Turun Pualest 4/2012

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 4/2012

IT:n kehittämismalli soveltuu muillekin, s. 4

Matriisimalli luo uusia toimintatapoja , s. 3 TOP-keskus kurssittaa tuhansia, s. 6

Työelämän muutoksia seurataan Turun kaupungin henkilöstölehti

4/2012 Toimitus/redaktion Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltning Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/ Huvudredaktör Hannu Waher (hannu.waher@turku.fi) Taitto/Layout SEK Promote Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 14 100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Hannu Waher Turun pualest -lehden ilmestymisaika­taulu: nro 5/2012 viikolla 44 (29.10.-2.11.)

Aineiston deadline 5.10.2012 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot: http://netku/tupu

Kunta10-kysely taas ajankohtainen Turun kaupungin henkilöstö on mukana Työterveyslaitoksen valtakunnallisessa Kunta10-seurantatutkimuksessa, jonka tavoitteena on selvittää työelämän vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen.

V

uoden 2012 Kunta10-tutkimus käynnistyi syyskuun alussa ja sähköinen kyselylomake on jo lähetetty niille työntekijöille, joilla on kaupungin sähköpostiosoite käytössään. Syyskuun lopussa lähetetään paperinen kyselylomake niille, joilla ei ole käytössä omaa sähköpostiosoitetta ja jotka eivät ole vastanneet sähköiseen kyselyyn. Kyselyn saavat kaikki kaupungin vakituiset työntekijät sekä pitkäaikaiset sijaiset.

Työterveyslaitos kokoaa keskitetysti tutkimustiedot. Sitä käsitellään ja raportoidaan yleisellä tasolla niin, ettei kenenkään yksittäisen vastaajan mielipiteitä tai tietoja ole mahdollista tunnistaa. Sähköinen yhteys vastaa tietoturvaltaan sähköisen pankkiyhteyden luotettavuutta.

Työterveyslaitos antaa tuloksia vain niistä työyksiköistä, joissa on vähintään 10 vastaajaa. Johtamista käsittelevän kysymyssarjan tulokset annetaan yksiköille, jos vastaajia on ollut vähintään 50. Jotta yksiköistä kertyy riittävästi vastauksia tulosten saamiseksi, on tärkeää, että esimiehet kannustavat työntekijöitään osallistumaan kyselyyn.

Kyselyyn voi vastata työaikana. Paperisen lomakekyselyn voi jättää palautuskuoressa ulkoiseen postiin, postimaksu on maksettu puolestasi. Sähköinen lomake tallentuu automaattisesti tutkimustietokantaan. Vastanneiden kesken arvotaan lahjakortteja. Palkinnot arpoo Työterveyslaitos.

Laaja tutkimus tuo syvyyttä tuloksiin Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa kartoitetaan nyt kuudennen kerran yli 55 000 työntekijän terveyttä ja työelämän muutoksia kymmenessä tutkimuskunnassa.

Kuntien henkilöstöä tutkimalla on löydetty monia tärkeitä työntekijöiden terveyttä suojaavia tekijöitä.

Kunta10-tutkimus on laaja monitieteinen tutkimus, jonka kohteena on kaikki yli 100 000 asukkaan kaupungit pääkaupunkia lukuun ottamatta sekä samoilla talousalueilla olevia pienempiä kaupunkeja. Mukana on Var2

Turun pualest

sinais-Suomesta Turku, Raisio ja Naantali, pääkaupunkiseudulta Vantaa ja Espoo, Pirkanmaalta Tampere, Nokia, Valkeakoski ja Virrat ja Pohjois-Pohjanmaalta Oulu.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työelämän muutosten vaikutuksia kuntien henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin sekä löytää toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa hyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen.

Kyseessä on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön hyvinvointia selvittelevä tutkimus, joka on myös kansainvälisesti tarkasteltuna yksi alansa suurimpia.

Edelliset kyselyt on tehty vuosina 2000−2001, 2004, 2006, 2008 ja 2010. Kyselyihin on vastannut 65−70 % sen saaneista (32 000−39 000 työntekijää kyselyä kohti).

Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Suurella vastaajamäärällä mahdollistetaan todellisen kuvan saaminen työyhteisöjen tilasta.

Tutkimuksen hyödyt kuntien työntekijöille Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille kunnille ja niiden henkilöstölle keväästä 2013 alkaen. Seurantakyselyn jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän laadun muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstöön.

Kunnissa käytetään tutkimuksen tuloksia henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseen. Tutkimuksella on näin ollen suurta merkitystä koko kuntaalan kehittämisen kannalta.

Kunta10-tutkimuksen toteuttaja on Työterveyslaitoksen Turun yksikkö. Tutkimukseen osallistuu lääketieteen, psykologian, sosiologian ja liiketaloustieteen asiantuntijoita Työterveyslaitokselta.

Lisätietoja kyselystä ja tarkempia ohjeita esimiehille löytyy osoitteesta netku/kunta10.

Teksti: Anssi Kaisti ja Riikka Kauppila

Miksi matkalla matriisimaiseen työntekoon?

Olet ehkä kuullut, että kaupungin toimintamallia uudistetaan. Saatat tietää, että käynnissä olevalla uudistuksella tavoitellaan parempaa johtamista, asukas- ja asiakaslähtöisyyttä sekä tuottavuuden parantamista. Yksi kysytyimmistä toimintamalliuudistukseen liittyvistä asioista on siirtyminen matriisimaiseen työtapaan eli matriisimalliin.

– Matriiseissa on kyse hajallaan olevien resurssien järjestämisestä uudessa toimintamallissa. Tarkoituksena on pyrkiä eroon siiloutuneesta toimintakulttuurista. Matriiseilla ikään kuin hitsataan kaupunki yhteen, projektijohtaja Tuomas Heikkinen kertoo.

Siiloutumisella tarkoitetaan sitä että, nykymallissa asiantuntijoiden resurssien käyttö ja toiminta on rajoittunut pääosin omaan virastoon tai yksikköön. Lisäksi keskushallinnon ja virastojen välillä on saattanut olla tarpeettomia raja-aitoja.

Matriisimainen yhteisen asiantuntemuksen käyttö ja matriisitoimintojen yhteinen johto tukee yhteisiä toimintakäytäntöjä toimintaansa aloittavilla uusilla toimialoilla.

Johtamisesta ja esimiestyöstä halutaan entistä selkeämpää ja päätöksenteosta yksinkertaisempaa.

Kaupunkiorganisaation hallintorajat ylittävällä matriisimaisella toiminnalla haetaan

verkostomaista ja tehokasta toimintaa, jossa osaaminen ja palvelut, esimerkiksi laki- ja viestintäasioissa, kohdentuvat nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.

Yhteistyöverkostot uudenlaiseen käyttöön Matriisimainen työtapa ei ole mikään uusi keksintö. Niinpä kaupungin uudessa toimintamallissa hyödynnetään jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Verkostojen avulla on tunnistettu poikkihallinnollisia toimintoja, jotka tullaan järjestämään matriisimaisesti: taloushallinto, lakipalvelut, henkilöstöhallinto, markkinointi ja viestintä sekä kehittäminen.

– Tässä vaiheessa on päätetty näiden viiden matriisikokonaisuuden valmistelun käynnistämisestä. Näissä kokonaisuuksissa arvioidaan matriisimaisen toimintatavan soveltuvuus, Heikkinen tarkentaa.

Toimintamallin uudistushankkeessa jokaisen matriisitoiminnon valmisteluun on perustettu alatyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti syksyn aikana. Kaupungin henkilöstö pääsee kertomaan näkemyksensä osaamisen hyödyntämisestä alatyöryhmissä. Työ on alkanut elokuun alussa ja matriisipalvelujen alaryhmien tuottamat esitykset matriisitoimintojen organisoinnista saadaan loka-marraskuun vaihteessa.

Matriisipalveluissa on kyse yhteistyöverkostojen uudesta toimintatavasta. Matriisit voidaan nähdä mahdollisuutena osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen.

Lisätietoja Netkusta: Alatyöryhmien kokoonpanot ja työsuunnitelma netku/matriisipalvelut.

Koko hankkeesta netku/toimintamalli

Turun pualest

3

Teksti: Sari Hannila

Kehittämisen ohjausmalli tukena kehittämistyössä IT-toiminnassa on luotu kehittämisen ohjausmalli, joka auttaa tekemään kehittämistyötä yhdenmukaisella ja hyväksi koetulla tavalla. Malli otetaan käyttöön tämän syksyn aikana.

I

T-toiminnan kehittämisen ohjausmalli tekee kehittämisestä läpinäkyvää, koska kaikki eri vaiheissa tehtävät asiat ja vastuut määritellään etukäteen. Näin kaikki kehittämistyössä mukana olevat tietävät miksi ovat mukana, mitä pitää tehdä nyt ja mitä tehtäviä on tulossa sekä mitä kenenkin odotetaan eri vaiheissa tekevän. Työtä tukemaan on tehty dokumenttipohjia, jotka ohjaavat miettimään kulloisessakin vaiheessa olennaisia kysymyksiä.

Kehittämisen ohjausmallissa kiinnitetään huomiota nykyiseen toimintaan ja sen ongelmakohtiin, kehittämisen tavoitteisiin ja tavoiteltaviin hyötyihin sekä kustannuksiin ja henkilöstön osaamiseen. Tavoitteena on suunnitella kehittämistä pitkäjänteisesti niin, että siihen varattavat määrärahat saataisiin näkyviin jo pidemmän aikavälin taloussuunnitelmaehdotuksia tehtäessä.

Vaikka malli on suunniteltu ensisijaisesti IT:tä sisältäville toimenpiteille, on siinä paljon sellaista, jota voidaan hyödyntää muussakin kaupungin toiminnan kehittämisessä.

Etenkin mallin alkuvaiheet ovat yleispäteviä kaikelle kehittämiselle.

Kehittäminen etenee vaiheittain Uusi malli rakentuu toisiaan seuraaville ja osin limittäin eteneville vaiheille. Kehittäminen lähtee liikkeelle nykytilanteessa havaittavista tarpeista. Kun kohteet on tunnistettu, siirrytään esiselvitysvaiheeseen, jossa ratkaisut kulloisenkin ongelmaan vähitellen kirkastuvat.

Esiselvitysvaiheen jälkeen kehittäminen projektoidaan tai hankkeistetaan. Tuotantoon siirtovaiheesta edetään käyttöönottoon, jolloin kehittämisen ohjausmalli päättyy ja jatkuva palvelu käynnistyy. Koko prosessin ajan pysähdytään ennalta määritellyin väliajoin tarkistamaan onko kehittämistä edelleen perusteltua jatkaa ja jos niin miten.

tijat puolestaan toteuttavat projektin IT-tehtävät ja tuotanto huolehtii projektin jälkeen palvelun tuottamisesta ja ylläpidosta.

Jotta esimerkiksi uuden tietojärjestelmän hankinta voi edetä kehittämisen ohjausmallin mukaisesti, tarvitaan sille omistaja.

Omistaja on henkilö tai taho, jolla on suurin tarve saada muutos toteutettua ja joka viime kädessä vastaa muutoksen onnistumisesta. Toiminnan kehittämisen omistaja on usein hallintokunnassa. Omistajaorganisaation tehtäviin kuuluu muun muassa kehittämisen määrittelyä, viestintää, testausta ja loppukäyttäjien koulutusta.

IT-toiminnan asiantuntijat huolehtivat, että kehittämistyö etenee kehittämisen ohjausmallin mukaisesti ja opastavat muita kehittämiseen osallistuvia. Kehittämisen ohjausmalli elää ja kypsyy yhteisen oppimisen tuloksena!

Ihmiset kehittämismallin takana

Lisätietoja:

IT-toiminnan kumppanuuspäälliköt seulovat ja jalostavat hallintokuntien kehittämistarpeita yhdessä hallintokuntien ammattilaisten kanssa. Arkkitehtuuriasiantuntijat etsivät esille tulleisiin tarpeisiin ratkaisuja, jotka sopivat sekä hallintokunnille että istuvat koko kaupunkitason kokonaisuuteen.

Projektipäälliköt vastaavat IT-osuuden projektinhallinnasta. Kehityksen asiantun-

Sari Hannila, p.050 5590 287, sari.hannila@turku.fi, Hanna Aaltonen, p. 0400 999 789, hanna.k.aaltonen@turku.fi, Satu Kiiveri, p.050 4648 682, satu.kiiveri@turku.fi.

Omistajaorganisaatio

Kehittämisen ohjausmalli Omistaja ja muut kehittämistyössä mukana olevat asiantuntijat

Kehittämiskohteen tunnistaminen

IT-toiminta

Idea/ tarve

Kumppanuus

Esiselvitys

Valmistelu

Suunnittelu

Arkkitehtuurit, kehitys, projektinhallinta

Toteutus

Tuotantoon siirto

Seuranta

Tuotanto

Kehittäminen ohjausmalli alkaa ideasta ja päättyy valmiiseen palveluun.

4

Turun pualest

Teksti ja kuva: Marja Nikkinen Pirjo Koskiahde ja Päivi Lindström tekevät rikasta yhteistyötä taloushallintokoulutuksien myötä myös tulevaisuudessa.

Taloushallinnon koulutusta yrityksille Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus huomasivat, että taloushallinnon ammattilaisilta puuttui räätälöityjä täydennyskoulutuksia tämän päivän tarpeisiin. Niinpä he laittoivat osaamisensa yhteen ja järjestivät yhdessä taloushallinnon täydennyskoulutusta alueen yrityksille. Yhteistyöllä oli hedelmälliset seuraukset, ja nyt pohditaan jo uusia yhteistyömuotoja.

T

arvetta koulutukselle oli, sillä osallistujia koulutuksiin tuli yhteensä noin 30:stä eri yrityksestä Varsinais-Suomen alueelta. Koulutus oli oppisopimusrahoituksen myötä maksuton. Kaikkiaan koulutuksia oli yhteensä toistakymmentä; mukana muun muassa palkanlaskentaa, verotusta, excel-koulutusta, kirjanpitoa, henkilöstö- ja esimiestyökoulutusta.

– Yrityksille on epäselvää, että yksityisten oppilaitosten ohella myös julkisen sektorin oppilaitokset voivat täydennyskou-

luttaa yritysten henkilöstöä, kertoo Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen puolelta hankkeessa mukana ollut taloushallinnon kouluttaja Päivi Lindström.

– Nykyisin yritykset tarvitsevat taloushallinnon puolelle henkilöstöä, jotka toimivat eräänlaisina neuvonantajina, ja osaavat analysoida ja kertoa yrityksille, mitä sen kannattaa tulevaisuudessa tehdä. Myös esimiesosaaminen on erityisen tärkeää tämän päivän työelämässä, joten koulutusaiheita riittää, Lindström lisää.

– Kaikki hyötyvät, kun koulutuspaketteja tarjotaan yhdessä oppilaitosten kesken. Nykyisin oppilaitosten välillä tehdään yhteistyötä monilla tasoilla, kertoo Turun ammattikorkeakoulun puolelta mukana hankkeessa ollut Bioalat ja liiketalous -tulosalueen täydennyskoulutuspäällikkö Pirjo Koskiahde.

Yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa Tulevalle syksylle ei ole vielä sovittu uusista yhteistyökuvioista, mutta sekä Lindström että Koskiahde ovat varmoja yhteistyön jatkumisesta. Jo nyt on varmaa, että molemmilla oppilaitoksilla on tarjolla kysyttyä taloushallinnon koulutusta ja markkinointia tehdään yhdessä.

Tulevaisuuden yhteistyötä voi löytyä muun muassa AMK:n opiskelijavoimin pyörivän tilitoimisto TradeTaseen kautta.

Pikkujouluja vietetään tänä vuonna yksikkötasolla Kaupunginjohtaja Aleksi Randell linjasi vuosi sitten, että kaupungin pikkujoulujen järjestelyvastuu kiertää vastedes kolmen vuoden sykleissä siten, että yksikkötason, virastotason ja kaupunkikonsernitason juhlia vietetään kiertävästi. Uusi käytäntö

selkeyttää tilannetta kaupunkitasolla ja samalla helpottaa suunnittelua ja ennakointia.

Viime vuonna pikkujouluja järjestettiin virastotasolla ja tänä vuonna juhlitaan yksikkötasolla.

Turun pualest

5

Teksti: Jouni Paakkinen

Tietokone opetuksessa

TOP-keskus opetushenkilöstön Kasvatus- ja opetustoimen Tietokone opetuksessa – TOP-keskus perustettiin opettajien täydennyskouluttajaksi jo vuonna 1986. Nykyään TOP-keskuksen Tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutukseen (TVT-koulutus) osallistuu vuosittain noin tuhat opettajaa, rehtoria ja koulunkäynninohjaajaa.

O

petusteknologia kehittyy jatkuvasti eikä täydennyskoulutustarve ole 25 vuodessa vähentynyt. Tieto- ja viestintätaitojen oppiminen kuuluu nykyään joka oppilaalle ja sitä kautta opettajalle. Keskeisenä ohjenuorana koulutuksissa on opetuslähtöisyys ja oman tekemisen kautta oppiminen.

TOP-keskuksen kursseilla ei keskitytä tietotekniikkaan vaan sen mielekkääseen käyttöön opetuksessa. Kouluttajat ovat tietotekniikkagurujen sijaan tyypillisesti tietotekniikkaa omissa oppiaineissaan edistyksellisesti käyttäviä opettajia, jolloin opetukseen soveltamisen näkökulma ja pedagoginen asiantuntemus ovat jatkuvasti läsnä.

TOP-keskuksen henkilökuntaa, kuvassa vas. projektityöntekijä Mikko Hirvonen, hankekoordinaattori Salla Sissonen, suunnittelija Saila Visti, IT-pääsuunnittelija Tero Pelander (IT-toiminta) ja edessä toiminnanjohtaja Jouni Paakkinen. Kuva: Lauri Tiikasalo.

Kuvassa MEMELUKKI -koulutushankkeen (MEtodeja ja MEntoirointia LUK(k)Ioiden verkkopedagogiseen kehittämiseen) toimijoita perehtymässä verkko-opetusympäristön pedagogiseen käyttöön opettaja Jarkko Lehmuskentän johdolla. Kuva: Marja Nikkinen.

6

Turun pualest

Kalustoa saa myös lainaksi Luokkakoulutusten ohella TOP-keskus järjestää opetushenkilöstölle avoimia TVTverstaita, jossa voi tulla työstämään aineistoa omaan opetukseen ja apu on lähellä.

Teksti: Seppo Kemppainen

tukena Koulutuskäyttöön hankittuja laitteita kuten iPodeja, piirtoalustoja ja videopokkareita lainataan kouluille silloin, kun niitä ei tarvita koulutuksissa.

Toinen TOP-keskuksen tehtäväalueista on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa. Tämä tarkoittaa sekä kaupungin omaa kehittämistoimintaa että TVThankkeita, jotka voivat olla alueellisia tai valtakunnallisia. Valtaosa TOP-keskuksen koulutus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan erilaisilla valtionavustuksilla. Keskeisin ulkoinen rahoittaja on Opetushallitus.

Kolmas TOP-keskuksen toimintasektori on opetuksen verkkopalveluiden kehittäminen yhteistyössä IT-toiminnan kanssa.

Tietotekniset tarpeet opetuksessa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle vaihtelevat huomattavasti kohderyhmästä ja opetettavasta asiasta riippuen.

Opetuksen yhteiskäytössä on esimerkiksi oppimisalusta Moodle, runsaasti sähköistä oppimateriaalia, mediapankki, blogipalvelu ja www-palvelin. Opetusverkossa toimii jopa digi-tv (IPTV) tallennusmahdollisuuden kera, mikä on poistanut tarvetta investoida televisioihin, digibokseihin tai antenniverkkoihin.

Etäyhteys tuo mielenkiintoisia vieraita Verkkokokoustekniikkaa hyödynnetään etäopetuksen ohella erilaisissa tietoiskuissa ja virtuaalisissa asiantuntijavierailuissa.

Turkulaisissa koululuokissa on etäyhteyden kautta vieraillut esimerkiksi nettipoliisi sekä pelastuslaitoksen ja eläinhoitolan henkilöstöä.

TOP-keskuksen TVT-täydennyskoulutukseen osallistuu vuosittain noin tuhat opettajaa, rehtoria ja koulunkäynninohjaajaa Turusta ja kauempaa. Valtion ja EU:n kehittämishankkeilla sekä alueellisilla ja kaupungin sisäisillä kehittämistoimilla pyritään vastaamaan tämän päivän tarpeisiin – ja olemaan askeleen edellä. Päämääränä on tukea opettajia tieto- ja viestintätekniikan tehokkaassa opetuskäytössä, jokaisen henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Tutustu tarkemmin opetuksen verkkopalvelut: http://edu.turku.fi/

Arviointi osaksi normaalia valmistelua

Päätösten yritysvaikutukset esille Turun kaupungin päätöksiä ryhdytään tarkastelemaan myös niiden yritysvaikutusten näkökulmasta. Kaupunginhallitus on päättänyt yritysvaikutusten arvioinnista, joka koskee kaupunginhallituksen sekä johto- ja lautakuntien käsittelyyn tuotavia esityksiä.

Päätös perustuu valtuuston hyväksymään Osaamis-, yrittäjyysja elinkeino-ohjelmaan.

– Tavoitteena on ottaa elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkökulmat huomioon jo hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa, sanoo vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen.

– Yritystoiminnalla on suuri merkitys Turun ja koko seudun kehityksen kannalta. Tämän takia on tärkeää, että kaikin tavoin pyritään edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja päätöksiä sijoittaa toimintoja Turkuun. Arvioimalla yritysvaikutuksia etukäteen vältetään ainakin tahattomien esteiden luominen.

Yritysvaikutuksia arvioidaan osana normaalia päätösvalmistelua. Arviointi ei tarkoita lisää hallinnointia eikä erillisten lomakkeiden käyttämistä. Arviointia ei myöskään tehdä kaikista päätöksistä. Esimerkiksi henkilövalinnoista ja puhtaasti hallinnollisista päätöksistä ei tehdä arviointia.

– Merkittävä osa kaupungin viranhaltijoista ja työntekijöistä on lähes päivittäin tekemissä yritystoiminnan kanssa, tätä ei vaan aina huomata. Nyt kun arviointi tuodaan osaksi normaalia valmistelua, asiat konkretisoituvat ja valmisteluun tulee yksi uusi näkökulma lisää, Kyynäräinen sanoo.

Epämuodollinen tai kirjallinen arviointi Jos valmistelija katsoo, että asiasta on tehtävä yritysvaikutusten arviointi, arviointi tehdään joko epämuodollisesti tai kirjallisesti. Jos päätöksellä ei ole suurta vaikutusta yrityksiin, ei arviointia tarvitse dokumentoida kirjallisesti.

Kirjallinen arviointi osana asian esittelytekstiä on tehtävä, jos päätös saattaa vaikuttaa esimerkiksi yritysten kustannuksiin,

investointeihin, liikennejärjestelyihin tai muuten päivittäiseen toimintaan. Samoin jos päätös koskee hankintalinjauksia tai palvelusuhteen ulkoistamista tai muuttaa aikaisempia linjauksia. Myös esimerkiksi yleiskaavojen ja strategisten ohjelmien valmistelussa on arvioitava yritysvaikutukset.

– Emme ole yrittäneetkään laatia luetteloa kaikista tapauksista, joissa arviointi on tehtävä kirjallisesti. Asian valmistelijan on käytettävä harkintaa ja omaa kokemustaan sen päättämisessä tehdäänkö arviointi epämuodollisesti vai kirjallisesti.

– Arvioinnista on kokemuksia jo muissa kaupungeissa ja valtionhallinnossa, joten Turussakin varmaan pääsemme nopeasti rutiininomaiseen työskentelyyn, arvelee Kyynäräinen.

Osana arviointia on mahdollisuus myös pyytää lausuntoa yritysjärjestöiltä tai Kauppakamarilta. Arvioinnin tekemiseen saa ohjeita ja opastusta Turun Seudun Kehittämiskeskuksesta (TSeK). TSeK ei kuitenkaan tee arviointia muiden yksiköiden puolesta.

– Arviointia ei voi ulkoistaa kehittämiskeskukselle. Siellä, missä asia valmistellaan, on parhaat edellytykset arvioida myös yritysvaikutukset. Esimerkiksi kaavoittaja tietää parhaiten, miten kaavaehdotus vaikuttaa alueen kehittymiseen.

Yritysvaikutusten arviointia kehitetään siitä saatujen kokemusten myötä. Arviointi liitetään myös osaksi talouden ja toiminnan seurantaa.

Lisätietoja intranetistä Netku/yrva.

Turun pualest

7

Kuntatyöntekijät saavat työeläkeotteen lokakuun alusta alkaen Tänä vuonna julkisen sektorin työntekijät saavat ensimmäistä kertaa työeläkeotteen, jossa on tiedot sekä julkisen että yksityisen alan työeläkettä kartuttavista ansioista.

Keva lähettää syksyllä työeläkeotteen 18–67-vuotiaille kunta-alalla vuoden 2011 lopussa työskennelleille henkilöille. Kunta-alan työntekijöille otteet lähetetään alueittain syys-lokakuun vaihteesta alkaen. Viimeisimmät otteet saapuvat viimeistään tammikuussa 2013.

Jatkossa työeläkeotteen tiedot löytyvät verkkopalvelusta. Keva avaa syyslokakuun vaihteessa uudistetun Omat eläketietosi -verkkopalvelun osoitteessa www.keva.fi/elaketietosi. Palvelussa kunta-alan työntekijät voivat katsoa kaikki työeläkkeeseen vaikuttavat tietonsa. Omia tietojaan pääsee katsomaan saatuaan paperisen työeläkeotteen. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella.

Työeläkeotteella olevat tiedot on hyvä tarkastaa työeläkeotteessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Kun tiedot ovat ajan tasalla, eläkehakemuksen käsittely sujuu nopeammin. Keva on koonnut infopaketin julkisen sektorin työeläkeotteesta osoitteeseen www. keva.fi/tyoelakeote.

Sivuille tulee elokuun loppuun mennessä tarkemmat ajat työeläkeotteen lähettämisestä, usein kysyttyjä kysymyksiä ja ohjeet työeläkettä kartuttavien tietojen täydentämisestä sekä ohjeet työeläkeotteen tarkistamisesta.

Turun varhaiskasvatus sai uuden tulosaluejohtajan Maija-Liisa Rantanen aloitti Turun kaupungin varhaiskasvatuksen tulosaluejohtajana elokuun alussa. Hän siirtyi Kaarinasta, Kesämäen päiväkodista Turkuun.

– Paljon hyvää on jo olemassa, eikä hyvää tarvitse muuttaa. Painotuksia voidaan myöhemmin tarkistaa, mutta ei vielä. Sisällöllistä laatutyötä on jo tehty ja viety eteenpäin, mutta paljon on vielä tekemättäkin, Rantanen linjaa työnäkymiä.

Rantanen on tehnyt valtaosan urastaan päiväkodinjohtajana Kaarinassa, mutta sen ohessa paljon muutakin. Parhaiten hänet tunnetaan työstään Vassossa (Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), jossa hän on toiminut vuodesta 2006 varhaiskasvatuksen sivutoimisena asiantuntijana. Työ päättyy nyt uuden toimen myötä, mutta myös siksi, että varhaiskasvatus vaihtaa sosiaalija terveysministeriön opetusministeriöön.

Lapsen arki on tärkeintä Turun kaupungin varhaiskasvatus on organisaationa suuri. Rantasen mukaan haasteena on pitää kentän ja hallinnon välinen yhteistyö toimivana. Päätösten pitää näkyä myös lapsen arjessa.

Rantanen astuu johtoon vaiheessa, jossa varhaiskasvatus on siirtynyt Sosiaali- ja terveystoimesta Opetustoimeen. Osa asioista on vielä kesken ja linjoja haetaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen siirtyminen vuoden 2013 alusta Opetusministeriön alaisuuteen saattaa aiheuttaa muutoksia.

– Odotamme uutta varhaiskasvatuslakia ja haluaisin tietoja sen valmisteluvaiheesta.

Uusi laki tulee tarpeeseen, sillä vanha on vuodelta 1973. Lapsen arki tulee pysymään samana, muutoksista huolimatta.

Mitä on hyvä varhaiskasvatus?

Rantasen mukaan perheiden tarpeista lähtevä, lähellä kotia sijaitseva ja eri tilanteissa palveleva varhaiskasvatus on parasta mahdollista. Siihen tietysti lisätään riittävä, pä8

Turun pualest

tevä henkilökunta ja toimivat tilat. Ryhmäkoot määritellään laissa, mutta Rantanen toivoo, että ryhmäkoosta tulisi keskustelua ja lakiin voitaisiin kirjata suurempi joustomahdollisuus.

Hyvään varhaiskasvatukseen kuuluu myös ajanmukainen, hyvä ja monimuotoinen kalusto leikkiin, toimintaan ja tietotekniikkaan, vaikka varhaiskasvatus onkin ensisijaisesti lasten kanssa käytävää vuorovaikutusta.

– Tietotekniikka on kiinteä osa varhaiskasvatusta jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.

Luonto ja musiikki pitävät mielen virkeänä Varhaiskasvatuksen uusi tulosaluejohtaja on omistautunut työlleen, mutta vapaa-ajalla koti, perhe ja liikunta- ja musiikkiharrastukset vievät ajatukset pois kiireestä.

Kaarinassa asuva Rantanen tunnetaan paremmin lempinimellä Maisa. Perheen aikuiset pojat ovat jo muuttaneet pois ja omakotitaloa asuttavat miehen lisäksi kaksi kissaa.

Liikunta ja luonnossa liikkuminen ovat rakkaita harrastuksia, jotka pitävät paitsi kunnossa, myös purkavat paineita. Musiikkiharrastuksena hänellä on kuorolaulu Kaarinan viihdekuoro Ramonassa.

Teksti ja kuva: Maija Linnala

Hommissa Teksti ja kuva: Liisa Mainela

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen, 68, on ollut 50 vuotta samassa työpaikassa

”Sitä jaksaa kun ei ihan pienistä valita” Harva meistä on rautaa, mutta Tammisen Marjatta on. Marjatta on ollut yhdessä ja samassa työpaikassa 50 vuotta yhtä soittoa. Ja ennätyksellinen ura Turun kaupungin asemakaavatoimistossa sen kuin jatkuu… Marjatan mielestä ihminen jaksaa sitä paremmin, mitä vähemmän valittaa.

Yksi kaavasuunnittelija Marjatta Tammisen viimeisimmistä töistä on hiljattain lainvoiman saanut Papinvalkaman asemakaava.

T

ullessaan asemakaavatoimistoon Marjatta Tamminen oli 18-vuotias. Takana olivat Puolalan yhteislyseossa suoritettu keskikoulututkinto ja kartanpiirtäjäkurssi. Sille Marjatta kertoo ohjautuneensa isoisänsä neuvosta.

– Pappa oli itse rakennusmestari ja näki minun luonteessani varmaan jotain samaa tekniselle alalle viittaavaa kuin itsessään.

Kartanpiirtäjäkurssista kuultuaan oitis kehotti hakemaan sille. Kurssin oppilaista oli naisia 10 ja miehiä 4.

Naisten ammatti Kartanpiirtäjän koulutusta ei alkuperäisellä nimellä enää ole, vaan nykyisin valmistutaan kartoittajiksi. Edelleenkin alalla työskentelee paljon naisia. Siihen on Marjatalla hyvin yksikertainen selitys.

– Ei miesten pinna kestä tätä työtä. Naiset jaksaa miehiä enemmän nyhrätä yhden ja saman työn kimpussa, Marjatta laukoo.

Nyhräämisellä hän tarkoittaa sitä lähes hivuttavaa prosessia, jolla kaavakartan joka ainoa yksityiskohta saadaan täsmäämään alle millin tarkkuudella.

Turun kaupungin asemakaavatoimistossa on kaavoitusarkkitehtien lisäksi kartanpiirtäjän tai kartoittajan koulutuksen saaneita suunnitteluavustajia ja kaavasuunnittelijoita työtehtävän määrittelystä riippuen. Avustaja avustaa arkkitehtejä kaavojen valmistelussa, kaavasuunnittelijoiden työtehtävät vaativat astetta itsenäisempää otetta. Marjatan työ on viime vuodet ollut teollisuus- ja pientalokaavojen laatimista.

Tietokone korvasi käsityön Marjatan uransa mittaan käyttämien välineiden kirjo on laaja ulottuen tusseista ja vesiväreistä monimutkaisiin tietokoneohjelmiin. Tietokoneet syrjäyttivät kaavakarttojen piirtämisessä käsityön vuoden 1992 alussa. Vesiväriaikaa hän muistelee hyvällä.

– Värejä ei suinkaan otettu suoraan napeista, vaan ne piti sekoittaa. Siinä oli omat niksinsä, että sai oikeanlaisia värisävyjä.

Mutta kartoista tulikin sitten näyttäviä, joskus suorastaan kauniita.

Marjatan aloittaessa Turun asemakaavoja laadittiin Sairashuoneenkatu 1:ssä. Kaikkiaan hän on työkavereineen muuttanut kol-

me kertaa. Viimeisin muutto tapahtui viisi vuotta sitten Linnankatu 34:stä Puolalankatu 5:een.

Tuosta osoitteesta Marjatta tulee aikanaan lähtemään eläkkeelle. Viralliset vuodet olisivat tulleet hänellä täyteen jo yli viisi vuotta sitten, mutta töitä on riittänyt. Nyt Marjatan työskentely perustuu kuluvan vuoden loppuun saakka ulottuvaan viranhoitomääräykseen.

Miten pitkään sitten kaavojen valmistelussa ylipäätään tarvitaan Marjatan ja hänen kollegoidensa kaltaisia ammattilaisia?

Onko piirtäjän työllä tulevaisuutta? Marjatan mielestä on, vaikka trendinä onkin vähin erin sovittaa kaavoitusarkkitehtien toimenkuvaan se osuus työstä, jonka kartanpiirtäjän koulutuksen saaneet nykyisin tekevät.

– Pidän suuntausta huonona. Olisi tuhlausta teettää korkeakoulututkinnon suorittaneilla sellaista työtä, jota varten on oma ammattikuntansa.

Turun pualest

9

Selkä hyvin, kaikki hyvin

Fyysinen ympäristö vaikuttaa työkykyyn Teksti: Sini Silván | Kuvat: Hannu Waher

Päiväkodeissa työhyvinvointi ja työsuojelu käyvät käsi kädessä. Kun pukemispenkillä helpotetaan työntekijän selkävaivoja ja jaksamiseen satsataan varhaisella puuttumisella, kohenee tältä osin myös työhyvinvointi.

Lastentarhanopettaja, päiväkodin vt. johtaja Marena Ahonen saa Aake Noron puettua selkä suorana pukeutumispenkissä.

K

aikissa Turun uusissa päiväkodeissa Nummen Puistokadulla, Paattisilla ja pian valmistuvalla Kellonsoittajankadulla, voi hieraista silmiään. Kalusteiden mittakaava on normaali, aikuisten kokoa.

Sängyissä on pumput, joilla niitä liikutellaan, myös hoitopöydät nousevat ja laskevat sähköisesti. Käytössä on pukeutumispenkit, jossa aikuinen voi istua selkä suorana, kun pukee lapsen.

Työsuojeluvaltuutettu, lastentarhanopettaja Jari Hauninen kertoo, että vasta joitakin vuosia sitten havahduttiin siihen, että ergonomiaan voitiin ja piti pystyä vaikuttamaan. Tajuttiin, että lapset pärjäävät nor10

Turun pualest

maalikokoisissa kalusteissa. Toisin päin syntyy, jos ei työpahoinvointia niin kuitenkin vakavia selkävaivoja ja pahimmillaan ennenaikaista eläköitymistä pitkittyneistä virheasennoista.

– Ennen vuotta 2005 normaalikokoisia päiväkotikalusteita ei ollut edes paljoa tarjolla. Kun asenteiden yli päästiin, rupesi tulemaan vaihtoehtoja.

– On yhä paljon yksiköitä, joissa edelleen aikuiset elävät minimaailmassa, Hauninen kertoo.

Joissain yksiköissä on jopa vaikea löytää henkilöstä, jolla ei ole työterveyslääkärin toteamaa rajoitetta työskennellä alle 3-vuo-

tiaiden ryhmissä, koska paikat eivät kestä.

Peruskorjausten myötä päiväkodeissa siirrytään normaalikokoisiin kalusteisiin. Lapset on toki huomioitu, esimerkiksi tuoleissa on heille jalkatuet.

Vanhastakin uutta Myös vanhoissa päiväkodeissa voidaan tehdä selkää säästäviä ratkaisuja. Esimerkiksi Lautturin päiväkodissa löytyy heti eteisestä pukemispenkki. Yhden haalarin pukeminen ei vielä selkää rasita, mutta parikymmentä lasta keralla useaan kertaan päivässä ja parinkymmenen vuoden ajan kuitenkin tekee tehtävänsä.

– Vuoden vaihteessa saatiin erillinen määräraha, jolla hankittiin ergonomiset pukeutumispenkit 60 kohteeseen, Hauninen kertoo. Pientä helpotusta selkävaivoihin on siis luvassa moneen päiväkotiin.

Eteenpäin aimo harppauksin Työterveyshuollon työfysioterapeutit ovat myös kiertäneet kentällä. On opeteltu uusia työasentoja ja käyty läpi, mikä on eri tilanteissa paras tapa toimia.

– Vaikeinta on poisoppiminen. Kun on 20 vuotta tehnyt samalla tavalla, työtä ei ole helppo muuttaa.

Hauninen muistuttaa, että varhaiskasvattajien keski-ikä alkaa olla 50-vuoden tuntumassa.

Työsuojeluasioissa on päästy Haunisen mielestä paljon eteenpäin. Esimerkiksi huonon sisäilman ongelmat otetaan heti vakavasti ja ongelmatilat tutkitaan. Totta kai joudutaan tekemään myös taloudellisista syistä priorisointeja siitä, missä ongelmat ovat suurimpia ja mihin tartutaan ensin.

Ihmiset sen tekevät Hauninen näkee, että työhyvinvointi koostuu siitä, että fyysiset edellytykset työn tekemiseen ovat kunnossa. Toinen puoli on se, että on henkisesti hyvä olla. Päiväkodissa työntekijän ammattitaidon työkaluna on oma persoona.

– Ihmiset tekevät tiimityötä, lasten takia kaikki ollaan täällä. Aikuisten yhteiset pelisäännöt ovat lasten etu. Kun aikuinen viihtyy töissä, se heijastuu lapsiin. Puhutaan esimies- ja alaistaidoista.

Tärkeä asia on työkyvyn hallintamalli.

– Siinä luodaan yhteiset pelisäännöt, jotta tiedetään, miksi työkykyasioita otetaan nyt puheeksi, jos aiemmin ei ole niin tehty.

– Parhaassa tapauksessa työntekijä kokee, että häntä tuetaan työkykyyn liittyvissä asioissa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tarpeen. Esimies joutuu puuttumaan asioihin, tahtoi tai ei, Hauninen toteaa.

Myös yksikön esimiehet ovat kovan paineen alla. Se heijastuu helposti 20–30 henkeen, jos esimies ei jaksa. Suurin osa varhaiskasvatuksesta on tiimityötä.

– Minun henkilökohtainen jaksamiseni vaikuttaa myös muihin. Jos en itse jaksa kuin 60 prosenttia, se on yleensä työkaveri, joka vajetta paikkaa.

– Tämä tarkoittaa myös sitä, että itse kukin pitää huolta työkyvystään, niin fyysisestä kuin henkisestä ja omasta motivaatiosta tehdä työtä.

– Työilmapiiriä on vastikään tutkittu ja vastaukset ovat olleet yllättävän myönteisiä, Tärkeää olisi yksiköissä käydä tuloksia läpi ja paneutua erityisesti vahvuuksiin, Hauninen kiittää.

Teksti ja kuvat: Marja Nikkinen

Työn suolana ihanat työkaverit ja opiskelijat

Amar ja Oxana Amar Bhatia, 50, on työskennellyt Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalossa kymmenen vuotta kiinteistönhoitajana. Oxana Tarasyuk, 30, on vastaavasti ollut Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen palkkalistoilla 3 vuotta. Molemmat ovat sopeutuneet uuteen kotimaahansa hyvin.

M

olempien mielestä Suomi on hyvä paikka elää ja asua, täällä on tilaa ja omaa rauhaa. Turku on kaupunkina sopivan kokoinen, siisti ja ystävällinen, jossa on myös paljon tekemistä vapaa-ajalla. Amar tuli Suomeen Englannin ja Ruotsin kautta Intiasta, ja Oxana taas Venäjältä, Petroskoista.

toon. Yksi harrastus on syksyisin kuitenkin ylitse muiden.

– Olen sienihullu, Amar naurahtaa ja alkaa kertoa hyvästä viimevuotisesta suppilovahverosyksystä.

Sienihullu avantouimari Amar Bhatia lähti Intiasta Englantiin vuonna 1984 opiskelemaan ja töihin. Siellä hän tapasi suomalaisen vaimonsa, jonka kanssa hän muutti muutaman vuoden päästä Ruotsiin. Suomeen he muuttivat vuonna 1988.

– Suomessa työskentelin ensin telakalla timpurina ja hitsarina kolmetoista vuotta.

Vuonna 2002 Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutaloon haettiin kiinteistönhoitajaa, ja sain paikan. Olen viihtynyt erittäin hyvin. Työ on itsenäistä ja työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia. Myös työkaverit ovat erittäin mukavia, Amar kertoo.

Vapaa-ajallakaan aika ei käy pitkäksi, koska omakotitalossa riittää aina puuhaa ja koirakin tarvitsee lenkkikaverin. Lenkin jälkeen on mukava saunoa oman savusaunan lempeissä löylyissä. Myös avantouinti sekä marjastus kuuluvat Amarin vapaa-ajanviet-

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa opintosihteerinä työskentelevän Oxana Tarasyukin mielestä Turku on hyvä paikka asua. Oxana pitää työstään ja hän painottaa, kuinka kiitollinen hän on esimiehelleen ja työkavereilleen siitä, että he uskoivat hänen kykyihinsä työntekijänä silloin, kun hän opiskeli samaan aikaan.

– Opiskelin ammatillisen perustutkinnon liiketalouden alalta puolitoista vuotta sitten.

Työkaverini ja esimieheni luottivat voimiini ja kykyihini hoitaa samaan aikaan sekä opinnot että työn. Saan hyvin tukea työkavereilta asiassa kuin asiassa, Oxana kertoo.

Oxanan mielestä työn parhaita puolia on ehdottomasti sen sosiaalisuus ja asiakaspalvelu. Uuden oppimisen nälkä näkyy Oxanan vapaa-ajalla, sillä hän suunnittelee jo uusien opintojen aloittamista. Hänen harrastuksiinsa kuuluu liikuntaa ja lukemista.

Amar Bhatia työskentelee Turun ammattiinstituutin Juhannuskukkulan koulutalossa.

Oxana Tarasyuk työskentelee opintosihteerinä ja pitää itsekin paljon opiskelemisesta.

Asiakaspalvelu työn parhaana puolena

Turun pualest

11

AMMATTILAISTEN VINKKI Teksti ja kuvat: Jouni Vyyryläinen, lehtori, keittiömestari, Turun ammatti-instituutti

Kampela – vaalealihainen herkku K ummajainen! Silmät selässä ja suu poikittain leuassa, litteä kuin pannukakku. Kutsutaanpa sitä myös Maarian kalaksi. Tarinan mukaan Neitsyt Maria söi raskaana ollessaan vain puolet kalasta ja heitti loput takaisin veteen. Puolikas virkosi henkiin, ja siitä sai alkunsa kampeloiden toispuoleinen sukukunta. Kampelan vaalea ja miedon makuinen liha palkitsee ruoanvalmistajan herkullisella lopputuloksella. Kampela onkin arvostettu raaka-aine ja on ansainnut paikkansa gastronomian huipulla.

Kampeloita on useita eri lajeja. Suomen merialueella esiintyy kampelaa (Platichthys

flesus) ja piikkikampelaa (Psetta maxima).

Kampela on näistä yleisempi ja esiintyy koko rannikkoalueella. Se on 20–30 senttimetrin pituinen, ja sen lihan väri on kauniin vaalea.

Harvinaisemman piikkikampelan erottaa kampelasta selkäpuolen nahan luukyhmyistä. Rajallisen saatavuuden vuoksi sitä myös tuodaan muualta palvelemaan kysyntää. Suomen vesialueella piikkikampela kasvaa hieman kampelaa isommaksi, muualla jopa metrin mittaisiksi monstereiksi. Ruoanvalmistuksessa piikkikampela on arvostetumpi kampelalaji kuin kampela ja sopii siten juhlavampiin ruokahetkiin. Sen liha

on kiinteämpää kuin kampelan ja puhtaan valkoista.

Tuontikaloihin kuuluu kielikampela eli meriantura (Solea solea). Meriantura on kampelakaloista ehkä arvostetuin, klassisen ranskalaisen keittiön kala. Se on pituudeltaan 30–40 senttimetriä, ja paino vaihtelee 300–500 gramman välillä. Liha on valkoista ja hyvin hienoaromista. Merianturaa sanotaankin merten kuningattareksi, eikä syyttä. Perinteisen tavan mukaan ruodot poistettiin kypsästä kalasta asiakkaan nähden ja annos koottiin vasta sen jälkeen.

Kampelaa ja peruna-porkkanapyreetä 600 g kampelafileitä 400 g kirsikkatomaatteja 1 punasipuli 50 g purjosipulia 200 g porkkanaa 200 g perunaa 0,5 dl valkoviiniä 1 dl ruokakermaa Valkoviinikastike 40 g vehnäjauhoja 40 g voita 5 dl vettä 1 rkl kalaliemijauhetta 1 dl valkoviiniä 1 pieni sipuli

Maustamiseen ja koristeluun suolaa, valkopippuria, mustapippuria, persiljaa, raastettua sitruunan kuorta.

1. Kuori ja pilko porkkanat ja perunat. Laita ne kiehumaan kattilaan noin puoleksi tunniksi.

2. Kuutioi sipuli pieneksi ja kuullota se kattilassa voin kanssa. Lisää jauhot. Paista jauhoja minuutin verran ja lisää vesi. Anna kiehua hiljalleen noin puoli tuntia. Mausta suolalla, valkopippurilla ja kalaliemijauheella. Lisää lopuksi valkoviini ja tarkista maku.

3. Halkaise kirsikkatomaatit, pilko punasipuli ja purjo pieneksi ja paista voissa paistinpannulla hetki. Mausta mustapippurilla ja suolalla. Lisää lopuksi tuoretta persiljaa.

Merianturaa ja ruohosipulirisottoa 4 kokonaista merianturaa 3 dl risottoriisiä 2 dl valkoviiniä 70 g voita 1 dl kermaa 200 g kirsikkatomaattia 2 rkl kasvisliemijauhetta

+ 8 dl vettä Kermainen valkoviinikastike 70 g voita 1 iso sipuli 3 dl valkoviiniä 2 rkl kasvisliemijauhetta + 3dl vettä 3 dl kermaa 1 tl suolaa 12

Turun pualest

Maustamiseen ja koristeluun nippu ruohosipulia, suolaa, valkopippuria 1. Tee kastike. Kuullota hienonnettu sipuli voissa. Lisää valkoviini ja kasvisliemi, anna sen kiehua kasaan. Sekoita joukkoon kerma ja mausta suolalla.

2. Laita risottoriisi ja osa voista kattilaan, kuullota riisi. Lisää kattilaan valkoviini ja kasvisliemi. Anna risoton kiehua, kunnes kaikki neste on haihtunut ja riisi

TULO KULMIA Kampeloiden ruoanvalmistus Omat muistoni kampelasta ruokana ovat nuoruusvuosien ajalta. Saaristossa veneillessä ei voinut olla törmäämättä savustettuihin kampeloihin, joita kalastajat myivät rantalaitureilla. Nyt tätä herkkua saa valitettavan harvoin.

Onneksi on muita yhtä hyviä keinoja valmistaa kampelaruokia. Tyypillisiä ja hyviä valmistustapoja ovat savustamisen lisäksi varovainen paistaminen ja liemessä hauduttaminen. Tärkeintä on välttää liiallista ylikypsennystä ja maustamista. Kummatkin aiheuttavat kalan lihan kuivumista ja hennon aromin peittymistä.

Turun ammatti-instituutin Aninkaistenkadun koulutalon kolmannen vuoden kokkiluokka 10D otti haasteen vastaan ja tutustui kampeloihin. Opiskelijat lähtivät kehittämään kaloista sekä arkisia että juhlavia ruokia. Seuraavassa kaksi reseptiä, jotka valikoituivat herkkujen joukosta.

4. Kun perunat ja porkkanat ovat kypsiä, kaada vesi pois ja paina ne siivilän läpi, jotta saat tasaista pyreetä. Lisää tämän jälkeen kerma, valkoviini, nokare voita sekä suolaa. Tarkista maku.

5. Kuivaa kampelafileet, jotta niihin tulee pannulla kaunis väri. Paista voissa noin viisi minuuttia ja ripottele suolaa ja valkopippuria päälle.

6. Kokoa annos ja koristele tuoreella persiljalla sekä raastetulla sitruunan kuorella.

Resepti: Taneli Kakko, Henriikka Lepistö ja Sanna Paukku

on kypsää. Lisää joukkoon kerma ja mausta suolalla. Ennen tarjoilua sekoita joukkoon hienonnettua ruohosipulia.

3. Leikkaa kirsikkatomaatit puoliksi ja paista voissa. Mausta suolalla.

4. Perkaa meriantura ja paista voissa. Mausta suolalla ja valkopippurilla.

5. Kokoa annos.

Resepti: Susanna Aunela, Mira Kivimäki ja Maria Pohjonen

Tulokulmia on lehden vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

Teksti: Eeva Pyökäri, TNJ/Super.

Kuva: Hannu Waher

Työnantajan menestyminen on pitkälti kiinni osaavasta ja motivoituneesta henkilöstöstä. Työkulttuurimme muuttuu, työnkuvat laajenevat ja monipuolistuvat kaiken aikaa. Niissä työyksiköissä, joissa työntekijät saavat käyttää osaamistaan laaja-alaisesti, voidaan paremmin.

Kehityskeskustelu on oikeus, velvollisuus ja etenkin mahdollisuus Työhyvinvointiin vaikuttavat esimiehen tuki ja osaamisen arvostaminen. Yksittäisen työntekijän tiedoilla on aikaisempaa suurempi vaikutus työn laatuun. Työyhteisön tuottavuus ja kehittyminen ovat sidoksissa koko työyhteisön hyvinvointiin ja yhteisön toimivuuteen ryhmänä. Työssä merkittäviksi tekijöiksi nousevat osaaminen ja uuden hyväksyminen.

Teoreettisen koulutuksen rinnalla on kiinnitettävä erityistä huomiota työtehtävien yhteydessä tapahtuvaan oppimiseen.

Työssä tapahtuu oppimista, kun ratkotaan jokapäiväisiä ongelmia, opitaan virheistä ja onnistumisista sekä pohditaan yhdessä työn kehittämistä.

Työyhteisön jokaisella työntekijällä tulee olla selkeä ja yhteinen käsitys organisaation perustehtävästä. Tavoitteiden asettaminen määrittelee sen mitä ja miten tehdään.

Tavoitteet tulee asettaa työnantajan ja työntekijän yhteistyönä. Työtehtävien, työajan ja -tapojen sekä vastuiden ja valtuuksien pitää olla selkeästi määriteltyjä ja mitoitettuja.

Tuloksellinen toiminta edellyttää näiden seikkojen jatkuvaa arviointia. Sen jälkeen molemmilla osapuolilla pitää olla yhteinen ja selkeä käsitys työntekijän työn tavoitteista. Niiden tulee olla työntekijän omalla työllä saavutettavia, haastavia ja innostavia.

Kehityskeskustelu avainasemassa Kehityskeskustelu toimii mahdollisuutena vaikuttaa omaan työhön. Säännöllisesti toistuva ja luottamuksellinen keskustelu auttaa puhdistamaan työilmapiiriä ja luomaan paremmat työskentelyolosuhteet, jolloin myös tiedonkulku tehostuu.

Mahdollisuus käyttää omaa osaamista synnyttää työniloa. Keskustelutilanteessa työntekijä ja esimies arvioivat yhdessä työtuloksia, onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaamisen kehittämistavoitteita. Palautetta annetaan molemmin puolin objektiivisesti ja asiallisesti.

Avoin keskustelu sekä ajatusten ja osaamisen jakaminen synnyttää luottamusta.

Työnilo syntyy mielipiteiden arvostamisesta, luottamuksesta ja positiivisesta palautteesta. Itsensä toteuttaminen sekä oman työn ja työkavereiden arvostaminen ovat keskeisiä hyvinvoivan työyhteisön piirteitä.

Keskustelemalla, neuvottelemalla ja kertomalla tunteistamme ja tarpeistamme sekä miettimällä mihin suuntaan haluamme yhdessä kulkea pääsemme rakentamaan toimivaa työyhteisöä, jossa jokaisen on hyvä olla.

Tässä on meille kaikille haastetta.

Turun pualest

13

Teksti ja kuvat: Marja Tommola

Ekotukityötä

talouspalvelukeskuksessa Anu Vänttinen kävi ekotukikoulutuksen vasta viime keväänä mutta jo nyt on alkanut tapahtua. Ympäristöasiat ovat nostaneet päätään talouspalvelukeskuksessa ja kiitos kuuluu suuressa määrin ekotukihenkilölle.

Anu Vänttinen ja Tuomas Kärpijoki innostuivat tuunatuista lainapyöristä.

Pisteitä tulee sähköpöydän työasennon muuttamisesta, työpäivän aikana tehdystä taukojumpasta ja portaitten käytöstä kolmanteen kerrokseen sekä töihin tullessa että mennessä. Pisteitä sai myös lainapyörän käytöstä, jos käyttöaika oli vähintään 20 minuuttia. Tuomas keräsi polkiessaan myös pisteitä tiimilleen, jonka viimevuotista voittoa hän puolustaa.

…sekä ekoilua

Muistitko sammuttaa näytön tauon ajaksi?

Pyöräilyä..

Ekotukikoulutusten aikana Anu kuuli Valonian Työpyöräile! -kampanjasta. Kampanjassa lainataan työpaikoille työpaikkapyörää kuukaudeksi.

– Positiivisia pyöräilykokemuksia on kyllä tullut, kertoo Anu sekä talouspalvelukeskuksessa eniten lainapyörällä polkenut Tuomas Kärpijoki.

Lainapyörät eivät ole mitä tahansa pyöriä vaan turkulaisten taiteilijoiden tuunaamia Jopoja, joita syntyi viime vuonna Valonian Taidepyöriä ja pyörätaiteilijoita -hankkeessa. Talouspalvelukeskuksella oli lainassa taiteilija Mika Natrin tuunaama pyörä nimeltään Asfalttikukka, jonka hopean harmaassa rungossa on mustia kierrätyskumista valmistettuja kukkia.

Talouspalvelukeskus lainasi pyörää toukokuun ajan. Sinä aikana työ- ja vapaa-ajan matkoja kertyi poljettuna noin 90 km, joista noin 70 kilometriä oli Tuomaksen polkemia.

– Minulla ei ole omaa autoa, eikä täällä Turussa omaa polkupyörääkään. Kau14

Turun pualest

punkiajossa pyörä on kätevin kulkuneuvo ja siksi sitä tuli käytettyä erittäin paljon, Tuomas kertoo.

– Pyörän lainaamisella on ollut myös henkilökohtaiseen elämään vaikuttavia seurauksia, selittää Anu. Ennen pyöräilin paljon harvemmin. Nyt olen löytänyt pyöräilyn helppouden uudelleen ja vapaa-ajan pyörämatkat ovat lisääntyneet.

Lainakuukauden päätteeksi Talouspalvelukeskuksen työhyvinvointiryhmä lisäsi vielä pienen kannustimen pyörän käyttöön: jos viimeisen puolentoista viikon aikana kulki lainapyörällä kaupunginsairaalan kanttiiniin ja sanoi salasanan ”Asfalttikukka”, sai palkinnoksi jäätelön.

…ergonomiaa…

Toinen syy Tuomaksen suureen kilometrimäärään on nyt toista vuotta järjestetty talouspalvelukeskuksen oma Ergonomia -kisa.

– Täällä tehdään todella paljon istumatyötä, joten kaikenlaiset kannustimet työpaikkaliikkumiseen ovat tarpeen, Anu kertoo.

Anu toteuttaa koulutuksesta saatuja eko-oppeja sekä vapaa-ajalla että omassa työssään.

Hankinnoissa hän suosii ekologisempia tuotteita, kuten uudelleen täytettäviä korjausteippirullia tai yksittäispakkaamattomia kansion välilehtiä. Muitakin ekologisia hankintoja tehdään aina mahdollisuuksien mukaan.

Esimies ehdotti alun perin Anua ekotukihenkilöksi juuri siitä syystä, että tämä vastaa hankinnoista. Toimiston hankinnoilla on suuri merkitys ympäristökuormituksen pienentämisessä.

– Muutama on tullut kysymään että mitä se ekotukitoiminta tarkoittaa? Sitäkö että nyt sammutellaan koneet ja valot? Sitähän se suurelta osin on, yksinkertaisten toimintamallien omaksumista.

Anu on suunnitellut myös muita yksinkertaisia toimenpiteitä toteutettavaksi työpaikalla, kuten kahviautomaatin kertakäyttökupeista luopumisen, kaksipuoleisten tulostusasetusten asentamisen ja vanhojen tulosteiden käyttämistä muistilappuina ja suttupapereina. Ekologisuus siis helpottaa työtehtäviä, ei lisää niitä!

Työpaikka: Turun kaupungin talouspalvelukeskus Ekotukihenkilö: Anu Vänttinen Työntekijöitä: noin 100

SVENSK RESUMÉ Översättning: Pasi Pirttimäki

Varför är vi på väg mot ett matrismässigt arbetssätt?

D

u har kanske hört att verksamhetsmodellen för staden förnyas. Kanske du vet att syftet med den pågående reformen är ett bättre ledarskap, invånaroch kundinriktad verksamhet samt bättre produktivitet. En av de mest ställda frågorna i samband med förnyandet av verksamhetsmodellen är övergången till det matrismässiga arbetssättet dvs. matrismodellen.

– Matrisen handlar om att organisera resurserna i den nya verksamhetsmodellen.

Meningen är att bli av med den siloliknande verksamhetskulturen. Med hjälp av matrismodellen svetsar man liksom ihop staden, berättar projektledaren Tuomas Heikkinen.

Syftet med matrismodellen som överskrider förvaltningsgränserna är nätverksmäs-

sig och effektiv verksamhet där kunnandet och servicen inriktas på ett mer ändamålsenligt sätt.

Det matrisliknande arbetssättet är ingen ny uppfinning. Följaktligen utnyttjar man redan existerande samarbetsnätverk i stadens nya verksamhetsmodell. Med hjälp av nätverken har man identifierat tväradministrativa funktioner som kommer att organiseras matrismässigt: ekonomiförvaltning, juridiska tjänster, personalförvaltning, marknadsföring och kommunikation samt utveckling.

Ytterligare information på Netku: Underarbetsgruppernas sammansättning och arbetsplan netku/matriisipalvelut.

Information om hela projektet netku/toimintamalli

Kommun10-undersökningen är aktuell igen De anställda vid Åbo stad deltar i Arbetshälsoinstitutets riksomfattande Kommun10uppföljningsundersökning vars syfte är att utreda hur arbetslivet påverkar personalens välbefinnande och hälsa.

2012 års Kommun10-undersökning startade i början av september och det elektroniska frågeformuläret har redan skickats till de anställda som har stadens e-postadress till sitt förfogande. I slutet av september skickas ett pappersformulär till dem som inte har en egen e-postadress och som inte har svarat på den elektroniska enkäten.

Enkäten skickas till alla fast anställda samt långvariga vikarier.

Arbetshälsoinstitutet samlar in forskningsdata centraliserat. Behandlingen och rapporteringen av forskningsdata sker på en allmän nivå så att den svarandes åsikter eller

uppgifter inte kan identifieras. Den elektroniska enkäten motsvarar datasekretessmässigt den elektroniska bankförbindelsen.

Arbetshälsoinstitutet lämnar resultaten endast från de arbetsenheter där det finns minst 10 svarande. Resultaten av frågeserien som handlar om ledarskapet lämnas ut till de enheter där det finns minst 50 svarande.

För att kunna få representativa resultat behöver man tillräckligt med svar och därför är det viktigt att cheferna uppmuntrar sina anställda att delta i enkäten.

Man kan besvara enkäten under arbetstid. Papperskuvertet kan skickas portofritt i svarskuvertet. Den elektroniska blanketten lagras automatiskt i forskningsdatabasen.

Ytterligare information om enkäten och närmare instruktioner för chefer finns på adressen netku/kunta10.

De kommunanställda får arbetspensionsutdrag från och med oktober I år får de anställda inom den offentliga sektorn för första gången ett arbetspensionsutdrag. Av pensionsutdraget framgår de inkomster som ökar arbetspensionen såväl inom den offentliga som inom den privata sektorn.

Keva skickar nu på hösten ett arbetspensionsutdrag till alla i åldern 18–67 år som arbetat inom kommunsektorn i slutet av år 2011. Utdragen skickas ut till de kommunanställda regionvis från månadsskiftet september-oktober. De sista utdragen är framme i januari 2013.

I fortsättningen hittar du uppgifterna i arbetspensionsutdraget i webbtjänsten. Vid månadsskiftet september-oktober öppnar Keva den förnyade webbtjänsten Dina pensionsuppgifter på adressen www.keva.fi/pensionsuppgifter. Via tjänsten kan de kommunanställda kontrollera sina personliga pensionsuppgifter. Du kan ta del av dina uppgifter efter att ha fått ett arbetspensionsutdrag i pappersversion.

Du kan logga in i tjänsten med dina personliga nätbankskoder, med ett chipförsett id-kort eller med ett mobilcertifikat.

Lillajulsfester firas på enhetsnivå i år Stadsdirektör Aleksi Randell linjerade upp för ett år sedan att ansvaret för att ordna stadens lillajulsfester i fortsättningen roterar i tre års cykler så att lillajulsfester firas på enhetsnivå, ämbetsverksnivå och stadskoncernnivå i tur och ordning. Den nya praxisen skapar klarhet på stadsnivå och underlättar samtidigt planering och framförhållning.

I f jol ordnades lillaju lfester på ämbetsverksnivå och i år firas på enhetsnivå.

Turun pualest

15

M Itella Oyj Lisää kulttuurikokemuksia, tuloksena parempi mieli

Tanssia yhdellä sormella

Tanssikummien johdolla kaikki pääsivät mukaan tanssin pyörteisiin.

Teksti: Tiia Laakso | Kuva: Kari Vainio

Osaattori vie taiteilijat vanhainkoteihin. Tavoitteena on lisätä taiteilijoiden työtilaisuuksia ja tarjota vanhusten hoivayhteisöihin kulttuuria. Myös henkilökunnan työhyvinvointi paranee ja tieto kulttuurin mahdollisuuksista osana vanhustyötä saa uusia muotoja.

K

ulttuuri on aina ollut tavalla tai toisella mukana vanhainkodeissa, mutta nyt sen toivotaan jäävän pysyvämmällä tavalla arkeen. Vanhuskeskuksen johtaja Riitta Karjalainen Turun sosiaalija terveystoimesta kertoo, että vanhuksille tehdään yhdessä omaisten kanssa kulttuurisuunnitelma, jossa huomioidaan aiemmat kulttuuri- ja harrastusmieltymykset.

Hankkeen Turun pilotti on käynnissä Kurjenmäkikodissa ja Mäntyrinteen vanhainkodissa Läntisen tanssin aluekeskuksen ja Sanataideyhdistyksen voimin.

Peukalovalssin pyörteissä Taiteilijat tutustuivat ennakkoon siihen, mitä vanhusten kanssa työskennellessä tulee huomioida. Taiteen mahdollisuuksia esiteltiin myös hoitohenkilökunnalle.

– Hankkeen työpajoissa tutustuimme tanssikummeihin ja heidän menetelmiinsä, lähihoitaja Satu Hanhikoski Kurjenmäkikodista kertoo.

Hankekoordinaattori Marika Leinonen-Vainio Turun AMK:n Taideakatemiasta korostaakin kulttuurin mahdollisuuksien ymmärtämistä vanhustenhuollossa yhtenä hankkeen tärkeimpänä tehtävänä. Tavoitteena on, että jatkossa henkilökunta hyödyntäisi kulttuuria osana hoitotyötään.

– Fyysisten tarpeiden täyttämisen rinnalle tulisikin nostaa vanhuksen henkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen verkoston aktivoiminen, Karjalainen toteaa.

Tutustumisen jälkeen tanssitaiteilijat tarttuivat vuodepotilaita kädestä ja näyttivät, miten tanssitaan peukalovalssia.

– Näin kaikki pääsivät kuntoon katsomatta osallistumaan, Hanhikoski kiittelee tanssikummien toimintaa.

Yhteisiä kokemuksia ja puheenaiheita Tanssikummit kirjoittivat vanhainkodeissa toimiessaan päiväkirjaa, jota kaikki pääsevät lukemaan. Sanataiteilijoiden johdolla laaditut runot ovat myös kaikkien luettavissa.

– Jos uudenlaiset työtavat tuntuivat ensin työntekijöistä haasteellisilta, innostus heräsi sitä mukaa, kun tieto lisääntyi, toteavat sekä Hanhikoski että Karjalainen.

Syksyllä hoitohenkilökunnalle järjestetään koulutus, jossa luodaan omakohtaisia kokemuksia taiteesta hoivatyön muotona.

– Työntekijän ensimmäinen ajatus voi kiireen keskellä olla, että kaikkeen ei ehdi revetä. Kun lähtee mukaan, huomaa uusien ajatusten tuovan lisäpuhtia työhön, Hanhikoski lisää.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Osaattori-hanke on Turun ohella käynnissä Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa.