Turun pualest 2/2011

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 2/2011

Asiakaspalvelusta entistä tehokkaampaa

s. 6

Uusi Kunta 10 -tutkimus s. 4 Tilakeskus palvelee hallintokuntia s. 9

Kulttuuripää-

Turun kaupungin henkilöstölehti

kaupunkivuosi on lähtenyt

2/2011

hyvin liikkeelle.

Toimitus/redaktion Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltningen Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Vastaava toimittaja/ Ansvarig redaktör Seppo Kemppainen (seppo.kemppainen@turku.fi) Päätoimittaja/ Huvudredaktör Hannu Waher

Julistautuminen

K

ulttuuripääkaupunkivuosi on lähtenyt hyvin liikkeelle. Avajaiset tammikuun pakkasilla muistetaan pitkään hienosta showsta ja odotukset ylittäneestä yleisömäärästä. Logomo on saanut hienon lähdön onnistuneista produktioista. Lukuisia vuoteen liittyviä tuotantoja on vielä edessä.

On liian aikaista ennakoida vuoden kokonaissaldoa, mutta se on varmaa, että jälkensä kulttuurivuosi tähän kaupunkiin jättää. Ilman vaikutuksia vuodesta ei selvitä, ja sehän se on ollut tarkoituskin: synnyttää pitkäaikaisia kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia.

(hannu.waher@turku.fi) Taitto/Layout Zeeland Turku Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma Painosmäärä/Upplaga

Vuosi tuntuu eteenpäin katsottuna pitkältä. Joskus ensi viikolla tapahtuvaa asiaa odottaa niin paljon, ettei aika tunnu kulkevan lainkaan, saati sitten kokonainen vuosi. Mutta taaksepäin katsottuna ajan suhteellisuus paljastuu. Se mikä tuntui olevan kovin, kovin kaukana, onkin jo hetken kuluttua taakse jäänyttä elämää.

Tämän takia pitäisi jo nyt pystyä katsomaan myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeiseen aikaan. Pitäisi löytää seuraava juttu, johon kaupunki sitoutuu useaksi vuodeksi ja joka antaa mahdollisuuden nostaa esille kaupungin kehittämiseen liittyviä asioita. Jokin, jolla profiloitua ja erottautua muista kaupungeista.

14 100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Shutterstock Turun pualest -lehden ilmestymisaikataulu: • nro 3/11 viikolla 22 (30.5.–2.6.2011).

Aineiston deadline 6.5.

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot: http://netku/tupu

Välillä tuntuu, että toiset kaupungit ovat Turkua parempia tällaisessa julistautumisessa. Tampere on milloin mikäkin Unicef-kaupunki, ja Helsinki keksi tarttua uuteen design-kaupunki nimitykseen. Naapurimme Tukholma oli viime vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki (tänä vuonna tällä nimityksellä profiloituu Hampuri).

En ainakaan tiedä, että Turussa missään jo nyt aktiivisesti mietittäisiin, millä tavalla kaupunki haluaa profiloitua esimerkiksi vuonna 2014 tai 2017.

Vielä nyt nämä vuodet tuntuvat olevan kaukana jossain sumuisessa tulevaisuudessa, mutta aivan pian ne ovat jo edessä.

Tietenkin tällaisella julistautumisella pitää olla todellisuuspohja kaupungin toiminnassa ja vahvuuksissa, muuten asiasta menee uskottavuus. Mutta toisaalta asiaa ei pidä katoa liian kapeiden putkien läpi, pienetkin asiat kannattaa laske mukaan, kun mietitään kokonaisuutta.

Vähän samalla tavalla kuin kulttuuripääkaupunkivuoden nimitystä haettaessa.

EU ja muut kansainväliset yhteisöt tarjoavat jatkuvasti mahdollisuuden erilaisiin julistautumisiin. Ihan vaan esimerkkinä: Euroopan komissio hakee parhaillaan hakemuksia vuoden 2013 nuorisopääkaupunkiksi (tänä vuonna Antwerpen). Tämä tulee meille liian aikaisin, mutta vastaavia mahdollisuuksia on löydettävissä, kunhan päätämme, mitä tavoitella. Eteenpäin pitäisi katsoa jo nyt avoimin mielin.

Seppo Kemppainen tiedotuspäällikkö 2

Turun pualest

Tilinpäätös 2010: Kaupunki teki ylijäämäisen tilinpäätöksen ja vahvisti samalla rahoitusasemaansa Kaupungin tulos muodostui viime vuoden aikana lievästi positiiviseksi. Tilikauden ylijäämää kertyi 13,2 miljoonaa euroa. Kaupungin talous on tasapainossa, sillä vuosikate kattaa poistot.

Vuoden aikana tehtiin mittavia korjausliikkeitä talousarvioon. Kaupungin rahoitusasema määriteltiin uudelleen, minkä johdosta investointeja jarrutettiin vuoden loppupuolella ja velanottoa vähennettiin merkittävästi. Vuoden lopussa kaupungin kokonaisvelka oli 351,5 miljoonaa euroa, kun talousarvion mukaan se olisi noussut 399,1 miljoonaan euroon.

– Talousarvio oli laadittu satunnaisten myyntitulojen osalta hyvin optimistiseksi. Talousarvio rakentui myös merkittävästi lisävelan ottamisen varaan. Loppuvuoden aikana tehdyt toiminnalliset muutokset sekä verotulojen kasvu auttoivat epävarmuudesta hallittuun tilanteeseen, jossa kaupungin rahoitusasema on vakaampi ja nettovelan määrä kohtuullisella tasolla, sanoo kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

– Muutokset liittyvät koko talousarvioprosessin uudelleen arvioimiseen ja kehittämiseen, joka aloitettiin myös syksyllä. Myös investointiprosessia on muutettu niin, että tilojen käyttöä ja uusia investointeja katsotaan aikaisempaa enemmän kokonaisuuden kannalta.

Kaupungin saamia verotuloja ja valtionosuuksia kertyi viime vuonna selvästi arvioitua enemmän. Verotuloja kertyi kaikkiaan 610,9 milj. euroa, mikä on 43,3 milj. euroa talousarviota enemmän. Valtionosuuksia kau-

punki sai kaikkiaan 307,8 M€, mikä on 5,2 miljoonaa talousarviota enemmän.

Toimintakulut kasvoivat vuoden aikana 5,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2009 lomautukset ja talkoovapaat oikaistuna kasvua oli 3,9 %. Kasvua selittää muun muassa se, että rakennemuutostilanteeseen reagoitiin nopeasti panostamalla muun muassa lisätalousarviolla sosiaali- ja terveystoimen kasvaviin menoihin.

Henkilöstötavoitteet eivät toteutuneet

mä, jonka työ on käynnistymässä.

– Vaikka viime vuoden luvut ovat positiivisia, huolettomasti tulevaisuuteen ei voi suhtautua, Randell sanoo.

– Yhteisöveron jako-osuus on muuttumassa ensi vuonna, tulorahoituksen kasvuun sisältyy runsaasti satunnaisia eriä ja suurin osa toteutumattomista investoinneista on edessä ennemmin tai myöhemmin. Kaikki tämä vaatii tarkkaa taloudenpitoa, jotta nyt saavutettua rahoitusasemaa ei heikennetä perusteettomasti. • Teksti: Seppo Kemppainen

Henkilöstökulut kasvoivat 3,8 prosenttia ja henkilötyövuosien määrä kasvoi 316:lla edellisvuodesta. Vakansseja oli vuoden vaihteessa yhteensä 11 427, jossa kasvua on 37 kpl.

– Tilinpäätös osoittaa, että henkilötyövuosien kokonaismäärässä ei nykyisillä toimenpiteillä saavuteta valtuustoryhmien asettamaa vähennystavoitetta. Selkeästi tarvitaan muita toimenpiteitä asian hoitamiseksi, sanoo kaupunginjohtaja Randell.

– Osittain kyse on johtamisen kehittämisestä, mihin liittyen onkin käynnistetty johtamisprosessien uudistaminen ja lisätty koulutusta.

Toisaalta tarvitaan parempaa koordinaatiota henkilöstösuunnittelun, toiminnan ja talouden välille. Kokonaisuutta on kyettävä hallitsemaa nykyistä paremmin.

Rakennemuutokseen reagoiminen oikeaaikaisesti ja ennakoivasti oli viime vuonna yksi kaupungin keskeisimmistä tavoitteista. Tätä varten perustettiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa oma johtoryhmän, jota johtaa kaupunginjohtaja. Kaupunkikonserniin perustettiin elinkeino- ja omistajapolitiikan johtoryh-

Tilinpäätöksen yhteenveto 2010 2010

2009

Veroprosentti

18,75

18,0

Toimintatuotot, milj. €

296,4

258,9

Toimintamenot, milj. € (valmistus omaan käyttöön eliminoitu) Toimintatuotot/toimintakulut, %

-1.155,9 -1.093,5 25,7

23,7

610,9

574,5

Valtionosuudet, milj. €

313

293,2

Vuosikate, milj. €

88,7

72,9

Sumu-poistot, milj. €

-56,8

-56,1

Vuosikate % poistoista

122,7

130,1

1,4

0,8

Verotulot, milj. €

Satunnaiset tulot, kulut, milj. € Yli-/alijäämä, milj. €

13,2

7,2

-576,2

-555,3

13.248,7

12.935

2010

2009

Investoinnit, milj. €

77,8

73,7

Nettoinvestoinnit, milj. €

47,1

62,6

Investointien tulorahoitus, %

115,3

101,6

Lainakanta 31.12., milj. €

351,5

329,1

Henkilöstökulut, milj. € Henkilötyövoima (kaikki palv.suhteet)

Lainat, €/asukas

1.869

Antolainasaamiset 31.12., milj. €

80,6

Antolainasaamiset, €/asukas Pääomamenojen tulorahoitus, % Tase 31.12., milj. € Omavaraisuusaste, %

458,0 100,2

59,8

1.421,7

1.350,7

53,9

55,8

Kunta-alalle neuvottelutulos palkankorotuksista KT:n valtuuskunta ja pääsopijajärjestöjen päättävät elimet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen kunta-alan palkkaratkaisusta vuodelle 2011.

S

Sopimusratkaisu nostaa palkkoja 1.5.2011 Neuvottelutuloksen mukaan palkkoja tarkistetaan 1) Yleiskorotuksella, joka maksetaan kaikilla sopimusaloilla 1.5. lukien samansuuruisena prosentuaalisena 1,2 prosentin korotuksena 2) Kaikilla sopimusaloilla samansuuruisella 0,8 prosentin paikallisella järjestelyerällä 1.5. alkaen. Yleiskorotus lasketaan

30.4.2011 palkkatasoon eli ennen mahdollisen paikallisen järjestelyerän perusteella tulevia korotuksia.

3) Kertaerällä 1.5., jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen (KVTES), teknisten sopimukseen (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvilla se on 100 euroa. OVTES:n piiriin kuuluvilla kertaerä on 140 euroa ja lääkärisopimuksen (LS) piiriin kuuluvilla 250 euroa

Kertaerä maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään 1.2.2011 ja palvelussuhde on jatkunut keskeytymättä 1.5.2011 saakka. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa toukokuulta 2011. •

Turun pualest

3

Kunta 10 -tutkimus 2010:

Teksti: Riikka Kauppila Kuva: Iloinen liftari

Kehityskeskusteluja käy vain puolet henkilöstöstä Uusimman Kunta 10 -tutkimuksen mukaan vain 54 prosenttia henkilöstöstä on käynyt kehityskeskustelussa.

Kaupungin johto on asettanut tavoitteeksi, että jokainen kävisi keskustelun kerran vuodessa.

T

urun heikko kehityskeskusteluprosentti saa vastapainokseen kohtelun oikeudenmukaisuuden johtamistyössä, jonka tulos nousi hieman.

– Olisi hyvä, että tuloksia ja niiden taustoja käytäisiin läpi mahdollisimman paljon. Ei kyselemisestä ole mitään hyötyä, jos tulokset jätetään käsittelemättä. Kahvipöytäkeskusteluissa voi nousta esiin esimerkiksi kysymysten monitulkintaisuus, henkilöstösuunnittelija Anne Kujanpää sanoo.

Kunta 10 on laajin Suomessa tehtävä tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää kuntaalan henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Vastausprosentti on kansainvälisestikin korkea: kaikkien tutkimuskuntien vastausprosentti oli 69.

– Kunta kymppiin vastataan innokkaasti, ja aina uuden ilmestyttyä saan puheluita, että miksi minulle ei ole tullut kyselyä, Kujan-

pää kertoo.

Kysely lähetetään kaupungin vakituiselle henkilöstölle ja pitkäaikaisille määräaikaisille.

Kunta 10 -tutkimus käsi kädessä henkilöstöohjelman kanssa Kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet nojaavat vahvasti Kunta 10 -tutkimukseen. Päätavoitteet tulevat suoraan niistä aihepiireistä, joita tutkimuksessa tarkastellaan: oikeudenmukainen ja osallistava johtaminen, henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen sekä hyvinvoiva työyhteisö.

Kehityskeskustelut on yksi hyvä tapa käydä läpi esimies-alaistyöskentelyyn liittyviä haasteita, koulutustarpeita sekä työssä viihtyvyyttä. Tutkimustulosten mukaan vain 38 prosenttia piti käytyä kehityskeskustelua hyödyllisenä.

– Keskitettyä kehityskeskustelukoulutus-

ta järjestetään, ja henkilöstöhallinnolla on antaa myös ohjeet ja lomakepohja keskustelun tueksi, Kujanpää vinkkaa.

Kunta 10 -tutkimus tehtiin nyt viidettä kertaa tässä muodossaan.

– Sen pitäisi olla mittari ja työkalu kaikille työyhteisöille, mutta päällimmäinen reaktio monesti on, että miksei mitään tapahdu.

Pelkkiä numeroita tuijottamalla ei päästä asioiden ytimeen.

Kun yksikkökohtaiset tulokset huhtikuussa ilmestyvät, niin ne kannattaa hyödyntää.

Kunta 10:n avulla saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi työelämän laatua parantavia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. •

i

Virastotason tulokset verkossa huhtikuussa osoitteessa http://netku/kunta10

Ompelijat Piia Säre (vas.), Reija Vähämäki sekä Kirsti Numminen auttavat Eila Kouvosen ylle testamenttivaroin suunnitellun ulkoiluviitan koekappaletta.

Vanhuksille hankitaan

ulkoiluvaatteita testamenttivaroin

T

urun sosiaali- ja terveystoimen vanhuskeskuksissa mietitään sitä, kuinka pitkäaikaissairaanhoidossa olevien vanhusten ulkoilutusta voitaisiin lisätä. Viime vuonna Turun ympärivuorkautiselle hoidolle testamentattiin 50 000 euroa vanhusten elämänlaadun parantamiseen. Asiantuntijoista koottu idearyhmä päätyi siihen, että puolet lahjoitusrahoista käytetään ulkokäyttöisten pyörätuolien hankintaan ja loput arkea helpottaviin ulkoiluvaatteisiin.

– Helposti puettavat ulkoiluvaatteet tekevät asukkaiden ulkoilusta mielekkäämpää.

Toiminnasta hyötyvät sekä vanhuskeskusten asukkaat että työntekijät, sanoo Mäntyrinteen vanhainkodin yksikön esimies EevaLiisa Hazrati.

Portsakodin fysioterapeutti Anne Pura on mukana työryhmässä pohtimassa, mihin kannattaa kiinnittää huomiota vanhusten liikunnassa. Esimerkiksi takin sijaan käytetään viittamaisia hupullisia jakkuja.

– Ihmisen vanhetessa käsien liikerata pienenee, joten takin pukeminen saattaa olla hankalaa, selventää Pura.

Ideasta koekappaleeksi Ulkoiluvaatteiden suunnittelun ja toteutuksen takana ovat vanhuskeskusten omat ompelijat.

– Pyörätuolissa istuvien vanhusten vaat4

Turun pualest

teisiin ei ole olemassa valmiita kaavoja, joten vaatteiden suunnittelu etenee koekappaleiden kautta, ompelijat kertovat.

Vetoketjut ja tarrat helpottavat vaatteiden pukemista ja kirkkaat värit piristävät vanhusten mieltä.

– Tein aluksi Luolavuoren vanhoista vilteistä ponchoja, jotka voi pukea päälle keväällä, jos menee nauttimaan ulkoilmasta vaikka parvekkeelle, ompelija Kirsti Numminen kertoo.

Ompelijoiden osaavissa käsissä ovat syntyneet töppöset, hatut, muhvit, viitat sekä pussit, joihin jalat laitetaan, ettei viima pääse pureutumaan pakkaspäivinä. Lahjoitusvaroin ostetaan kankaiden ja pyörätuolien lisäksi kenkiä, mutta toisin kuin muut uudet tuotteet, kengät ovat henkilökohtaisia.

Missinä viitan sisässä Eila Kouvonen saapuu rollaattorin kanssa hymyillen paikalle. Hän on lupautunut uusien vaatteiden mannekiiniksi. Kouvonen katsoo uusia vaatteita arvioivasti ja myöntää: vaaleansininen on lempivärini. Ompelijat auttavat uudet vaatteet Kouvosen ylle ja varmistavat, ettei rouvalle tule liian kuuma.

– Minulle tuli ihan missimäinen olo, naurahtaa Kouvonen sinisen viitan uumenista.

– Kyllä nämä ovat ihania ja lämpimiä, mutta haluan lisää vaaleansinistä, hän huomauttaa.

Oikeat varusteet ulkoiluun Hazrati ja vanhuskeskus 3:n johtaja MarjaLiisa Wilenius kertovat, että kesällä ulkoilu on luonnollinen osa arkea. Vanhuskeskuksissa järjestetään lauluhetkiä, vohvelikestejä sekä makkaranpaistoiltamia aurinkoisessa säässä. Vanhuksille tarjotaan toimintaa, joka tuottaa jotakin kaikille aisteille.

– Talvella liikunta on vähäisempää. Monet vanhukset eivät halua ulos pakkaseen ja he pelkäävät liukkautta. Vanhusten olisi kuitenkin hyvä nähdä vuodenaikojen vaihtelu sekä tuntea pakkanen poskillaan. Ulkona liikkumiselle ei ole estettä, jos varusteet ovat oikeat, Hazrati ja Wilenius korostavat.

Monet vanhuskeskuksien asukkaista eivät ole kotona asuessaan rohjenneet lähteä ulos lainkaan. Usein vaatteet ovat jääneet väärän kokoisiksi, eivätkä ostosreissut ole enää kiinnostaneet. Vanhuskeskusten uusien vaatteiden hankinnassa on kiinnitetty huomiota käytännöllisyyteen ja kauneuteen.

– Oman identiteetin kannalta on tärkeää, että uudet vaatteet ovat asiakkaan oman tyylin mukaisia. Meillä on erityisen suuri vastuu, koska valitsemme vaatteet vanhuksen puolesta, sanoo Wilenius. • Teksti ja kuva Katja Kaartinen

Turun pualest

5

Turku-pisteen Ritva Alakiuttu (vas.), Leena Niiles, Hellevi Laine, Kirsi Helenius, Maija Paija ja Hannele Aaltonen toivottavat asiakkaat tervetulleiksi.

Joukkoliikenteen palvelutoimisto muuttaa toukokuussa uusiin tiloihin Eerikinkadun ja Aurakadun kulmaan kauppakeskus Forumissa.

Haloo, kuuleeko asiakaspalvelu?

Eikä se aina kuule. Asiakaspalvelulla on pitkät perinteet esimerkiksi liikuntapalveluissa, matkailussa ja Turku-pisteessä, mutta osaammeko me kunnan rivityöntekijöinä ja virkamiehinä asiakaspalvelun alkeet?

K

aupunginvaltuusto päätti vuoden 2011 talousarviossa, että kaupunki polkaisee käyntiin asiakaspalvelun kehittämishankkeen. Valmisteluvastuu annettiin Strategian ja viestinnän vastuualueelle. Kehittämishanke alkaa olemassa olevien hankkeiden tukemisella ja asiakaspalvelun kehittämisen koordinoinnilla.

Asiakaspalveluhankkeen valmistelussa kaupungin tämänhetkisiin tavoitteisiin lukeutuvat sähköisen asioinnin kehittäminen, palveluiden organisointi, asiakaspalautteen käsittely sekä viestinnän kehittäminen.

– Hallintokunnat ovat nimenneet asiakaspalvelun yhteyshenkilöt samaan tapaan kuin kaupunkikonsernissa on esimerkiksi viestintä- ja puhelinyhdyshenkilöt, strategiajohtaja Antti Kirkkola kertoo.

Vireillä olevista kehittämishankkeista Kirkkola listaa Turku-pisteen, ympäristötoimen paikkatietoa hyödyntävän asiakaspalautejärjestelmän, Soten asiakaspalautejärjestelmän sekä sähköisen työpöydän.

– On tärkeää muistaa, ettemme ole nollatilanteessa. Työtä on jo tehty, mutta asiakaspalvelussa on potentiaalia kehittyä vieläkin paremmaksi.

Dokumentteja hallitaan jo, sähköinen työpöytä on tulossa Netku-ajattelun tilalle ollaan hahmottelemassa työntekijää aidosti tukeva sähköinen työpöytä -ajattelumalli. Huolellisesti määritelty kokonaisuus avustaa dokumenttien ja ajankäytön hallinnassa, tehtävien jaossa ja seurannassa sekä tiedon jakamisessa.

Sähköinen työpöytä voisi meillä tarkoittaa sitä, että ilmoitukset ja uutiset, tehtävät, dokumentit, ohjeet, ja projektit olisi kaikki helposti löydettävissä.

– Verkkoasemaan verrattuna sähköinen työpöytä mahdollistaa ratkaisun, jossa yhdistyvät viestintä ja dokumenttien hallinta, dokumenttienhallinnan pääkäyttäjä Marjukka Vepsä sanoo.

Turun kaupungille on hankittu dokumenttienhallintaratkaisu, joka perustuu Microsoft Office SharePoint Server 2007 (MOSS) -järjestelmään. Kiinteistöliikelaitoksessa ja Ympäristö- ja kaavoitusvirastossa on parhaillaan käynnissä käyttöönottoprojektit, joissa nykytilakartoituksen pohjalta suunnitellaan ja määritellään näiden hallintokuntien dokumenttienhallinnan tarpeita ja järjestelmän rakennetta.

Vepsä kouluttaa parhaillaan kaupungin johtoryhmän jäseniä, sillä johtoryhmän kokousmateriaalit tullaan jatkossa tallentamaan dokumenttienhallintajärjestelmään. Järjestelmän käyttöönotto tullaan laajentamaan kaikkiin hallintokuntiin, kun SharePoint on päivitetty 2010 -versioon ja Office 2010 on käytössä koko kaupungissa.

Wilmassa koti ja koulu kommunikoivat Valtakunnallisen Wilman avulla opettajat, opiskelijat ja huoltajat voivat viestiä toistensa kanssa. Kurssivalinnat, poissaolojen seuraaminen, kokeiden aikataulut ja todistusten arvioinnit ovat kaikki selainpohjaisessa Wilmassa. Seuraavan päivityksen myötä myös jälki-istunnot löytyvät sieltä.

– Palaute on ollut pääosin hyvää. Vanhemmat arvostavat reaaliaikaista viestintää kodin ja koulun välillä, erilaiset lippuset ja lappuset ovat jääneet pois. Opettajatkin ovat tyytyväisiä siihen, että asiat on keskitetty yhteen ohjelmaan, ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Pirjo Jauhiainen sanoo.

– Tänä vuonna oli jo kolmas kerta kun eka-

Vilma Kiilunen (vas.) ja Kati Eranto palvelevat bussikorttiasioissa.

luokalle ilmoittauduttiin Wilman kautta. Ekaluokalle ilmoittautumisen yhteydessä voi hakea myös iltapäiväkerhoon. Ensimmäistä kertaa myös haku erikoisluokalle ja haku 7. luokalle hoidettiin Wilman kautta, tietopalvelusihteeri Elina Kajanto kertoo.

– Kriittistä palautetta on tullut siitä, että huoltajilla on yhteinen käyttäjätunnus ja sitten taas jokaisesta lapsesta on omat tunnukset eli kolmen lapsen huoltajalla on kolmet tunnukset. Tähän on tulossa kevään aikana ohjelmapäivitys, Kajanto jatkaa.

Wilman ottivat ensimmäisenä käyttöön viisi turkulaislukiota vuonna 2003. Vuodesta 2008 kaikki kaupungin koulut ovat käyttäneet Wilmaa. Viestintä on tehokasta, sillä järjestelmää käyttää myös muu oppilaitoksen henkilökunta.

Turku-piste palvelee koko kaupunkia Useimmat tietävät, että asiakaspalvelupiste sijaitsee Puolalankatu viidessä. Kristiinankadulta se muutti nelisen vuotta sitten.

– Turku-piste mielletään usein keskushallinnon palveluksi, vaikka täällä on myös teknisen puolen palveluja, henkilöstökassa ja kaupunginarkisto, kirjaaja Hellevi Laine kertoo.

Paljonko teillä käy asiakkaita?

– Meillä käy kuukausittain noin 100 asiakasta. Saman verran tulee puhelinsoittoja.

Sähköpostia saamme 600–700 kappaletta kuussa, tosin niistä on osa roskaposteja, Laine luettelee.•

Vuoden uusturkulainen

ja monikulttuurisuusteko valittiin kuudennen kerran

T

urun kaupunki nimesi vuoden 2011 uusturkulaiseksi toimittaja Wali Hashin ja monikulttuurisuusteoksi rehtori Annika Hongiston ja Turun normaalikoulun perusasteen moni- ja interkulttuurisuutta tukevan toiminnan.

– Tänä vuonna palkittavien valinnassa painottui yhteiskunnallisesti vaikuttava toiminta, joka edistää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi haluttiin muistuttaa, että maahanmuuttajat voivat toimia linkkinä ulkomaailmaan, auttaa meitä

ymmärtämään ja rakentamaan siltoja omiin kulttuureihinsa, toteaa valintaraadin puheenjohtaja, yhteysjohtaja Mikko Lohikoski.

Tunnustukset Hashi ja Hongisto ottivat vastaan 15.3. Suomen kansalaisuuden saaneiden turkulaisten juhlassa Turun linnassa. Juhla järjestettiin nyt jo kahdeksannen kerran. Viime vuonna Suomen kansalaisuuden sai noin 170 turkulaista. • Teksti: Jaana Räsänen-Nauska Kuva: Turun kaupungin kuva-arkisto

Teksti ja kuvat: Riikka Kauppila

Turku-pisteen palveluja: • Arkistopalvelut • • • • • • • • • •

Asukas- ja veteraanipysäköinti, yrityspysäköinti Kassa- ja henkilöstökassapalvelut Kalastusluvat Korjaus- ja energia-avustukset Puunkaatoluvat Tietoa vireillä ja voimassaolevista yleis- ja asemakaavoista Tietoa kaupungin päätöksistä ja kuulutuksista Vapaat omakotitontit Venepaikat Yleisneuvonta

Lisää kaupungin palveluista: www.turku.fi/turku-piste www.turku.fi/bussit https://wilma.turku.fi/ www.turku.fi/asioiverkossa

6

Turun pualest

Turun pualest

7

TULO KULMIA Pöydän ympärillä vasemmalta alkaen Tilajohtaja Mikko Lehtinen, toimitila-asiantuntija Minna Juselius, kiinteistöjen ylläpitoinsinööri Simo Lintunen, kiinteistötalousasiantuntija Tuomas Tarkka, opiskelija Erkka Koskimies ja kiinteistönpitoinsinööri Johanna Aarnio.

Tulokulmia on lehden uusi vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

Totta vai tarua

organisaatiouudistuksista Monet tutkimukset osoittavat että, organisaatiota uudistettaessa on henkilöstön oltava pääroolissa. Onko tämä vain kaunis korulause vai saataisiinko tällä oikeasti aikaan toimivia työyhteisöjä?

O

rganisaatioita muokataan kiihtyvällä vauhdilla uuteen uskoon. Valtiovallan aloitteesta ja myötävaikutuksella on tapahtunut suuri määrä kuntaliitoksia, joiden kautta tavoitellaan toimivampia ja kestävämpiä kokonaisuuksia.

Suuret ja joskus kiireessä aikaansaadut usean eri organisaation liitokset yskivät pahasti. Henkilöstöä ei ehditä kuunnella eikä valmistella muutokseen. Tulee kulttuurishokkeja, jotka hidastavat kehittämistyötä. Työntekijät kokevat olevansa pelinappuloita tässä pelissä, he väsyvät ja turhautuvat.

Samaan aikaan kannustetaan tekemään kuntien välistä yhteistyötä, syntyy muun muassa emo-organisaation sisäisiä liikelaitoksia.

Organisaatiolaatikoita ja niiden sisällä olevia pienempiä palikoita siirrellään paikasta toiseen tavoitteena toimintojen tehostuminen.

Tätä voi tapahtua jopa useamman kerran

vuoden aikana. Työrauhaa ei ole, eikä ehditä istumaan alas ja katsomaan missä mennään. Byrokratia kasvaa ja vastuullisia henkilöitä on vaikeaa, jopa mahdotonta tavoittaa.

Usein näissä laatikkoleikeissä on mukana konsultteja, jotka tekevät toimeksiantoja kirjoituspöytiensä ja tietokoneidensa ääressä ehtimättä liiemmin kysellä työpaikkatason mielipiteitä toimintojen kehittämisessä. Näin syntyy paperilla hyvin toimivia kokonaisuuksia, joita on kuitenkin joskus mahdoton saada toimimaan elävässä elämässä. Sitoutuminen muutoksiin horjuu ja sairauslomat lisääntyvät.

Henkilöstön asiantuntemus käyttöön Ainakin lähtökohtana voidaan pitää sitä, että henkilöstöllä oman alansa asiantuntijana on paras ja tuorein tieto siitä, mitkä asiat toimivat

ja missä kohtaa olisi parannettavaa. Työntekijöitä kannattaisi kuunnella herkällä korvalla ja ottaa mukaan suunnittelu- ja kehitystyöhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä enemmän henkilöstö pääsee muutoksiin osallistumaan ja vaikuttamaan, sitä paremmin sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin saadaan toteutumaan.

Kaikesta huolimatta sanonta, että vain muutos on pysyvää, lienee tosiasia. Olisikin suotavaa että muutoksia tehtäisiin jokaisella organisaation tasolla entistä enemmän aidossa yhteistoiminnan hengessä ja työntekijöitä kuunnellen. Onneksi muutosten kautta syntyy myös hyviä ja toimivia malleja, joita olisi syytä monistaa ja jakaa muillekin hyödynnettäviksi, eikä jonkinlainen palkitseminenkaan olisi huono asia. • Teksti: Kirsti Tuominen, pääluottamusmies, Tehy ry

Power point -pohjaa korjattu ja word-lomaketta kehitetty KAUPUNGIN 2011-JUHLAILMEESEEN tehtyä Powerpoint-pohjaa on muokattu teknisesti toimivammaksi. Muun muassa kansidian otsikon paikkaa, väriä ja tekstikokoa sekä sisältödiojen fonttien kokoa on säädetty. Myös juhlavuoden word-lomaketta on säädetty: lomakkeeseen on lisätty jatkolehti.

Varmista, että käytössäsi on uusimmat pptja word-pohjat! Lataa pohjat käyttöön Netkusta ja hävitä aikaisemmat versiot koneeltasi.

Hyödynnä juhlailmettä myös tilaisuuksissa Juhlailmeeseen on tehty valmiiksi muun muassa kutsukortit ja -kuoret, lehti-ilmoituspohjat, folder ja Turku-esite usealla kielellä. •

i 8

Turun pualest

Lisätietoja juhlavuoden materiaaleista netku/juhlailme

Tilakeskus sai mainion työyhteisön Turun tilojen hallinnointiin saatiin vuoden vaihteessa monessa mielessä uutta toimintakulttuuria, kun uusi Tilakeskus starttasi. Tilakeskus on kaupunginjohtajien ja hallintokuntien tuki toimitilojen järkevään hallintaan.

Yksi tavoitteista on saada samat tilat joustavammin eri hallintokuntien yhteiskäyttöön.

T

ilajohtaja Mikko Lehtisen vetämä uusi Tilakeskus toimii viiden hengen tiiminä.

– Tavoite on kuulla käyttäjien eli tässä tapauksessa Turun kaupungin eri hallintokuntien tilatarpeita ja ymmärtää niitä. Yksikön tehtävä on toimitilastrategian tekeminen.

– Meidän asiakkaitamme ovat lähtökohtaisesti hallintokunnat, hallintokuntien asiakkaita taas ovat käyttäjät kuten koulut oppilaineen. Tämä on rajanveto.

Käytännössä jokaisella apulaiskaupunginjohtajalla on Tilakeskuksessa asiantuntija oman sektorin: opetustoimen, teknisen toimen ja palvelusektorin tilatarpeiden hahmottamiseen. Yksi Tilakeskuksen asiantuntija keskittyy selvittämään taloudellisia ratkaisumalleja ja niiden järkevyyttä: kannattaako kaupungin omistaa tai vuokrata, mikä on paras tapa tilojen järjestämiseen.

Yksikön esimiehenä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, mutta käytännössä töitä tehdään keskusjohdon tukena.

Tilakeskus vastaa toiminnastaan suoraan kaupungin konsernijaostolle.

– Tilakeskuksen perustaminen ei ole ottanut Tilaliikelaitoksen toiminnalta mitään pois, Lehtinen korostaa.

Tilojen yhteiskäyttö entistä joustavammaksi Aiempaan toimintatapaan verrattuna ero on siinä, että ennen Tilakeskuksen perustamista Tilaliikelaitos hoiti kokonaisuuden ja vastasi kaupunginjohdolle.

– Nyt haluttiin, että myös kaupungin johdolla on parempi mahdollisuus päästä keskustelemaan tilatarpeista. Yksi uusista roo-

leista on miettiä tilojen yhteiskäyttöä, mitä on hyvin jo toteutettukin esimerkiksi kirjastoissa ja nuorisotoimessa.

– Tilakeskuksella on rooli myös siinä, kun mietitään vuositason investointikokonaisuuksia.

Tilakeskus on saanut tiimiin niin talousasiantuntemusta, insinööriosaamista kuin toimitilahallintoon koulutetun asiantuntijan.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, miten henkilöstö on valikoitunut. Tilaliikelaitos puolestaan hallitsee teknistä osaamista ja sen toimintaa ei ole muutettu.

Ennakkoluulottomasti avokonttoriin Tilakeskuksen toiminnassa näkyy myös uutta tilakulttuuria. Viiden hengen yksikkö toimii avokonttorissa. Omia pöytätiloja tiivistämällä on saatu erotettua myös muuta tilaa, kuten neuvottelutila ja tilaa sohvaryhmälle.

– Pikkuisen kun mietitään, miten tilaa käyttää, saadaan paljon enemmän aikaan. Kaikki muutostyöt on tehty sisustuksella ja huonekaluilla, tilojen rakenteita ei ole muutettu.

– Uskon, että kun luodaan työtila, missä on motivoivaa työskennellä se heijastuu myös työn tekemiseen, Lehtinen linjaa.

– Jotkut jotka ovat käyneet täällä, ovat suhtautuneet siihen niin, ettei se sopisi heille ollenkaan. Kaikille se ei sovikaan, mutta kyse on siitä, että miten ihminen avotyötilan kokee.

Tiimi mukana suunnittelussa Toimitila-asiantuntija Minna Juselius suhtautui avokonttoriin alusta asti avoimin mielin.

– Pääsin itse suunnittelemaan ja sisusta-

maan toimistoamme, joten mielenkiinto uutta toimitilaa kohtaan vaan kasvoi. Toimistosta tuli todella viihtyisä ja täällä on hyvä yhteishenki.

Jotta työskentely avotilassa onnistuu, täytyy koko tiimillä olla yhteiset pelisäännöt esimerkiksi siitä, miten kovaa puhutaan, missä vieraat otetaan vastaan ja kuunnellaanko musiikkia työn ohessa.

– Olemme pari kuukautta opetelleet tätä ”yhteiseloa” ja se sujuu hyvin.

Avotilan hyviä puolia on se, että yhteistyö sujuu ja apu on tarvittaessa lähellä.

– Esimies istuu saman pöydän ääressä, joten kynnys lähestyä häntä on matalampi.

Juselius myöntää, että keskittyminen omaan työhön saattaa joskus herpaantua.

– Tämä on tosin tottumiskysymys, mihin harjaantuu pikku hiljaa. Yhtäaikaiset puhelinkeskustelut ovat haastavia, joskus jonkun täytyy ehkä siirtyä kauemmas puhumaan.

Toisaalta työ on liikkuvaa ja etätyöskentelyä tukevat hyvät välineet, kannettava tietokone ja kännykkä.

– Uudessa organisaatiossa pääsee konkreettisesti itse mukaan uusien tapojen luomiseen, ei ole vanhaa kaavaa johon pitäisi asettua. Työ ja sen tekemisen tyyli luodaan itse, Juselius sanoo.

– Todella hyvä työtila ja työyhteisö, kiinteistötalousasiantuntija Tuomas Tarkka vahvistaa. Hän pitää uuden yksikön tarjoamia hankkeita mielenkiintoisina.

– Töitä on paljon, mutta kiinnostavien hankkeiden kanssa se ei haittaa, jopa päinvastoin. •

Teksti ja kuva: Sini Silván

Turun pualest

9

Salkuista reppuihin,

Teksti: Tiia Laakso Kuva: Mikko Niskanen

harpeista tietokoneisiin Opiskelijat, henkilökunta ja rakennukset vaihtuvat, mutta tarinat jäävät. Miltä kuulostaa esimerkiksi se, että tekniikan alan koulussa pitkän kokeen aikana pidettiin tupakkatauko? Näin oli vielä 1970-luvulla. Turkulainen Harri Lindroos havainnoi jokapäiväistä elämää ja muistaa tapahtumat varsin tarkasti.

T

eknikkokoulutukseen voi 1960-luvulla pyrkiä vain vaaditun 20 kuukauden työkokemuksen hankkineena. Insinöörikoulutukseen taas pääsi hakeutumaan täyden työkokemuksen suorittaneena tai varaamalla paikan 1–3 vuodeksi ennen opintojen alkua niin että ehti hankkia riittävän työkokemuksen.

Harri Lindroosin opinnot alkoivat Turun teknillisessä oppilaitoksessa eli Tekulla vuonna 1969 armeijavuoden ja autokorjaamolla työskentelyn jälkeen. Valmistuminen insinööriksi ajoittui vuoteen 1973.

Tupakkihuoneen taikaa Tekun opettajien tupakkahuone keräsi välitunneilla ihmisiä, sellaisiakin, jotka eivät edes polttaneet – muistettavimmat persoonat ja parhaimmat jutut kiinnostivat ihmisiä.

Nykyhetkestä katsoen vaikuttaa uskomattomalta myös se, että kahden tunnin kokeen aikana koulussa pidettiin tupakkatauko.

– Ikkunat avattiin ja tupakat kaivettiin esiin.

Opiskelijoita kohdeltiin aikuisina. Toki he siinä vaiheessa jo polttivat tupakkaakin, Lindroos lisää.

– Opiskelijat ovat muuttuneet niin kuin kaik-

ki muukin. Jos aiemmin opiskelijat kantoivat salkkua ja omaa harppia, tilalle on tullut reppu, tietokoneet ja kansainvälisempi ote, Lindroos jatkaa.

Teknillisen oppilaitoksen muuttuminen ja ammattikorkeakoulun laajeneminen Varsinais-Suomeen on vaikuttanut myös työelämään Sepänkadulla. Lindroos myöntääkin, että tekniikan alalla ei ole enää samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta verrattuna aikaan, jolloin kaikki vielä olivat samassa rakennuksessa.

– Olen viihtynyt töissä kuitenkin aina niin hyvin, että ikinä ei ole tullut mieleenkään hakeutua muualle, Lindroos lisää.

Norsun muisti Ura teknillisessä oppilaitoksessa opettajana alkoi 1974 ja jatkuu edelleen harjoitteluinsinöörinä. Harrin oppilaana on ollut muun muassa Turun kaupunginvaltuuston tuore puheenjohtaja Seppo Lehtinen ja työkaverina kansanedustajankin toiminut Martti Ratu.

Nyt osa-aikaeläkkeelle jäätyään kirjoittamiselle on jäänyt aikaa.

– Kirjoittelin armeijaporukan vuositapaamiseen armeija-aikaan, aseisiin ja autoihin liit-

tyviä artikkeleita. Poltin niitä rompulle ja jaoin niitä kavereilleni, Lindroos kertaa ensimmäisen kirjan vaiheita.

Kiinnostusta ilmenikin sen verran paljon, että idea kirjasta lähti liikkeelle. Kustantaja löytyi ja pari vuotta sitten ilmestyi kirja ”Sirkkalan pojat”. Tuoreimpana julkaisuna Harri esittelee ”Kaivonporarin kesä” -kirjaa. Siinä siirrytään 40 vuoden takaiseen kesätyöaikaan kaivojen poraajana.

Seuraavana projektina voisi olla opiskeluaikojen ja -ihmisten vaiheisiin keskittyvä kirja.

– Kuvia kirjaa varten olen jo pyytänyt opiskelukavereilta.

– On sanottu, että minulla olisi norsun muisti, Lindroos kertoo.

Tämän voi allekirjoittaa, sillä niin tarkasti Lindroos muistaa päivät ja hetket, kun jokin entisistä rehtoreista tai muista tekulaisista jäi eläkkeelle. Lisäksi tavat ja puheet ovat jääneet hyvin mieleen.

Vuosikymmenet kuluvat ja kokemuksia karttuu. Monet hahmot elämän varrelta elävät lausahduksineen Lindroosin kirjan sivuilla. Kirja saattaa syntyä myös työvuosista Tekulla.

Mikä onkaan arvokkaampaa arjen historian kuvausta? •

Turun museokeskukselta uusi julkaisu

Turun katuja ja toreja. Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään

T

urun kaupungin monisatavuotinen historia näkyy vanhoissa ja uusissa kadunnimissä. Kadun- ja paikannimet ovat aina syntyneet tarpeen mukaan, ja niillä on oma historiansa, jota Turun katuja ja toreja. Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään -kirja selvittää.

Turun katuja ja toreja -kirja sisältää myös Turun keskusta-alueen katunimistöstä vuonna 1996 ja 2001 ilmestyneet julkaisut. Uusina tutkimuksina ovat mukana artikkelit Turun alueen vanhimmista, ennen vuoden 1827 paloa käytössä olleista kadunnimistä sekä nimistötoimikunnan ja sen edeltäjien historiasta.

Runsaasti kuvitettu kirja sisältää mielenkiintoisia ja harvoin nähtyjä kuva-aarteita vanhasta Turusta. Kirjassa on myös havainnollistavia karttoja, joiden avulla selviää missä jotkin vanhat kadut aikanaan sijaitsivat.

Turun katuja ja toreja -kirjan kirjoittajat ovat Turun asemakaavan ja sen nimistön asiantuntijoita. Kaupungin varhaisimpien nimien historiallista taustaa ja asemakaavahistoriaa ovat

selvittäneet Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, Turun museokeskuksen tutkija Sanna Kupila ja professori Tauno Perälä.

Turun asemakaavaosastolla työskennellyt, jo edesmennyt asemakaava-arkkitehti Hilkka Junnila on tutkinut Turun asemakaavanimistöä. Kaupungin kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi puolestaan selvittää, miten Turun keskustan asemakaava on kehittynyt ja muuttunut Engelin kaavasta lähtien.

Turun kaupungin nimistötoimikunnan jäsen yliopistonlehtori Veikko Laakso valottaa osaltaan kaupungin nimistötoimikunnan historiaa. Kirjan graafisesta suunnittelusta vastaa Ulla Kujansuu. •

i

Eerikinkatu 1950-luvulla.

Kuva Turun museokeskus / Turun Sanomat.

Turun museokeskuksen julkaisuja 53 Hinta ovh 38 euroa 440 s.

Kirjaa on myytävänä Turun linnan museokaupassa sekä Käsityöläismuseon museokaupassa.

Aninkaisten kortteli ylhäällä Aninkaistenmäellä oli jo kaupungin laita-aluetta, jossa oli paljon pieniä, usein huonokuntoisiakin puutaloja. Kuva on vuodelta 1904. Kuva: Turun museokeskus.

Vanha saa väistyä. Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut nk. Nobelin talo purettiin 1961 uudisrakennuksen tieltä. Taloa ryhdyttiin suojelukiistojen yhteydessä kutsumaan suunnittelijansa Immanuel Nobelin (Alfred Nobelin isä) mukaan Nobelin taloksi. Talosta on otettu Suomen vanhin valokuva (daguerrotypia) vuonna 1842.

Kuva Turun museokeskus/C.J. Gardberg

Harri Lindroos työpöytänsä ääressä Turun AMK:n Sepänkadun toimipisteessä.

10

Turun pualest

Turun pualest

11

AMMATTILAISTEN VINKKI

Teksti ja kuvat: Anne Aksentjev

Ammattilaisen vinkki on lehden uusi vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.

Teksti: Terhi Luukkainen • Kuva: Teija Raninen

Rakennemuutostoimisto luotsaa Lasten kuuluu merialan yrityksiä kriisivaiheen yli liikkua Risteilyalus Allure of the Seas seilasi Karibian vesille viime syksynä ja sen mukana loppuivat työt suurelta joukolta telakan ja sen alihankkijoiden työntekijöitä. Telakoiden tilauskirjat ovat tällä hetkellä ohuita ja sen myötä koko meriteollisuus on äkillisessä rakennemuutoksessa.

Y

Tia Mikkola näyttää mallia, miten ikkuna kuivataan oikein.

Ikkunanpesu tarvitsee kunnon välineet ja aineet T

urun ammatti-instituutissa kotitalousja kuluttajapalvelujen perustutkintoa suorittava Tia Mikkola ja puhtaanapidon opettaja Leena Sinervaara opastavat ikkunoiden pesun tekniikkaan ja oikeanlaisiin välineisiin.

Ikkunat pestään muutaman kerran vuodessa. Jos ikkunat pestään kerran vuodessa perusteellisesti, toisella kertaa riittää sisäja ulkopinnan pesu, ammattilaiset vinkkaavat.

Työ on yksinäistä, mutta tekijät ehdottivat voimien yhdistämistä – pestään porukalla ensin toisen ikkunat, sitten toisen ikkunat. Samalla päivittyvät myös kuulumiset ja juorut, ja näkyvää tulee koko ajan!

Kunnon tikkaat mukaan Kevätaurinko lämmittää, mutta vielä saattaa olla viileää. Paras pesuilma on reilusti plussan puolella oleva puolipilvinen sää. Sisätilaa kannattaa huomioida sen verran, että siirtää ikkunan edessä olevat tavarat pois ja suojaa seinää ja lattiaa vesiroiskeilta.

Työturvallisuusnäkökannat pitää ottaa myös 12

Turun pualest

huomioon: kunnolliset A-tikkaat ovat parhaimmat, kun pitää kurkotella, ja varsinkin silloin kun ikkunat ovat isot.

Pesuaineet löytyvät jokaisen kotoa. Tia ja Leena suosittelevat astianpesuainetta ja vettä. Ikkunanpesin, ikkunankuivain ja siivouspyyhe muodostavat kolmikon, jolla saadaan näkyvää jälkeä aikaiseksi. Pesimeen ja kuivaimeen kannattaa hankkia jatkovarret, jos ikkunat ovat korkeat.

Ja työhön…

1.

kun kuivain vedetään yhdellä kertaa koko ikkunan pituudelta. Ikkunankuivaimen kumi kuivataan siivouspyyhkeeseen jokaisen vedon jälkeen.

4.

Ikkunan reunoille jäänyt vesi kuivataan nukkaamattomalla, kuivalla siivouspyyhkeellä.

5.

ksi rakennemuutosta hoitava taho on rakennemuutostoimisto, joka perustettiin viime vuoden lopussa Turun Seudun Kehittämiskeskukseen.

Toimiston asiakkaita ovat suoraan meriteollisuudessa ja sen vaikutuspiirissä toimivat varsinaissuomalaiset yritykset, joita on yhteensä noin 900. Ari Nousiainen pestattiin jo aiemmin syksyllä rakennemuutosjohtajaksi ja kaksivuotisen projektin vetäjäksi.

Helmikuussa projektissa aloittivat projektisuunnittelija Marita Heinä ja tiedottaja Terhi Luukkainen.

– Tehtävämme on kuunnella yrityksiä ja löytää toimenpiteitä, joilla voidaan auttaa meritoimialan yrityksiä tämän kriisivaiheen yli. Pyrimme tunnistamaan yritysten tilan ja tarpeet sekä haemme uusia liiketoimintamalleja, Nousiainen kertoo.

Töitä uusilta alueilta – Meritoimialan yritysten pitäisi suuntautua nyt uusille markkinoille ja hakea itselleen uusia tukijalkoja. Esimerkiksi laivojen korjaus- ja kunnostusrakentaminen on maailmalla voimakkaasti kasvava ala. Muita lähellä olevia aloja ovat esimerkiksi arktinen merenkulku ja sy-

vänmeren poraus, Nousiainen listaa.

– Meriteollisuusyritysten osaamista voidaan hyödyntää hieman yritysten ydinosaamisen ulkopuolella, kuten kaivostoiminnassa, vesihuollossa ja energiatekniikassa. Näillä aloilla on kysyntää myös kotimaassa. Lisäksi yritysten osaamiselle on käyttöä siviili- ja julkisivurakentamisessa sekä kriisialueiden väliaikaisrakentamisessa, Nousiainen valottaa yritysten mahdollisuuksia.

Koulutus kunniaan Eräs rakennemuutostoimiston haastavimmista osa-alueista on alueellisen elinkeinorakenteen muutos.

– Alueen meriteknistä osaamista ja siihen tähtäävää koulutusta täytyy kehittää edelleen, jotta osaaminen saadaan säilytettyä, pidettyä yllä ja taataan kilpailukyvyn kehittyminen meritekniikassa. Meritekninen osaaminen on alueen innovaatiovara.

– Olemme täällä yrityksiä varten ja haluan kannustaa käyttämään palveluitamme. Kaikilla meillä rakennemuutoksen toimijoilla on yhteinen tavoite: pitää Suomen meriteollisuus elävänä myös tulevaisuudessa, Nousiainen korostaa. •

L

eikki ja liikkuminen kuuluvat kiinteästi lapsen elämään. Viime vuosina liian monen lapsen liike on kuitenkin pysähtynyt. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia on yhä enemmän ja täysin liikunnasta ulkopuolelle jäävien määrä on kasvanut hälyttävästi.

Nuori Suomi ry on käynnistänyt opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tuella laajan kehittämishankkeen ja toimenpideohjelman liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi.

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi Turun kaupungin keskeisimmistä tavoitteista ja toimintaa ohjaavista periaatteista.

Liikunnan lisääminen edistää tunnetusti hyvinvointia, ja Turun kaupunki on ollut monella tavalla edelläkävijä liikunnan hyödyntämisessä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Myös kulttuuripääkaupunkihanke lisää hyvinvointia.

Nuoren Suomen käynnistämä nuorten liikunnan edistämishanke tukee Turun kaupungin hyvinvointitavoitteita. Siksi kaupungin kaikkien hallintokuntien, virastojen ja laitosten kannattaa perehtyä hankkeeseen ja toteuttaa siihen liittyviä toimenpiteitä.

Liikunnan edistämishankkeesta järjestetään kaupungin työntekijöille suunnattu seminaari tiistaina 12.4. kello 12 – 16. Seminaari avaa uusia näköaloja kaikille tärkeään teemaan.

Ilmoittautuminen seminaariin tapahtuu osoitteessa www.nuorisuomi.fi/seminaarikierros.

Rakennemuutostoimiston porukka eli Marita Heinä (vas.), Ari Nousiainen ja Terhi Luukkainen.

Nautitaan kirkastuneista kevätnäkymistä ja juodaan pullakahvit. •

Ensin pyyhitään ikkunanpuitteet.

Edetään sisältä ulospäin.

2.

Lasipintojen pesu aloitetaan uloimmasta lasista. Kun ulkolasi on puhdas, nähdään myös pesutuloksen laatu paremmin sisälaseja pestessä.

3.

Pesty ruutu kuivataan ikkunankuivaimella tasaisin vedoin ylhäältä alas vaaka- tai pystysuorassa. Hyvä tulos saadaan,

Turun pualest

13

HOMMISSA

Teksti ja kuvat Sini Silvàn

– Jos jotain päätän, sen teen, Kirsti Numminen kertoo. Työssään ompelijana Numminen pistää luovuutensa peliin, että vanhuksilla olisi hyvä olla. Värikkäät kauniit vaatteet ovat tärkeitä myös heille.

SVENSK RESUMÉ Översättning: Pasi Pirttimäki

Bara hälften av personalen deltar i utvecklingssamtal ENLIGT DEN NYASTE KUNTA 10-STUDIEN har bara 54 procent av personalen deltagit i utvecklingssamtal. Stadens ledning har satt upp ett mål att varje anställd ska föra ett utvecklingssamtal en gång om året.

Den svaga svarsprocenten i fråga om utvecklingssamtalen balanseras av att svarsprocenten angående rättvis behandling i ledningsarbete blev en aning högre.

- Det skulle vara bra att behandla resultaten så mycket som möjligt. Det är ingen idé med studien om man inte analyserar resultaten. Vid kaffebordsdiskussioner kan det tas upp till exempel frågornas mångtydiga

Text: Riikka Kauppila

formulering, säger personalplanerare Anne Kujanpää.

Kunta 10 är den mest omfattande studie i Finland vars syfte är att utreda de faktorer som påverkar personalens välbefinnande och hälsa inom kommunsektorn.

När de enhetsvisa resultaten publiceras i april så är det viktigt att utnyttja dem. Kunta 10-studien ger oss värdefull information som kan utnyttjas när det gäller att planera och genomföra åtgärder med syfte att förbättra arbetslivets kvalitet.

Resultaten på ämbetsverksnivå kan läsas i april på adressen http://netku/kunta10

Ripeä ja nopea, Liinahaan ompelija Kirsti Numminen on tehnyt pitkään töitä hoitoalalla, mutta täksi vuodeksi työ vaihtui vuorotteluvapaan sijaisuuteen ompelijana. Numminen on antanut ompelukoneen laulaa ja nauttinut työstään täysin siemauksin.

-P

idän tästä, tämä on niin luovaa, Numminen kertoo. Hän hakeutui päivätyöhön, koska vuorotyö tuntui puolen tunnin työmatkan myötä raskaalta.

Ompelijan työstä Numminen sen sijaan nauttii. Hän kertoo, että jo aamulla ajaessaan Aurasta Turkuun hän suunnittelee, mitä ihanaa tekisi päivän aikana.

Numminen on periaatteessa Liinahaan vanhainkodin palveluksessa. Nyt kun vanhainkoti on evakossa remontin takia, on työpaikka käytännössä Luolavuoren vanhainkodin tiloissa. Työpaikka on myös Nummiselle mieleen.

– Täällä on kodikasta ja kaunista, Numminen kertoo. Henkilökunnalla riittää myös huumorintajua.

– Työhöni kuuluu niin monenlaista, kahta samanlaista päivää ei ole. Pidän tästä työstä, tässä saa olla oma itsensä.

Työhön kuuluu liinavaatteiden ja puhtaan pyykin vieminen osastoille, kaikki tekstiilihuolto. Sen lisäksi hän korjaa asukkaiden ja hoitohenkilökunnan asuja. Asukkaiden vaatteet hän myös merkkaa, jotta ne päätyvät oikealle asukkaalle pyykistä tullessaan.

– Myös henkilökunnalla on jokaisella viidestä kuuteen työpukua.

Työssä saa olla oma itsensä Numminen on ompelijana kekseliäs ja tekee vanhasta uutta. Hän ei kaipaa uusia kankaita 14

Turun pualest

ja materiaaleja. Esimerkiksi käytöstä pois jääneistä fleecehuovista hän on ommellut asukkaille ulkoiluponchoja ja hattuja.

Projektina on ollut myös ommella ulkoiluvaatteita vanhuksille. Ulkovaatteiden pitää toimia pyörätuolissa. Niiden pitää olla helppoja pukea päälle – ja kauniita. Numminen esittelee käteviä viittamaisia ulkovaatteita, jotka pitävät tuulta ja vetoketjun avulla pukeminen on vaivatonta.

– Asukkaille on tärkeää, että he ovat hyvin puettuja aivan kuin ovat aina elämässään olleet.

– Kun olin osastolla hoitotyössä pidin tärkeänä, että hiukset oli kammattu kauniisti, oli kauniit vaatteet ja helmet kaulassa. Silmistä näki, miten ne loistivat, kun myös vanhuksilla oli tästä hyvä mieli.

– Vanhainkodissa tarvitaan myös kauniit, aurinkoiset verhot. Olen suunnitellut sohvien päällisiä, nojatuolin päällisiä, Numminen kertoo, eikä työ jää hänellä suunnitteluun.

– Minulla ei ole kiire, mutta valmista on parissakymmenessä minuutissa.

Kaikki alkoi jo nukenvaatteista Ompelemisen Numminen on aloittanut jo pikkutyttönä.

– Nukenvaatteista se lähti. Olen aina ommellut kaikki vaatteet. Enkä tarvitse uutta, vaan teen vanhasta. Aina löytyy ideoita.

Numminen on ommellut myös terapiatyynyjä dementia-asukkaille. Suunnitelmissa on myös terapiapeitto, jossa on herneitä sisällä lokeroissa.

Kaikesta näkyy, miten Numminen pistää työhönsä myös sydämensä. Hän ei kaipaa sen enempää kaavoja kuin uusia materiaaleja.

Hän on käyttänyt jopa vanhainkodin vanhoja verhoja tehdäkseen niistä kasseja vanhusten matkakasseiksi. Yöhoitajille on loihdittu pieniä olkalaukkuja, joissa useamman puhelimenkin kuljettaa kätevästi mukanaan.

Iloinen, positiivinen ja sydämellinen, kehuvat työkaveritkin. Kirsti Numminen tuo työnsä mukana vanhainkotiin ja vanhuksille valoa ja iloa. Eikä hän jätä työtä vain vaatteiden laittamiseen: – Osastolla kun vien puhdasta pyykkiä on kiva halata. Vanhuksille on tärkeää, kun heitä koskettaa.

Piikkimatto rentouttaa Luovuutta riittää myös vapaa-aikaan, yksi harrastuksista on radiotoiminta. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat myös – maalauksellisia: – Kun jään eläkkeelle aion ryhtyä maalaamaan, Numminen unelmoi.

Mutta helpolla hän ei päästä itseään: – Piikkimatto on minun rentoutumiskeinoni, Numminen kertoo. Veri kun lähtee oikein kiertämään, siitä tulee ihana olo. •

Förhandlingsresultat om löneförhöjningarna inom kommunsektorn KT:S DELEGATION OCH HUVUDAVTALSORGANISATIONERNAS beslutande organ har godkänt förhandlingsresultatet om årets låneuppgörelse inom kommunsektorn.

Avtalsuppgörelsen höjer lönerna 1.5.2011 Enligt förhandlingsresultatet höjs lönerna med 1) en allmän förhöjning från och med 1.5.2011 som en lika stor procentuell höjning på 1,2 procent inom alla avtalsområden 2) en lokal justeringspott på 0,8 procent från 1.5 som är lika stor för alla avtalsområden. Den allmänna förhöjningen räknas på lönerna 30.4.2011 dvs. innan eventuella höjningar görs på basis av den lokala justeringspotten.

3) en engångspott 1.5 som varierar beroende på avtalsområde. Engångspotten är

100 euro för dem som omfattas av allmänna kommunala tjänste- och kollektivavtalet (AKTA), avtalet för tekniska sektorn (TS) och arbetskollektivavtalet för timavlönade (TIMAKA). För dem som omfattas av UKTA är engångspotten 140 euro och för dem som omfattas av läkaravtalet (LÄKTA) är den 250 euro.

Engångspotten betalas till en tjänsteinnehavare/arbetstagare vars anställningsförhållande har börjat senast 1.2.2011 och vars anställningsförhållande har varat oavbrutet till 1.5.2011. I deltidsarbete är engångspotten lägre i samma proportion som den deltidsarbetandes arbetstid är kortare än full arbetstid. Engångspotten betalas inte om tjänsteinnehavaren/den anställda inte betalas lön för maj 2011. •

Hallå, hör kundservicen?

S TA D S F U L L M Ä K T I G E B E S L Ö T I BUDGETPROPOSITIONEN FÖR ÅR 2011 att staden kör i gång ett utvecklingsprojekt inom kundservice.

Vid beredning av projektet beaktas utveckling av elektronisk kundservice, organisering av kundservice, hantertering av kundrespons samt utveckling av kommunikation.

– Förvaltningarna har utnämnt sina kontaktpersoner såsom det har gjorts inom stadskoncernen, berättar strategidirektör Antti Kirkkola.

Det håller på att utvecklas en modell med ett elektroniskt skrivbord som på ett äkta sätt stöder en anställd i sitt arbete.

– I jämförelse med nätverksenheten gör det elektroniska skrivbordet möjligt att kombinera kommunikation och dokumenthantering, säger huvudanvändare av dokumenthanteringssystemet Marjukka Vepsä. Åbo stad har skaffat en dokumenthanteringslösning som bygger på systemet Microsoft Office SharePoint Server 2007 (MOSS).

På Fastighetsaffärsverket och Miljö- och planläggningsbyrån pågår som bäst ett projekt där man kartlägger dokumenthanteringssystemet och organisationsstrukturen.

Vepsä håller som bäst på att utbilda medlemmar i ledningsgruppen för ledningsgruppen kommer fortsättningsvis att lagra mötesmaterialet i dokumenthanteringssystemet.

Systemet kommer att tas i bruk inom alla förvaltningar när SharePoint har uppdaterats till version 2010 och Office 2010 har tagits i bruk i hela staden. • Text: Riikka Kauppila Photo: Iloinen Liftari

Turun pualest

15

M Itella Oyj Kuva: Serge von Arx

Eerik XIV -oopparan liput nyt myynnissä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluva historiallinen Eerik XIV -ooppera avaa loppuvuodesta Logomon uuden suursalin.

E

erik XIV on kotimainen suurtuotanto, jonka Turun kaupunki on tilannut säveltäjä Mikko Heiniöltä ja kirjailija Juha Siltaselta kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi. Pääroolissa nuorena Eerik-kuninkaana nähdään ylistetty ruotsalainen mezzosopraano Charlotte Hellekant ja hänen vastanäyttelijänään Kaarina Maununtyttärenä loistaa Suomen kauneimmaksi ääneksi luonnehdittu sopraano Helena Juntunen.

Oopperan ohjaa Erik Söderblom ja musiikin johdosta vastaa Leif Segerstam. Kymmenen laulajan solistikaarti koostuu suomalaisista ja ruotsalaisista huippulaulajista.

Eerik XIV -oopperasta järjestetään neljä esitystä. Ensi-ilta on 22.11.2011. Ensi-ilta on samalla myös Logomon suuren salin vihkimistapahtuma. Upouuteen Logomon suureen saliin toteutettava lavastus leikittelee tehdashallin massiivisuudella ja teknologisilla ratkaisuilla. Katsomo, joka suurimmillaan palvelee yli 3 000 katsojaa, on oopperassa noin 1 500 katsomopaikan suuruinen. •

i

Lue lisää osoitteessa www.eerixiv.fi

Oopperan liput ovat myynnissä Lippupisteessä (www.lippu.fi).