Turun pualest 5_2013

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 5 / MARRASKUU 2013

Esittelyssä Ympäristötoimiala, IT-palvelut ja uusi henkilöstöpalvelukeskus s. 3-5 Vapaa-aikatoimiala aloitti syyskauden yhteisillä tyky-päivillä s. 9 Ravitsemusterapeutti auttaa ruokapulmissa s. 10 Ammattilaiset sparraavat aloittelevia bändejä Turun rokkiakatemiassa s. 12

PÄÄKIRJOITUS Turun kaupungin henkilöstölehti

Kaupungille tehdään kaupunkistrategiaa, joka kurkottaa aina vuoteen 2029 saakka. Strategiasta syntyvät myös Turun brändin ainekset – se, miltä Turku näyttää, mitä me sanomme ja ennen kaikkea lupaamme itsellemme, asukkaille tai kaupungissa vieraileville.

5/2013 Toimitus/redaktion Turun kaupungin konsernihallinto Viestintä ja markkinointi Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku Åbo stads koncernförvaltning Kommunikation och marknadsföring Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/Huvudredaktör

Allekirjoittajana Turku

Jaana Räsänen-Nauska jaana.rasanen-nauska@turku.fi puh. 050 559 0449 Taitto/Layout SEK Point Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 14 700 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Maria Vakkamaa Turun pualest -lehden ilmestymisaika­taulu: nro 6/2013 viikolla 50 (10.-16.12.)

Aineiston deadline 15.11.2013 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot: http://netku/tupu

Lehteä koskevat ruusut, risut ja ideat voit toimittaa päätoimittajalle tai oman toimialasi viestintähenkilölle.

K

ysyimme syyskuussa mielikuvia Turun logoista – siitä tutusta vaakunalogosta ja kulttuuripääkaupunkivuoden logosta johdetusta markkinointilogosta. Noin 800 vastaajasta vajaa puolet oli kaupungin työntekijöitä, mistä teille suuri kiitos.

Vastaukset olivat aika yllättäviä ainakin minulle. Olin odottanut, että kepeähkö ja ilmava markkinointilogo olisi eniten mieleen, mutta ei.

Vastaajien mielestä vaakunalogo voittaa markkinointilogon prosentein 71–29. Voitto on selkeä.

Kaupungin työntekijöiden mielestä vaakunalogo on arvokas, perinteinen, asiallinen, juhlallisen hieno, jykevä ja virallinen.

Hiukan kuin lakiasiaintoimisto.

Samoilla linjoilla olivat Turun ja lähiseudun asukkaat. Vaakunaa pidetään kyllä hiukan vanhanaikaisena, mutta suurimman osan mielestä se on tyylikäs, helppo tunnistaa ja se viestii kaupungin henkeä – eikä näytä leipämerkiltä, kuten joku oli perustellut.

Toisaalta mitä nuoremmasta vastaajasta oli kyse, sitä enemmän markkinointilogosta pidettiin. Se nähtiin positiivisena ja energisenä, eurooppalaisena ja kulttuurimyönteisenä.

Kaupungin työntekijöiltä kysyttiin myös tarvitseeko Turku kahta päälogoa. Tässäkin mielipide oli selvä: liki 80 prosenttia on sitä mieltä, että ei tarvita. Kahden logon käyttö aiheuttaa sekaannusta, yhdellä logolla brändäys olisi selkeämpää.

Kysyimme myös mielipiteitä kaupungin palveluiden omista logoista. Esimerkeiksi kyselyyn valikoitui 11 eri logoa. Nämä olivat kirjasto, teatteri, orkesteri, Vimma, liikuntapalvelukeskus, ammatti-instituutti, ammattikorkeakoulu, iltalukio, nuorten palvelut, joukkoliikenne sekä kulttuuripalvelut kokoava Kohtaamisia-logo.

Sekä kaupunkilaiset että kaupungin työntekijät tunsivat parhaiten ammatti-instituutin, ammattikorkeakoulun ja liikuntapalvelukeskuksen logot. Vähiten tuttuja olivat nuorten palveluiden ja iltalukion omat logot.

Kaupungilla on käytössään lukematon määrä logoja vaakunan ja markkinointilogon lisäksi. Tarkkaa määrää ei tunnu tietävän kukaan, mutta logoja on syntynyt vuosien varrella varmasti satoja.

Kiinnostavaa on se, että kaupungin työntekijöidenkin mielestä pientä nyt tutkittua logotarjotintakin pidettiin sekavana, ilmeiltään liikaa toisistaan poikkeavina ja myös emosta irrallisina. Ja vaikka logoja kiiteltiin värikkääksi ja eläväiseksi joukoksi, selkeä punainen lanka meiltä vastaajienkin mielestä puuttuu.

Tuota lankaa on tarkoitus alkaa kehrätä ensi vuonna. Kaupungille tehdään kaupunkistrategiaa, joka kurkottaa aina vuoteen 2029 saakka. Strategiasta syntyvät myös Turun brändin ainekset – se, miltä Turku näyttää, mitä me sanomme ja ennen kaikkea lupaamme itsellemme, asukkaille tai kaupungissa vieraileville. Olemmeko edelleen virallinen ja arvokas vai jotain ihan muuta.

Mitä tämä sitten tarkoittaa logojen osalta?

Logo- ja muutakin markkinointiviidakkoa tullaan varmasti karsimaan ja yhtenäistämään, mutta ei pakottamaan väkisin yhteen muottiin. Ideat, mielipiteet, näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita. Tehdään yhdessä Turkua, jonka allekirjoittajaksi myös haluamme Turun.

Saara Malila viestintäjohtaja Katso koko logotutkimus osoitteesta Netku/logotutkimus

Teksti ja kuva: Risto Lahtinen

Ympäristötoimiala tuottaa

toimivaa ja turvallista ympäristöä Entisen ympäristö- ja kaavoitusviraston pohjalta syntyi kaupungin toimintamallin uudistamisen myötä uusi ympäristötoimiala. Suurimmat toimialaan vaikuttavat muutokset ovat ympäristöterveydenhuollon liittäminen osaksi toimialaa, ympäristösuojelutoimiston alaisten projektien siirtyminen konserninhallintoon, katu- ja liikennesuunnitelmien hyväksymisten siirto Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle sekä strategista maankäyttöä ohjaavan toiminnon perustaminen konserninhallintoon.

Y

mpäristötoimialalla on kuusi tulosaluetta: kaupunkisuunnittelu, ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto, rakennusvalvonta, seudullinen joukkoliikenne ja toimialan hallinto, joka palvelee muita tulosalueita. Kaupunkisuunnittelun tulosalue toteuttaa kaavoituksen ja suunnitelmien teon, mutta kaupunkisuunnitteluprosessi kulkee koko toimialan läpi ja toimialan rajat ylittäen konserninhallintoon ja muille toimialoille. Ympäristötoimialaa johtaa toimialajohtaja Markku Toivonen.

Ympäristötoimiala tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen. Se tuottaa toimivaa ja turvallista ympäristöä kaupunkisuunnittelun keinoin. Toimiala vastaa kaavoituksesta ja kaupungin rakennetun ympäristön suunnittelusta sekä hoitaa lukuisia kaupungin vastuulla olevia viranomaistehtäviä mm. rakentamisen, ympäristönsuojelun, elinympäristön terveyden, elintarvikevalvonnan ja eläinsuojelun saralla.

toimialan tarkastelunäkökulmaa ympäristöömme liittyvissä kysymyksissä.

– Ympäristönsuojelu on tarkastellut erilaisten toimenpiteiden vaikutusta ympäristöön. Ympäristöterveydenhuolto tuo kuvaan toimenpiteiden vaikutuksen myös ihmiseen.

Tämä mahdollistaa asioiden tarkastelun kokonaisvaltaisemmin, toimialajohtaja Markku Toivonen sanoo Toimintamallin uudistamisen myötä tavoitteena on lisätä yhdessä tekemistä, jolloin esimerkiksi kaavoituksessa huomioidaan eri näkökulmia jo suunnitteluvaiheessa. Toivonen toteaa, että kehittämistyö on jatkuvaa, vaikka arveleekin, että suurimmat organisaation rakenteeseen liittyvät muutokset ovat nyt takanapäin. Jatkossa toimialalla keskitytäänkin toiminnan sujuvoittamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen.

Markku Toivosen johtamalla ympäristötoimialalla työskentelee 180 henkilöä.

Neljä lautakuntaa ja johtokunta Ympäristötoimialan asioita käsitellään ja päätetään nykymallin mukaan neljässä lautakunnassa ja yhdessä johtokunnassa.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta käsittelee kaavoitukseen, ympäristönsuojeluun ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyviä asioita. Rakennuslautakunta puolestaan ohjaa rakennusvalvonnan toimintaa.

Seudullisina lautakuntina toimivat joukkoliikennelautakunta, joka ohjaa seudullista joukkoliikennettä ja jätehuoltolautakunta, joka tehtäviin kuuluu seudullisen jätehuollon järjestäminen. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta puolestaan päättää liikenne- ja katusuunnitelmista sekä maisema ja miljöösuunnitelmista. Lisäksi vaikutukseltaan merkitykselliset kaavat viedään kaupunginvaltuuston päätettäviksi.

Toimintamallin uudistus on tiivistänyt toimialan perustehtävän toteuttamista ja korostanut toimialan roolia viranomaistehtävien toteuttajana. Ympäristöterveydenhuollon liittäminen toimialaan on laajentanut

Ympäristötoimiala Toimialajohtaja Markku Toivonen

Ympäristönsuojelu

Rakennusvalvonta

Ympäristöterveydenhuolto

Seudullinen joukkoliikenne

Ympäristönsuojelujohtaja Mikko Jokinen vs.

Olli-Pekka Mäki

Rakennusvalvontajohtaja Reima Ojala

Ympäristöterveydenhuollon johtaja Liisa Palmu

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte

Toimialan hallinto Hallintojohtaja Harri Lehtinen

Kaupunkisuunnittelu

Toimialajohtaja Markku Toivonen

Turun pualest

3

Teksti: Lilly Østrup ja Kari Rajanaro | Kuva: Lilly Østrup

Hyvin toimivat palvelut ovat

IT-palvelupäällikölle kunnia-asia Kestääkö Servicedeskiin lähettämäsi palvelupyynnön ratkaisu useita viikkoja? Joudutko odottamaan tilaamaasi tietokonetta tai puhelinta kuukausikaupalla? Onko sinulla jatkuvasti ongelmia kaupungin sovellusten käytössä?

T

urun kaupungin IT-palvelut tuottaa erilaisia tietoteknisiä palveluita keskitetysti koko kaupunkikonsernille.

Palvelut on jaettu kolmeen palvelualueeseen: sovelluspalvelut, IT-tukipalvelut sekä IT-laite- ja puhepalvelut. Jokaiseen kokonaisuuteen on nimetty palvelupäällikkö, joka vastaa palvelualueensa toimivuudesta.

Palvelupäällikkö tuntee oman palvelualueensa ja siihen sopimusten kautta liittyvät ulkopuoliset toimijat. Jos tietyssä palvelussa on toistuvasti ongelmia tai ongelmien ratkaisu kestää useita viikkoja, on toivottavaa, että asiakkaat ottavat suoraan yhteyttä palvelupäällikköön. Näin hän voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin palvelun tai prosessin kuntoon saattamiseksi.

IT-palvelupäällikkö vastaa palvelun laadusta IT-tukipalveluihin kuuluvat kaupungin IT-käyttäjätukea tarjoava Servicedesk sekä lähi- ja etätuki. Servicedesk on kaupungin työntekijöiden ensimmäinen ja nopein yhteydenottotaho tietoteknisiin asioihin liittyen.

Servicedesk reitittää tarvittaessa palvelupyynnön tai häiriöilmoituksen eteenpäin muille palvelutasoille. IT-tukipalveluista vastaa ITpalvelupäällikkö Sirkku Kärkkäinen.

Sovelluspalveluissa koordinoidaan ja ylläpidetään kaupungin sovelluksia. Sovelluksia on useita satoja, mm. SAP, Rondo, Personec, Jousenet, Populus, Pegasos, Effica ja X-City. Sovelluspalveluista vastaa IT-palvelupäällikkö Heli Sergelius.

IT-laite- ja puhepalveluiden kautta kulkevat kaikki kaupungin tietokone-, ohjelmisto- ja puhelintilaukset. Myös kaupungin sähköpostijärjestelmä ja tietoliikenneliittymät kuuluvat tähän palvelukokonaisuuteen.

IT-laite- ja puhepalveluista vastaa Johanna Nieminen.

Palvelupäälliköiden esimiehenä toimii johtava IT-palvelupäällikkö Kari Rajanaro.

Hän vastaa palveluhallinnan kokonaisuudesta sekä yllä mainittujen palvelujen muutosja kehitystarpeista.

4

Turun pualest

IT-palvelupäälliköt Heli Sergelius, Sirkku Kärkkäinen, Kari Rajanaro ja Johanna Nieminen.

IT-PALVELUIDEN ORGANISAATIO Asiakkuudet ja projektit

IT-palvelujohtaja Ratkaisupalvelut

Projektit

Kumppanuushallinta

Hallintopalvelut

Palveluhallinta Kari Rajanaro Sovelluspalvelut Heli Sergelius

IT-tukipalvelut Sirkku Kärkkäinen

IT-laite- ja puhepalvelut Johanna Nieminen

Asiakaspalaute auttoi kehittämään palvelua Matkapuhelimen toimiminen on monessa tehtävässä työnteon edellytys. Matkapuhelinpalveluun kuuluu liittymä (Sonera), itse puhelinlaite sekä puhelimen toimitus- ja tukipalvelut (BLC).

Kaupungin nykyinen puhelinmallisto tai puhelimeen liittyvä tuki on herättänyt välillä paljonkin tunteita. Jos ongelmia yhä ilmenee, kannattaa antaa heti palautetta, jotta ongelmaan päästään käsiksi viipymättä. Viimekädessä reklamaatio voi johtaa palvelun irtisanomisen, jos kaupungin ja palveluntuottajan yhteistyö ei johda hyvään lopputulokseen.

IT-palvelut sai puhelimiin liittyvää palautetta jokin aika sitten kaupungin pääluottamusmiehiltä. Pääluottamusmies Paula

Mecklin kertoi toimimattomien puhelinten aiheuttavan paljon vaivannäköä ja tyytymättömyyttä sekä itse puhelimeen että siihen liittyvään tukipalveluun.

Paula Mecklin ja IT-palvelupäällikkö Johanna Nieminen totesivat muutoksen tarpeen yhteisessä keskustelussa. IT-palvelupäällikkö otti sen jälkeen puhelinmalleihin ja tukipalveluun liittyvät asiat esille palveluntuottajan kanssa. Nyt kriittistä palautetta saanut puhelinmalli on vaihdettu toiseen ja palveluntuottajan kanssa on sovittu tukipalvelun kehittämistä.

IT-palvelupäällikön saaman asiakaspalautteen ansiosta saatiin puhelimeen liittyvä reklamaatio eteenpäin ja asiat alkoivat hoitua.

Hyvä me!

Turkulaisosaajat, suunnittelija Kimmo Lemmetyinen ja controller Valtteri Mikkola konsernihallinnosta, ovat mukana valtiovarainministeriön mittavassa Kuntatieto-kehittämisohjelmassa, jonka tavoitteena on: • kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen nopeuttaminen, neljännesvuosittaisen taloustilastoinnin laajentaminen sekä tietojen laadun ja tietojen vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen • yksinkertaistaa ja helpottaa kuntien tiedonantotaakkaa koordinoimalla valtion kuntiin kohdistamaa tiedonkeruuta nykyistä tehokkaammin • keskeisen kuntatilastotiedon tietopankin perustaminen Kuvassa vasemmalta Niina Inkinen, Anu Pitkänen, Päivi Heinonen ja Siiri Kivivuori rekrytointipalveluista, henkilöstöpalvelupäällikkö Irmeli Niittymäki, Niina Peltola, Aulikki Selin ja Kristina Heinonen palvelussuhdeasioista, Kari Valtonen, HR-järjestelmät, Marita Heinä, SAP HR, Jaana Åkerman eläkeasioista, Eeva Luotonen rekrytointipalveluista ja Merja Siren eläkeasioista.

Uusi henkilöstöasioiden palvelukeskus esittäytyy

T

urun kaupungin henkilöstöasioiden palvelukeskus, HPK, tarjoaa esimiehille ja henkilöstölle henkilöstöhallinnon palveluita. HPK:ssa työskentelee kaikkiaan 14 työntekijää kolmessa eri tiimissä: rekrytointipalvelut, palvelussuhdeasiat ja HR-sovelluspalvelut.

Rekrytointipalvelut-tiimi auttaa työnhakijoita ja työntekijöitä etsiviä. Rekrytoinnin apuna on sähköinen järjestelmä, jota käytetään kaikissa kaupungin rekrytoinneissa. Tiimi tukee kaupungin esimiehiä rekrytoinneissa, kuitenkin niin että yksikön esimiehen vastuulla on aina omaan yksikköönsä tehtävät rekrytoinnit.

Rekrytointipalvelut-tiimi tuottaa hyvinvointialalle sijaishallinnan palveluita ja markkinoi lisäksi Turun kaupungin työpaikkoja eri tapahtumissa ja messuilla. Rekrytoinnin asiakaspalvelu palvelee päivittäin Turku-pisteessä Puolalankadulla ja torstaisin myös Skanssin Monitorissa.

Palvelussuhdeasiat-tiimissä annetaan vuoden alusta alkaen HR-ohjeita ja neuvoja esimiehille. OVTES- neuvonta säilyy sivistystoimialalla. Palvelussuhdeasiat-tiimi tekee myös palveluaikalaskentaa eli käytännössä työkokemus- ja vuosisidonnaisen lisän päätösten valmistelua. Aluksi valmis-

telu koskee sivistystoimialan ja konsernihallinnon kaikkia lisiä, myöhemmin muidenkin toimialojen palveluaikalisävalmistelut siirretään HPK:lle.

Työtodistukset palveluaikalaskentaa varten toimitetaan siis jatkossa henkilöstöasioiden palvelukeskukseen. Henkilöstö voi myös pyytää palvelutodistukset HPK:sta ja esimiehet työtodistuspohjan.

Myös eläkesihteerit työskentelevät palvelusuhdeasioissa. He antavat koko henkilöstölle eläkeneuvontaa ja tekevät henkilöstön kanssa eläkehakemukset. Esimiehille on myös tarjolla ohjeistusta eläkeasioissa ja niihin liittyvissä palvelussuhdeasioissa.

HR-sovelluspalveluissa valmistellaan erilaisia henkilöstöä koskevia raportteja esimiestyön tueksi ja erityisesti talousarvioseurantaa varten. Uutena henkilöstöhallinnonjärjestelmänä ollaan ottamassa käyttöön SAP HR -järjestelmää, jonka käyttöönotossa HPK:n järjestelmäasiantuntijat ovat aktiivisesti mukana.

HPK:n yhteinen sähköpostiosoite: henkilostoasioiden.palvelukeskus@turku.fi

Teksti: Irmeli Niittymäki | Kuva: Nora Uotila

• kehittää kuntien tiedon hallinnan prosesseja ja niitä tukevia välineitä kunnan johtamisessa tarvittavan tiedon tuotannon parantamiseksi.

Kimmo on ohjelman johtoryhmän jäsen ja Valtteri asiantuntijana projektiryhmässä.

Ohjelman kesto on neljä vuotta (20132016) ja toteuttamisen kokonaiskustannukset ovat noin 4 miljoonaa euroa.

Lue lisää hankkeesta: https://wiki.julkict.fi/julkict/kuntatieto

Kansakoulutodistuksesi voi löytyä arkistosta Kaupunginarkisto esittelee aineistojaan yleisölle 14.11. Tapahtuma liittyy pohjoismaiseen arkistojen päivään, jota on Suomessa vietetty vuodesta 2002. Turun kaupunginarkisto on ollut mukana alusta asti. Tämän vuoden teema on matka.

Tule arkistomatkalle!

Turun kaupunginarkistossa on aineistoa noin 8,5 hyllykilometriä. Asiakirjoja on lähes 400 vuodelta, vanhin asiakirjamme on raastuvanoikeuden pöytäkirja vuodelta 1624. Pöytäkirjasarja on yhtenäinen vuoteen 1977 saakka.

Tiesitkö, että arkistosta löytyy esimerkiksi arkkitehtipiirustukset Turun kaupungin alueella olevista taloista ja kansakouluaikainen todistuksesi, jos olet käynyt koulua Turussa?

Arkistomakasiinit, Puolalankatu 5. Tutustumiset 14.11. tasatunnein klo 10 lähtien. Viimeinen kierros tehdään klo 17.

Teksti: Tarja Ollila Turun pualest

5

Teksti ja kuva: Katja Heinämäki

Influenssa vei puhdin pitkäksi aikaa 35-vuotias Jukka sairasti influenssan toissa vuonna ensimmäistä kertaa. Rokotetta hän ei ollut ottanut, koska ei sairastunut edes tavalliseen flunssaan kovinkaan usein.

M

yös puheet rokotuksen sivuvaikutuksista kuten flunssaisesta olosta mietityttivät.

– En pitänyt rokotusta ajankohtaisena, koska en ollut sairastanut influenssaa aikaisemmin, Jukka muistelee.

Jukan työnantaja on jo vuosia kustantanut influenssarokotteen henkilökunnalleen. Rokotushalukkuus on työyhteisössä ollut vähän niin ja näin.

– Henkilökuntamme on nuorta ja moni varmasti ajattelee, ettei sairastu. Lisäksi moni on sanonut, että ei ole koskaan sairastunut flunssaan niin usein kuin talvena, jolloin on ottanut rokotteen.

”Luulin kuolevani siihen tautiin!”

Jukka sai influenssatartunnan tammikuussa 2012. Tauti iski päälle niin rajuna, että käsitys koko taudinkuvasta muuttui hetkessä.

– Luulin kuolevani, Jukka toteaa nyt hymyssä suin. – Makasin kolme päivää kotona eristyksissä korkeassa kuumeessa ja lähes tiedottomassa tilassa. Se, mikä yllätti täysin, oli koko kropan lamaava lihassärky, jollaista en voinut kuvitella olevankaan!

Jukan huolta lisäsi se, että kotona oli kuuden kuukauden ikäinen vauva ja rokottamaton vaimo.

– Yritin olla mahdollisimman paljon pois vauvamme läheltä. Onneksi he eivät sairastuneet.

Jukka sai työterveyslääkäriltään lääkkeeksi Tamiflun, joka auttoi sairauteen ja nopeutti paranemista. Jonkinlaiset jäljet sairastuminen kuitenkin jätti.

Koko perhe ottaa jatkossa rokotuksen.

– En halua sairastua uudelleen, tauti oli sen verran kamala. Vaikka saisinkin pienen flunssan rokotteesta, on se todella pieni hinta verrattuna siihen mitä koin.

Aktiivisesti liikuntaa harrastavalle taudista palautuminen kesti yllättävän pitkään.

– En päässyt liikkumaan moneen viikkoon, koska pelkäsin mahdollisia jälkitauteja. Lisäksi kuntoni romahti niin merkittävästi, että vielä kuukausi sairastumisesta olin urheillessa vain varjo entisestäni.

Teksti: Tiia Laakso | Kuva: Shutterstock

Influenssarokotuksen ottamalla huomioit myös asiakkaat

Ota rokotus ja vältä ikävä tauti Influenssaan kerran sairastuttuaan ei varmasti halua kokea sitä uudelleen.

Influenssarokote on ainut keino suojautua tehokkaasti influenssatartunnalta. Hyvinvointitoimialalla rokote on ilmainen ja sen ottaminen on helppoa.

– On tutkittu, että rokote estää lapsilla ja terveillä työikäisillä noin kahdeksan influenssaa kymmenestä, vanhuksilla rokotteen teho on hiukan huonompi. Rokotuksen jälkeen suojan kehittyminen huippuunsa kestää noin kaksi viikkoa, toteaa Turun kaupungin infektiotaudeista vastaava lääkäri Jane Marttila.

Hyvinvointitoimialalla kannustetaan rokotteen ottamiseen Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat oikeutettuja ilmaiseen influenssarokotukseen. Rokotteen ottaminen on tärkeää, koska rokotussuojan saanut henkilökunta ei tartuta asiakkaitaan. Työntekijät ovat vastuussa paitsi omasta myös asiakkaidensa hyvinvoinnista palvelutilanteissa.

Kun henkilökunta on mahdollisimman kattavasti rokotettu, sairastavuus ja saira6

Turun pualest

uspoissaolot vähenevät sekä työturvallisuus lisääntyy.

Influenssarokotuksen kattavuudesta järjestettiin hyvinvointitoimialan henkilöstölle kysely viime vuonna ensimmäistä kertaa.

Kyselyyn vastasi 2 500 työntekijää. Hoitajien aktiivisuus ottaa rokote vaihteli 19 ja 52 prosentin välillä eri tulosalueilla. Lääkäreillä aktiivisuus liikkui 53 prosentin ja sadan välillä. Kysely toistetaan tänä vuonna.

Rokotteen ottaminen on helppoa, sillä rokotustilaisuuksia järjestetään työpaikoilla. Tilaisuuksien jälkeenkin rokotuksen voi ottaa, kun ensin varaa ajan omalle työterveyshoitajalle.

Influenssakausi alkaa yleensä joulu–helmikuussa ja rokote kannattaa ottaa ennen sitä.

– Rokotukset alkavat marraskuussa ja jatkuvat ainakin joulukuun loppuun. Jos influenssakausi alkaa vasta tammi-helmi-

Älä istu!

Istuminen on uusin mörkö. Älä istu ainakaan koko päivää, vaan nouse välillä jaloittelemaan.

Taukojumppa on aina hyvästä.

Koordinaatioo Riipusta ulommaisel kontil kahreksikko.

10–15 kerta molemmil pualil. Muist tehrä tätä joka päivä.

Kävelypalaverit kunniaan Palaverinkin voi pitää ulkona kävellen.

Kävelykokous on tehokasta työntekoa ja hyötyliikunta samalla: 45 minuuttia, 3 kilometriä ja monta hyvää ideaa.

Nostetta sotkuisille työpöydille kuussa, voi rokotteen saada vielä tammikuussakin, mutta tällöin rokotus voi joissain tapauksissa tulla liian myöhään, Marttila jatkaa.

Onko rokote turvallinen?

Usein kysymykseen, miksi rokotetta ei oteta, vastataan ”en ole ikinä sairastanut influenssaa” tai ”en sairasta tavallistakaan flunssaa”. Pelko sivuvaikutuksista tai influenssaan sairastumisesta ja yleinen kielteinen asenne rokotuksia kohtaan vaikuttavat myös.

Onko kausi-influenssarokote turvallinen?

– Kyllä, Jane Marttila päättää.

Mahdollisuus ilmaiseen rokotukseen vaihtelee kaupungin toimialoilla yksiköittäin. Rokotusmahdollisuuksista voi kysyä omalta työterveyshoitajalta. Jos työnantaja ei tarjoa ilmaista rokotusta, rokotereseptin voi hankkia työterveyshuollosta tai omalta terveysasemalta. Rokote ostetaan itse apteekista ja se annetaan työterveyshuollossa tai terveysasemalla.

Hyvinvointitoimialalla järjestettävistä influenssarokotuksista lisätietoa NeTkusta

Kausi-influenssa on influenssa A- ja B-virusten aiheuttama hengitystietulehdus. Suomessa siihen sairastuu vuosittain keskimäärin puoli miljoonaa ihmistä. Influenssa leviää nopeasti pisara- ja kosketustartuntana.

Lapsilla ja aikuisilla tauti aiheuttaa korkean kuumeen, mutta paranee kotihoidolla. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneille ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville influenssa voi olla vakava tauti.

Influenssa voi edetä keuhkokuumeeksi. Influenssavirukset myös vaurioittavat limakalvoja siten, että bakteerit pääsevät aiheuttamaan jälkitauteja, mm. poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksia sekä korvatulehduksia.

Lisätiedot: www.turku.fi/influenssa www.thl.fi

”Nyt saa sotkea. Paperit saavat kasaantua sikin sokin työpöydällesi, kahvikupit, kynät ja muut tilpehöörit lojua miten sattuu. Epäjärjestyksellä on tieteen arvovalta takanaan. Siivottomasta maisemasta kumpuavat kiinnostavat ideat, vahvistaa Psychological Science –lehti.

Siivossakin ympäristössä ihminen keksii luovia ratkaisuja mutta ei niin kiinnostavia kuin sotkun keskellä. Siisteys saa pelaamaan varman päälle ja pitäytymään totutussa.”

Tiede 9/2013

Valoa ja pimeää Vaikka kaamoksen keskelle valoa tarvitaankin, tyhjät tilat ovat pimeinä parhaimmillaan. Valot kannattaa sammuttaa aina, kun huone on tyhjä yli 10 minuuttia.

Lamppujen sammuttaminen ei vaurioita loisteputkivalaisimia eikä sytyttäminen aiheuta kulutuspiikkejä. Kun lähdet viimeisenä töistä, sammuta valot myös käytävistä.

Turun pualest

7

TULO KULMIA Teksti: Timo Vaskikari, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, Turun AMK ja Pekka Kärkkäinen, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu, Turun AMK | Kuva: Kai Aittokallio

Turun ammattikorkeakoulun työsuojelun tilanne valtuutetun silmin Suomen ammattikorkeakouluverkosto on suuren muutoksen edessä rahoituksen pienentyessä dramaattisesti lähivuosina. Ammattikorkeakoulu-uudistuksella pyritään vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä parantamaan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

T

ältä valtakuntatason muutokselta ei ole turvassa Turun ammattikorkeakoulukaan, vaan jokainen koulussa työskentelevä tietää monen asian muuttuvan lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä riskitekijöitä muutoksessa ovat muun muassa työuupumus, henkilöstön ikääntyminen sekä epävarmuus omasta ammattitaidosta uudessa koulutusympäristössä.

netistä ja Messistä. Silti on ymmärrettävää, että moni tuntee pelkoa ja epävarmuutta oman työntehtävänsä säilymisestä.

Työsuojelun silmin katsottuna työilmapiiri on onnistuttu pitämään olosuhteisiin nähden kohtuullisena. Käytäväkeskusteluissa kuitenkin kuulee huhuja, väärinymmärtämisiä ja omia tulkintoja tulevasta, joten tiedottamista voisi vieläkin terävöittää.

Muutokset aiheuttavat epävarmuutta

Fyysiset työolosuhteet huonontuneet

Ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyvää informaatiota on esitelty useaan otteeseen muun muassa henkilöstön tiedotustilaisuuksissa. Johdon kokouksista, päätöksistä ja pöytäkirjoista löytyy tietoa Netkusta, Joutse-

Fyysisten työskentelyolosuhteiden huononeminen useassa toimipisteessä on yllättänyt tänä syksynä. Huono sisäilma ja ilmanvaihdon ongelmat ovat tulleet esille useaan otteeseen ja aiheuttaneet poissa-

olojen lisääntymistä sekä käyntejä työterveyshuollossa.

Ensimmäisenä työsuojelutoimenpiteenä on informoitu esimiehiä. Tämän jälkeen tiloja on puhdistettu, ilmastointia säädetty ja suodattimia vaihdettu. Lisäksi osassa työhuoneita on suoritettu erilaisia mittauksia.

Useinkaan edellä mainitut toimenpiteet eivät ole auttaneet, joten henkilöille on pyritty etsimään korvaava työpiste toisesta paikasta.

Ongelmana on se, että ei ole aina osoittaa korvaavia tiloja. Vanhat koulurakennukset ovat hyvin haasteellisia rakenteellisesti, koska esimerkiksi rakennusten ilmanvaihto ei vastaa nykypäivän laatuvaatimuksia. Suuriin korjauksiin tuskin ryhdytään nykyisissä tiloissa kampuksen rakentamispäätöksiä odotellessa. Uusi kampusrakennus tai muut vastaavat uudet puhtaat ja toimivat tilat tulevat todella tarpeeseen, jotta saadaan selvä muutos nykyiseen tilanteeseen ja henkilöstön työolosuhteet turvattua jatkossakin.

Kaikille työntekijöille samat Tyky-käytännöt ensi vuonna Kaupunki yhtenäistää työkykyä ylläpitävän toimintansa (tyky-toiminta) käytäntöjä.

Uudistus tähtää yhtenäiseen ja oikeudenmukaiseen toimintatapaan. Muutokset ajoittuvat ensi vuoden alkuun.

Uudessa tyky-mallissa hyödynnetään kaupungin omia palveluita ja nykyisestä tyky-setelien käytöstä luovutaan. Näin työntekijöille pystytään tarjoamaan aiempaa enemmän mahdollisuuksia pitää omasta jaksamisestaan huolta kokonaiskustannuksien kuitenkaan kasvamatta. Toiminnasta kertynyt tulo kun jää kaupungin sisälle.

Nykyisin kaupungin tyky-käytännöt ovat jakautuneet epätasaisesti eri toimialojen kes8

Turun pualest

ken, minkä henkilökunta on kokenut selväksi epäkohdaksi. Uudessa mallissa jokainen kaupungin työtekijä on oikeutettu käyttämään kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluita erikseen määriteltävään summaan asti.

Tähän sisältyy kuntosalien, uimahallien ja kaupungin omien vesijumppien vapaa käyttö, samoin museokäynnit. Summaan saa sisältyä myös yksi teatteriesitys ja yksi konsertti vuodessa.

– Uusi malli ei ainoastaan lisää tyky-toiminnan määrää, vaan samalla osoittaa arvostusta kaupungin itse tuottamia palveluita kohtaan: meillä on huipputasoisia palveluita vapaa-aikatoimen ansiosta, joten käytön

Kuvat: Shutterstock

suuntaaminen niihin on enemmän kuin perusteltua toteaa Turun kaupungin henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen.

Turun kaupungin yhteistyötoimikunta hyväksyi 15.10. tyky-toimintaan suunnitellut linjaukset vuodelle 2014. Nyt käyttöönotettava malli on määräaikainen ja se on muutettavissa tarpeen vaatiessa.

Käytännön ohjeista saat lisätietoja Netkusta ja henkilöstölehdestä.

Nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio toivotti henkilökunnan tervetulleeksi ensimmäiseen yhteiseen tyky-päivään.

Pomppupatjalla sai harjoittaa hyppytaitojaan.

Aikuisten liikunnan ihmemaassa moni kokeili, miten kovaa vauhtia saa lyötyä salibandypallon maaliin.

Kädentaito-osiossa askarreltiin rintanappeja.

Jonglööri Kai Kuutamo hauskuutti yleisöä tempuillaan. Avustajaksi pääsi liikuntapalvelujen Jorma Fisk.

Vapaa-aikatoimiala aloitti syyskauden

yhteisillä tyky-päivillä Teksti ja kuvat: Maria Vakkamaa

V

apaa-aikatoimialan ensimmäiset yhteiset tyky-päivät järjestettiin elokuussa. Aamusta iltapäivään kestäneet tapahtumat keräsivät kaikkiaan noin 260 osallistujaa. Päivien aikana ohjelmassa oli vauhdikasta liikuntaa, mukavaa yhdessäoloa ja viihdyttäviä ohjelmanumeroita. Vapaa-aikatoimialan suuren henkilöstömäärän ja ihmisten vaihtelevien työaikojen vuoksi samansisältöisiä päiviä oli kaksi.

Tyky-ryhmässä mukana olleet nuorisopalvelujen Päivi Oikarinen ja Johanna Hella kertoivat, että tilaisuuksia suunniteltiin usean kuukauden ajan. Ryhmässä oli jäseniä kaikista kolmesta palvelualueesta.

– Pyrimme toimintaa suunnitellessamme siihen, että ohjelmaa olisi jokaiselta palvelualueelta.

Ohjelmaa oli Oikarisen mukaan melko helppo keksiä, koska osallistujien määrän vuoksi tapahtumapaikkojen piti olla tilavia.

– Toivoimme noin kolmeasataa osallistujaa molempiin tilaisuuksiin, mutta siihen

tavoitteeseen ei ikävä kyllä päästy.

Tyky-aamu alkoi päivän avauksella ja aamupalalla Seikkailupuistossa. Nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio lausui tilaisuuden avaussanat.

Kupittaan urheiluhallissa henkilökunta sai tutustua oman mielenkiintonsa mukaan esimerkiksi zumbaan, puhallustikkaan, salibandyn nopeustutkaan, pomppupatjaan ja pallonheittoon.

Pääkirjastossa työskentelevä Merja Marjamäki oli innolla mukana aktiviteeteissa. Hänen mielestään tapahtuma on hyvä aloitus Vapaa-aikatoimialan yhteisiin tyky-päiviin.

– Täällä on hyvää ohjelmaa. Mukavaa, että saa kokeilla mitä haluaa tai olla kokeilematta mitään.

Liikunnallisen osuuden jälkeen oli vuorossa kädentaitoja ja ruokailu sekä vapaata oleskelua. Iltapäivällä jonglööri Kai Kuutamo viihdytti tempuillaan ja Harmi-bändi musisoi.

Tyky-päivien päätteeksi henkilökunnalla oli mahdollisuus mennä ilmaiseksi uimaan Kupittaan maauimalaan.

Merja Marjamäki saa tyky-päivistä energiaa.

Turun pualest

9

HOMMISSA Teksti ja kuva: Tiia Laakso

Ravitsemusterapeutti auttaa ruokapulmissa ”Kun ihminen kokee itsensä arvokkaaksi, hän pitää itsestään huolta” Aurajokirannan syksyisessä maisemassa voi ammentaa energiaa.

T

elevisio, netti ja mainokset luovat mielikuvaa täydellisestä ulkomuodosta ja samalla karppaus-, pikadieetti- sekä ylipainoaiheet täyttävät median ja hämmentävät kuluttajan. Ruoan valinnasta on tullut vahva osa identiteettiä. Ravitsemusterapeutilta ei siis työsarkaa puutu.

Turun kaupungilla jo pitkään ravitsemusterapeuttina työskennellyt Raija Puumalainen kuitenkin nauttii työstään.

Syömisen pulmallisuus Raija tekee töitä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa. Työpäivään kuuluu henkilökohtaista asiakastyötä ja -ohjausta.

Raijan työhuoneen kaapista löytyy ruokamalleja, kuten muovihedelmiä ja -perunoita. Ne ovat apuna, kun hahmotellaan ruokavalion koostumusta tai suunnitellaan muutoksia ruokavalioon. Ravintosisältölaskenta ja ruokapäiväkirjojen läpikäynti vievät paljon aikaa.

– Teen yhteistyötä neuvoloiden, kouluterveydenhuollon, lasten neurologisen yksikön sekä lasten ja nuorten poliklinikan kanssa.

Tuotan myös ravitsemuskasvatusaineistoa mm. neuvoloiden käyttöön.

Asiakaskäynnille varataan tunti. Jokainen asiakas on ainutlaatuinen ja yhdessä ratkotaan sopivan ravitsemuksen ja ruokavalion toteuttamista.

Syöminen on muuttunut yksinkertaises10

Turun pualest

ta näläntunteen poistamisesta oikean ja väärän tasapainotteluksi.

– Isoäitini ikäpolvi joutui käyttämään kaikki käsiinsä saamat raaka-aineet, joista taiottiin isolle joukolle päivän ateriat. Nyt valinnanvaraa on yllin kyllin.

Jos aiemmin pärjättiin perustiedoilla, nyt ihmisten tiedon määrä ravinnosta on kasvanut hurjasti. Myös työn sisällössä ja kaupungin organisaatioissa on tapahtunut muutoksia. Esimiehet ovat vaihtuneet usein, mutta nyt molemmat ravitsemusterapeutit toimivat osana ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa terveyden edistämisen yksikössä. Palveluja tarjotaan kaikille kaupungin laitoksille.

– Aiemmin työhön kuului enemmän koulutustilaisuuksia ja erilaisiin kehittämistyöryhmiin osallistumista. Nyt tehtävät painottuvat asiakastyöhön.

Työn rikkautena Raija pitää luovuutta, vaihtelevuutta ja asiakkaiden erilaisuutta.

Työnantajalta hän taas toivoo, että kaupungin omia asiantuntijoita kuunneltaisiin ja jollakin tavalla asioihin voisi myös vaikuttaa.

Valokuva tuo esiin arjen kiireessä piiloon jääviä arvokkaita asioita Raija on suorittanut muutama vuosi sitten Aalto-yliopistossa voimauttavan valokuvan menetelmäohjaajien jatkokoulutuksen. Voi-

mauttavan valokuvan menetelmällä voidaan nostaa esiin arjen kiireessä näkymättömiin jääviä arvokkaita asioita.

Opinnoissa ravitsemusterapeutti kulki yhdessä lapsiperheen albumikuvien ääreltä ruokapöytään kuvien ottamiseen. Valokuvat merkityksellistettiin ja niistä koottiin yhdessä näyttely. Voimaantumisen myötä ruoka ja ruokailu saivat uusia merkityksiä.

– Koulutus muutti maailmankuvaa, asioista ajattelee nyt eri tavalla. Ei voi tietää, mikä voimaannuttaa toista.

Opinnäytetyönä syntynyt Katseet aterian äärellä -valokuvanäyttely on ollut esillä muun muassa Tampere-talossa ja Turun kaupunginkirjastossa.

Menetelmää voi soveltaa omaan henkilökohtaiseen kuvausprosessiin, mutta myös työyhteisön hyvinvointiin. Myös Raijan työyhteisö osallistui opiskeluun liittyviin harjoituksiin.

– Kun ihminen kokee itsensä arvokkaaksi, hänellä on voimaa ja hän pitää itsestään huolta. Muutokset etenevät sitten pienin askelin, Raija päättää.

"Syöminen on muuttunut yksinkertaisesta näläntunteen poistamisesta oikean ja väärän tasapainotteluksi."

Tunturit kutsuvat vaeltamaan Teksti ja kuvat: Sini Silvàn

Vaellus Lapin tuntureilla kestää viikon päivät. Avarassa maisemassa otetut askeleet tuovat silti hyvää oloa paljon pitemmäksi aikaa. Vaelluksesta löytyy Jorma Laaksolle myös motivaatio pitää kuntoa yllä läpi vuoden.

T

urun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluiden sähköasiantuntija Jorma Laakso on harrastanut vaeltamista Turun Ladun retkillä jo toistakymmentä vuotta. Ensimmäisille reissuille houkutteli tuttu työkaveri. Jo sitä ennen oli tullut tehtyä kalareissuja pohjoiseen.

– Vaellus on liikunnallinen harrastus, joka tuo mukanaan hyviä ihmissuhteita, Laakso puntaroi.

– Turun Latu on järjestänyt hyviä vaelluksia, joilla tutustuminen pohjoiseen luontoon käy helposti.

Vaelluksille mennään yhteisellä bussikuljetuksella, ja maastossa kuljetaan kokeneen ja koulutetun oppaan johdolla. Viikon vaelluksella esteenä ei ole hintakaan, se jää noin pariin sataan euroon. Toki varusteet maksavat, mutta Turun Ladun kautta löytyy telttoja, keittimiä ja rinkkoja vuokralle.

– Hyvät retkeilyvaatteet kestävät vuodesta toiseen. Vaelluskengät ovat ehkä tärkein varuste. Vaellukselle tarvitaan vedenpitävät ja jalkaan hyvin sopivat vaellusjalkineet, jotka on koekäytetty jo aiemmin. Vaellusvaatteiden tulee hengittää hyvin ja pitää tarvittaessa myös tuulta. Sadeasu on varattava erikseen.

Vaellus antaa voimia pitkään Laakso pohtii, että vaellus antaa voimia jaksaa työelämässäkin.

– Fyysistä kuntoa tulee vaelluksen takia ylläpidettyä läpi vuoden. Olen käynyt miesten jumpassa talvisin, kesällä on tullut pyöräiltyä ja sauvakäveltyä pururadalla. Ja vaikka vaellus on vain kerran vuodessa, se on iso henkireikä. Silloin mennään ihan erilaiseen ympäristöön. Vaikka kulkeminen on ajoittain raskastakin, se tuo jälkeenpäin sen hyvän olon tunteen.

Vaelluksilla ryhmiä vaihdellaan, joten vaellusporukka ei ole vuosi vuoden jälkeen tismalleen sama. Uudet tulijatkin pääsevät hyvin joukkoon mukaan.

– Turun Ladun kautta pääsee helposti lähtemään. Syys- tai ruskavaelluksen lisäksi järjestetään hiihtovaelluksia.

Jorma Laakso Kummajoen päätekoskella Pältsanstuganin maisemissa.

Maltilla pakkaamaan Valmistautuminen alkaa reissun suunnittelulla jo kuukausia ennen vaellusta. Varusteet ovat tärkeät – siinä kysytään kokemusta.

Rinkka on punnittava, ettei se mene paljon 20 kilon päälle. Matkalla sen kyllä tuntee, jos on ylimääräistä, Laakso kertoo omasta kokemuksestaan viisastuneena.

Vaelluksilla yövytään teltoissa. Aamuherätys on seitsemän aikaan, jolloin alkaa puuroveden ja kahvin keitto. Leiri puretaan ja makuupussit kääritään rinkkoihin. Aamuyhdeksältä onkin jo hampaat pesty, tavarat siististi rinkassa ja alkaa oppaan ”käskynjako”.

Matka etenee maastossa hyvin erilaista vauhtia kuin asfalttia pitkin. Parin, kolmen kilometrin keskituntivauhdilla matkataan tuntureita ylös ja toisia alas upeissa maisemissa. Välillä syödään eväspähkinöitä ja suklaata. Lounaalle pysähdytään pitemmäksi aikaa ja kaivetaan trangiat esiin.

Eteneminen on verkkaisaa, vaikka askel olisi reipas. Päivässä vaelletaan 6–8 tuntia ja edetään 10–14 kilometriä. Tuntureita voidaan huiputtaa kevyemmin varustein, päiväreppu selässä. Matkantekoa rytmittävät tauot, ja illalla etsitään uusi leiripaikka.

– Illan ohjelmassa on pesu, ruokailu ja leirin perustaminen, oleskelua leirissä. Ennen matkaa täytyy orientoitua siihen, että peseydytään niissä olosuhteissa, joita on – järvessä tai purossa. Jääkylmässä tunturipurossa kastautumalla virkistyy varmasti, Laakso kuvailee.

Päivällinen nautitaan joko telttakunnan kanssa yhdessä tai yksin. Laadukkaita retkiruokia saa esimerkiksi retkikaupoista ja isoista marketeista. Pakastekuivattuun ruoka-annospussiin lisätään vain kuuma vesi, sekoitetaan, annetaan hetken olla ja nautitaan.

Parasta vaelluksessa – Parasta antia vaelluksessa on, että sitä alkaa valmistella jo monta kuukautta etukäteen.

Suunnittelu alkaa siitä, että on päättänyt lähteä. Hienoa on, jos ilmat suosivat ja porukka on mukava. Jälkikäteen tulee olo, että reissu on suoritettu, pärjäsi siellä ja jaksoi.

– Vaeltaminen sopii kaikille, jotka tykkäävät luonnossa liikkua ja nähdä vaivaa suorituksen aikana.

Turun pualest

11

Ammattilaiset sparraavat aloittelevia bändejä Turun rokkiakatemiassa – Musiikki on urheilun jälkeen yksi suurimpia nuorisoa yhdistäviä tekijöitä, toteaa Turku Rock Academyn ”rehtori”, toimintatalo Vimman ja Auran Panimon musiikkitoiminnasta vastaava toiminnanjohtaja Tomi Arvas.

– Bänditoiminta on ollut voimissaan vuodesta toiseen. Kiinnostusta riittää ja tulijoita on tasaisesti, mutta toisin kuin muussa harrastustoiminnassa, selkeä ohjaus on puuttunut ja bändit ovat olleet käytännössä oman onnensa nojassa.

Oppia musiikkibisneksen mediasuhteista juridiikkaan Kun soittamisen on tarkoitus olla enemmän kuin harrastus, tarvitaan bändiuralla etenemiseen muutakin kuin soittotaito.

Turku Rock Academyn tarjoama ohjaus onkin hyvin kokonaisvaltaista. Akatemian ohjaukseen valitaan vuosittain kuusi Turku Bandstand -kilpailussa menestynyttä bändiä, joille tarjotaan tukea, tsemppausta, opetusta ja ohjausta kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

– Tärkeintä on Auran Panimon studiolla tapahtuva musiikin esituotanto. Bändit tekevät tuottaja Mark Bertenyin ohjauksessa äänitteen, joka puretaan ja analysoidaan tarkasti. Annetun palautteen pohjalta laaditaan kotiläksyt, joiden avulla bändi kehittää omaa ilmaisuaan, kertoo Arvas.

Erittäin antoisia bändien näkökulmasta ovat myös akatemian tarjoamat ja ammat-

Tuottaja Mark Bertenyi, Tomi Arvas ja W.A.S.P.-yhtyeen kitaristi Douglas Blair. Blair käy akatemian klinikoilla opettamassa kitaristeja sekä kertomassa musiikkibisneksestä suuren maailman näkökulmasta.

tilaisten vetämät klinikat, joiden aihealueet kattavat koko musiikkibisneksen mediasuhteiden hoitamisesta juridiikkaan. Kunkin bändin kanssa pyritään myös tuottamaan musiikkivideo yhteistyössä Vimman mediapajan kanssa.

Kansainvälistä meininkiä ja medianäkyvyyttä toimintaan on tuonut W.A.S.P. -yhtyeen kitaristi Douglas Blair, joka käy omien aikataulujensa puitteissa opettamassa kitaristeja akatemian klinikoilla sekä ker-

tomassa musiikkibisneksestä suuren maailman näkökulmasta.

Oppi ei siis ojaan kaada rock-piireissäkään, mutta lopulta käytäntö on paras opettaja. Tomi Arvas kertookin akatemian toimivan myös bändien managementtina.

– Meidän kauttamme keikkatilaisuuksia tulee varovaisestikin arvioituina satoja ja bändit pääsevät esiintymään paikkoihin, joihin aloittelevan bändin olisi muuten vaikea päästä.

Hyvinvointitoimialalla innostuttiin ideoimaan

ajatuksia siitä, kuinka toimintaa, taloutta ja työhyvinvointia voisi toimialalla parantaa.

Tapaamiset olivat ”henkilökohtaisia”, lyhyitä ja usein ennakolta valmisteltuja, ja ne järjestettiin Mäntymäen sairaala-alueella, Eskelissä ja Runosmäen terveysasemalla.

Edellisen kerran vastaava tilaisuus järjestettiin koemielessä hallinnon henkilökunnalle viime vuoden puolella.

Hyde Park -ideatalkoot sai työntekijät liikkeelle jonoksi asti. Toiminnan kehittämiseksi henkilökunnalta tuli niin suuria kuin pieniäkin ideoita: tapaamisissa keskusteltiin muun muassa työjärjestelyistä, työaikapankista, tilojen paremmasta hyödyntämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Kaikki ideat kirjattiin muistiin ja niihin palataan, kun asioita saadaan valmisteltua pidemmälle.

Henkilökohtainen Hyde Park kirvoitti kielet Teksti: Arto Salo | Kuva: Shutterstock

12

Turun pualest

K

aupungin hyvinvointitoimialalla on haettu uusia tapoja keskustella ajankohtaisista aiheista. Erityisenä kimmokkeena uusien tapojen etsimiselle ovat toimineet taloudelliset ja toiminnalliset kehittämistarpeet, jotka ovat yhteisiä koko julkiselle sektorille.

Hyvinvointitoimialan henkilökunnalle tarjottiin elokuussa mahdollisuus tavata toimialajohtaja Riitta Liuksa ja kertoa hänelle

Teksti: Maria Vakkamaa | Kuvat: Nelli Palomäki, Topi Laaksonen

Turkulaiskonsepti kiinnostaa muuallakin Turku Rock Academyn konsepti on herättänyt kiinnostusta muuallakin. Rokkaava turkulainen vientituote on tänä syksynä startannut toimintansa Jyväskylässä paikallisten nuorisopalveluiden alaisuudessa ja neuvotteluja yhteistyöstä käydään parhaillaan Tampereen ja Joensuun kanssa.

Tulevaisuus lupaileekin paljon. Syksyn huippukohta lienee parhaillaan hiottava yhteistyökuvio TPS:n ja HK-areenan kanssa. Akatemian bändit pääsevät esiintymään suurelle yleisölle otteluiden erätauoilla.

– Tämäkin on täysin uudenlainen yhteistyökuvio: maineikas urheiluseura tarjoaa esiintymismahdollisuuksia aloitteleville bändeille. Eikös se ole nuorisotyötä parhaimmillaan, toteaa Arvas.

Teksti: Minna Suhonen Kuva: Antti Ala-Könni

• Vuonna 1982 perustettu perhepu taalla. Puisto isto Kupiton osa Turun kaupung paa-ajan toimiala n nuorisopalveluidein Vamintaa. n toi• Toimintaa ohjaavia arvoja ovat luovuus, myksellisyys, elälapsisöllisyys, avoimuu ja perhelähtöisyys, yhteis, ekologisuus kulttuurisuus.. sekä moni• Puiston koko n. 1000 neliötä rakennuksineen.

• Toiminnallinen puistoalue on auki päri ja kaupunk ilaisten vapaassa kellonymkäytössä.

• Toimintaa 6–7 päivää viikossa, vuodessa 50 viikkoa • 1950-luvulta asti toiminut liikennek polkuautoineen on yksi suosituim aupunki mintapisteistä. mista toi• Pääkohderyhmän ä ovat 0–14-vu sekä heidän perheens otiaat lapset ä.

• Ympärivuotiseen toimintaan osallistu sittain noin 100 000 u vuokävijää.

• Timantti-teatterin ja lä nähdään vuosittai Helmiteltan näyttämöiln noin 100 eri esitystä.

• Toimintavuoteen mahtuu useita kuten kesän avajaiset tapahtumia, , juhannusjuhlat, piknik, Seikkisro ck ja Lasten uusivuos Musa• Merkittävä i. nuorten saaneiden työllistäj taidealan koulutuksen ä. Vuosittain tuista nuorten n. 30 eripiharjoittelu-, työllistäm mennus-, kotoutta is-, valmisjaksoa

Seikkailupuisto, ystävien kesken käsite ja synonyy Seikkis, Turun mi lasten luovalle Kupittaa nostanut lapsia toiminnalle. Seikkis n puistossa on jo omaperäiseen ohjaajineen itsensä nen vuoden ajan.

Lapsipolvet, ohjaajatilmaisemiseen jo yli kolmenk on inmutta tekemis ymmeja toimintamuodot en eetos on pysynyt ovat vaihtune lapset eivät ole et, heidän käsiensä samana. Vanhemmat ovat oppineet, että omilla ehdoilla jatkeita, vaan an. he osaavat tehdä itse, luoda Kaiken hyvän toiminnan takana Roiha ja muut Seikkiksen pioneerion jokin teoria tai useita teorioita. Eeva niistä Seikkail upuistoon sopivia t hakivat oppeja ulkomai lta ja kehittivä menetelmiä. t Kolmessakymme nessä vuodess lapset ovat kasvane a ehtii tapahtua paljon. Monet maan ja kokeilem et aikuisiksi, ja he tuovat vuorolla Seikkiksen aan, toteuttamaan an omia lapsiaan luovuuttaan. koke-

JOULULAHJAVINKKI: Kirjaa voi ostaa mm. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmasta, Seikkailupuistosta sekä yhteispalvelupiste Monitorista. Sen hinta on 25 €.

elää!

Luova toiminta elää!

KL 38 & 92.81 ISBN 978-9525960-23-5

9 789525 960235 >

enostone

– Henkilökunnan tapaaminen ja tuoreiden ideoiden kuunteleminen oli paitsi mukavaa myös opettavaista. Haluan jatkaa näitä tapaamisia, sillä ne vahvistavat myös uskoa yhdessä tekemisen mahdollisuuksiin, pohti Riitta Liuksa.

– Ajatus vapaa sana -tyyppiseen Hyde Park -tempaukseen kypsyi pikku hiljaa. Taustalla on vahvana ajatus siitä, että haasteet voitetaan yhteispelillä, yksin kukaan ei pärjää.

Hyde Park -tapaamisia jatketaan hyvinvointitoimialalla vuodenvaihteen tienoilla. Tapaamisten aikatauluista tiedotetaan NeTkussa ja esimiesten välityksellä.

S

eikkailupuiston uunituore juhlakir– Kirjasta saa ideoita lasten kanssa toija Luova toiminta elää on tehty Seik- mimiseen ja tekemiseen. Tekemisen kautta kailupuiston 30-vuotisen taipaleen oppiminen tuottaa parhaan tuloksen ja jää kunniaksi. Lasten ja perheiden Seikkis on- ikuisesti lapsen mieleen. kin turkulainen menestystarina, jota tullaan ihailemaan eri puolilta maailmaa.

Tutkimuksen mukaan Nuorten palvelujen osastopäällikkö Eeva yli 90 prosenttia neRoiha on yksi kirjan työryhmän jäsenistä. livuotiaista on erittäin luovia, mutta kakHäntä voisi myös kutsua koko Seikkailusikymmenvuotiaista puiston äidiksi. Roihan mukaan kirjan tärenää vain 3 prosenttia. kein anti on Seikkailupuistossa kehitettyjen työmenetelmien esittely.

Kirjaan on kerätty runsaasti käytännön esimerkkejä lasten kanssa toimimisesta kuten teatterimuskarista, animaation tekemisestä ja draamaleikeistä.

– Tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia nelivuotiaista on erittäin luovia, mutta kaksikymmenvuotiaista enää vain 3 prosenttia. Ihmisen luovuutta ei saisi tappaa eikä ihmisiä tasapäistää, koska luovuutta tarvitaan nykypäivänä yhä enemmän esimerkiksi työelämässä, Roiha selittää.

Juhlakirja on Roihan mukaan hyödyllinen kaikille lasten Sei kanssa kkailupuistotyöskenteleville Luova toimin ta sekä lasten vanhemmille. elää!

Luova toiminta

Turku Rock Academy on Turun kaupungin vapaa-aikatoimen nuorten palveluiden keväällä 2012 käynnistämä hanke, jonka ideana on ollut parantaa bänditoimintaa harrastavien nuorten mahdollisuuksia kehittyä oman alansa ammattilaisiksi. Lyhyessä ajassa on luotu uusi nuorisotyön muoto, joka on jo tässä vaiheessa herättänyt valtakunnallistakin kiinnostusta.

Historialla maustettu luovien työmenetelmien opas

Lasten ja luov uude Seikkailupuisto n puolesta 30 vuotta

enostone

Hyvä käytäntö!

Sivistystoimialan lähijohtajat kokoustavat etänä

L a aja l la siv ist ystoimialalla toimii reilusti toistasataa lähijohtajaa, jotka kokoontuvat säännöllisesti toimialajohtajan järjestämiin esimieskokouksiin. Osallistujamäärästä johtuen kokoukset ovat tiedotuspainotteisia. Siirtymisiin kuitenkin kuluu arvokasta työaikaa ja pysäköintikin on ongelmallista.

Osallistumisen helpottamiseksi on tänä vuonna tarjottu mahdollisuus osallistua kokouksiin etäyhteydellä omalta työpisteeltä. Kokousten välittämisessä käytetään peruskoulun etäopetukseen hankittua Adobe Connect -järjestelmää, joka videokuvan ja äänen lisäksi

välittää esityskalvot ja tekstimuotoisen chatkeskustelun. Osallistuja tarvitsee vain tietokoneen ja nettiselaimen.

Etämahdollisuus on otettu innokkaasti vastaan. Jo kolme neljästä osallistui etänä viime kokoukseen. Kokouksia on alettu tallentaa, jolloin esteen sattuessa esitykset voi katsoa jälkikäteen. Etäkokouskulttuurin laajentaminen kaupungissa helpottaisi arkea ja säästäisi työaikaa. Esimerkiksi IT-palveluiden tukema Microsoft Lync on otettavissa helposti käyttöön.

Teksti: Jouni Paakkinen Turun pualest

13

Ekotukihenkilö: Marjukka Vepsä Yksikkö: Konsernihallinto/ Asianhallinta Henkilöstömäärä: 13

TYÖSUHDEMATKALIPPU: Netku > Henkilöstöopas > Palvelussuhdeasiat > Henkilökuntaedut

Teksti ja kuva: Marja Tommola

Työ- ja kokousmatkojen taittamiseen on vaihtoehtoja Tänä syksynä pyöräilykelejä riitti pitkään. Nyt Marjukka kävelee ja bussailee työmatkojaan.

Hän on hommanut itselleen edullisen, kolme kuukautta voimassa olevan työsuhdematkalipun.

T

yömatkaliikkuminen vaikuttaa paitsi terveyteen myös kustannuksiin ja tietenkin ympäristöön. Turun kaupunki kysyi henkilöstöltä keväällä työmatkaliikkumisesta, jotta saisi tietoa työmatkailun kehittämiskohteista.

– On hyvä että työnantaja on kiinnostunut työntekijöidensä oloista ja haluaa kehittää niitä. Sen vuoksi minäkin vastasin mielelläni työmatkaliikkumiskyselyyn, Konsernihallinnon asiainhallinnan ekotukihenkilö, Marjukka Vepsä kertoo.

etäneuvottelumahdollisuuksien olemassaolosta ja niiden käytöstä ollaan epätietoisia. Vaikka jokaiseen kaupungin tietokoneeseen on asennettu Lync-ohjelma, joka mahdollistaa pikaviestimisen ja etäneuvottelut, vain viidennes vastaajista oli tietoinen tästä. Myös etätyömahdollisuuksia olisi kyselyn perusteella potentiaalia parantaa, sillä vain muutama prosentti vastaajista tekee etätöitä, vaikka yli kolmannes pitää niiden tekemistä mahdollisena omassa työtehtävässään.

Ekotukea ja työmatkaliikkumista Lisää etäneuvotteluja ja tiedottamista kaivataan Työmatkaliikkumiskyselyyn tuli lähes 1 500 vastausta. Turun kaupungin työntekijät ovat tottumuksissaan melko tyypillisiä. Autoilun osuus kaikesta työmatkaliikkumisesta on alle 40 prosenttia kuten vastaavissa muissakin kyselyissä. Kuitenkin yli kolmannes työasiamatkoja tekevistä ilmoittaa kulkevansa alle viiden kilometrin matkat omalla autolla.

Avainsana kaikessa on tiedottaminen, oli kyse sitten yhteiskäyttöautoista, yhteisistä bussikorteista tai etäneuvottelumahdollisuuksista. Kyselyssä kävi ilmi, että etenkin 14

Turun pualest

Kyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus osallistua Liikettä työmatkaan -hankkeeseen.

Sen tarkoituksena oli saada osallistujat vaihtamaan kulkemistaan terveellisemmäksi vuoden ajaksi. Aluksi osallistujille tehtiin kuntokartoitukset ja laboratoriokokeet, joiden avulla seurataan työntekijän terveyden muutosta.

– Kyselyyn vastatessani tajusin, kuinka paljon käytän omaa autoa turhillakin matkoilla. Työmatkaa minulla on hieman yli kolme kilometriä. Se on aivan sopiva matka pyöräillä töihin. Kun kyselyn lopussa kysyttiin halua osallistua työmatkaliikkumista edis-

tävään hankkeeseen, olin heti innokas, Marjukka muistelee.

Marjukka on toiminut yksikkönsä ekotukihenkilönä nyt vuoden verran. Kolmentoista henkilön työyhteisö on ollut innolla mukana ekotukitoiminnassa.

– Vessaankaan ei tarvinnut laittaa kuin pieni kyltti ”Kiitos kun sammutit valot”, niin heti alkoivat valot sammua, Marjukka naurahtaa.

– Hyvin on muutenkin oppi mennyt perille. Kehittämispäivässä kerroin ekotukiasioista koko porukalle ja työkaverit kiittelivät, että tuli paljon uutta tietoa. Ekotukitoiminta tukee vahvasti liikkumista. Se on lisännyt omaa motivaatiotani. Oma terveys on tietysti tärkein kannustin, mutta kyllä sitä on alkanut ajatella liikkumisen vaikutuksia ympäristöön yhä vahvemmin.

Pelkästään hyviä puolia Marjukka hankki keväällä uuden pyörän, joka innosti pyöräilyyn muutoinkin kuin työmatkoilla. Hän huomasi, että pyörän varustuksilla on merkitystä.

– Uuden pyörän myötä pyöräilystä tuli hauskaa, etenkin kun pyöräilykelit olivat upeat. Ennemminkin sitä ajatteli niin päin, että eihän minun vaan tarvitse mennä autolla! Pyöräily on nopeaa, sillä pyörällä kulkiessa työmatkalla ei ole niin monia liikennevaloja, ja pääsen ihan oven viereen. Pyörälle löytyy aina myös parkkipaikka. Rahaa säästyy todella paljon, kun bensaa kuluu vähemmän, Marjukka luettelee pyöräilyn etuja.

– Pyörän kori oli melkeinpä se isompi asia.

Pieni juttu voi vaikuttaa pyöräilymukavuuteen todella paljon. Nyt kun ei enää tarvitse kuljettaa kantamuksia selässä, ajoasentokin pysyy mukavampana.

Talven liukkaiden alkaessa saattaa pyöräily jäädä, sillä talvipyöräily on Marjukalle vielä liian uskaliasta. Mikä tahansa on kuitenkin terveellisempää kuin autolla kulkeminen, joten vaihtoehtoja terveelliseen liikkumiseen on muitakin.

– Nyt tarkoituksena on, että hankin talveksi työsuhdematkalipun. Kävelen työmatkani toiseen suuntaan ja menen bussilla toiseen suuntaan. Ja jos talvella tarvitsen töiden jälkeen autoa, niin haen sen bussilla kotoa lämpöisestä tallista. Kyllähän sitä piristyy raikkaassa ilmassa ihan toisella tavalla kuin autossa istuessa! Oman auton jatkuva käyttö on vain totuttu tapa, josta oli yllättävän helppoa myös tottua pois.

FÖR ÅBO I stället för svensk resumé publiceras en artikel på det andra inhemska språket i För Åbo.

Text och bilder: Eevi Rannikko | Översättning: Pasi Pirttimäki

Verkstäder och kurser för alla åldrar i Vimma De ungas konst- och aktivitetshus Vimma inbjuder oss alla att delta i verkstäder och skapa något unikt.

I Vimma finns aktiviteter för olika smaker. Har du redan besökt Vimma?

– Jag anser det värdefullt, att farmor eller mormor tillsammans med sina barnbarn kan komma hit och pyssla med något, även om vår verksamhet i första han är avsedd för ungdomar.

I efterdyningarna av Ready, Study, Go Turku!-mässan anmälde jag mig tillsammans med min lillasyster genast dagen därpå till veckoslutskursen Valokuvan ja printin siirto savelle (Överföring av foton och printar på lerplattor).

Vassa naglar och försvunna fingeravtryck

– Att överföra ett foto eller en print på leran är i princip lätt, om än tidskrävande, säger Eevi

V

immas mångsidiga utbud klarnade för mig först i slutet av augusti även om jag hör till Vimmas målgrupp.

Jag var som utställare i Vimma i samband med studentmässan Ready, Study, Go Turku! då Päivi Lehtisaari som är handledare för tovningsverkstaden frågade mig om jag har gått på någon av Vimmas kurser.

Alltså jag som just hunnit fylla 25 år hade inte gått på Vimmas kurser. Jag hade nog länge vetat att det inte finns någon åldersgräns för Vimmas aktiviteter, men först efter det att jag fått personlig vägledning insåg jag vad det hela gick ut på. Till Vimmas målgrupp hör alla från barn i lågstadieåldern till 29-åringar. Men hur är det med de där charmerande silverhåriga mor- och farmödrarna som jag har sett sett komma ut genom dörren till Vimma?

–I Vimma finns inte någon absolut åldersgräns och i kurser och verkstäder deltar ofta lågstadieelever, unga vuxna och till och med pensionärer, berättar verksamhetsledaren för Vimma Tomi Arvas.

Fredagen den 11 oktober gick jag och hämtade min 15-åriga syster Veena Koskinen på järnvägsstationen och vi styrde kosan mot Vimma. Förutom oss deltog ca tio ivriga hantverksmänniskor i kursen där en del av deltagarna hade varit på kursen två eller tre gånger tidigare. Handledaren för verkstaden Marika Gustafsson visade oss arbeten som tillverkats tidigare på kursen.

Sen började vi med att kavla ut plattor av papperslera. En del av de mer erfarna kursdeltagarna tillverkade också lerskålar och -vaser som man kan överföra bilder på.

Att överföra ett foto eller en print på leran är i princip lätt, om än tidskrävande.

När plattan har torkat till den grad att den är lädertorr, penslas ytan med ett medel som fäster bilden på ytan. Bilden fästs på plattan med bildsidan neråt och därefter fuktas pappret med svamp. När bilden börjar lysa igenom pappret torkas arbetet och det papper som blivit över gnids bort ovanpå bilden. Den sista fasen är långsam och kräver tålamod så att man inte av misstag gnider sönder pappret så att det når till lerplattan.

– Att fukta pappret med svamp var den mest långtråkiga fasen, det kändes som om det inte blev nånting av det hela. Det var intressant att gnida pappret även om det kändes lite spännande om naglarna träffar plattan. Nu skulle det vara på sin plats att fiffla med nånting, för fingeravtrycken har nästan försvunnit, sa Veena under arbetets gång.

Unika presentföremål Plattorna fick torka i Vimma över helgen.

Personalen i Vimma satte föremålen i brännugnen för lerkärl. En och en halv vecka senare ordnades ytterligare en verkstadsomgång då plattorna lackerades och fästes på fanerskivan.

Vi kursdeltagare tillverkade bl.a. en julkalender, plattor som fästs på väggen, glasunderlägg, en vas, rockmärken samt en kalender för hela året. Familjemedlemmar och vänner till många kursdeltagare hittar något självgjort och garanterat unikt i sina julklappspaket.

Verkstäder och kurser ger dig nya idéer I Vimma ordnas ännu i år bl.a. ljusverkstäder och öppna konstverkstäder. Alla hantverksintresserade är välkomna till kurserna oavsett ålder och kön.

Ytterligare information om Vimmas kurser www.vimma.info.

Vi ses på kurserna!

ORDLISTA fråga=tiedustella delta=osallistua målgrupp=kohderyhmä verkstad=paja efterdyning=jälkitunnelma lera=savi anmäla sig=ilmoittautua nagel=kynsi skål=kulho

lerplatta=savilaatta badsvamp=pesusieni lysa igenom=kuultaa kavla=kaulita present=lahja kön=sukupuoli

Turun pualest

15

AMMATTILAISTEN VINKKI

Teksti ja kuvat: Jyri Kuparinen Turun ammatti-instituutin sisustuspuutyön opettaja

Pienellä sisustamisella iloa pimenevään syksyyn

J

oillekin ihmisille sisustaminen on ilo, intohimo tai rakkaus, kun taas joillekin turhuutta, rahan tuhlausta ja ajan hukkaamista. Mutta sitä ei varmaankaan käy kiistäminen, että sisustamisella voi luoda muutosta ja yleensä aina positiivisella tavalla.

Mutta miten tehdä pieni muutos pienellä vaivalla?

Pitäisikö keittiön seinä vihdoin maalata, olohuone tapetoida, eteisen lattia vaihtaa? Oletko valmis uhraamaan hieman rahaa ja aikaasi pari päivää? Pidä kohteen koko maltillisena ja mahdollista työn varma valmistuminen, sillä kesken jäävä kohde vain stressaa ja turhauttaa.

Jos olet valmis tähän urakkaan, hikeen, kyyneliin ja vaivaan, niin tee se itsesi vuoksi, sillä tulos kantaa pidemmälle kuin nähty vaiva. Oli urakka itse tehty tai toisten aikaansaama, niin tulos on aina positiivinen.

Itselleni kohde oli tilaustyö, jonka tilaaja johtaa hallitustamme eli vaimoni. Pientä piristystä kaivattiin hieman synkkään kirjoitusnurkkaamme: Päädyimme raikastamaan tilan poistamalla turhat kalusteet ja tavarat sekä tapetoimalla seinät. Näin tilasta sai rennomman, valoisamman ja erityisesti viihtyisämmän.

Ensimmäisenä työnä on tehdä päätökset siitä, mitä tehdään, mitä tavoitellaan ja mikä on budjetti. Työtä ei koskaan kannata edes aloittaa, jos nämä perusasiat eivät ole kunnossa. Työt aina venyvät ja budjetit paukkuvat, mutta jos on edes jokin käsitys asiasta, niin kannattaa projekti startata. Tässä projektissa aikataulu piti eli työ kaikkineen kesti kaksi päivää ja 200 euron aloitusbudjetti ylittyi 50 euroa.

Jokaisella on varmaan oma mielipiteensä tuloksesta, mutta minä ainakin sain kotona positiivisen palautteen.

Tapetit ja tarvikkeet: www.sandbergab.se/sv ja www.maricken.fi

Tila ennen muuto sta…

…ja muutoksen jälkeen.

ISKIKÖ SISUTUSVIMMA? Turun ammatti-instituutti tarjoaa apua pieniin pintaremontteihin ja kalustamisiin. Lisätiedot www.turkuai.fi/palvelut

16

Turun pualest