Turun Seutusanomat Keskusta 30.8.2023

Teemasivuilla

aiheena mm. koirien, kissojen ja hevosten hyvinvointi, joka voi peilautua myös takaisin ihmisiin. Kuvassa Irmelihevonen Antero Niittymäen kanssa.

s. 6–7

Maksutta joka kotiin

TURUN

SEUTU S A NOM AT

Turun

Tammitie 3, 20540

p. 02 2535 311

Avoinna ma - pe klo 8 – 17

www.turunlvipiste.com

TURUN

S EU T U S A N O M AT

MYYNTI

Kristiina Engström 045 111 6932 kristiina.engstrom@turunseutusanomat.

Mika Leinonen 040 706 2132 mika.leinonen@turunseutusanomat.

Kaisa Puisto 050 364 7970 kaisa.puisto@turunseutusanomat.

SY

2023 LEHDET

O S T E T A A N

K

U

L T A A J A H O P E A A

L ä n s i 1

k a u p p p a k e s k u s

V i i l a r i n k a t u 5

m a - p e 1 0 - 1 7

O s t a m m e k o r u t , k e l l o t , a t e r i m e t , k o l i k o t .

I l m a i n e n a r v i o

M a k s a m m e j a l o m e t a l l i n a r v o n

K Ä T E I S E N Ä T A I T I L I L L E !

L a h j a v i n k k i ! K u l t a - j a h o p e a h a r k o t

v e r k k o k a u p a s t a

j a m y y m ä l ä s t ä !

Herkulliset gourmetpizzat

Gourmetpizzoja, runsaita salaatteja, rentoa tunnelmaa, raikkaita juomia ja hyväntuulista ja asiantuntevaa palvelua. Tätä kaikkea on Kultaranta Heineken House Naantalissa

Kultaranta Heineken Housen herkulliset gourmetpizzat valmistetaan vain ja ainoastaan tuoreista raaka-aineista sekä Kultarannan oman reseptin tomaattikastikkeesta.

Kultaranta

Heineken House

Tutustu ajantasaisiin aukioloaikoihimme kotisivuiltamme: www.kultarantaresort.fi

Särkänsalmentie 178 21100 Naantali

#KultarantaResort #HyvilläMielinKotiin #KultarantaHeinekenHouse

Joko pian on presidenttipelin aika?

Vasta saatiin Suomeen uusi hallitus – joka tosin on hieman kompuroinut alkutaipaleillaan – mutta seuraavat vaalit ovat jo kohta ovella. Europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta ensi vuonna, mutta enemmän mediahuomiota on jo nyt saanut toiset ensi vuoden vaalit; presidentinvaalit.

Valitsemme maallemme uuden presidentin heti alkuvuodesta. Vaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta ja tarvittaessa toinen kierros 11. helmikuuta. Koska istuva presidentti Sauli Niinistö ei ole enää ehdolla kaksi kautta palvelleena, hyvin odotettavaa onkin, että kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä kierroksella saa yli puolta äänistä, ja näinollen presidentin valinta menee toiselle kierrokselle.

Presidenttipeli on vielä antanut odottaa itseään. Ja se onkin ihan ymmärrettävää, sillä eduskuntavaalit ja hallituksen kokoaminen sekä ne hallituksen kesällä kohtaamat kohut ovat vieneet huomion suomalaisessa politiikassa.

Vaaleihin on kuitenkin poliittisessa mielessä lyhyt aika. Eiköhän presidenttipeli lähde pikkuhiljaa toden teolla käyntiin.

Toistaiseksi kaikkia ehdokkaita ei vielä edes tiedetä, mutta iso osa tosissaan presidentin virkaa havittelevista ovat ehdokkuutensa ilmoittaneet. Mielenkiintoista on ainakin se, miten moni ehdokas on kisassa mukana valitsijayhdistyksen kautta, eikä perinteisesti puolueen asettamana ehdokkaana.

Toistaiseksi gallupeissa vahvimman kannatuksen ovat saaneet Pekka Haavisto, Alexander Stubb, Mika Aaltola ja Olli Rehn. Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliittohan eivät vielä ole ehdokkaitaan asettaneet – ainakin voisi spekuloida, että lähtiessään mukaan Jutta Urpilainen ja Li Andersson sekoittavat jonkin verran pakkaa.

Mielenkiintoinen syksy on siis edessä – toivottavasti vaalikeskusteluista tulee asialliset, mutta toivottavasti myös ehdokkaat haastavat toinen toisiaan.

n KUNTAPÄÄTTÄJÄN KULMA

Elinikäisestä oppimisesta ei enää tietoakaan?

Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, jolla tavoitellaan 44 miljoonan euron säästöä. Lisäksi leikkauksen arvioidaan vähentävän opintovapaita siten, että työvoimaa olisi työmarkkinoilla 8.000 henkilötyövuotta enemmän.

Aikuiskoulutustuki otettiin käyttöön vuonna 2001, kun haluttiin vastata muuttuvaan työelämän ja nopeasti muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin. Tavoitteena oli lisätä aikuiskoulutusta ja pitää suomalaisten osaaminen ajan tasalla globaaleissa ja teknologisissa muutoksissa. Järjestelmää on toki vuosien saatossa joiltakin osin kehitetty, mutta nyt sitä ollaan lakkauttamassa kokonaan. On todella sääli, että aikuiskoulutustuki romutetaan, eikä sitä haluttu kehittää paremmin aikuisopiskelijoiden osaamistason nostoon ja työvoimapulaan vastaamiseen.

Hallitus käynnistää myös toimenpidekokonaisuuden korkeakoulutuksen tarpeettoman kasautumisen ehkäisemiseksi. Tällä halutaan rajoittaa sitä, ettei samantasoisia korkeakoulututkintoja hankittaisi. Keinovalikoima on vielä epäselvä, mutta neuvotteluissa on selvitetty esimerkiksi toisen tutkinnon maksullisuutta ja opiskelupaikkojen ohjaamista ensimmäistä tutkintoaan suorittaville.

Lisäksi hallitus haluaa laajentaa jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä, joka tulee kasvattamaan opiskelijan tai työnantajan kustannuksia. Myös korkeakoulujen avointen opintojen maksut nousevat. Näistä näkökulmista katsottuna on työikäisen väestön näkymät työelämän osaamisvaatimusten täyttämisestä heikkenemässä merkittävästi.

Hallituksen argumentteina olen kuullut, että tukijärjestelmästä hyötyvät korkeammin koulutetut, eikä esimerkiksi hoiva-avustajasta lähihoitajaksi opiskelevat. Varmasti osittain totta, mutta muuttuvan työelämän vaatimukset asettavat entistä enemmän paineita työikäiselle väestölle kehittyä ja hankkia uusia vaatimuksia vastaavaa osaamista. Lisäksi on aloja, kuten sosiaali- ja terveysala, joissa toisiin tehtäviin siirtyminen edellyttää uusia tutkintoja. Monelle aikuiskoulutustuki on ollut myös mahdollisuus alan vaihtoon jo ennen kuin työkyky heikkenee tai työmotivaatio katoaa. Haluaisin kuitenkin nähdä sen kustannusanalyysin, että miten näillä leikkauksilla arvioidaan osaavan työvoiman saatavuuden aidosti paranevan. Lupauksista huolimatta näyttää, että koulutusleikkaukset toteutuvat jälleen.

Niina Alho (sd.) Kaarinan kaupunginvaltuuston pj. Aluehallituksen 2. vpj.

Syrjimätön seurakunta

Mikä on ihmishengen hinta? Pandemian tiheimmissä vaiheissa sairaanhoidon kiperä kysymys tuli tavallisen kansalaisen tietoisuuteen. Vastausta ei ole. Ihmishengellä ei ole hintaa. Elämän arvo ei riipu terveydentilasta eikä mistään muustakaan. Ihmisarvo kuuluu jokaiselle ilman ehtoja. Kun on aika kuolla, toivomme sen tapahtuvan arvokkaasti.

Ihmisarvosta ei pidä tinkiä sairaiden, kuolevien eikä terveiden kohdalla. Suomen lainsäädäntö pyrkii takaamaan yhtäläisen kohtelun kaikille. Jo perustuslakimme mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan minkään henkilöön liittyvän syyn, kuten sukupuolen, iän, kielen, uskonnon tai vammaisuuden perusteella. Lakien tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Kulttuurimme arvot pohjautuvat kristilliseen ihmiskäsitykseen: jokainen on yhtä arvokas. Jumalan luomina kaikilla on yhtäläinen ihmisarvo. Siksi ketään ei pidä kohdella eriarvoisesti. Kultaisen säännön mukaan toisia on kohdeltava niin kuin toivoo itseään kohdeltavan.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa Turun arkkihiippakunta on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön edelläkävijä. Kirkon piirissä on, ikävä kyllä, syrjintää. Maarian seurakunnassa kokeiltiin ensimmäisenä hiippakunnan yhdenvertaisuusryhmän kehittämää työskentelyä. Seurakunnastamme tuli maan ensimmäinen Syrjimätön seurakunta.

Eri tavoin ajattelevien välinen keskustelu esimerkiksi vähemmistöistä menee helposti tunteisiin. Avuksi on kehitetty menetelmiä, kuten piispojen laatimat kunnioittavan keskustelun periaatteet. Tavoitteena on parempi keskinäinen ymmärrys ja sen myötä lisääntyvä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Parhaimmillaan yhteisö ja sen jäsenet kasvavat kohti kultaisen säännön parempaa toteutumista. Syrjintä asenteissa, puheissa ja käytänteissä vähenee.

Pormestariston kokoonpano ja vastuualueet vaihtuivat

ta ja asioiden ohjaaminen sekä yhteistyö Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa.

Elo toimii tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Turun kaupungin pormestaristo on vaihtunut suunnitellusti, kun ollaan päästy vaalikauden puoliväliin. Pormestarina jatkaa luonnollisesti Minna Arve, ja vaalikauden puolivälin jälkeen apulaispormestareina toimivat Mirka Muukkonen, Elina Rantanen ja Piia Elo. Hyvinvoinnin apulaispormestarin Mirka Muukkosen erityisvastuina ovat maahanmuuttaja-asioiden seuranta, lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuran-

Kaupunkiympäristön apulaispormestarin Elina Rantasen vastuualueina ovat rakennuttamisasioiden seuranta ja ohjaaminen sekä yhteistyö rakennuttamisasoiden forumissa.

Kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestarin Piia Elon vastuualueina ovat työllisyysasioiden, työllisyysuudistuksen ja työllisyyden kehityksen seuranta ja ohjaaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat. Myös Piia

Satsaus lapsiin ja nuoriin tiivistyy pormestarien vastuualueissa, sillä kahden apulaispormestarin vastuualueisiin on erikseen mainittu lasten ja nuorten hyvinvointi.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Laura Maria Latikka kirkkoherra Maarian seurakunta

Marko Vuosjoki

Vanhat liikuntaystävät yhdessä vuosien tauon jälkeen

LIIKUNTA

Turun Forum Marinumilla oli toissa viikolla mielenkiintoinen kokoontuminen, kun aikoinaan Wärtsilän palkkalistoilla olleet vanhat liikuntaystävät ja vetäjät tapasivat toisiaan – vuosien tauon jälkeen.

Turkulaisen Simo Rivalan ja kauniaislaisen Esko Virtasen järjestämään tapaamiseen olivat tulleet muun muassa helsinkiläiset Aarre ”Sape” Sakslin ja Väinö Ryytinen.

– Heti kun kuulin, että Simo ja Esko tällaista järjestävät, päätin lähteä mukaan, kertoi Ryytinen.

– Olemme nähneet viimeksi Sapen 90-vuotispäivillä eli kuusi vuotta sitten, muisteli Esko Virtanen.

Ystävyksiä yhdistää paitsi entinen työnantaja, erityisesti rakkaus liikuntaan ja nimenomaan hiihtoon.

Miehet olivat vuosikymmenien ajan järjestämässä Wärtsilän hiihtomatkoja Lappiin.

– Ensimmäisen kerran olin Ylläksellä vetäjänä vuonna 1952, kertoi peräti 33 Pirkan Hiihtoakin hiihtänyt Aarre Sakslin.

1950-luvun alusta aina 1980-luvun lopulle asti Wärtsilä satsasi voimakkaasti henkilökuntansa liikuntaharrastuksiin.

– Yrityksessä haluttiin, että työntekijät liikkuvat

ja elävät terveellistä elämää. Liikunnalla kerättiin kuntopisteitä, ja kuntopisteiden perusteella sai itselleen tietyn määrän arpoja, kun arvottiin, ketkä pääsevät Lappiin hiihtomatkalle. Me järjestimme muutenkin paljon erilaisia liikuntatapahtumia ja -matkoja, ja parhaimpina vuosina noin 200 työntekijää oli mukana erilaisilla Wärtsilän liikuntamatkoilla, kertoi Turussa liikuntatapahtumien vetäjänä vuosia meritoitunut Simo Rivala. Lapin hiihtomatkat loppuivat 1980-luvun lopulla, kun Wärtsilä ja Valmet yhdistyivät, mutta yli 30 vuoden ajan tehdyillä matkoilla hiihdettiin tu-

FightBack Runille kymppi täyteen

Pekka Hyysalon perustama FightBack Run -tapahtumalle tulee kymppi täyteen, kun vuonna 2014 ensimmäistä kertaa juostu tapahtuma järjestetään jälleen lauantaina 2. syyskuuta Turussa.

Juhlavuoden kunniaksi ennakkoliput tapahtumaan myytiin alennettuun hintaan. Tapahtuman tuotoilla tuetaan Pekka Hyysalon aloittamaa ja inspiroimaa

FightBack-toimintaa eli muun muassa päävamman saaneiden ihmisten auttamista.

FightBack Run juostaan keskellä historiallista Turkua Vanhan Suurtorin ollessa keskeisenä tapahtuma-alueena.

hansia kilometrejä.

Pisin yhtäjaksoinen hiihtomatka oli kaikkein kovakuntoisimmille järjestetty Äkäslompolon seitsemän tunturin hiihto, joka oli mitaltaan 85 kilometriä.

Miehet muistelivat, että seitsemän tunturin hiihto on hiihdetty kovakuntoisten hiihtäjien kanssa hyvässä kelissä kahdeksaan tuntiin, mutta toisaalta huonossa kelissä matkaan on mennyt 14 tuntia.

– Yhden ryhmän kanssa hiihdettiin tosiaan 14 tuntia, kun satoi räntää ja lumi tarttui suksien pohjiin, ja sitä aina välillä raavittiin pohjista pois puukolla, muisteli Esko

Virtanen.

Miesten ilon yhteisistä muistoista kuuli heti, kun he muistelivat hiihtoreissujaan ja innostuivat vertailemaan, kuka on hiihtänyt minkäkin matkan kovimpaan aikaan. Urheilumies on urheilumies, vaikka ikää karttuukin.

Forum Marinumilla pidettyyn urheilumiesten vetäjäpalaveriin osallistui kahdeksan miestä; jo mainitut Simo Rivala, Esko Virtanen, Aarre Sakslin ja Väinö Ryytinen sekä Markku Harju, Ilkka Räisänen, Sulo Sotaniemi ja Hannu Vannas.

Turku tarjoaa kimpun kukkia

Maisemakukkia kasvaa yhteensä 25 hehtaarin alueella ympäri Turkua. Niitä saa käydä poimimassa, samoin kuin Ruissalon auringonkukkia.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus on kylvänyt maisemakukkien siemeniä turkulaisille pelloille vuosi vuodelta laajemmin. Tänä vuonna kukille on varattu yhteensä 25 hehtaaria joutomaata.

Kukat eivät ainoastaan ilahduta ohikulkijoita,

sillä niitä saa myös käydä poimimassa itselleen.

Poimimaan voit lähteä bussilla, kävellen tai pyöräillen, sillä pellot sijaitsevat kulkureittien varsilla.

Paikat, joista maisemakukkia saa käydä poimimassa, löytyvät Turun nettisivuilta osoitteesta https://www.turku.fi/ maisemakukat.

Marko Vuosjoki

Susanna Leinonen Company: Body

16.&17.9 Livsmedlet Duo: Näkymättömät maat

21 9 Aurinkobaletti: Stayin Alive

22 9 Fine5 Tantsuteater: Tool, mis ootab istumist

23 9 Tanssiteatteri Tsuumi: We Called Her Bertha ja A Couple of Humans

Lisäksi paljon vapaan pääsyn ohjelmaa ja kuvataidenäyttely!

TURUNSEUTUSANOMAT.FI

OPI RUOTSIA

RENNOSTI LUCKANIN KIELIKYLPYKAHVEILLA!

Tule mukaan leppoisille kielikylpykahveille! Ei ilmoi�autumista, ei ko�tehtäviä.

Mukaan voi tulla koska tahansa syksyn aikana, aloitamme 6 9. Ensimmäinen ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 15–16 30, toinen keskiviikkoisin klo 17 30–19

Paikkana toimii ruotsinkielinen infopiste Luckan, Aurakatu 1 H Lisä�etoja: puh 02 233 1986 tai sähköp abo@luckan.fi.

Marko Vuosjoki

Marko Vuosjoki

Aikoinaan Wärtsilän liikuntamatkoja vetäneet vanhat urheilumiehet kerääntyivät vuosien tauon jälkeen Forum Marinumille.

Kunnon varusteet pitävät kuivana ja lämpimänä kaikissa olosuhteissa

Turvallisuutta luova kuivapuku on myös mukava käyttää, joten se puetaan mieluusti päälle esimerkiksi veneillessä.

KOULUTUS

VENEILY

Ensi vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan viettävä turkulainen Ursuit valmistaa kalastajille, veneilijöille, melontaharrastajille ja ylipäänsä kaikille vesistöissä liikkuville tarkoitettuja pukuja, jotka hädän tullen auttavat ihmistä pelastautumaan. – Kuivapuvut ovat erikoisosaamistamme. Kalastajat ovat käyttäneet pukujamme jo vuosikausia, kertoo Ursuitin myyntijohtaja Mika Aitio Kalastajien lisäksi Ursuitin kuivapuvut ovat käytössä kaikin tavoin vesistöissä liikkujien keskuudessa – ja tavallisten kuluttaja-asiakkaiden lisäksi erityisen yleisesti viranomaisasiakkailla kuten sotilailla, pelastajilla, poliiseilla ja merirajavartijoilla.

– Viranomaiset ovat meille erittäin iso asiakasryhmä ja mielestäni myös todiste siitä, miten hyvin pukumme toimivat. Ammattilaiset tarvitsevat työhönsä parhaat varusteet ja meidän pukuihin luottavat monet ammattilaiset Suomessa ja muual-

la maailmassa, kertoo Aitio.

Monelle termi kuivapuku on yhä hieman epäselvä ja saattaa tuoda mieleen sukeltajien käyttämät puvut. Kuivapuvun idea on se, että se pitää käyttäjänsä kuivana kaikissa olosuhteissa. Ursuit valmistaa pukuja myös

sukeltajille, mutta kuivapukuja on saatavilla erilaisiin käyttötarkoituksiin.

– Pukujen perusperiaate on aina sama; puku pitää käyttäjänsä kuivana. Ammattilaisille puvut räätälöidään heidän tarpeidensa mukaan ja kuluttaja-asiakkaille on tarjolla erilaisia pukuja

Muista myös pelastusliivi

Veden varaan joutuessa kuivana ja lämpimänä pysyminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta pinnalla pysyminen esimerkiksi merenkäynnissä tai heikon uimataidon omaaville vaatii myös pelastusliivin.

Ursuitin tuotevalikoimasta löytyvät paukkuliivit ovat perinteisiä pelastusliivejä mukavammat veneessä, sillä ne täyttyvät ilmalla vasta kun käyttäjä putoaa veteen.

– Paukkuliiveissä on selluloosapatruuna, joka veden kanssa tekemisiin joutuessaan laukeaa, jolloin liivissä oleva hiilidioksidisäiliö täyttää liivin.

Tämä tapahtuu sekunnissa, kertoo

Janne Paimander

Ursuitin kuluttajakäyttöön tarkoitetut liivit ovat automaattiliivejä – ammattikäyttöön on lisäksi tarjolla liivejä, joiden täyttymisen käyttäjä itse laukaisee narusta vetämällä.

Automaattiliiveissäkin on laukaisuremmi, jos automaattitäyttö ei jostain syystä toimisi. Liivin voi myös täyttää

puhaltamalla.

Mika Aitio ja Janne Paimander muistuttavat paukkuliivien huoltamisen tärkeydestä.

– Liivi on huollettava kolmen vuoden välein ja lisäksi käyttäjän on syytä omatoimisesti tehdä kausihuolto. Ja muistaa, että kastunut liivi on kuivattava huoneenlämmössä. Jos liiviä ei kuivata, vaan se unohtuu veneessä laatikkoon, tiivistyvä kosteus voi laukaista patruunan.

Paukkuliivien etu perinteisiin pelastusliiveihin verrattuna on niiden keveys ja käyttömukavuus.

– Paukkuliivi on kuivapuvun tavoin turvallinen myös käyttömukavuutensa vuoksi – se puetaan helpommin päälle kuin perinteinen liivi.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto muistuttaakin, että onnettomuustilanteet veneillessä kehittyvät usein niin nopeasti, että vain valmiiksi päälle puetusta liivistä on hyötyä.

Marko Vuosjoki

esimerkiksi melontaan, veneilyyn ja kalastukseen.

Pukujen käyttömukavuus ja toimivuus käytössä ovat tärkeitä asioita.

– Puku, joka on mukava eikä rajoita toimintaa millään tavoin, puetaan myös päälle. Monet asiakkaistamme ovat kertoneet, että kun kerran ovat kokeilleet pukujamme, eivät enää suostu puvusta luopumaan, kertoo Ursuitin myyntipäällikkö Janne Paimander.

TURUN

Esimerkiksi syksyllä veneillessä kelit saattavat olla viileät ja sateiset. Kuivapuvun ansiosta veneilijä pysyy kuivana ja lämpimänä kelissä kuin kelissä.

– Onhan veneessä mukavampi olla, kun ei tarvitse kärsiä kylmyydestä ja märistä vaatteista. Puku suojaa siis käyttäjäänsä myös muutoin kuin vahingon sattuessa.

Ja jos vahinko sattuu, ja ihminen putoaa veden

SEUTU SANOMAT

KESKUSTA

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella

Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva.

Klikkaa kaiuttimen kuvaa.

Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana

Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä.

Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

varaan, kuivapuku antaa tuntitolkulla aikaa pelastautumiseen.

– Kun ihminen joutuu kylmään veteen, hypotermia iskee ja toimintakyky laskee nopeasti. Viidentoista minuutin jälkeen voi olla jo mahdotonta kiivetä ylös vedestä. Kuivapuvut suojaavat hypotermialta ja antavat aikaa pelastautumiseen, kertoo Aitio.

Marko Vuosjoki

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

Janne Paimanderilla käsissään Ursuit Aura -kahluuhousut ja Mika Aitiolla kalastajien ja metsästäjien suosima Predator -kuivapuku.

Korkojen nousu kirittää asumismenojen kasvua

TALOUS

Asumismenot kasvavat tänä vuonna, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimus PTT:ltä tilaamasta selvityksestä. Kiinteistöliitto julkaisi tutkimuksen 22. elokuuta. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu.

Esimerkiksi hyvin yleisesti asuntolainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor on noussut jo yli neljään prosenttiin. Se voi tarkoittaa satoja euroja korkeampia korkomenoja, kuin mihin viime vuosina on totuttu.

Energiamenojen muutokset sen sijaan vaihtelevat suuresti riippuen kotitaloudesta.

Sähkölämmitteisessä

omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot kasvavat keskimäärin 16 prosenttia vuonna 2023. Toisaalta velattomassa öljylämmitteisessä omakotitalossa asumismenot laskevat viisi prosenttia.

– Pörssisähkön ja lämmitysöljyn hinta on tänä vuonna alemmalla tasolla kuin viime vuonna.

Kuitenkin sähkön hinnan muutokset kotitalouksille voivat olla hyvinkin eri suuruiset. Toisilla energiamenot voivat laskea

ja toisilla nousta, sanoo PTT:n ekonomisti Veera

Holappa

Kulujen voimakkaan nousun myötä kotitaloudet ja taloyhtiöt ovat tinkineet asumismenoistaan.

Esimerkiksi energian kulutuksesta tinkiminen on kannattavaa, mutta tarpeellisten korjausten siirtäminen tuonnemmaksi ei PTT:n mielestä pitkällä tähtäimellä ole hyvä ratkaisu.

Vuokralla asuvien asumismenojen kasvu on

selvästi maltillisempaa kuin omistusasujien, vaikka vuokrien nousu kiihtyykin jonkin verran tänä vuonna. Kulujen ja korkojen nousu aiheuttaa voimakkaita nousupaineita myös markkinavuokriin. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asumismenot, jotka pitävät sisällään vuokran ja käyttösähkön, nousevat keskimäärin kolme prosenttia.

Kotitaloudet ovat kuitenkin toistaiseksi selvinneet melko hyvin kor-

komenojen ja muiden asumismenojen voimakkaasta noususta. – Verrattain hyvänä pysyvä työllisyystilanne tukee kotitalouksien kulutusta ja selviytymistä kohonneista kustannuksista. Kuitenkin reippaat palkankorotukset saattavat ylläpitää inflaatiokehitystä ja sitä kautta korkotasoa, Holappa sanoo.

Luomuviljely yhtenä ratkaisuna vesistöjen rehevöitymiseen

Osana maatalouden vesiensuojelun työkalupakkia toimii niin ikään kipsikäsittely, jonka avulla voidaan torjua peltojen fosforipäästöjä Saaristomeren valuma-alueella.

MAATALOUS

Rehevöityminen on sisävesien ja Itämeren merkittävin ympäristöongelma. Ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan 74 prosenttia suomalaisvastaajista on huolissaan tai erittäin huolissaan Itämeren tilasta. Järvi- ja jokivesien tilasta on huolissaan tai erittäin huolissaan 45 prosenttia vastaajista.

Eniten huolta herättävät haitta-aineet ja rehevöityminen. Seitsemän kymmenestä suomalaisesta kannattaa vesiensuojelun lisäämistä.

Rehevöitymistä tapah-

tuu, kun veteen kulkeutuu liikaa typpeä ja fosforia. Ne ovat ravinteita, jotka suurina määrinä kiihdyttävät kasviston ja eläimistön perustuotantoa. Rehevöityminen näkyy järvissä ja vesistöissä esimerkiksi leväkukintoina ja levien määrän kasvuna, veden värin samentumisena, vesikasvien runsastumisena ja lajiston muuttumisena sekä haju- ja terveyshaittoina.

Ruoantuotannon vesistövaikutukset syntyvät ravinne- ja kemikaalikuormituksesta sekä eroosiosta, eli maaperän viljelysmenetelmällä on vaikutusta siihen, mitä vesistöihimme päätyy. – Luomutuotannon kiistaton etu on se, ettei väkilannoitteita käytetä, vaan luomuviljelyssä pyritään orgaaniseen

lannoitukseen. Luomutuotannon lannoitusmenetelmä on se, että käytetään typensidontakasvina apilaa, jonka juuriston bakteerit sitovat ilmasta typpeä omaan kasvuunsa. Näillä menetelmillä ravinteiden huuhtoutumisriski vesistöihin on pienempi. Luomussa pidetään huolta myös maan kasvukunnosta. Kun maa voi hyvin mururakennetta myöten, se ei päästä ravinteita. Hiukkaset ovat isompia, eivätkä huuhtoudu veden mukana, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sirpa Piirainen

Vesistöjä rehevöittävät vaikutukset ovat paikallisia ympäristöongelmia, joten sillä on merkitystä, minkälaista tuotantoa vesistön valuma-alueella on. Luomu on selkeä osa ratkaisua paikallisesti ve-

sistöjen rehevöitymiseen, sillä yksittäisen vesistön kannalta oleellisinta on, minkälaista valumaa ympärillä olevilta peltohehtaareilta tulee.

– Luomuviljely on jossain määrin alihyödynnetty menetelmä vesistöjen suojelussa. Jos katsotaan luomuviljelyn kuormittavuutta pinta-alaa kohden, etenkin typpikuormitus on pienempi, ja ylipäätään kemikaalikuormitus on luomussa vähäisempi, kertoo Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen

Peltojen kipsikäsittely on osoittanut tehonsa ravinnekuormituksen vähentäjänä. Monivuotisesta seurannasta julkaistut SAVE2-hankkeen tulokset vahvistavat kipsin asemaa vesiensuojelussa Saaristomeren valuma-alueella.

Haittoja viljelylle ei sen sijaan ole havaittu. Kipsin sisältämän sulfaattirikin takia kipsikäsittely ei sovi järvien valuma-alueille, sillä järvissä sulfaatti voi kiihdyttää rehevöitymistä. Vesiensuojelutoimena esimerkiksi juuri järvien valuma-alueilla voidaan käyttää rakennekalkkia. Sen sijaan Itämeressä sulfaattia on luontaisesti niin paljon, että kipsikäsittely ei siihen vaikuta.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman tulokset 2022 -julkaisusta selviää, että kipsikäsittelyillä on vähennetty fosforipäästöjä Saaristomereen noin 32 tonnia vuoden 2022 loppuun mennessä. Päätöksiä ilmaisen kipsin toimittamisesta ja levittämisestä tehtiin lähes tuhannelle maanomistajalle ja 38 000 hehtaarille pel-

toa vuonna 2022, mistä ehdittiin levittää 21 400 hehtaaria.

Ohjelman aikana kipsihakemuksia on hyväksytty noin 57 000 hehtaarille kappaletta ja kipsiä on levitetty yhteensä noin 39 000 hehtaarille vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on yhteensä 100 000 hehtaarin peltolevitysala vuoden 2025 loppuun mennessä.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima KIPSI-hanke on mahdollistanut viljelijöille maksuttoman peltojen kipsikäsittelyn ja kipsineuvonnan. Seuraavaksi KIPSI-hankkeen asiantuntijoita voi tavata Turussa 31. elokuuta pidettävässä Itämeren omassa teemapäivässä.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Turun Seutusanomat

Yksi toimivaksi todettu tapa säästää asumismenoissa on säätää huonelämpötilaa astetta alemmas siitä, mihin on aiemmin tottunut.

ELÄIMET

Lintuinfluessa voi tarttua

myös kissaan tai koiraan

Epidemia

LEMMIKIT

Moni lemmikin omistaja on ollut huolissaan Suomessa levinneestä lintuinfluenssa-epidemiasta. Ruokaviraston yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu kertoo, että Suomessa ei ole raportoitu kissojen ja koirien sairastumista lintuinfluenssaan, mutta muualla Euroopassa näitäkin tapauksia on ollut. – Koirat ja etenkin kissat voivat kyllä saada tartunnan, jos saavat suuren määrän virusta. Käytännössä tämä voi tapahtua, jos eläin pureskelee tai jopa syö tautia sairastavaa tai siihen kuollutta lintua, kertoo Kiviruusu.

Parasta ennakointia siis on pitää lemmikit erossa kuolleista tai heikkokuntoisista linnuista –erityisesti lokeista, joihin lintuinfluenssa tänä vuonna iski poikkeuksellisen rajusti.

Lintuinfluenssa – vaik-

ka on lintujen tauti – voi olla nisäkkäällekin kohtalokas.

– Puolassa on tänä vuonna raportoitu useita kissojen kuolemia lintuinfluenssaan ja ainakin Pohjois-Amerikassa on ollut tapaus, jossa hanhea pureskellut koira sai tartunnan. Tämänhetkisen tiedon mukaan kissoilla on selvästi suurempi riski sairastua kuin koirilla.

Varsinais-Suomi on onneksi säästynyt pahimmalta epidemialta, mutta täälläkin lintuinfluenssaa on tavattu.

– Varsinais-Suomesta on tilastoitu vain yksi tautilöydös, kun koko Suomessa niitä on ollut kolmisenkymmentä. Yksi löydös tarkoittaa kuitenkin useita lintuja, emmekä me saa kaikista tapauksista ilmoituksia tai kuolleista linnuista näytteitä – jolloin emme voi varmistaa kaikkia lintuinfluenssatapauksia, kertoo Sirpa Kiviruusu.

Turkistarhoilla tauti on

levinnyt Kiviruusun mukaan siksi, että sairaat linnut ovat päässeet turkiseläinten häkkien läheisyyteen ja niiden päälle – ja tauti on levinnyt lintujen ulosteiden kautta.

– Sairastuneiden lintujen ulosteissa on erittäin paljon virusta, joten ne levittävät tautia tehokkaasti.

Lintuinfluenssa on jo Suomessa helpottamassa luonnollista reittiä, kun tautia tänä vuonna levittäneet lokit – eritoten naurulokit – ovat aloittaneet syysmuuttonsa etelään.

– Uusia tapauksia voi silti yhä tulla, ja toivonkin, että jos näkee jossain ison määrän kuolleita lintuja tai esimerkiksi yksittäisen kuolleen petolinnun, ottakaa yhteyttä kuntanne eläinlääkäriin. Silloin tapaukset päästään testaamaan ja tilastoimaan, muistuttaa Kiviruusu.

Hyvinvointia ja huolenpitoa -seminaarin alustajina toimivat Lumi Drozzin Maa- ja metsätaloustuottajain ja Johanna Pökkä Suomen Hippoksesta yhdessä Irmeli-hevosen kanssa.

Eläinharrastuksesta vastavuoroista

Turun Ponikuninkuusraveissa oli upeiden ponilähtöjen lisäksi paljon mielenkiintoista oheisohjelmaa perheille sekä ammattilaisseminaari lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa työskenteleville.

HYVINVOINTI

Marko Vuosjoki

Turun Metsämäessä 18.–20. elokuuta järjestetyt Ponikuninkuusravit olivat kaikin puolin onnistunut tapahtuma. Hevosharrastukseen sekä maatalouskoneisiin ja -eläimiin keskittynyt viikonloppu käynnistyi perjantaina Hyvinvointia ja huolenpitoa -seminaarilla, jossa kuultiin ammattilaispuheenvuoroja lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä keinoista.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa eläinavusteisesta toiminnasta sekä eläimiin liittyvistä harrastuksista.

– Koulujen alettua keskustellaan taas enemmän siitä, kuinka lapset ja nuoret voivat. Ehkä hevos-toiminta ja eläinavusteinen toiminta voisi olla yksi ratkaisu siihen, että he voisivat paremmin, Metsämäen raviradan toimitusjohtaja Eeva Karvonen sanoo.

Suomen Ratsastajainliiton, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ja Hippoksen yhteistyössä viime keväänä valmistunut hevosalan vaikuttavuusanalyysi kertoo selvää kieltä siitä, että eläimillä, kuten hevosilla ja poneilla, on vaikutusta hyvinvointiin.

Eläinharrastuksen ansioksi voidaan laskea merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä.

– Hyvinvointivaikutukset liittyvät muun muassa ratsastusharrastukseen, joka ehkäisee liikkumatto-muudesta johtuvia kustannuksia vuositasolla hieman vajaan 31 miljoonan euron verran. Esimerkiksi ratsastusharrastuksen vaikuttavuus syrjäytymisriskistä poistuneiden nuorten elinikäisiin kustannus-säästöihin yhteiskunnassa on liki 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi on yleisesti tiedossa eläinten hy-vinvointia vaaliva vaikutus, oli kyse sitten fyysisestä tai psyykkisestä hyvinvoinnista, Ratsastajainliiton hallinto- ja kehityspäällikkö Kaisa Kähö

Hevos- ja ponikerhojen, hevostaitomerkkien ja ohjaajakoulutusten yhteinen uudistus on parhaillaan valmisteilla.

– Tallit, ratsastusseurat ja raviradat ovat tehneet työtä lasten ja nuorten eteen jo vuosikymmeniä –paljon ennen kuin olemme osanneet kokoontua puhumaan aiheesta. Ratsastajainliitto tekee hevos-taitouudistusta yhdessä Hippoksen kanssa, sillä hevonen ja hevosen hyvinvointi ovat yhteinen asia ravi- ja ratsastushar-

rastuksessa, Kähö jatkaa. Turussa alkunsa saaneet raviponikerhot ovat oiva tapa tutustuttaa lapsia ja nuoria eläinten parissa toimimiseen, opettaa vastuuntuntoisuuteen ja pitkäjänteisyyteen sekä edistää sosiaalisia taitoja. Poniravi- ja ravikoulu on ratsastuskoulun tapaan toimiva turvallinen paikka ohjattuun toimintaan ponien ja hevosten kanssa. Niissä perehdytään ajamisen lisäksi ponien hoitoon ja ruokintaan. Kursseja järjestetään eritasoisille harrastajille poninhoidon alkeista kilpailuihin ja valmentamiseen keskittyviin kursseihin saakka.

Suomen Hippos ry:n alaiset poniravi- ja ravikoulut tarjoavat laadukasta ja turvallista nuoriso- ja harrastustoimintaa, jossa huolehditaan sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnista. Lapsia koulutetaan ponien oikeaoppiseen ja reiluun käsittelyyn: poni on kaveri, ei harrasteväline.

Nuoriso- ja harrastustoimintaa alueella Turun Hippos ry:n kanssa yhteistyössä vetävät esimerkiksi Varjotalli ja HEPSIS Team Ruskolla. Metsämäen raviradan kanssa yhteistyössä toteutettu Suomen ensimmäinen raviponikoulu vaihtui HEPSIS Teamiksi lähes 20 vuotta sitten. Konkreettista näyttöä eläinten kanssa toimimi-

Suomessa lintuinfluenssaa ovat levittäneet erityisesti lokit. Epidemia on nyt helpottamassa, kun lokkien muutto etelämpään on alkanut.

on jo helpottamassa, kun lokit tekevät muuttoaan etelään.

metsätaloustuottajain Keskusliitosta, Kaisa Kähö Ratsastajainliitosta

Älä hanki koiraa hetken mielijohteesta

Kennelliitto muistuttaa, että koiran hankintaa on syytä pohtia monelta kantilta.

LEMMIKIT

Koiranpennun hankkiminen on nykypäivänä entistä vaivattomampaa, kun verkon markkinapaikat tarjoavat erirotuisia pentuja. Suomen Kennelliitto kuitenkin muistuttaa, että koiran hankinnassa maltti on valttia ja hankintaa tulee harkita tarkoin.

HEPSIS Teamin pitkäaikaiset oppikonkarit, pappa- ja mammaponit Docke ja Leffi harjoituksissa Ruskon Vahdolla. Kuva: Turun Seutusanomien arkisto.

vastavuoroista hyvinvointia

sen hyvistä vaikutuksista on siis olemassa paljon. Seminaarin aihetta tuki myös Metsämäen raviradalla samanaikaisesti järjestetty eskaripäivä alueen esikoululaisille ja viskareille.

– Koululaispäiviä olemme järjestäneet monien vuosien ajan, viimeisin oli keväällä. Nyt pidetyssä eskaripäivässä hevosaiheisilla pisteillä kiersi yhteensä 150 esikoululaista, Eeva Karvonen kertoo.

Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Turun Hippos ry, Suomen Hippos ry, SRL ry, VarsinaisSuomen Hevosjalostusliitto ry ja MTK ry.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Hevoset erottavat ihmisen ilon ja surun

Turun yliopisto on mukana tutkimuksessa, jossa tarkkailtiin, miten hevoset reagoivat kasvojen ilmeisiin ja ääniin.

Turun yliopiston, Ranskan Toursin yliopiston sekä INRAE:n tutkimusryhmän elokuussa julkaisema tutkimus osoittaa, että hevoset pystyvät erottamaan ilon ja surun ilmaukset ihmisen kasvojen liikkeistä ja äänensävyistä. Hevoset kiinnostuivat enemmän ilon ilmeistä kuin surusta ja näyttivät olevan innostuneempia iloisten äänien kuulemisesta.

Useat eläinlajit, kuten orangit, pulut ja kotieläimet, ovat jo tunnettuja kyvystään havaita ihmisen tunteita. Koirien, kissojen, hevosten ja jopa vuohten on osoitettu erottavan erilaisia ihmisen tunteiden ilmeitä. Aiempi tutkimus on kuitenkin keskittynyt pääasiassa iloon ja vihaan, mutta muita tunteita, kuten surua, on tutkittu vähemmän.

Kansainvälinen tutkimusryhmä

Turun yliopistosta, Ranskan kansallisesta maatalouden, ruoan ja ympäristön tutkimuslaitoksesta INRAE:sta sekä

Toursin yliopistosta Ranskasta tarkkaili ja analysoi hevosten käyttäytymistä, kun niille näytettiin ihmisen kasvoja ja ääniä, jotka ilmaisivat iloa tai surua. Myös hevosten sydämen sykettä mitattiin kokeen aikana.

Tutkimustilanteessa hevoset asetettiin kahden näytön eteen, joista toisella näytettiin saman henkilön iloinen ilme ja toisella surullinen ilme. Samanaikai-

sesti soitettiin ääni, joka ilmaisi joko iloa tai surua.

Kun hevoset ensimmäisen kerran katselivat kuvia, ne olivat odotetusti hämmentyneitä surullisen ilmeen ja iloisen äänen epäsopivuudesta, ja päinvastoin. Tämä viittaa siihen, että hevoset pystyvät yhdistämään ihmisen kasvot ja äänen, kun ne ilmaisevat samaa tunnetilaa, oli se sitten suru tai ilo.

Tutkijat havaitsivat myös, että ensimmäisen katseen jälkeen hevoset keskittyivät näyttöön, jossa oli iloinen ilme, ja ne katsoivat sitä pidempään ja useammin. Lisäksi niiden sydämen syke näytti kasvavan enemmän, kun kuultu ääni ilmaisi iloa sen sijaan, että se olisi ilmaissut surua. Tämä viittaa siihen, että hevosten vireystila oli korkeampi, kun ne kuulivat iloisen äänen.

– Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme osoittaa, että hevoset pystyvät erottamaan kuuluvia ja visuaalisia merkkejä ihmisen ilosta ja surusta sekä yhdistämään vastaavat ääni-ilmaukset ja kasvojen ilmeet. Hevoset olivat myös kiinnostuneempia ja vaikuttivat innostuneemmilta iloisista ilmeistä, joten ihmiset, jotka ovat vuorovaikutuksessa hevosten kanssa, voisivat hyötyä ilon ilmaisemisesta näissä tilanteissa, väitöskirjatutkija Plotine Jardat päättelee.

Tutkijat pyrkivät esimerkiksi selvittämään voivatko hevoset erottaa surun muista ihmisen negatiivisista tunteista.

Turun Seutusanomat

– Koiraa ei koskaan pidä ostaa verkosta kuin mitä tahansa tuotetta. On tärkeää tutustua tarkkaan koiran alkuperään, painottaa Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Molli Ny-

man Koiranpennun alkuperä saattaakin jäädä verkon kauppapaikoilla epäselväksi. Kennelliitto muistuttaa, että verkossa lupaavalta näyttävä myynti-ilmoitus saattaa johtaa hämärän koirakaupan äärelle. Hankintaa on syytä miettiä myös tarkoin siltä kantilta, että onko todellakin valmis ottamaan itselleen lemmikin, jonka kanssa parhaimmillaan vietetään seuraavat 1015 vuotta.

Ennen koiran hankintaa on pohdittava, voiko asuntoon ottaa koiraa, onko sinulla riittävästi ai-

kaa koiralle, oletko valmis ulkoilemaan koiran kanssa useita kertoja päivässä säällä kuin säällä, onko perheessä tai lähipiirissä allergiaa, kestääkö taloutesi koirasta aiheutuvat kustannukset – myös yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi kun tarvitaan eläinlääkäriä, miten koiran hoito järjestetään esimerkiksi matkojen aikana ja oletko valmis ja kykenevä kouluttamaan koirasta yhteiskuntakelpoisen.

Koiran tulo perheeseen merkitsee isoja muutoksia arkiseen elämään – ja näihin on oltava halukas, jotta koiran hankinta on järkevää.

Niin söpöjä kuin koiranpennut ovatkin, niiden hankinta perheeseen on aina iso muutos arkiseen elämään. Ja näin ollen koiran hankintaa on syytä harkita tarkkaan. Kuva: Jukka Pätynen/Koirakuvat.fi

Takakonttikirppis jälleen Metsämäessä

TAPAHTUMAT

Lions Club Littoinen järjestää 3. syyskuuta kello 11–14 jo perinteeksi muodostuneen Takakonttikirppiksen. Turun Metsämäen raviradalle levittäytyvä tapahtuma on kävijöille maksuton. Pysäköintitilaa on riittävästi ja se on lähellä tapahtumapaikkaa. LC Littoinen on jo pitkään ollut yhteistyössä Turun Hippoksen kanssa, tälläkin kertaa tapahtumassa päästään nauttimaan sunnuntain ilmaisraveista.

Ravit ovat kello 13 al-

kaen. Lapsille on tarjolla muun muassa polkutraktorirata, kepparirata ja naulauspiste. Ravintola Metsämäen kahvio ja

ravintolapisteet palvelevat alueella.

Turun Seutusanomat

Marko Vuosjoki

LC Littoinen ja Turun Hippos yhdistävät voimansa Metsämäen takakonttikirppispäivässä.

Silja Kosonen hienosti

MM-kisojen viides

Turun Urheiluliiton heittäjästä näki, että rahkeita olisi ollut pidemmällekin.

YLEISURHEILU

Budapestin yleisurheilun maailmanmestaruuskisoissa oli alueemme yleisurheiluseuroista mukana kolme suomalaista; Turun

Urheiluliiton moukarinheittäjä Silja Kosonen, Naantalin Löylyn kävelijä Jerry Jokinen ja Turun Urheiluliittoa edustava korkeushyppääjä Heta Tuuri.

Ensimmäisenä näistä kolmesta tulessa oli Jerry Jokinen miesten 20 kilometrin kävelyssä. Naantalilainen sijoittui kovatasoisessa kilpailussa sijalle 43 aikansa ollessa 1.26.54. Kävelyn paras suomalainen oli kokenut kisakävijä Aku Partanen sijoituttuaan kuudenneksi ajallaan 1.18.22.

Alueemme urheilijoista

Viime vuonna Raision positiivisimmaksi Turun Seutusanomien järjestämässä lukijaäänestyksessä valittu Silja Kosonen heitti Budapestin MM-kisoissa moukarin viidenneksi.

eniten odotuksia oli asetettu raisiolaisen Turun Urheiluliittoa edustavan Silja Kososen harteille, ja Kosonen myös lunasti odotukset. Raisiolainen oli naisten moukarin finaalissa viides tuloksellaan 73,89. Tulos on hänen uransa toiseksi paras – ennätyksensä 74,19 hän heitti moukarin karsin-

nassa.

Silja Kososesta kuitenkin näki Ylen MMlähetyksessä, että hän ei ollut täysin tyytyväinen kisan aikana heittoihinsa. Siljalle tuli finaalissa harvinaisen monta rastia pöytäkirjaan, kun heitot epäonnistuivat ja hän astui ne yli heti moukarin

Wilma Murron stipendirahasto suunnitteilla

lähettyä ilmaan.

Selvästi Kososen rahkeissa olisi riittänyt ennätyksen rikkominen finaalissa, mutta hän ei aivan saanut tekniikkaansa osumaan nappiin. Joka tapauksessa MM-kisojen viides sija on aivan upea saavutus, ja olihan Siljan finaalituloskin parempi kuin hänen vanha ennätyksensä.

Kososta paremmin oli kisoissa suomalaisista sijoittunut ainoastaan seiväshyppääjä Wilma Murto, joka hyppäsi upeasti MM-pronssille.

Kosonen täyttää joulukuussa 21 vuotta, joten hänellä on vielä monta vuotta aikaa nousta moukarinheiton kirkkaimpaan kärkeen – nyt mitali oli jo varsin lähellä.

Heta Tuuri kilpaili Budapestissa perjantaina Turun Seutusanomien painopäivänä.

YLEISURHEILU

Turun kaupunki on onnitellut MM-pronssimitalisti Wilma Murtoa ja suunnitelmissa on perustaa Wilma Murron stipendirahasto nuorten urheilijoiden tukemiseksi.

muistuttaa, että Wilma Murto innostaa nuoria urheilijoita esimerkillään, yli lajirajojen. Suunnitelmissa on myös Paavo Nurmen stadionin seiväshyppypaikan nimeäminen Wilma Murto -seiväshyppypaikaksi.

Ansioituneita yrityksiä palkitaan torstaina

YRITYKSET

Turun seudun elinkeinoyhtiö Turku Science Park Oy:n myöntämät, perinteiset Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinnot jaetaan 31.8. Eurooppa-foorumissa Forum Marinumissa. Turun seudun ansioituneita yrityksiä palkitaan kolmessa palkintoluokas-

Growth in Sight -pal-

kinnon saavan yrityksen toiminta ennakoi tulevaa kasvua. Born Global -yrityksen menestys nojaa kansainvälisyyteen ja Brave Move -palkinnon saava yritys ei pelkää rikkoa rajoja, vaan kekseliäästi ja päämäärätietoisesti uudistaa toimintaansa, toimintatapojaan ja jopa toimialaansa.

– Näillä yrityspalkinnoilla haluamme nostaa esiin alueemme menestystarinoita, toisaalta

tunnustuksena yritysten ja yrittäjien rohkeasta sekä määrätietoisesta työstä mutta toisaalta myös kannustavina esimerkkeinä muille yrityksille, Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Tom Palenius sanoo.

Viime vuonna Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinnoilla palkittiin Rester Oy, TM System Finland Oy ja Finnkino Luxe Mylly.

Turun Seutusanomat

Marko Vuosjoki

Pormestari Minna Arve

Marko Vuosjoki

Wilma Murto. Kuva: Jesse Väänänen.

Viime vuonna Turku Science Park palkitsi muun muassa Myllyn uuden elokuvateatterin Finnkino Luxen. Kuva: Antti Ranki.

Martin Markkinat houkuttelevat kirkonmäelle

Turun Martinseurakunnan

kesän huipennus järjestetään 9. syyskuuta.

TAPAHTUMAT

Turun Martinseurakunnan loppukesän ja alkusyksyn kohokohta on Martin Markkinat, jotka järjestetään Martin kirkonmäellä lauantaina 9. syyskuuta kello 12–17.

– Martin Markkinat ovat lajissaan kolmannet. Ensimmäiset järjestimme vuonna 2021, ja tapahtuma osoittautui heti varsin suosituksi. Olemmekin halunneet tehdä markkinapäivästä meille uuden perinteen, ja nyt tapahtuma onkin vakiintunut kalenteriimme syyskuun alkuun, kertoo kirkkoherra Tuomo Norvasuo

Maksuttomassa tapahtumassa esiintyy muun muassa laulaja-lauluntekijä Joose Keskitalo. Uransa aikana Keskitalo on julkaissut jo 14 albumia ja toiminut myös muun muassa Paavoharju-yhtyeen jäsenenä. Hengellisyys kuuluu laulaja-lauluntekijän tuotannossa vahvasti ja hän tarjoilee soolokeikoillaan väkeviä lauluja, näkyjä ja tarinoita. Esiintymislavalle nousevat myös laulaja-lauluntekijä Kristian William eli Kristian Luoma ja seurakunnan kanttorit.

– Kristian on meidän seurakuntamme omia

poikia, hän toimii Martinseurakunnassa nuorisotyönohjaajana.

Lapsia markkinoilla viihdyttävät Miska Pressan Katti, nukketeatteri

Kas Kummaa ja muskari sekä lapsten ilo on irti myös pomppulinnassa.

Lisäksi luvassa on Martinseurakunnassa vapaaehtoisena toimivan Marita Kraaman vetämä gospel-lattaritanssihetki, myyntikojuja, Turku Kahvilla -kärry, josta markkinakävijät saavat maksutonta purtavaa.

Ohjelmassa on tietenkin myös mahdollisuus nousta kirkontorniin.

– Kirkontorniin kiipeäminen on myös ollut todella suosittua. Olemme

nyt parantaneet tätä ohjelmanumeroa, sillä tornissa on luukut auki, joten sieltä aukeaa upeat näköalat. Torniin kiivetään ohjatusti pienissä ryhmissä.

Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille ja markkinoilla pääsee vapaasti juttusille myös seurakunnan henkilökunnan kanssa.

– Aiempina vuosina markkinatapahtumassa on ollut satoja kävijöitä, ja samanlaista suosiota odotamme tänäkin vuonna. Tapahtumasta on haluttu tehdä mukava päivä kaikenikäisille, ja sen saaman suosion mukaan olemme aika kivasti siinä onnistuneet, arvelee Tuomo Norvasuo.

Kirkon läheisyydessä on rajoitetusti parkkipaikkoja, joten seurakunta suosittelee julkisen liikenteen käyttöä. Esimerkiksi Turun kaupungin Fölibussit 36, 50, 51, 53 ja 54 kulkevat Martinkirkon ohi ja niillä pääsee kätevästi markkinoiden tuntumaan.

Martin Markkinat Martinkirkon kirkonmäellä (Huovinkatu 1) lauantaina 9.9.2022 klo 12–17. Markkinoille on vapaa pääsy ilman ikärajaa, tarkempi markkinaohjelma julkistetaan Martinseurakunnan Internet- ja Facebook-sivuilla.

Tommy Hellsten puhuu läsnäolosta Henrikinkirkolla

TAPAHTUMAT

Läsnäolon mystinen

ulottuvuus on tunnetun

terapeutti ja kirjailija

Tommy Hellstenin aiheena Henrikinkirkon

Ruususalissa tiistaina 5. syyskuuta kello 17.30.

– Kun olet läsnä tässä hetkessä, olet paikassa, joka avautuu ylöspäin kohti selittämätöntä.

Sieltä saat kaiken mitä tarvitset juuri nyt, sanoo

Tommy Hellsten

Mielen hyvinvointia edistävän Suunta-hankkeen avoimeen ja maksuttomaan iltaan on tilaa 130 osallistujalle.

Tommy Hellsten on terapeutti, kirjailija, kou-

luttaja, puhuja ja luennoitsija sekä Ihminen

tavattavissa -filosofian isä - diplomi-ihmettelijä kuten hän itse pilke silmäkulmassa kuvaa. Hellsteniltä on juuri ilmestynyt 31. kirja nimeltä ”Olemisen voima”. Teosta voisi luonnehtia ihmisyyden ytimestä vedetyksi johtopäätökseksi johtamisen ja vaikuttamisen suuntaan. – Teen kaikkea tätä mielelläni, sillä näin saan kokea ihmisyyden ihmeen ja mysteerin kerta toisensa jälkeen - ainutlaatuisena tässä ja nyt. Yksilön ja yhteisön henkisessä kasvussa ja ihmisyyttä kunnioittavassa vuorovaikutuksessa on valtava voima, Hellsten kiteyttää.

Hellstenin luennon järjestää Suunta-hanke, joka on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän, Tukenasi ry:n, Turun Seudun Vanhustuki ry:n, Fingerroosin säätiön ja Turun

MYÖS VÄLIAIKAISASUNTOJA SENIOREILLE! esim. putkiremontin ajaksi!

kaupungin yhteistyötä.

Lisätietoja hankkeesta voi lukea osoitteesta www. loydasuunta.fi

Turun Seutusanomat

Tur vallista ja laaduk asta asumista

Tur vallista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön

Vapaana palveluasuntoja YKSIÖ J A KOLMI O.

Turun diakoniasäätiön

Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810

Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 T rk

Tu allista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamo 20810 Turku.

VA PAAN A K AK

VA PAAN KOLMI O.

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!

Kysy vuokra-asuntoja Vuokosta. K atteluksenk atu 1.

VA PAAN A K AK S I O J A KOL M

VAN H USTEN TA LO VUO KO SS A! Ter vetuloa tutustumaan!

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!

VANHU S TEN TA LO VUO KOSS A! Ter vetuloa tutustumaan!

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMI

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123

Ter vetuloa tutustumaan!

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123

VANHUSTEN TA LO VUO KO S Ter vetuloa tutustumaan!

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi,

PAIKALLISTA. LÄHELLÄSI. www.turunseutusanomat.fi

Martinseurakunta 30.8.–13.9.

Martinkirkko

Messu su 3.9. klo 10 Mustonen, Hägglund. Messuryhmä mukana

Messu, su 10.9. klo 10 su 27.8. klo 10, Koskela, mukana messuryhmäläisiä. Martin markkinat, vapaaehtoisten tehtäviin siunaaminen

Arki-illan ehtoollinen joka keskiviikko klo 18

Uittamon seurakuntakoti

Uittamon messu su 3.9. klo 15, Mustonen

Muuta

Martin markkinat la 9.9. klo 12–17 Martin kirkonmäellä, ohjelmaa kaikenikäisille.

Esiintymässä mm. laulaja-lauluntekijä Joose Keskitalo, nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi & muusikko Kari Mäkiranta: ”Viisas Matti ja muita juttuja” sekä lasten suosikki Miska Pressankatti. Mahdollisuus nousta kirkontorniin. Ruokakojuja. Vapaa pääsy!

Marko Vuosjoki

Markkinoilla pääsee jälleen yli 60 metrin korkeuteen kipuavaan kirkontorniin, josta aukeavat upeat näkymät.

Tommy Hellsten on mielen hyvinvointia edistävän illan päätähti Henrikinkirkolla.

n YHDISTYSTOIMINTA

Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus (Vanha Hämeentie 105) Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia.

Ti 12.9. klo 13–14.30 Uni ja lepo osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luennoimassa fysioterapeutti TULE-tietokeskuksesta. Myös etänä, kysy lisää p. 040 683 9595 / Digiohjaaja Katariina.

Ti 12.9. klo 14–15 Kuulolähipalvelua / Turun Kuuloyhdistys ry. Henkilökohtaista neuvontaa kuulolaiteasioissa.

Ti 12.9. klo 15–17 Hengähdyksiä taiteen ja kulttuurin äärellä: Rakkaiden esineiden kertomaa. Tule kahvikupposen ääreen ihmettelemään yhdessä toisten omaistaan tai läheistään hoitavien kanssa, millaisia tarinoita meille merkityksellisiin esineisiin kätkeytyy. Mukaasi tarvitset itsellesi tavalla tai toisella tärkeän pienen esineen, kaikki muu löytyy paikan päältä. Halutessasi valokuvaamme esineesi ja saat kuvan mukaasi kehystettynä. Tarjoamme pullakahvit mukavassa seurassa toisiimme tutustuen. Ilmoittaudu p. 040 681 4965 / Omaishoitokeskus.

To 21.9. klo 13–14.30 Karaokeiltapäivä. Tervetuloa Eläkeliiton Turun yhdistyksen karaoken pariin laulamaan, tanssimaan tai vain nauttimaan musiikista!

Ti 26.9. klo 13–14.30 Omaishoidontuki ja tukipalvelut Varhassa. Varhan omaishoidonohjaaja kertoo mm. palkkioluokista, kriteereistä ja omaishoitajan tukipalveluista. Myös etänä, kysy lisää p. 040 683 9595 / Digiohjaaja Katariina.

Ke 27.9. klo 13–14.30 Englantilaista barokkia -konsertti. Esiintyjinä Annamaria Hannonen (sopraano) & Mikko Perkola (viola da gamba). Omaishoitokeskuksessa on tarjolla myös ohjausta ja neuvontaa sekä vertaistukiryhmiä omaishoitajille. Lisäksi järjestämme arkisin päivätoimintaa ikääntyneille. Lisätietoja Omaishoitokeskuksesta: p. 040 681 4965, www.omaishoitokeskus.fi.

Varsinais-Suomen Muistiyhdistys

Juttutupa Turussa 5.9., 19.9., 3.10., 17.10., 31.10., 14.11., 28.11., 12.12. klo 11 - 13, os. Muistiyhdistyksen toimisto, Varusmestarintie 15. Juttutupa on keskustelupaikka muistisairaan henkilön omaisille ja läheisille. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua, mutta tulethan mukaan vain täysin terveenä. Toiminta on maksutonta. Lisätiedot: puh 040 673 3829.

Turun Seudun Vanhustuki

Ma 4.9. klo 13–14.30 Bingo.

To 7.9. klo 10–11.30 Pelikerho. Kortti- ja lautapelejä yhdistyksen toimistolla.

To 7.9. klo 10–11.30 Ikivireät. Hyväntuulista ajatustenvaihtoa kahvikupin ääressä. Ma 11.9. klo 10–11 Tietovisa. Mukavaa aivojumppaa.

Ma 11.9. klo 10–12 Avoin yksinäisten vertaisryhmä. Paikka, Turun Seudun Hengitysyhdistyksen tiloissa Skanssin kauppakeskuksen vieressä sisäpihalla. Osoite; Bastioninkatu 4 20730 Turku. Lisätiedot Katri Korvela p. 044 7147 010.

Ma 11.9. klo 13–14.30 Tietoisku: Astman oireet ja hoito. Lounais-Suomen Allergia ja Astmayhdistys kertoo astman oireista ja hoidosta.

Ti 12.9. klo 10–11 Luento sotalapsiajoista. Urho Tolvanen kertoo lapsuudesta Karjalan Kannaksella, Johanneksen pitäjästä sekä ajasta Ruotsissa sotalapsena.

Ti 12.9. klo 16.30–19.30 Kuntoilukummikurssi. Ryhtyisitkö kuntoilukummiksi yksin asuvalle yli 70-vuotiaalle?

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: puh. 050 5443313.

Ke 13.9. klo 13–15 Kädentaidot.

To 14.9. klo 10–11.30 Pelikerho.

To 14.9. klo 13–15 Avoin yksinäisten vertaisryhmä.

Pe 15.9. klo 13–14 Turun Filharmonisen Orkesterin digikonsertti ja Omakirjaston esittely.

Lisätiedot: Turun Seudun Vanhustuki p. 044 536 7741. www.vanhustuki.fi

Ilta Brinkkalassa kurkistaa turkulaispiikojen arkeen ja tunnelmoi 1800-luvun tanssiaisissa

Tapahtumissa sukelletaan Turkuun eri näkökulmista turkulaisten kirjailijoiden ja tutkijoiden johdolla.

TAPAHTUMAT

Turkuseuran suosittu Ilta Brinkkalassa -sarja jatkuu monipuolisella ohjelmalla. Tapahtumissa kuullaan tarinoita Turusta turkulaisten kirjailijoiden ja tutkijoiden johdolla.

Syyskausi alkaa tietokirjailija Marjo Uotilan vierailulla torstaina 31. elokuuta. Uotila kertoo tapahtumassa Kohti kauniimpaa kaupunkia -kirjastaan.

– Arkkitehtuurista käytävä keskustelu tuntuu välillä pyörivän pinnallisesti rakennusten ulkonäköön liittyvissä asioissa, vaikka sen juuret ovat paljon syvemmällä eli sii-

nä tiedossa, miten ympäristö vaikuttaa koko fysiologiaamme ja yleiseen hyvinvointiimme, kertoo Uotila.

26. syyskuuta tietokirjailija Rauno Lahtinen vie yleisön aikamatkalle 1940- ja 50-lukujen Turkuun, ja 5. lokakuuta arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto kertoo puolestaan vuodesta keskiajan Turussa.

Keskiajalla suomalaisten talonpoikien vuodenkiertoa ohjasivat kirkollinen kalenteri ja luonnon rytmit, kuten valon ja pimeän vaihtelu. Talvella etenkin naiset keskittyivät lankojen kehräämiseen hämärässä tuvassa, pääsiäispaaston aikaan maaliskuussa miehet lähtivät hyljejäille.

– Nälkä ja taudit olivat jatkuvia epävarmuuden aiheita, mutta yltäkylläisinä aikoina talonpojat

Yhdistystoimintapalstalle avoimia ja maksuttomia tapahtumia

Turun Seutusanomien yhdistystoimintapalstalla yhdistykset voivat ilmoittaa avoimista ja maksuttomista tapahtumistaan. Yhdistystoiminta-ilmoitukset tulee lähettää osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat. fi viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon keskiviikkona. Lehtiemme ilmestymiskalenterin voi tarkistaa osoitteesta www.turunseutusanomat.fi.

osasivat juhlia kunnolla, kertoo Aalto.

19. lokakuuta ääneen pääsee tutkija Sanna Kupila, joka kertoo monilapsisen Österbladien perheen kesänvietosta Ruissalossa, Villa Haga -huvilassa. Torstaina 9. marraskuuta historiantutkija ja arkeologi Veli Pekka Toropaisen kanssa päästään kurkistamaan turkulaisten piikojen arkeen ja asemaan 1600-luvulla.

23. marraskuuta tutkaillaan turkulaisen säätyläiseliitin seuraelämää 1800-luvulla.

– Eurooppalaisen eliitin pitkää 1800-lukua on sanottu tanssiaisten vuosisadaksi. Tanssiaiset levisivät myös Suomeen ja paikallisen eliitin elämäntavaksi, kertoo tutkijatohtori Topi Artukka.

Brinkkala-sarjan syys-

kausi saa päätöksensä torstaina 14. joulukuuta tietokirjailija Mikko Laaksosen johdolla. Hän vie kuulijat matkalle turkulaissyntyisen arkkitehdin Reima Pietilän uraan sekä lapsuuteen ja nuoruuteen Turussa. Pietilän toteutetut julkiset rakennukset ovat ympäri maailmaa, lähimmät muun muassa kirjasto Metso, Kalevan kirkko ja Hervannan keskus Tampereella. Maksuttomat ja kaikille avoimet tapahtumat järjestetään Brinkkalan talon Maistraatin salissa (Vanha Suurtori 3). Keskustelun vetäjänä on dokumentaristi ja Turkuseuran hallituksen jäsen Aleksi Kauppinen. Tapahtumiin ilmoittaudutaan Turkuseuran verkkosivujen kautta: https://turkuseura.fi/tapahtumat/ Turun Seutusanomat

Suosittu Ilta Brinkkalassa -sarja jatkuu aina joulukuun puoliväliin asti.

Maagista realismia salaseuran matkassa

kerta Brunila ujuttaa tarinaan jonkun hänelle läheisen henkilön.

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen

Todellisia paikkoja ja keksittyjä tilanteita vilisevä Immu-sarja on edennyt kuudenteen osaansa. Turkulaisen kirjailijan Marjut Brunilan mukaan lastenkirjasarjan genreluokittelu ei ole helppoa, mutta maaginen realismi osuu määrittelyistä ehkä lähimmäksi.

– Kirjoissani on aina palanen historiaa, ja uusimmassa teoksessani

Immu ja väärä vitonen sukelletaan Turun pääkirjaston menneisyyteen.

Turun keskustaan keskittyvä tarina esittelee myös purettuja taloja sekä Börsin historiaa – samoin kuin kirjastosta on olemassa vanha ja uusi osa, niin hotellistakin on ollut historian saatossa monia eri versioita, Brunila toteaa.

Immusta ja tämän ystäväporukasta koostuva Klaani ajautuu jälleen kerran seikkailuun, josta ei puutu jännitystä. Kuudennen luokan koulutehtävä vie Littoisissa majaansa pitävän salaseuran

Marjut Brunilan Immu ja väärä vitonen -teoksessa kuljetaan oikeissa paikoissa, kuten esimerkiksi Turun pääkirjastolla. Mainitaanpa kirjassa myös pääkirjaston sisäpihalla laiduntava keltainen vasikka, Miina Äkkijyrkän Sweet Yellow Melon

tällä kertaa Turun keskustaan.

– Immu ja hänen ystävänsä Lotta saavat molemmat esitelmäaiheekseen vanhan Turun. Siitä kehkeytyy tarina, jossa on mukana sekä kummitustarinaa että rikosmysteeriä, kun taskuvarkaan jäljille pääsevä Klaani tör-

mää rahanväärentäjiin. Kummitukset sen sijaan liittyvät vahvasti alueen vanhoihin rakennuksiin, joihin lukeutuvat muun muassa pääkirjasto ja hotelli Börs, Brunila kertoo. – Klaania ihmetyttävät kirjaston vanhassa osassa mekkaloivat kummitukset, joiden rauhattomuu-

den syy löytyy itse asiassa hyvin läheltä, historiallisesta hotellikiinteistöstä. Lasten mielestä heitä puhuttelevassa kirjastonhoitajassakin on jotain merkillistä, hän jatkaa. Suurimmaksi osaksi Immu-sarjan kirjoissa esiintyvät hahmot ovat keksittyjä, mutta joka

– Tarinassa esiintyvällä Nelly Dahlqvistillä on sama nimi kuin fammullani. Nellyn vuonna 1959 lainaamalla kirjalla sekä hänen löytämisellään on myös oma merkityksensä juonenkulussa, kirjailija paljastaa.

Ystävyyden merkitystä ei voi korostaa Marjut Brunilan mielestä koskaan liikaa.

– Kirjoissani käsitellään erilaisuuden hy väksymistä ja suvaitse vaisuutta monista eri näkökulmista. Klaanin jäsenet ovat tästä hyvä esimerkki, sillä erilaisista taustoistaan huolimatta he tulevat hyvin toimeen, hän toteaa.

Marjut Brunila: Immu ja väärä vitonen (Myllylah ti Oy) julkaistiin elokuun lopulla. Seuraavaksi Bru nilan voi tavata Littoisten omakotiyhdistys ry:n jär jestämillä markkinoilla sunnuntaina 10. syyskuuta Työväentalon pihassa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot Kattoremontit (myös pienemmät kohteet) Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset myös saaristossa ilmainen arviointi! Joustava rahoitus! 040 6633 377

Jo monen seurana aamukahvilla. Jakelumäärä aina 126.222 kpl!

fi

Martin markkinat

Lintutorniopastuksia taas tarjolla

LUONTO

Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen syksyn lintutorniopastukset jatkuvat aina 14. syyskuuta asti.

Opastuksia järjestetään Kaarinassa Järvelän kosteikolla ja Kuusistonlahdella, Raisiossa Raisionlahdella, Turussa Friskalanlahdella ja Paraisilla Pettebynlahdella.

Yhdistyksen oppaat päivystävät torneissa arki-iltaisin kello 18-20. Tarkemmat tiedot opastusten ajankohdasta kussakin tornissa löytyvät TLY:n kotisivuilta osoitteesta www.tly.fi/retket/torniopastukset/syksy-2023/ . Kotisivuilla kerrotaan myös esimerkiksi ajo-ohjeet torneille.

Opastusten aikana yhdistyksen oppaat neuvovat lintujen määrittämisessä, kertovat TLY:n ja BirdLife Suomen toiminnasta ja antavat vaikkapa vinkkejä mahdollisia kalustohankintoja varten. Opastukset ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Oikein

Maksuttomia lintutorniopastuksia järjestetään taas syyskuun puoliväliin asti.

huonon sään, kuten kovan sateen osuessa kohdalle, opastus voidaan peruuttaa. Turun Seutusanomat

Tervetuloa Työpisteelle!

Meiltä saat apua työllisyyteen, työllisyyspalveluihin ja koulutuksiin liittyvissä asioissa.Tarjoamme uraohjausta, koulutusneuvontaa, työnhakuvalmennusta ja tuetun työllistymisen paikkoja.

Yliopistonkatu 27a • 02 262 5072 • www.turku.fi/tyopiste