä keskiviikkona 19.11. Aiheina ovat muun muassa rikkidirektiivit ja Suomen logistinen asema ja kilpailukyky. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuslaitos järjestää ympäristökoulutusta, jolla pyritään vastaa-

maan ympäristökuormituksen haasteisiin. Keskiviikon ohjelmassa on lisäksi LNG:n ratkaisut ja mahdollisuudet -seminaari. Koko päivän on mahdollista osallistua myös NaviGate matchmaking -tapahtumaan.

Yrityskontaktitapahtumaan tulee yrityksiä ja edustajia myös ulkomailta. Matchmaking-tilaisuuden messuilla organisoivat Enterprise Europe Network ja VarsinaisSuomen Ely-keskus.

Torstaina 20.11. aiheena on muun muassa arktinen ulottuvuus. Meridiem tuo paikalla joukon asiantuntijoita aiheen tiimoilta. Päivän ohjelmaotsikoissa ovat myös ajankohtainen risteilijöiden uudisrakentaminen ja retrofit sekä yritysten kansainvälistymisen tukipalvelut.

www.navigate.fi

6

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

Tekstit: Tiia Laakso

Turku ottaa valtakunnallisen terveysarkiston käyttöön marraskuussa

Hoitotiedot yhdessä paikassa ja aina mukana Kymmeniä järjestelmiä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä – kansalaisten potilastietoja on monessa paikassa eikä terveydenhuollon asiakas itsekään tiedä missä kaikkialla. Asetelma on muuttumassa. Suomessa otetaan vaiheittain käyttöön Kansallinen terveysarkisto eli Kanta, joka koostuu Potilastiedon arkistosta, Omakantapalvelusta ja Sähköisestä reseptistä. Turun kaupunki liittyy mukaan marraskuussa.

Ihmiset liikkuvat yhä enemmän, siksi tavoitteena on saada potilastiedot tallennettua yhteen paikkaan, josta terveydenhuollon henkilökunta saa tiedot näkyviin missä tahansa potilas apua tarvitsee. Tähän päästään julkisen terveydenhuollon yksiköissä tämän vuoden loppuun mennessä ja yksityisissä vuoden 2015 aikana.

Enää ei tarvitse muistella aiemmin määrättyjen lääkkeiden nimiä, sillä myös reseptit löytyvät arkistosta. Potilas pääsee katsomaan niitä verkossa milloin tahansa.

– Potilas saa parempaa hoitoa, kun hoitotiedot ja hänelle määrätyt reseptit löytyvät helposti yhdestä paikasta, kertoo projektipäällikkö Suvi Vainiomäki Turun kaupungin eArkisto-projektista.

Ennen kuin potilaan tietoja siirretään

eri yksiköiden välillä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella, potilaalle on kerrottu, mitä hänen tietojensa näkyminen arkistossa tarkoittaa. Jos potilaan tietoja pitää siirtää sairaanhoitopiirien tai yksityisten toimijoiden välillä, potilas antaa tähän erillisen suostumuksen.

Erityisenä muutoksena Suvi Vainiomäki pitää Potilastiedon arkistoon tallennettavaa potilaan jatkohoidon ohjeistusta.

– Ammattilaiset voivat nyt hyödyntää potilastietojärjestelmään tallennettavaa tietoa, kun potilasta ohjataan omahoitoon. Potilas voi nähdä tiedot Omakantapalveluun kirjautumalla.

Omakanta tuo hoitotiedot ulottuvillesi Jokainen voi käydä tutustumassa netissä Omakanta-palveluun (osoitteessa www.kanta.fi). Esimerkiksi tiedot mahdollisista sähköisistä resepteistä näkyvät palvelussa jo nyt. Tarvitaan tietokone, nettiyhteys ja esimerkiksi verkkopankkitunnukset tunnistautumista varten.

Lisäksi Omakannassa voi jo kuitata saaneensa informaation potilastietojen siirtymisestä. Kuittauksen jälkeen potilastietojasi voidaan käyttää VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin alueella, sitä mukaa kun terveydenhuollon organisaatiot ovat liittyneet Kansalliseen terveysarkistoon.

– Potilas näkee arkistoon tallentuvat tiedot Omakanta-palvelussa siitä eteenpäin, kun potilasta hoitanut terveysasema tai sairaala on ottanut käyttöönsä Kantapalvelut, Vainiomäki lisää.

Turun kaupungin hyvinvointitoimi-

alan, esimerkiksi terveysasemien, ja Turun Työterveystalon tiedot alkavat tallentua marraskuussa. Sen jälkeen tiedot näkyvät potilaille noin viikon kuluessa hoitotapahtumasta.

Vähitellen Kansalliseen terveysarkistoon muodostuu kaikille oma sähköinen potilastiedon kansio. Sähköisten terveydenhuollon palvelujen kehittäminen ei pääty tähän. Tulevaisuudessa Omakantapalvelussa voit tehdä muun muassa hoitoja elinluovutustestamentin.

Potilaiden tietoja ei katsota turhaan Potilastiedon arkistoon tallennetaan lääkärikäynnit ja hoitojaksot, potilaskertomustekstit, diagnoosit, laboratoriotutkimukset, röntgentutkimuksien lausunnot, kriittiset riskitiedot ja henkilötiedot.

– Potilastiedon arkistoon tallennettujen potilastietojen käyttö edellyttää aina hoitosuhdetta potilaaseen, kertoo Vainiomäki.

Potilastiedon arkistoon jää merkintä, kun terveydenhuollon ammattihenkilöstö katsoo tietoja. Tietojen luovutus terveydenhuollon yksiköiden välillä edellyttää hoitosuhteen lisäksi sitä, että potilas ei ole kieltänyt tietojen luovutusta. Hoito voi kuitenkin vaarantua, jos henkilö on kieltänyt tietojensa siirtymisen yksiköiden välillä.

Terveydenhuollon työntekijät eivät saa katsoa potilastietoja turhaan. Potilastietojen pysymistä salassa valvotaan lokitietoihin tehtävillä pistokokeilla. Asiakas saa lokitiedot myös halutessaan tarkistettavaksi.

Alueellisesta tietojen siirtymisestä valtakunnalliseen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja Turun Työterveystalon potilastietojen lataaminen Varsinais-Suomen aluetietojärjestelmään aloitettiin viime marraskuussa.

– Turkulaisten potilaiden sähköiset potilastiedot ovat jo nyt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja seudun muiden terveyskeskusten käytettävissä, Vainiomäki jatkaa.

Nyt edetään kohti valtakunnallista tietojen siirtymistä.

Kanta: Potilastiedon arkisto, Omakanta ja Sähköinen resepti Sähköinen resepti ja Omakanta-palvelu ovat jo käytössä.

• Potilastiedon arkisto otetaan vaiheittain käyttöön koko Suomessa, Turun kaupunki marraskuussa. Julkiset terveydenhuollon yksiköt siirtyvät käyttämään Potilastiedon arkistoa viimeistään ensi vuoden alussa, yksityiset vuoden 2015 aikana.

• Vanhoja hoitotietoja ei siirretä Potilastiedon arkistoon.

• Kun Potilastiedon arkisto on otettu käyttöön, potilaan tiedot näkyvät kaikissa terveydenhuollon yksiköissä sairaanhoitopiirin sisällä ja potilaan suostumuksen jälkeen myös sen ulkopuolella.

• Potilastiedon arkistoon tallennettujen potilastietojen käyttö edellyttää aina hoitosuhdetta potilaaseen • Potilas voi tutustua tietoihinsa osoitteessa www.kanta.fi. Kirjautuminen edellyttää tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Ari seikkailee Kantapalveluiden parissa Sähköiset reseptit Reseptikeskuksessa

Apteekki

Terveyskeskus 1

Potilastiedon arkisto

Sairaala Terveyskeskus 2

Omakanta-palvelu

Keskeiset terveystiedot Omien terveystietojen käsittelyyn liittyvät suostumukset ja kiellot

Turkulaisella Arilla on selkävaivoja. Hän on muuttanut perheineen Turkuun muutama kuukausi sitten Kaarinasta. Ari kävi Kaarinan terveysasemalla selkäongelmien takia viimeksi toukokuussa. Ari määrättiin tuolloin myös laboratoriokokeisiin.

Terveysasemalla Aria informoitiin Kanta-palveluista eli Kansallisesta terveysarkistosta ja niihin kuuluvasta Potilastiedon arkistosta, joita Kaarina alkoi käyttää toukokuussa. Ari näki tietokoneeltaan lääkärikäyntinsä kirjaukset jo muutaman päivän kuluttua käynnistä kirjautumalla Omakantapalveluun.

Turun kaupungilla työskentelevän Arin selkäongelmat jatkuivat ja hän kävi kesäkuussa myös Turun Työterveystalon lääkärin vastaanotolla. Turun Työterveystalon ja Turun hyvinvointitoimialan tiedot välittyvät Potilastiedon arkistoon vasta marraskuussa 2014 eikä yksiköistä myöskään pääse katsomaan tallennettuja tietoja ennen tätä. Sen sijaan

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella käytetään yhteistä alue-tietojärjestelmää, joten lääkäri näki Arin Kaarinan hoitotiedot sieltä.

18 vuotta ikärajana Arin 16-vuotias lapsi on hakenut apua silmätulehdukseen Kaarinan terveysasemalla toukokuun lopussa 2014. Hoitotiedot siirtyivät myös Potilastiedon arkistoon. Arin lapsi ei pääse alle 18-vuotiaana vielä itse kirjautumaan Omakanta-palveluun ja näkemään omia tietojaan. Myöskään Ari ei näe alaikäisen lapsensa terveystietoja.

Huoltajat voivat jo nyt pyytää yhteenvedon alaikäisen lapsensa sähköisistä resepteistä joko apteekista tai terveydenhuollosta. Terveydenhuollon yksiköt voivat kuitenkin nähdä Arin lapsen hoitotiedot, kun alaikäisen lapsen huoltajaa on informoitu Potilastiedon arkistosta ja yksikkö käyttää Kanta-palveluja.

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

7

Åbo tar i bruk det riksomfattande patientdataarkivet i november

Vårduppgifter på ett och samma ställe och alltid tillgängliga Tiotals olika system i kommuner och sjukvårdsdistrikt – medborgarnas patientuppgifter finns sparade på många ställen och klienten inom hälsovården vet inte ens själv på vilka ställen uppgifterna finns.

Men nu blir det ändring på det här. I Finland införs stegvis Det Nationella hälsoarkivet Kanta som består av Patientdataarkivet, Mina Kanta-sidor och Det elektroniska receptet. Åbo stad ansluter sig till Patientdataarkivet i november.

Patienten behöver inte längre försöka komma ihåg vilka mediciner han eller hon tidigare har ordinerats, för även recepten finns sparade i arkivet. Patienten kan också

själv när som helst gå in och kontrollera sina uppgifter. Innan uppgifterna om en patient flyttas mellan olika enheter inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt informeras patienten om vad det betyder att uppgifterna finns i arkivet. Om en patients uppgifter måste flyttas till ett annat sjukvårdsdistrikt, ska patienten ge sitt samtycke till detta.

Min Kanta-tjänsten ger dig tillgång till dina vårduppgifter Vem som helst kan bekanta sig med Min Kanta-tjänsten (på adressen www.kanta.fi).

T.ex. uppgifter om eventuella elektroniska recept finns sparade i tjänsten redan nu.

Den som loggar in ska ha tillgång till dator, webbförbindelse eller t.ex. nätbankskoder för att kunna identifiera sig. Åbo stads välfärdssektor och Åbo Arbetshälsogård kommer i november att börja spara sina uppgifter i patientdataarkivet.

Därefter kommer patienten att kunna

kontrollera sina uppgifter inom cirka en vecka efter vårdbesöket.

Patientuppgifterna kontrolleras inte utan orsak I patientdataarkivet sparas uppgifterna om läkarbesök och vårdperioder, patientjournalerna, diagnoserna, laboratorieundersökningarna, utlåtandena om röntgenundersökningarna, den kritiska riskinformationen och personuppgifterna.

När vårdpersonalen tittar på vårduppgifterna registreras detta i Patientdataarkivet. Att uppgifterna kan utlämnas mellan olika hälsovårdsenheter förutsätter att man har en vårdrelation till patienten och att patienten har gett sitt s amtycke till utlämning av sina uppgifter.

Patientuppgifterna i arkivet kontrolleras inte för nöjes skull. För att hemlighålla patientuppgifterna kontrollerar man logguppgifterna stickprovsmässigt. Klienten kan också kontrollera logguppgifterna.

Kanta: Patientdataarkivet, Min Kanta-tjänsten och Det elektroniska receptet Det elektroniska receptet och Min Kantatjänsten har redan tagits i bruk.

• Patientdataarkivet införs stegvis i hela Finland, Åbo stad ansluter sig till arkivet i november. Hälsovårdsenheterna inom den offentliga sektorn ansluter sig till Patientdataarkivet senast i början av nästa år, den privata sektorn under år 2015.

• Gamla vårduppgifter överförs inte till Patientdataarkivet.

• När Patientdataarkivet har tagits i bruk, syns patientuppgifterna vid alla hälsovårdsenheter inom sjukvårdsdistriktet och också utanför sjukvårdsdistriktet om patienten har gett sitt samtycke till detta.

• Användningen av patientuppgifterna som lagrats i Patientdataarkivet förutsätter alltid en vårdrelation till patienten • Patienten kan ta del av sina uppgifter på adressen www.kanta.fi. Inloggningen kräver nätbankskoder eller ett mobilcertifikat.

Lue lisää Kanta-palvelusta: www.kanta.fi

Läs mer om Kanta-tjänsten: www.kanta.fi

Katso Omakannan verkkokoulusta esittelyvideo: www.kanta.fi/Omakanta-verkkokoulu/story.html

Titta på en presentationsvideo med webbutbildning om Mina Kanta-sidor: www.kanta.fi/Omakanta-verkkokoulu/story.html

Turun siirtyminen Potilastiedon arkistoon: www.turku.fi/terveys

Åbo ansluter sig till Patientdataarkivet: www.turku.fi/terveys

Monipalvelukeskus Tsempin vapaaehtoistoiminnat koukuttavat miehiä vapaaehtoistoimintaan

Wabarit toimivat kavereina toisille miehille, mieskaverit yh-lapsille Wabarit ovat täysi-ikäisiä tavallisia miehiä, jotka toimivat vapaaehtoisina kavereina eri elämäntilanteissa oleville yksinäisille miehille. Tarkoituksena on, että kaverin kanssa vietetty aika antaa kummallekin osapuolelle hyvän mielen ja että tapaamisissa tehdään kummallekin mieluisia asioita.

Toiminnan koordinaattori haastattelee kaikki wabarit ja kaverit sekä yhdistää kaveriparit mielenkiinnon ja toiveiden perusteella. Wabari ja kaveri päättävät keskenään tapaamisten sisällön ja sopivat tapaamisen ajankohdat, joita on kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa.

Kaksi pisimpään toiminnassa ollutta wabaria ovat Tapio ja Matti. He innostuivat mukaan luettuaan toiminnasta kertovan lehtijutun.

– Koen auttavani lähimmäistä ja saan samalla itse hyvän mielen. Käymme kaverin kanssa salilla kerran viikossa. Kun muutenkin kävisin, niin miksi en ottaisi kaveria mukaan? kertoo Tapio.

– Kaverin kanssa käymme kävelemässä ja juttelemme paljon, kun kumpaakaan ei urheilu kiinnosta. Mukaan vaan, tää on mukavaa, rohkaisee Matti miehiä.

Mieskaverit – pikkukaveria ei jätetä Mieskaverit toimivat kavereina yksinhuoltajaäitien lapsille.

Mieskaverin avulla lapsi pääsee tutustumaan turvallisesti aikuisen miehen elämään. Toiminnalla haetaan oikeita ihmissuhteita, kyseessä ei ole yksisuuntainen tukihenkilösuhde.

– Hanke tuo erittäin tärkeän tuen yhden vanhemman perheiden arkeen ja jaksamiseen. On paljon asioita, jotka eivät äideiltä yksinään onnistu. Esimerkiksi uimahalleis-

sa 7-vuotiaan pojan pitäisi mennä yksin miesten puolelle.

Polkupyörän ketjujen rasvaus ja jalkapallon potkiminenkin näyttää olevan sujuvampaa miesten kanssa, toteaa Turun seudun yksinhuoltajien puheenjohtaja Tarja Mäkelä.

– Toiminnan muoto ei kuitenkaan ole olennaista, vaan mielestäni on tärkeää saada kontakti molempiin sukupuoliin.

Vapaaehtoisuus alkaa kurssilla, jonka ovat käyneet myös turkulaiset Lassi, Jere ja Juha.

– Näin lehdessä ilmoituksen ja päätin lähteä kurssille, koska tykkään olla lasten kanssa. Kurssille kannattaa osallistua, siinä ei menetä mitään, Lassi sanoo.

Hänen pikkukaverinsa on 10-vuotias poika. On hienoa kun voi jakaa omia lapsuuden oppeja pojalle, hän lisää.

Jere viettää nykyään aikaa 5-vuotiaan tytön kanssa.

– Olemme ulkoilleet ja leikimme paljon lapsen kotona.

On hauskaa olla odotettu henkilö, Jere iloitsee.

Juha lähti mieskaveriksi, koska on tottunut olemaan lasten ja nuorten parissa.

– Toiminnan kautta saan hienon mahdollisuuden olla hyödyksi jollekin lapselle, hän sanoo. Juhalla ei ole vielä pikkukaveria, mutta hän toivoo saavansa sellaisen pian.

– Pyrimme tavoittamaan vapaaehtoisten miesten lisäksi myös yksinhuoltajaäitejä, joiden lapset tarvitsevat mieskaveria. Projektin nimi kuvastaa hienosti toiminnan tavoitetta: Pikkukaveria ei jätetä, vapaaehtoistyön koordinaattori Jenni Raitio muistuttaa.

Teksti: Kirsi Viro ja Jenni Raitio | Kuva: Kirsi Viro

• Wabarit toimivat kavereina yksinäisille miehille • Kerran kuukaudessa riittää • Toiminta ei sidottuna aikaan ja paikkaan • Wabarit toimintaan pääsee heti mukaan • Mieskaveriksi pääsee käymällä 15 tunnin mittaisen kurssin. Seuraava kurssi alkaa 13.11.

• Yksin lastaan kasvattava äiti voi hakea lapselleen mieskaveria, jos lapsella ei ole yhteyttä isään. Lapset voivat olla iältään 4–16-vuotiaita, poikia ja tyttöjä.

• Hankkeita rahoittaa Raha-automaattiyhdistys • www.tsemppi.net

Wabarit Tapio Virtanen (vas.) ja Matti Silvander sekä mieskaverit Juha Mörönen, Jere Pensikkala ja Lassi Lehtonen.

8

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

Nuorisotakuun huiput ja Teksti: Timo Haukioja | Kuva: Turun ammatti-instituutti

Nuorisotakuu NYT -hanke kartoitti toukokuussa 2014 verkkopohjaisella kyselyllä näkemyksiä nuorisotakuun toteutumisesta Turun seutukunnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 86 nuorisotakuun toteuttajaa.

Vaikka hieman yli puolet vastanneista (50,6 %) katsoikin nuorisotakuun toteutuvan Turun seutukunnassa kohtalaisesti ja reilu kolmannes (34,9 %) hyvin, kyselyssä tuli esiin myös selkeitä kipukohtia.

Näistä tärkeimmät liittyivät nuorten työllistymiseen; suurinta huolta kannettiin erityisen tuen tarpeessa olevien kohtalosta. Taloudellisen tilanteen paranemisen toivottiin tuovan helpotusta tilanteeseen, joskin asenteiden erityisryhmien työllistämistä kohtaan pelättiin jättävän tässäkin osan nuorista paitsioon.

Positiivisiakin seikkoja kyselyssä toki löytyi. Vaikka osa vastaajista manasi nuorisotakuutoimijoiden hajanaisuutta ja siitä juontuvaa palvelujen päällekkäisyyttä ja heikkoa tiedonkulkua, moniammatillinen yhteistyö ja alueelliset yhteistyöverkostot saivat kuitenkin useimmilta vastaajilta kiitosta.

– Nuorten ohjaus on Turussa valtakunnan huippua johtuen laajan ja aktiivisen ohjaushenkilöstön hyvästä yhteistyöstä ja osaamisesta, toteaa projektipäällikkö Anu Parantainen Turun kaupungin sivistystoimialalta.

Nuorten ohjaus on Turussa valtakunnan huippua johtuen laajan ja aktiivisen ohjaushenkilöstön hyvästä yhteistyöstä ja osaamisesta.

Moision ja Paattisten uudistuneet nuorisotilat tulivat tarpeeseen

Moisiolaiset Jenny Järvi ja Jesse Kalliovaara viettävät aikaa nuorisotalolla aina kun mahdollista.

Lisätietoja Turun nuorisotalotoiminnasta www.turku.fi/ nuokkarit

Moision ja Paattisten nuorisotilat on uudistettu kesän aikana. Uudistusten myötä Moision koulun yhteydessä oleva nuorisotila sai lähes puolet lisää tilaa naapurissa sijainneesta kirjastosta ja Paattisten ”nuokkari” pääsi aluetalon kellarista suurempaan, valoisampaan ja monipuolisempaan tilaan rakennuksen yläkertaan.

– Turussa on toiminut jo muutaman vuoden ajan Nuoret-verkosto, joka kokoaa kaikki nuorten ohjauksesta vastaavat tahot yhteen neljä kertaa vuodessa. Näissä tapaamisissa ajankohtaiset haasteet nostetaan esille ja sovitaan työnjaosta.

Moision asuinalueen kasvun vuoksi myös Moision nuorisotalotoimintaan osallistuu jatkuvasti enemmän väkeä.

Toimintaan osallistumisen mahdollistavan maksuttoman seutukunnallisen nuorisokortin on viimeisen vuoden aikana käynyt Moisiossa hakemassa yhteensä 135 teiniä.

Paattisilla kortteja on annettu kuluneen vuoden aikana noin 50 nuorelle. Uudistuneiden tilojen uskotaan lisäävän kävijöitä entisestään.

Nuorisotalon ohjaajana toimiva Sanna Uusitalo kertoo, että uudistuneet tilat mahdollistavat Moisiossa myös nuorisotalon aukioloaikojen pidentämisen. Aikaisemmin koko tila oli varattu koululaisten iltapäivätoiminnalle päivittäin klo 17 asti, joten nuoret pääsivät tilaan vasta sen jälkeen. Aukioloajat ovat jatkossa ma, ke, to klo 14– 19 alakoululaiset, klo 17–21.15 13–18-vuotiaat. Vaihtelevasti perjantaisin klo 14–19 alakoululaiset ja klo 17–22 13–18-vuotiaat. Sunnuntaisin klo 13.30–20.30 tilat ovat avoinna kaikille.

Nuorisotalo on turvallinen ja virikkeellinen vapaa-ajanviettopaikka Toisin kuin jotkut luulevat, nuorisotalot eivät ole 70-luvun pelättyjä ongelmanuorten kokoontumispaikkoja.

Päinvastoin. Esimerkiksi nuorisotaloilla töissä olevat ohjaajat ovat koulutettuja nuorisotyön ammattilaisia, joihin nuori voi luottaa. Nuokkareilla ei pelkästään hengailla, vaan siellä voi myös harrastaa monipuolisesti.

– Nuoret voivat pelata lautapelejä, konsolipelejä ja biljardia. Lisäksi voi askarrella, kuunnella musiikkia ja katsoa telkkaria. Nuorten suosikkipuuhaa on ruuanlaitto ja leipominen, Sanna Uusitalo listaa.

Nuorisotaloilla järjestetään myös säännöllisesti retkiä koulujen loma-aikoina esimerkiksi huvipuistoihin, kylpylöihin ja laskettelukeskuksiin.

– Käymme lisäksi pari kertaa kuukaudessa esimerkik-

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

Vimman kahvilassa voi vaikka lukea päivän lehdet.

harmit – Toimiva yhteistyö tukee nuorten palveluiden oikea-aikaisuutta, lisää toiminnan tehokkuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja on näin hyvin kustannustehokasta myös kaupungin ja koko yhteiskunnan näkökulmasta, Parantainen toteaa.

Hyvät toimintamallit jatkoon Myös hanketoiminta nuorisotakuun toteutumisen tukena sai vastaajilta hyvän arvosanan. Tulos ilahduttaa Turun kaupungin sivistystoimialan projektitoimistoa vetävää Matti Mäkelää.

– Turku ja koko Varsinais-Suomi on ollut edelläkävijä nuoriso- ja koulutustakuun kehittämisessä.

Työ alkoi jo vuonna 2005 VaSkooli-hankkeessa ja on jatkunut sen jälkeen useissa muissa kehittämishankkeissa. Tuloksena on ollut koulutustakuun käytännössä sataprosenttinen toteutuminen ja ammatillisen koulutuksen läpäisyn selkeä parantuminen.

– Keskeistä työssä on ollut hanketulosten juurruttaminen eli sen varmistaminen, että hyviä toimintamalleja pystytään jatkamaan myös hankkeiden päättymisen jälkeen osana normaalitoimintaa, Mäkelä summaa.

Syksyn 2014 aikana Nuorisotakuu NYT -hankkeessa kuullaan vielä nuorten mielipiteitä ja suoritetaan asiantuntijahaastatteluja. Kartoitustyön pohjalta Euroopan sosiaalirahaston ja Turun kaupungin rahoittama hanke julkistaa joulukuussa nuorisotakuun toteutumista tukevan toimenpideohjelman.

Kokonaisuudessaan kartoitus on luettavissa osoitteessa www.koulutustakuu.fi.

Toisin kuin jotkut luulevat, nuorisotalot eivät ole 70-luvun pelättyjä ongelmanuorten kokoontumispaikkoja. Päinvastoin. si elokuvissa, keilaamassa tai konserteissa, Uusitalo kertoo.

Kivoja kavereita ja hauskaa tekemistä Jenny Järvi (16 v.) ja Jesse Kalliovaara (17 v.) ovat tyytyväisiä Moision nuorisotilan uudistukseen. He iloitsevat, että väljempien tilojen lisäksi tuli samalla lisää aktiviteetteja, kun rakennukseen saatiin biljardipöytä ja videotykki.

Jenny ja Jesse käyvät nuokkarilla lähes aina tilan ollessa auki. Molemmat viihtyvät hyvin ja pitävät toimintaa tärkeänä. Myös suuri osa heidän kavereistaan käy nuokkarilla. Retkillekin osallistutaan ahkerasti.

– Täällä meillä on kivaa tekemistä. Jos talo ei ole auki, niin hengailemme vaan jossain ulkona, Jesse kertoo.

Jenny ja Jesse kannustavat muitakin turkulaisnuoria käymään rohkeasti tutustumassa nuorisotalotoimintaan. Jos ei uskalla tulla yksin, niin voi tulla vaikka kaveriporukalla tai vanhempiensa kanssa käymään.

– Täällä on mukavaa viettää aikaa. Samalla tutustuu myös muihin nuoriin, Jenny sanoo.

– Vanhempien kannattaa kannustaa lapsiaan käymään nuokkareilla. Osallistuminen tekee nuorista sosiaalisia, etteivät he vain istu kotona esimerkiksi pelaamassa tietokoneella, Jesse lisää.

Teksti ja kuva: Maria Vakkamaa

9

Vimman kahvila on koko kansan kohtaamispaikka Teksti: Maria Vakkamaa | Kuvat: Minna Suhonen

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman katutasossa sijaitsevassa kahvilassa käy kaikenikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin. Kahdeksan vuotta toiminnassa olleessa kahvilassa käy päivittäin 35–140 asiakasta kahvilla tai syömässä. Asiakkaista suurin osa on kuitenkin nuoria.

Vimman toiminnanjohtaja Miia Sankari kertoo, että esimerkiksi Vimman edullisten lounaiden suosio on jatkuvasti kasvussa.

– Tiistain salaattibuffet on erittäin suosittu ja myös tortilla- sekä lasagnepäivät houkuttelevat asiakkaita kovasti.

Vimman kahvilaan voi mennä viettämään aikaansa, vaikka ei ostaisikaan mitään. Siellä voi käydä tapaamassa ystäviä tai vaikka lukemassa päivän lehdet.

Aulassa on myös ilmaisia nettipäätteitä käytettävissä.

– Kahvila on nuoremmillekin kävijöille turvallinen paikka, jossa on aikuisia aina paikalla, Sankari sanoo.

Esimerkiksi keskiviikkoisin kahvilassa kokoontuu nuorten roolikorttipeliporukka ja perjantaisin järjestetään päihteetöntä yökahvilatoimintaa 15–21-vuotiaille.

Yökahvilan ohjelmassa on muun muassa kilpailuja, karaokea, tietovisaa ja elokuvia. Nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Vimman kahvilassa on tarjolla monenlaista syötävää ja juotavaa.

VIMMAN KAHVILA ON AVOINNA MA–PE KLO 9.30–18.00 JA TAPAHTUMIEN YHTEYDESSÄ Lounas on tarjolla ti, to ja pe klo 11-14. Keittolounaisiin kuuluu leipä, muihin lounaisiin salaatti. Kaikkiin lounaisiin sisältyy kahvi tai tee.

• Salaattipöytä 6,00 € • Keitot 5,50 € • Kotiruokalounaat 6,00-7,00 € • Pizzaperjantai, tortillat, hampurilaisbuffet ja fingerfood 7,00 € Keitot ovat laktoosittomia, muut lounaat vähälaktoosisia.

Kafé Vimman ruokalistalta löytyy mm. Panini-ateria 5,80 €, Kanakori 6,00 €, Ranskalaiset 1,70 €, Salaatti 2:lla täytteellä 5,70 €.

Lisätiedot: www.vimma.info

10

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

Martti Ahtisaarelle oma nimikkoleivos

Ahtisaarileivoksessa maistuu rahka ja mansikka Teksti ja kuva: Satu Hatakka

Kaikilla merkittävillä henkilöillä on oma nimikkoleivos, ja marraskuussa heidän joukkoonsa liittyy presidentti Martti Ahtisaari. Kiitos Turun ammatti-instituutin leipuri-kondiittori-opiskelijoiden, jotka ovat syksyn mittaan kehitelleet presidentin toiveiden mukaista leivosta.

Lähtökohtana olivat presidentti Ahtisaaren mielimaut – rahkatäytteet, pullanmaku ja mansikka. Opettaja Kristiina Lehdon ohje oli, että tavanomaisen rahkapullan sijaan tehdään uutta ja juhlallista.

Opettajan toive toteutui, ja nyt ollaan historiallisten hetkien äärellä. Tarjottimilla hehkuvat nuorten taidonnäytteet, joista yksi voi elää vielä sadan vuoden kuluttuakin, kuten Runebergintorttu tai Aleksanterin leivos. Samoista aineksista osaavat kädet ja kekseliäät mielet ovat kehitelleet monennäköisiä ja -makuisia herkkuja. On kuorrutettuja, pitsisiä, monikerroksisia, kulmikkaita, puolipyöreitä, tummia ja vaaleita.

Kuva: CMI/Saila Huusko

Presidentti Ahtisaaren tervehdys

– Lähdimme kehittelemään uudennäköistä juttua. Ja koska on syksy, lisäsimme oheen omenaa. Leivos viimeisteltiin suklaisella koristeella, joka voidaan korvata sokerimassasta tehdyllä sovinnon kyyhkyllä, Pauliina ja Hanna suunnittelevat.

– Emme halunneet tehdä leivoksesta ylimakeaa. Tässä on mansikkaa ja mustikkaa, ja maku on vähän kirpeä. Marenkikiehkura tasaa makua. Muoto voisi olla toisenlainen, mutta se korjataan jatkokehittelyssä, Nea ja Eemeli lupaavat oman monikerroksisen kakkupalansa äärellä.

Lopullinen presidentti Ahtisaarelle tarjottava leivos valitaan yhteistuumin maistelemalla.

– Jos sieltä nousee yksi ylitse muiden, valinta on helppo. Mutta jos ei, niin jokaisesta otetaan jotain hyvää ja yhdistellään parhaita paloja, Pauliina suunnittelee.

Leivos esitellään ja tarjoillaan presidentille Ahtisaari-päivänä 13.11.2014, kun presidentti vierailee Turun ammattiinstituutin Aninkaisten koulutalossa. Tämän lehden lukijoidenkaan ei tarvitse vain tyytyä kuvittelemaan, miltä nimikkoleivos maistuu. Opiskelijat ja opettaja nimittäin lupaavat, että laktoositonta leivosta saa ostaa oppilaitoksen herkkupuodista, Aninkaisten Herkusta 17.–21.11.2014.

Ahtisaari-päivät on kaikkien suomalaisten tapahtuma Miten ristiriitoja ratkaistaan? Miten solmitaan rauha, mikä on sovinnon merkitys? Ahtisaari-päivien tarkoitus on lisätä tietoa rauhanvälityksestä ja tuoda rauhantyö ja sovittelu osaksi arkipäivää käsittelemällä teemaa kouluissa, yleisötilaisuuksissa ja asiantuntijatasolla. Ahtisaari-päivät järjestetään nyt neljättä kertaa. Pääjärjestäjä on ulkoasiainministeriö.

Ahtisaari-päivien päätapahtumapaikka on tänä vuonna Turku. Presidentin ja CMI:n (Crisis Management Initiative) sekä ulkoasiainministeriön työntekijöiden kouluvierailujen lisäksi Turussa järjestetään sovittelijaoppilaiden juhla sekä Turun yliopistossa kaikille avoin yleisötilaisuus aiheella ”Lapsista vastuullisia aikuisia, miten se tehdään”.

Ilmoittautumiset yleisötilaisuuteen 6.11.2014 mennessä osoitteessa www.utu.fi/ahtisaari.

Kaikki koulut voivat halutessaan osallistua Ahtisaari-päivien juhlintaan.

Ideoita ja materiaaleja löytyy Ahtisaaripäivien kotisivuilta osoitteesta www.ahtisaaripaivat.fi/kouluille. www.ahtisaaripaivat.fi www.facebook.com/ahtisaaripaiva www.turku.fi/ahtisaaripaivat2014

Nyt marraskuussa vietetään neljättä vuotuista Ahtisaari-päivää. Olen iloinen, että olemme saaneet tänä vuonna mahdollisuuden juhlistaa päivää Turussa.

Ahtisaari-päivän tarkoitus on suvaitsevaisuuden ja sovinnon edistämisessä. Toivoisinkin, että päivä muistuttaisi erityisesti näistä teemoista lasten ja nuorten keskuudessa. Sovittelu on meille kaikille tärkeä taito. Sen avulla voimme myös auttaa muita tilanteissa, jotka voivat olla vaikeita yksin ratkaistaviksi. Ketään ei tule jättää yksin ongelmineen.

Det finländska samhället ger oss en enastående möjlighet att förverkliga oss själva. Men det är upp till var och en av oss hur vi utnyttjar denna möjlighet på bästa sätt. Vi måste se till att våra barn växer upp till vuxna som har förmågan att själva ta ansvar över sina liv. Vi skall inte heller glömma att det är allas vår uppgift att hjälpa till när vi upptäcker problem i vår omgivning. Vi har ett ansvar också för varandra.

Med dessa ord vill jag önska er alla en trevlig Ahtisaari dag!

Toivotan kaikille turkulaisille hyvää Ahtisaari-päivää!

Martti Ahtisaari

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

11

Teksti: Sini Silvàn | Kuvat: Kari Vainio

Kaupunginosien helmet esiin Kaupunginosaviikot alkavat olla jo pieni menestystarina.

Syksyn viimeiset viikot vietettiin Pansio-Pernossa ja Pääskyvuoressa, seuraava kaupunginosaviikko aloittaa talvikauden Kakskerrassa itsenäisyyspäivän alla.

Kaupunginosaviikkojen tarina alkoi Kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Ideana oli ja on tuoda esiin paikalliskulttuuria ja sen tekijöitä, viikko ja kaupunginosa kerrallaan. Konsepti osoittautui toimivaksi.

Alueen järjestöt ja ihmiset ideoivat ja toteuttavat asiat itse, Kaupunginosaviikot ry eli käytännössä koordinaattori Miika Neulaniemi on pitänyt paketin kasassa vuodesta 2012 lähtien.

Ensi vuoden teemavuosi Kaupunginosaviikoilla on ympäristö, koordinaattori Miika Neulaniemi kertoo.

– Mukana on ollut jo yli 70 000 osallistujaa, vapaaehtoisia 5000. Nämä numerotkin ovat jo ihan kivoja. Ennen kaikkea kaupunginosien toimijat ja paikalliset ilmiöt ovat saaneet enemmän näkyvyyttä. Nyt esimerkiksi aika monet turkulaiset tietävät, mikä on Nummenpakka, eivätkä vain kaikki nummelaiset, Neulaniemi kertoo.

Runosmäki ja Pansio-Perno tekivät debyyttinsä Joka vuosi on tullut uusia kaupunginosia mukaan, mikä on kova juttu. Tänä vuonna mukaan liittyi kaksi suurta: Runosmäki ja Pansio-Perno.

– Nyt Turku on maantieteellisesti aika hyvin katettu. Niin sanottuja pienalueita on tarkan tilaston mukaan Turussa noin 80, kaikilla ei ole omaa tapahtumaa. On aika suhteellista, miten kaupunginosat Turussa määritellään. Ensi vuonna katsotaan, jos löytyisi joku uusi alue, Neulaniemi summaa.

Osa alueista, kuten Nummenpakka, Martti ja Länsi-Turku sekä Varissuo ovat olleet mukana alusta alkaen. Itse tapahtumat eivät välttämättä ole suuria massatapahtumia. Kaupunginosaviikkoihin on yhdistetty alueiden perinteisiä ja toimivia tapahtumia, mutta mietitty myös uutta.

Syksyn viimeisinä vietettiin Pansio-Pernon kaupunginosaviikkoja.

– Hövelin parkkipaikalla, järjestettiin paneelikeskustelu köyhyydestä ruokakassien jaon yhteydessä. Se jäi mieleen pitkäksi aikaa. Siinä oli hyvin tärkeä ja vakava aihe ja kohderyhmä paikan päällä. Siinä mentiin asian ytimeen, Neulaniemi kertoo.

Kaupunginjohtaja Randell kiertää Turun alueita Kaupunginjohtaja Aleksi Randell vieraili Paattisten seuran kutsusta Paattisilla loppukesästä.

Ohjelmassa oli muun muassa käynti Tortinmäen tanssilavalla sekä tutustuminen 1700-luvulta peräisin olevaan Klootin torppaan.

Tapaamisen aikana Randell keskusteli aluetta koskevista erityiskysymyksistä. Aiheista esiin nousivat erityisesti huoli kevyen liikenteen väylistä, uimahallin kohtalo sekä kaavoitus- ja jätevesiasiat. Tapaamista isännöivät Paattisten seuran puheenjohtaja Kai Kaituri ja Maataloustuottajain Paattisten yhdistyksen edustaja Pekka Nieminen.

Kaupunginjohtaja Randell jatkoi kaupunginosavierailuja myöhemmin syksyllä muun muassa Pansio-Pernon alueen turvallisuusongelmiin tutustumalla ja alueen aktiivisia asukkaita tapaamalla.

– Kaupunginvaltuusto on halunnut että Pansio-Pernon osalta erikseen selvitetään alueen turvallisuutta ja alueen palveluiden kehittämistä.

– Tulevaisuudessa alueella kaavoitetaan ja rakennetaan uutta, ja toivon että annatte meille palautetta siitä mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Jatketaan hyvää keskustelua, kaupunginjohtaja Randell lähetti terveiset Pansio-Pernon asukkaille.

Kaupunginjohtaja Randell tapasi Paattisen Seuran toimihenkilöitä, maatalousyhdistyksen väkeä ja paikallisia asukkaita

Pääskyvuoressa kaupunginosaviikolla havainnollistui, miten kiehtovia asioita eri kaupunginosista löytyy: – Pääskyvuoren luolastoon oli tutustumassa 200 ihmistä. Millään tutustumisretkellä ei ole ollut yhtä paljon ihmisiä.

Jos jossain kaupunginosassa on tosi mielenkiintoisia kohteita, ne voivat vetää aika paljonkin ihmisiä.

Viikkoja riittää, työ ei käy tylsäksi Pääosin kaupunginosaviikot ovat maksuttomia, mukavia koko perheen tapahtumia. Yhteistyötä tehdään Turun kaupungin kanssa ja tavoite on osallistumiseen aktivoiminen. Se, mikä yleisölle näkyy kaupunginosaviikkoina vaatii ympärivuotista suunnittelu- ja valmistelutyötä.

Miika Neulaniemi on Kaupunginosaviikot ry:n koordinaattori, ainoa kokopäiväinen työntekijä. Rahoitusta yhdistyksen toimintaan on saatu Turku 2011 -säätiöl-

tä, Turun kaupungilta sekä Suomen Kulttuurirahaston apurahana.

– Tarvetta tällaiselle toiminnalle on, viikkoja on perhanan monta. Työ ei käy tylsäksi.

Syyskausi on ohi, mutta Kakskerrassa vietetään ensimmäistä talvista kaupunginosaviikkoa joulukuun ensimmäisellä viikolla. Kakskertaseuran järjestämällä viikolla voidaan odottaa joulun tuloon viittaavia työpajoja: linnuille syntyy uusia koteja. Viikolla päästään myös metsäkirkon ja myös itsenäisyyspäivän tunnelmaan.

– Nyt suunnitellaan jo kovasti ensi vuotta, jolloin on ympäristöteemavuosi sekä ekologisesti että kulttuurisesti. Miten ympäristöä voisi ottaa huomioon paremmin myös tapahtumien kannalta ja millaisia erilaisia retkiä voisi esimerkiksi metsään, Neulaniemi odottelee.

kaupunginosaviikot.net

Nostalgisia hetkiä Pansion koululla Pansio-Pernon ensimmäisillä kaupunginosaviikoilla syyskuussa oli yli 20 tapahtumaa. Valokuvanäyttely kertoi alueen nuorten elämästä. Tapahtumassa oli työpajoja lapsille, pyöräretki, arkkitehtuurikierros, ohjelmaa ikäihmisille sekä Tapaa Turku -keskustelutilaisuus.

Yksi mielenkiintoisimmista oli. Viikon huipennus oli tapahtumapäivä Pansion koulun pihalla. Tapahtuma keräsi 350 osallistujaa. Vanhoille oppilaille tarjoiltiin esimerkiksi nostalgiakierros Pernon kouluun.

– Viikko-ohjelma oli erittäin hyvin järjestetty, Pansio-Perno aktiivit ry:n Pertti Kivimäki arvioi. Pienenä kritiikkinä hän kuitenkin kertoo, että ikäihmisten aktivointiin liittyvästä sulkapalloesittelystä puuttui vetäjä.

Kivimäelle parasta antia olivat Hövelin räppitilaisuus Räpp Battle ja PansioPerno aluekierros, joka esitteli aluetta historiasta tähän päivään.

– Mitä kukakin oli rakentanut, mitä teollisuutta siellä on, puutalo- ja kivitalomiljöötä, Kivimäki kuvailee.

Kivimäki pyörittää itse Pansio-Perno aktiivit ry:tä, jonka tavoite on saada seniorit ja vanhempi väki liikkumaan. Yhdistys esitteli tapahtumassa toimintaansa ja jakoi esitteitä.

Yhdeksän vuotta toimineella yhdistyksellä on 30 aktiivijäsentä. Sekä kesäisin että talvisin järjestetään todella monenlaista liikuntaa: petanquesta sulkapalloon

Pertti Kivimäen tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan Pansio-Perno Aktiivit ry:n mukana. Yhteispeli pitäisi saada toimimaan seurojen ja kaupungin sekä kansanopistojen välillä, kilpailla voi juoksuradalla muttei järjestäjien kesken.

Nostalgiakierroksella oli mukana Matti Merta on asunut seudulla melkein koko ikänsä aloittanut koulunsa vuonna -59.

ja mölkkyyn. Ihmisiä on vaikea saada mukaan, mutta niille jotka ovat mukana, toiminta on tärkeää: – Aika paljon alueella on päällekkäistoimintaa, seurat, kaupunki ja kansanopisto täytyisi saada yhteistoimintaan, Kivimäki peräänkuuluttaa.

12

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

Teksti: Paula Kairinen | Kuvat: Paula Kairinen ja Jarmo Linkosaari

Taitaja2015 SM-kilpailut Turussa ensi toukokuussa Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa sekä HK Areenalla pidetään valtakunnallinen ammattitaidon SM-kilpailu, Taitaja2015-tapahtuma 5.–7.5.2015.

Taitajan ytimenä on nuorten alle 20-vuotiaiden ammattitaidon SM-kilpailu.

Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 3. syyskuuta järjestetty Taitaja2015-lajiohjausryhmäpäivä kokosi yhteen 350 ammatillisen koulutuksen, opetushallinnon ja työelämän edustajaa miettimään semifinaalitehtävien sisältöä ja arviointikriteereitä.

Taitaja-finaalissa suomenmestaruuksista kilpailee vuosittain noin 400 nuorta 50 000 kävijän seuratessa kilpailusuorituksia. Kilpailun 45 lajia edustavat eri ammattialoja. Lisäksi Taitaja2015-tapahtumassa järjestetään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailu ja yhdeksäsluokkalaisille tarkoite-

Lönnrotin reissumaisemat uudistuvat

Turun ammattikorkeakoulun opeilla Kehityksen kelkka on ajanut Vienan Karjalan ohi. Nyt tänne suomalaisuuden sydänmaille viedään uutta rakentamiskulttuuria, kierrätysoppia ja yrittämisideoita Turusta. Kohta kelkan perä alkaa taas olla näköpiirissä.

Väinämöisenkatu nousee korkealle penkereen päälle. Kuoppaisen kadun ja Kuittijärven välissä on vahvasti patinoitunut puurakennus. Tässä talossa tiedetään Elias Lönnrotin viettäneen aikaa, kun hän kävi 1800-luvulla hakemassa aineksia Kalevalaeeposta varten.

Tässä mökissä kerrotaan Elias Lönnrotin yöpyneen, kun hän keräsi aineistoa Kalevala-eepokseen.

Kalevalan eli entisen Uhtuan kauppalan muut rakennukset ovat nuorempia eli Lönnrotin jälkeen nousseita.

– Kalevalaisuus elää kuitenkin seudulla vielä vahvasti, kehuu rakennusinsinööri Jari Helmisaari Turun ammattikorkeakoulusta.

Helmisaari toivoo suomalaisten lisäävän matkailua Kalevalaan. Omien juurien etsimiselle on nyt hyvä tilaus. Ruplan romahtamisen takia matkailu Vienan mailla on nyt halvempaa.

Lisäksi matkailua ollaan kehittämässä alueella. Tämä on yksi teema laajasta hankkeesta, joka on juuri käynnistynyt Turun ammattikorkeakoulussa. Monialaisessa hankkeessa Turku tuo osaamista, näköaloja ja osaamista Karjalaan. Rahoitus tulee pääosin venäläisiltä hallintoelimiltä.

Vienan Karjalan matkailu kaipaa pa-

rempia palveluja ja koulutusta. Sitten pitäisi vielä oikaista teitä ja poimia niistä kuopat pois.

Ekokylä malliksi koko seudulle Helmisaari tutkiskelee Kalevalan virkamiesten kanssa karttaa, johon on rajattu tontti ekokylää varten. Paikka on mainio, Kuittijärvi kimmeltelee ihan vieressä.

Tähän ekokylään tulee Helmisaaren mukaan oma jätevedenpuhdistamo. Myös muu jätehuolto ja kierrätys järjestetään tontilla mallikkaasti. Energiataloudelli-

Kalevalan ortodoksinen kirkko rakennettiin yli kymmenen vuotta sitten Jari Helmisaaren johdolla. Nyt kirkon viereen suunnitellaan seurakuntakotia. Jari Helmisaari (vas) keskustelee suunnitelmista isä Jevgenin kanssa. Keskellä tulkki Arina Timonen.

Kalevalaisuus näkyy Kalevalan taajamassa monella paikalla. Väinämöinen näyttäytyy kirjaston seinässä.

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

tun Taitaja9-kädentaitokilpailun finaali.

Tapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy.

Taitaja2015:ssa yläkouluikäiset, lukiolaiset ja ammattialan vaihtamista miettivät aikuiset saavat kerralla näköalapaikan 45 eri ammattiin, koulutusmahdollisuuksiin ja alojen yrityksiin.

Kymmenen erilaista, opastettua ammattipolkua tutustuttaa kävijät ammattien saloihin ja Osaaks tehdä hyvin -pisteissä pääsee kokeilemaan erilaisia juttuja itsekin. Ammatillisten oppilaitosten lisäksi tapahtumassa ovat mukana alueen lukiot, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot.

Esittäytymispaikka myös yrityksille Taitaja-kilpailu on ammattiin opiskelevalle nuorelle ja opettajalle mahdollisuus kehittää itseään, päivittää osaamistaan ja luoda kontakteja yritysmaailman, mahdollisesti tulevan työpaikan kanssa. Ympäri Suomen tammi-helmikuussa 2015 pidettäviin oman ammattialan semifinaaleihin valmentaudutaan huolella, ja jos finaalipaikan saavuttaa, alkaa monessa oppilaitoksessa todellinen treenaus suomenmestaruudesta.

Yrityksille Taitaja2015 on mahdollisuus nähdä eri koulutusalojen parhaimpien opiskelijoiden taso, rekrytoida uusia työntekijöitä ja tehdä tuleville ammattilaisille tutuksi yrityksen toimialaa sekä tuotteita ja palveluja.

Taitaja2015-tapahtuma järjestetään Skills Finland ry:n lisäksi VarsinaisSuomen koulutuskuntayhtymien yh-

13

Helppo tapa järjestää työsuhdematkalippu

Salli setelin kuljettaa Työmatkaseteli – sehän toimii kuin lounasseteli. Työnantaja ostaa ja jakaa setelit työntekijöilleen, minkä jälkeen työntekijä lataa seteleillä bussikorttiaan. Kätevää!

Taitaja2015-tapahtuma pitää sisällään myös Taitaja9-finaalin, joka on peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu leikkimielinen kädentaitojen kisailu.

teistyönä. Päävastuullisena toimijana on Turun ammatti-instituutti, jonka kanssa tiiviissä yhteistyössä käytännön järjestelyissä mukana ovat Axxell Utbildning Ab, Bovallius-ammattiopisto, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä sekä Turun Ammattiopistosäätiö.

Lisätietoja: www.taitaja2015.fi.

Katso myös Facebook (Taitaja) sekä Instagram, Twitter ja YouTube (Taitaja2015).

Joukkoliikenteen kausikortti on työmatkalaisen paras ystävä, edullinen ja luotettava.

Kausikorttia voi luonnollisesti ladata myös työmatkaseteleillä. Mutta vaikka käyttäisi joukkoliikennettä satunnaisestikin, kannattaa ehdottaa työnantajalle työmatkaseteleiden hankkimista. Niillä voi nimittäin ladata myös arvokorttia. Arvokortilta veloitetaan jokainen matka erikseen, mutta hinta on kertalippua edullisempi.

Työmatkasetelit on kätevä tapa toteuttaa työsuhdematkalippu. Työnantajan antama asunnon ja työpaikan välinen henkilökohtainen matkalippu on työntekijälle veroton etu 300 euroon asti ja 600–3400 euron osuudelta. Työnantaja voi puolestaan vähentää hankintakulut tuloverotuksessaan.

Miten käytännössä?

Työmatkaseteli on 10 euron arvoinen. Työnantaja tilaa niitä joukkoliikennetoimistosta aina 10 kappaleen erissä. Laskuun lisätään 3 % palkkio ja 10 euron toimitusmaksu setelien määrästä riippumatta.

Setelit toimitetaan kirjattuna kirjeenä

työnantajalle, joka vastaa niiden käytön ohjeistamisesta ja valvonnasta. Seteleihin on painettu niiden voimassaoloaika, joka on 2-3 vuotta. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta setelit ehtii varmasti käyttää. Joukkoliikennetoimisto ei lunasta seteleitä takaisin.

Työmatkaseteli käy maksuvälineenä joukkoliikenteen palvelutoimistossa Turussa (Aurakatu 5) sekä Föli-alueen kuntien myynti- ja palvelupaikoissa. Työntekijä käyttää työmatkaseteliä kuten käteistä rahaa eli maksaa latauksen osittain tai kokonaan työmatkaseteleillä. Työmatkasetelistä ei makseta vaihtorahaa. Työmatkaseteli on henkilökohtainen, joten asiakkaan tulee varautua tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytensä.

Lisätietoja ja tilauslomake löytyvät osoitteesta www.föli.fi, kohdasta Tuotteet ja hinnat. Lomake palautetaan joko sähköpostilla osoitteeseen joukkoliikennetoimisto(a)turku. fi tai postitse osoitteeseen Turun kaupunki, Joukkoliikennetoimisto, PL 355, 20101 Turku.

Teksti: Seppo Kemppainen

Lätt sätt att skaffa arbetsresesedel suutta mitataan koko elinkaaren ajalta.

Puutaloihin tulee lämpö aluelämpökeskuksesta, joka toimii puun poltolla tai maalämmöllä.

Tästä ekokylästä tehdään mallialue Kalevalaan ja samalla koko seudulle.

Sellaisen Vienan alue todella tarvitsee, sillä rakentamiskulttuuri on kehittynyt hitaasti ja vähän sen mukaan, kuinka on kulloinkin ollut rakennustarvikkeita saatavilla.

Fyysisen työn ekokylässä tekevät Kalevalan nuoret. Helmisaari oli synnyttämässä 90-luvun lopulla Kalevalaan ammattiopiston ja sen kautta saadaan ahkeria käsiä muihinkin amk:n hankkeen projekteihin.

Vienan Karjalan hanke tarjoaa myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille

treenaamisen paikkoja. Opiskelijat osallistuvat projektien suunnitteluun.

Samalla avautuvat yhteydet Petroskoin yliopistoon, joka on mukana tässä yhteistyössä.

Jari Helmisaaren valinta Kalevalan hankkeen johtoon oli ihan paikallaan.

Helmisaari on ollut eri projektien mukana Kalevalassa 90-luvulta asti. Helmisaaren johdolla ja osin suomalaisten lahjoitusvaroilla on Kalevalaan noussut ortodoksinen ja luterilainen kirkko, synnytyssairaala ja lasten neuvola.

Helmisaari on Kalevalassa niin tuttu hahmo, että joka toinen vastaantulija pysähtyy juttelemaan tämän parrakkaan timpurin kanssa.

Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki

Låt sedeln ta dig till jobbet och tillbaka

Arbetsresesedlarna – de fungerar ju på samma sätt som lunchsedlarna. Arbetsgivaren köper och delar ut sedlarna till sina anställda. De anställda kan sedan använda sedlarna för att ladda sina busskort. Praktiskt eller hur?

Periodkortet för kollektivtrafiken är pendlarens bästa vän, det är förmånligt och pålitligt. Man kan naturligtvis också använda arbetsresesedlar för att ladda periodkortet.

Men även om man skulle åka kollektivt endast sporadiskt, lönar det sig att be arbetsgivaren skaffa arbetsresesedlar. Man kan nämligen också använda dem för att ladda värdekortet. Från värdekortet debiteras varje resa separat, men priset är förmånligare än priset på engångsbiljetten.

Arbetsresesedlarna är ett bekvämt sätt att erbjuda personalbiljetter. Den personliga resebiljetten mellan bostaden och arbetsplatsen är en skattefri förmån till ett värde av högst 300 euro för den del som överstiger 600 euro men inte högre än till 3400 euro.

Arbetsgivaren för sin del kan dra av anskaffningskostnaderna i inkomstbeskattningen.

Hur fungerar den i praktiken?

Sauna on yksi asia, mikä yhdistää Vienan väen ja meidät suomalaiset.

Melkein jokaisen Vienan Karjalan kodin pihalla on matala saunarakennus, jonka lämmittäminen on herkkua varsinkin talvipakkasilla. Karjalaiseen saunahattuun pukeutunut Jari Helmisaari testaa Vuokkiniemen löylyt.

Arbetsresesedeln har ett värde på 10 euro.

Arbetsgivaren beställer dem av kollektivtrafikbyrån alltid i häften om 10 stycken. Kollektivtrafikbyrån debiterar ett arvode på 3 % och en expeditionsavgift på 10 euro oberoende av antalet sedlar.

Arbetsresesedlarna skickas i ett rekom-

menderat brev till arbetsgivaren som ansvarar för övervakningen och de anvisningar som gäller användningen av sedlarna.

Giltighetstiden 2-3 år och den är angiven på sedlarna. Giltighetstiden är tillräckligt lång så att man säkert hinner använda sedlarna.

Kollektivtrafikbyrån återinlöser inte arbetsresesedlarna.

Arbetsresesedlarna kan användas som betalningsmedel på servicekontoret för lokaltrafiken i Åbo (Auragatan 5) samt på försäljnings- och serviceställena i de kommuner som ingår i Föli. De anställda kan använda arbetsresesedlarna på samma sätt som kontanter, dvs. betala laddningarna helt eller delvis med arbetsresesedlar. På arbetsresesedlarna ges inga växelpengar.

Arbetsresesedlarna är personliga, och kunderna måste vara beredda på att vid behov styrka sin identitet.

Ytterligare information och beställningsblanketter finns på adressen www.föli.fi, Produkter och priser. Blanketten antingen per e-post till joukkoliikennetoimisto(a)turku.fi eller per post till Åbo stad, Kollektivtrafikbyrån, PB 355, 20101 Åbo.

Text: Seppo Kemppainen

14

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

Tekstit: Heidi Horila | Kuva: Linnateatteri, Mia Honka/Mainoskioski

Hivelevän kaunis koko perheen ooppera Sigyn-salissa Marraskuussa saa ensi-iltansa Sigyn-salissa turkulainen suurtuotanto, Engelbert Humperdinckin Hannu ja Kerttu -ooppera. Saaristo-oopperan alkuun panemassa tuotannossa ovat mukana turkulaiset kulttuuritahot Linnateatterista ja Turun filharmonisesta orkesterista Turun musiikkijuhliin ja konservatorioon.

Saaristo-oopperan vetäjän Päivi Nisulan mukaan oli jo aika saada tämä saksalainen merkkiteos esitettäväksi Turkuun.

– Hannua ja Kerttua esitetään perinteisesti Saksassa ja Keski-Euroopassa aina joulun alla, ja Turkuhan on Suomen keskieurooppalaisin kaupunki. Tännekin voisi juurruttaa samanlaisen perinteen, Nisula toteaa.

Ooppera on teatteria Uuden suomennoksen oopperaan on tehnyt Mikko Koivusalo ja kapellimestarina on Jaakko Kuusisto. Solisteina toimivat Nisulan lisäksi mm. Mari Palo, ja Anu ja Juha Hostikka. Oopperan ohjaa alun perin näyttelijänä tunnettu Toni Wahlström. Hänellä on kokemusta oopperasta Savonlinnan oopperajuhlien solistitehtävistä muun muassa Koirien Kalevalassa.

– Kari-Pekka Toivonen ohjasi edellisen Tahitilla tuulee -tuotantomme, ja meille on luontevaa, että ohjaajat tulevat teatterin maailmasta. Ajattelemme, että ooppera on teatteria. Kun K-P lähti Ouluun johtamaan kaupunginteatteria, ehdotti hän Tonia tähän pestiin. Olihan Toni jo aiemmin ohjannut Linnateatterissa, muistelee Nisula.

Hannu ja Kerttu on ohjaajansa oopperadebyytti, vaikka Wahlströmillä on vuosien kokemus puhe- ja musiikkiteatterin ohjaamisesta. Hän ottaa tehtävän innokkaana vastaan.

– Vaikka oopperaa tehdessä on omanlaiset haasteensa esimerkiksi näyttämölle asettelussa, on siinä draamallisesti samat perusteet kuin puheteatterissa. Tässä tulee myös olemaan puhtaasti draamallisia kohtauksia, ilman musiikkia, Wahlström kertoo.

Monta palasta yhteen Oopperassa on mukana kuusi laulusolistia, konservatoriolta valittu lapsi- ja nuorisokuoro sekä TFO:n riveistä koottu 15-20 soittajan kokoonpano. Kukin taho harjoittelee osuuksiaan ensin itsenäisesti, ja viikkoa, paria ennen ensi-iltaa kokoonnutaan yhteen ja sovitellaan palaset yhteen.

Hannu ja Kerttu on koko perheelle tarkoitettu, ja alkuperäisestä mitastaan alle kaksituntiseksi lyhennetty.

Alle 6-vuotiaille sitä ei Nisula kuitenkaan suosittele. Hän toivoo, että yleisö lähtee avoimin mielin katsomaan esitystä.

– Haluamme Saaristo-oopperassa olla vapaita turhista rajoista ja tehdä helposti lähestyttäviä esityksiä. Oopperasta voi tehdä hauskaa ja taianomaista, sen ei tarvitse olla mitään pönötystä. Tästä tulee myös visuaalisesti silmiä hivelevän kaunis esitys, Nisula visioi.

Kuorolaisille mahdollisuus päästä oopperan maailmaan Turun konservatorion kuorolaisilla on jännittävät ajat edessä. Hannu ja Kerttu -oopperaan on konservatorion oman koelaulatuksen kautta valittu viitisentoista lasta ja nuorta, jotka pääsevät mukaan esittämään tarinan lapsia.

– Kuoroon valittujen ikäskaala ulottuu alakoululaisista lukiolaisiin. Oopperaan toivottiin mahdollisimman pienikokoisia laulajia, jotta he olisivat uskottavia lapsiesiintyjinä, naurahtaa Turun konservatorion kuoronjohtaja Terhi Lehtovaara.

Koko ei ollut ainoa määräävä tekijä kuorolaisten valinnassa. Lehtovaaran mukaan kuorolaisten vanhemmille on painotettu, että tuotantoon osallistuminen ja pääsy

mukaan oikeaan oopperaseurueeseen on ainutlaatuinen mahdollisuus, mutta vaatii myös sitoutumista.

– Ensin on näyttämöharjoitukset, ja esitykset tietysti vaativat läsnäoloa. Koelauluissa testasimme kuorolaisten oppimiskykyä, äänialaa ja motivaatiota, jotta saimme mahdollisimman toimivan ja kuuluvan kuoron mukaan, kertoo Lehtovaara.

Konservatorion laulun ammatilliset opiskelijat osallistuvat myös Hannun ja Kertun harjoitusvaiheisiin. He pääsevät seuraamaan oopperaproduktion etenemistä tosielämässä näyttämöharjoituksissa ja harjoittelevat sanalla teosta tahollaan.

Teatteria tilan ehdoilla Kvartetti ja Seili Logomoteatterissa, Köydenpunojankatu 14. www.turku.fi/ teatteri

Turun Kaupunginteatterin taival Logomon väistötiloissa on tosissaan alkanut, kun syksyn esitykset Kvartetti ja Seili saivat molemmat syys- ja lokakuussa ensi-iltansa.

Hannun ja Kertun ensi-ilta Sigyn-salissa 27.11. klo 19.00 Muut esityspäivät: 27.11. klo 19 28.11. klo 19 29.11. klo 14 10.12. klo 19

11.12. klo 19 13.12. klo 14 18.12. klo 19 20.12. klo 14

www.linnateatteri.fi www.lippupalvelu.fi

Uusiin tiloihin, eli Logomo-teatteriin, sijoittuminen on vaatinut valtavasti työtä. Tyhjä halli on käytännössä pitänyt rakentaa toimivaksi teatteriksi nollasta, aina näyttämöstä ja katsomosta henkilökunnan tiloihin, narikkaa ja yleisön alueita myöten.

– Jokainen kiinnityspiste on erikseen pitänyt asentaa ja lamppu ripustaa. Ääni- ja valo-osasto ovat tehneet huikean työn kaiken valmiiksi saamisessa. Mutta hyvä tila tämä on, ja se on saatu lopulta toimimaan mallikkaasti, näyttämöesimies Seppo Koskinen kertoo.

Logomon tila oli ennen teatterin sinne sijoittumista kauttaaltaan vaaleapintainen. Koskisen mukaan sitä ei ole haluttukaan lähtökohtaisesti muuttaa teatterimaisen perinteiseksi mustaksi laatikoksi.

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

15

Text: Anna Edgren | Foto: Johanna Slotte, Anna-Lena Ahlström

Mark Levengood och språkbadsjippon under Svenska veckan 2014 B-orkesterin kevätkonsertti keväällä 2014.

Svenska veckan är här igen med evenemang och information för alla som är intresserade av och nyfikna på det svenska språket. Vill du använda din skolsvenska en stund, hitta nya bekanta att småprata med på svenska eller är du svenskspråkig som vill fira ditt modersmål – alla är välkomna med i språkfestsvängarna under Svenska veckan.

Den vänliga gula draken Svenni som älskar att äta upp språkgrodor lika mycket som att tala svenska kommer också i år att ha bråda tider under Svenska veckan. I vimlet på det traditionella språkbadsjippot tisdag 4.11 i köpcentret Hansa kan man få sig en prat- och kramstund med Svenni och en del av stadens språkbadselever. Bli vän med Svenni på Facebook (Svenni på stan) eller följ med var han rör sig på instagram (svenni_pa_stan)! Han kanske också märks i de personalmatsalar där varierande språ kbadsjippon kommer att synas och höras, passa på att plocka med dig av

Mark Levengood bjuder som årets festtalare på finurligheter och insikter vid Svenska dagens fest 6.11 i Konserthuset.

– En sitten tiedä, haluaako yleisöä sellaista tulla katsomaankaan. Nyt mennään tällä tilan ja sen rakenteiden ehdoilla. Toki pintoja on verhottu visuaalisia ja akustisia seikkoja silmällä pitäen, Koskinen toteaa.

Ensikosketus onnistunut Kvartetin ensi-illassa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi baaritiskin värikkääseen pystyraitakuvioon, joka on tuttu Logomo Kitchenistä. Väriloisto piristää harmaata, sinänsä näyttävää ja tunnelmallista teollisuushallin ilmettä totuttua tiiviimmissä teatterin aula- ja yleisötiloissa.

Kolme ja puolisensataa viidenkymmenen ikävuoden ylittänyttä katsojaa on tullut seuraamaan turku-

Karl Jenkins - A Mass for Peace ensiesitys Suomessa

Den språkälskande draken Svenni kommer att rapportera från Svenska veckans evenemang på både Facebook och instagram – följ med vad han har för sig och vem han träffar!

de stiliga språkbadsservetterna som finns framme!

Under veckan finns många möjligheter att lättsamt träffas och använda svenska språket, t.ex. blir det en svenskspråkig stickkväll i Luckan måndag 3.11 kl. 17– 19 och Luckans populära språkbadskaffestunder hålls onsdag kl. 15–16.30 och 17.30–19.

Mark Levengood är festtalare på Svenska dagens fest på torsdag 6.11 i Konserthuset kl. 18. Den internationellt kända inhemska stråkkvartetten Meta4 bjuder i sin tur på en färd ut i den klassiska musikens labyrinter – vem vet vart de leder… Till festen på Konserthuset är alla välkomna oberoende av språkvana eller språkbetyg, hämta din biljett från informationscentret Luckan, ta en kompis med och språkbada i festvimlet!

I Luckan (Auragatan 1B) kan man fr.o.m. slutet av oktober gratis hämta ut biljetter. Närmare detaljer om Svenska veckans evenemang och biljetter på www.svenskaveckan.fi eller via Luckan, 02-233 1986.

Arrangörer för Svenska veckan i Åbo är bl.a. Luckan, Åbo stad, Åbos språkbadsklasser och Svenska Finlands Folkting.

laisten veteraaninäyttelijöiden taidonnäytettä. Yleisö näyttää olevan uudessa miljöössä kotonaan ja löytäneen ajoissa perille.

Itse sali on avara ja näköesteetön. Kvartetin viehättävä lavastus nousee kurvikkaan koristeellisessa muodossaan taustasta toimivasti esiin, ja tila on muunnettu kauttaaltaan tasaisen tummasävyiseksi.

Vastoin odotuksia tilan alkuperäisiä pintoja tai rakenteita ei juurikaan ole jätetty näkyviin. Melkeinpä olisi toivonut, että sieltä täältä pilkahtaisi esiin pala rapautunutta seinää. Lieneekö se sitten vain haikailua teollisuusromantiikan perään.

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Turun opetustoimen orkesterit juhlivat 60-vuotista toimintaansa esittämällä Karl Jenkinsin The Armed Man: A Mass for Peace Mikaelinkirkossa 8.11.2014 klo18.00. Kuorona on Aboa Gospel kuoro, solisti ja valmennus Silvia Koski. Teoksen johtaa kapellimestari Sulev Ainomäe.

Turun Koululaitoksen orkesteri oli ensimmäinen turkulainen musiikkikasvatukseen suuntautunut instituutio.

Orkesteria johti R. Nienstedt, joka toimikin tehtävässään yli 20 vuotta. Nykyisen oppilasorkesterin johtajana toimii kapellimestari Sulev Ainomäe, joka on ollut tehtävässään vuodesta 1991. Orkesterijohtajina ovat toimineet myös Arja Lyly, Reijo Borman, Ari Hynynen ja Harry Mäntynen. Orkesteri on tarjonnut erinomaisen harrastemahdollisuuden orkesterimusiikista ja soittamisesta kiinnostuneille nuorille.

Orkesterin historiaan mahtuu lukuisia konsertteja ja matkoja Viroon, Belgian ja Saksaan. Vuonna 2007 A jousiorkesteri voitti ensimmäisen palkinnon nuorten musiikkifestivaaleilla Belgian Neerpeltissa. Nyt esitettävä The Armed Man -Mass for Peace on Suomen kantaesitys, joka on kirjoitettu vuonna 1999 ja omistettu Kosovon uhrien muistolle.

Teksti: Signe Sjölund | Kuva: Sadik Al-Husseini

Syyskauden konsertit WAMissa Wäinö Aaltosen museon syksyn konserttisarja on jälleen käynnissä. Yleisö saa nauttia monipuolisesta kattauksesta hyvää kamarimusiikkia kotimaisten huipputaiteilijoiden esittämänä.

Turku Ensemble esiintyy totuttuun tapaan ja tulevaisuuden taitureita kuullaan, kun Turun konservatorion nuoret viulistit astuvat estradille. Konserttisarjan taiteelliset johtajat ovat pianotaiteilija Henri Sigfridsson ja Turku Ensemble.

Konsertteihin on vapaa pääsy. Käsiohjelma 5 €/2,5 €.

Konsertit ovat tiistai-iltaisin klo 19. Ovet avataan klo 18.30. Café Wäinö on avoinna konsertti-iltaisin.

SYYSKAUDEN KONSERTIT Lokakuu 21.10. Turku Ensemble 28.10. Turun konservatorion nuoret viulistit

Marraskuu 4.11. Kamariyhtye WAU! 11.11. Aboa Nova-jousikvartetti Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38, Turku

Tiedustelut: Olli Hirvonen, kulttuurituottaja puh. 040 1925 526, olli.hirvonen@turku.fi

16

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Jatta Ikäheimonen/KMG

Kuvita oma fantasiamaailmasi Turun filharmoninen orkesteri juhlii tulevana vuonna 225-vuotista taivaltaan. Siihen liittyen on parhaillaan käynnissä lasten kansainvälinen kuvituskilpailu, jonka on ideoinut orkesterin ylikapellimestari Leif Segerstam. Sibeliuksen Satu-teos oli Segerstamin inspiraation lähteenä.

– Leif haluaa koota lapset ympäri maailmaa pohtimaan unelmiaan ja tulevaisuuttaan. Satu-teos toimii mainiosti innoittajana visuaalisen taiteen luomiseksi. Samalla kunnioitetaan Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta, TFO:n intendentti Emilie Gardberg kertoo.

Kohdeyleisönä lapset ympäri maailman Alle 13-vuotiaille suunnatun Fairy Tale -kilpailun kohdeyleisöä ovat lapset ympäri maailman, ja kilpailun nettisivusto toimii kahdeksalla eri kielellä.

– Ideana on, että lapset kuvittavat oman fantasiamaailmansa Satu-teoksen innoittamana. Toivomme, että nuori sukupolvi kokee musiikin ja taiteen omakseen ja innostuu miettimään minkälaisessa maailmassa olisi hyvä elää, Gardberg pohtii.

TFO:n nettisivuilta voi katsoa parikymmenminuuttisen videon, jossa orkesteri esittää Satu-teoksen. Muuta visualisointia ei ole. Jaksavatko nykypäivän monenlaisiin ärsykkeisiin tottuneet lapset katsoa videon kokonaan?

– Teos tuo hienosti esille orkesterin soitinryhmien kirjon, mikä herättää mielenkiintoa, ja onhan musiikki jo itsessään vaikuttavaa. Ei kuitenkaan haittaa, jos teosta ei

TIP-Fest Manillassa, Tehdas-teatterissa

5.-9.11.

Alle 13-vuotiaille suunnatun Fairy Tale -kilpailun kohdeyleisöä ovat lapset ympäri maailman, ja kilpailun nettisivusto toimii kahdeksalla eri kielellä.

jaksa katsoa kokonaan. Osittainkin sen kuuntelemalla voi saada inspiraatiota omaan kuvitustyöhönsä, pohtii puolestaan TFO:n tuottaja Heidi Pulkkinen.

Osallistuminen tärkeintä Kilpailuun voi osallistua vapaavalintaisella tekniikalla ja työt palautetaan sähköisesti 15.11. mennessä. Teoksista kootaan keväällä näyttely TFO:n nettisivuille ja Konserttitaloon. Viiden valitun työn tekijät kutsutaan lisäksi

www.tfo225.fi /fairytale

maaliskuussa järjestettävään kansainväliseen lastentapahtumaan Konserttitalolle.

Valinnan tekee asiantunteva raati, johon myös Segerstam kuuluu. Koska on kuitenkin kyse lapsista, kilpailullisuus ei ole pääosassa.

– Tärkeintä on, että mahdollisimman moni innostuisi osallistumaan ja antamaan luovuudelle tilaa. Juhlavuonna muistetaan TFO:n pitkää historiaa, mutta lasten kautta halutaan katsoa myös ajassa eteenpäin, toteaa Pulkkinen.

Nukketeatterin juhlaa Tehdas-

Itäinen Rantakatu 64

Tehdas-teatterin Vinttikamari on täynnä tavaraa. Pehmoeläimet, vanhat huonekalut, lelut, kirjat ja rakennustarvikkeet lepäävät sulassa sovussa keskenään. Turkulaisen nukketeatterin kotipaikassa alan aktiiviset toimijat Timo Väntsi, Antti-Juhani Manninen ja Merja Pöyhönen harjoittelevat Rakkaudella, Agatha -esitystä, joka saa ensi-iltansa 20.10. ja on myös osa marraskuisen kansainvälisen nukkeateatterijuhlan, TIP-Festin, ohjelmistoa.

– Tämä kertoo peräkammarin pojista. Agatha Christien murhamysteeri on tässä sisätarinana ja pääsemme tappamaan nukkeja, mikä on hauskaa, ohjaaja Pöyhönen nauraa.

Festivaali läpileikkaus osaamisesta

Merja Pöyhönen, Timo Väntsi ja Antti-Juhani Manninen kertovat, että TIP-Festillä yleisö saa lainata tekijöitä keskustelukavereiksi. Kaikenlainen keskustelu on muutenkin erittäin suotavaa.

Viidennen kerran järjestettävä TIP-Fest on tekijöidensä mukaan läpileikkaus ja yhteisnäyte turkulaisesta nukketeatterista, kansainvälisiä vieraita unohtamatta. Vaikka paikalliset tekijät ovat tunnustettuja ja useaan kertaan palkittujakin, ja yksittäisten esitysten yleisömäärät ovat kasvaneet vuosien varrella, on tekijöiden mielestä yhtenäinen festivaali paras tapa koota katsojat yhteen.

– Teemme aika monipuolisia esityksiä niin tyylillisesti kuin temaattisestikin. Festivaali antaa matalamman kynnyksen tulla tutustumaan nukketeatteriin niille katsojille, jotka eivät ehkä uskaltaudu katsomaan yksittäistä esitystä, Manninen miettii.

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

17

Maistusik se?

This Shouldn’t Be Here Vino-galleriassa 20.12. asti

Vino-galleriassa vessakirjoituksia Mitä vessakirjoituksista tulee ensimmäisenä mieleen? Turhaa töhryä vai kiinnostavaa kommentaaria maailman tilasta? Nyt sitä voi pohtia Konserttitalon Vino-galleriassa.

Arkea kysyy oppilaiden mielipidettä ensimmäisenä Suomessa

Talon pitkällä seinärampilla yläaulaan mennessä on nähtävillä Turun taideakatemian opiskelijoiden Kristiina Mäenpään ja Vilma Koskelan teos This Shouldn’t Be Here. Teos koostuu sadoista ympäri Suomea kuvatuista wc-kirjoituksista. Taiteilijoiden mielestä tekstit saavat uuden ulottuvuuden, kun ne tuodaan taidetilaan.

– On myös kiinnostavaa, että vessakirjoituskulttuuri elää edelleen niin vahvana näinä internetin ja helpon, anonyymin kommentoinnin aikoina, Koskela ja Mäenpää sanovat.

Konserttitalo järjestää Vino-galleriapaikan, josta Taideakatemian opiskelijat kilpailevat, haun kaksi kertaa vuodessa. This Shouldn’t Be Here valittiin, koska sen ajateltiin herättävän tunteita ja kommunikoivan laajalle yleisölle.

– Teos ravistaa Konserttitalon maisemaa ja avaa oven monenlaisille kannanotoille. Tähän mennessä yleisön palaute on ollut ylitsevuotavaa ja positiivista, Konserttitalon intendentti Emilie Gardberg kertoo.

Teokseen voi osallistua kommentoimalla kuviin omin kirjoituksin tai kuvin. Vino-galleria on avoinna aina Konserttitalon tapahtumien yhteydessä.

Teksti: Heidi Horila Kuva: Vilma Koskela ja Kristiina Mäenpää

Taputa Oy arpoo joka toinen kuukausi kaikkien palautteiden antajien kesken älypuhelimen. Syyskuun arvonnassa onni suosi Turun Klassillisessa lukiossa opiskelevaa Sanni Koskista. Jatkossa Sanni voi antaa palautetta uudella puhelimellaan.

TIP-Festillä on esitysten lisäksi mahdollisuus osallistua iltaklubiin ja seminaareihin. Seminaareissa keskustellaan nukketeatterin tekemisestä ja olemuksesta, ja tarkoitus on mennä syvemmällekin aiheisiin.

– Tuntuu, että välillä puhumme kuin salakieltä keskenämme. Haluamme, että yleisö osallistuu myös keskusteluun ja että voidaan avata molempia osapuolia askarruttavia aiheita, miettii Pöyhönen.

Kolmikon mielestä nukketeatterissa pätevät omat lainalaisuutensa, jotka tekevät siitä omanlaisensa ja erityisen esitysmuodon.

– Voidaan käsitellä tosi vakaviakin aiheita, kun nukettajana näyttelijän painolasti on itseltä pois.

Nukke on rehellisesti sitä mitä on, ja sen päähän mahtuu yksi ajatus kerrallaan. Luulen, että se juuri puhuttelee katsojia, ja meitä tekijöitäkin, Manninen pohtii.

Ruoan Turun kouluihin valmistavassa Arkeassa halutaan kuulla ruokailijoiden mielipide päivän ateriasta.

Turun yläkouluissa ja lukioissa on tämän lukukauden alusta ollut mahdollisuus antaa palautetta päivän ruoasta älypuhelimella. Sama mahdollisuus on lisäksi neljässä Arkean henkilöstöravintolassa.

– Halusimme luoda mahdollisimman helpon tavan antaa päivittäistä palautetta, sillä olemme aidosti kiinnostuneita asiakkaan mielipiteestä. Järjestelmän avulla pystymme myös seuraamaan palautetta keittiökohtaisesti ja tarvittaessa muuttamaan toimintaamme asiakkaan toiveiden suuntaisesti, kertoo Arkean ruokapalvelun palvelujohtaja Paula Juvonen.

Oppilaita ja koulun henkilökuntaa varten koulujen ruokasalien ulkopuolelta löytyy ohjeet, kuinka palautetta annetaan. Päivittäispalaute ruoasta annetaan skannaamalla Taputa-koodi älypuhelimen QR-lukijalla.

Palautteen antaminen on mahdollista myös ilman älypuhelinta verkossa. Oppilaat ovat löytäneet helpon palautekanavan ja alun palautevyöryn jälkeen palautetta tippuu päivittäin säännöllisesti.

– Taputa-palautteenanto on hyvä keino kuulla opiskelijoiden mielipidettä ruokailusta. Antamalla palautetta jokainen pääsee vaikuttamaan, kiittävät sivistystoimialan perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne ja lukiokoulutuksen tulosaluejohtaja Esko Heikkonen.

– Arkea on luonut tähän nykyaikaisen ja helppokäyttöisen mahdollisuuden. Tämä tukee myös opetussuunnitelman tavoitteita osallisuuden kehittämisessä.

www.auraofpuppets.com/tapahtumat

”Rohkea veto”

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Kari Vainio

Ravintola-asiakkaiden kokemusten keräämisessä nykytekniikan hyödyntäminen on arkipäivää. Arkea

teatterissa – Ihmiset myös haluavat määrittyä tiettyyn paikkaan, ja tämä on oiva mahdollisuus tutustuttaa yleisöä Manillaan ja Tehdas-teatteriin, Tehdas-teatterin johtajana myös toimiva Väntsi jatkaa.

Nukketeatterin omat lainalaisuudet

Arkean henkilöstöravintolassa päivittäin ruokaileva Marjo Lindström antaa palautetta päivän ateriasta.

kysyykin ensimmäisenä Suomessa palautetta kouluruokailusta ennakkoluulottomasti suoraan oppilailta.

– Minusta tämä oli tosi rohkea veto Arkealta avata korva näin kriittiselle yleisölle. Arkea on edelläkävijä moneen muuhun yritykseen verrattuna, toteaa Mirko Lännenpää Taputasta.

Arkean oppilailta ja koulun henkilökunnalta Taputan kautta saamat palautteet ovat olleet kehittäviä ja pääsääntöisesti asiallisia.

– Nyt kun opiskelijat ovat löytäneet tämän kanavan, toivomme tietysti, että he jatkavat palautteen antamista. Jokainen palaute luetaan ja käsitellään. Oppilailla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa ruokalistasuunnitteluun, kertoo Juvonen.

Teksti ja kuva: Katja Tättäläinen

18

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

Wor Goes H k a Logom ppy o 11.11.2 ssa 01 klo 9– 4 17

Jyri Kansikas ja Liisa Marjomäki MagnumLive Oy:sta kertovat, että WGH:ssa ei pidetä ikävää.

Ruissalossa uusi veneenlaskuluiska Ruissaloon on valmistunut veneenlaskupaikka Hevoskarintien päähän. Luiskalta voi laskea pienveneen mereen venetrailerilla. Veneluiska on päällystetty betonilla ja asfaltilla ja se on kaikkien vapaassa käytössä.

Teksti ja kuva: Matti Välimäki

Turussa on toistaiseksi kaksi veneluiskaa, Ruissalossa ja Korppolaismäessä Kölikadulla. Kölikadun luiska poistuu käytöstä vuoden 2015 aikana.

TYHYä ilon kautta

Lisätietoja: maatilaintarkastaja Timo Sirkiä (p. 050 5589 143, timo.sirkia@turku.fi) ja vastaava rakennuttaja Satu Alajärvi (p. 050 5589 564, satu.alajarvi@turku.fi).

Kont tikat u

R pu uissa ist lo oti n e

Teksti: Eva Maria Lehto | Kuva: Timo Sirkiä

ena di

Lisäksi Herrankukkaron isäntä & höyrylaivan kippari Pentti-Oskari Kangas puhuu aiheesta ”Henkilökunnan hyvinvointi – tuloksen tae”.

Muita aiheita ovat muun muassa paranna keskittymiskykyä ja jaksamista, syö itsesi terveesi ja uudet hyvän johtamisen kriteerit. Tapahtumassa ovat mukana Työelämä 2020 hanke, Työterveyslaitos sekä Saariston työhyvinvointiakatemia.

WHG:n yhteydessä järjestetään myös Finnish Open Aivourheilukisojen Turun osakilpailu. Kaikki messuvieraat voivat testata harmaita aivosolujaan esimerkiksi Sudokun ja pulmapeli Kataminon parissa.

– Jokaisen kannattaa yrittää, parhaat pääsevät sitten lavalle ja voittaja Helsingissä järjestettävään loppukilpailuun, Kansikas kertoo.

WGH-tapahtumia järjestetään eri muodoissa ympäri Suomea, Turussa ollaan nyt toista kertaa.

Work Goes Happy järjestetään Logomossa 11.11.2014 klo 9–17. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautumiset ja lisätiedot: www.wgh.fi.

Hev osk arin tie

r om

– Perinteisten kalvosulkeisten aika on ohi. Työhyvinvointi on sen verran vakava asia, että siitä kannattaa kertoa innostavasti ja iloisesti. Ja Tyhy kuuluu meille kaikille.

Noin Work Goes Happyn lähtökohdat määrittelee tapahtuman puuhamies Jyri Kansikas MagnumLive Oy:sta.

Hänen mukaansa Logomossa järjestettävä WGH on asiapitoinen, mutta viihdyttävä messutyyppinen tapahtuma. WGH on tarkoitettu niin toimihenkilöille kuin johtotehtävissä toimiville – kaikille työikäisille ihmiselle.

Ideana on tarjota vinkkejä vaikkapa TYHY-päivän järjestämiseen.

Tapahtumassa palveluitaan on esittelemässä kymmeniä näytteilleasettajia. Päälavalla järjestetään myös suuri paneelikeskustelu työssä jaksamisesta, jota vetää aivovalmentaja Reidar Wasenius.

Paneeliin osallistuvat muun muassa valmentaja/kouluttaja/kirjailija/aurinkokuningas Juhani Tamminen, lääkäri Harri Helajärvi Paavo Nurmi -keskuksesta sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter.

Ra nta p

Work Goes Happy -tapahtuma haluaa lähestyä työhyvinvointia uudella tavalla.

Ruuanvalmistuskurssit syksyllä

Matlagningskurser på hösten

PAINONHALLINTAA RUUANVALMISTUKSEN KEINOIN Kurssilla keskustellaan painonhallintaan ja ruokaan liittyvistä kysymyksistä ja valmistetaan yhdessä maukasta, edullista ja nopeatekoista ruokaa.

Ryhmä kokoontuu viisi kertaa, raaka-ainemaksu 25€/ osallistuja. Maanantaisin alkaen 3.11.2014 klo 16.00.

VIKTHANTERING GENOM MATLAGNING På kursen diskuterar vi frågor kring vikthantering och mat och lagar tillsammans smakliga, förmånliga och lättlagade maträtter.

Gruppen sammanträder fem gånger, råvaruavgift 25€/deltagare. Kursen ordnas på måndagar med början 3.11.2014 kl.16.00

KELIAKIALEIVONNAISIA Kurssin aikana tutustutaan keliaakikoille sopiviin raakaaineisiin ja valmistetaan niistä leivonnaisia. Kurssilaisilta peritään 5€ raaka-ainemaksuna. Torstaina 27.11.2014 klo 16.00–19.00.

GLUTENFRIA BAKVERK FÖR CELIAKIPATIENTER Under kursen bekantar man sig med råvaror som passar för celiakipatienter och gör bakverk av dem. Kursdeltagarna betalar en råvaruavgift på 5€. Torsdagen 27.11.2014 kl. 16.00–19.00

Kaikki kurssit järjestetään terveyden edistämisen yksikön tiloissa osoitteessa Käsityöläiskatu 2, 2. krs.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kotitalousneuvoja p. 02 2662 723

Alla kurser ordnas vid enheten för hälsofrämjande på adressen Hantverkaregatan 2, 2:a vån.

Anmälningar och ytterligare information: Hushållsrådgivare tel. 02 2662 723

Turkuposti | Åboposten 5 | 2014

13.10.–30.11.2014

Turun museokeskus

Turun filharmoninen orkesteri

www.turunmuseokeskus.fi

Katso museoiden aukioloajat sekä sisäänpääsy- ja opastusmaksut osoitteesta www.turunmuseokeskus.fi

SYYSLOMALLA TAPAHTUU! Kuralan Kylämäki Syksyisiä leikkejä ja arkiaskareita to ja pe 16.–17.10. klo 11–16 Räsyjä ja tilkkuja -työpajaviikonloppu kaikenikäisille la ja su 18.–19.10. klo 12–16. Materiaalimaksu 5 € / pvä / hlö.

Turun linna Opastetut kierrokset ti–su 14.–19.10. ja ti–su 21.–26.10.

Pikkuritarikierrokset klo 11 ja 14 Keskiaikakierrokset klo 12.15 Historian kauheuksia -kierrokset (K11) klo 16.30 Työpajat ti–pe 14.–17.10. ja 21.–24.10. klo 12–16. Koko perheen avoimissa työpajoissa tutustutaan astrologiaan ja taiteillaan tähtikarttoja.

Wäinö Aaltosen museo Syysloman kuvataidetyöpaja kouluikäisille to ja pe 16.–17.10. klo 12–15. Hinta 2,50 €. Ei ennakkoilmoittautumista.

TYÖPAJAT JA KURSSIT Kuralan Kylämäen Kokeiluverstas Taitotiistait 9.9.–9.12. klo 13–17.30.

Avoimet teematyöpajat kaikenikäisille. Vapaa pääsy. Lokakuussa Räsyjä ja tilkkuja, marraskuussa Korjaa ja kunnosta!

Kynttiläpajat la–su 29.–30.11., su 7.12. ja la–su 13.–14.12. klo 12–16. Vapaa pääsy!

Turun linnan Paja Laulua ja soittoa linnassa 700 vuotta 7–12-vuotiaille 25.10. klo 12–17.

Tutustutaan eri aikakausien musiikkiin ja soittimiin sekä valmistetaan oma soitin.

Hinta 15 €, ritariklubilaiset 10,50 €, sis. materiaalit.

Salaiset Tonttupajat 8.11. klo 10–17, ke–pe 12.11.– 19.12. klo 12–16.

Kokeilevaa grafiikkaa -kuvataidekurssi yli 13-vuotiaille lauantaisin 25.10.–15.11. klo 15–17. Tutustutaan taidegrafiikan etsaus- ja akvatintatekniikoihin ja työstetään laatalle kuva-aihe, joka vedostetaan grafiikanprässillä paperille. Hinta 30 €.

Kokeileva pienoisveistos-kuvataidekurssi yli 13-vuotiaille sunnuntaisin 26.10.– 16.11. klo 12–14. Muotoillaan pieniä teoksia mm. rautalangasta, kipsinauhasta, paperimassasta ja kankaasta. Viimeistellään esim. maalaten tai värittäen. Hinta 30 €.

Värkkää ja tärkkää - Origamikurssi yli 16-vuotiaille sunnuntaisin 26.10–2.11. klo 15–17. Kurssilla taitellaan origami kankaasta ja kiinnitetään 3D-teokseksi.

Hinta 20 €.

TURUN LINNA Turun linnan Tonttupäivä 8.11. klo 10–18 Tonttupäivänä liput: aikuiset 11 €, lapset (4–17-vuotiaat) 5 €, perhelippu 28 €.

Opastetut kierrokset Keskiaikakierrokset lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12.15 ja 16.30. (Ei viikoilla 42 ja 43) Huippusuositut K-15 kierrokset Kidutusta, kuolemaa ja kummituksia 17.10.–28.11.

Katso lisätiedot www.turku.fi/turunlinna.

Turun konserttitalo Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurikauppa Ars Musica Konserttitalossa ma–pe klo 11–17 sekä tapahtumien yhteydessä. • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,98 € / min + pvm), p. 0600 10020 (6,84 € / puhelu + pvm) • Turun filharmonisen orkesterin ja Konserttitalon lippuvaraukset p. 02 262 0333, ma–pe klo 9–15

23.10. KLO 19 ORKESTERIN LOISTOA Turun filharmonisen orkesterin solistina kuullaan pehmytsointista klarinettia, kun ikäpolvensa huippuihin kuuluva Olli Leppäniemi kantaesittää Aki Yli-Salomäen lyyrisen ilmavan klarinettikonserton. Tämän lisäksi kuullaan Béla Bartókin loistelias konsertto orkesterille kysytyn Johannes Gustavssonin johtamana.

WAMin työpaja WÄINÖ junior -kuvataidekurssit 6–12-vuotiaille lauantaisin 25.10.–15.11. klo 11–12.30. Tutustutaan esillä olevaan näyttelyyn ja luodaan omia kuvatariKaarina Kaikkosen näyttely noita vaihtuvin teemoin, WAMissa 5.9.–16.11. tekniikoin ja materiaaKuva: Jussi Tiainen lein. Hinta 20 €.

Merikeskus Forum Marinum

Linnankatu 2 • Puh. (02) 330 000

KAUHUJEN TALO -TEEMAVIIKKO PÄÄKIRJASTOSSA 27.10. klo 18–19 Kauhusarjakuvavinkkausta 28.10. klo 17–19 Kummituskierroksia kellariin, ennakkoilmoittautuminen 29.10. klo 14–15.30 Vinkkikioskissa kauhukirjojen esittelyä 30.10. klo 18–19 Kauhuelokuvavinkkausta (K-12) 31.10. klo 16–17.30 Kauhuelokuvaklassikko Nosferatu (K-12), klo 16–18 Kauhuelokuvien musiikkia ja murhaballadeja

7.11. KLO 19 LEADING QUARTET Suomen kenties menestynein jousikvartetti Meta4 esiintyy orkesterin solistina – ja tekee sen niin hyvin, ettei kapellimestaria tarvita! Leikkisän konsertin ohjelmassa on musiikkia Jaakko Kuusistolta ja Igor Stravinskylta sekä Beethovenin kuuluisa Eroica-sinfonia.

20.11. KLO 19 NYMFIN KAIKU Prinsessat, nymfit ja satumetsän magia valtaavat Konserttitalon, kun maailmankuulu sopraano Anu Komsi esiintyy filharmonisen orkesterin solistina. Leif Segerstamin johtamassa konsertissa kuullaan Szymanowskin satuprinsessalaulut, A. Merikannon Ekho sekä Brahmsin sankarillinen 3. sinfonia.

Turun Kaupunginteatteri

Anu Komsi

www.teatteri.turku.fi

Syksyllä 2014 esitykset Logomo-teatterissa, Köydenpunojankatu 14, sekä Linnateatterissa, Linnankatu 31. • Turun Kaupunginteatterin myyntipalvelu p. 262 0030 ma klo 9–16, ti–pe klo 9–18, la klo 10–16, kaupunginteatteri.myynti@ turku.fi • Lippukassa ”Hallin Lippis” Turun Kauppahallissa (Eerikinkatu 16), ti–pe 11–18 ja la 10–16. puh. 02 262 0030 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,98 € / min + pvm), p. 0600 10020 (6,84 € /puhelu + pvm) • Esityspaikoilla lippukassa tuntia ennen esitystä

Vanhan Suurtorin galleriat Brinkkalan Galleria 17.10.–16.11. Carita Ahlqvist, Hanna Luukkonen, Laura Myllykangas ja Aino Mäntynen 21.11.2014–4.1.2015 Silja Selonen Galleria Berner 17.10.–16.11. Eeero Merimaa 21.11.2014–4.1.2015 Riikka Juvonen Ullakkogalleria 17.10.2014–4.1.2015 Tini Sauvo + työryhmä Lintukansaa Vanhan Raatihuoneen Galleria 17.10.–16.11. Johannes Rantasalo 21.11.2014–4.1.2015 Pia Salo

Turun kaupunginkirjasto

www.turku.fi/kirjasto

Johannes Gustavsson.

Kuva: Anna Hult

NÄYTTELYT Wäinö Aaltosen museo 16.11. asti Kaarina Kaikkonen

www.tfo.fi

Pääkirjaston teemaviikolla järjestetään jälleen suosittuja kummituskierroksia kellariin. Kuva: Dunja Myllylä

KAAMOSPERJANTAIN TEEMANA MATKAKIRJALLISUUS Kaikki tiet vievät Roomaan ja kaikki matkat alkavat kirjastosta. Pääkirjaston perinteisessä Kaamosperjantaissa 7.11. on jälleen monipuolista ohjelmaa isoille ja pienille kulttuurista nautiskelijoille. Tehdään matkoja mielessä ja maakunnissa, oppaina kirjat ja kirjailijat, lukijat ja matkailijat.

Ohjelma alkaa iltapäivällä ja jatkuu iltakymmeneen.

KIRJAILIJASARJA TÄYTTÄÄ 20 VUOTTA! Ruotsinkielinen kirjailijasarja juhlistaa 20-vuotistaivaltaan neljän eri teeman parissa Vanhan Raatihuoneen juhlasalissa (Vanha Suurtori 5) 21. ja 29.10. sekä 4. ja 12.11. klo 18.30. Ohjelmassa kirjailijakeskusteluja, yleisökysymyksiä, kirjamyyntiä. Lavalla nähdään muun muassa Anneli Jordahl, Merete Mazzarella, Peter Sandström ja Sanna Tahvanainen. Vapaa pääsy.

Turun taidelainaamon kuukauden taiteilijat Lokakuu Marja Aapala Marraskuu Paula Väinämö

FÖRFATTARSERIEN JUBILERAR! För tjugonde gången möter aktuella svenskspråkiga författare från Finland och Sverige både varandra och Åbo-publiken 21.10, 29.10, 4.11 och 12.11 kl. 18.30 på Gamla Rådhuset, Gamla Stortorget 5. Författarprat, publikfrågor, servering och bokförsäljning är än en gång receptet för dessa populära litteraturträffar.

Bland årets gäster finns bl.a. Merete Mazzarella, Pia Ingström, Anneli Jordahl, Peter Sandström och Sanna Tahvanainen. Fritt inträde.

www.forum-marinum.fi

Linnankatu 72 • Puh. 02 2679 511 • Avoinna ti-su klo 11-18

NÄYTTELYT: Tulossa: Jäikö kesäisen Gangut-regatan historialliset taustat epäselviksi? Vaikuttava erikoisnäyttely ”Gangut-Rilax-Riilahti 1714. 300-vuotta Riilahden meritaistelusta.” Linnanpuomissa 1.11. alkaen. Näyttely on tehty yhteistyössä Hangon museon kanssa. Esineistöä on ruotsalaisista ja suomalaisista museoista.

MUISTA MYÖS: Upea puuvenekokoelma Linnanpuomissa.

Meripelastusta ja Merenkulun opetusta -esittelevät näyttelyosiot laajassa perusnäyttelyssä.

MENESTYSKIRJA VADELMAVENEPAKOLAINEN PÄIVITETTYNÄ NÄYTELMÄNÄ

”Suomalaisia majakoita Pohjanlahdella” Frasier Blissin valokuvia Kruununmakasiin aulassa

Laivakoira Axelin pollarit johdattavat lapsia näyttelyissä.

Miika Nousiaisen menestyskirja Vadelmavenepakolainen on syksyn ajankohtaisin komedia. Aleksis Meaneyn ohjaama versio Turun Kaupunginteatteriin on päivitetty kirjailijan uusilla näkökulmilla.

Laivanrakennuksen historiaa esittelevät Varvilla ja Konepajalla -näyttelyt.

19

Vadelmavenepakolainen Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Stefan Karlssonin näyttelemällä ”Mikko Virtasella” on ongelma. Hän ei halua olla suomalainen mies: ahdistuksen ja huonon itsetunnon ruumiillistuma, puhumaton ja pussaamaton mörökölli. Virtanen haluaa olla ruotsalainen. Kansalaisuuden vaihtaminen on kuitenkin vaikeaa, kun ei ole päivääkään asunut maassa. Vadelmavenepakolaisen nokkela tarina ja hersyvä huumori on taattua Miika Nousiaista teatterin muodossa. Nopeasti vaihtuvat roolit vievät katsojat mukaan ainutkertaiseen seikkailuun, joka viihdyttää niin teiniikäisiä kuin vanhempiakin.

Esitykset Linnateatterin Teatterisalissa 31.12. asti.

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi

Anneli Jordahl Kuva: Sara Mac Key

Kulttuuria Turussa myös Facebookissa, katso myös Kultur i Åbo

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Syksyn Turku-kirjoja Kova ja kivinen Kakola

Ensimmäinen Turun historia

Jos ostat vain yhden Turku-aiheisen kirjan per vuosi, en yhtään ihmettele, jos se tänä vuonna on tämä.

Kakolan vankilakokonaisuus on ollut osa turkulaista – jopa kansallista – fyysistä ja henkistä maisemaa jo reilusti yli puolentoista vuosisadan ajan. Onkin jo suurelle yleisölle suunnatun, arkistoihin ja kiehtoviin kuviin perustuvan katsauksen aika.

Kakola kokoaa kovan aiheensa kansien väliin kunnioittavalla laajuudella ja tarkkuudella. Mukana ovat katsaus vankilalaitoksen historiaan, itse vankila suunnittelu- ja rakentamisvaihe, vankilan arki, vartijat ja tietysti myös tarinan varsinaiset pääosan esittäjät, vangit. Oman lukunsa saavat Suomen kaikki kuuluisimmat rikolliset, sillä siellähän ne Kakolassa lähes kaikki joissain vaiheessa istuivat.

Kiven sisään joutuneet ovat vuosikausia kauhistuttaneet – ja samalla myös kiehtoneet – ulkopuolelle jääneitä. Kakola lähestyy aihettaan analyyttisesti ja kiihkottomasti. Mutta aihe on sellainen, että tirkistelyä ja sensaatiohakuisuutta on kovin vaikea välttää. Ihan kaikin ajoin ei Kakolakaan siinä onnistu.

Kaupunki täyttää aivan kohta jo 800 vuotta, eikä sen historiaa ole kirjoitettu koskaan. Tai onhan siitä kirjoitettu runsaasti, mutta ei koskaan tällä nimellä.

Turun historia nojaa pitkälti aikaisemmin ilmestyneisiin teoksiin, joista keskeisimmät ovat Turun Historiallisen Yhdistyksen vuonna 1965 julkaisema Turun seitsemän vuosisataa ja Hannu Laaksosen 2007 ilmestynyt Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta.

Teokset ovat olleet antikvariaattisia harvinaisuuksia jo pitkään.

Kaupungin aikoinaan tilaama historiasarja puolestaan on niin massiivinen ja akateemisen kuiva, että siihen tarttuminen vaatii joltisenlaista rohkeutta.

Sarjasta lisäksi puuttuu kokonaan lähihistorian tarkastelu, joten tarve ja tilaus uudelle katsaukselle on ollut ilmeinen.

Nyt mukana on kaikki aivan varhaisimmista vaiheista nykypäivään. Koska aikajana on niin pitkä ja aiheiden määrä niin runsas on selvää, ettei mihinkään voi perehtyä kovin yksityiskohtaisesti. Mutta kiinnostuksen ja keskustelun virittäjänä teos toimii mukavasti.

Rauno Lahtinen ja Anu Salminen: Kakola.

Vankilan tarina. Sammakko.

Unohda selfie, tee alfie Selfie on kova juttu sosiaalisessa mediassa, aina korkeimpia poliittisia päättäjiä myöden. Mutta koska koko ajan tarvitaan jotain uutta, kannattaa jo nyt opetella tekemään alfie. Mitä siihen tarvitaan?

Ota ensin jokin sana tai idea, joka on kaikille jollain tavalla tuttu mutta kuitenkin hieman epämääräinen. ”Markkinatalous” tai ”globalisaatio” ovat erinomaisia alfien alustoja.

Sitten: heittäydy, älä häpeile, älä peitä innostumistasi. Kirjoita rennosti, ikään kuin kaverille. Käytä vapaasti sellaisia ilmauksia kuten ”Eihän tästä ota Erkkikään selvää” tai ”Talous on jännä juttu”. Ole oma itsesi, sillä tiedät paremmin kuin lukijasi, että vaikka sanonnat vaikuttavat latteilta, oikeastaan ne ovat ihan kivoja ja raikkaita.

Selfiellä ja alfiella on yksi yhteinen nimittäjä: itsensä tekeminen näkyväksi, läsnä olevaksi. Mitä ”meidän tavisten elämä” olisikaan ilman niitä?

Jos vielä jäi epäselväksi, lue kokoelma Alf Rehnin kirjoituksia, tuon mainion liiketaloustieteen professorin, tai sano ”proffa” vaan.

Alf Rehn, Unelmien talous. Sammakko.

Rauno Lahtinen: Turun historia. Turkuseura.

Meidän Aiju Pienessä kaupungissa verho heilahtaa ikkunassa herkästi, kun oman kylän kuuluisuus kävelee ohi.

Mikään ei jää noteeraamatta, eikä niin pientä asiaa ole, ettei sitä voisi aina paisutella eteenpäin. Tästä kirjasta löytyy noihin puheisiin aineksia. ”Kaikkien tunteman” Aiju von Schönemanin muistelmateos esittelee kohteensa tähänastisen elämäntarinan avoimesti, joskin erittäin kohteliaasti ja myötäsukaisesti. Teksti perustuu haastatteluihin, joita on myös kirjassa siteerattu suoraan pitkiä pätkiä. Äänessä on siis Aiju itse, vaikka kirjalla onkin toimittajansa.

Sinikka Klemettilä: Aiju von Schöneman muistelee. Turkuseura.

Teksti: Seppo Kemppainen