Turun pualest 3/2013

Turun kaupungin henkilöstölehti 3/2013

Hiljainen tieto välittyy s. 3

Turkulainen koulutusosaaminen lähtee maailmalle s. 10 Hyvinvoinnin lippulaiva muutoksessa s. 7

PÄÄKIRJOITUS Turun kaupungin henkilöstölehti

3/2013 Toimitus/redaktion

Toimintatapoja muutetaan muun muassa kehittämällä johtamista ja päätöksentekoa, tavoittelemalla yhtenäisiä toimintatapoja sekä valjastamalla osaamisemme ja asiantuntijuutemme koko kaupungin käyttöön.

Turun kaupungin konsernihallinto Viestintä ja markkinointi Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku Åbo stads koncernförvaltning Kommunikation och marknadsföring Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/Huvudredaktör Irene Pendolin (irene.pendolin@turku.fi) Taitto/Layout SEK Promote Oy

Kuva: Marjo Peltoniemi

Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 13 700 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Harri Falck Turun pualest -lehden ilmestymisaika­taulu: nro 4/2013 viikolla 38 (16.–20.9.)

Aineiston deadline 23.8.2013 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot: http://netku/tupu

Toiminta uudistuu vain itseensä uskomalla ja itseään kehittämällä

T

urussa siirryttiin vuoden alussa toimialamalliin, ja sen myötä moni palanen organisaatiossa sai uuden muodon. Toimintamallin muuttamisessa organisaatiomuutos ei ollut itsetarkoitus, sillä painopisteenä oli ja on ajattelu- ja toimintatapojen muuttaminen, jota rakenteiden muutoksella tuetaan.

Toimintatapoja muutetaan muun muassa kehittämällä johtamista ja päätöksentekoa, tavoittelemalla yhtenäisiä toimintatapoja sekä valjastamalla osaamisemme ja asiantuntijuutemme koko kaupungin käyttöön.

Hyvinvointitoimiala otti varaslähdön muutokseen jo neljä vuotta sitten, kun kaupungin kaksi suurta hallintokuntaa yhdistettiin sosiaali- ja terveystoimeksi. Yhdistymisen myötä me kaikki opettelimme uuden tavan tehdä töitä, sovittelimme kahden jossain määrin erilaisen toimintakulttuurin työtapoja yhteen arkipäiväisiin asioihin uudella tavalla tarttumalla.

Näin kirjoitettuna nuo arjen pienet asiat kuulostavat helpoilta ja yksinkertaisilta, mutta todellisuudessa muutoksen eteen tehtiin paljon työtä niin perustoiminnassa kuin johtamisessakin. Vuonna 2009 toteutunut yhdistäminen teettää töitä edelleen,

minkä haluan ajatella ennen kaikkea suurena mahdollisuutena.

Vuoden alussa käyntiin lähtenyt toimintamalliuudistus on hyvinvointitoimialalla luonnollinen jatkumo aiemmalle kehitystyölle. Neljä vuotta sitten muutettiin rakenteita, nyt keskitytään uuteen tapaan tehdä työtä, ajatella ja palvella koko kaupunkikonsernissa. Tämä uusi tapa ei toimintamalliuudistuksessa ole vain yhden tulosalueen, ammattiryhmän tai toiminnan tason omaisuutta, vaan se kuuluu kaikille meille kaupungin työntekijöille.

Sanotaan, että ihminen voi muuttaa vain itse itseään. Oman toimintatavan muutoksella ja yhteen hiileen puhaltamalla voimme saavuttaa haluamamme. Tämän asian ymmärtäminen antaa uudet ja kestävät eväät turkulaisten palvelemiseen.

Riitta Liuksa toimialajohtaja

Hiljaisen tiedon hankkeella yhdistetään pitkä kokemus ja uusi osaaminen

Esimerkillä johtaminen on uutta parempaa johtamista Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen ja entinen henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen työskentelevät rinnakkain vielä kesäkuulle asti. Kyse on hiljaisen tiedon siirtämisestä konkarilta uudelle esimiehelle.

– Vaikka hiljaisiksi ei meitä kumpaakaan kyllä voi luonnehtia, Valtonen ja SalmiTuominen nauravat.

Sinikka Valtosella on myös mentori, joka opastaa sisälle organisaation työkulttuuriin ja -tapoihin. Mentorointi ja vertaisoppiminen ovat osa kaupungin uutta johtamismallia.

– Kokemuksen jakaminen on erittäin tärkeää. Tällä tavoin uudet esimiehet saavat mahdollisuuden kartuttaa tietoaan ja perehtyä asioihin ilman pelkoa siitä, että astuu heti ensimmäiseen sudenkuoppaan.

On tärkeää tietää, että apua on tarjolla kokeneemmilta eikä kaikkea tarvitse osata heti itse, Valtonen painottaa.

– Johtoryhmissä keskitytään monesti asioihin, mutta mentorin kanssa keskitytään johtamiskulttuurin opiskeluun ja kysymään miksi. Mentorointi ei kuitenkaan voi korvata hyvää perehdytystä, vaan kyse on rinnakkaisista prosesseista.

Kaupunkikonserniin on tullut toimintamallin uudistumisen myötä paljon uusia johtajia.

– On tärkeää, että esimiehillä on työpari ja ajattelukaveri, jonka kanssa pohtia asioita. Johtajan tittelistä ei seuraa valmis tietämys kaikesta, vaan johtajaksi kasvetaan ja kehitytään, paremman johtamisen hanketta vetänyt henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti muistuttaa.

va ja osallistuva henkilöstö. Johtajan tärkein tehtävä on antaa mahdollisuuksia, riittävästi tukea, valtuuksia, mutta myös vastuuta, Valtonen summaa.

Haasteena eläköityvien osaamisen säilyttäminen Kuntasektorilla ihmiset tekevät perinteisesti pitkän työuran, mutta tapoja välittää osaamista eteenpäin ei ole vielä kunnolla löydetty. Monissa organisaatioissa ei täysin vielä ymmärretä, millainen aarreaitta ihmisen mieli ja kokemukset ovat. Turun kaupungilta eläköityy vuoteen 2021 mennessä kolmisen sataa työntekijää vuosittain.

– On tärkeää, ettei lähtevien mukana poistu arvokasta tietoa ja osaamista, vaan ne jäävät organisaatioon. Suuren organisaation on myös tärkeää kehittää malleja näiden prosessien systematisoimiseksi. Turun tulisikin pyrkiä tässä omavaraisuuteen ja luomaan mallit oman asiantuntijuuden ylläpitämiseksi, Kavanti painottaa.

Uusi tekemisen kulttuuri Turun kaupungin tavoitteena on olla työnantaja, jolla on yhtenäiset työtavat ja -välineet sekä henkilöstö, joka tietää mitä heiltä odotetaan ja joka osaa toimia sen mukaisesti.

Johtamisen kehittämisverkostojen lisäksi tärkeänä osana uuden johtamis- ja toimintakulttuurin jalkauttamisessa toimivat uuden toimintamallin mukaiset matriisit.

Matriisien toiminnan yksi perustavoitteista on kehittää yhtenäisiä työtapoja sekä tiivistää toimialojen ja konsernihallinnon välistä toimivaa yhteistyötä.

Mikäli kaupungin esimiehillä on ajatuksia siitä, millaisia elementtejä sujuvan esimiestyön tueksi tarvitaan, niin ideat ovat tervetulleita osoitteessa: eija.kavanti@turku.fi.

Teksti: Riikka Kauppila ja Irene Pendolin Kuva: Irene Pendolin

Hiljaisen tiedon välittämisestä eteenpäin hyötyvät sekä uudet johtajat että koko organisaatio, tuumivat Eija Kavanti (vas.), Sinikka Valtonen ja Marja Salmi-Tuominen.

Henkilöstö on oikeutettu hyvään esimieheen Uusi esimies tarvitsee hyvin erilaista tukea kuin kokenut konkari. Niinpä paremman johtamisen hankkeessa on suunniteltu koulutusta ja muita tukitoimia esimiesten kokemuksen mukaan. Syksyllä alkaa kaksivuotinen Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentava koulutusohjelma, Turku-JET3, joka on suunnattu yli kolme vuotta johtajina toimineille.

– Koko henkilöstö on oikeutettu hyvään esimiestyöskentelyyn ja päinvastoin: hyvästä esimiehestä tekee vielä paremman osaaTurun pualest

3

Teksti: Anna Kaisa Ojala, Fysioterapeutti YAMK, Lääkinnällinen kuntoutus ja Marjo Salmela, TtT, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

Työyhteisötaidot

– avain työhyvinvointiin Suomessa tavoitellaan yhä pidempiä työuria. Tämä edellyttää työyhteisöiltä työhyvinvoinnin jatkuvaa rakentamista ja ylläpitämistä.

T

yöelämätutkimus nostaa esille työyhteisötaidot, kun puhutaan työyhteisön toimivuudesta ja työhyvinvoinnista. Työyhteisötaitojen on todettu parhaimmillaan lisäävän työhyvinvointia ja työyhteisön jäsenten kykyä sitoutua työhön.

Lääkinnällisen kuntoutuksen työyhteisötaitojen arviointia edistävä kehittämisprojekti on parhaillaan jalkauttamisvaiheessa.

Projektin aikana kehitettiin työyhteisötaitojen arviointiin tarkoitettu mittari, joka pilotoitiin koko lääkinnällisen kuntoutuksen henkilökunnalle syksyllä 2012. Mittarin rakentamista edelsi ryhmähaastattelututkimus, jolla selvitettiin henkilökunnan näkemyksiä työyhteisötaidoista ja niiden yhteydestä työhyvinvointiin.

Esiin työyhteisötaitojen kokonaiskuva Työyhteisötaidot jakaantuivat haastattelututkimuksen tulosten perusteella viiteen pääkategoriaan. Näitä olivat vuorovaikutusta edistävät valmiudet, ammatillisen kasvun valmiudet, yhdessäoloa ja yhteistoimintaa edistävät valmiudet, valmiudet toimivan työyhteisön rakentamiseksi sekä yhteisöllisyyttä ja hyvää työilmapiiriä edistävät valmiudet.

Haastateltavien mielestä työyhteisötaidot olivat yhteydessä työhyvinvointiin muun muassa vuorovaikutuksen avoimuuden, ammatillisuuden ja itsensä toteuttamisen sekä positiivisen asenteen ylläpitämisen kautta.

Yhteiset pelisäännöt, toisten olemassaolon ja osaamisen arvostaminen, esimiehen

tukeminen ja tiedon jakaminen työyhteisössä nähtiin keinoina edistää työhyvinvointia.

Haastattelututkimuksen tulosten pohjalta rakennettu työyhteisötaitojen itsearvioinnin mittari sisälsi 65 väittämää sekä kysymyksiä työntekijän ja työyhteisön vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Mittari pilotoitiin kyselytutkimuksena koko lääkinnällisen kuntoutuksen henkilökunnalle.

Pilotoinnin tuloksissa lääkinnällisen kuntoutuksen vahvuuksia olivat kanssakäyminen työyhteisössä, suhtautuminen työtovereihin ja työntekijöiden voimavaralähtöisyys työssä. Kehittämisalueita olivat palautekulttuuri työyhteisössä, työyhteisön työssä jaksamista tukeva toimintatapa ja avoimuus työyhteisössä.

Mittaria on suunniteltu hyödynnettävän kehityskeskusteluissa, tiimien hallinnassa ja työyksikön strategisessa suunnittelussa.

Avoin keskustelu työyhteisötaitojen rakennusalustana Työyhteisötaitojen arvioinnilla pyritään saamaan esille tietoa, joka avaa uusia näkökulmia työyhteisötaitojen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Olennaista on saada mittarin tulokset elämään arjessa työyhteisön yhä avoimemman keskustelukulttuurin kautta. Työyhteisötaidot ilmentävät paitsi jokapäiväisiä käyttäytymistaitoja myös kokemus- ja arvopääomaa sekä työelämässä karttunutta hiljaista tietoa. Suurten ikäluokkien eläköityessä on syytä muistaa, että hiljaiseen kokemustietoon voi kätkeytyä juuri sellaisia ”henkisiä työkaluja”, jotka olisivat omiaan edistämään työtä jatkavien sukupolvien työhyvinvointia.

Työyhteisötaitoja kehittävä avoin keskustelu voi parhaimmillaan kartuttaa yhteisöllisyyttä ja lisätä työyhteisön sosiaalista pääomaa. Olennaista on, että työntekijä tulee yhä tietoisemmaksi omasta työyhteisöosaamisestaan ja perustehtävästään. Työyhteisötaitojen kehittyminen voi edesauttaa koko työyhteisön kehittämis- ja kehittymisvalmiutta ja nousta työhyvinvoinnin strategiseksi menestystekijäksi.

4

Turun pualest

Teksti ja kuva: Laura Vesanto

Keskusteleva kevät Turun kouluissa Nuoret haluavat vaikuttaa oman asuinpaikkansa asioihin

N

uorten osallistamisen mantraa on toisteltu Turussa tänä vuonna niin ahkerasti, että toteutuneita tilaisuuksia ja niissä syntyneitä ehdotuksia ja esityksiä alkaa olla jo kunnioitettava määrä.

Toukokuussa Turun Lyseon koulun auditoriossa kohtasivat yläkoulun oppilaskunnan hallitus, muut kiinnostuneet oppilaat sekä koulun henkilökunnan ja kasvatus- ja opetuslautakunnan edustajat. Tilaisuuden aiheet oli poimittu Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen syksyllä 2012 toteuttaman Nuoret luupin alla -kyselyssä esille nousseista aiheista.

Tilaisuuden avannut Lyseon koulun rehtori Markku Sirén ja sen päättänyt konsernihallinnon erityisasiantuntija Juha Rantasaari tarttuivat molemmat samaan tärkeään kohtaan eli kehitysehdotuksien eteenpäin viemiseen. Vaikka pelkkä keskustelukin on tärkeää, on siitä myös seurattava parempaa palvelua: – Ei pidä osallistaa mihinkään merkityksettömään. Keskustelufoorumeita on tärkeä jalostaa ja tuotteistaa toimiviksi, Rantasaari muotoili.

Välituntien vietto on yläkoululaiselle iso asia – Ehdotamme, että päivän aikana olisi vain yksi välitunti, jolloin oppilaiden olisi pakko mennä ulos, esitti Tiina Jauhiainen.

Pohdittaessa syitä siihen, miksi oppilaat lähtevät pihalle niin vastentahtoisesti, huomattiin tilaa ja välineitä välituntiaktiviteeteille olevan liian vähän. Jos uudistukset koulun suunnalta tuntuvat liian hitailta, oppilaskunnat voivat itse hakea rahoitusta välituntirekvisiitalle.

– Parhaillaan valmisteltavalla nuorisovaltuustolla tulee myös mahdollisesti olemaan

omaa rahaa jaettavaksi, eli aktiivisuus valtuuston toiminnassa on oman koulun etu, Niina Ratilainen kasvatus- ja opetuslautakunnasta kannusti.

Oikeudenmukaisuus puhuttaa Eniten yleisöpuheenvuoroja kirvoitti oikeudenmukaisuus koulussa.

– Opettajat luokittelevat oppilaat hyviin ja pahiksiin, ja jotkut vievät Wilmaan pikkuasioita, joista voisi keskustella kasvokkain, avasi Tiia Jokinen keskustelun epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista.

Panelistit ja yleisö käyttivät termejä silmätikkureaktio, yksilönä kohteleminen ja väärät syytökset. Tukiopetuksen saannissa keskiverto-oppilaiden tarpeet jäävät niin sanottujen häirikköjen varjoon.

– Olette ymmärtäneet perusopetuslain pykälät aivan oikein, oppilaan kuuluu saada tukiopetusta heti, kun tarve ilmenee. Ja tarpeesta täytyy kertoa aktiivisesti opettajille, he eivät ole selvännäkijöitä, perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne muisti koulun ulkopuolisena tahona ymmärtää tasaisesti kumpaakin osapuolta.

Kaikkia ei voi miellyttää – kouluruokalassakaan Lyseossa koettiin harvinainen tilanne, kun toistensa mielipiteitä olivat kuulemassa kaikki kouluruokailuun vaikuttavat tahot eli lautakunnan, sivistystoimialan ja Arkea ruokapalvelun edustajat, keittiöhenkilökunta sekä oppilaat.

Kouluruokakeskustelu liikkui ylikypsän ruuan, kasvisruokapäivän kritiikin ja keittiöiden tekemän työn kiittelyn välimaastossa, mutta konkreettinen parannusehdotus palautteen keräämisen tehostamiseksi saatiin sentään aikaiseksi.

– Oppilaskunta hoitaa ruokalaan palautelaatikon, jonka sisältö käydään keittiön, opettajien ja oppilaiden edustajien muodostamassa työryhmässä läpi kuukausittain, päätettiin puheenjohtaja Tarja Hännisen johdolla.

Keskusteluyhteys päättäjien ja oppilaiden välille on ainakin Turun Lyseon koulussa nyt virallisesti avattu.

Kaikilla kouluasteilla otetaan selvää päätöksenteon kiemuroista Turun Lasten parlamentti kokoontui 24.4.2013 jo toista kertaa täysistuntoon valtuustosaliin. Nuorisovaltuuston toimintaa on pedattu työpajoissa pitkin kevättä, ja toukokuussa järjestettiin myös erillinen lukiolaisten kuulemistilaisuus kaupunkistrategiaan liittyen.

Nuortenturku-foorumi jatkaa myös toimintaansa aktiivisena hankkeiden toteutta-

jana ja yhtenä toimijana nuorisovaltuuston taustalla. Lapset ja nuoret kaikilta kouluasteilta pääsevät siis ottamaan selvää millaista virallinen päätöksenteko on, miten valtuustotyö toimii ja miten parhaiten omaa asiaa voi päätöksentekoelimissä ajaa.

Yleisö ja panelistit kertoivat mielipiteensä lappuäänestyksellä. Suurin osa oppilaista viettäisi välitunnit mielellään ulkona, jos tilaa olisi enemmän ja ulkona voisi tehdä muutakin kuin seisoskella.

Turun pualest

5

TULO KULMIA Teksti: Janne Aso, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitos | Kuva: Harri Falck

Turun kaupungin työsuojelutoimikuntien tehtävänä on seurata valvontapiiriinsä kuuluvan henkilöstön työtapaturmien määriä ja niiden kehittymistä. Seurannassa ei ole kysymys yksinomaan tilastollisesta toiminnasta eli siitä, ovatko määrät kasvussa vai laskussa tai mitkä ovat yleisimmät töistä poissaolojen syyt. Työtapaturmien seurannassa tarkastellaan työtapaturmien syitä sekä keinoja, joilla vastaava työtapaturma on ennaltaehkäistävissä.

Työtapaturmien seuranta ei ole tilastomatematiikkaa

P

arhaimpaan tulokseen päästään, kun varsinaisten työtapaturmien seurannan lisäksi aktiivisen tarkastelun alaisena ovat myös niin sanotut läheltä piti -tilanteet, joita esiintyy huomattavasti useammin kuin työtapaturmia.

Läheltä piti -tilanteiden seuranta antaa työsuojeluhenkilöstölle selkeämmän kuvan vaaran paikoista ja vaarallisista työskentelytavoista. Seurannan kautta tapahtuvalla tarkastelulla ja sen aktiivisella tulkinnalla saadaan aikaiseksi turvallisia työskentelypäiviä, kun työpaikan toimintakulttuurissa saavutetaan asennemuutosta ja työntekijät saadaan tiedostamaan työn riskit.

Lähiesimiehellä tärkeä rooli työturvallisuuden edistämisessä Pelastuslaitoksella seurataan työturvallisuuden vaarantumista aktiivisesti, ja työtapaturmien lisäksi edellytetään läheltä piti -ilmoitusten laatimista. Lähiesimiehen on otettava kantaa ilmoituksessa esiin tuotuun vaaralliseen tilanteeseen ja niihin keinoihin, joilla vastaava tilanne jatkossa kyetään ennaltaehkäisemään esimerkiksi yksityiskohtaisella ohjeistuksella. Lähiesimiehen tulee toimittaa ilmoitus pelastuslaitoksen 6

Turun pualest

työsuojeluhenkilöstölle. Tarvittaessa korjausmenettelyt tehdään ensi tilassa. Lisäksi läheltä piti -ilmoitukset käsitellään pelastuslaitoksen työsuojelutoimikunnassa yleisellä tasolla.

Samoin menetellään työtapaturmien osalta. Tapaturmien seurantamenettelyä on kehitetty eri henkilöstöryhmien osalta ja tapaturmia luokiteltu vammojen perusteella. Tällä tavoin on aikaansaatu työkalu, jolla havaitaan merkittävät vuosipoikkeamat ja saadaan tarvittaessa nostettua painopisteitä seuraavan vuoden työsuojelun toimintaohjelmaan.

Työturvallisuuden edistämiseen uusia välineitä Työsuojelutoiminta ei ole väritöntä ja mautonta. Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus, ja työsuojelu kaipaa jatkuvaa kehittämistä. Työsuojeluun sopii lausahdus ”vierivä kivi ei sammaloidu”, ja jokaisen pitääkin jatkuvasti kiinnittää huomiota omiin ja työkavereidensa toimintatapoihin sekä yhteiseen työympäristöön.

Osallistuin Kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä 26.4.2013 Työturvallisuuskeskuksen järjestämään Parempi työ -semi-

naariin, jossa yksityisen sektorin edustaja toi esille itselleni uudenlaisen toimintamallin vaarojen ennaltaehkäisyyn: turvallisuushaamun. Turvallisuushaamu on haamun näköinen kyltti, jonka työntekijä vie työpaikallaan paikkaan, jossa on havainnut turvallisuuspoikkeaman ja lisäksi kirjaa turvallisuuspäiväkirjaan asian syyt ja ajankohdan.

Lähiesimiehen tehtävänä on tarkistaa päivittäin onko turvallisuushaamu pisteessä, josta sen voi ottaa käyttöön. Mikäli turvallisuushaamu on viety turvallisuuspoikkeaman paikalle, lähiesimiehen tehtävä on perehtyä poikkeamaan, tuoda haamu aloituspisteeseen ja kuitata turvallisuuspäiväkirjaan mitä poikkeamalle tehdään ja milloin.

Esimerkkinä olleella työpaikalla turvallisuushaamun käyttö oli otettu innolla vastaan, ja käyttöönotto onkin tuottanut paljon työturvallisuutta. Samalla toimintamalli on tuonut työturvallisuusasiat selkeämmin mukaan jokaisen työntekijän arkeen ja pudottanut melkoisesti työtapaturmien määrää. Turvallisuushaamun malli tulee teollisuudesta, mutta konseptia kehittämällä siitä voitaisiin saada toimiva malli julkisillekin työpaikoille.

Teksti: Arto Salo | Kuva: Shutterstock

Muutoksessa on mahdollisuus

Turun suurin toimiala on hyvinvoinnin lippulaiva

K

un sosiaalitoimi ja terveystoimi yhdistyivät vuonna 2009, ei syntyneessä hallintokunnassa osattu varautua siihen, että muutaman vuoden kuluttua muutetaan paitsi nimi myös organisaatio ja toimintamalli. Näin kuitenkin kävi, ja tässä muutoksessa piilee hyvinvointitoimialan suuri mahdollisuus kehittyä palvelutehtävässään.

Vuoden alku merkitsi muutoksia myös hyvinvointitoimialan päätöksenteolle. Uuden valtuustokauden myötä lautakunnan nimi muuttui sosiaali- ja terveyslautakunnaksi ja yleisjaoston toiminta päättyi.

Hyvinvointitoimialaa johtaa Riitta Liuksa. Hyvinvointitoimialalla on kuusi tulosaluetta: erikoissairaanhoidon palvelut, kuntoutumispalvelut, perusterveydenhuollon palvelut, sosiaalityön palvelut, vanhuspalvelut ja toimialan hallinto, joka palvelee muita tulosalueita.

Erikoissairaanhoito, kuntoutumispalvelut ja perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoidon tehtävänä on tarjota turkulaisille ”perustason erikoissairaanhoidon” poliklinikka- ja vuodeosastopalveluita. Lisäksi erikoissairaanhoidon tehtäviin kuuluu muun muassa sairaanhoitopiirin kanssa tehtävä yhteistyö. Sairaanhoitopii-

rille maksettavat korvaukset muodostavat noin puolet koko erikoissairaanhoidon budjetista.

Kuntoutumispalvelut keskittyy monipuoliseen kuntoutustoimintaan: mukana on paitsi lääkinnällistä kuntoutusta myös työelämäkuntoutukseen liittyviä palveluja, vammaispalveluja sekä lastenneurologisia palveluja.

Perusterveydenhuolto tarjoaa turkulaisille kattavan neuvola- ja terveysasemaverkoston. Perusterveydenhuollon palvelut painottuvat terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä terveyteen liittyvien ongelmien varhaiseen toteamiseen.

vuodeostoilla niin, että vanhuksilla on kuhunkin elämäntilanteeseen sopiva asumisvaihtoehto ja sopivat palvelut. Tulosalue vastaa myös vanhusten omaishoidon tuen ja vanhusten perhehoidon järjestämisestä.

Hyvinvointitoimialan hallinnon tulosalueelle on keskitetty toiminnot, joiden tehtävänä on muun muassa palvella muita tulosalueita. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi laki- ja henkilöstöasiat, talouspalvelut, viestintä, tilat ja turvallisuus sekä kehittämistoiminta.

Sosiaalityöllä ja vanhuspalveluilla tärkeä tuki- ja hoitotehtävä Sosiaalityön tehtävänä on toimia niin, että lapsilla on mahdollisimman suotuisat kasvuolosuhteet ja turvalliset suhteet aikuisiin.

Sosiaalityöllä tuetaan asiakkaita selviytymään päivittäisistä toimistaan mahdollisimman itsenäisesti ja autetaan silloin, kun omat voimavarat eivät arjessa riitä.

Vanhuspalveluiden tehtävänä on tukea, kuntouttaa ja hoitaa vanhuksia sekä edistää heidän omatoimisuuttaan kotioloissa, asumispalveluissa, laitoshoidossa, pitkäaikaissairaanhoidossa ja kotihoitoa tukevilla

Hyvinvointitoimialan organisaatio 2013 Hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksa Toimialan hallinto

Erikoissairaanhoidon palvelut

Kuntoutumispalvelut

Perusterveydenhuollon palvelut

Sosiaalityön palvelut

Vanhuspalvelut

Hallintopalvelut viestintä, lakiasiat, asianhallinta, arkisto, lähettitoiminnot Tilat ja turvallisuus tilahallinto ja turvallisuusasiat, tekninen huolto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Kehittäminen

Turun pualest

7

Teksti: Olli Ylioja | Kuva: Harri Falck

Kaupungin henkilöstökassa täyttää 75 vuotta 1930-luvulta asti toiminut palvelu harppasi jo uuteen tietojärjestelmään toukokuun lopussa.

Lähitulevaisuudessa siintää muitakin muutoksia.

U

seat asiakkaat tuntevat kassan edelleen entisellä rahatoimiston nimellä. Kassa perustettiinkin vuonna 1938 kaupungin rahatoimiston yhteyteen, ja nimi säilyi aina vuoden 2003 hallintouudistukseen saakka.

Henkilöstökassan tarina sai Turussa alkunsa muiden kaupunkien esimerkkien myötä. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja vuodelta 1938 kertoo kaupunginkamreeri Laakson esityksestä kaupunginhallitukselle: ”Useissa maamme kaupungeissa, mm. Helsingissä, Tampereella ja Kotkassa toimii kunnallinen huoltokonttori, jonka tarkoituksena on helpottaa ja edistää kaupungin palveluksessa olevien henkilöiden toimeentuloa, järjestämällä jäsentensä määräaikaiset maksut, ennen kaikkea verot, yhtä suurina kuukausittaiserinä suoritettavaksi.”

Alkuvuosinaan henkilöstökassa auttoi kaupungin työntekijöitä säästämään, mutta sen merkitys on vuosien varrella vähentynyt yhteiskunnan muuttuessa.

Pahan päivän varalle Kaupungille henkilöstökassa on edelleen pieni osa kotimaista varainhankintaa. Ra-

hoituspäällikkö Kari Pentti muistuttaa kuitenkin, että kassan merkitys voi kasvaa.

– Tällä hetkellä kassan ylläpitäminen on kaupungille kallista, mutta euroalueen rahoituskriisistä voidaan nähdä, että maailmassa voi tapahtua mitä vain. Kriisitilanteissa henkilöstökassan arvo voi varainhankintamielessä hyvinkin nousta.

Henkilöstökassa on kaupungille melko turvallinen varainhankinnan muoto, koska talletuskanta on vakaa.

Asiakkailleen henkilöstökassa on eräänlainen henkilöstöetu. Kassa tarjoaa sijoituksille hyvän koron (1,25) ja ainakin toistaiseksi ilmaisen maksupalvelun.

Muutoksia tulossa Henkilöstökassa siirtyi uuteen tietojärjestelmään 20.5. Asiakkaille vaihdos näkyi uusina tilinumeroina ja tiliotteina. Palkat ja eläkkeet kirjautuvat silti normaalisti asiakkaiden tileille henkilötunnusten mukaan. Sen sijaan maksupalveluun tuotaviin laskuihin tulisi jatkossa ilmoittaa uusi tilinumero.

Kaupunginvaltuuston päätös vuonna 2012 jatkaa kassan toimintaa ja tähän liittyvä tietojärjestelmävaihdos ennakoivat kui-

Henkilöstökassa • Sijoitustili ja maksupalvelu, jonka parissa työskentelee neljä täysipäiväistä ja yksi osa-aikainen työntekijä muiden kassatoimintojen ohella.

• Asiakkaiksi voivat kaupungin työntekijöiden lisäksi tulla tytäryhtiöiden työntekijät, näistä töistä eläkkeelle jääneet sekä luottamushenkilöt.

• Tilejä on yhteensä noin 5000.

• Nykyisistä asiakkaista noin puolet on eläkeläisiä.

• Talletuskanta on tällä hetkellä noin 50 miljoonaa euroa, mikä käsittää noin 10 prosenttia kaupungin korollisesta velasta.

tenkin lisää muutoksia.

– Nykymuodossa kaikki laskut kirjataan virkailijoiden toimesta. Näin kassa ei voi jatkaa. Kaupungin johdon täytyy päättää ryhdytäänkö palvelua kehittämään, jolloin asiakkaille voitaisiin tarjota laskujen maksupalvelua intranetin kautta. Toinen vaihtoehto on palvelun supistaminen, Pentti linjaa.

Päätöksiä suuntaan tai toiseen voidaan odotella aikaisintaan vuonna 2014, kun uusi tietojärjestelmä on ajettu sisään.

Nyt se on virallista! Taitaja 2015 -kilpailut Turussa Teksti ja kuva: Jarmo Linkosaari

Turku ja Turun ammatti-instituutti yhdessä muiden Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa isännöivät vuoden 2015 Taitaja-kilpailuja.

T Eija Alhojärvi, Timo Jalonen ja Seija Rasku allekirjoittamassa Taitaja 2015 -järjestämissopimusta.

8

Turun pualest

aitaja 2015 -kilpailut järjestetään Turussa 5.–7.5.2015. Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ja näkyvin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, johon osallistuu 20 vuotta täyttäviä tai sitä nuorempia ammattioppilaitosten opiskelijoita.

Taitaja 2015 -kilpailun järjestämissopimus allekirjoitettiin juhlallisesti 14.5.2013 Joensuussa Taitaja 2013 -tapahtuman yhteydessä.

Sopimuksen allekirjoittivat Skills Finland ry:n puolesta hallituksen puheenjohtaja Seija Rasku sekä toiminnanjohtaja Eija Alhojärvi. Turun kaupungin puolesta sopi-

Kunta10-tulokset

parantuneet Syksyllä 2012 toteutetun Kunta10-kyselyn tulokset olivat Turun kaupungin osalta pääsääntöisesti positiiviset.

Useilla kyselyn mittareilla tapahtui merkittävää parannusta edelliseen vuonna 2010 toteutettuun kyselyyn verrattuna. Tulokset olivat myös kaupungin henkilöstöohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisia. Myös sairauspoissaolojen määrässä tapahtui vuonna 2012 merkittävää laskua. Vuonna 2011 kaupungin sairauspoissaoloprosentti oli 4,38 ja vuonna 2012 3,92.

Kunta10-kyselyn tulokset ja sairauspoissaolojen väheneminen osoittavat, että Turussa on toimittu henkilöstöohjelman tavoitteiden mukaisesti koko kaupunkiorganisaatiossa. Työhyvinvointia tukevissa toimenpiteissä on onnistuttu tavoitteiden mukaisesti.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on vuonna 1997 alkanut laaja ja monitieteinen pitkittäistutkimus, jossa seurataan kymmenen kaupungin – Turku, Tampere, Espoo, Vantaa, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat – henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimusta johtaa tutkimusprofessori Jussi Vahtera. Tutkimus on kansainvälisesti arvostettu ja muodostaa alallaan yhden suurimmista työelämän terveysvaikutuksia selvittelevistä tutkimuksista.

Muutoksia eräillä keskeisillä Kunta10-mittareilla Turun kaupungissa: 2010

2012

Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 67,3 %

69,8 %

Esimiestuki*

3,40

3,50

Kohtelun oikeudenmukaisuus*

3,68

3,76

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus*

2,95

3,01

Työn hallinta*

3,63

3,72

Työyhteisön toimivuus*

3,50

3,61

Työpaikan ilmapiiri*

3,49

3,58

Täydennyskoulutus (riittävää %)

53,3 %

57,6 %

Kehityskeskustelujen käyminen (%)

54,10 %

60,10 %

Kehityskeskustelujen hyödyllisyys (%)

38,52 %

43,50 %

Vaikuta siihen millainen Turku on vuonna 2029!

Kaupunki täyttää komeat 800 vuotta 16 vuoden kuluttua. Millaista täällä silloin on asua, elää ja liikkua? Turku on juhlavuonnakin upea kukkuloiden ja siltojen kaupunki Itämeren rannalla, mutta mitä meidän pitää tehdä nyt, jotta näkisimme riittävän kauas tulevaisuuteen?

Monipuolinen keskustelu on avainasemassa, kun mietimme tulevaisuuden Turkua. Erilaisia näkökulmia tarvitaan, sillä reilun 180 000 asukkaan ja tuhansien palveluntuottajien kaupungin suunnittelu on vaativa tehtävä. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun kaupunki uudistaa toimintaansa ja miettii kehittämisen suuntaviivoja tuleville vuosille.

Haluamme tietää millaisia odotuksia asukkailla on meidän yhteisen kotikaupunkimme kehittämisestä. Avaamme siksi kuntalaiskyselyn, jolla haetaan näkemyksiä ja mielipiteitä koko Turun tulevaisuuteen.

Kysely avattiin kesäkuussa kaikille kaupunkilaisille Turun kaupungin nettisivuilla. Osallistu, sillä mielipiteesi on meille tärkeä.

Lue lisää: www.turku.fi/strategia Lähetä mielipiteitä ja ideoita osoitteella: strategia@turku.fi

Du kan påverka hur Åbo ser ut år 2029!

Staden fyller hela 800 år om 16 år. Hur är det att bo, leva och röra sig här då? Även under jubileumsåret är Åbo, beläget vid Östersjön, en ståtlig stad med kullar och broar men vad ska vi göra nu för att vi ska kunna se tillräckligt långt?

Det är viktigt med en mångsidig diskussion när vi tänker på hur Åbo ska se ut i framtiden. Det behövs olika synpunkter, för det är en utmanande uppgift att utveckla staden med drygt 180 000 invånare och tusentals serviceproducenter. Frågan är speciellt aktuell just nu när staden förnyar sin verksamhet och reflekterar över utvecklingsriktlinjer för kommande år.

Vi vill veta vilka förväntningar invånarna har när det gäller att utveckla vår gemensamma hemstad. Därför öppnar vi en invånarenkät vars mål är att söka synpunkter och åsikter i fråga om hela Åbos framtid.

Enkäten öppnades för alla stadsbor på Åbo stads webbplats i juni.

Delta i enkäten, för din åsikt är viktig för oss.

* Keskiarvo 1–5, jossa 1 on heikoin tulos.

Läs mer: www.åbo.fi/strategi Lisätietoja Kunta10-kyselystä antaa henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen,puh. 040 164 5393, sinikka.valtonen@turku.fi

muksen allekirjoitti sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen.

– Taitaja 2015 -tapahtuman järjestäminen liittyy kiinteästi opetuksen kehittämiseen erityisesti projektioppimisen saralla.

Tapahtuma on tärkeä opintojen ohjaustyökalu perusopetuksessa ja aikuiskoulutuksessa, koska opiskelija näkee minkä tyyppistä opiskelu on ammatillisessa koulutuksessa muun muassa tapahtumaan luotujen opintopolkujen avulla, kertoo Jalonen.

Osaaminen kunniaan Tapahtumassa on mukana noin 45 kilpailulajia, Taitaja PLUS -kilpailut sekä valtakun-

Lämna dina idéer och åsikter på webbplatsen: strategia@turku.fi

nallinen Taitaja 9 -loppukilpailu. Kilpailuun osallistuu 450 ammattiin opiskelevaa nuorta, minkä lisäksi tapahtumaa käy seuraamassa yhteensä 50 000 vierailijaa kolmen kilpailupäivän aikana. Tavoitteena on, että jokainen alueen tulevaisuuttaan miettivä peruskoululainen sekä lukiolainen vanhempineen vierailisi tapahtumassa.

Tapahtuman järjestäminen on pitkä projekti, joka on jo alkanut mutta pääsee oikein kunnolla vauhtiin syksyllä 2013 ja huipentuu kolmepäiväisiin kisoihin toukokuun alussa 2015.

– Itse tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään laajasti yhteistyötä alueen elinkeinoelämän sekä muiden koulutus-

järjestäjien kesken. Osaamisen arvostamista yhteiskunnassa pyritään lisäämään ja kannustetaan nuoria myös yrittäjyyteen tapahtuman avulla, jatkaa Jalonen.

Turun ammatti-instituutti kantaa päävastuun kisojen järjestämisestä, ja se itse toteuttaa noin puolet kilpailulajeista. Muista kilpailulajeista vastaavat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Axxell Utbildning Ab (Axxell), Turun ammattiopisto ja Bovallius-ammattiopisto.

Kilpailut järjestetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

Turun pualest

9

www.finnwaylearning.fi

Turkulainen koulutusosaaminen lähtee maailmalle Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Aikuiskoulutuskeskus ovat perustaneet yhteisen koulutusviennin konsortion, FinnWayLearningin. Vetovastuu on Turun kaupungin sivistystoimialalla.

K

yse on kansainvälisesti ainutlaatuisesta yhteistyöstä, sillä FinnWayLearning pitää sisällään koko suomalaisen koulutuskaaren osaamisen perusopetuksesta aina korkeakoulujen huippututkimukseen ja aikuiskoulutukseen. Tavoitteena on tarjota koko suomalaisen ja Turun alueen koulutusosaamisen paletti kansainvälisille markkinoille.

– Yhteistoiminnalla saadaan mittakaavaetua koulutustuotteiden myymiseen, uudet erilaiset yhteistyömuodot luovat edellytyksiä innovaatioille ja koulutuspalveluiden myynnistä syntyy tuloja, painottivat konsortion lanseeraustilaisuudessa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Juha Kettunen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Tommi Forss.

Suuntana EU ja itä Koulutusvienti on osa palvelukauppaa, jonka on arvioitu muodostavan 60 prosenttia maailman työllisyydestä ja 20 prosenttia maailman kaupasta. Koulutuksen vienti käsittää 3–4 prosenttia maailman koko palvelujen viennistä.

FinnWayLearningin koulutusviennin erityisalueita ovat oppiminen ja pedagogiikka, uudet menetelmät ja sisällöt koulujen ja opettajien käyttöön, koulutuksen ja työelämän yhteistyö, työelämän tarpeiden mukainen koulutus, innovaatioiden tuottaminen korkeakouluissa, koulutusketjut ja technical visits -palvelut. Kohdealueita ovat EU:n lisäksi muun muassa Lähi-itä, Kiina, muu Aasia ja Venäjä.

Valmiiksi tuotteistettuihin koulutusvientituotteisiin lukeutuvat tällä hetkellä muun muassa Innovaatiopedagogiikka, Koulutus-

Koulutusviennin voimana toimii yhteistyö, tietävät projektipäällikkö Kirsti Virtanen, koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertanen ja toimitusjohtaja Sami Savolainen Turun AMK:sta sekä projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimialalta ja Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean koulutuspäällikkö Ari Koski.

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (vas.), Turun ammattikorkeakoulun rehtori Juha Kettunen, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Tommi Forss kehuivat lanseeraustilaisuudessa FinnWayLearningia erinomaiseksi konsortioksi, joka luo edellytyksiä innovaatioille.

takuu, ICT kielikoulutuksessa, KiVa Koulu, Projektiässät ja Työpaikkaohjaajat. Näistä esimerkiksi KiVa Koulun kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma on jo käytössä useassa maassa, ja jatkoneuvotteluja käydään muun muassa Viron, Etelä-Korean, Kanadan, Chilen ja Brasilian suuntaan.

Osaamiselle on kysyntää Suomessa jo vakiinnutetut koulutus- ja nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvät mallit kiinnostavat muualla Euroopassa osana EU:n 2020-strategiaa.

– Innostus suomalaista koulutusosaamista kohtaan on kasvanut esimerkiksi PISA-tulosten ansiosta, ja koulutusviennissä on tällä hetkellä valtavasti kasvumahdollisuuksia. Suomi ei kuitenkaan toistaiseksi ole hyödyntänyt potentiaaliaan riittävästi. Uskomme, että FinnWayLearning pystyy osaltaan muuttamaan tilannetta, sanoo projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun sivistystoimialalta.

Suomen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ovat muun muassa opettajien osaaminen, pitkäjänteinen kehittämistyö, erityisopetus, hyvät oppimistulokset peruskoulussa ja työelämäyhteydet erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi koulutusjärjestelmän tukijalkoja Suomessa ovat opettajakoulutus, avoin ja läpinäkyvä hallintokulttuuri sekä alueiden tasa-arvoisuus.

– FinnWayLearning tuotteistaa nämä vahvuudet ja hyödyntää niitä konkreettisesti koulutusviennissä. Suomessa ja Turussa on kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista, ja sitä lähdemme nyt viemään maailmalle, Mäkelä kiteyttää.

Teksti ja kuvat: Irene Pendolin

10

Turun pualest

Teksti: Lilly Østrup | Kuva: Olli Haarto

Kurkistus konepellin alle

Kaupunki saa uuden konesalin Turun kaupungin palvelinkeskus eli konesali sijaitsee tällä hetkellä DataCityssä, Lemminkäisenkadulla. Konesali on kaupungin IT-palveluiden ”sydän”, jonne tallennetaan valtaosa Turun kaupungin tietokoneilla käsiteltävästä tiedosta.

K

onesalissa sijaitsevat sovelluspalvelimet, jotka huolehtivat kaupungissa käytössä olevien tietokoneohjelmien toiminnasta. Kaikki sähköpostiliikenne kulkee salin kautta, samoin suurin osa kaupungin muusta sisäisestä ja ulkoisesta tietoliikenteestä.

Konesalin häiriötön toiminta on ensiarvoisen tärkeää kaupungin IT-palveluiden turvaamiseksi. Viime aikoina on esiintynyt keskimääräistä enemmän erilaisia tietotekniikkaan liittyviä vika- ja häiriötilanteita. Merkittävin niistä oli maaliskuun historiallisen laaja tietoliikennehäiriö. Ongelma saatiin korjattua nykyisellä tekniikalla, mutta sen rinnalla on IT-palvelut käynnistänyt uuden konesalin rakentamisen ja käyttöönoton valmistelun yhdessä Turun Kiinteistöliikelaitoksen kanssa. Uudet tilat sijaitsevat kaupungin johtokeskuksen yhteydessä.

Käyttöön asteittain vuosina 2013–2014 Uusi konesali on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain alkaen kesällä 2013. Täysimittaisesti se on käytössä vuoden 2014 loppuun mennessä. Kyseessä on iso urakka, jossa

Turun kaupunki saa käyttöönsä uuden ja ajanmukaisen palvelinkeskuksen.

kaikki kaupungin tietotekniset palvelut siirretään vanhasta salista uuteen.

Haastetta tuo se, että kaikkia palveluita käytetään siirron aikana. Palveluiden lyhyisiin käyttökatkoksiin joudutaan varautumaan pitkin matkaa, joten kaupungin IT-palvelut toivoo työntekijöiltä pitkämielisyyttä asian suhteen.

Uudet tilat mahdollistavat myös seutukunnallisen yhteistyön tulevaisuudessa. Jos lähialueen kuntien ja muiden alueen toimijoiden konesalipalvelut tuodaan samaan tilaan, saadaan laiteinvestointeja ja palveluita yhdistämällä lisää kustannussäästöjä.

IT-palvelut on mukana kehittämässä tätä seutukunnallista yhteistyötä Kuntien Tiera Oy:n kanssa.

Toimintavarma ja ekotehokas Uuden konesalin käyttöönotto parantaa kaupungin IT-palveluiden laatua. Kaikki saliin tuleva tekniikka ja laitteistot uusitaan vastaamaan Turun kokoisen kaupungin tarpeita.

Ajanmukainen ja nykyistä tehokkaampi palvelinkeskus lisää IT-palveluiden toimintavarmuutta ja vähentää tietotekniikkaan liittyviä häiriötilanteita tulevaisuudessa.

Erityistä huomiota on kiinnitetty ekotehokkuuteen. Palvelinten ja muiden laitteiden jäähdytys toteutetaan kaukokylmätekniikalla, jolloin hukkalämpö tulee osittain hyötykäyttöön. Virrankulutusta hillitään keskittämällä ja virtualisoimalla tilassa olevia palvelimia ja muita laitteita. Nämä seikat yhdessä tekevät konesalista paitsi ympäristöystävällisen myös kustannustehokkaan.

Lisätietoja uudesta konesalista antavat konesalipalveluohjelmasta vastaava Olli Haarto, p. 050 5590 421, olli.haarto@turku.fi sekä IT-palvelujohtaja Jari Nevalainen, p. 050 3839 455, jari.nevalainen@turku.fi.

Turun kaupungin IT lukuina Tietokoneita 13 000 Tulostimia 3200 Palvelimia 300 Sähköpostilaatikoita 21 000 Tietokoneohjelmia 200 Maakunnallisesti liityntäyhteyksiä kaupungin verkkoon 650 osoitteesta

Oikaisu

Kasvatus- ja opetuslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto

Lukio- ja ammattiopetusjaosto

Ruotsinkielinen jaosto

Turun pualest numerossa 2/2013 sivistystoimialan organisaatiokaavioon oli eksynyt taittovaiheessa virheitä.

Vieressä korjattu organisaatiokaavio.

Sivistystoimiala toimialajohtaja palvelujohtaja

palvelujohtaja

aikuiskoulutus

oppisopimustoimisto

ammatillinen koulutus

nuorten ja aikuisten koulutus ruotsinkielinen kasvatus ja opetus

perusopetus

varhaiskasvatus

lasten Kasvatus ja opetus yleishallinto- ja henkilöstöpalvelut

suunnittelu- ja kehittämispalvelut

tilapalvelut

talouspalvelut

Kasvatus- ja opetusvirasto

nuorten ja aikuisten koulutus

lukiokoulutus

lasten kasvatus ja opetus

Sivistystoimiala järjestää ja kehittää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita. Toimialalle kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, yleissivistävä ja ammatillinen aikuiskoulutus sekä oppisopimuskoulutus.

Turun pualest

11

Teksti: Sini Lundgrén | Kuva: Mainostoimisto KMG, piirrokset Markku Mäkelä

Vapaa-ajan harrastukset tekevät tutkitusti hyvää, olivat ne sitten kulttuuria tai liikuntaa. Turun kaupungin vapaa-aikatoimialalla on kehitetty vuodesta 2010 lähtien Hyvinvointikiekkoa, jossa kulttuuri- ja liikuntaharrastusten hyvinvointivaikutuksia esitellään hauskasti, monipuolisesti ja maanläheisesti.

T

HL:n Terveyden edistämisen määrärahaa saanut Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta -hanke on päättymäisillään, ja hankkeen tuottamaa kiekkomallia on jaossa sekä vapaa-aikatoimialan että hyvinvointitoimialan toimipisteissä Turussa. Kiekko toimii esimerkiksi asiakastyön apuna ja keskustelun avaajana tilanteissa, joissa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksista halutaan kertoa.

Kulttuuria ja liikuntaa harrastamalla voi edistää terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kulttuuriharrastukset pidentävät odotettavissa olevaa elinikää, vähentävät stressiä ja terveysriskejä sekä parantavat työkykyä ja elämänlaatua.

Kiekko toimii vapaa-aikaohjaajan työn tukena Runosmäen terveyskeskuksessa on kevään aikana kokeiltu vapaa-aikaohjaajan vastaanottoaikaa. Vastaanotto on tarkoitettu kaikille turkulaisille ja sinne voi tulla omasta aloitteesta tai lääkärin tai tervey-

denhoitajan kehotuk sesta. EV I VA -hankkeessa työskentelevä Runosmäen alueellinen vapaa-aikaohjaaja Helena Korpela on räätälöinyt vastaanotolla asiakkaille vapaa-aikareseptejä.

Korpelan tehtävänä on ollut tarjota vinkkejä ja tietoja harrastusmahdollisuuksista sekä innostaa liikunnan, kulttuurin ja muiden harrastusten pariin, siis kannustaa aktiivisuuteen vapaa-ajalla.

Korpela on käyttänyt vastaanotollaan Hyvinvointikiekkoa juuri puheeksi ottamisen välineenä.

– Kiekko antaa hyvän alkusysäyksen keskustelulle, ja sen humoristinen ote herättää asiakkaissa iloa ja hyvää mieltä, sanoo Korpela.

– Ohjelmanteko vaikuttaa mukavalta, mutta vielä en ole oppinut rentoutumaan vaan aina jännittää, kun punainen valo syttyy, Impivaara kertoo kokemuksistaan studiossa.

Kysy kirjastonhoitajalta Vaski-kirjastojen ja Yle Turun yhteistyö on tuottanut eetteriin kaksi uutta radio-ohjelmaa.

Kirjastoalan ammattilaiset antavat lukuvinkkejä ja vastauksia päätä vaivaaviin kysymyksiin.

12

Turun pualest

Häntä ilahduttaa myös se, että kiekon avulla voi miettiä harrastusvinkkejä ihan uudella tavalla.

– Usein olen lähtenyt vastaanotolla toivotun vaikutuksen kautta kyselemään asiakkaan toiveita. Kun ensin nimeää toivotun fiiliksen tai tavoitteen, niin sitä kautta

Kysy kirjastonhoitajalta -ohjelmassa humaanina hakukoneena toimii Antti Impivaara Turun kaupunginkirjastosta.

– Tarkoitus on tuoda esille kirjastot.fi-sivuston ylläpitämää Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua. Näin ihmiset saavat muistutuksen kirjastojen tietopalvelun olemassaolosta, Impivaara kertoo.

Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteella turku@yle.fi.

Vastaajatiiminä on koko valtakunnan alueelta kirjastonhoitajia, joten vastaus saadaan usein varsin kimurantteihinkin kysymyksiin. Ohjelma esitetään suorana lähetyksenä maanantaisin klo 15.15, ja se on kuunneltavis-

sa myös Yle Areenassa.

Ihan tällaista tehtävää ei Impivaara kirjastotyötä aloittaessaan osannut odottaa, vaikka Kirjasampo-projektissa olikin mukana ”monenmoisissa promootiohommissa”.

– Olen soittanut bändeissä, joten jonkinasteinen esillä oleminen oli jo tuttua. Tämä tilaisuus vain vaikutti kiinnostavalta työtehtävältä, Impivaara kertoo.

Kirjasto auttaa informaatioähkyssä Ohjelman perusidea, tiedon haku ja sen välittäminen, tuntuu Impivaarasta mielekkäältä ja tärkeältä

voikin löytyä aivan uusia ideoita vapaa-ajalle!

Vapaa-aikaohjaajan vastaanotto on ollut onnistunut kokeilu. Nyt saatujen kokemusten perusteella pohditaan vapaa-ajanvastaanoton toiminnan vakiinnuttamista. Hyvinvointikiekko toimii kuitenkin hyvin muidenkin vapaa-ajan palveluneuvontaa tai aktivointityötä tekevien työssä apuvälineenä.

Koe ja eläydy tai tee itse ja kokeile!

Hyvinvointikiekossa on kaksi puolta, joista toinen kertoo liikunnan ja toinen kulttuurin koetuista hyvinvointivaikutuksista sekä harrastusmahdollisuuksista. Lisäksi kiekon paikat, tekemiset ja vaikutukset on jaettu kahtia kysyen: Haluatko toimia sivustakatsojana ja kokijana vai haluatko heittäytyä ja tehdä itse?

– Tämä jako tuntuu vaativan hieman avaamista asiakkaille, ja siksi koenkin kiekon toimivan parhaiten juuri asiakasohjauksen tukena, kertoo Korpela.

Kiekon kuvituksena ovat Markku Mäkelän hauskat piirroshahmot.

– Kiekon hahmot eivät jätä ketään kylmäksi. Sarjakuvamaisuudessaan ne joko ihastuttavat tai vihastuttavat, Korpela sanoo.

Hyvinvointikiekon seuraksi on kehitetty myös omatoimiseen käyttöön paremmin sopiva Lähde liikkeelle -sivusto. Sekä kiekon että sivuston löytää Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta -hankkeen sivuilta osoitteesta www.turku.fi/lahde.

– Kirjastolla on tehtävä nimenomaan informaatiotulvan vuoksi. Kirjasto jäsentää tietoa, ja kirjastot kuratoivat tätä tietoa. Kirjasto on paikka, josta voi tulla hakemaan valmiiksi jäsennellyn tietopaketin – siis kirjan – aiheesta, josta netissä saattaa löytyä kyllä tietoa mutta usein ristiriitaista ja sirpaleisessa muodossa, toteaa Impivaara.

Kirjasto tarjoaa tiedon lisäksi myös lukuelämyksiä. Tuula Amberla Laitilan kirjastosta ja Nina Petander Raision kirjastosta vuorottelevat radioääninä joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona klo 8.40 kuultavassa katsauksessa ”Kirjaston suosituimmat”.

Teksti: Nina Koskivaara Kuva: Päivi Autere

Omat pienet päätökset Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ja hyvinvointitoimialan yhteistyönä toteuttamissa Pieni päätös päivässä -ryhmissä luodaan asiakaslähtöistä elämän- ja painonhallintaa.

P

ieni päätös päivässä (PPP) on osa hyvinvointitoimialan ja liikuntapalvelukeskuksen yhteistä Liikunnan liikennevalot -hanketta. Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää -ohjelma on tukenut hanketta 2011–2013.

Ylipainoiset, työikäiset turkulaiset saavat kymmenen kerran ryhmätapaamisissa vinkkejä painonhallintaan. Tänä keväänä kymmenen hengen PPP-ryhmät kokoontuivat Mäntymäen, Käsityöläiskadun, Runosmäen ja Varissuon terveysasemilla.

Tavoitteena laihtumisen sijasta tervehtyminen Varissuon ryhmän toiminnasta vastaavat työparina fysioterapeutti Sanna Niemi Uudenmaankadulta ja Varissuon terveysaseman terveydenhoitaja Nanna Nilsson.

Molemmat painottavat, etteivät he kerro asiakkaille mitä näiden pitää muuttaa elämässään. PPP-ideologia ei sisällä kiveen hakattuja ohjelmanjulistuksia.

Niemi näkee PPP-ohjaajan roolin pikemminkin valmentajana, tukemassa ryhmäläisten itse keksimiä pieniä päätöksiä.

– Emme anna valmiita vastauksia sinänsä, vaan ne tulevat mahdollisimman paljon ryhmältä itseltään, Niemi kertoo.

Päätös voi liittyä ruokailuun tai liikunnan lisäämiseen, arjen askeleisiin.

– Voi vaikkapa jäädä yhden bussipysäkin aiemmin

pois kuin pitäisi, Niemi havainnollistaa.

– Jos on maitoa tottunut juomaan kaksi lasia, niin juokin yhden lasillisen maitoa ja yhden vettä. Siinä säästyy tosi paljon energiaa, Nilsson jatkaa.

Parityöskentely toimii Niemi ja Nilsson pitävät eri toimialojen työparien käyttöä PPP-ryhmien vetäjinä hedelmällisenä. Liikunta- ja terveystoimen ammattilaiset oppivat toistensa työtavoista.

Ennen kaikkea ryhmäläiset hyötyvät.

– Asiakkaat näkevät, että me arvostamme toistemme ammattitaitoa ja toistemme erityisosaamista. He pystyvät itse huomaamaan, että sekä liikkeellä pysymiseen että terveelliseen ravitsemukseen pitää panostaa, Nilsson miettii.

PPP-asiakas on motivoitunut muuttamaan elämäntapojaan. Hän tulee yleensä ryhmään lääkärin tai terveydenhoitajan haastattelun kautta. Monilla on takanaan 10–20 kilon laihdutus useaankin kertaan.

PPP-toiminnan tavoitteena ei ole laihtua vaan tervehtyä.

– Tärkein tavoite on terveyden tunteen lisääminen, ja sitä ei mittanauhalla mitata, Nilsson sanoo.

– Kyse on loppuelämän päätöksistä. Tavoitteena on kokonaisvaltainen hyvä olo ja hyvinvointi, Niemi painottaa.

Teksti: Teemu Passoja Kuva: Shutterstock

Pieni päätös päivässä

• Ruoska nurkkaan • Katse peilin sijaan eteenpäin • Realistiset tavoitteet • Pieni päätös loppuelämäksi • www.pienipaatospaivassa.fi

Turun pualest

13

Paikka: Pääskyvuoren koulu, luokat 1–6 Ekotukihenkilö: Marju Okko-Toivonen Henkilökuntaa 29, oppilaita 256

”Miksi täytyy mereen heittää jätevedet ja roinat?

Niistä pelkkää haittaa on ja levät karkeloivat Happi loppuu kaloilta ja haittaa näkemistä Nyt on aika toimia ja välttää roskaamista!”

Sano ei -kappaleen sanoitusta

Teksti ja kuva: Niina Jokela

Kevään juhlintaa merten suojelun merkeissä

T

oukokuussa Pääskyvuoren koulun 2. ja 5. luokat esittivät Kevään juhla -esityksen merten suojelun hengessä. Tarina alkoi fantasian ja sadun merkeissä ja päätyi hypnoottisten meduusojen, upeiden merihevosia kuhisevien koralliriuttojen ja mustekalaparvien kautta lopulta kahteen merten suojeluun kehottavaan musiikkiesitykseen.

Esityksissä korostettiin merten suurta roolia ainutlaatuisten ja kiehtovien elämänmuotojen ylläpitäjänä sekä ruuan, virkistyksen ja kertomusten lähteenä. Samalla kehotettiin myös muun muassa syömään ja arvostamaan haukea sekä välttämään vesien roskaamista ja pilaamista.

Toteutusta yhteistuumin Opettaja Marju Okko-Toivosen mukaan tarkoituksena oli yhdistää fantasiaa ja lasten satumaailmaa merten tilan todellisuuden kanssa. Esitystä varten musiikinopettaja Mirva Soukka oli sanoittanut kappaleen ”Sano ei”, josta tehty musiikkivideo oli yhdistetty osaksi live-esiintymistä.

– Samat teemat ovat siirtyneet myös osaksi väli- ja oppitunteja. Ympäristötiedon tunnilla juuri luokittelimme eliökuntaa ja pohdimme heti, mihin ryhmään meduusa ja mustekala mahtavat kuulua. Lapset muista14

Turun pualest

vat myös nopeasti laulut, melodiat ja sanat.

Varmasti oppilaat muistavat seuraavan kerran myös rannalla olla roskaamatta ja purjehtiessa ihmetellä sinilevää, Marju tiivistää hymyillen.

Marju on opettajantyönsä ohessa yksi Turun kaupungin koulutetuista ekotukihenkilöistä. Ekotukitoimella on tällä hetkellä yli 230 koulutukset käynyttä ekotukihenkilöä. He ovat keskeisessä roolissa ympäristöystävällisempien toimintatapojen viemisessä kaupungin työyhteisöjen arkeen.

Pääskyvuoren koulussa ekotukikoulutuksen on aloittanut kolme muutakin. Ekotukitoiminnan Marju näkee kiinteänä osana työnkuvaansa ja helppona sovittaa osaksi myös opetusta.

– Lapsia ohjeistetaan välttämään turhaa veden valuttamista, tietokoneen näytöt suljetaan ja tunneilla aihetta sivutaan luontevissa kohdissa. Lisäksi olen asiaa nostellut esiin aika ajoin esimerkiksi opettajien kokouksissa. Hienovaraisesti yhteishengessä edetään, en koe saarnaamista hyväksi tavaksi toimia tässä asiassa, Marju kertoo.

Ekotukikalenterista uutta inspiraatiota myös kouluihin Ympäristöasiat ovat tänä keväänä näkyneet ekotukihenkilöiden arjessa myös vastajul-

kaistun Ekotukikalenterin myötä. Marju kertoo, että kalenterista löytyy paljonkin aiheita, joita on mahdollista käyttää hyväksi opetuksessa, kunhan vain ehtii ja huomaa pysähtyä niiden äärelle.

– Onneksi lapset ovat tarkkasilmäisiä. Jos ope ei huomaa, ainakin oppilaat varmasti tulevat kysymään, mitä tarkoittaa esimerkiksi ”käymäläpäivä”. Meillä on ollut YK:n vuosikalenteri seinällä, ja se on kiinnostanut erityisesti teemapäivien osalta, joten uskon ekotukikalenterinkin toimivan samoin, Marju sanoo.

Turun kaupungin ekotukikalenterin sähköisen version voi jokainen ladata osoitteesta www.ekotuki.net.

SVENSK RESUMÉ

Översättning: Pasi Pirttimäki

Åbo stads största sektor är ett flaggskepp för välfärden När socialväsendet och hälsovårdsväsendet slogs samman till en ny förvaltning år 2009, kunde man inte ana att om ett par år ändras såväl namnet som organisationen och verksamhetsmodellen. Men allt detta skedde ändå och den här reformen innebär att välfärdssektorn har en stor möjlighet att utvecklas i sitt serviceuppdrag.

Vid ingången av året genomgick också beslutsfattandet inom välfärdssektorn förändringar. I och med den nya fullmäktigeperioden ändrades namnet på nämnden till social- och hälsovårdsnämnden och den allmänna sektionen upphörde med sin verksamhet.

Välfärdssektorn leds av Riitta Liuksa.

Välfärdssektorn består av sex resultatområden: specialiserad sjukvård, rehabilitering, primärhälsovård, socialarbete, äldreomsorg och sektorförvaltning som betjänar övriga resultatområden.

Den specialiserade sjukvården har till uppgift att erbjuda åboborna poliklinik- och bäddavdelningstjänster ”inom specialiserade sjukvården på basnivå”, och rehabiliteringen koncentrerar sig på en mångsidig rehabilitering. Primärhälsovården erbjuder åboborna ett heltäckande nätverk av rådgivningsbyråer och hälsostationer, och socialarbetet ser till att barnen har en så gynnsam tillväxtmiljö som möjligt och att de känner sig trygga i kontakt med vuxna. Äldreomsorgen har till uppgift att stödja, rehabilitera och vårda äldre personer samt främja deras självständighet.

Till resultatområdet för förvaltningen inom välfärdssektorn har koncentrerats juridiska och personalärenden, ekonomitjänster, kommunikation, lokaler och säkerhetsärenden samt utvecklingsverksamhet.

Text: Arto Salo

Utbildningskompetensen i Åbo inriktar sig på världsmarknaden Åbo stad, Åbo universitet, Åbo yrkeshögskola och Åbo Vuxenutbildningscentral har tillsammans bildat ett konsortium för utbildningsexport, FinnWayLearning. Ansvaret för ledningen av konsortiet innehas av Åbo stads bildningssektor.

Sett ur ett internationellt perspektiv är konsortiet unikt, eftersom FinnWayLearning innefattar hela den finländska utbildningscykeln från den grundläggande utbildningen till toppforskning vid högskolorna och vuxenutbildning. Målet är att erbjuda hela paletten av utbildningskompetens i Finland och Åbo på den internationella marknaden. Målområdena är förutom EU bl.a.

Mellanöstern, Kina, övriga länder i Asien och Ryssland.

Produkterna inom utbildningsexporten är bl.a. Innovationspedagogik, Utbildningsgaranti, ICT i språkstudier, KiVa Skola, Projektiässät och Arbetsplatshandledare. Av dessa tillämpas redan t.ex. KiVa Skola, ett åtgärdsprogram mot mobbning i skolan, i flera länder och det förs fortsatta förhandlingar bl.a. med Estland, Sydkorea, Kanada, Chile och Brasilien.

– Intresset för finländsk utbildningskompetens har ökat bl.a. tack vare PISA-resulta-

ten, och inom utbildningsexporten finns det för närvarande en enorm tillväxtpotential.

Finland har likväl inte hittills utnyttjat sin potential i tillräckligt hög grad. Vi tror att FinnWayLearning för sin del kan förändra situationen, berättar projektchef Matti Mäkelä vid Åbo stads bildningssektor.

Ytterligare information: www.finnwaylearning.fi Text: Irene Pendolin

Att leda genom exempel innebär ett bättre ledarskap Personaldirektör Sinikka Valtonen och före detta personaldirektör Marja Salmi-Tuominen arbetar ännu sida vid sida fram till juni. Det är fråga om att överföra tyst kunskap från chefen med gedigen erfarenhet till en ny chef. Sinikka Valtonen har också en mentor som gör henne förtrogen med arbetskulturen och arbetssätt inom organisationen. Mentorering och referenslärande är en del av stadens nya ledningsmodell.

En ny chef behöver ett mycket annorlunda stöd än en erfaren chef. Sålunda har man inom projektet för bättre ledarskap planerat både utbildning och andra stödåtgärder allt efter graden av erfarenhet hos cheferna. I höst inleds ett tvåårigt utbildningsprogram, Turku-JET3, som förbereder för specialyrkesexamen i ledarskap och som är avsett för personer som arbetat i chefsställning i över tre år.

– Alla anställda är berättigade till ett bra chefsarbete och tvärtom: en bra chef blir ännu bättre när personalen är både kompetent och aktiv. Den viktigaste uppgiften för chefen är att skapa möjligheter, ge tillräckligt med stöd och befogenheter, men också ansvar, sammanfattar Valtonen.

De anställda inom kommunsektorn gör traditionellt en lång arbetskarriär, men man har ännu inte hittat lösningar på hur man kunde föra kompetensen vidare. Inom många organisationer har man fortfarande inte helt insett att människans sinne och erfarenhetsvärld är en riktig skattkammare att ösa ur. Inom Åbo stad pensioneras årligen ca tre hundra anställda före år 2020.

– Det viktiga är att de anställdas kompetens inte försvinner i och med att de går i pension, utan den måste tas tillvara inom organisationen. Det är viktigt för en stor organisation att utveckla modeller för systematisering av dessa processer.

Därför borde Åbo satsa på att skapa egna modeller för att kunna bevara expertisen inom organisationen, betonar personalutvecklingschef Eija Kavanti.

Om stadens chefer har tankar om vilka element som behövs till stöd för ett smidigt chefsarbete, så tar vi emot idéer på adressen: eija.kavanti@turku.fi

Text: Riikka Kauppila och Irene Pendolin Turun pualest

15

AMMATTILAISTEN VINKKI

Valmiina aurinkoon päästä varpaisiin Helli ihoasi Ennen kesää on suositeltavaa käydä kasvojen ihonpuhdistuksessa, jos ihosta löytyy epäpuhtauksia. Kotona tehty tehokas kuorinta, naamio ja kosteutus auringonottoa edeltävänä päivänä ovat myös hyväksi ihollesi. Tällöin iho näyttää raikkaammalta ja ruskettuu tasaisemmin.

Tärkeintä kesällä on muistaa kasvoille riittävä aurinkosuoja (UVA/UVB) ja auringonoton jälkeen erityisen kosteuttavat ja mahdollisimman kevyet sekä tarvittaessa rauhoittavat hoitovoiteet. Muista, että aurinko vanhentaa ihoasi huomattavasti, suosi siis varjossa oleskelua. Veden äärellä ihon suojaus vaatteilla tai aurinkotuotteilla on ehdottoman tärkeää.

Jos ihollesi ilmaantuu kesäisin maksaläiskiä tai muita ikäviä pigmenttimuutoksia, sinun olisi pitänyt käyttää aurinkosuojaa jo alkuvuodesta lähtien. Kevätauringon ja lumihangen yhdistelmä on yllättävän vai-

kuttava. Tarkkaile myös ihossasi kasvavia luomia ja epäselvissä tapauksissa näytä niitä lääkärillesi.

Ehostuksen ABC Kestävä ja helppo vaihtoehto ehostukseen on ripsien ja kulmien kestovärjäykset. Näin olet huoliteltu myös rannalla, ja aurinkopuuterin ja huulikiillon sipaisu riittävät kauppareissulle. Suosittu BB-voide on kevyempi vaihtoehto meikkivoiteen sijaan. Älä unohda kasvojen säännöllistä puhdistusta puhdistusemulsiolla ja kasvovedellä kesälläkään.

Vartalon saat kesäkuntoon säännöllisellä kuorinnalla tai päivittäisellä kuivaharjauksella sekä selluliittituotteilla. Muista myös kiinteyttävät ja kosteuttavat vartalotuotteet.

Kesärutiinien helpottamiseksi vartalon karvanpoistot kannattaa teettää ammattilaisen tekemällä vahauksella tai sokeroinnilla. Iho pysyy näin sileänä pitkään.

Varpaat esiin Sandaalikautta varten muista myös hoitaa jalat hyvin kuntoon. Kantapääkovettumat saat sileiksi viikoittaisella kevyellä raspauksella ja päivittäin käytettävillä tehokkailla jalkavoiteilla.

Huolettomat kynsien geelaukset ja tavallista lakkausta kestävämmät kestolakkaukset kruunaavat kesäiset kädet ja jalat. Käsien iho kaipaa myös säännöllistä kosteutta. Muista ehdottomasti suojata kädet puutarhatöissä!

Neste ja ravinto Kesällä kun liikutaan paljon ja ollaan auringossa, kehomme ja ihomme tarvitsevat nestettä pysyäkseen hyväkuntoisina. Juo siis mahdollisimman paljon vettä, noin kaksi litraa vuorokaudessa. Huolehdi myös, että saat ravinnosta tarpeeksi antioksidantteja, beetakaroteenia, C- ja E-vitamiinia, sinkkiä, magnesiumia, seleeniä ja välttämättömiä rasvahappoja tai käytä tarpeen mukaan ravintolisiä.

Kesäisin terveisin Turun ammatti-instituutin Aninkaisten 2. vuoden kosmetologiopiskelijat Kuvat: pixhill.com

16

Turun pualest