Pelastuslaitoksen vuosikertomus 2011

XXX

Vuosikertomus 2011

1

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Sisältö

Pelastusjohtajan katsaus ......................................................

4

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos lyhyesti.......................

6

Organisaatiokaavio ...............................................................

8

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ............................

9

Talous ..................................................................................

10

Hallinto ................................................................................

11

Riskienhallinta ......................................................................

12

Turvallisuusviestintä.............................................................

14

Operatiivinen toiminta ..........................................................

16

Poimintoja vuodelta 2011 Sähköpalo Tyksissä ............................................

22

Tapani-myrsky.....................................................

24

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat .................................

26

Ensihoito ..............................................................................

28

Tekniset palvelut ..................................................................

30

Tilastotietoa .........................................................................

32

Yhteystiedot .........................................................................

38

Julkaisija: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Painosmäärä: 500 kpl Painopaikka: Painatuspalvelukeskus, Turku Toimitus ja taitto: Eeva Simola

3

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Pelastusjohtajan katsaus

arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 oli työntäyteinen: luonnononnettomuudet työllistivät pelastustoimea, ja kulttuuripääkaupunkivuosi lisäsi selkeästi riskienhallinnan töitä, joka näkyi mm. lisääntyneinä palotarkastuksina. Myös ensihoidon puolella oli kiireinen vuosi tehtävämäärän kasvaessa noin kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Tehtävämäärien kasvusta huolimatta palvelutasopäätöksen mukaisiin toimintavalmiusaikoihin päästiin niin pelastustoimen kuin ensihoidonkin osalta. Tulipaloissa menehtyi vuoden aikana yksi henkilö, joten nollatavoitteeseen emme aivan päässeet.

Hallinnollisesti merkittävin päätös syntyi kesäkuussa, kun lautakunta hyväksyi pelastuslaitoksen uuden 1.1.2012 voimaan tulevan toimintasäännön. Muutoksen valmistelutyö aloitettiin välittömästi ja syksy kului organisaatiomuutoksen tarkennuksessa ja virkanimikemuutoksia tehden.

Samaisessa kesäkuun kokouksessa lautakunta päätti myös osaltaan sitoutua uuden RaiNa-aseman rakentamiseen ja tilojen vuokraamiseen. Varsinaisen rakennuttamisen hoitaa Naantalin kaupunki. Työt alkanevat ensi vuonna, kunhan valmistelevat vaiheet saadaan tehdyiksi.

Valtakunnallisesti suuri hallinnon uudistus oli pelastuslain ja -asetuksen voimaantulo.

Uuden lain myötä aluelaitosten rooli korostuu entisestään: ministeriö ei enää anna tarkkoja ohjeita ja määräyksiä, vaan päätökset tehdään paikallisesti. Meilläkin valmisteltiin lain edellyttämää valvontasuunnitelmaa, joka jatkossa ohjaa riskienhallinnan työtä. Tämä suurempi päätösvalta edellyttää entistä aktiivisempaa yhteistoimintaa laitosten kesken. Pelastuslaitosten verkoston toiminta olikin jo kuluneena vuonna erittäin aktiivista ja tuloksellista.

Vuoden 2011 merkittävimmät pelastustoimen tehtävät ajoittuivat vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.

Valtakunnallisestikin suurta huomiota aiheuttanut

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

tulipalo Turun yliopistollisessa keskussairaalassa aiheutti mittavat aineelliset vahingot. Alkuvaiheessa hienosti toiminut henkilöstö ja onnistunut

2011

4

Pelastusjohtajan katsaus

poikkeuksellinen tehtävä, jopa maailman mittakaavassa. Voimme olla erittäin ylpeitä toiminnastamme ja hienosta lopputuloksesta.

Vuoden aikana myös lääketehtaan tulipalo Orionilla sekä lannoitetehtaan tulipalo Uudessakaupungissa aiheuttivat mittavat aineelliset vahingot, mutta myös näissä tulipaloissa onnistuneet ensitoimet ja pelastustoiminta estivät laajemmat vahingot ja vältyimme henkilövahingoilta.

Tapaninpäivän myrsky antoi taas muistutuksen sähköriippuvuudestamme.

Myrsky toi pelastustoimelle yhteensä lähemmäs 2500 tehtävää. Myrskyn aiheuttamia suuria aineellisia vahinkoja korjattiin yli vuodenvaihteen.

Vuoden aikana valmistauduimme sairaanhoitopiirin vetovastuulle siirtyvään ensihoitotoimintaan. Sh-piiri perustikin liikelaitoksen ensihoitoa varten, mutta varsinainen toiminta ei operatiivisesti kuitenkaan vielä 2011 alkanut. Palveluiden turvaamiseksi jatkoimme henkilöstön työsuhteita ja ensivastesopimuksia vuodella eteenpäin.

Näkemykseni on, että ensihoidossa meillä tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli, kunhan saamme roolimme sh-piirin kanssa sovittua.

Lääkärihelikopteritoimintaan saatiin ratkaisu, kun loppuvuoden valtion lisäbudjetissa löytyi rahat kuuden tukikohdan toiminnalle. Turun yksikön toiminta jatkuu entisen kaavan mukaan ja kuluneen vuoden aikana perustimme tulevaisuutta silmällä pitäen kuusi HEMSpelastajan virkaa.

Kiitos kaikille kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 työpanoksesta. pelastustoiminta takasivat sen, että vahingot olivat vain aineellisia ja henkilövahingoilta vältyttiin. Lähes 200 henkilön evakuointi hoitolaitoksesta on erittäin vaativa ja

5

Jari Sainio, pelastusjohtaja

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Pelastuslaitoksen visio:

Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyv채 alansa valtakunnallinen suunnann채ytt채j채 ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.

Toiminta-ajatus:

Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan VarsinaisSuomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.

Arvot:

ammattitaitoisuus, nopeus ja tasapuolisuus.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

6

Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti

Pelastuslaitoksen toiminta-alue yli 20 000 neliökilometriä

Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on vastannut pelastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla, kaikkien 28 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alueella on yksitoista ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella 83. Sopimuspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 67.

Viiden maantieteellisen tulosalueen toimintatavat ovat aluepelastuslaitoksen syntymisen myötä sulautettu yhdeksi toimintamalliksi, jonka tarkoituksena on tarjota parasta osaamista kaikkien asukkaiden käyttöön koko maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakaupungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon.

Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 662 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000 saarta. Varsinais-Suomen asukasmäärä on 465 183, joista 417 906 suomenkielisiä ja 26 663 ruotsinkielisiä.

Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, turvallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitokselle kuuluvat niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen. Pelastuslaitos hoitaa myös sairaankuljetusta kuuden terveyskeskuskuntayhtymän alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla, Naantalissa sekä Uudessakaupungissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia sairaankuljetusyksiköitä on aluepelastuslaitoksella yhteensä 13, sekä lisäksi yksi lääkintäesimiehen yksikkö, joka toimii alueella ainoana hoitotason ja lääkinnällisen pelastustoiminnan johtoyksikkönä. Ensihoitotehtäviä toiminta-alueella tulee yhteensä reilu sata päivässä.

Pelastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais-Suomessa käyttää 15-jäseninen aluepelastuslautakunta. Aluepelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja. Laitoksen toiminta on jaettu kolmeen pelastuspäällikön johtamaan sektoriin: • riskienhallinta, johon kuuluvat koulutus, onnettomuuksien ehkäisy, palotarkastukset ja väestönsuojelu.

Riskienhallinnan toimialasta vastaa pelastuspäällikkö Raimo Aarnio.

• operatiivinen toiminta, johon kuuluvat pelastustoimintatehtävät. Toimialasta vastaa pelastuspäällikkö Juha Virto.

• resurssienhallinta joka vastaa taloudesta, hallinto- ja henkilöstötehtävistä, ensihoitotehtävistä sekä teknisistä palveluista. Toimialasta vastaa pelastuspäällikkö Mika Kontio.

7

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Organisaatiokaavio

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

Toimisto

pelastusjohtaja Jari Sainio

Johtoryhmä

RISKIENHALLINTA

OPERATIIVINEN

RESURSSIENHALLINTA

pelastuspäällikkö Raimo Aarnio

pelastuspäällikkö Juha Virto

pelastuspäällikkö Mika Kontio

Riskienhallinta Koulutus Öljyntorjunta Varautuminen

Operatiivinen toiminta

Hallinto Talous

Turku Uusikaupunki Loimaa Salo Parainen

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Ensihoito ja sairaankuljetus Tekninen

8

A

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Puheenjohtaja FM Lindell Pia, Turku Varajäsen FM, lehtori Kajala Tarja, Turku

Kaupunginhallituksen edustaja fysioterapeutti Rinne Pirjo, Turku Varajäsen kätilö Mirja-Leena Hovirinta, Turku

Jäsen

Henkilökohtaiset varajäsenet

Varapuheenjohtaja Alanko Kaarlo, Salo

tradenomi Karnisto Saija, Salo

ekonomi Heinonen Barbara, Länsi-Turunmaa

FM Sjöblom Annalena, Kemiönsaari

toimitusjohtaja Kettinen Piki, Rusko

agrologi Ali-Sippola Vesa, Mynämäki

sisustusasentaja Lehto Timo,Turku

maalari Eskonniemi Seppo, Turku

ylikonstaapeli Lehti Timo, Salo

maaseutuyrittäjä Kurvinen Jani, Salo

yrittäjä Markula Pasi, Loimaa

lähihoitaja Lehto Outi, Oripää

pankkitoimihenkilö Muukkonen Tuula, Raisio

työterveyshoitaja Jansén Susanna, Rusko

LT, erikoislääkäri Mäkinen Mia, Turku

linja-autonkuljettaja Tolvanen Mika,Turku

lääkintävahtimestari/sairaankuljettaja Närvänen Vesa, Turku

elementtityöntekijä Walve Pasi, Turku

yrittäjä Oksa Raimo, Turku

KTM/lehtori Peippo Petri, Turku

yrittäjä Rantala Ilkka, Pöytyä

työnjohtaja/maatalousyrittäjä Jumppanen Kalle, Loimaa

erikoissuunnittelija Vuola Hanna, Laitila

ylikonstaapeli Virtanen Veli-Matti, Kalanti

markkinointipäällikkö Wala Heikki, Uusikaupunki

postityöntekijä Kallio Kirsti, Pyhäranta

VTM, tutkija Ylikännö Minna, Lieto

Virtanen Reima, Kaarina

9

XXX

Tyksin tulipalossa, syyskuun toisena päivänä, evakuoitiin yhteensä 168 potilasta. Kuva: Ulla Roine

Talous arsinais-Suomen pelastuslaitoksen tilikausi 2011 toteutui talouden osalta suunnitelmien mukaan. Kunnille palautettiin kokonaisuudessaan runsas 408 000 euroa. Pelastuslaitos onnistui pitämään talousarvion ja talouden toteutumisen suhteen tasapainossa. Hankintojen tarkkaa suunnittelua ja seurantaa jatkettiin edellisvuosien tapaan.

Myös henkilöstömenoja, kuten ylityö- ja sijaiskustannuksia, seurattiin tiukasti edellisvuosien mukaisesti, sillä menoista valtaosa, lähes 70 %, muodostuu henkilöstökustannuksista. Suhteelliset henkilöstökustannukset hieman putosivat edellisvuosien tasosta, työntekijämäärän pysyessä suurin piirtein samana. Talousarvion mukaiset investoinnit pystyttiin toteuttamaan täysimääräisesti.

Ensihoitopalveluiden talous toteutui talousarvion mukaisesti edellisvuoden tapaan. Vuodesta 2008 toiminta on eriytetty taloudellisesti, ja tilaajakunnat maksavat toiminnan täysimääräisesti. Kahden ensimmäisen talousarvion laatimista hankaloittivat muun muassa henkilöstön

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

vaihtuvuus ja niihin liittyvät kustannuserät. Ensihoitopalveluiden kokonaismenoista henkilöstökulut ovat lähes 90 %. Nyt vakiintunut, laadukas ja kustannustehokas ensihoitopalveluiden tuottaminen tehtiin kuuden kunnan tilaamilla 13 yksiköllä ns. nollakatteisesti.

Aluepelastuslaitoksen vuoden 2011 tilinpäätöksen toimintamenojen (pl. ensihoitopalvelut) nettosumma oli 30,14 milj. euroa ja tilikauden nettoinvestoinnit 1,53 milj. euroa.

Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2011 oli siis runsas 408 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2010 kunnille palautettiin noin 103 000 euroa ja vuonna 2009 palautusmäärä oli runsas 494 000 euroa.

Talouden toteutuma vuodelta 2011 oli 408 000 euroa ylijäämäinen.

2011

Teksti: Juho Kaituri, talouspäälikkö

10

Hallinto allinnon tulosalue tuottaa aluepelastuslaitokselle henkilöstöhallinnon palvelut kuten esimerkiksi palkka- ja palvelussuhdeasiat, toimistotehtävät sekä puhelinvaihteenhoidon. Hallinnon tulosalueella oli töissä vuoden lopussa yhteensä 17 henkilöä. Yhteensä pelastuslaitoksella on hallinto- ja johtotehtävissä 28 henkilöä. Henkilöstö on sijoitettu Turkuun, Turun ympäristökuntiin sekä muihin seutukuntiin.

Aluepelastuslaitoksella työskentelee yhteensä 577 työntekijää, joista operatiivisissa tehtävissä 323 ja ensihoidon tehtävissä 151 henkilöä. Vuoden 2011 aikana pelastuslaitokselta jäi eläkkeelle 12 henkilöä.

Vuoden 2011 lopussa pelastuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 40,5 vuotta.

Pelastuslaitoksen henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 oli 40,5 vuotta, joka on lähes sama kuin edellisenä vuonna koko henkilöstön keski-iän ollessa 40,1 vuotta. Sairaankuljetuksen henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 oli 32,7 vuotta ja muun henkilöstön 43,8 vuotta.

Turun kaupunginhallituksen hallintojaosto ei päättänyt vuodelle 2011 virastokohtaisia työvoiman käytön tavoitetasoja. Aluepelastuslaitoksen työvoiman käyttö henkilötyövuosina oli kasvanut työvoiman käytön seurantavuosien 2006 – 2010 aikana joka vuosi vuoteen 2010 saakka. Pääasiallinen syy kasvuun on ollut sairaankuljetustoiminnan eriyttäminen sekä taloudellisesti että henkilöstöltään.

Vuonna 2010 kasvu taittui ja aluepelastustoimen henkilötyövuodet alittivat vuoden 2009 tason. Vuonna 2011 työvoiman käyttö oli vuosien 2009 – 2010 tasolla. Koko vuoden työvoiman käyttö oli 576 henkilötyövuotta.

11

Teksti: Olavi Leppäranta, hallintopäällikkö

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Riskienhallinta

Pääpaino valvontasuunnitelman laatimisessa arsinais-Suomen pelastuslaitoksen toimintavuonna 2011 riskienhallinnan pääpaino on ollut pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman laatimisessa.

Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman laatimisvelvoite tuli uuden pelastuslain (379/2011 78 § ja 79 §) mukaan siten, että suunnitelma tulee olla laadittu ja hyväksytty viimeistään vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.7.2012. Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma on osa pelastuslaitoksen palvelutasopäätöstä.

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen 2013– 2016 valmistelu aloitettiin syksyllä 2011. Uuden palvelutasopäätöksen valmistelussa otetaan huomioon riskienhallinnan hallinnonalan uuden pelastuslain edellyttämät toimenpiteet, joissa pääpaino on valvontatoimen uusissa riskiperusteisissa valvontatoimissa. Uuden lainsäädännön mukaan pelastuslaitos voi laskuttaa aiheettomista automaattihälytyksistä. Myös tarkastus- ja valvontatoimen suoritteet tulevat uuden valvontasuunnitelman mukaisesti maksullisiksi.

Kulttuuripääkaupunkivuosi lisäsi palotarkastuksien määrää Valvonta- ja tarkastustoimen tavoitteet saavutettiin kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden osalta lähes 100-prosenttisesti. Yhteensä vuoden 2011 aikana tehtiin 13 184 palotarkastusta, joka on reilu tuhat tarkastusta enemmän kuin edellisvuonna. Työtehtäviä lisäsi merkittävästi Turun kaupungin kulttuuripääkaupunkivuosi, joka työllisti valvontahenkilöstöä monien erillisten tapahtumien turvallisuusvalvonnan vuoksi.

Valmiusharjoituksen opit käyttöön Tapani-myrskyssä Lounais-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Pelastusopiston ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa Varsinais-Suomen kunnille suunnatun Va-

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

Su 2011-valmiusharjoituksen. Harjoituksen tavoitteena oli tukea kuntien valmiussuunnittelua ja varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä luoda edellytyksiä poikkeusolojen toimintojen turvaamiseksi. Uhkamalleina olivat sähkönjakeluun, yhdyskuntatekniikkaan, väestön terveyteen, suuronnettomuuksiin, luonnon ääri-ilmiöihin ja ympäristöuhkiin liittyvät häiriötekijät. Harjoituksen ajaksi pelastuslaitos sijoitti kuntien johtoryhmien avuksi pe-

2011

12

Riskienhallinta

sadoiltatuhansilta suomalaisilta jopa viikkojen ajaksi. Sähkökatkokset aiheuttivat ongelmia myös kuntien vedenjakeluun sekä matkapuhelin- ja viranomaisverkkoon.

VaSu 2011-valmiusharjoituksesssa aktiivisesti toimineet kunnat olivat tyytyväisiä, kun olivat päässeet jo hieman valmentautumaan tositilanteita varten syksyn harjoituksessa, jossa skenaariona oli ollut myrskyonnettomuudet ja myrskyn aiheuttamat sähkökatkokset.

Pelastuslaitokselle halutaan suurempi rooli kuntien varautumisessa Pelastuslaitos toteutti kyselytutkimuksen Varsinais-Suomen kuntajohtajille liittyen kuntien varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Tutkimuksessa tiedusteltiin, miten yhteistyötä pelastuslaitoksen ja kunnan välillä voisi tehostaa.

Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin kuntien tämän hetkistä tilannetta varautumiseen liittyvien suunnitelmien ja koulutustarpeiden osalta.

lastustoimen edustajan avustamaan tilannekuvan muodostamisessa ja viestiliikenteessä. Harjoitus toteutettiin kolmessa vaiheessa ja perinteinen valmiusharjoitus järjestettiin 5.–6.10.2011.

Harjoituksen opit jouduttiin ottamaan Varsinais-Suomen alueella käyttöön heti tapaninpäivänä, kun Suomessa riehui voimakas talvimyrsky. Myrsky katkoi sähköt yli

13

Kyselytutkimuksen mukaan kuntajohtajat olivat samaa mieltä siitä, että pelastuslaitoksen tulisi ottaa selkeästi suurempi rooli myös kuntien varautumisessa. Kunnat halusivat pelastuslaitoksen apua muun muassa vakavissa veden- ja lämmönjakeluongelmissa sekä sähkökatkoksissa. Erityisesti tiedottamiseen sekä tilannekuvan ylläpitämiseen toivottiin helpotusta. Pelastuslaitokselta toivottiin apua myös valmiussuunnitelmien päivittämiseen sekä varautumiskoulutuksien järjestämisiin. Kyselyyn vastasi 22 kuntaa eli 79 % Varsinais-Suomen kunnista.

Teksti: Raimo Aarnio, pelastuspäällikkö Kuva: Marko Rostedt

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Turvallisuusviestintä

Oivaltamisen iloa turvallisuusviestinnässä uonna 2011 turvallisuusviestinnän eri kampanjoissa ja yleisötapahtumissa huomioitiin erityisesti peruskoululaiset sekä heidän vanhempansa. Tavoitteena oli toimivan vuoropuhelun rakentaminen vuorovaikutteisen ja osallistavan turvallisuusneuvonnan avulla. Tärkeänä päämääränä oli aktivoida kohderyhmä pohtimaan, miten he itse voisivat vaikuttaa omaan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen.

Yleisötilaisuuksissa kohderyhmää lähestyttiin turvallisuusruletin avulla. Ruletissa pelaajat pohtivat turvallisuuskysymyksiä yhdessä viranomaisten kanssa leikin varjolla. Perinteisemmän informatiivisen valistamisen sijasta turvallisuusruletti tarjoaa pelaajilleen tietoa ahaaelämysten kautta: itse oivallettu tieto omaksutaan valmiiksi pureskeltua paremmin.

Turvallisuustietoa kisailun ja kokeilun kautta NouHätä!–kampanja keräsi jokavuotiseen tapaansa runsaasti kouluja mukaan. Kampanja on yläluokkien pelastustaitokampanja, joka on suunnattu erityisesti 8. luokkalaisille. Varsinais-Suomen alueelta NouHätä!– kilpailuun ilmoittautui kolmisenkymmentä koulua, vajaat sata kolmihenkistä joukkuetta.

Loimaan paloasemalla järjestetyn aluekilpailun parhaimmaksi joukkueeksi, teoria- ja käytännönkokeen pistemäärien perusteella, ylsi Auran Yhtenäiskoulun joukkue.

Voittajakolmikko edusti Varsinais-Suomea Kuopiossa järjestetyssä loppukilpailussa, jossa pelastustaidon mestaruudesta kisasi 23 joukkuetta ympäri Suomea. Auran Yhtenäiskoulun joukkue sijoittuikin hienosti kuudenneksi.

NouHätä!–kampanjan pääjärjestäjänä toimii Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, SPEK. Pelastuslaitos osallistui lisäksi muun muassa hätäkeskuksen koordinoimaan valtakunnalliseen hätänumeropäivään, jota vietettiin helmikuisessa pakkasessa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

Pelastuslaitoksen päätapahtumat olivat Turussa ja Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin tapahtuma järjestettiin vuosittaisen Talvikkitapahtuman yhteydessä.

VPK:t järjestivät 112-päivään alkusammutuskoulutusta ja makkaranmyyntiä kylmän pakkaspäivän lämmikkeeksi.

Kakkosluokkalaisille kerrattiin turvallisuusohjeita Toimintavuonna 2011 tarjottiin turvallisuusoppitunti VarsinaisSuomen alueen kakkosluokkalaisille. Kampanja toteutettiin tilauspohjaisesti ja noin satakunta koulua lähtikin innolla mukaan.

Turvallisuustunti koostui oppitunnista, jossa käytiin läpi hätänumeroon soittaminen, toiminta tulipalotilanteessa sekä muita kodin arkiturvallisuuteen liittyviä asioita. Oppitunnin päätteeksi oppilaille jaettiin pikkupalomiehen puuhakirja kotiin viemisiksi.

Opettajilta kerätty palaute oli kiitettävää ja koulut toivoivat kampanjan jatkuvan myös tulevina vuosina. Turvallisuustunnit toteutettiin pääasiassa operatiivisen henkilöstön voimin.

Pelastuslaitos kiinnosti vierailijoita Vierailuryhmiä pelastuslaitoksella kävi tasaiseen tahtiin ja erityisen innokkaita olivat päiväkotiryhmät. Monen lapsen haaveammatissa työskentelevän palomiehen näkeminen oli useille unelmien täyttymys. Samalla kerrattiin hätänumero ja oikeanlainen toiminta tulipalon syttyessä.

2011

14

XXX

Myös Turun keskuspaloaseman museotila Kellarissa riitti kävijöitä. Palomuseon esittelijöiden evp. palomestari Rainer Saarisen sekä evp. palopäällikkö Pentti Turjaksen omakohtaisin kokemuksin maustetut tarinat tempaisivat mukaansa niin nuoren kuin vanhankin kuulijan.

Vuonna 2010 solmittu työntekijävaihtosopimus Tukholman pelastuslaitoksen kanssa on rullannut edelleen mallikkaasti ja palaute molemmista päistä on ollut positiivista: vinkkejä sekä kehitysideoita on rantautunut puolin ja toisin pelastuslaitosten toimintaan sekä kalustoon liittyen.

Tavoitteena on, että vaihdot tapahtuvat molempiin suuntiin kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin.

15

Sopimuspalokuntien koulutusta lisättiin Vuonna 2011 sopimuspalokuntien perus- ja täydennyskoulutusten määriä nostettiin tarvekartoituskyselyn tulosten perusteella. Peruskoulutuksista tarjolla oli esimerkiksi sammutustyön,- savusukelluksen,- ja pelastustyönkursseja. Täydennyskoulutusta järjestettiin muun muassa tarjoamalla kurssi korkeanpaikantyöskentelystä sekä hälytysajoneuvokuljettajakurssi. Säännöllistä koulutusta palokunnille järjestävät Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto sekä Finlands Brand- och Räddningsbrund.

Teksti ja kuvat: Tanja Uusitalo, koulutussuunnittelija

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

XXX

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen operatiiviseen toimintaan kuuluvat pelastusteh on yksitoista, 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme, puolivakinaisia eli toimenpidepa lähdettiin vuonna 2011 yhteensä 11 261 kertaa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

16

XXX Operatiivinen toiminta

tustehtävät 28 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alueella pidepalkkaisia palokuntia alueella on viisi ja sopimuspalokuntia 67. Keikalle

17

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Operatiivinen toiminta

Suur- ja luonnononnettomuudet työllistivät peratiivisen tulosalueen vuotta 2011 voidaan kuvailla suur- ja luonnononnettomuuksien vuodeksi. Tehtävämäärät nousivat loppuvuoden Tapani-myrskyn vuoksi uuteen ennätyslukemaan koko aluepelastuslaitoksen historiassa. Tehtävien kokonaismäärä oli 11 261 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 8 870 tehtävää. Vuosi 2011 oli pelastustoimen palvelutasopäätöksen kolmas toimintavuosi.

Toimintavuoden aikana tapahtui varsin paljon erilaisia luonnontapahtumista aiheutuneita onnettomuuksia: keväällä runsaasta lumesta ja voimakkaista vesisateista aiheutuneet lähes samanaikaiset tulvatilanteet Uudenkaupungin, Salon, Loimaan ja Turun alueilla. Lisäksi Turun Maarian altaaseen kertynyt vesi aiheutti vaaratilanteen.

Heinäkuussa ukkonen aiheutti samanaikaisesti lukuisia tulipaloja toiminta-alueella.

Tapani-myrsky aiheutti lähes 2500 tehtävää Luonnononnettomuuksista työllistävin oli kuitenkin joulunpyhinä riehunut myrskyrintama, joka aiheutti usean päivän aikana merkittäviä vahinkoja ympäri VarsinaisSuomen maakuntaa. Tapani-myrsky osoitti henkilöstön venymiskyvyn niin vakinaisen kuin sopimuspalokunnan henkilöstön osalta. Suoritus oli aikamoinen, sillä pelastustehtäviä oli muutamassa vuorokaudessa 2 471 kappaletta, joka on lähes neljännes koko vuoden pelastustehtävien määrästä. Vaurioita koitui myös viranomaisradioverkolle, jonka toiminta oli hyvin epävarmaa myrskyn aikana.

Merkittävä yksittäinen onnettomuus vuonna 2011 oli Tyksin A-sairaalan tulipalo syyskuun alussa, jossa evakuoitiin 168 potilasta. Tyksin sairaalapalon lisäksi muita huomattavia tulipaloja olivat Somerolla syttynyt kanalapalo, jossa yli 10 000 kanaa menehtyi sekä Pöytyällä syttynyt sikalapalo, jossa menehtyi satoja sikoja. Myös Turussa syttyneen Orion Pharma– tehtaan palo sekä lannoitetehtaan tulipalo Uudessakaupungissa aiheuttivat mittavat aineelliset vahingot.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

Tulipaloissa menehtyi vuoden aikana yksi henkilö. Vuonna 2010 kuolemia kirjattiin yhdeksän ja vuonna 2009 tulipaloissa menehtyi 13 ihmistä. Palokuolemaksi luokitellaan kuolema, jossa henkilö on kuollut tulipaloista saatuihin vammoihin kolmenkymmenen päivän sisällä onnettomuudesta.

Viranomaisyhteistyö tiivistä Pelastuslaitoksen edustajat olivat mukana useissa eri viranomaisten yhteistyöhankkeissa. Esimerkiksi MIRG-hankkeen ja siihen liittyvän ohjausryhmän avulla kehitettiin viranomaisten toimintaa merellä tapahtuvien onnettomuuksien osalta. Pelastuslaitos toimi myös isäntänä syksyllä Turussa järjestetyssä MIRG-seminaarissa.

Loppuvuonna järjestettiin viranomaisyhteistyössä VIRVE-suuronnettomuusharjoitus, jossa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos oli mukana niin valmisteluissa kuin harjoituksen toteutuksessakin.

Pelastuslaitos osallistui lisäksi useisiin kansainvälisiin tilaisuuksiin ja harjoituksiin, kuten maaliskuussa järjestettyyn pohjoismaisten palopäällystöliittojen kokoukseen Uppsalassa, keväällä Tallinnassa järjestettyyn Bold Mercy -harjoitukseen sekä Norjassa syyskuussa järjestettyyn SkaGex-harjoitukseen.

2011

18

Yhteistyötä Saaristomeren meripuolustusalueen kanssa tiivistettiin. Vuonna 2011 keväällä jatkettiin Koivuluodon harjoitusalueen rakentamista alueen asfaltoinnilla. Loppuvuodesta 2011 hankittiin alueelle ”kontit”, joista on tarkoitus alkuvuodesta 2012 rakentaa alueelle harjoitustalo.

Alueen rakentamisesta vastaa meripuolustusalue.

Myös STX-telakan kanssa jatkettiin yhteistyötä lämpimien savusukellusharjoitusten muodossa. Vuonna 2011 kaikki pelastuslaitoksen savusukeltajat sekä vakinaiset että sopimuspalokunnan sukeltajat kävivät harjoittelemassa ja suorittamassa lämpimän savusukellusharjoituksen STX:n kontissa. Osa lämpimistä harjoituksista järjestettiin talon polttoina, eli purettavia taloja poltettiin harjoi-

19

tusmielessä. Harjoitusten vetovastuussa olivat asemien paloesimiehet.

Vuoden aikana varauduttiin myös lähivuosina toteutuvaan hätäkeskusalueen muutoksiin. Hälytystoimintaa erityisesti saariston alueella on kehitetty jo useita vuosia yhdessä Saaristomeren merivartioston ja Vartiolentueen kanssa. Kokemukset ovat olleet erityisen myönteisiä ja toimintaa kehitetään edelleen.

Operatiivinen esikunta otti paikkansa Esikunnan rooli vahvistui vuoden 2011 aikana pienten toimenkuvatarkistusten myötä. Kokonaisuutena operatiivinen esikunta vahvisti toiminnallaan asemansa organi-

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Operatiivinen toiminta

saatiossa: kesän alussa aluepelastuslautakunta vahvisti pelastuslaitoksen uuden toimintasäännön, johon kirjattiin operatiivinen esikunta osana laitoksen organisaatiota.

Vuonna 2011 esikunta keskittyi muun muassa toteuttamaan sopimuspalokunnalle uuden internetpohjaisen maksuohjelman. Ohjelma perustuu jo pelastuslaitoksella käytössä olevaan Promeron-henkilöstönhallintaohjelmaan.

Maksuohjelmaa hiottiin koko vuosi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2012 alussa. Sopimuspalokuntakenttä osallistui vahvasti ohjelman kehittämiseen.

– hankkeessa, joka käynnistettiin kolmen pelastuslaitoksen (Varsinais-Suomi, Tampere, Keski-Suomi) projektina.

Työvuorosuunnittelulla asemasiirrot vähenivät Operatiivisen tulosalueen vuorotyötä tekevien henkilöiden keskuudessa toiminta jatkui vuonna 2011 samojen periaatteiden mukaan kuin edellisvuonna. Työvuorosuunnittelu oli merkittävässä osassa ja koko maakuntaa tarkasteltiin kokonaisuutena. Henkilöstön siirtoja tehtiin vuoden 2010

Koulutussuunnitelma toteutui Sisäisen koulutuksen seurannassa siirryttiin myös käyttämään Promeron-henkilöstönhallintaohjelmaa.

Pakolliset harjoitteet kirjattiin loppuvuodesta ohjelmaan, ja vuonna 2012 siirrytään käyttämään pelkästään tätä järjestelmää. Tarkoituksena on parantaa yksilön turvaa esimerkiksi onnettomuustilanteiden selvityksissä.

Päällystöpäivystyksessä olevan henkilöstön koulutus toteutettiin koulutussuunnitelman mukaisesti.

Vuoden aikana harjoiteltiin säännöllisesti lähes joka kuukausi. Tärkeimpiä koulutuksia olivat suuronnettomuusriskiä aiheuttavien Seveso-kohteiden harjoitukset, joissa harjoiteltiin onnettomuuden rajaamista, torjumista, johtamista, yrityksen omaa sisäistä turvaorganisaatiota sekä yrityksen onnettomuusskenaarioita. Sevesokohteissa harjoitellaan määrätyin väliajoin yhteistyössä yrityksen kanssa.

Paloesimiesten toiminnan kehittämiseksi käynnistettiin pitkän tähtäimen hanke nimeltään ”Projekti paloesimies”.

Hankkeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa paloasemilla suoritettavaa johtamistoimintaa, laatimalla yhteiset ja tasapuoliset toimintamallit eri alueiden paloasemien välille.

Henkilöstöä oli lisäksi mukana pelastuslaitosten Urapolku

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

tapaan, mutta siinä päästiin hallitumpaan järjestelmään ja asemasiirrot vähentyivät vuoden aikana. Tässä suurena apuna olivat asemien esimiehet, jotka tekivät asemillaan listat, jonka mukaan henkilöitä siirrettiin tasapuolisesti.

Vesisukelluskurssilla Kuopiossa koulutettiin neljä uutta vesisukeltajaa, jotka sijoittuivat Turun ja Uudenkaupungin alueille. Vuonna 2011 vakinaisiin virkoihin valittiin 13 henkilöä, jotka sijoittuivat pelastuslaitoksen alueelle eri

2011

20

20

Operatiivinen toiminta

asemille. Aluepalopäälliköksi nimitettiin Kari Alanko.

Vapaaehtoistoiminta merkittävässä roolissa Vapaaehtoistoiminta on merkittävä osa pelastustoimintaa. Vapaaehtoispalokuntien toimintaa koordinoiva VPKyhteistyöryhmä käsitteli kokouksissaan palkanmaksujärjestelmän kehittämistä, savusukelluspalvelun tuottamista, pelastuslaitoksen valmisteilla olevaa toimintasääntöä sekä pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän kehittämistä.

muassa viranomais- ja matkapuhelinverkkojen toiminnan varmistajina. Lisäksi useilla paloasemilla suoritettu päivystys myrskyjen aikana ansaitsee erityiskiitoksen. Vuonna 2010 lanseerattu muonitushuolto naisosastojen taholta sai myös kiitosta onnettomuuspaikoilla.

Maakunnan alueella toimivien sopimuspalokuntien kanssa pidettiin yhteistilaisuuksia, joiden pääasiallinen tavoite on tiedonkulun parantaminen ja toimintamallien yhdenmukaistaminen. Tilaisuuksissa kävi myös vieraita kertomassa ajankohtaisista asioista, kuten fyysisen kunnon testausjärjestelmästä. Sopimuspalokuntakentän kehittäminen tuntuu löytäneen luonnollisen tavan kehittyä.

Strategian jalkauttamiseen sitoudutaan Alkavana vuonna 2012 pelastuslaitoksen uuden toimintasäännön mukaisesti operatiivisen tulosalueen nimi vaihtuu pelastustoiminnan palvelualueeksi, pelastus ja ensihoito sijoittuvat yhden pelastuspäällikön alaisuuteen sekä Infopiste siirtyy osaksi pelastustoiminnan palveluyksikköön kuuluvaa Viesti- ja johtokeskusta.

Operatiivinen tulosalue järjesti kaksi maakunnallista seminaaria, joihin osallistui runsaasti VPK:n päällystöä. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu järjesti myös useita koulutustilaisuuksia, joihin osallistui pelastuslaitoksen edustajia.

Yhtenä suurena haasteena tulevana vuonna on strategia 2020, jonka henkilöstölle jalkauttamiseen sitoutuvat kaikki operatiivisen tulosalueen esimiesasemassa olevat henkilöt. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä sisäistäisi pelastuslaitoksen strategian, vision ja arvot; tasapuolisesti, ammattimaisesti ja nopeasti. Tämä edellyttää sitoutuneisuutta, motivaatiota, kunnianhimoa, ja ennen kaikkea laajakatseisuutta koko operatiivisen tulosalueen henkilöstöltä ja sopimuspalokunnilta.

Vapaaehtoispalokuntaväki joutui koetukselle vuoden lopussa tapahtuneiden myrskytehtävien aikana. Usean vuorokauden aikana suoritettujen pelastustehtävien lisäksi vapaaehtoishenkilöstö toimi teknisenä tukena muun

Teksti: Juha Virto, pelastuspäällikkö Kari Alanko, aluepalopäällikkö Kuvat: Marko Rostedt ja Petri Nenonen

21

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Poimintoja vuodelta 2011 ”Hälytysilmoitus, Turku, Kiinamyllynkatu 4-8, TYKS A –sairaala, automaattinen paloilmoitinhälytys. Turku3, Turku11, Turku21, Turku41, Turku13 ja Turku 16”

Sähköpalo Tyksissä – 168 potilasta evakuoitiin yyskuun toisen päivän aamuna kello 5.41 pelastuslaitos vastaanotti hätäkeskuksen välittämän automaattihälytyksen Turun Yliopistollisesta keskussairaalasta. Hälytys tuli joukkuelähtönä, joka käsitti kolme sammutusyksikköä, puomitikasyksikön, säiliöyksikön sekä toimintaa johtavan päivystävän palomestarin.

Neljän minuutin kuluttua hälytyksestä kohteeseen saapui Turun Jaanin paloaseman yksikkö, ja hetkeä myöhemmin keskuspaloaseman yksiköt. Sankkaa savua tuprusi jo tuolloin runsaasti Tyksin A-sairaalan ensiapupoliklinikan ikkunoista. Pelastusyksiköt havaitsivat välittömästi tilanteen vakavuuden ja välittivät alkuvaiheen tiedon päivystävälle palomestarille.

– Hyvien esitietojen perusteella määräsin yksiköt suoraan palokohteen läheisyyteen ja pääsimme aloittamaan nopeasti sammutus-, pelastus ja evakuointityöt, päivystävänä palomestarina ollut Marko Ahtikivi taustoittaa.

Joukkoja päätettiin vahvistaa, ja paikalle hälytettiin lisävoimia. Kaikkiaan kohteessa oli 35 pelastuslaitoksen yksikköä: 11 sammutusyksikköä, 11 tukiyksikköä ja 13 ambulanssia.

Palo eteni nopeasti Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle talon sähkökaapelikanava oli tulessa. Kaapelikanavassa syttynyt tulipalo eteni nopeasti ja sen pysäyttäminen oli vaikeaa.

Alkuvaiheen sammutushyökkäys tehtiin kahdella sammutusyksiköllä, muut yksiköt määrättiin potilaiden evakuointiin.

– Kun yksiköitä saatiin lisää paikalle savusukellus- ja sammutustoiminta saatiin tehokkaasti pyörimään, Ahtikivi kertoo.

Sammutustehtävän kannalta lähes normaali rajatun tilan palo paikallistettiin alaslaskettuun kattoon. Palopesäkkeet onnistuttiin löytämään ja sammuttamaan melko nopeasti, mutta palo ehti sillä aikaa levitä kaa-

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

pelikanavissa seuraavaan kerrokseen. Palomiehet saivat lopulta palon pysähtymään neljänteen kerrokseen.

Kokonaisuudessaan palo saatiin sammutettua kymmenen aikoihin aamupäivällä, jonka jälkeen pelastuslaitos siirtyi savutuuletukseen ja tilojen jälkiraivaukseen.

Evakuointi käynnistettiin välittömästi Savunmuodostus sairaala-alueella oli erittäin voimakasta, joten pelastuslaitos aloitti välittömästi A-rakennuksen evakuoinnin suuronnettomuussuunnitelman mukaisesti.

Potilaat siirrettiin ensiapuyksikön viereiseen U-sairaalarakennuksen evakuointikeskukseen. Osa potilaista oli hyvin huonokuntoisia.

Aamuyhdeksältä viimeisetkin potilaat oli saatu evakuoitua. Suuren ja sokkeloisen sairaalarakennuksen evakuointi onnistui yhteistyössä sairaalan oman henkilökunnan kanssa. Yhteensä evakuoitiin 168 potilasta. Kolme sairaanhoitajaa hengitti savua, muilta henkilövahingoilta säästyttiin.

Tyksin A-sairaalassa sijaitseva ensiapupoliklinikka sekä sen yläpuolella sijaitseva päivystyslaboratorio kärsivät pahoja vaurioita tulipalossa.

Pelastuslaitos mukana syttymissyyn tutkinnassa Onnettomuustutkintakeskus tutki Tyksin tulipalon syttymissyytä yhteistyössä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Tutkimusten mukaan palo oli sähköpalo, joka syttyi ensiapupoliklinikan alaslasketun katon yläpuolella olevassa välitilassa, jossa kulki ilmastointi- ja sairaalakaasuputkia sekä sähkökaapeleita.

Oikosulusta tai ylikuumenemisesta ei löydetty viitteitä. Mahdollisiksi syttymislähteiksi jäivät katon välitilassa olleet hoitajakutsujärjestelmän ohjainyksiköt. Hoitajakutsujärjestelmässä oli vähän ennen palon alkua esiintynyt tavallisuudesta poikkeava vika.

2011

Teksti: Heidi Mainio, koulutussihteeri Kuvat: Ulla Roine ja Petri Nenonen

22

XXX

23

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Poimintoja vuodelta 2011

Myrsky aiheutti tuhansia hälytystehtäviä VarsinaisSuomessa apaninpäivän vastaisena yönä alkanut voimakas myrsky riehui ympäri Varsinais-Suomea. Muutaman vuorokauden aikana Tapani-myrsky toi pelastuslaitoksen toiminta-alueelle yhteensä 2 471 tehtävää, joista valtaosa oli vahingontorjuntatehtäviä. Eniten hälytystehtäviä oli Salon, Loimaan ja Turun seuduilla. Lähes kaikki pelastuslaitoksen yksiköt olivat hälytettyinä valmiuteen ja tehtäviin.

Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle myrskystä aiheutuneet hälytystehtävät johtuivat pääosin kaatuneista puista ja irronneista peltikatoista: puita kaatui runsaasti teille, sähkölinjoille, talojen kattojen sekä autojen päälle.

Pelastustoimen tehtäväkenttään kuuluivat pelastusjohtamisen lisäksi myös maakunnallisen tilannekuvan ylläpitäminen sekä kuntien informoiminen. Pelastuslaitoksella oli miehitettynä samanaikaisesti 60 paloasemaa 83:stä. Pelastushenkilöstöä oli tehtävissä tai valmiudessa yli 500.

Myrskyn seurauksena Varsinais-Suomessa oli myös laajoja sähkökatkoja, jotka aiheuttivat ongelmia kuntien vedenjakeluun, matkapuhelin- ja viranomaisradioverkkoon. Ongelmat sähkön ja veden jakelussa jatkuivat osissa Varsinais-Suomea jopa usean päivän ajan erityisesti hajaasutusalueilla.

Pelastustoimi toimi korotetulla valmiudella Tilannetta johtanut päivystävä päällikkö Pasi Paloluoma nosti myrskyn vuoksi pelastuslaitoksen valmiutta ja perusti erillisen johtokeskuksen Turun keskuspaloaseman tiloihin.

Johtokeskuksen pääasiallinen tehtävä oli hoitaa hälytystehtävien priorisointia, ja auttaa tehtäväruuhkan purkamisessa.

–Tehtäviä oli kaiken aikaa satoja jonossa ja niitä jouduttiin laittamaan kiireellisyysjärjestykseen,Paloluoma kertoo.

Laajalla alueella riehunut myrsky ja sadat päällekkäiset vahingontorjuntatehtävät tekivät tilanne-

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

Myrskystä aiheutuneet vahingontorjuntatehtävät kartalla.

kuvan muodostamisen ja ylläpidon haasteelliseksi.

– Erityisenä haasteena olivat viranomaisradioverkon ongelmat sekä hälytysjärjestelmän turvaaminen ja ylläpito, Paloluoma taustoittaa.

Pelastuslaitos oli myös aktiivisesti yhteydessä alueensa kuntiin ja tarjosi kunnille asiantuntija-apua. Pelastustoimen johtokeskuksen lisäksi seutukuntiin perustettiin pelastustoimen johtopaikat.

Ihmisiä kehotettiin pysyttelemään sisätiloissa Kaatuneet puut ja vioittuneet sähköjohdot aiheuttivat vaaraa ihmisille. Päivystävänä päällikkönä ollut Paloluoma päätti viranomaistiedotteen lähettämisestä varoittaakseen väestöä voimakkaasta myrskystä. Viranomaistiedotteessa pelastuslaitos kehotti ihmisiä pysyttelemään sisätiloissa ja välttämään ulkona liikkumista. Viranomaistiedote välitettiin Yleisradion lisäksi kaupallisissa radioyhtiöissä sekä televisioyhtiöissä. Muu viranomaistiedote voidaan antaa välitettäväksi tilanteessa, johon liittyy ihmisten henkeen, terveyteen, aineelliseen omaisuuteen tai ympäristöön kohdistuva vaara tai uhka, joka ei ole aivan välitön.

Tapaninpäivänä Varsinais-Suomeen saapuneen myrskyn tuulen nopeus oli voimakkaimmillaan yli 30 metriä sekunnissa, keskituulen nopeudeksi mitattiin noin 28 metriä sekunnissa. Myrskyn seurauksena menehtyi vanhempi mieshenkilö raivatessaan myrskytuhoja omakotitalonsa pihalla.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos palasi normaalivalmiuteen torstaina viides tammikuuta.

2011

Teksti: Eeva Simola, tiedottaja Kuvat: Kai Laiho

24

25

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat

Sopimuspalokunnat tärkeä osa Varsinais-Suomen pelastusjärjestelmää elastuslain mukaan pelastustoimen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. Vakinaisten palokuntien sekä puolivakinaisten, eli toimenpidepalkkaisten palokuntien lisäksi pelastustoimen järjestelmään kuuluvat sopimuspalokunnat. Varsinais-Suomen alueella on 70 vapaaehtoista palokuntaa, joista 67 toimii sopimuspalokuntana. Sopimuspalokunnat osallistuvat pelastustoimen tehtävien hoitamiseen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Sopimuspalokunnat muodostavat tärkeän toimijaryhmän pelastustoimessa. Useissa kunnissa VPK toimii niin sanottuna ensilähdön palokuntana. Tällainen toimintamalli ei olisi mahdollinen ilman koulutusta, opitun tiedon ja taidon ylläpitoa sekä yhteistyötä pelastuslaitoksen ja palokuntien välillä. Palokunnille järjestetäänkin säännöllistä koulutusta alueellisen pelastusliiton kautta.

Saatua koulutusta sopimuspalokunnat tukevat jatkuvalla harjoittelulla. Yhteistyötä pelastuslaitoksen sekä toisten sopimuspalokuntien kanssa ylläpidetään ja kehitetään säännöllisin kokoontumisin.

VPK verissä Palo- ja pelastustoiminnan ohella useilla palokunnilla on myös muuta aktiivista toimintaa. Tällaisia ovat kilpailutoiminta, soittokunnat, valistus-, nuoriso-, nais- sekä veteraaniosastot. Osa näistä tukee palokuntien palo- ja pelastustoimintaa joko suoraan tai välillisesti. Osa taas on toimintaa, joka tekee palokuntalaisuudesta koko perheen harrastuksen.

Vapaaehtoinen palokuntalaisuus (VPK) on monelle mukana olevalle elämäntapa. Siinä yhdistyvät päivittäiset rutiinit, henkilöturvallisuuden perustaitoja kouluttava harrastus sekä mahdollisuus toteuttaa lähimmäisiin kohdistuvaa auttamishalua.

Teksti ja kuva: Eeva Simola, tiedottaja

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

26

Loimaan seudun sopimuspalokunnat

Turun seudun sopimuspalokunnat

Auran VPK Karinaisten VPK Kosken VPK Marttilan VPK Metsämaan VPK Oripään VPK Pöytyän VPK Tarvasjoen VPK Yläneen VPK Yläneen kirkonkylän VPK

Askaisten VPK Jäkärlän VPK Kaarinan VPK Kakskerran VPK Kuusiston VPK Lemun VPK Liedon VPK Maarian VPK Maskun VPK Merimaskun VPK Naantalin VPK Nousiaisten VPK Paattisten VPK Paimion VPK Piikkiön VPK

Salon seudun sopimuspalokunnat Salon VPK Somerniemen VPK Förbyn VPK Suomusjärven VPK Halikon VPK Teijon VPK Hirvelän seudun VPK Kiikalan VPK Kiskon VPK Kuusjoen VPK • H uom. Perniön VPK, Teijon VPK ja Muurlan VPK Förbyn VPK yhdistyivät vuonna Perniön VPK 2011.

Perttelin VPK

Turunmaan sopimuspalokunnat Hitis Kyrkoby FBK Houtskärs FBK Iniö FBK Kimito FBK Korpo och Norrskata FBK Nagu FBK Pargas och Lielax FBK Rosala FBK Västanfjärds FBK

27

Raision VPK Rantakulman VPK Ruskon VPK Rymättylän VPK Sauvon VPK Turun VPK Vahdon VPK

Vakka-Suomen sopimuspalokunnat Kalannin VPK Karjalan VPK Kustavin VPK Laitilan VPK Lokalahden VPK Mietoisten VPK Mynämäen VPK Pyhämaan VPK Pyhärannan VPK Rautilan VPK Taivassalon VPK Uudenkaupungin VPK Vehmaan VPK

Toimenpidepalkkaiset palokunnat Alastaron palokunta Dragsfjärdin palokunta Laitilan palokunta Loimaan palokunta Someron palokunta

Ensihoito ja sairaankuljetus

Turun palolaitos oli Suomen ensimmäinen kunnallinen palolaitos, joka aloitti sairaankuljetuksen hoitamisen oman kunnan alueella. Sairaankuljetus aloitettiin vuonna 1901 hevosvetoisella ambulanssilla.

Ensihoidolla yhteensä 40 745 tehtävää

Ensihoidossa kiireisin vuosi miesmuistiin uosi 2011 oli kiireisin koko pelastuslaitoksen ensihoidon historiassa: ensihoidon tehtävämääräksi ynnättiin yhteensä 40 745 tehtävää, joka on noin 2 600 tehtävää enemmän kuin vuonna 2010, jolloin tehtäviä kirjattiin 38 092. Tämä tarkoittaa käytännössä noin kymmenen prosentin lisäystä ambulanssia kohden. Tehtävämäärät lisääntyivät sekä kiireettömissä että kiireellisissä tehtävissä. Lisääntyneet tehtävät johtunevat yksityisten palveluntuottajien resurssimuutoksista sekä väestön ikääntymisestä.

Vuonna 2011 Varsinais-Suomen pelastuslaitos tuotti ensihoidon palveluita Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Uudenkaupungin ja Länsi-Turunmaan alueilla. Pelastuslaitoksen toiminta-alueella on 24h-hälytettävissä olevia ambulansseja yhteensä 13, sekä lisäksi lääkintäesimiehen yksikkö, joka toimii alueella ainoana hoitotason ja lääkinnällisen pelastustoiminnan johtoyksikkönä. Pelastuslaitoksella työskentelee päätoimisesti terveydenhuollon ammattitutkinnon omaavia sairaankuljettajia ja ensihoitajia yhteensä 140 henkilöä, joista 52 naisia ja 88 miehiä.

Henkilöstön keski-ikä on 32,7 vuotta.

Työhyvinvointia edistettiin Kuluneen vuoden aikana ensihoidon työntekijöille mahdollistettiin osallistuminen fyysisen kunnon arviointiin Paavo Nurmi- keskuksessa. Arvioinnin ensisijainen tarkoitus oli ohjata sekä kannustaa henkilökuntaa huolehtimaan terveydestään ja toimintakyvystään hyvää fyysistä kuntoa vaativassa ensihoitotyössä. Kuntotestissä arvioitiin sairaankuljettajien kestävyyskuntoa sekä testattiin lihas-

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

kuntoa. Testin jälkeen annettiin henkilökohtaiset fyysisen kunnon kehittämisohjeet.

Turvallisuutta tehostettiin HaiPro-raportointijärjestelmällä Henkilökunnan sekä potilaiden turvallisuutta lisättiin ottamalla käyttöön haittatapahtuminen kirjaamisjärjestelmä HaiPro. HaiPro on tietotekninen työkalu, joka mahdollistaa erilaisten hoitotyössä tapahtuvien uhkaja väkivaltatilanteiden, potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien, sekä läheltä piti –tilanteiden kirjaamisen anonyymisti.

Järjestelmään kirjataan ensihoitajan arvion perusteella potilaan luona, ambulanssissa tai sairaalassa tapahtunut potilasturvallisuutta vaarantava tapahtuma. Kaikki ilmoitukset käsitellään ja ilmoitusten pohjalta laaditaan suunnitelma ongelman poistamiseksi.

Tyksin tulipalo muistetaan pitkään Vuoden merkittävin ja suurin yksittäinen onnettomuus oli Turun yliopistollisen A-sairaalan tulipalo 2.9.2011.

Onnettomuudessa ensihoitopalvelun johtamisjärjestelmä

2011

28

XXX

ja kaluston riittävyys olivat todellisella koetuksella, kun osastoilta evakuoitiin yhteensä 168 potilasta. Ensihoitotoiminnan johtaminen onnistui erinomaisesti ja henkilövahingoilta vältyttiin. Pelastuslaitoksen ambulanssit riittivät myös onnettomuuden aikaisiin päivittäistehtävien suorittamiseen. Kaikkiaan Tyksiin hälytettiin kolmetoista ambulanssia Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

29

Teksti: Markku Rajamäki, ensihoitopäällikkö Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Tekniset palvelut

Pelastuslaitokselle uusi asema sekä johtokeskusauto uluneen toimintavuoden aikana tekniset palvelut aloittivat Liedon paloaseman käytännön työt, ja hankkivat pelastuslaitokselle uutukaisen johtokeskusauton. Paloasemien turvallisuus- ja kuntokartoitus sekä virkavaateuudistus saatiin molemmat päätökseen. Virkavaateuudistuksen myötä uudet virka-asusteet saivat noin 6 00 henkilöä.

Liedon paloaseman rakennustyöt aloitettiin Liedon uusi paloasema nousee Loukinaisten kylään, Hämeentien välittömään läheisyyteen. Etäisyys Liedon keskustaan on arviolta kolme kilometriä, E18 -tielle noin kaksi ja puoli kilometriä ja Turun keskuspaloasemalle matkaa kertyy kymmenisen kilometriä. Kerrosalaa paloasemalle tulee 2 522 m2 ja tonttia on 5 925 m2. Paloasema korvaa Liedon vanhan aseman sekä Turun Jaanin paloaseman.

Liedon paloaseman käytännön toteuttaminen alkoi tammikuussa 2011, ja rakennuslupa hankkeelle myönnettiin helmikuun lopulla. Paalutustyöt alkoivat toukokuussa savisella tonttimaalla, ja anturavalujen jälkeen kuun loppupuolella asenneltiin jo ensimmäisiä pilari- ja palkkielementtejä. Elokuussa oli vuorossa välipohjaonteloiden asennusta ja syyskuussa aloitettiin yläpohjaonteloiden asennukset.

Loppusyksystä kun kattoristikot olivat asennettu paikoilleen, rakennus sai muotonsa. Hämeentien läheisyydessä, mäen päällä, se näyttää melko massiiviselta rakennukselta.

Paloasema valmistunee toukokuussa 2012 Marraskuussa katto saatiin katettua ja lattioiden pintavalut aloitettiin. Säiden suosiessa poikkeuksellisen lämpiminä, lattialämmitysputkien asennus ja valut oli vuodenaikaan nähden helpohko toteuttaa ilman lisäjärjestelyjä. Joulukuussa olivat ulkoseinien muuraukset täydessä käynnissä ja runkorakenteet lähes valmiit. Ikkunat asennettiin paikoilleen ja rakennus alkoi olla sisältä säältä suojassa.

Tammikuun alkupäivillä 2012 tullaan saamaan kaikki ovet paikoilleen. Tämän jälkeen alkavat laitteis-

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

toasennukset sekä pintatyöt.

Paloaseman luovutuspäivä on toukokuussa 2012.

Uusi asema Naantaliin Aluepelastuslautakunnan kesäkuun kokouksessa päätettiin sitoutua uuden RaiNa-aseman rakentamiseen ja tilojen vuokraamiseen. Työt alkanevat ensi vuonna, kunhan valmistelevat vaiheet saadaan tehdyiksi. Varsinaisen rakennuttamisen hoitaa Naantalin kaupunki. Naantaliin rakennettava asema yhdistäisi Naantalin ja Raision paloasemat. Asema rakennettaisiin Luolalan asuinalueelle.

Paloasemien turvallisuus- ja kuntokartoitus päätösvaiheeseen Aluepelastuslaitoksen vuonna 2010 käynnistämä paloasemien turvallisuus- ja kuntokartoitushanke saatiin päätökseen. Hankkeeseen liittyen kartoitettiin Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan alueilla yhteensä 33 paloasemaa ja kaksi palokunnantaloa. Hankkeen ulkopuolelta kartoitettiin lähes vastaava määrä kiinteistöjä Turusta ja Salosta. Yhteensä hankkeen puitteissa kartoitettiin 83 kiinteistöä. Kiinteistöissä suoritetut kartoitukset sisälsivät kiinteistökohtaisen kuntokartoituksen, sähkötarkastuksen, palotarkastuksen sekä työsuojelutarkastelun samalla kertaa.

Pelastuslaitoksen saama konkreettinen hyöty oli saada

2011

30

tietoa käytössä olevien kiinteistöjen kunnosta ja niiden lähivuosien korjaustarpeista sekä asemien energiataloudellisuudesta.

Uudenkarhea johtokeskusauto otettiin käyttöön Pelastuslaitos osti keväällä uuden johtokeskusauton Mercedes-Benz Sprinter 519 CDI:n. Uuden johtokeskusauton tarkoituksena on luoda tehokkaampi johtamisvalmius onnettomuuspaikalle. Autosta löytyy uusinta tekniikkaa, jolla voi esimerkiksi lähettää livekuvaa tilannepaikalta.

Lisäksi autossa on pysyvät paikat pelastustoiminnan johtajalle, operaattorille, tilannekuvaajalle ja tiedottajalle.

Autoa tullaan käyttämään lähinnä suurissa ja keskisuurissa pelastustehtävissä. Edellinen johtokeskusauto, 33 vuotta palvellut linja-auton mallinen autovanhus, jouduttiin romuttamaan korjauskelvottomana.

Vuonna 2011 otettiin käyttöön lisäksi kolme sammutusautoa, yksi säiliösammutusauto ja kaksi säiliöautoa.

31

Sairasautoja tilattiin kolme kappaletta ja ne valmistuvat tammikuussa 2012. Vuoden 2011 raskaankaluston hankinnat käynnistettiin, ja autot valmistuvat keväällä 2012.

Sammutusautoja tilattiin Turun Jaaniin ja Kärsämäkeen, Laitilaan ja Somerolle. Säiliöautoja tilattiin Turkuun ja Dragsfjärdiin. Miehistö- ja tarkastusautoja ei hankittu vuoden 2011 aikana.

Vuoden lopulla käytöstä poistettiin yhdeksän vanhaa sammutusautoa, kaksi säiliöautoa sekä kolme muuta autoa. Lisäksi myytiin moottoriruiskuja, perävaunuja ja muuta kalustoa. Ajoneuvot myytiin edellisvuosien tapaan huutokaupassa halukkaille ostajille. Operatiivisen raskaan ajoneuvokaluston poistoikä on 20 vuotta.

Teksti: Pertti Soininvaara, tekninen päällikkö Kuvat: Jani Tuominen

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Tilastotietoa 1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2011

2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2011

3. Tunnuslukuja vuosilta 2007-2011

Tunnuslukuja

2007

2008

2009

2010

2011

Varsinais-Suomen asukasluku

459 235

461 134

462 865

465 170

465 183

Varsinais-Suomen kuntamäärä

53

53

28

28

28

58,91

57,93

59,06

60,90

62,8

2,70

2,84

2,76

3,60

3,3

Nettokäyttömenot euroa/asukas Nettoinvestoinnit euroa/asukas

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

32

Tilastotietoa 4. Suoritetut palotarkastukset vuosina 2007-2011

Tarkastukset

2007

2008

2009

2010

2011

1 krt / vuodessa

3 695

3 231

3 517

3 677

3 535

1 krt / 10 vuodessa

9 017

7 923

6 979

6 717

7 564

Muut

3 759

2 853

2 188

1 682

2 085

Tehtävät yhteensä

16 471

14 007

12 684

12 076

13 184

5. Ensihoidontehtävät vuosina 2007-2011

Tehtävät kiireellisyysluokittain

2007

2008

2009

2010

2011

A-tehtävät

2 188

1 850

1 896

1 852

1 768

B-tehtävät

9 200

8 615

8 797

9 100

9 835

C-tehtävät

13 312

13 578

13 668

13 741

14 633

D-tehtävät

13 372

13 190

11 957

13 399

14 509

Tehtävät yhteensä

38 072

37 233

36 318

38 092

40 745

2008

2009

2010

2011

Varsinais-Suomessa

11

12

10

1

Koko maassa yhteensä

107

107

80

58

6. Palokuolemat vuosina 2008-2011

Palokuolemat

33

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Tilastotietoa 7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2007-2011

8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla ja päiväpaloasemilla 2011

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

34

Tilastotietoa 9. Operatiiviset pelastustehtävät vuonna 2008-2011

Tehtävät

2008

2009

2010

2011

Automaattisen paloilmoittimen välittämä hälytys

1 788

1 679

1 838

1 812

Tarkastustehtävä/varmistus

862

867

909

1 044

Rakennuspalo

300

185

234

198

Rakennuspalovaara

192

185

199

Maastopalo

411

242

338

198

Liikennevälinepalo

217

212

197

195

1 466

1 377

1 314

1 192

Luonnononnettomuus

131

56

42

-

Ihmisen pelastaminen

190

185

166

142

Eläimen pelastaminen

147

205

141

158

Öljyvahinko

171

163

149

156

Ensivastetehtävä

1 441

1 643

1 767

1 901

Vahingontorjunta

508

363

474

3 027

Virka-apu

37

88

177

184

Muut tehtävät

950

926

939

855

8 619

8 383

8 870

11 261

Tehtävät yhteensä

35

rakennuspalot ovat jaettu rakennuspaloihin sekä raken-

-

Liikenneonnettomuudet

• H uom. Vuodesta 2009 lähtien

nuspalovaaroihin.

• H uom. Vuodesta 2011 lähtien luonnononnettomuudet kirjattu

on

vahingontorjunta-

tehtäviksi.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Tilastotietoa 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2011

• H uom. Evyt tarkoittavat ensivastetehtäviä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

36

Tilastotietoa

37

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

Yhteystiedot

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos www.vspelastus.fi etunimi.sukunimi@turku.fi Eerikinkatu 35 20100 TURKU Vaihde p. 02 263 3111

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

38

XXX

Ammattitaitoisesti Nopeasti Tasapuolisesti

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus

2011

40