VANHOISSA PUUTALOISSA JA PIHOILLA LÖYTYY AINA TEKEMISTÄ, EI TULE AIKA PITKÄKSI

TUTUSTU UUDENKAUPUNGIN PUUTALOIHIN JA PIHOIHIN OPASTETUILLA KIERROKSILLA TIISTAISIN HEINÄ-ELOKUUSSA. LUE LISÄÄ KESÄKUUSSA WWW.UGINVANHATTALOT.FI

Tässä vielä neuvoja vanhan puutalon asumisesta haaveileville:

Nurmisten talo on rakennettu 1856. Kannattaa lukea kirjallisuutta asiasta sekä jättää ruusunpunaiset lasit kauppaan. -Puutaloasuminen on elämäntapa, taloa ei voi jättää pitkäksi aikaa ”yksin”.

Jos haaveilee vanhasta puutalosta, niin kannattaa aina pelätä pahinta ja varautua pahimpaan, niin selviää vähemmällä, eikä tule niin isoja pettymyksiä.

Vanhoissa puutaloissa

JA PIHOILLA LÖYTYY AINA TEKEMISTÄ, EI TULE AIKA PITKÄKSI

Vihertävä talo vuodelta 1856 osaisi kertoa monta tarinaa perheiden elämästä jotka se on kattonsa alla kokenut mutta annetaankin nyt talossa asuvan Nurmisen perheen kertoa heidän kokemuksestaan talosta.

Perheeseen kuuluu Äiti- Jonna, Isä- Jussi ja (teini)Poika- Jaro. Harrastukset ovat aikalailla pallourheilupainotteisia, vapaaehtoistöitä, sekä tietenkin TALO. Nimittäin talo on juuri se, joka vie aikaa ja toisaalta sen annetaan viedä aikaa. Sitä voidaan kutsua harrastamiseksi tai elämäntavaksi, miten vain.

Alunperin neljän perheen ”kammari-kodista" on muotoutunut perheen koti, joka on tällä hetkellä juuri sopivan kokoinen. Aluksi talossa oli kylmä kuisti ja siellä kylmä wc/suihku, nyt niiden tilalle on tullut lämmin eteinen, sauna, wc ja pesuhuone. Edellisen omistajan aikana nykyisessä kodinhoitohuoneessa sekä makuuhuoneessa oli olohuone. Keittiö on pysynyt paikoillaan edellisten omistajien jälkeenkin. Nurmiset ovat muuttaneet toisen sisäänkäynnin toiseksi wc:ksi sekä tehneet kahdesta pikku huoneesta yhden ison (pojan huone).

Viimeksi he ovat kesällä 2020 laittaneet mikrosementillä pesuhuoneen sekä uusineet kalusteet ja nyt talvilomalla 2021 tehneet pienen pintaremontin eteiseen, jossa tapiseerattiin seiniä ja maalattiin katto ja puolipaneelit. ”Meidän mieluisin paikka kodissamme on sisällä olohuone ja ulkona pihasauna. Olohuoneemme on viihtyisä ja valoisa sekä se on sisustettu juuri meidän näköiseksi kuitenkin vanhaa kunnioittaen. Ulkosauna siksi, koska se vaan on niin superhieno. Sinne kun pihan poikki tallustaa, niin ajattelee olevansa omalla mökillä. Tunnelma on siellä seesteinen ja meidän pieni kylpyläosasto houkuttelee rentoutumaan joko saunan lauteille tai tassuammeeseen.”

Mikä auttaa jaksamaan tätä ikuista remonttia? Plussat ja miinukset? ”Plussat: Pienet muotovirheet sallitaan, kiva henki ja lämpö, idyllisyys, saa oman kädenjäljen näkyviin, ei tule samanlaista taloa ikinä vastaan, jatkuva remppailu ja paikkojen kunnossapito.

Miinuksia: jatkuva remppailu ja paikkojen kunnossapito.”

Luulisi että Nurmisillakin olisi tullut hetkiä vastaan että heitettäisiin hanskat tiskiin, mutta ei, ei ole kuulemma tullut. On ollut heikkoja hetkiä ja välillä on väsyttänytkin touhut, mutta ei ikinä ole iskenyt epätoivo. He ovat edenneet askel kerrallaan, pilkkoneet asiat pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja saaneet valmista aikaan.

Tällä hetkellä työn alla on ulkorakennuksen varasto-osan peruskorjaus. yläkerran peruskorjaus. Yläkerta ei ole ollut meidän aikana käytössä ollenkaan.”

Kuulostaa siltä että alan harrastajat ovat juuri tällaisia: juuri kun ajatellaan että kaikki on nyt valmista niin sitten silmät osuvat johonkin kohtaan ja ajatukset lähtevät uusille urille: entäpä jos tuohon sopisi.. ja niin talovanhus saa taas tuoretta ehostusta puitteilleen..

Katja Laine

VANHOJEN TALOJEN VIEHÄTYSVOIMA VIE MENNESSÄÄN

UUDENKAUPUNGIN VANHAT TALOT 4.–5.9.2021

Kymmenet tunnelmallisen kauniit kodit ja vehreät pihat avaavat ovensa ja porttinsa vieraiden tutustuttavaksi ja ihasteltavaksi. Osa on ensikertalaisia, osa konkareita, mutta ei haittaa, vaikka vierailisit tutussa talossa uudestaan, aina on joku nurkka korjattu tai pihaa muokattu.

Vierailukohteita voit tutkia oman aikataulusi ja mieltymystesi mukaan. Suosittelemme varaamaan tähän molemmat päivät, niin ehdi varmasti nähdä kaiken. Oletpa sitten kiinnostunut remontoinnista, perinnekorjaamisesta, sisustamisesta, puutarhanhoidosta tai vanhoista taloista ylipäätään, tarjoaa talokierros takuulla inspiraatiota ja informaatiota.

Osasta kohteita löytyy myös pihakahviloita ja kirpputoreja, ja aina kannattaa kurkistaa myös naapurin pihaan, sieltäkin voi löytyä jotain innostavaa!

Tapahtuman järjestää Uudenkaupungin Vanhat Talot ry. Tapahtumatiedot löydät myös Facebookista, Uudenkaupungin Vanhat Talot.

Sydämellisesti

TERVETULOA!

UUDENKAUPUNGIN VANHAT TALOT -TAPAHTUMA 4.–5.9.2021 Lauantaina klo 10–18 Sunnuntaina klo 10–18 Kohdekohtaiset muutokset kellonajoissa mahdollisia.

TAPAHTUMAINFO www.uginvanhattalot.fi UVT, Taina Nikula p. 040 415 6340 info@uginvanhattalot.fi

LIPUT Päivälippu 12 € Alle 15-vuotiaat aikuisen seurassa ilmaiseksi. Ryhmälippujen väh. 15 henk. ennakkovaraukset: info@uginvanhattalot.fi tai matkailu@uusikaupunki.fi

LIPUT ENNAKKOON 1.5. alkaen www.doerz.com/ visituusikaupunki Ennakkolipun ostaneiden tulee noutaa tapahtumaranneke tapahtumapäivänä kauppatorin lipunmyynnistä tai Työväentalolta. Tapahtumarannekkeita ennakkoon Ugin Matkailutoimistosta 1.7. alk.

LIPUNMYYNTIPAIKAT TAPAHTUMA-AIKANA Uudenkaupungin kauppatori, UVT:n oma lippupiste. Tapahtumakeskus Uudenkaupungin Työväentalo, Ylinenkatu 12. Uudenkaupungin matkailutoimisto, Rauhankatu 10

MERIMATKALLE

Tapahtumassa tänäkin vuonna mukana viehättävä saarikohde.

TAPAHTUMAKESKUKSESSA TYÖVÄENTALOLLA

la 4.9. luennoi talotohtori Panu Kaila.

Panu Kaila vieraili tapahtumassa myös v.2019

Panu Kaila on Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori emeritus, joka on opettanut kaikissa Suomen teknisissä korkeakouluissa sekä muun muassa Tokiossa. Hänet tunnetaan varsinkin perinnerakentamisen tuntijana ja puolustajana.

Mm. kirjoissaan Talotohtori (1997) ja Kevät toi maalarin (2000) Kaila on käsitellyt yksityiskohtaisesti rakentamisen historiaa, perinteitä ja nykyaikaa. Näkyvimmin hän on ajanut järkevän korjausrakentamisen asiaa pitämällä suosittua Talotohtori-palstaansa useissa sanomalehdissä vuodesta 2000, minkä ansiosta hän sai 2010 tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.

Lisäksi Kaila on saanut vuonna 1979 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, 2003 Taiteen valtionpalkinnon ja Suomen tietokirjailijat ry:n Oppikirjailijapalkinnon.

Lähde Wikipedia

TAPAHTUMAN OSALLISTUVIEN KOTIEN PIHOILTA VOI LÖYTÄÄ MONENLAISIA AARTEITA,

uutta ja vanhaa!

KÄSITYÖAMMATTILAINEN JA KÄDENTAITAJA, hoi!

Ovatko tuotteesi erityisesti vanhan talon henkeen sopivia? Tai myytkö perinnekorjauksessa tarvittavia materiaaleja? Haluaisitko tulla esittelemään tuotteitasi tapahtumaamme? Edullisia myyntiesittelypaikkoja sekä sisällä että ulkona. OTA YHTEYS INFO@UGINVANHATTALOT.FI

JOS ISTUTAT YHDEN PUUN PIHALLESI, valitse omenapuu!

Omenapuu on varmasti yksi suomalaisten pihojen kaikkien aikojen suosikkikipuu, erityisesti vanhojen talojen pihoilta löytyy näitä kauniisti kukkivia kaunottaria.

Omenapuu on itsessään sitkeä mutta myös melko haastava hoidettava. Jotta puu pysyy kauniina ja tuottaa hyvän sadon, se vaatii säännöllistä leikkaamista ja tietoa miten leikkaukset tehdään.

Omenapuu on helpoin leikata kevättalvella, puu on vielä levossa ja lehdet eivät estä leikkaajan näkyvyyttä korkeammalle latvukseen. Omenapuun leikkaamisella pyritään korjaamaan nuoren puun rakennetta ja ohjata sen perusoksisto kasvamaan vahvaksi.

Satoikäisen puun hoidon päätavoitteet ovat oksiston ja kukkasilmujen uusiutuminen, sekä valo-olosuhteiden parantaminen jotta kasvusto pysyy valoisana ja kuivana. Valossa sato kypsyy tasaisemmin ja ilmava kasvusto kuivuu sateen jälkeen, näin kasvitaudit ja tuholaiset pysyvät paremmin loitolla.

Vanhaa puuta nuorennetaan, jotta se tuottaisi uutta kasvustoa ja antaisi hyvälaatuista satoa, omenoiden koko, väri ja myös maku paranee. Vaihtoetoisesti omanapuu voidaan leikata heinäkuussa, jolloin omenapuu on käyttänyt suurimman kasvuintonsa ja näin leikkaus ei kiihdytä uusien versojen kasvua.

Miten leikkaus vaikuttaa? Aina kun versoa typistetään, se kasvattaa leikkauskohdan alapuolella olevista silmuista lisää versoja. Liiallinen leikkaus kiihdyttää versokasvatusta niin, että puu kasvattaa liian tiheää versokasvustoa ja sato kärsii versojen kustannuksella. Turhaa ja liian voimakasta leikkausta tulee siis välttää.

Tässä muutamia vinkkejä, joilla pääset alkuun: Nuori puu

2-5 vuotiaiden omenapuiden leikkaus tehdään suurella maltilla ja myös kukka- tai hedelmäaiheet tulee poistaa ensimmäisinä vuosina jotta puun energia menee juuriston ja vahvan perusoksiston kasvattamiseen. Kun leikkaat nuorta puuta pidä mielessäsi kuusipuun muoto, leikkaa oksat siten, että muoto jäljittelee kuusen kasvutapaa, alimmat oksat saavat olla pidempiä jolloin kaikki oksat saavat tarpeeksi valoa.

Satoikäinen puu

satoikäisiä puita leikataan hieman joka vuosi, jotta uusia versoja pääsee muodostumaan ja puu pysyy jatkuvasti kasvussa. Kun puu on kasvanut 250 cm:n korkuiseksi, sen pituuskasvu voidaan lopettaa leikkaamalla latvus jonkun vaakasuoraan kasvavan oksan yläpuolelta.

Vanhan puun nuorentaminen

Vanhat omenapuut ovat vielä varmasti voimakaskasvuiseen runkoon varrennettuja, niiden nuorennusleikkaukset on tehtävä harkintaa käyttäen. Leikkaukset tulee jaksottaa 3-5 vuoden ajalle jotta puu ehtii parantaa leikkaushaavoja ja toipuu juuriston ja latvuksen epätasapainon muuttumisesta.

Vanhat puut ovat voineet haarautua monirunkoisiksi, näiden runkohaarojen leikkaamisessa tulee käyttää malttia, vain 1-2 oksaa vuodessa. Suurien leikkaushaavojen reunoille kasvaa herkästi paljon vesiversoja, ne voidaan poistaa juhannusviikolla käsin repien. Vanhaa omenapuuta leikattaessa tulee muistaa ennen kaikkea, että leikataan harkiten, maltilla ja suunnitelmallisesti. Radikaaleja ja voimakkaita, paksujen oksien leikkauksia on vältettävä.

Vielä muutama vinkki:

Leikkaushaavojen hoidosta ollaan montaa mieltä, itse jättäisin leikkauspinnan käsittelemättä. Kun leikkaus on suoritettu oikeasta kohdasta, heti oksankauluksen jälkeen, omenapuu alkaa kasvattamaan haavan suojaksi solukkoa joka kuroo sen kiinni joidenkin vuosien aikana. Jos oksa on leikattu väärin, liian läheltä runkoa, on poistettu tärkeää solukkoa ja puu ei pysty korjaamaan leikkaushaavaa. Jos taas leikataan liian kaukaa eli jätetään tappeja, puu ei pysty kasvattamaan haavaa umpeen vaan tappi alkaa lahota ja sitä kautta saattaa laho levitä runkoon asti.

Johanna Sillgren

Vanhan puu leikkaus.

Oksanpoisto.

MUISTAnuohous!

Elävä tuli on hieno elementti. Niin vanhoissa kuin uusissakin taloissa tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous on tärkeä osa rakennuksen paloturvallisuutta. Rakennuksen omistajalla ja haltijalla on pelastuslain mukaan velvollisuus huolehtia tulisijojen ja savuhormien säännöllisestä nuohouksesta sekä pitää tulisijat ja savuhormit sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti.

Pelastustoimen tilastojen mukaan rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista noin 15 % liittyy tulisijoihin ja savuhormeihin. Näistä nokipaloja on vuosittain keskimäärin kolmesataa ja tulisijojen ja hormien vaurioista aiheutuneita tulipaloja on vuosittain alle sata.

Aiemmin pelastuslaitoksilla ollut velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan on poistunut ja käytössä ollut piirinuohousjärjestelmä on lopetettu. Nuohousyrittäjät voivat nyt tarjota palvelujaan vapaasti koko maassa ilman maantieteellisiä rajoituksia. Rakennuksen omistaja ja haltija voi tilata nuohouspalvelun haluamaltaan nuohousyritykseltä. Nuohooja

ei tule nuohoamaan tilaa-

matta.

Piirinuohousjärjestelmän loppuessa päättyi myös nuohouspalvelujen hintasääntely. Nuohousyrittäjä määrittää itse palvelunsa hinnan, jolloin nuohouksen hinnat ja hintaperusteet vaihtelevat yrityskohtaisesti. Koti- ja etämyyntisääntelyn mukaan nuohousyrityksen on ilmoitettava ennen sopimuksen tekemistä palvelun kokonaishinta tai vähintään hintaperusteet. Nuohoustyötä saa edelleen tehdä vain nuohooja. Nuohoojalla tarkoitetaan joko nuohoojan ammattitutkinnon tai talotekniikan ammattitutkinnon nuohouksen osaamisalalta suorittanutta henkilöä. Nuohous on suoritettava määrävälein. Lähtökohtana on, että nuohous on tehtävä riittävän usein ottaen huomioon tulisijan käyttöaste, rakenne ja käytetty polttoaine. Vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa tulisijat ja savuhormit on kuitenkin nuohottava vähintään vuoden välein, ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein. Jako vakituisen ja vapaa-ajan asumisen välillä ei tässä tarkoita rakentamisen sääntelyyn liittyvää rakennuksen käyttötarkoitusta, vaan asumisen määrää. Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota. Kuitenkin kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa. Nuohouspalvelut ruuhkautuvat erityisesti syksyllä. Nuohouksen voi kuitenkin hoitaa mihin aikaan vuodesta tahansa, ei ainoastaan lämmityskauden alkaessa. Nuohousvelvoitteeseen liittyy kiinteästi tikkaiden, kattokulkutien osien ja katon turvavarusteiden pitäminen sellaisessa kunnossa, että nuohooja voi tehdä nuohoustyön turvallisesti. Kyse on nuohoojan työturvallisuudesta. Nuohooja antaa aina suoritetusta nuohouksesta nuohoustodistuksen. Nuohoustodistus on hyvä säilyttää seuraavaan nuohouskertaan. Jos nuohooja havaitsee sellaisen vian tai puutteen tulisijassa tai savuhormissa, josta voi aiheutua tulipalon vaara, nuohooja ilmoittaa havaintonsa myös kirjallisesti alueen pelastuslaitokselle.

Pelastuslaitoksilta saa tarvittaessa kiinteistöjen paloturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja neuvoja. Pelastuslaitokset valvovat myös kiinteistöjen nuohousvelvoitteen toteutumista.

Alpo Nikula Erityisasiantuntija Sisäministeriö Pelastusosasto

UUDENKAUPUNGIN

Vanhat Talot ry

on v. 2014 perustettu yhdistys, joka pyrkii toiminnassaan tuomaan esiin vanhan kaupunkimiljöön elinvoimaisuutta ja lisäämään puutaloasumisen kiinnostavuutta.

Yhdistyksen jäsenistössä on vanhojen talojen asukkaita, vapaa-ajan asukkaita sekä yrittäjiä. Joka toinen vuosi järjestettävässä tapahtumassa kaupunkilaiset avaavat talojensa ovet myös kiinnostuneille vierailijoille.

Yhdistys toivottaa uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan!

Katja Laine Puheenjohtaja www.uginvanhattalot.fi

K A K S I I D Y L L I S T Ä P U U T A L O A S U N T O A K E S K U S T A S S A : Kirkkokadun Amanda ja Olga

Hyvinvarustellut huoneistot 45m ja 55m alkaen 90 €/yö/hlö Kirkkokatu 14 b 0400 698 366 www.pikkuvilla.fi

Aamiainen tilattaessa!