Turun Seutusanomat Keskusta 29.3.2023

JOHANNES YRTTIAHO

PIIA ELO

Ruoka, sähkö ja muu energia eivät voi olla keinottelun välineitä!

Ruoka, sähkö ja muu energia eivät voi olla keinottelun välineitä!

Palkalla on pystyttävä elämään!

Palkalla on pystyttävä elämään!

Hyvinvoinnista on taisteltava!

Hyvinvoinnista on taisteltava!

ROHKEASTI SINUN PUOLELLA.

ROHKEASTI SINUN PUOLELLA.

n PÄÄKIRJOITUS n KANNANOTTO

Ei Turun Tunnin junalle – kyllä koko VarsinaisSuomen lähijunille

Vasemmistoliitto

Viimeisten viikkojen aikana lehtien lukijat, television katselijat, radion kuuntelijat ja somen käyttäjät ovat varmasti saaneet melkoisen annoksen politiikkaa.

Mekin olemme Turun Seutusanomissa pyrkineet tuomaan esiin äänestämiseen ja vaaleihin liittyvää uutisointia sekä kannustamaan ihmisiä äänestämään.

Itsekin olen pääkirjoituksissani muistanut mainita, miten tärkeää oman äänen antaminen on –jos ei muuta, niin ainakin saat ”valitusoikeuden” neljäksi vuodeksi eteenpäin, kun olet ollut mukana valitsemassa lainsäätäjiämme.

Tämän lehden ilmestyessä ennakkoäänestys on ohi ja vielä puolisen viikkoa pitää odottaa, että saamme selville, mitkä ovat puolueiden väliset voimasuhteet neljäksi vuodeksi eteenpäin valtakunnallisessa politiikassa.

Ja saamme tietää, kuka saa valtikan käteensä. Kenen johtamana Suomeen muodostetaan seuraava hallitus.

Sunnuntaina on varmasti monessa kodissa pystyssä ”vaalistudio”. Minä olen vannoutunut penkkiurheilija, mutta pakko myöntää, että sunnuntain vaalilähetyksen katsominen on varmasti taas yhtä jännittävää kuin esimerkiksi Suomen miesten viestin seuraaminen Planican mm-hiihdoista.

Muistan muutaman eduskuntavaalin takaa, kun olin paikan päällä erään ehdokkaan vaalivalvojaisissa ennakkoäänten rävähtäessä ruutuun. Ensin saliin laskeutui täysi hiljaisuus, ja kun paikalla olleet tajusivat, että ehdokas menee jo pelkästään ennakkoon saamillaan äänillä eduskuntaan, alkoi juhlinta, joka muistutti enemmän jalkapallofanien hulinaa kuin poliittisten vaikuttajien kokoontumista.

Mutta ennen sunnuntai-iltaa ehdokkailla on vielä edessään loppukiri. Tsemppiä tasapuolisesti kaikille ehdokkaille, jaksakaa vielä muutama päivä!

Valtiovarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat tammikuussa uuden selvityksen liittyen suurten raideliikennehankkeiden rahoitusmahdollisuuksiin ja ilmastovaikutuksiin.

Kyseisessä selvityksessä todettiin, että tunnin junan rakentaminen maksaisi toteutuessaan jopa 3,4–4 miljardia euroa, josta julkista rahoitusta olisi noin 2,55 miljardia euroa. Tämän lisäksi tunnin juna tuottaisi yli 50 miljoonaa euroa tappiota veronmaksajille vuosittain.

Käytännössä kyseessä ei kuitenkaan olisi tunnin juna, vaan matka-aika miljardijunalla Turusta Helsinkiin olisi noin puolitoista tuntia. Kustannuksiin nähden hankkeen hyödyt olisivat siis varsin pieniä.

Tämän lisäksi hankkeen vähäiset hyödyt keskittyisivät Turun seudulla asuville. 64 prosenttia varsinaissuomalaisista on sitä mieltä, että Tunnin junaa ei pidä pistää rakenteille tilanteessa, jossa valtiolla on runsaasti säästöpaineita (TS 18.3.).

Myös valtiovarainministeriö on esittänyt maaliskuun alkupuolella Tunnin juna -hankkeen suunnittelun keskeyttämistä osana talouden tasapainottamista. Erittäin kalliin hankkeen vähäisten hyötyjen takia Turun tunnin juna -hanke tulisikin mielestäni laittaa jäihin viimeistään nyt! Sen sijaan valtion varoja tulee käyttää nykyisen liikenneverkoston kunnostamiseen ja kehittämiseen.

Tieverkostoa pitää nykyaikaistaa ja vaarallisia tieosuuksia kehittää turvallisimmiksi. Elinvoiman ja työnteon kannalta on myös tärkeää, että tietoliikenneyhteydet toimivat koko maakunnassa moitteettomasti!

Näen etenkin lähijunaliikenteen erittäin suurena elinvoimatekona koko Varsinais-Suomelle. Lähijunaliikennettä tulee kehittää UusikaupunkiTurku, Loimaa-Turku sekä Salo-Turkurataosuuksille. Panostetaan siis Varsinais-Suomessa lähijunaliikenteeseen – se tuo elinvoimaa isoille ja pienille paikkakunnille, aidosti koko VarsinaisSuomeen.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Turussa: ”Saaristomeren suojelu ei odota” n MIELIPIDE

Vasemmiston valtuustoryhmä toivoo Turulta konkreettisia toimenpiteitä saariston suojelussa.

Saaristomeri on Itämeren huonoiten voiva osa. Maatalouden ravinnekuormitus Varsinais-Suomessa on suhteellisesti suurinta kaikista Suomen rannikkoalueista, todetaan Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmän kannanotossa.

– Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen tekemän selvityksen mukaan VarsinaisSuomessa vain viisi kuntaa sisällyttää Saaristomeren suojelun strategiaansa. Saaristomeren suojelu on keskeinen osa Turun kaupungin strategiaa, mutta selvityksessä todetaan, että esimerkiksi voimassaolevasta pormestariohjelmasta ei löydy konkreettisia toimenpiteitä Saaristomeren suojeluun. Tämä on harmillista, onhan Saaristomeren suojelu keskeisiä maakunnallisia intressejä, toteaa kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Sara Koiranen

– Turulla on ollut keskeinen rooli esimerkiksi Itämeri-toimenpideohjelman käynnistämisessä. Myös kaupungin hulevesiohjelma eli jätevesikuormituksen vähentäminen on ollut onnistunutta vesien suojelua. Selvityksessä nostettiin esiin, että erilaisten Saaristomeren suojeluun tähtäävien hankkeiden vaikuttavuusseuranta on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi”, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja, Li Anderssonin kampanjapäällikkö Mirka Muukkonen

– Turulla on Varsinais-Suomen suurimpana kaupunkina vastuu olla edelläkävijä – niin ympäristönsuojelussa kuin koko maakuntaa koskevissa raidehankkeissa. Turun johdolla on jatkettava aktiivista Varsinais-Suomen kuntien ja maanviljelijöiden välistä vuoropuhelua, jolla nostetaan Saaristomeren suojelu jokaisessa kunnassa keskiöön ja tuetaan maatalouden toimijoita ravinnekuormituksen vähentämisessä, toteaa Koiranen.

Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmä toivoo, että tekeillä olevassa luonnon monimuotoisuusohjelmassa Saaristomeren tilanne huomioidaan vahvasti. Lisäksi valtuustoryhmä toivoo, että Saaristomeren suojelutoimenpiteet näkyvät konkreettisemmin kaupungin päätöksenteon arjessa.

Vasemmistoliitto, Turku Mirka Muukkonen, kaupunginvaltuutettu Sara Koiranen, kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas

Suomen kielen elinvoimaisuus on meistä itsestämme kiinni

Suomen kielen elinvoimaisuudesta ja sen asemasta yhteiskunnassamme on kannettu huolta viime aikoina.

Huoli siitä, että suomen kieli jäisi vähitellen englannin kielen jalkoihin on täysin perusteltu. Yhteiskunnassamme käydään jo keskustelua siitä, pitäisikö englannista tulla yhteinen kieli Suomessa ja olisiko täällä tarpeellista rakentaa kattavat julkiset palvelut englanniksi. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt huolta suomen kielen elinvoimaisuudesta ja asemasta yhteiskunnassamme. Englannin kieli tai mikään muukaan kieli ei itsessään ole uhka, vaan kyse on suomalaisten asenteista ja arvostuksesta omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan.

Miksi olemme vapaaehtoisesti luopumassa kielestämme toisen kielen hyväksi? Tämä liittyy paljon laajempaan, vallalla olevaan aiheeseen – oma kulttuurin ja kielen vähättelyyn sekä ajatukseen ”maailman-

kansalaisuudesta”. Kuvittelemme kansainvälisyyden tarkoittavan omasta luopumista, vaikka se sisältää myös esimerkiksi kansojen puhumien kielten rinnakkaiselon. Samalla ajatuksella olemme häivyttämässä myös länsimaiseen kristillissosiaaliseen ja humanistiseen sivistysperinteeseen pohjautuvia kulttuuripiirteitämme ja sukupolvia yhdistäneitä perinteitämme. Tämä johtaa juurettomuuteen ja kansamme yhteenkuuluvuuden heikentymiseen, mistä taas seuraa näköalattomuus siitä mihin yhteiskuntamme yhteistä suuntaa tulisi kehittää.

Teemme suuren virheen, jos alamme luopua omastamme Suomeen muualta tulleiden ehdoilla – oli kyse sitten kielestä, perinteistä tai kulttuuristamme. On kaikkien Suomeen muuttaneiden etu, että heiltä vaaditaan suomen kielen osaamista osana kotouttamista. Suomi on maamme pääkieli ja toiminta ja osallistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttää

suomen osaamista. Kieli yhdistää ja siksi sen osaamattomuus aiheuttaa syrjäytymisen, joka tulee monin tavoin kalliiksi niin yksilölle itselleen kuin yhteiskunnalle.

Suomi on pieni ja harvinainen kieli ja siksi vaalimisen arvoinen. Se on kansakuntamme erityispiirre ja kansamme olemassaolon välttämätön ehto ja edellytys. Omaksumme kulttuurin oman kielemme kautta eikä meitä olisi ilman sitä. Suomen kieli kaikkia Suomessa asuvia yhdistävänä tekijänä täytyy nostaa arvoonsa ja ymmärtää, että kielemme elinvoimaisuus on meistä itsestämme kiinni. Meidän täytyy löytää katoamassa oleva yhteenkuuluvuutemme ja vahvistaa niin solidaarisuutta kuin suomen kielen arvostusta tässä upeassa Suomessamme.

Silvia

Koski (ps.) Musiikin maisteri Kansanedustajaehdokas

Sunnuntai-illalla jännitetään vaaleja

Mikko Vuolle (kesk.) kansanedustajaehdokass

Varsinais-Suomen maaseutugaalassa palkittiin vaikuttavimmat hankkeet

HANKKEET

Varsinais-Suomen maaseutugaalaa vietettiin lauantaina 25. maaliskuuta Kaarinan Piikkiössä, Kavalton tilalla. Gaalassa julkistettiin VarsinaisSuomen parhaat maaseudun kehittämishankkeet vuosilta 2014–2022.

Onnistuneen rahoituskauden aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla.

Ohjelmakauden vaikuttavimpana kulttuurihankkeena palkittiin ”Maskun Hemminki 400 vuotta”. Hemminki Maskulainen oli aikansa suurmies, Maskun 10. kirkkoherra, merkittävä kirjakielen kehittäjä ja virsirunoilija sekä valtiomies. Silti suuri osa maskulaisista ei ennen hanketta tiennyt hänestä mitään.

Hankkeessa kerrottiin ihmisille monin eri tavoin Hemmingistä ja samalla koko Maskun historiasta. Hankkeessa järjestettiin paljon tapahtumia, esimerkiksi kylvön siunaustilaisuus, Hemminki-näyttely Maskun museolla, luentoja, sanataidepajoja vanhusten palvelutaloissa ja nukketeatterikiertue Maskun esikouluissa. Lisäksi hankkeessa tehtiin

Maskun Hemmingin jalanjäljissä -vihkonen, joka toimii edelleen opetusmateriaalina Maskun kouluissa. Kaiken kruunasi Hemmingin koulun seinälle tehty muraali, joka toteutettiin yhdessä paikallisten nuorten kanssa.

Ohjelmakauden vaikuttavin kansainvälinen hanke, joka gaalassa palkittiin, oli ”Kimppakalaasit – Village Feast”.

Hankkeen toteuttaja on Turun seudun 4H-yhdistykset, päävastuussa Liedon 4H.

Edelleen käynnissä olevassa hankkeessa kehitetään nuorten kansainvälistä ja monikulttuurista yhteistyöverkostoa tulevaisuuden tarpeita enna-

koiden. Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla nuorille ja muille hankkeeseen osallistuville keinoja ja tietoa siitä, miten yksittäinen ihminen voi yhdessä muiden kanssa konkreettisesti ja omin ekologisin teoin vaikuttaa hiilijalanjälkeensä.

Ruokakasvatusta ja kansainvälisyyttä yhdistämällä luodaan uudenlaista osallistujia inspiroivaa toimintaa. Hankkeessa haetaan uusia näkökulmia ekologisen ruoan valmistamiseen ja käyttämiseen sekä lisätään suomalaisen villiruoan tunnettavuutta. Lisäksi vahvistetaan käytännönläheisesti osallistujien tuntemusta

oman kotimaansa, lähialueen ekologisen ruokakulttuurin, saariston kalastusalueiden ja muiden maiden ruokakulttuurin perinteistä ja mahdollisuuksista.

Ohjelmakauden vaikuttavimpana nuorisohankkeena palkittiin Tavastilan skeittiparkki, jonka toteuttaja on Mietoisten Kirkonseudun Kylät ry. Vaikuttavin yritystuki oli Horeca-tuotteiden valmistus ja jakelu, joka on mynämäkeläisen Veljekset Kitola Oy:n toteuttama.

Kaikista palkituista hankkeista ja gaalasta itsessään löytyy lisää tietoa netistä: www.haloomaaseutu.fi

Marko Vuosjoki

YHDISTYKSET

Turun kaupungin järjestöille ja yhdistyksille tarkoitettu järjestöfoorumi pidetään Nuorten taide- ja toimintatalo VIMMA:ssa 29. maaliskuuta. Tarkoitus on koota alueen toimijat yhteen ja toimia tiedon jakamisväylänä järjestöjen ja kaupungin välillä.

Tilaisuudessa esitellään Turun kaupungin tapoja tukea yhdistysten toimintaa.

Järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt ovat Turun kaupungille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kaupunki tarjoaa avustuksia yhdistyksille, järjestöille ja työryhmille palvelujen tai toiminnan tukemiseksi. Lisäksi kaupunki tarjoaa tiloja ja laitteita yhdistysten käyttöön.

Marko Vuosjoki

Osana Harrastamisen Turun mallia Kuralan Kylämäessä järjestetään kädentaitopaja 4.–6.-luokkalaisille. Monimateriaalinen paja kokoontuu keskiviikkoisin 5.4.–3.5. kello 15–16.30.

Maksuttomassa käsityökerhossa puuhastellaan kaikenlaista kaunista ja kätevää esimerkiksi savesta, villasta ja puusta osallistujien toiveita kuunnellen. Kädentaitopajaan tulee ilmoittautua Turun kaupungin museoiden verkkosivun https://uusi.kuntapalvelut.fi/turunmuseot/fi/ kautta. Paikkoja on rajoitetusti.

Vapaana palveluasuntoja

Tur vallista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810

K AK S IO J A KOLMI O.

Tur vallista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 T rk

Tu allista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamo 20810 Turku.

VA PAAN A K AK

VA PAAN KOLMI O

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!

Kysy vuokra-asuntoja Vuokosta. K atteluksenk atu 1.

VA PAAN A K AK S I O J A KOL M

VAN H USTEN TA LO VUO KO SS A! Ter vetuloa tutustumaan!

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!

VANHU S TEN TA LO VUO KOSS A! Ter vetuloa tutustumaan!

Lisätietoja:

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMI Ter vetuloa tutustumaan!

Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123

VANHUSTEN TA LO VUO KO S Ter vetuloa tutustumaan!

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi,

Katariina Mäkinen-Önsoy

Järjestöfoorumista tietoa yhdistysten tukimuodoista

Hemmingin koulun seinälle tehty muraali kruunasi palkitun ”Maskun Hemminki 400 vuotta” -hankkeen.

llta Brinkkalassa johdattaa arkkitehtuurin pohjoismaisiin vaikutteisiin Turussa ja ottaa varaslähdön vappuun

Turku-teemainen Ilta Brinkkalassa -tapahtumasarja järjestetään vanhankaupungin ympäristössä. Tapahtumasarjan aihealueissa pureudutaan muun muassa turkulaiseen arjen historiaan, kaupunkisuunnitteluun, kirjallisuuteen, murteeseen sekä kulttuurija taide-elämyksiin.

TAPAHTUMAT

Turkuseuran Ilta Brinkkalassa -tapahtumasarjan seuraavana vieraana kuullaan tietokirjailija Mikko Laaksosta torstaina 30. maaliskuuta kello

17. Laaksonen julkaisee syksyllä ruotsinkielisen kirjan, jossa kerrotaan, miten arkkitehtien toisiltaan saamat vaikutteet näkyvät Pohjoismaiden arkkitehtuurissa.

– Sain idean kirjaan Martin kerrostaloista.

Vastaavia taloja löytyy nimittäin Tukholman Årstasta ja aloin ihmetellä miksi, Laaksonen sanoo. Hän työstää parhaillaan myös suomenkielistä kirjaa vuonna 1949–1966 rakennetuista aravataloista.

– Pohjoismaiset arkkitehdit inspiroivat toisiaan paljon 1920-luvulta 1950-luvulle asti ja se näkyy Turussa, Laaksonen lisää.

Ilta Brinkkalassa -tapahtumassa Mikko Laaksonen kertoo, millaista vuorovaikutusta Turkuun toteutetun asuntorakentamisen taustalla oli, ja mistä vaikutteita tuli.

Samalla kuullaan, minne muualle Suomeen turkulaiset rakennusliikkeet ja arkkitehdit toteuttivat 1960-luvun alussa turkulaista arkkitehtuuria.

Keskustelun vetäjänä on Vox Turku -dokumenteista tunnettu ja Turkuseuran hallituksen jäsen

Aleksi Kauppinen.

Tapahtuma järjestetään Brinkkalan talon Maistraatin salissa (Vanha Suurtori 3). Tilaan mahtuu 60 ihmistä. Keskustelua voi jatkaa Turkuseuran Föripuodin tiloissa pienen tarjoilun kera.

Tapahtumasarja sisältää turkulaisten kulttuuritoimijoiden vierailujen sekä historiaa valottavien iltojen lisäksi muun muassa murrekaffilan, jossa keskustellaan ja turistaan Turun murteesta ja murteella Turkuseuran murregurun Esa Laukkasen johdolla.

Turkuseuran murrekaffila muuntautuu vapun kunniaksi baariksi ja siirtyy Brinkkalasta Anniskeluliike Porttiin.

Turkuseuran murrekaffila ottaa varaslähdön vappuun ja muuntautuu murrebaariksi tiistaina 4. huhtikuuta kello 18. Tapahtuma järjestetään An-

TILAA ILMAINEN JÄTEÖLJYN NOUTO YHDELLÄ SOITOLLA

SOITA HETI JA VARAA ITSELLESI SOPIVA NOUTOAIKA

Haemme kaikki vähintään 800 litran erät kierrätykseen kelpaavaa jäteöljyä veloituksetta!

Soita 0800 07800 tai meilaa nouto@tecoil.fi

KIERRÄTÄMME SUOMEN KAIKKI JÄTEÖLJYT

Jäteöljyn polttaminen on luvanvaraista ja likaista hommaa, siinä nokeentuu katto ja omatunto. Soita siis meille, Haminan jalostamomme regeneroi kaiken Suomesta kerätyn jäteöljyn, jo nyt yli 60 miljoonaa litraa jäteöljyä vuodessa huippulaatuiseksi perusöljyksi. Suomen talous ja luonto kiittävät sinua!

niskeluliike Portin tiloissa osoitteessa Hämeenkatu 7.

Murrebaarissa sukelletaan Turun murteen maailmaan hauskalla ja kevyellä otteella murreguru Esa Laukkasen isännöimänä. Illan ohjelmassa on ideoida vitsejä Turun kielellä.

– Voi olla, että kuullaan myös muutama Matti ja Teppo -vitsi tunnelman virittäjänä, sanoo Laukkanen.

Tapahtuma päättyy murrevisaan, jossa kruunataan murrebaarin murrekunkku tai -kuningatar.

– Nyt on sopiva aika oppia vielä ennen vappua puhumaan turkua kuin turkulainen, kannustaa Laukkanen.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Turun murteesta kiinnostuneille. Turkuseura suosittelee murrebaaria erityisesti uusille turkulaisille ja opiskelijoille.

– Opiskelijoiden vappu alkaa perinteisesti hyvissä ajoin ja haluamme olla mukana luomassa turkulaista vapputunnelmaa. Murrebaari on hauska tapa tutustua turkulaisuuteen, sanoo Turkuseuran toiminnanjohtaja

Kati Leskinen

Turun kieltä ei kuitenkaan tarvitse osata tai edes ymmärtää osallistuakseen tapahtumaan.

– Innostunut ja utelias ote sekä iloinen vappumeininki riittävät osallistumisen kriteereiksi, muistuttaa murreguru Esa Laukkanen.

Arkkitehtuuriin uppoutuvan tapahtuman ja murrebaarin jälkeen Ilta Brinkkalassa -sarjassa kuullaan 20. huhtikuuta dosentti Maija Mäkikallin kertomana Nikolai Bomanista ja turkulaisesta huonekaluteollisuudesta.

4. toukokuuta palataan 1960- ja 1970-lukujen

Ilta Brinkkalassa -tapahtumasarja on maalis–huhtikuussa sekä perinteisessä ympäristössään Brinkkalassa että lähtee valloitusretkelle Porttiin.

opiskelijaelämään tutkijatohtori Topi Artukan johdolla.

Ilta Brinkkalassa -tapahtumasarja toteutetaan yhteistyössä Turun Vanhankaupungin kehittämishankkeen kanssa.

Tapahtumat on maksuttomia, mutta edellyttävät ennakkoilmoittautumisen Turkuseuran sivuilla.

Katariina Mäkinen-Önsoy

MEIDÄN JÄTEÖLJY MENEE KIERRÄTYKSEEN

Myllyn Finnkino sai liki täydet pisteet

Erilaiset ihmiset tutustuivat Raision vammaisneuvoston kutsumana Myllyn elokuvateatterin saavutettavuuteen ja esteettömyyteen.

SAAVUTETTAVUUS

Raision vammaisneuvoston aloitteesta parikymmentä erilaista ihmistä kävi elokuvissa Raision

Myllyn uudessa elokuvateatterissa. Tavoitteena oli saada selville, miten liikuntarajoitteiset, kuulo- tai näkövammaiset ihmiset voivat nauttia elokuvanäytöksestä.

Elokuvana oli kotimainen Hamsteri. Näytökseen oli kutsuttu raisiolaisten lisäksi lähikuntien vammaisneuvostojen edustajia, Finnkinon edustajat ja Turun kaupungin esteettömyyskoordinaattori.

– Elokuvaan tuli parikymmentä erilaista ihmistä. Joukossa oli muun muassa kolme pyörätuolilla liikkuvaa, yksi sähkömopolla liikkuva, yksi rollaattorilla liikkuva, yksi kyynärsauvojen kanssa liikkuva, yksi kuulovammainen kahden tulkin kanssa ja yksi näkövammainen opaskoiran kanssa, kertoo Raision vammaisneuvoston puheenjohtaja Helena

Eskonmaa

Tulokset olivat Myllyn elokuvateatterin kannalta erittäin hyvät.

– Halusimme saada selville uuden elokuva-

teatterin saavutettavuus, esteettömyys ja toiminnallisuus. Jos vertaa Myllyn teatteria vanhempiin, Myllyn teatteri on erittäin hyvä. Suunnittelussa on selvästi otettu huomioon erilaiset ihmiset. Olimme todella tyytyväisiä, vaikka aina on tietenkin parantamisen varaakin, kertoo Eskonmaa.

Hyvien asioiden lista on todella pitkä.

– Leffateatteriin pääsi helposti, sillä invapaikkoja on Myllyssä riittävästi ja ne ovat lähellä kauppakeskuksen ulko-ovia. Teatterin sisäänmenoaula on iso ja siellä on varsin hyvä liikkua erilaisten apuvälineiden kanssa. Lipunmyynti onnistuu itsepalveluna tai palvelukassalta – ja pitää mainita, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat olivat erittäin auttavaisia ja ystävällisiä, kehuu Eskonmaa.

Hyvät asiat jatkuivat itse teatterisalissa.

– Teatterisali on paras mitä olen ikinä nähnyt.

Tilaa on salissa reilusti, istuimet ovat mukavat ja niidenkin välissä on tilaa liikkua. Salissa on myös tilaa pyörätuoleille, jos haluaa katsoa elokuvan pyörätuolissa istuen.

Myös kuulo- ja näkövammaiset on otettu huomioon.

– Elokuvaan sai suomenkielisen tekstityksen – me kävimme siis

katsomassa kotimaisen elokuvan, ja lisäksi kuvailutulkkaus on mahdollista, kunhan on oma tulkki mukana. Induktiosilmukka on kaikissa saleissa, mikä on tärkeä asia kuulovammaisten kannalta. Lisäksi on mahdollista käyttää Movie Reading -kuvailutulkkausta.

Kokonaisuutena Helena Eskonmaa totesi, että Myllyn elokuvateatterissa on otettu erilaisten ihmisten tarpeet huomioon erittäin hyvin.

– Erikoisplussana voisin mainita sen, että vessoissa olevat invatunnukset olivat kohokuvioisia. En ole ennen nähnyt niitä missään. Ne ovat todella hyvät, kun heikkonäköinen voi tunnustelemalla varmistaa, että kyseessä on invavessa, kiitteli Eskonmaa.

Miinuspuolia olikin todella vähän.

– Jos jotain pientä parannettavaa haetaan, niin opasteita voisi olla hieman enemmän ja olisi hyvä, jos aulassa olisi erikorkuisia tuoleja, sellaisia, joita liikuntarajoitteisten olisi mukava käyttää. Näkövammaisia varten olisi hyvä asentaa kulkulistat muun muassa ulko-ovelta kassalle.

Mielenkiintoisen testin tulokset menivät myös välittömästi eteenpäin.

– Haluan kiittää ja kehua Finnkinoa heidän

osoittamastaan mielenkiinnosta. Meillä oli mahdollisuus antaa palautetta paikalla olleille

Finnkinon tekniikan asiantuntijalle ja teatteripäällikölle, ja he eivät pelkästään kuunnelleet

meitä, vaan aktiivisesti kyselivät kokemuksistamme. Marko Vuosjoki

Putiikkiin!

uusia ideoita ja väriä kotiin. Työpisteen putiikista linnunpöntöt alk. 8 €, sahapukit, matot ja saunatuotteet ym.

Invavessojen kohokuviointi on pieni yksityiskohta, jossa on otettu huomioon näkövammaiset ihmiset.

Myllyn elokuvateatterin avarat tilat mahdollistavat viittomakielen tulkkien käytön. Kuvassa tulkit Laura Lepistö ja Anna Uttula, jotka tulkkasivat elokuvan kuulovammaiselle asiakkaalleen.

Jopa 9 miljoonaa kilometriä sähköllä

Föli laajenee kesällä 2024 Paimioon.

Keltaiset Föli-bussit ovat kovin tuttu näky liki kaikille varsinaissuomalaisille – ainakin Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon asukkaille – ja ensi vuonna keltaista nähdään myös entistä enemmän Paimiossa, kun kunta liittyy Föliin eli Turun seudun joukkoliikenteeseen. Paimio-liikennöinti alkaa heinäkuussa 2024. – Tällä hetkellä odotamme liikennepalvelulakiin lisäystä, että Paimio koliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte kon liikenteessä. – Paimion liittyminen joka olisi mukaan halunnut, jäi tahtotilassaan yk

olla potentiaalisia Fölikuntia, mutta näissä kunnissa liittymishaluja ei lopulta ollut.

Viime vuosina liikenne on kovasti sähköistynyt, eikä Föli ole ollut tässä kehityksessä jälkijunassa – päinvastoin. – Sähköbussien määrä lisääntyy ensi kesänä ja tämän vuoden aikana ajetuista kilometreistä tullaankin ajamaan jo puolet sähköllä, kertoo Sirpa Korte. Fölin tapauksessa vuosittaiset kilometrit ovat noin 18 miljoonaa kilometriä – eli yhdeksän miljoonaa kilometriä ajetaan sähköbusseilla.

koko ajan kasvamassa. Sähköbusseja käytetään jo laajalti linjoilla, joilla ajetaan isoimmat kilometrimäärät.

Turun Seutusanomien lukija, joka säännöllisesti käyttää Föliä liikkumiseen, ihmetteli, miksi kertalippu maksaa bussista käteisellä ostettuna enemmän kuin kortilla. – Korona-aikanahan busseissa ei ollut käteismaksua lainkaan – kuten ei ole tälläkään hetkellä esimerkiksi Tampereen paikallisliikenteen busseissa. Päätimme kuitenkin koronan hellitettyä, että annamme mahdollisuuden käteismaksuun

VEHON KAUPPAVIIKKO 25.3.-1.4.

Täyssähköisiä Mercedeksiä huippueduilla

Tervetuloa Vehon Kauppaviikolle. Tarjouksena kuukauden auto, täyssähköinen EQA huoltoineen vain 679 €/kk. Lisäksi annamme uusiin EQC- ja EQS-täyssähköautoihin 3 vuoden ja täyssähköisiin Certified-vaihtoautoihin 2 vuoden Mercedes-Benz Huolenpitosopimuksen veloituksetta. Se helpottaa elämääsi ja maksimoi mielenrauhasi kattamalla huollot ja korjaukset.

>> Katso lisää veho.fi/kauppaviikko

Täyskasko veloituksetta uusiin ja vaihtoautoihin kolmeksi kuukaudeksi.*

Erään EQCja EQS-malleja 3 vuoden lataukset ja huolenpitosopimus veloituksetta.

Kuukauden auto: täyssähköinen

EQA huoltoineen 679 €/kk

Sisältää mm:

• Määräaikaishuollot ja korjaukset

• Talvi- ja kesärenkaat

• Mobilo-liikkuvuusturvan, joka varmistaa perille pääsyn kaikissa tilanteissa

• Mercedes me -palvelun, jonka avulla voit mm. esilämmittää tai -viilentää autosi etänä

• Mercedes me Charge -palvelun, joka tekee julkisesta lataamisesta selkeää ja sujuvaa

Mercedes-EQ EQA 300 4MATIC Business kokonaishinta alk. 60 000 € (sis. alv:n ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 790 €/kk, käyttöetu 715 €/kk. CO2-päästöt 0 g/km (WLTP), EU-keskikulutus 17,5 kWh/100 km. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Kuvan autot lisävarustein. Ajotietokoneen kieli: suomi. Leasingesimerkki, ilman käsirahaa EQA 300 4MATIC Business hinta toim.kuluineen alk. 62 840 €, kuukausierä 679 €/kk (36 kk/30 tkm). Kuukausierä sisältää toimituskulut, määräaikaishuollot ja korjaukset sekä talvirenkaat. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Rahoituskumppani NF-Fleet Oy. Palvelun tuottaa Axus Finland Oy PL 194, Ohtolankatu 4, 01511 Vantaa. *Tarjous koskee 8.3.–15.4.2023 tehtyjä uusia kauppoja.

Fölin tämän vuoden kilometreistä ajetaan jo puolet sähköbusseilla. Eli peräti 9 miljoonaa kilometriä.

Tulevan eduskuntakauden liikennepoliittiset linjaukset puhuttivat vaalipaneelissa

Päättäjät nopeuttaisivat liikenteen sähköistymistä hankintakannusteilla ja latausinfratuilla.

POLITIIKKA

Auto- ja liikennealan Sadasta nollaan – matkalla kohti fossiilitonta liikennettä -eduskuntavaalipaneelissa piirrettiin 17. maaliskuuta liikennepolitiikan suuntaviivoja kuuden suurimman puolueen toimesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (SDP) lisäksi vaalipaneeliin osallistuivat eduskuntaryhmiensä puheenjohtajat Atte Harjanne (Vihr.), Kai Mykkänen (Kok.) ja Ville Tavio (PS), eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski (Vas.) sekä puhemies Matti Vanhanen (Kesk.).

Käyttövoima- ja liikenneveromurros herätti panelisteissa pal-

jon keskustelua. Kuuden suurimman puolueen edustus suhtautui varauksella valtiovarainministeriön tuoreeltaan ehdottamiin ajoneuvo- ja polttoaineveron korotuksiin. Kilometriveroa sekä sen yhdenmukaisuutta ja tasapuolisuutta punnittiin paneelissa niin ikään tarkoin.

Keskustelussa jakeluvelvoitteen aiheuttama

hintapaine herätti huolta ja monet panelistit arvioivat, että jakeluvelvoitteen aiheuttamia hintapaineita tulisi kompensoida veromuutoksilla.

Tilaisuudessa autokannan muutoksesta ja liikenteen päästökehityksestä keskustelivat toimittaja Nina Rahkolan johdolla Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja

Tero Kallio, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja

Pekka Rissa ja vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn Posti Group Oyj:stä.

Sadasta nollaan -tilaisuuden alustajina toimineet Pekka Rissa (Autoalan Keskusliitto), Noomi Jägerhorn (Posti Group Oyj) ja Tero Kallio (Autotuojat ja -teollisuus ry) toivat esiin energiapolitiikan ja puhtaan energian ratkaisujen yhteyden ajoneuvokaluston uudistumiseen maassamme. Kuva: Markus Markkanen / Autotuojat ja -teollisuus ry.

– Autokannassa on nähtävissä muutos huonompaan suuntaan. Romutuskeski-ikä nousee, tosin viime vuosina kierrätykseen tulevien autojen määrä on ollut tasaisesti nousussa ja romutuspalkkiovuodet ovat saaneet aikaan aina uuden ennätyksen, Tero Kallio totesi.

Autokaupassa ensirekisteröintien määrä on

ollut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen jatkuvassa laskusuunnassa. Pekka Rissa sanoi ensirekisteröintien määrän tippuneen vuositasolla finanssikriisin jälkeen 140 000:stä noin 114 000:ään ja aina 82 000:een asti. – Viime vuonna rekisteröityjen ladattavien autojen keskihinta oli lähes 55 000 euroa. Autokannan keskimääräisen au-

ton hintataso on noin 6 500 euroa, eli väliraha on melkoinen. Viime vuonna lopetettu 2 000 euron suuruinen hankintatuki on osaltaan vaikuttanut kuluttajien ostokäyttäytymiseen, Rissa jatkoi.

Posti Group Oyj:n Noomi Jägerhornin mukaan Suomen suurimman jakelu- ja logistiikkayhtiön näkökulmasta vauhti on

Sadasta nollaan –matkalla kohti fossiilitonta liikennettä -tilaisuus on katsottavissa Autoalan Tiedotuskeskuksen YouTube-kanavalla.

kova kohti fossiilittoman jakelun tavoitetta.

– Postilla on ilmastotieteeseen perustuva kunnianhimoinen ilmastotavoite, jossa tavoittelemme täysin fossiilitonta kuljetusta vuoteen 2030 mennessä. Kevyen jakelun pakettiautopuoli sähköistyy jo voimakkaasti. Raskaamman kaluston puolella toiveenamme olisivat vety- ja kaasukalustoon suunnatut hankintatuet, Jägernhorn sanoi.

Jägernhorn toivoo vihreän siirtymän tarkoittavan myönteisiä elinkeinonäkymiä pienemmille paikkakunnille.

– Pitkien etäisyyksien maana Suomeen tarvitaan lisää kaupallista latausinfraa, koska meidän pitäisi pystyä käyttämään hankkimiamme puhtaampia autoja maksimissaan jatkuvasti, kommentoi Jägernhorn.

Katariina Mäkinen-Önsoy

CITROËN C3

Hullun halvalla ilman käsirahaa!

LED Vision -ajovalot

Katon väri: musta, punainen, valkoinen tai sininen

Color Pack -väripaketti: sininen, punainen tai valkoinen

Manuaali alkaen vain

209 €/kk tai 16 948 €

Automaatti alkaen vain

PARTNER

249 €/kk tai 19 997 €

CO2 123-134, g/km, keskikulutus 5,5-5,9 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. RAHOITUSESIMERKKI: käsiraha 0 €, sopimusaika 72 kk, korko 4,9 %, perustamiskulu 190 €, käsittelymaksu 9 €/erä. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen rahoitusturvalla. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho

Passi, ajokortti tai vastaava henkilötodistus mukaan

Varsinaisena vaalipäivänä voi äänestää vain omassa äänestyspaikassa.

EDUSKUNTAVAALIT

Vaalihuoneistot avautuvat vaalipäivänä, sunnuntaina 2. huhtikuuta aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista.

Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse tai sähköisesti saamassa äänioikeusilmoituksessa. Äänestyspaikalle mentäessä mukana on oltava kuvallinen henkilökortti, passi tai ajokortti tai vastaava asiakirja. Vaalipäivänä saa siis äänestää ainoastaan omassa äänes-

tyspaikassa, eli paikassa, joka on merkitty äänioikeusilmoitukseen. Omaa äänestyspaikkaa voi myös kysyä vaalipalvelunumerosta, joka on 0800 94770. Oman ehdokkaan numeronkin voi selvittää etukäteen muun muassa oikeusministeriön tietoja tulospalvelusta tulospalvelu.vaalit.fi/ -sivustolla.

Äänestäjä voi ottaa mukaansa oman vaaliavustajan, jos ei esimerkiksi kykene itse tekemään äänestysmerkintää. Oma vaaliavustaja ei kuitenkaan voi olla vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö eikä hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Jos äänestäjällä ei ole omaa avustajaa, äänestyspaikalla on auttamassa erityinen vaaliavustaja.

Vaalipaikalla esitetään henkilöllisyystodistus vaalivirkailijalle, joka etsii nimen vaaliluettelosta ja antaa äänestyslipun.

3000–4000 äänellä

Neljä vuotta sitten alin äänimäärä, jolla mentiin eduskuntaan, oli 2.636

ääntä.

Vaalivirkailija myös merkitsee vaaliluetteloon, että kyseinen ihminen on äänestänyt. Äänestyskopeissa on ehdokaslistojen yhdistelmä, josta voi tarkistaa ehdokkaan numeron. Jos tarvitaan apua äänestysmerkinnän tekemisessä, vaaliavustaja tulee avustamaan äänestyskoppiin. Äänestyslippuun merkitään oman ehdokkaan numero – eikä mitään muuta.

Lippu taitetaan niin, että numero jää taitoksen sisäpuolelle piiloon, ja se annetaan vaaliuurnasta huolehtivan virkailijan leimattavaksi. Leiman jälkeen äänestäjä pudottaa lipun uurnaan ja äänestys on suoritettu.

Marko Vuosjoki

EDUSKUNTAVAALIT

Varsinais-Suomen vaalipiiristä valitaan tulevissa vaaleissa 17 kansanedustajaa. Neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa vaadittiin Varsinais-Suomessa vajaasta kolmesta tuhannesta äänestä reiluun neljään tuhanteen – puolueesta riippuen – jotta ehdokkaasta tuli kansanedustaja.

Neljä vuotta sitten pienin äänimäärä, jolla eduskuntapaikka irtosi, oli 2.636 ääntä. Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho sai tuon äänimäärän ja tuli valituksi kansanedustajaksi. Yrttiahoa tietenkin auttoi Vasemmistoliiton veturin ja ääniharavan Li Anderssonin

saama hurja 24.542 äänen saalis. Vasemmistoliitosta päästiin myös varasijalle alhaisimmalla äänimäärällä. Raisiolainen Emma Lindqvist saavutti varasijan 1.229:llä äänellä.

Toiseksi pienin äänimäärä, jolla tultiin valituksi, oli RKP:n Sandra Bergqvistin 2.983 ääntä. Bergqvist oli puolueensa ainoa läpi mennyt ehdokas.

Muista puolueista ei alle 3.000 äänen saaliilla tultu valituksi eikä edes varasijoille. Esimerkiksi Kokoomuksen Ville Valkonen sai vaaleissa neljä vuotta sitten 4.377 ääntä ja jäi silti varasijalle. Valkosesta tuli toki myöhemmin istuva kansan-

edustaja, kun hän nousi varasijalta eduskuntaan edesmenneen Ilkka Kanervan tilalle. Puolueista eniten ääniä neljä vuotta sitten Varsinais-Suomessa sai Perussuomalaiset, reilut 58.000 ääntä. Kokoomusta Varsinais-Suomessa äänesti reilut 52.000 ihmistä ja SDP:tä reilut 49.000 ihmistä. Vasemmistoliitto sai Li Anderssonin hurjan saaliin ansiosta yhteensä yli 35.000 ääntä. Keskusta sai vajaat 30.000 äänestäjää taakseen ja Vihreät reilut 25.000. RKP sai reilut 15.000 ääntä ja Kristilliset reilut 11.000 ääntä.

PERUSSUOMALAISIA

Marko Vuosjoki

LAURI HEIKKILÄ Filosofian tohtori, Erikoistutkija

VILHELM JUNNILA Kansanedustaja, Yrittäjä

MIKKO KANGASOJA Diplomi-insinööri SILVIA KOSKI Musiikin maisteri, Kanttori

MIKKO LUNDEN Kansanedustaja, Kauppias

SÖDERSTRÖM Toiminnanjohtaja, Omaishoitaja

TAAVITSAINEN Projektipäällikkö

YLIS-JUNTTILA Tuoteasiantuntija

y

Nuoret huolestuneita koulutusleikkauksista

Aada Hakula pitää tärkeänä, että nuoret äänestävät.

EDUSKUNTAVAALIT

Helsingin Sanomien tekemän kyselyn perusteella vain noin kolmannes ensi kertaa äänestämään pääsevistä nuorista kertoo äänestävänsä varmasti eduskuntavaaleissa. Politiikasta jo usean vuoden ajan kiinnostunut Aada Hakula on yksi nuorista, joka äänestää tulevana sunnuntaina ensimmäistä kertaa – ja hän innostaa muitakin nuoria lähtemään uurnille.

– Aion käydä äänestämässä vasta sunnuntaina varsinaisena vaalipäivänä. Se on ollut perheemme traditio, ja nyt kun

ensimmäistä kertaa äänestämään, ajattelin jatkaa perinnettä, kertoo maskulainen Aada Hakula.

Aada Hakula on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut politiikan seuraaja. Hän on ollut Maskun nuorisovaltuustossa koko sen kuuden vuoden olemassaolon ajan – ensin kaksi vuotta jäsenenä, sitten kaksi vuotta sihteerinä ja viimeiset vajaat kaksi vuotta puheenjohtajana.

– Politiikka on alkanut näyttää koko ajan yhä kiinnostavammalta. Voisin hyvin nähdä itseni tulevaisuudessa mukana, ainakin kunnallispolitiikassa. Nuorisovaltuuston puheenjohtajana olen päässyt mukaan kunnanvaltuuston kokouksiin, ja ainakin kunnallinen päätöksenteko on mielestäni mielenkiintoista.

Hakula kannustaa muitakin nuoria uurnille sunnuntaina.

– Äänestäminen on tasavertainen tapa vaikuttaa iästä ja asemasta riippumatta. Näen myös, että nuorten olisi hyvä äänestää ehdokasta, joka pystyy ymmärtämään ja ajamaan nuorten asioita – ja todennäköisemmin tällainen henkilö on itsekin nuori, pohtii Hakula.

Aada Hakula aloitti politiikan seuraamisen jo neljä vuotta sitten, vaikka ei ollutkaan silloin vielä äänestysikäinen. Nyt kun hän pääsee ensimmäistä kertaa uurnille, hän on ollut entistäkin kiinnostuneempi vaaliteemoista.

– Nuorten asiat, ja aivan erityisesti koulutus, ovat tietenkin minua kiinnostavia. Olen huolissani opiskelijoiden tilanteesta. Itse olen tällä hetkellä töissä Maskun nuorisotyössä, mutta olen jättänyt hakemuksia meneillään olevassa yhteishaussa. Minäkin olen tuleva opiskelija, enkä

Aada Hakula äänestää eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Hänestä on tärkeää, että myös nuoret käyttävät äänioikeuttaan.

tietenkään haluaisi, että koulutuksesta leikataan, pohtii Hakula.

Hakula myös mainitsee, että on huolissaan siitä, että koulunkäyntiä ja opettajia ei arvosteta riittävästi.

– Julkisuudessa on ollut myös pelottavia esimerkkejä siitä, miten kouluissa on tapahtunut vakavia vaaratilanteita. Kyllä Suomessa pitää taata kaikille turvallinen oppimisympäristö.

Viime viikolla Aada Hakula pääsi – ensimmäistä kertaa elämässään – juontamaan vaalipaneelia. Maskussa pidetty paneeli oli nuorisoteemainen, ja Hakulan mielestä mukana olleet ehdokkaat onnistuivat omalta osaltaan luomaan nuorisoon vetoavan tunnelman.

– Juonsimme paneelin yhdessä toisen nuorisovaltuutetun, Edith Sukarin, kanssa. Se oli yllättävän hauskaa – panelistit olivat mukana rennolla asenteella ja ilmapiiri oli mukavan humoristinen.

n t u l e e t a r t t u a 5 6 M k

O m a v a r a i s u u s P u h d a s k o t i m a i n e n r u o k a k a i k k i e n e l i n e h t o K u l u t u s t a a p ä ä s t ö j ä e v o i u l k o s t a a

ritva kike elomaa

PS VARSINAIS-SUOMI

h o k a

k h

n YHDISTYSTOIMINTA

Turun Seudun Nivelyhdistys

Ma 3.4. klo 13–14.30 Maanantain vertaisryhmä: Mitä on osteopatia? Aiheesta tulee kertomaan osteopaatti Eero Aaltonen. Yhdistyksen tiloissa Lonttistentie 9 B 15, Turku.

Ti 4.4. klo 13.30–15. Unikoulu: lääkkeettömillä unenhoitokeinoilla parempaan uneen –kurssi. Ryhmämuotoinen Unikoulu koostuu neljästä tapaamiskerrasta, joiden aikana käsitellään unta ja vireyttä häiritseviä tekijöitä, pohditaan keinoja vaikuttaa omaan uneen ja päiväaikaiseen vireyteen sekä pyritään saamaan aikaan muutos kohti

parempaa unta. Kurssi kokoontuu 4.4., 11.4, 18.4, ja 25.4. klo 13.30–15 Turun Seudun Nivelyhdistyksen tiloissa, Lonttistentie 9 B 15, Turku. Ilmoittautuminen ja lisätiedot toimisto@nivelposti.fi, 040 351 3833

Ti 4.4. klo 16.30–18.30 Voin hyvin! -ryhmä. Ryhmässä saa vertaistukea omien elämäntapojen muuttamiseen ja kuulee muiden kokemuksesta, johon omaa hyvää oloa voi peilata. Yhdistyksen tiloissa Lonttistentie 9 B 15, Turku.

Ke 5.4. klo 16–18 Knit ’n’ Tag. Pidätkö käsitöiden tekemisestä? Tule mukaan tekemään yhteistä Knit 'N' Tag teosta, joka laitetaan toukokuussa jokirantaan näkyville. Tuo mieleisesi lanka ja kutimet mukanasi ja tule yhdistyksen toimitiloihin, Lonttistentie 9 B 15! Neulonnan ohella tarjolla kaffetta ja rupatteluseuraa. Yhdistyksellä on myös lankoja, joita voi käyttää osana teosta. Tehdään yhdessä värikäs työ näkymään jokirantaan!

Ilmoitathan tulostasi toimiston sähköpostiin toimisto@nivelposti.fi.

S A NOM AT

Turun Seutusanomien yhdistystoimintapalstalla yhdistykset voivat ilmoittaa avoimista ja maksuttomista tapahtumistaan. Koska lehtiemme ilmestymispäivä muuttui Postin jakelumuutosten vuoksi keskiviikolle, yhdistystoimintailmoitukset tulee jättää viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon keskiviikkona.

Ilmoitukset tulee lähettää osoitteeseen toimitus@ turunseutusanomat.fi.

Ilmoitusten tulee

olla lyhyitä ja ytimekkäitä; yhdistyksen nimi, tapahtuma, sen aika ja paikka.

Toimituksella on oikeus lyhentää tekstejä ja tehdä niiden julkaisupäätös.

Monna Laaksosen

maalauksia

Taidekappelissa huhtikuussa

KUVATAIDE

Turun Hirvensalossa sijaitsevassa Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa on esillä Monna Laaksosen maalauksia 4.–27. huhtikuuta.

– Olen usein katsellut kuuta ja lumoutunut sen oudosta kauneudesta. Sen pehmeä ja unelias valo vaeltaa pitkin öistä hiljaisuutta. Valvon kuun kanssa ja seuraan sen verkkaista kulkua läpi taivaan. Sen valon luomat pehmeät, samettiset varjot luovat hiljaisuuteen unenomaisia muotoja. Kun maisemaa seuraa tarpeeksi kauan, ajatus herpaantuu ja vajoan katsojan vastaanottavaan rooliin. Saatan viimeinkin havaita jotain minua liikuttavaa: jotain, jonka maalata kuvaksi. Kuun matka ja muuttuva valo kuvaa minulle muutoksen vääjäämätöntä liikettä, vaikka sen vaiheet

SEUTU S A NOM AT PAIKALLISTA JA LÄHELLÄSI

Tuomiokirkko auki päivittäin klo 9-18

Pappi paikalla joka päivä klo 15-17 (ei 7.4.)

Hiljainen viikko ja pääsiäinen Tuomiokirkossa:

Palmusunnuntai 2.4. klo 10 Messu / klo 18 Konsertti, Fauré: Requiem. Tuomiokirkon oratoriokuoro, johtaa Anu Åberg, urut Markku

Hietaharju. Liput 15€ / 10€

Maanantai 3.4. klo 18 Ristintien vaellus

Tiistai 4.4. klo 17 Matkalla pääsiäiseen – iltakirkko perheille / klo 18 Ahdistuksen ja lohdun virsiä

Keskiviikko 5.4. klo 8 Aamuehtoollinen / klo 18 Katso ihminen – tekstejä, hiljaisuutta ja urkumusiikkia

Kiirastorstai 6.4. klo 12 Ehtoollinen / klo 19.30

Kiirastorstain messu

Pitkäperjantai 7.4. klo 10 Jumalanpalvelus

Lauantai 8.4. klo 23 Pääsiäisyön messu

Pääsiäispäivä 9.4. klo 10 Messu, Ylen radiokirkko

Toinen pääsiäispäivä 10.4. klo 10 Perhemessu

Service in English Sundays at 4 p.m., Maundy Thursday at 6 p.m., Meditation on Sat 8.4. at 6 p.m.

L’office de vêpres en français Jeu 30.3./13.4. à 17h

turuntuomiokirkkoseurakunta.fi

toistuvatkin uudestaan ja uudestaan, Monna Laaksonen kuvailee.

Luonto ja sen ilmiöt sekä maisemat taiteessa ovat ihmiselle peili, yritys kuvata olevaa itsessään. Onko meillä aina ollut jonkinasteinen tarve personoida luontoa, sen ilmiöitä ja objekteja? Ja johtuuko se siitä, ettemme osaa arvostaa sitä sellaisena kuin se on, maailmana, jossa elämme, mutta jonka olemisen luonnetta emme osaa ymmärtää, sillä ehkä totuus siitä on vapaa meidän rajallisista määritelmistämme? Vai johtuuko se siitä, ettemme osaa arvostaa mitään, mikä ei ole itsemme kaltaista ja siksi haluamme antaa sille inhimillisiä piirteitä?

– Uusimmat teokseni ovat maisemakuvaelmia, joissa erilaiset kuutamot ja kuu itsessään ovat toimineet suurimpana innoittajana. Ne voi halutessaan kategorisoi-

da maisemamaalauksen pitkään perinteeseen, johon ne nähdäkseni hyvin sopivatkin. Teokset eivät kuitenkaan ole suoria jäljitelmiä nähdystä maisemasta tai tietyistä koetuista hetkissä tunnistettavassa maisemassa, vaan pyrkivät enemmänkin tavoittamaan jokin aiemmin koetun tunnelman tai katsomiskokemuksen. Rakennan kuvaa muistoista, jotka eivät välttämättä rajoitu vain valveen maailmaan. Yhtä lailla unet ja niiden kummat tunnelmat ovat toimineet inspiraationa teoksilleni. Maisema ja valo, liikahdus kuutamossa, sanoo Laaksonen. – Maalaaminen on ollut minulle näiden teosten kohdalla luonnolliselta tuntuva prosessi. Ne ovat syntyneet omalla painollaan, ja ajatukset niiden syntymiseen ovat olleet pääosin selkeitä ja kirkkaita. Saan ajatuksen, tai paremminkin tavoitan

Esimerkiksi tämä Harvest moon -niminen teos nähdään Monna Laaksosen Kuutamokuvia-näyttelyssä Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa.

jonkin muiston, jonka haluan maalata, antaen sille tilaa kasvaa kankaalle. Yllätyksekseni maalauksista on tullut selkeämmin esittäviä, kuin mitä odotin niiden olevan. Ne ovat yrityksiä muistaa, kommunikoida ja tulla nähdyksi, jatkaa Laaksonen. Kuutamokuvia-näyttelyn avajaiset pidetään Taidekappelissa tiistaina 4.4. alkaen kello 18.

Turun Seutusanomat

PÄÄSIÄINEN 2023

Martinkirkko su 2.4. klo 10 Messu, Palmunen, Riihimäki su 2 4 klo 18 Kamarikuoro Key Ensemblen konsertti ”Missa Papae Marcelli”, 20/15/10 € ti 4 4. klo 18 Schola Gregoriana Aboensis -konsertti. Vapaa pääsy,ohjelma 10 € to 6 4 klo 18 Iltaehtoollinen, Palmunen, Norvasuo, musiikkia: Katja Kolehmainen, sello pe 7.4. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Hildén pe 7.4 klo 15 Jeesuksen kuolinhetken musiikki, Ilkka Turta, kitara Vapaa pääsy la 8.4. klo 23. Pääsiäisyön messu, Palmunen,nuorten toteuttama messu Taizé-lauluin su 9.4. klo 10 Messu, Hägglund, Hildén ma 10.4. klo 10 Perhemessu, Norvasuo, Palmunen. Lapsille pääsiäismunien etsintää, messun jälkeen grillimakkaraa ja mehua ma 10 4 klo 18 Ensemble Vidan konsertti, Rahmaninov: Vigilia op to 13.4. klo 18 Kauneimmat pääsiäislaulut, nuorten bändi su 16.4. klo 10 Messu, Hägglund, Norvasuo

Arki-illan ehtoollinen ke klo 18

Martin seurakuntatalo ti 4.4. – ke 5.4. klo 17–19.30 Pääsiäismyyjäiset. Leivonnaisia, villasukkia, arpajaisia, kortteja, kirjakirppari ja kahvila. Kas Kummaa! -nukketeatterin Pääsiäisriemu 2023 -esitys, vapaa pääsy

Kakskerran kirkko to 6.4. klo 18 Iltaehtoollinen, Hägglund, Hildén su 9.4. klo 12 Messu, Mustonen

Uittamon seurakuntakoti su 9.4. klo 15 Messu, Hildén

Meri-Karina su 9.4. klo 16 Missiomessu, puhujana Juha Yli-Jaakkola

Hennalan seurakuntakoti su 2.4. klo 16 Messy Church – ”Yllätyksiä ilmassa”: toimintapisteitä, tarinahetki ja yhteinen ruokailu

Turku suurin, Kustavi pienin

Varsinais-Suomen vaalipiirissä yhteensä lähes 400.000 äänioikeutettua

EDUSKUNTAVAALIT

Kevään eduskuntavaaleissa, joiden ennakkoäänestys alkoi viikko sitten keskiviikkona, ja joiden varsinainen vaalipäivä on tulevana sunnuntaina, on Varsinais-Suomessa yhteensä 399.399 äänioikeutettua.

Suomessa asuvia äänioikeutettuja Suomen kansalaisia on VarsinaisSuomessa 380.002, joista naisia 197.111 ja miehiä

182.891. Ulkosuomalaisia

Varsinais-Suomen vaalipiirin äänioikeutettuja on yhteensä 19.397, joista naisia 11.650 ja miehiä 7.747.

Turussa asuu yhteensä 155.579 äänioikeutettua.

Heistä 82.989 on naisia ja 72.590 miehiä. Turku on luonnollisesti VarsinaisSuomen ylivoimainen ykkönen äänioikeutettujen määrässä.

Kaarinalaisia äänioikeutettuja on yhteensä

Jorma Kemppainen 2023

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen

27.146, 14.186 naista ja 12.960 miestä. Kaarina onkin Turun Seutusanomien ilmestymisalueen toiseksi suurin kaupunki.

Liedossa on yhteensä 15.475 äänioikeutettua, heistä 7.836 on naisia ja 7.639 miehiä.

Paimiossa asuu 8.414 äänioikeutettua. Heistä

4.283 on naisia ja 4.131 miehiä.

Sauvolaisia äänioikeutettuja on 2.317, joista 1.179 on miehiä ja 1.138 naisia.

Raisio on Turun Seutusanomien ilmestymisalueen läntisistä kunnista suurin. Raisiossa äänestämään pääsee 9.874 naista ja 9.190 miestä, yhteensä siis 19.064 raisiolaista.

Maskussa on 7.233 äänioikeutettua. Miehiä äänioikeutettuja on 3.642 ja naisia 3.591.

Mynämäkeläisiä äänioikeutettuja on yhteensä 6.029, heistä naisia on 3.018 ja miehiä 3.011.

Naantalissa asuu yhteensä 15.920 äänioikeutettua. Heistä naisia on 8.326 ja miehiä 7.594.

Nousiaisissa äänioikeus on yhteensä 3.503:lla kuntalaisella, heistä miehiä 1.789 ja naisia 1.714.

Ruskolla äänioikeutettuja on 4.821. Heistä naisia on 2.429 ja miehiä 2.392.

Sauvo ja Nousiainen ovat sillä tavalla poikkeavia kuntia, että niissä asuu enemmän äänioikeutettuja miehiä kuin naisia. Muuten Varsinais-Suomen kunnista valtaosassa asuu enemmän äänioikeutettuja naisia kuin miehiä.

Äänioikeutettujen määrässä mitattuna Varsinais-Suomen pienin kunta on Kustavi, jossa asuu ainoastaan 833 äänioikeutettua. Kustavi onkin Varsinais-Suomen kunnista ainoa, jonka äänioikeutettujen kokonaismäärä jää alle tuhannen.

Tiedot Oikeusministeriön tilastoista nettisivuilta https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/ fi/aoik_03.html#833. Ul-

Erityisesti nuoria äänestäjiä kiinnostavat asiat on koottu nuorisoalan yhteiseen Nuorten vaalikoneeseen. Se löytyy osoitteesta nuorisoala.fi/ nuorten-vaalikone-2023/

kosuomalaisten eli ulkomailla asuvien suomalaisten määrää ei ole kuntakohtaisissa luvuissa huomioitu. Oikeusministeriön nettisivuilta löytyvät erikseen Suomessa asuvien ja ulkosuomalaisten äänioikeutettujen määrät. Marko Vuosjoki

KATTOJEN pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot Kattoremontit (myös pienemmät kohteet)

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset myös saaristossa ilmainen arviointi! Joustava rahoitus! 040

Ristikon vastaus

YKSIN MINUN futiskentissä Beatles-

ilmaisee vähättelyä

mättä vetäytyvän verbi ” ”

herkeä- ” x2

Tasalanaukio 1, 2.krs 21200 Raisio

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen

ravintola- MAYDAY

alan firma

MAITO -

TUOTE

laulava

”

Pohjanmereen tunturirotko

Mahtavaa! x2

hohde

-PAINI

myötäjäisiä

Laurel tava

Rauni x2

Sharif

x2

vaihto-

jaloin

otet-

Yök!

osasto Saajuma-

lia

risto

alias Ajax -liina hiivan verbi kamerassa ei näe

ex-italialainen

tienoo

lykkyjä

kaallekin taistoissa

Elg ka

Kuik-

rumpali Ikonen

Tukka höllä

nauha

laskee renTimo tarun Erik

maja KIVI” ” vek!

alban päällä paineita

Har-

kingi vuotava

Kokkolaa

baana nyt repi-

IKvää

KOJA

Yli tuplaten isompi myymälä ja lisää tilaa tulossa

Autoverkkokauppa avaa uuden Turun myymälänsä.

YRITYSUUTISET

Autoverkkokauppa avasi myymälänsä Raisioon kaksi vuotta sitten – tietoisena siitä, että tarvetta isommille tiloille tulee lähes välittömästi. Tulevana perjantaina 31. maaliskuuta Autoverkkokauppa avaakin uuden myymälänsä, jonka tilat ovat yli tuplasti alkuperäistä myymälää isommat.

– Vanha myymälä oli noin 2.000-neliöinen, nyt avattava uusi myymälä on 4.500-neliöinen.

Lisärakentaminen alkaa lisäksi välittömästi, ja alkuvuodesta 2024 saamme vielä noin parituhatta neliötä lisää tilaa, kertoo Autoverkkokaupan Turun myymälän yksikönpäällikkö Mikko Rantakare. Uusi myymälä on Raision ja Turun kuntarajal-

la Kuninkojalla. Avajaisten yhteydessä luvataan erilaisia tarjouksia autonostajalle – myymälässä ja verkkokaupassa – ja luonnollisesti uutta myymälää juhlistetaan paikan päällä makkara- ja kahvi-

tarjoiluin.

– Haluamme tietenkin, että ihmiset tulisivat tutustumaan uuteen myymäläämme ja tarjouksiimme.

Autoverkkokaupan uusien autojen valikoimas-

KOE AINUTLAATUINEN

TUNNELMA TURUN

SYDÄMESSÄ.

Löydät mielenkiintoiset ravintolat sekä tuoreet vihannekset, lihat, kalat, leivonnaiset ja muut herkut niin lähituottajilta kuin ympäri maailman!

Ter vetuloa Kauppahalliin!

sa ovat Renault, Hyundai, Dacia, Citroen, Isuzu, Peugeot, Suzuki, SsangYong sekä huhtikuun alusta alkaen Opel. Autoverkkokaupan taustalla oleva Bassadone-konserni tuo maahan lisäksi Citro-

enin luxusmerkkiä DS ja englantilaista Lotusta.

Autokaupan tilanne on viimeisen vuoden aikana ollut ymmärrettävistä syistä vaisu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä johtuneet inflaatio sekä

8 790 €

korkojen nousu ovat saaneet ihmiset varovaisiksi hankinnoissaan.

– Olemme eläneet haastavaa aikaa. Viime vuonna rekisteröitiin 80.252 uutta autoa, ja tämä luku on pienin sitten vuoden 1995. Tämäkin vuosi on alkanut vaisusti, mutta autoalalla on yleisesti näkemys, että olemme päässeet pahimman yli ja ala on taas nousussa, kertoo Rantakare. Autoilu luonnollisesti sähköistyy kaiken aikaa. Se näkyy jo hyvin vahvasti uusien autojen rekisteröinnissä.

– Tällä hetkellä uusista autoista jo noin 40 prosenttia on täyssähköisiä tai ladattavia hybridejä. Vajaa kolmannes on ei-ladattavia hybridejä, noin 25 prosenttia bensiinikäyttöisiä ja enää noin viisi prosenttia dieseleitä, kertoo Rantakare.

Marko Vuosjoki

ja rahoitusmahdollisuudet – kysy myyjiltämme! Meiltä löydät moottoripyörät, mönkijät sekä veneet!

Uusista rekisteröitävistä autoista on tällä hetkellä vajaa kolmannes ei-ladattavia perinteisiä hybridejä. Kuvan Suzuki Vitara on Turun Seutusanomien viime vuonna koeajama hybridi.