Turun pualest 2/2013

Turun kaupungin henkilöstölehti 2/2013

Uudet johtajat esittäytyvät s. 4–5 Turun AMK Oy:tä valmistellaan s. 8

Sivistystoimialalla hienosäädettiin organisaatiota s. 6

Turun pualest

PÄÄKIRJOITUS Turun kaupungin henkilöstölehti

2/2013 Toimitus/redaktion Turun kaupungin konsernihallinto

Uuteen toimintakulttuuriin

Viestintä ja markkinointi Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads koncernförvaltning Kommunikation och marknadsföring Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/Huvudredaktör Irene Pendolin (irene.pendolin@turku.fi) Taitto/Layout SEK Promote Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 14 900 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Maarit Rasi Turun pualest -lehden ilmestymisaika­taulu: nro 3/2013 viikolla 24 (10.–14.6.)

Aineiston deadline 17.5.2013 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot: http://netku/tupu

Yleissivistävästä koulutuksesta vastannut opetustoimi, Ammatti-instituutti ja varhaiskasvatus yhdistettiin vuoden 2011 alussa kasvatus- ja opetustoimeksi. Muutos oli kokonaisuudessaan hyvin suuri, sillä uudesta hallintokunnasta tuli selkeästi kaupungin toiseksi suurin. Jokaisella kolmella taholla oli omat vanhat ja vakiintuneet toimintatapansa, joista piti valita paras ja tuoda tämä toimintatapa uuteen hallintokuntaan.

Toimintatapoja uudistettiin ja yhtenäistettiin vuosien 2011–2012 aikana. Huomattavaa haittaa aiheutti se, etteivät tilat lainkaan joustaneet muutoksen yhteydessä. Yhä edelleen toimialan hallinto toimii kahdessa toimipisteessä – kolmannesta sentään päästiin eroon. Lapsen, nuoren ja aikuisen kasvun ja oppimisen kehittyminen otetaan nyt aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon.

Vuoden 2012 lopussa valmistauduttiin siirtymään uuteen Turun kaupungin johtamisjärjestelmään ja toimintamalliin. Tämä tarkoitti siirtymistä kahdesta lautakunnasta yhteen ja jaostojen määrän vähenemistä yhdellä, sillä ruotsinkieliset jaostot päätettiin yhdistää. Samalla peruskoulujen ja lukioiden johtokunnista luovuttiin. Myös virastopäällikön ja apulaiskaupunginjohtajan virat yhdistettiin uudeksi toimialajohtajaksi.

Ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijahallinto tiivistyi siten merkittävästi.

Verrattuna vuoden 2011 suurta joukkoa koskeneeseen muutokseen vaikutti uuteen toimintamalliin siirtyminen organisaation toimintarakenteisiin vain vähän. Nykyisen sivistystoimialan palveluksessa on 3 750 henkilöä. Muutokset koskivat tosiasiassa henkilömäärää, joka hyvin sopisi yhteen linja-autoon. Sivistystoimialan osalta on enemmän kysymys toimintatapojen ja toimintakulttuurin uudistamisesta. Toimialamme odottaa esimerkiksi matriisimallilta toimintatapojen yhdenmukaistumista koko kaupungissa sekä konsernihallinnon ja toimialan välisen rakentavan vuorovaikutuksen lisääntymistä.

Turkulaista toimintakulttuuria kuulee usein – pääsääntöisesti kylläkin aivan perusteetta – kutsuttavan hitaaksi tai kankeaksi. Odotamme toiminta-

prosessien lyhenemistä ja erityistä panostusta kaikilla tasoilla siihen, että asioita käsitellään ripeästi hyvää ja huolellista valmistelua kuitenkaan unohtamatta.

Toimialallamme on paljon odotuksia osallisuuden edistämisestä. Henkilökohtaisesti minulle on tärkeää etenkin lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen. Lasten parlamentin toiminta on käynnistynyt, ja Nuorten Turku -foorumia ollaan muuttamassa enemmän nuorisovaltuuston suuntaan. Turun kaupungin linjaus osallisuuden edistämisestä kytkeytyy tiiviisti siihen, että perusopetuslaki tekee elokuusta alkaen oppilaskunnat pakollisiksi peruskouluihin. Lisäksi lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijakuntatoimintaa lisätään.

Turun toimintamalliuudistus ei ole pelkästään laatikkoleikkiä tai hallintohimmeleiden uudelleenrakentamista. Kysymys on laajemmasta asiasta, johon jokainen voi osallistua. Sinäkin.

Timo Jalonen toimialajohtaja

Teksti: Marja Salmi-Tuominen | Kuva: Shutterstock

Yhteistoimintamenettelytapaohje on päivitetty Kaupunginhallitus hyväksyi 21.1.2013 uuden yhteistoimintaja työsuojeluasioita koskevan menettelytapaohjeen. Kaupungin toimintamallin muutos edellytti ohjeen päivittämistä uuden, muutetun toimintatavan mukaiseksi.

M

enettelytapaohje täsmentää sen, miten Turun kaupunki käytännössä toteuttaa lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa sekä lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä ja noudattaa näihin liittyviä lakeja, asetuksia ja kunnallisen alan sopimuksia.

Tavoitteena on edistää avointa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Ohjeen tavoitteena on kehittää yhteistoimintaa kaikilla organisaatiotasoillamme siten, että yhteistoiminta ja viestintä ovat luonteva osa asioiden valmistelua ja siihen vaikuttamista ja samalla varmistaa, että noudatamme hyvin kaikkia yhteistoimintaa koskevia säädöksiä.

Ohjeessa määritellään yhteistoimintaorganisaatiot kaupunki-, toimiala- ja työpaikkatasolla. Toimialakohtaiset neuvottelut uusien toimielinten kokoonpanosta ovat meneillään, vanhat toimielimet jatkavat kunnes päätökset uusista on tehty. Työsuojeluorganisaatiot jatkavat kuitenkin entisellään vuoden loppuun, sillä uuden toimikauden työsuojeluvaalit järjestetään syksyllä. Ohje koskee toimialojen lisäksi myös konsernihallintoa, aluepelastuslaitosta, ammattikorkeakoulua

ja vesiliikelaitosta. Lisäksi ohje koskee henkilöstön edustusten osalta pääsopijajärjestön tavoin myös Tehyä sovintoehdotuksen voimassaoloaikana.

Kaupunki- ja toimialatason yhteistoiminta Kaupungin yhteistyötoimikunnassa työnantajaa edustavat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, hallintoryhmän johtaja, henkilöstöjohtaja, työhyvinvointipäällikkö sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Toimialajohtajat osallistuvat, mikäli kokouksessa käsitellään toimialaa koskevia asioita. Henkilöstön edustajina yhteistyötoimikunnassa ovat pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on kaupungin toiminnan kehittäminen, johdon ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostaminen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen.

Toimialan yhteistoiminnalla turvataan säännöllinen yhteisen tavoitteen toteuttamisen edellyttämä vuorovaikutus henkilöstön ja toimialan johdon välillä. Jokaisella toimialalla on vähintään yksi edustuksellinen yhteistoimintaelin, jossa kaikilla niillä pääsopijajärjestöillä, joilla on jäseniä toimialalla, on edustajansa.

Toimialojen johtoryhmät kutsuvat tar-

vittaessa käsiteltävästä asiasta riippuen henkilöstön edustajia kokouksiinsa. Yhteistoimintaelimet käsittelevät toimialan osalta muun muassa talousarviot, toiminta- ja taloussuunnitelmat, organisaatiomuutokset, henkilöstösuunnitelmat ja henkilöstön osalta noudatettavat periaatteet eli kaikki henkilöstön kannalta merkittävät kokonaisuudet.

Toimialojen yhteistoimintajärjestelmän hyväksyy kaupungin yhteistyötoimikunta. Järjestelmästä sovittaessa toimialajohtaja neuvottelee asiasta toimialan henkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten kanssa.

Työpaikkatason yhteistoiminta on yhden esimiehen ja hänen alaistensa välistä yhteistoimintaa, työpaikkakokouksia ja muuta yhteistoimintaa. Työpaikkatason ohjeistus säilyi muutoksessa sellaisenaan.

Toimialoilla tulee lisäksi järjestää myös muuta yhteistoimintaa, kuten tiedotustilaisuuksia, kehittämisprojekteja, laatu- ja tuloksellisuusryhmiä, kehityskeskusteluja ja työnohjausta. Kaiken yhteistoiminnan tavoitteena on edistää tuloksellisuutta ja kehittää työelämän laatua.

Yhteistoimintamenettelytapaohje löytyy JoutseNetin säännöstöstä, kohdasta 7.9. ”Yhteistoiminta ja ay-toiminta” nimellä ”Yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita koskeva menettelytapaohje Turun kaupungissa”.

Verkkokysely strategiasta ja uudistamisohjelmasta huhtikuussa Lokakuussa 2010 toteutettiin kaupunginjohtajan verkkokyselytutkimus kaupungin työntekijöille. Kyselyyn saatiin tuhansia vastauksia ja ideoita, joita on hyödynnetty kaupungin kehittämistyössä. Nyt kysely saa jatkoa.

Kuluvan kevään aikana on käynnistetty palveluiden uudistamisohjelma, jonka tavoitteena on löytää toiminnastamme paran-

tamismahdollisuuksia ja -keinoja niin vastuualue- kuin yksilötasolla. Käynnissä on myös kaupungin strategiatyö, jonka yhteydessä sovitaan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvattamisen näkökulmasta tärkeimmistä kehittämiskohteista tuleville vuosille.

Huhtikuun aikana toteutettava kysely on luonteva jatko edelliselle, sillä oman alasi

asiantuntijana voit antaa mielipiteesi strategiatyöstä ja ideoitasi oman vastuualueesi toiminnan parantamiseksi.

Suhtaudu verkkopohdintaan avoimen ennakkoluulottomasti ja kommentoi rohkeasti.

Vastaukset käsitellään nimettömänä.

Lisätietoja: tiedotuspäällikkö Juha Elo Turun pualest

3

Teksti ja kuva: Maarit Rasi

Turun kaupungin uudeksi henkilöstöjohtajaksi Sinikka Valtonen

”Tässä työssä ei jaeta hymytyttöpatsaita” Turun kaupungin uusi henkilöstöjohtaja aloitti työnsä maaliskuussa. Kaarinasta Turkuun siirtyvä Sinikka Valtonen muistuttaa, että hyvä henkilöstöjohtaja on paitsi ihmisläheinen myös jämäkkä.

T

urun kaupungin henkilöstöjohtajaksi on valittu Sinikka Valtonen. Maaliskuussa alkanut pesti on jatkoa Valtosen nousujohteiselle uralle, joka on kulkenut aina Kakolan vankilan, Teleste Oyj:n ja Kaarinan kaupungin kautta Turkuun. Psykologin koulutuksen saanut Valtonen on valinnastaan iloinen ja yllättynyt.

– Viihdyin Kaarinassa äärettömän hyvin, joten jouduin miettimään olenko valmis luopumaan kaikesta. Olisin kuitenkin pitänyt itseäni pelkurina, ellen olisi hakenut tätä paikkaa. Turku on isoista kaupungeista hienoin, ja olen vilpittömän iloinen valinnastani, Valtonen sanoo.

Valtosen mielestä kenelle tahansa tekee hyvää poistua välillä mukavuusalueeltaan, sillä ihminen alkaa helposti toistaa itseään. Uuteen organisaatioon siirtyminen on merkinnyt Valtoselle suurempiin saappaisiin astumista.

– En enää pääse tekemään kaikkea itse, vaan yksityiskohtia on pakko laskea muiden käsiin. Isommassa organisaatiossa liikutaan ”helikopteritasolla” ja työtä tehdään suuremmin linjauksin.

Yksi asia on kuitenkin varma: monipuolisena tehtävänkuva tulee säilymään jatkossakin. Tänä keväänä Valtosta työllistävät erityisesti uuden henkilöstöpalvelukeskuksen perustaminen yhdessä henkilöstöpalvelupäällikkö Irmeli Niittymäen kanssa, yhtenäisiin toimintaperiaatteisiin tähtäävä henkilöstömatriisi ja Paremman johtamisen ohjelma.

Henkilöstöjohtajan työhön voi kuulua myös esimerkiksi henkilöstöstrategian suunnittelua ja tekemistä, henkilöstöpoliittisia linjauksia, henkilöstökehittämistä, yt-asioiden hoitoa ja työhyvinvointiin liittyviä tehtäviä.

4

Turun pualest

– Tyypillistä työpäivää ei ole. Tässä työssä saa olla oikea monitoiminainen, Valtonen selittää.

Henkilöstöjohtajaa saa nykiä hihasta

– Yksin tätä työtä ei tehdä, joten tulen tarvitsemaan apuanne. Kutsukaa minut työpaikkatapaamisiin tai tulkaa nykimään hihasta. On hauska oppia jotakin ihan uutta, Valtonen iloitsee.

Valtonen pitää kaupunkia ihanteellisena työpaikkana, sillä työn mielekkyyttä ei ole vaikea löytää.

"Kaupungilla työskentelee paljon ihmisiä, jotka ovat kutsumusammatissaan. Ei tarvitse kuin käydä lastentarhassa vierailulla, niin tajuaa, miksi tätä työtä tehdään."

– Kaupungilla työskentelee paljon ihmisiä, jotka ovat kutsumusammatissaan. Ei tarvitse kuin käydä lastentarhassa vierailulla, niin tajuaa, miksi tätä työtä tehdään.

Myös uudessa työssään Valtonen haluaisi tavata ihmisiä, jotka ovat ylpeitä sanoessaan, että ovat Turun kaupungilla töissä.

– Jos näin on, olen onnistunut työssäni, Valtonen kaavailee.

Työssä viihtyminen vaatii kuitenkin onnistunutta henkilöstöpolitiikkaa ja -strategiaa. Tätä varten tarvitaan myös henkilöstöjohtajia.

– Hyvä henkilöstöjohtaja on samaan aikaan inhimillinen ja jämäkkä. Ihmisiä ei tule kohdella koneen osana, mutta toisaalta työssä joutuu puuttumaan myös ikäviin asioihin. Hymytyttöpatsasta ei tässä työssä saa.

Uuden työnsä Valtonen on aloittanut nöyrällä mielellä.

Teksti ja kuva: Maria Nykyri

Jari Nevalaisesta

IT-palvelujohtaja Filosofian maisteri Jari Nevalainen aloitti ITpalvelujohtajan virassa tammikuussa. Nevalainen on työskennellyt kaupungin palveluksessa vuodesta 2011 ensin SAP palvelupäällikkönä ja myöhemmin johtavana IT-palvelupäällikkönä.

I

T-palvelujohtajan keskeisenä tehtävänä on laadukkaiden ja kustannustehokkaiden tietojärjestelmien kehittämis-, tuotanto- ja projektipalveluiden johtaminen.

Vuoden alusta IT-palvelut on organisoitu palvelukeskukseksi, mikä selkeyttää toimintaa. Tällä hetkellä IT-palveluissa työskentelee 90 henkilöä. − Nyt kun olemme oma kokonaisuutemme, näemme resurssit paremmin ja niihin toimialoilta kohdistuvat erilaiset tarpeet ja tarpeiden prioriteetit.

– Strategia- ja kehittämisyksikköön tulevan Kehittämisen ohjaamisen matriisitoiminnon kautta lähdemme hakemaan uusia ratkaisuja asiaan, kuvailee Nevalainen muutosta.

Pienenevät resurssit pakottavat tehostamaan Kiinnostavaksi haasteeksi Nevalainen kokee ennen kaikkea sen, miten kehittämisen ohjaus tulee toimimaan. − Kehittämisen ohjaus hallintokunnista IT-palveluihin täytyy saada pyörimään.

Niukkenevat resurssit aiheuttavat kysymyksiä, joihin on löydettävä vastaus, ja varmasti ne yhdessä toimialojen kanssa löydämme. − Meiltä on jäämässä paljon henkilökuntaa eläkkeelle, osa jo tämän vuoden aikana.

Koska IT-palveluillakin on paine toiminnan tehostamiseen, joudumme välttämään rekrytointia. Niukkenevilla resursseilla täytyy siis tuottaa samat palvelut, mikä tarkoittaa käytännössä automatisoinnin ja palveluhankinnan lisäämistä, miettii Nevalainen.

Mallia yritysmaailmasta

− Toinen yritysmaailmassa korostuva asia on kokonaisuuksien hallitseminen. Pyrin ymmärtämään prioriteetit sekä projektien ja henkilöiden takana olevat motivaatiot.

Niiden mukaan lähden ohjaamaan toimintaa. Asiasta on siis saatava "Toimiva viestintäkanava IT-palveluihin ensin hyvä käsitys, jotta asivoivat lähteä jakohdistuvien tehtävien priorisoinnista antuntijat lostamaan ajatusta oikeaan ja kommunikoimisesta on tarpeen. " suuntaan.

Ennen Turun kaupungin palvelukseen siirtymistä Nevalainen toimi kymmenen vuotta Nokialla erilaisissa tehtävissä, esimerkiksi kehityspäällikkönä.

− Yritysmaailmassa erityisen tärkeää on avoimuus. Se koskee kaikkia, myös julkishallinnon puolta. On pystyttävä perustelemaan kulloinkin otettava suunta ja siihen vaadittavat toimenpiteet. On vaikea kuvitella, että tänä sosiaalisen median aikana olisi mahdollista toteuttaa isoja kokonaisuuksia salassa, Nevalainen pohtii. − Kommunikointi on välillä haasteellista etenkin isossa organisaatiossa, kuten Turun kaupungissa. Toimiva viestintäkanava IT-palveluihin kohdistuvien tehtävien priorisoinnista ja kommunikoimisesta on tarpeen. Viestien selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vaikka IT-palvelut tuottaa työasema-, käyttö-, tietoliikenne- ja tukipalveluita keskitetysti koko kaupungille, on yhteistyö eri toimialojen kesken tärkeää.

Palaute tervetullutta Viime vuonna kaupungin IT-käyttäjätukea tarjoavaan Servicedeskiin tuli noin 40 000 palvelupyyntöä. Servicedeskin palautekyselyyn vastanneiden tyytyväisyys oli yli 4,5 asteikolla 1−5. − Käyttäjät vaikuttavat siis tyytyväisiltä. Parannettavaa varmasti kuitenkin on, joten toivomme edelleen palautetta etenkin siitä, miten projektit ja muu yhteistoiminta on sujunut. Palautteen avulla parannamme palveluita vastaamaan odotuksia, korostaa Nevalainen.

Palautetta kaupungin IT-palveluista voi antaa esimerkiksi Servicedeskin lähettämän palautekyselyn tai IT-palveluiden kumppanuuspäälliköiden kautta. Lisätietoa ITpalveluista löytyy osoitteesta http://www. turku.fi/it.

Turun pualest

5

Teksti ja kuva: Satu Hatakka

Sivistystoimialalla hienosäädettiin organisaatiota Aiempi kasvatus- ja opetustoimi sai vuodenvaihteen toimintamalliuudistuksen myllerryksessä uuden nimen, kun sivistystoimiala perustettiin. Kuten toimialajohtaja Timo Jalonen tämän lehden pääkirjoituksessa summaa, uusi johtamisjärjestelmä tarkoitti siirtymistä kahdesta lautakunnasta yhteen ja jaostojen määrän vähenemistä yhdellä. Ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijahallinto tiivistyi merkittävästi.

S

ivistystoimialan organisaatiossa muutokset olivat vähäisemmät kuin monella muulla uudella toimialalla – olihan takanamme jo tiivis kaksivuotinen, kun vuoden 2011 alun edellistä organisaatiouudistusta oli hiottu toimintakuntoon. Lautakuntarakenteen muutoksen ohella nyt toimeenpannun toimintamalliuudistuksen myötä sivistystoimialalle perustettiin uusi ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen tulosalue.

– Tavoitteenamme on tarjota ruotsinkielisen koulutuksen valitseville lapsille mahdollisimman yhtenäiset koulunkäyntiolosuhteet varhaiskasvatuksesta peruskoulutuksen kautta toisen asteen opintoihin. Turun ammatti-instituutti tarjoaa ruotsinkielistä koulutusta kaupan ja tietotekniikan yksikössä,

ja Turun ruotsinkielisen työväenopiston vapaa sivistystyö tarjoaa monia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia, tulosaluejohtaja Liliane Kjellman kertoo.

Turun kaksikieliset juuret ovat pitkät ja elinvoimaiset. Ruotsinkielinen sivistystoimiala tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen oppimisympäristön, jossa kukin voi kasvaa ja oppia omista lähtökohdistaan.

– Me panostamme korkealaatuiseen pedagogiikkaan sekä hyvinvoinnin ja suomenruotsalaisen identiteetin vahvistamiseen.

Kouluissamme opiskelee myös naapuripaikkakuntien ruotsinkielisiä lapsia. Yhteensä kolmetoista lähikuntaa on tehnyt Turun kanssa sopimuksen ruotsinkielisen perusopetuksen järjestämisestä.

Sivistystoimiala lukuina • lapsia varhaiskasvatuksessa: suomenkieliset 9 000, ruotsinkieliset 470 • oppilaita perusopetuksessa: suomenkieliset 11 700, ruotsinkieliset 960 • opiskelijoita lukiokoulutuksessa: suomenkieliset 4 300, ruotsinkieliset 290 • opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa: suomenkieliset 3 900, ruotsinkieliset 110 • opiskelijavirtauma aikuiskoulutuksessa (v. 2012): suomenkielinen koulutus 23 500, ruotsinkielinen koulutus 1 400 • toimialan henkilöstö: 3 700

Kasvatus- ja opetuslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto

Ruotsinkielinen jaosto

Lukio- ja ammattiopetusjaosto

Sivistystoimiala toimialajohtaja palvelujohtaja

palvelujohtaja

aikuiskoulutus

oppisopimustoimisto

ammatillinen koulutus

nuorten ja aikuisten koulutus ruotsinkielinen kasvatus ja opetus

perusopetus

varhaiskasvatus

lasten Kasvatus ja opetus yleishallinto- ja henkilöstöpalvelut

suunnittelu- ja kehittämispalvelut

tilapalvelut

talouspalvelut

Kasvatus- ja opetusvirasto

nuorten ja aikuisten koulutus

lukiokoulutus

lasten kasvatus ja opetus

Sivistystoimiala järjestää ja kehittää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita. Toimialalle kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukio-opetus, ammatillinen koulutus, yleissivistävä ja ammatillinen aikuiskoulutus sekä oppisopimuskoulutus.

6

Turun pualest

”Sivistynyt ihminen ei ala leikkiä, jos opettaja lähtee vähäksi aikaa luokasta” Mitä yhteistä on porsaalla ja kiusaajalla? Äkkiä ajatellen ei mitään, mutta onpas kuitenkin. Kummatkaan eivät ole sivistyneitä, varsinkaan jos on porsas ruokapöydässä eikä käytä veistä ja haarukkaa syödessään.

Niin totta! Tartuimme toimialan uuden nimen kunniaksi sanaan sivistys ja kävimme kuulemassa, miten Luostarivuoren koulun Kerttulin yksikön ykkös- ja kakkosluokkalaiset pohtivat sivistyneen ihmisen olemusta.

Sivistynyt ihminen • ei porsastele ruokapöydässä, on kohtelias ja syö veitsellä ja haarukalla!

Ei röyhtäile!

• puhuu kauniisti • ei hotki, ei potki • ei kiusaa eikä loukkaa toista • ei kiroile • ei sano, että en tykkää tai emmää halua, vaan sanoo, että ei kiitos • osaa laskea 10 + 10 ja osaa lukea • ei koske älytauluun ilman lupaa • ei kuiski seurassa • ei potki pallolla naamaan • osaa pyytää anteeksi ja sanoo ole hyvä ja kiitos • ei ala leikkiä, jos opettaja lähtee vähäksi aikaa luokasta • ei näytä kieltä

Lasten suusta useinkin se totuus kuullaan. Vilkkaan keskustelun päätteeksi kuvaan ehtivät Kiia (vas.), Kaisla, Hanna, Ellen ja Thualfiqar.

Miten ihmisestä tulee sivistynyt? Koululaisten mielestä iso osa asioista opitaan koulussa mutta myös kotona ja muiden esimerkistä: • koulussa opitaan asioita, jotta kasvaa isoksi aikuiseksi • jos vanhemmatkin on • ymmärtää itse, että ei tee tyhmiä juttuja • jos joku toinen pyytää anteeksi, niin itsekin pyytää Miten itse määrittelisit sivistyksen? Monilta osin varmasti samalla tavalla kuin nämä 7- ja 8-vuotiaat. Luonnehdinnat voi-

sivat olla suoraan sivistyssanakirjasta tai vaikkapa Wikipediasta.

Opetussuunnitelmissa korostetaan kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tehtävää toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Erilaisuuden hyväksymistä ja ihmisarvon kunnioittamista opetetaan luokassa, mutta niihin kasvetaan myös koulun arkisissa tilanteissa.

Turun kokoustilat yksissä kansissa

Turussa on se linna Ja upea uusi Logomo, Alvar Aallon arkkitehtuuria, arvokkaita aateliskartanoita, Ruissalon pitsihuviloita, saariston savusaunoja sekä aluksia, jotka vievät vieraasi Aurajoelta Airiston aalloille. Mitä ikinä kokous- ja juhlapaikaltasi odotatkaan, Turku on hyvä idea.

Netissä on samansisältöinen hakukone, josta voi etsiä kokous- ja juhlatiloja kaupungista, saaristosta ja kartanokohteista: www.meetturku.fi.

Uusi Turku Touringin kongressiyksikön julkaisema Kokouskäsikirja ilmestyy 17.4.2013, ja se on englanninkielinen. Kirjan voi tilata osoitteesta convention@turku.fi.

Turun pualest

7

Teksti: Tero Elsilä | Kuva: Markku Teräväinen

Nuorisotakuu tarjoaa mahdollisuuksia

myös alle 30-vuotiaille Huoli nuorisotyöttömyydestä ja nuorten kouluttautumattomien syrjäytymisestä on saanut liikkeelle kaikki työllisyyden ja koulutuksen kanssa tekemisissä olevat tahot. Vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu tarjoaa muun muassa työtä, koulutusta, työkokeilua, työnhakuvalmennusta, palkkatuettua työtä tai ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja.

N

uorisotakuulla halutaan myös parantaa nuorten edellytyksiä koulutukseen hakeutumiseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle on tarjolla koulutuskorvausta ja palkkatukea sekä koulutuksen päättyessä entisestään ammattitaitoisempaa väkeä.

Turun seudulla arvioidaan olevan jopa tuhat nuorta vailla ammatillista koulutusta tai työtä, ja heidän löytämisekseen tehdään laajaa yhteistyötä.

Oppisopimuksella ammatillinen koulutus kuntoon Jos olet alle 30-vuotias ja vailla ammatillista koulutusta töissä oleva tai työpaikaltasi löytyy sellaisia henkilöitä, voi oppisopimustoimiston kanssa suunnitella oppisopimusmahdollisuutta. Turun oppisopimustoi-

misto auttaa sopimuksen koukeroissa sekä työnantajaa että oppisopimusoppilasta.

Oppisopimuskoulutuksessa pääosa koulutuksesta tapahtuu työn kautta. Käytännössä on havaittu, että jo tutuksi tulleen kanssa on helpompi solmia oppisopimus. Uutta työntekijää rekrytoitaessa työkokeilun kautta toteutettava ennakkojakso helpottaa molempia osapuolia tutustumaan toisiinsa ennen varsinaisen oppisopimuksen solmimista.

Oppisopimus tehdään määräaikaiseksi, ja se perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen. Työnantaja nimeää opiskelijan tueksi työpaikkaohjaajan.

Työnantaja saa koulutuskorvauksen, jonka lisäksi työnantaja voi hakea palkkatukea työja elinkeinotoimistosta. Palkkatuki on noin 700 euroa kuukaudessa, ja se myönnetään harkinnanvaraisesti jopa koko oppisopimus-

koulutuksen ajaksi. TE-keskuksen myöntämää palkkatukea voidaan myöntää yritykselle, yhdistykselle, säätiölle ja kunnalle.

Nappaa Nuori Töihin -kampanja on ollut menestys Turun oppisopimustoimistolla on jo hyvää kokemusta nuorten työllistymisestä Nappaa Nuori Töihin -kampanjan tiimoilta. Kampanja vastaa hyvin yhteiskuntatakuutyöryhmän tavoitteisiin ja on ollut melkoinen menestys.

Kampanjan aikana syyskuusta 2011 vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 191 nuorta työllistyi Varsinais-Suomessa eri aloille. Käytännössä kampanja-aikana työllistyi joka kuukausi 12 nuorta oppisopimuskoulutuksella. Työllistävimpiä aloja olivat tekniikan ja liikenteen toimialat. Kampanjan hyvistä käytännöistä on otettu oppia, ja niiden

Turun AMK Oy:tä valmistellaan Muutama kokous ja toinenkin pöytäkirja tarvitaan ennen kuin parikymmentä vuotta toiminut Turun ammattikorkeakoulu muuttuu osakeyhtiöksi. Sami Savolainen toimii valmisteluvaiheessa uuden osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Teksti: Anne Lehikoinen | Kuva: Maarit Rasi Turun ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä luotsaa Sami Savolainen.

8

Turun pualest

S

avolaisen päätyönä on toimia erityisasiantuntijana Turun konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän elinkeinojen ja osaamisen vastuualueella.

Tänä vuonna hän valmistelee ammattikorkeakoulusta osakeyhtiötä, joka toimii sujuvasti jo ensi vuoden alusta.

Sami Savolainen on toiminut muun muassa osaamis- ja elinkeinosektorin apulaiskaupunginjohtajien avustajana, ja erityisesti hän onkin perehtynyt alueemme koulutusja innovaatiopolitiikkaan.

– Edessä on nyt kaksi isompaa työkokonaisuutta eli ammattikorkeakoulun liiketoiminnan siirron ja toimilupahakemuksen valmistelu, toteaa Savolainen. Samalla joudumme sopeutumaan entistä niukempaan valtion rahoitukseen.

– Valmistelemme osakeyhtiön hallituksessa toiminnan vastaanottamista yhtiömuotoon ja haemme syksyllä uutta toimilupaa valtioneuvostolta. Toimiluvassa säädetään koulutusvastuista ja muista toiminnan edellytyksistä, hän valottaa.

Toimitusjohtaja Savolainen vastaa lisäksi yhtiön juoksevasta hallinnosta ja yhteydenpidosta sidosryhmiin. Kaikkineen siirtoa on valmistelemassa tiimi, johon kuuluu omistajakuntien (Turku 91 prosenttia ja Salo 9 prosenttia) sekä ammattikorkeakoulun asiantuntijoita.

Vapaa-ajalla palloillen Vaativan työn vastapainoksi vapaa-ajalla täytyy irrottautua päivän töistä. Savolaista auttaa siinä liikunta. Se vie ajatukset kä-

Mikä ihmeen avoin AMK? Ammattikorkeakoulu on Turun kaduilla jo tuttu käsite, mutta mitä ihmettä tarkoittaa avoin AMK? Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa opintoja kaikille tiedonnälkäisille.

Teksti: Elina Karaus | Kuva: Heikki Rahkonen

Tärkeä osa vuoroesimies Anja Branderin työtä on oppisopimusopiskelijoiden ohjaaminen.

Oivi Nuojua-Hilden suorittaa alan perustutkintoa.

tuloksia löytyy Työministeriön Hyvät käytännöt -käsikirjasta.

Oppisopimustoimisto jatkaa omaa Nappaa Nuori Töihin -kampanjaansa nuorisotakuuseen liittyen. Oppisopimuskoulutuksesta on muodostumassa nuorille merkittävä portti työelämään ja ammatin hankkimiseen.

Usein kuitenkin unohdetaan, että oppisopimustoimisto tukee uusien työntekijöiden oppisopimuskoulutuksen lisäksi jo työssä käyvien työntekijöiden oppisopimuskoulutusta.

Lue onnistumistarinoista Turun oppisopimustoimiston verkkosivuilta: www.oppisopimus.turku.fi.

tevästi muuhun kuin esimerkiksi osakeyhtiölakiin.

Savolainen kertoo olevansa eräänlainen palloilija. Hän harrastaa mielellään sählyä, tennistä ja futista. Perheen kanssa on tänä talvena tullut myös lasketeltua ja retkeiltyä.

Pallosilmää tarvitaan varmasti myös siinä, että kaikki pelinappulat saadaan järjestykseen uudessa osakeyhtiössä.

– Ammattikorkeakoulu on hyvässä vaiheessa. Siellä oleva huipputason osaaminen tulee jatkossa saada entistä tiiviimpään vuorovaikutukseen turkulaisten yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa, toivoo Savolainen.

– Nuorten koulutuksen työelämävastaavuus ja laatu ovat jatkossakin Turun ammattikorkeakoulun tärkeimmät perustehtävät.

Ammattikorkeakoululla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus myös uusiutua ja tukea alueen elinkeinorakenteen kehittymistä. Yrittäjyyden eteen jo tehty työ ja useat työelämälähtöiset oppimisympäristöt ovat tästä hyviä esimerkkejä.

T

urun ammattikorkeakoulun avoimessa AMK:ssa voit opiskella ammattikorkeakoulun tutkintoihin kuuluvia opintojaksoja kaikilta tarjolla olevilta aloilta.

Opiskelijaksi voi ilmoittautua kuka tahansa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta.

Voit päivittää osaamistasi, opiskella omaksi iloksesi tai vaikkapa AMK-tutkintoa silmällä pitäen.

Lisätietoja Näin teki myös Annika avoimesta AMK:sta: Nordqvist, 21-vuotias opiskeAnnika lopetti työt ja keskitwww.turkuamk.fi/ lija, joka aloitti opintonsa syktyi täysipäiväisesti opiskeluun avoin syllä 2012 myyntityön koulutusavoimessa AMK:ssa.

– Opiskelen päivisin tutkintoohjelmassa.

Entinen porilainen muutti Turopiskelijoiden ryhmän mukana. Aikuun alun perin töiden perässä. Puolennoa ero on se, etten saa opintotukea tai Ketoista vuoden jälkeen opiskelu vei Annikan lan ateriatukea. Kaikki ovat ottaneet minut mennessään eikä hän ole päätöstään opiske- hyvin vastaan, eivätkä opiskelutoverini edes lijaksi ryhtymisestä katunut päivääkään. Ke- muista etten ole tutkinto-opiskelija, vaan vään yhteishaussa opiskelupaikka jäi muu- opiskelen ryhmän mukana. taman pisteen päähän, ja Annika alkoi etsiä netistä hänelle sopivia opiskeluvaihtoehtoja. Tavoitteena tutkinto-opiskelijan paikka – Löysin tietoa avoimesta AMK:sta, ja Annika on hakenut tutkinto-opiskelijaksi päätin ilmoittautua opiskelijaksi tarjolla ol- myyntityön koulutusohjelmaan kevään leille myyntityön koulutusohjelman opinto- yhteishaussa. Avoimen AMK:n hakuväylää hyödynnettäessä 60 opintopistettä suoritjaksoille, Annika muistelee.

Soitto avoimen AMK:n toimistoon muut- taneille järjestetään tietyissä koulutusohti Annikan suunnitelmia entisestään, kun jelmissa oma valintakoe tai haastattelu. selvisi, että Annikalla oli mahdollisuus suo- Annika suosittelee avointa AMK:ta kaikille rittaa kaikki ensimmäisen vuoden opinnot motivoituneille opiskelijoille: avoimen AMK:n kautta.

– Kannattaa ottaa itse asioista selvää. Nykypäivänä kaikki on mahdollista. Ei saa jäädä kotiin makaamaan ja murehtimaan, jos Muiden mukana – Kun ensimmäinen opiskelupäivä koitti, en opiskelupaikka menee sivu suun. Tämäkään oikein tiennyt mitä odottaa tai miten kaikki vuosi ei mennyt hukkaan, sillä pääsen hypsujuisi, itse asiassa en ollut edes varma koko päämään suoraan toisen vuoden opintoihin koulutusohjelmavalinnastani. Alun jälkeen tutun opiskelijaryhmän kanssa. Nyt ensimkaikki kuitenkin sujui hyvin, ja Myyntityön mäinen vuosi myyntityön opintoja alkaa jo koulutusohjelma on alkanut tuntua juuri olla takana. Toivottavasti seuraava odottaa siltä oikealta alalta, Annika pohtii.

– tutkinto-opiskelijana.

Motivaatiomittari Vuonna 2013 Turun ammattikorkeakoulussa osa koulutusohjelmista ottaa käyttöön avoimessa 60 opintopistettä suorittaneille oman valintakokeen ja/tai haastattelun.

Tarkoituksena on saada sisään kaikkein motivoituneimmat opiskelijat.

– Jos opiskelija on jaksanut suorittaa perheen, työn ja harrastuksiensa lomassa 60 opintopistettä koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja ja vieläpä omalla kustannuksellaan, on motivaatio varmasti kohdallaan, kommentoi Turun AMK:n opintoasiaintoimiston päällikkö Anu Lehtinen.

Turun pualest

9

Leena Aho kokeilee spraymaalaamista nuorten esityksestä toteutettuun Turun ensimmäiseen lailliseen graffitiseinään tammikuussa 2012.

Hommissa Teksti ja kuva: Maria Vakkamaa

Nuorisosihteeri Leena Aho on ollut Turun kaupungilla töissä nuorten palveluiden parissa yli neljäkymmentä vuotta. Syntyperäinen turkulainen on päättänyt jatkaa pitkää uraansa vielä tämän vuoden ajan ennen siirtymistään eläkkeelle.

”Vessantyhjennyksistä edustustehtäviin”

Palkittu Leena Aho on ollut 41 vuotta nuorisosihteerinä O petus- ja kulttuuriministeriö myönsi Leena Aholle tammikuussa 2013 valtakunnallisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon. Palkinto on huomionosoitus merkittävästä työstä nuorisotoimialalla.

Ahoa ei uskoisi 64-vuotiaaksi. Aktiivisesti muun muassa monipuolista liikuntaa ja järjestötoimintaa harrastava Leena on pirteä, iloinen ja nuorekas. Sorja varsikin on melkein kuin parikymppisellä.

Pitkä ura nuorisotoimessa Uransa Turun kaupungilla Leena Aho aloitti tehden sijaisuuksia pienten lasten vastaanottokodissa sekä eri lastentarhoissa ja lastenkodeissa viikonloppuisin ja opiskelun ohella.

Vuonna 1973 hän suoritti Tampereen yliopistossa nuorisotyön tutkinnon, ja vuotta myöhemmin hänet valittiin Turun kaupungille vakinaiseen nuorisosihteerin virkaan.

Tehtäviin on vuosien kuluessa kuulunut nuorisolautakunnan sihteerin tehtäviä, hallinnollisia töitä, kuntayhteistyötä, tapahtumajärjestämistä, esimiestehtäviä ja leiriohjaajana toimimista. Lisäksi arkiston hoito on kuulunut arkistotutkinnon suorittaneen Ahon tehtäviin koko 41 vuoden ajan.

Toisin kuin monilla muilla kaupungin työntekijöillä, Leenan työpaikka tai edes nimike ei ole muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Pari vuotta sitten nuorisotoimessa muutettiin esimiestöitä tekevien nuorisosihteerien nimikkeitä toiminnanjohtajiksi, ja samassa yhteydessä Leenankin nimike olisi muutettu. Hän halusi kuitenkin edelleen 10

Turun pualest

pitää vanhan nuorisosihteerin nimikkeen.

– Se on ollut erittäin hyvä ja kuvaava titteli, jota ei ole koskaan tarvinnut selitellä kenellekään, Leena hymyilee.

Uranvaihto ei ole koskaan Ahoa erityisemmin houkutellut.

– Työssäni on ollut kaikenlaista vessantyhjennyksistä edustustehtäviin. Se on sopinut minulle. Vaatii tietynlaista luonnetta ja aktiivista otetta tarttua tehtäviin monipuolisesti. Olen pitänyt siitä, että työ on ollut itsenäistä ja ammattitaitooni on luotettu.

nessä on ruutia, hänellä on sydäntä ja halua toimia nuorten kanssa.”

Yhdeksi uran huippuhetkistä Leena mainitsee myös Kupittaanpuiston laidalla sijaitsevan Turun ensimmäisen laillisen graffitiseinän. Viime vuoden avajaiset kiinnostivat valtakunnallistakin mediaa.

– Ajatus graffitiseinästä tuli nuorten esityksestä. Se on osoittautunutkin suosituksi paikaksi.

”Sydäntä ja halua toimia nuorten kanssa”

Työsuojeluvaltuutettuna 27 vuotta toiminut Leena on ollut erittäin tyytyväinen Turun kaupunkiin työnantajana. Hän kuitenkin toivoo, että jatkossa tehtävissä olisi joustavasti liikkumavaraa esimerkiksi erilaisten työnkiertojen muodossa. Siitä hyötyisivät työntekijät ja työnantajat.

Aho painottaa kaupungin suurimman voimavaran olevan kaupunkilaisten hyväksi töitä tekevät ihmiset.

– Olisi hienoa, jos työntekijät saisivat käyttää omaa osaamistaan laajemmin erilaisissa tehtävissä ja toimipisteissä. Minua olisi saattanut kiinnostaa välillä tehdä töitä esimerkiksi lastensuojelun parissa.

Aho toivoo myös, että kaupungin asiakastyötä tekeviin henkilöihin ja palvelun kehittämiseen panostettaisiin jatkuvasti.

– Asiakaspalvelun esimiestehtävät ovat tärkeitä, jotta työntekijät jaksaisivat hoitaa asiakaspalvelua hyvin. Siihen kaupungin pitäisi satsata ja kannustaa.

Ahon suora kontakti nuoriin leireillä, matkoilla ja tapahtumissa on säilynyt koko hänen työuransa ajan. Nuorten parissa työskentely on hänelle edelleen innostavaa ja monipuolista.

– Lapset ja nuoret ovat olleet rikastuttaja urallani, joka on ylläpitänyt työssäni tärkeää nuortenmielisyyttä. Nuoret ovat raikkaita ja energisiä. Heistä saa voimaa, Leena summaa.

Sydäntä lähellä ovat myös Nuori Kulttuuri -tapahtumat, joissa Aho on ollut mukana 70-luvulta saakka. Viime vuonna konkari oli järjestämässä tätä 1 400 nuorta esiintyjää kerännyttä valtakunnallista tapahtumaa Turussa.

Kun Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Aholle valtakunnallisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon, perusteluina todettiin muun muassa, että ”Aho on osoittanut niin työssään kuin vapaa-aikanaan suurta kiinnostusta nuorten asioiden edistämisessä. Hä-

Toiveena lisää työnkiertoa ja panostusta asiakaspalveluun

Raikko Kavisto Impivaaran vanhan eläinhoitolan purkutyömaalla.

Paikka: Turun Työkeskus | Ekotukihenkilö: Raikko Kavisto Työntekijöitä: 25 toimihenkilöä ja noin 200 työllistettävää

Työkeskuksessa huolehditaan yhteiskunnallisesta vastuusta Turun kaupungin Työkeskuksessa on 25 toimihenkilön lisäksi kerrallaan noin 200 työllistämispalveluiden kautta tullutta työntekijää. Työkeskuksella on pitkät perinteet sosiaalisen vastuun kantajana.

V

uosi sitten ekotukikoulutuksen käynyt Raikko Kavisto kertoo Työkeskuksen toiminnasta.

– Alun perin kaikki lähti liikkeelle 95 vuotta sitten pienestä pajatoiminnasta. Nyt ovat osastot muun muassa kunnossapidolle, puutöille, metallitöille, kalustekunnostukselle, tekstiilitöille, kokoonpanolle ja palvelutoiminnoille. Esimerkiksi tekstiiliosastolla tehdään todella monien kaupungin yksiköiden työvaatteita.

Työkeskus myy valmistamiaan tuotteita omissa tiloissaan Pansiontiellä, Tuureporinkadulla Onnimannin yhteydessä sekä Skanssin Monitorissa. Erilaisilta messuilta, tapahtumista ja markkinoilta voi myös löytää heidän myyntikojunsa. Tuotteita on laaja valikoima pienistä muistoesineistä ja astiapyyhkeistä suurempiin pihalyhtyihin ja kunnostettuihin kaappeihin sekä nojatuoleihin.

– Olemme keskustelleet nettikaupan perustamisesta, mutta se on vielä ideatasolla.

Ammattitaitoa ja osaamista työntekijöiltämme löytyy. Vaikka kirjo on laaja, yhteistä kaikille on, että jokainen on soveltuva siihen työhön mitä tekee, ja joukosta löytyy myös pitkän linjan ammattilaisia.

Työkeskuksessa voidaan tehdä, tuottaa ja valmistaa oikeastaan kaikkea, tilauksesta riippuen. Tällä hetkellä kaupungin yksiköt työllistävät paljon, mutta Työkeskus palvelee myös yksityisiä.

– Pääpaino on kuitenkin kuntouttavalla työtoiminnalla, Raikko muistuttaa.

– Myös ympäristöasiat ovat osa yhteiskunnallista vastuuta. Ekotukitoiminnassa olen saanut melko vapaat kädet. Tietenkin taloudellisten resurssien käytöstä pitää saada hyväksyntä.

Jäteasiat kuntoon Raikko vastaa itse kunnossapidosta, johon kuuluu muun muassa pihojen ympärivuotista kunnostusta, leikkipuistojen sosiaalitilojen korjaukset, julkisten tilojen maalaustyöt ja vanhojen rakennusten purkutyöt. Talot puretaan käsityönä, ja urakoita tulee neljästä viiteen vuodessa.

– Kun homma tehdään käsin, antaa se loistavat mahdollisuudet kierrätykselle ja uusiokäytölle. Tavoitteena olisi saada hyödynnettyä ja lajiteltua 95 prosenttia purkutyömailla syntyvästä jätteestä.

Purkutaloista saadaan puutavaraa, ikkunanpokia ja uunin osia. Mukana on myös taloudellinen ajattelu, sillä lavallinen sekajätettä kustantaa kaupungille paljon enemmän kuin oikein lajiteltu tavara. Lajittelua ja jätteen synnyn ehkäisyä levitetään myös muille osastoille. Kuluvan vuoden tavoitteena on järjestää jätehuollon infotilaisuus kaikille Työkeskuksen sekä Työllistämispalveluiden yhteensä noin 50 toimihenkilölle.

– Joskus on hyvä, että ulkopuolinen arvioi omaa toimintaa, sillä itse ei välttämättä huomaa kaikkia kehittämismahdollisuuksia.

Tämän vuoksi on suunniteltu mahdollista yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa jätteenkäsittely- ja kierrätysohjelman muodossa projekti- tai opinnäytetyönä, Raikko kertoo.

Kaatopaikkapyöristä toimiviksi kulkuvälineiksi Tulevaisuuden alavaltauksena on pyörien kunnostus ja huolto. Tällä hetkellä Työkeskuksessa on kaksi yhteiskäyttöpyörää, jotka on kunnostettu laittomilta kaatopaikoilta löydetyistä vanhoista pyöristä. Löydettyjen listalta löytyvät pyörien lisäksi huumeruiskut, käyttämättömät patruunat, tyhjät spraypurkit, vanhat huonekalut, rakennusmateriaalit ja öljykanisterit.

– Me siivoamme näitä laittomia kaatopaikkoja, joita syntyy pitkin Turkua, kun ei viitsitä kärrätä kuormaa Orikedolle tai Topinojalle. Kaatopaikat ovat yleisimmin peräkärrylastillisia ja pienempiä, mutta välillä löytyy jopa kuorma-autolavallinen roskaa. Eräs mieleenpainuva lasti oli pakettiautollinen vanhoja mandariineja, Raikko muistelee.

– Näistäkin keikoista saadaan materiaalia uusiokäyttöön, kuten vanhoja huonekaluja ja nyt nämä pyörät. Työkeskus tekee työnsä niin hyvin, ettei monikaan tiedä laittomista kaatopaikoista, Raikko nauraa.

Vaikka kaatopaikoista on Työkeskukselle työllistävä vaikutus ja työstettävää materiaaliakin niistä saadaan, on todella surullista, että niitä nykypäivänä edes on.

Teksti ja kuva: Marja Tommola Turun pualest

11

Teksti ja kuvat: Marja Nikkinen

Varoitus!

Älä käytä mikroa lemmikkieläinten kuivaamiseen.

Jouni Paakkinen tietää tämän sekä monta muuta kyseenalaisen hyödyllistä käyttöohjetta.

T

urun kaupungin sivistystoimialalla työskentelee mies, joka tietää harrastuksensa pohjalta yhden jos toisenkin kummallisen käyttöohjeen. Myös elokuvien ja tv-ohjelmien käännöskukkaset ovat osuneet hänen silmiinsä. Niistähän oikeastaan kaikki alkoi.

– Perustin vuonna 1997 nettisivun, johon olin kerännyt käännöskukkasia eli virheellisiä käännöksiä tv-sarjoista ja elokuvista.

Ihmiset löysivät sivuni nopeasti ja alkoivat lähettää myös omia löydöksiään sinne. Käännöskukkaset päätyivät kirjaksi, kun olin vuonna 2003 Trendi-lehden haastattelussa, josta kustantaja bongasi minut. Myönnyin kirjan julkaisemiseen, mutta ehtonani oli, että myös nettisivuilleni poimitut käännöskukkaset jäisivät elämään, Jouni Paakkinen kertoo käännöskukkasten polusta.

Ensimmäinen käännöskukkaskirja, Yhdeksänmetrinen maasika, julkaistiin vuonna 2003, ja se möi 15 000 kappaletta. Siitä julkaistiin viisi eri painosta, jonka jälkeen sille tehtiin myös jatko-osa, Agentti appelsiini. Kirjasarjan kolmas osa, Yhdeksänmetrisen maasian poika, yhdisti kaksi edellistä kirjaa sekä sisälsi yhden uuden osan. Kaikki käännöskukkaskirjat ovat tällä hetkellä loppuunmyytyjä, joten suosio on ollut suurta.

mia käytännönvinkkejä myös työelämään.

Puhelimen käyttöohjeen kohdassa vastaaminen neuvotaan näin: ”Odota, että puhelin soi”. Nerokasta.

Kahvitauolla on hyvä muistaa seuraava käytännöllinen ohje, joka löytyi mukaan otettavasta kahvikupista: ”Huomio, kuumat juomat ovat kuumia!”.

Mikäli kesälomasuunnitelmat ovat vielä avoinna, kannattaa harkita mielenkiintoisen kuuloista kanadalaista matkatoimistoa, joka mainostaa: ”Älä ota riskiä, että lomasi menee pilalle – tule meille ja varmistu asiasta!”.

Maailman suurimman Simpsonsfanisivuston ylläpitäjä Paakkinen työskentelee Turun kaupungin sivistystoimialalla TOP-keskuksessa (Tietokone opetuksessa) toiminnanjohtajana, ja hän on koulutukseltaan luokanopettaja

ja englannin opettaja. Ikiliikkujan oloinen mies on ehtinyt kirjoittaa kirjan myös keltaisen perheen kahdesta vuosikymmenestä eli suositusta Simpsonit-sarjasta, ja hän on toiminut Simpsoneiden eli maailman suurimman fanisivuston webmasterina jo toistakymmentä vuotta. Myös oppikirjojen tekoa on mahtunut Paakkisen vapaa-aikaan. Ehtiväinen mies.

Tulevaisuudesta kysyttäessä Paakkinen on varovainen, mutta uusia ideoita pilkottaa jo mielessä.

– Väkisin ei voi alkaa uusia ideoita keksimään, kenties uusi kirja käännöskukkasista jossakin vaiheessa. Olisi myös kiva kerätä esimerkiksi opettajuuteen liittyvää materiaalia, esimerkiksi arkipäivän mokia, Paakkinen ideoi harrastuksensa tulevaisuutta.

”Odota, että puhelin soi” Käännöskukkasten jälkeen Jouni alkoi puhua kustantajalle ideasta kirjoittaa kirja myös kummallisista käyttöohjeista, joita hän oli vuosien varrella löytänyt. Kustantaja osti oikeudet englanninkieliseen kirjaan The World’s Stupidest Instructions, johon Jouni sai tehtäväkseen suomenkielisen käännöksen sekä lisätä siihen itse löytämiään käyttöohjeita.

Varoitus! Älä niele nauloja! Kummallisia käyttöohjeita -kirjasta voi poimia muuta12

Turun pualest

Mikro ei ole tarkoitettu kissan kuivaamiseen, hymyilee Jouni Paakkinen.

Huom! Kuvan kissaa ei vahingoitettu kuvaustilanteessa.

Teksti: Anna Huotari | Kuva: Tiia Laakso

Yrityksiä, houkutuksia ja viimeinen niitti

Päivi onnistui Vuoden vaihtuessa moni teki lupauksia uudelle vuodelle. Pudotan painoa, pidän enemmän yhteyttä ystäviini, vähennän alkoholin käyttöä, syön terveellisemmin, vähennän kiroilua – ja lopetan tupakoinnin.

Lupauksia, joista osa toteutuu ja osa ei.

Kaikki elämäntapamuutokset vaativat sitkeyttä, mutta päätös tupakoinnin lopettamisesta lienee vaikeimmasta päästä.

Käännöskukkasia ja kummallisia käyttöohjeita: www.jounipaakkinen.fi Facebookissa ryhmä Käännöskukkasia

M Otteita kirjasta Varoitus! Älä niele nauloja!

Kummallisia käyttöohjeita Älä käytä jäätelökastikkeena.

Värikäs huomautus hiusväripullossa Huomio: Poista lapsi ennen kuin varastoit rattaat.

Muistutus lastenrattaissa Älä käytä nukkuessa tai tajuttomana.

Hierontalaitteessa Pidä ikkunaluukut kiinni tai apina tekee sinut hulluksi.

Hotelli Bruneissa huolehtii mielenterveydestä.

Otteita kirjasta Yhdeksänmetrisen maasian poika 1001 parasta käännöskukkasta Joonas Hytönen Show: Laura Pausini studio-orkesterista: ”And the house band I love!”

“Ja aviomiehestä jota rakastan!”

America’s Next Top Model: “Eat some carbs.” (= hiilihydraatteja) “Syö roskia.”

aaliskuussa 2013 tulee täyteen kolme vuotta siitä, kun hyvinvointitoimialan puhelinvaihteenhoitaja Päivi Alasaari lopetti tupakoinnin.

– Minua alkoi monen vuoden jälkeen ärsyttää, kun vaatteeni haisivat tupakalle ja sormeni olivat keltaiset ja haisevat. Tiesin tupakoinnin vaarat, ja sukulaiseni oli vuotta aiemmin kuollut keuhkosyöpään, Päivi muistelee.

Hän oli jo vuoden verran pohtinut tosissaan lopettamista. Lopettamisyrityksiä oli takana muutama ja lakot kestivät joitakin viikkoja, mutta lopullisen päätöksen tekeminen yksin oli vaikeaa.

– Huomasin NeTkussa jutun, että työterveyshuollosta saisi apua tupakoinnin lopettamiseen. Teimme mieheni kanssa yhteisen päätöksen, ja myös hän päätti lopettaa tupakanpolton oman työpaikkalääkärinsä avustamana. Oli hyvä, että mies oli tukena, Päivi kertoo.

Päivi kävi työterveyden savuttomuushoitajan luona muutamia kertoja. Käyntien jälkeenkin tukea oli tarjolla, ja hän koki sen ensiarvoisen tärkeäksi.

Oma aikataulu motivoi – Kävin kolme kertaa työterveyshuollossa savuttomuushoitajan luona. Tieto henkisestä tuesta oli tärkeää. Savuttomuushoitajan kanssa teimme aikataulun, jossa olin päättänyt, milloin lopetan tupakoinnin.

Aikataulu motivoi, koska tiesin tarkan lo-

petuspäivän ja että kahden viikon kuluttua loppuisi polttaminen.

Vanhat tavat houkuttelivat, mutta Päivi piti päänsä.

– Kun tein lopettamispäätöksen ja kävin savuttomuushoitajalla, oli kevät. Erityisesti kesä ja terassit houkuttelivat, ja toisinaan tupakkaa teki mieli. Hankalinta oli, jos oma motivaatio katosi, Päivi kertoo ja jatkaa: – Ennen vedin hermosauhuja, ja nykyäänkin vaikeassa tilanteessa tulee tunne, että nyt kuuluisi polttaa. Voin kuitenkin olla seurassa, jos joku muu polttaa. En halua lähteä leikkimään kokeiluilla, että polttaisin vain yhden.

Savuton työpaikka jakaa mielipiteitä Kaikkia työpaikan savuttomuusjulistautumiset ja tarjolla oleva apu eivät miellytä.

Kun sosiaali- ja terveystoimi julistautui savuttomaksi vuonna 2009, savuttomuus jakoi mielipiteitä.

– Kiellot ja rajoitukset ärsyttävät, koska polttamisen takia voi olla huono omatunto ja tuntee itsensä toisen luokan kansalaiseksi. Myös tietynlainen holhoaminen voi ärsyttää. Työntekijöiden pitäisi kuitenkin päästä irti kielteisistä ajatuksistaan. Ohjelmaa kannattaa jatkaa, koska se tavoittelee hyvää, Päivi kommentoi savuttomuusohjelmaa ja toteaa vielä: – Haluaisin kannustaa ihmisiä tupakoinnin lopettamisessa. Heitä pitää tukea ja päätöksen pitää olla vahva, koska takapakkeja tulee.

Voit ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja varata ajan savuttomuushoitajalle, jos haluat apua tupakoinnin lopettamisessa.

Turun pualest

13

TULO KULMIA Teksti: Heini Ranta, Paula Lindgren ja Rauni Niinimäki, hyvinvointitoimialan työntekijäasemassa olevien työsuojeluvaltuutetut

Työsuojelu vaikuttaa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin monella tasolla Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden ja perussäännökset sekä yleiset tavoitteet työpaikoilla. Työsuojeluorganisaation tehtävänä on valvoa, että työympäristö on terveellinen ja turvallinen.

T

yösuojelu ei kuitenkaan ole pelkästään fyysisten vaarojen arviointia ja poistamista, vaan se on nykyaikana yhä enemmän henkistä hyvinvointia käsittelevien tilanteiden selvittämistä. Myös työterveyshuolto, työaikasuojelu, osatyökykyisten suojelu ja työsuhdevalvonta ovat osa työsuojelua. Tärkein valvonnan kohde ovat työympäristöt ja niiden jatkuva muuttuminen.

Työsuojelun toimintaohjelmat ovat lakisääteisiä Työnantajalla tulee olla työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelman laadinta on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikenkokoisia yrityksiä ja yhteisöjä. Ohjelmassa on oltava tavoitteet, jotka otetaan huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Tavoitteet on käsiteltävä henkilöstön kanssa.

Hyvinvointitoimialan toimintaohjelmassa kerrotaan valtakunnallisesta Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluhallinnon toteuttamasta valvontahankkeesta ”Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015”. Hanke toteutetaan sekä johtotason että työpaikkatason tarkastuksilla. Yhtenä asiana selvitetään onko työpaikalla toimivat käytännöt keskeisten työturvallisuusriskien hallintaan.

Turun kaupungissa on vuodesta 2005 lähtien tehty vaarojen ja riskien arviointia.

Vaarojen arviointi tehdään yksikön esimie14

Turun pualest

hen johdolla koko henkilöstön kanssa. Tärkeimpien esille tulevien haittojen osalta tulee laatia kehittämisohjelma ja aikataulutus, joiden mukaan epäkohdat tulee korjata. Usein tarvitaan myös taloudellisia investointeja, jotta työympäristö saataisiin asianmukaiseksi. Näiden asioiden ratkaisemiseksi tarvitaan johdon toimenpiteitä ja tukea.

Työpaikkojen ilmanlaatuongelmien käsittelyyn on ohjeistus Monissa rakennuksissa on tullut esille kosteus- ja homevaurioita, joiden korjaaminen kestää kohtuuttoman kauan. Kosteusvaurioiden taustalla ovat yleensä rakennevirheet, käytöstä aiheutuva kosteusrasitus tai ilmanvaihdon puutteet. Näiden asioiden eteenpäinviemiseksi on hyvinvointitoimialalla tehty ohjeistus sisäilmaongelmien eteenpäin viemiseksi. Ohjeet löytyvät NeTkusta: Työterveyshuolto > Sisäilmaongelmien selvittely.

Työpaikalla suurin vastuu ongelmien ratkomisesta kuuluu työantajalle, mutta myös työntekijöillä on lakisääteiset velvoitteensa. Kaikkien tehtävänä on puuttua asioihin heti, jos välitöntä vaaraa aiheutuvia seikkoja ilmenee työpaikalla. Työnantajan työsuojeluvastuuta ei voi kuitenkaan ulkoistaa esimerkiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle tai työterveyshuollolle.

Työsuojelu on parhaimmillaan silloin, kun se on arjessa jokapäiväistä ja työn lomassa tapahtuvaa huomaamatonta toimintaa, josta ei tarvitse erikseen tehdä numeroa. Ongelmien ehkäisemiseksi voi monia asioita tehdä yhteistoiminnassa.

Rauni Niinimäki (vas.), Paula Lindgren ja Heini Ranta. Kuva: Maarit Rasi.

Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen muutosten keskiössä Erilaisia muutoksia työelämässä tulee jatkuvasti. Edellistä muutosta ei ehditä saada loppuun asti, kun jo seuraava tulee. Organisaatiomuutoksissa on suuri merkitys sillä, miten johtajat suunnittelevat ja jalkauttavat uudistukset. Hyvin hoidettu muutos palkitsee tekijänsä aktiivisella ja hyvinvoivalla henkilöstöllä, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan tuottavuuteen.

Kannustava ja motivoiva esimies voi oleellisesti vaikuttaa työyksikön toimivuuteen ja työntekijän työkykyyn. Oikealla vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä päästään toimivaan ja suvaitsevaan ilmapiiriin työyhteisössä, jolloin kaikkien hyvinvointi toteutuu.

Kaupungin työsuojeluvaltuutettujen yhteystiedot ja työsuojelutoimikuntien kokoonpanot löytyvät NeTkusta: Henkilöstöopas >Työsuojelu ja työhyvinvointi > Työsuojeluvaltuutetut ja -toimikunnat.

Keväällä aloitetaan valmistautuminen seuraaviin työsuojeluvaaleihin, joissa valitaan työsuojeluvaltuutetut ja -toimikunnat kaudelle 2014–2017.

Översättning: Marita Pettersson

SVENSK RESUMÉ

Åbo stads nya personaldirektör heter Sinikka Valtonen

Å

bo stad har valt personaldirektör, hon heter Sinikka Valtonen. Hon tillträdde i mars och arbetet är en fortsättning på den uppåtgående karriären som gått via jobb på Kakola, i Teleste Oyj och S:t Karins stad och vidare till Åbo. Sinikka Valtonen är psykolog till utbildnin-

gen, och hon säger sig vara glad och överraskad över valet.

Nu i vår kommer Valtonen att vara extra mycket sysselsatt med att starta upp den nya personalservicecentralen, att arbeta med personalmatrisen som syftar till att förenhetliga verksamhetsprinciperna samt att utveckla programmet för bättre ledarskap.

Enligt Sinikka Valtonen är staden en idealisk arbetsplats, eftersom det är lätt att se att arbetet är meningsfullt.

– Inom staden finns det många anställda som ser sitt yrke som ett kall. Det räcker med att besöka en barnträdgård så förstår man meningen med arbetet, säger Valtonen.

För att de anställda ska trivas krävs det likväl personalpolitik och personalstrategi.

Därför behövs det också personaldirektörer.

– En bra personaldirektör ska samtidigt vara både mänsklig och beslutsam. De anställda kan inte behandlas som delar i ett maskineri, men å andra sidan måste man också ta tag i tråkiga ärenden. I det här jobbet får man ingen utmärkelse som solskensflicka, konstaterar Sinikka Valtonen.

Finslipning av bildningssektorns organisation

D

et som tidigare gick under namnet sektorn för fostran och undervisning fick vid årsskiftet i samband med omställningarna för reformen av verksamhetsmodellen ett nytt namn, då bildningssektorn grundades. Det nya ledarskapssystemet innebar att antalet nämnder minskades från två till en och att antalet sektioner minskades med en. Detta innebar en betydande koncentration av högsta förtroende- och tjänstemannaförvaltningen.

I fråga om organisationen av bildningssektorn var förändringarna mindre än inom många andra nya sektorer – i bakgrunden fanns redan en intensiv tvåårsperiod, då den tidigare organisationsförändringen fr.o.m. början av 2011 hade finslipats och tagits i bruk. Vid sidan av den ändrade nämndstrukturen innebar den nu verkställda reformen av verksamhetsmodellen att bildningssektorn fick ett nytt resultatområde för den svenskspråkiga fostran och undervisningen.

– Vårt mål är att erbjuda de barn som väljer utbildning på svenska så enhetliga

förhållanden för skolgången som möjligt, från småbarnsfostran via grundläggande utbildning till studier på andra stadiet. Åbo yrkesinstitut erbjuder vid enheten för handel och it utbildning på svenska, och det fria bildningsarbetet vid Åbo svenska arbetarinstitut ger många möjligheter till studier och hobbyverksamhet, konstaterar resultatområdesdirektör Liliane Kjellman.

Tvåspråkigheten har långa och livskraftiga rötter i Åbo. Den svenskspråkiga bildningssektorn ger barn och ungdomar en trygg inlärningsmiljö, där alla har möjlighet att växa och lära sig utgående från sina egna utgångspunkter.

– Vi satsar på att erbjuda högklassig pedagogik, öka välbefinnandet och stärka den finlandssvenska identiteten. I våra skolor studerar också svenskspråkiga barn från grannkommunerna. Sammanlagt tretton grannkommuner har ingått ett avtal om svenskspråkig grundläggande utbildning med Åbo stad.

Sitt nya arbete har Sinikka Valtonen inlett med en ödmjuk inställning.

– Det går inte att sköta det här jobbet ensam, och jag kommer således att behöva er hjälp. Kalla in mig till era arbetsplatsmöten eller ryck mig i ärmen. Jag ser fram emot att lära mig helt nya saker, säger Sinikka Valtonen med ett leende.

Text och foto: Maarit Rasi

Uppdaterade anvisningar om samarbetsförfarande Stadsstyrelsen godkände 21.1.2013 nya anvisningar om förfaringssättet i fråga om samarbetsförfarande och arbetarskyddsärenden. Ändringen av stadens verksamhetsmodell förutsatte att anvisningarna uppdateras så, att de motsvarar det ändrade verksamhetssättet.

I anvisningarna om förfarandet preciseras hur Åbo stad i praktiken ska tillämpa lagen om samarbete mellan kommunala arbetsgivare och arbetstagare samt lagen om tillsynen över arbetarskyddet och om arbetarskyddssamarbete på arbetsplatsen och hur staden ska följa de lagar, förordningar och kommunala avtal som baserar sig på dessa två lagar.

I anvisningarna fastställs samarbetsorganisationerna på stads-, sektor- och arbetsplatsnivå. Som bäst pågår förhandlingar inom sektorerna om sammansättningen av de nya organen. De gamla samarbetsorganen fortsätter sitt arbete tills besluten om de nya sammansättningarna har fattats. Arbetarskyddsorganisationerna fortsätter likväl med den nuvarande sammansättningen till årets slut, eftersom det i höst ordnas arbetarskyddsval för en ny verksamhetsperiod.

Anvisningarna gäller också koncernförvaltningen, regionala räddningsverket, yrkeshögskolan och vattenverket. I fråga om personalens representation gäller anvisningarna de huvudsakliga avtalsparterna och likaså Tehy under den tid medlingsförslaget är i kraft.

Text: Marja Salmi-Tuominen

Text: Satu Hatakka Turun pualest

15

Näin valmistaudut vappuun Vappu on varma kevään merkki, eli nyt kaivamaan serpentiinit ja ilmapallot esiin! Annamme sinulle vinkkejä, jotta vapun viettosi sujuisi mahdollisimman sujuvasti. Ensin aloitetaan ruuista ja sitten siirrytään koristeluun. Näin hieno vappukattaus on valmis.

AMMATTILAISTEN VINKKI Teksti ja kuvat: leipuri-kondiittori-opiskelijat Pia Aunela, Jessica Lamberg ja Milla Rauta

Sima Ensin aloitetaan siman teosta, sillä sen valmistuminen kestää useamman päivän. Samalla pääset virittäytymään vapputunnelmaan. Simaan tarvitset 4 litraa vettä, 250 grammaa fariinisokeria, 250 grammaa sokeria, 1–2 sitruunaa, herneen kokoisen palan hiivaa sekä rusinoita.

Kiehauta puolet vedestä ja kaada se sokerien päälle. Sekoita joukkoon loput vedestä ja puristettu sitruunan mehu. Jäähdytä seos kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva.

Munkit Munkit ovat herkkusuiden päiväuni.

Niihin tarvitset vain: • 2,5 dl maitoa • 25 g hiivaa • 1 muna • 0,5 tl suolaa • 1 dl sokeria • 2 tl kardemummaa • 7 dl jauhoa • 50 g voita • sokeria koristeluun Aloita murentamalla hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää joukkoon mausteet, kananmuna ja suurin osa jauhoista. Lisää loput jauhot ja pehmeä voi vuorotellen taikinaan. Vaivaa taikinaa niin kauan, että se irtoaa käsistä. Muotoile taikinasta palloja ja kohota niitä pellillä peitettyinä. Nämä munkit voit paistaa samassa öljyssä kuin tippaleivät. Paista joka puolelta kauniin värisiksi ja tarkista kypsyys halkaisemalla yksi munkki. Jos pinta on tumma mutta sisus raaka, laske öljyn lämpötilaa.

16

Turun pualest

Jätä sima käymään huoneen lämpöön kahdeksi päiväksi.

Kaada sima pulloihin ja lisää jokaiseen pulloon 1 teelusikallinen sokeria ja rusinoita. Sima valmistuu huoneenlämmössä noin kolmessa päivässä ja jääkaapissa noin viikossa. Kun rusinat nousevat pintaan, sima on valmista.

Huom! Älä laita pullojen korkkeja liian tiukalle, koska paine pullossa kasvaa käymisen aikana.

Perunasalaatti Perunasalaatti kuuluu myös vappuperinteisiin. Se on helppo valmistaa ja vie hyvin pikkunälän. Siihen tarvitset: • 0,5 kg kiinteitä perunoita • 0,5 kg sipulia • 4 maustekurkkua • 1 omena • 1 prk kermaviiliä • 5 rkl sinappia • 0,5 dl majoneesia • mustapippuria • persiljaa tai basilikaa • aromisuolaa Keitä perunat, kuori ne ja leikkaa paloiksi.

Paloittele myös sipuli, kuorittu omena sekä maustekurkut. Sekoita aineet yhteen ja mausta oman maun mukaan. Tarjoile viileänä.

Cocktailrullat Cocktailrullat ovat sopivia pikkunälkään, kattaukseen ja vaikka piknikille. Tämä herkku sopii monille, sillä täytteen voit valita itse. Me teimme tällä kertaa tällaisen täytteen, mutta ohjetta voi muokata maun mukaan.

Laitoimme näihin: • 1 pkt tortillapohjia • 1 pkt Creme Bonjour Savuporo -tuorejuustoa • 1 paprika Levitä tortillapohjan päälle tuorejuusto, ripottele pieniksi paloiteltu paprika ja rullaa tiukaksi rullaksi. Leikkaa rulla noin 3–5 senttimetrin paloiksi, voit halutessasi kiinnittää rullan lävistämällä sen hammastikulla.

Tippaleivät Tippaleipiä varten kannattaa valmistaa kotitekoinen tippaleipämuotti. Se on helppoa ja nopeaa. Tarvitset tyhjän säilyketölkin sekä naulan ja vasaran. Poista tölkistä etiketti ja tee naulan ja vasaran avulla reikiä tölkkiin. Lopuksi poista pohja ja kansi.

Tippaleipien teossa kannattaa käyttää myös pursotinpussia tai tyhjää ketsuppi- tai salaatinkastikepulloa.

Taikinaan tarvitset: • 3 munaa • 1 rkl sokeria • 2/3 tl suolaa • 1½ dl maitoa • 3¼ jauhoa sekä • 1 tl raastettua sitruunan kuorta Sekoita kaikki aineet yhteen ja laita pursotinpussiin tai pulloon.

Laita kattilaan ruokaöljyä noin kahdeksan senttimetrin korkeudelle. Lämmitä se noin 170-asteiseksi mutta korkeintaan 180-asteiseksi.

Aseta tippaleipämuotti kattilan pohjalle, pursota siihen muutama rinkula ja paista kauniin ruskeaksi molemmilta puolilta. Jäähtyneet tippaleivät voit koristella tomusokerilla.