Seutusanomat Vakka 19.9.2019

Aikuisopiskelijana uuteen ammattiin

Brasilialainen jujutsu sopii kaikille

SIVU 3

Kustavin luontoja kulttuuripolku avattiin yleisölle

SIVU 5

SIVU 8

SEUTUSANOMAT

ava Seura estyy ilm lehti 3.10. to

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

3. VSK

19.9.2019

TILAA NYT KATTOREMONTTI Ja saat sadevesijärjestelmän kaupan päälle!

LATKO HUOL SI? VAIVA

kattokeskus.fi/kampanja

Koutuntie 104, Uusikaupunki Kauniilla paikalla pieni hirsimökki. isohko terassi, josta ihana näkymä merelle.

Mökissä on sähkö ja tontilla on porakaivo. Lisäksi tontilla on 2 varastoa, joista toinen soveltuu vierasmökiksi. Kompostikäymälä. Iso rinnetontti 5307 m².

Hintapyyntö 185.000 €.

Nopea apu LIHASJUMEIHIN ja LIIKUNNAN ALOITUKSEEN

Tetuntie 61, Pyhämaa Viihtyisä vapaa-ajan paikka makean veden altaalla.

Päämökissä myös sisä-wc ja suihku.

Tontilla 3 muuta rakennusta, joita voi käyttää vierasmajoina tai varastoina.

Tontti 2000 m².

Hintapyyntö 205.000 €.

Koulutettu hieroja/ Urheiluhieroja ja Personal trainer

Kalle Laihonen

P. 041 463 5076 tai

vello.fi/urheiluhierojakallelaihonen

ASKO VAINIO

kattokeskus.fi | 010 2290 190

Riimukatu 1, 20380 Turku

Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI

Kallelantie 272, Kalanti Nätti ja vehreä kesäpaikka, ns. mummonmökki, jossa tupa, kamari, kuisti ja verstastila sekä yläkerta avoin. Saunarak, puuvaja ja maakellari. Iso tontti 5560 m².

Kiinteistölle tulee kunnan vesi.

Hintapyyntö 59.950 €

Linnamäenkuja 28, Kalanti Pieni punainen tupa maalaisidyllissä, 1h+tupak+s.

Nummijärvenkaarre 21 UusikauSähkö on ja kaivo. Ulkorak. Tontti 2320 punki Upea talviasuttava vapaa-ajan m². Hintapyyntö 28.000 €. paikka lammen rannalla. Päämökki 1h+tupak.+parvi. Vesi tulee keittiöön.

Hutimäentie, Laitila Hirsimökki auLisäksi saunamökki, varasto, puuliiteri, rinkoisella paikalla omassa rauhassa ja puuhasteluhuone. Lapsiystävällinen lähellä keskustaa. 1h+k+s. Kaivo on. hiekkaranta. Sähkö, oma kaivo. Kaunis Hintapyyntö 45.000 €. suojaisa tontti 2860 m².

Hintapyyntö 196.000 €.

Suotie, Laitila Kesäpaikka viljapeltojen keskellä, Palttilan kylässä. 3h+k.

Kiinteistötoimisto Varasto-/saunarak., vierasmaja. Sähkö.

KY LKV Tontti 2030 m².

Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 Hintapyyntö 28.000 €. www.vainiolkv.fi info@askovainio.com

Pyydä tarjous kattoremontista:

Soita 0400 780 097

VAPAA-AIKAAN, VEDEN ÄÄRELLÄ

Rannikontie 2, Laitila Mukavassa pihapiirissä hirsimökki, vanhempi päärakennus, sauna-/varastorak., autotalli ja maakellari. Sähkö on. Porakaivo. Kiva puutarhatontti 1800 m².

Hintapyyntö 45.000 €.

Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!

• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut

VAPAA-AIKAAN, KUIVANMAAN MÖKKEJÄ

KOE ABBAN TARINA UUDELLEEN!

Pakkahuoneentori 1, Uusikaupunki

Pihla-ikkunoiden ostajalle uudet

Uutuus!

KLIK -raitisilmaventtiilit

veloituksetta 2.9.-30.9.2019

Ota yhteyttä: Länsirannikon ikkunat ja ovet Oy Jari Laurila | puh. 0505399551 jari.laurila@ikkunatjaovet.fi www.pihla.fi

Erikoissairaanhoitaja mittaa perjantaina 20.9. klo 10-17:

SIRU AIRISTOLA REETA VESTMAN MARKO LÄMSÄ OLLI KÄRKI LA 12.10. klo 19 | Uusikaupunki KULTTUURIKESKUS CRUSELLI LIPUNMYYNTI

www.ticketmaster.fi Yhteispalvelupiste Passari Avoinna: ma - pe klo 9.00 - 16.30 p. 0600 10 800

o k k i i v o k Ko ä juhlaa.... yht

! e 35 vuotta onekaluliik

ungin Hu

Uudenkaup

-25%

ja

TO 19.9. klo 12-18

(Huom. lehden jakelu Laitilan alueelle toistaiseksi tauolla jakeluvaikeuksien takia.)

*Erittelevän kolesterolin mittausta ennen tulee olla ravinnotta 8 tuntia mutta ei yli 12 tuntia.

Sepänkatu 4, UUSIKAUPUNKI, p. 044 988 9864

Jukka Tujunen Tempurilta auttaa oikean patjan, peitteen ja tyynyn valinnassa

la 21.9. klo 9-14 Edustaja Jenni Katainen auttaa maton valinnassa

VARAA AIKA ETUKÄTEEN. KÄTEISMAKSU.

Koe aito Tempur

pe 20.9. klo 12-18

KAIKKI mattoKYMPIN MATOT

WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI

*Erittelevä kolesteroli .20€ Kokonaiskolesteroli ....10€ Verensokeri...................... 5€ Hemoglobiini ................... 7€ Luuntiheys .....................25€ Verenpaine ......... maksutta

Pe 20.9.

PONIAJELUA klo 15.30-17.30

2

19. syyskuuta 2019

n Pääkirjoitus

n Pakina

Maata pitkin matkustaminen lämmittää mieltä, ei ilmastoa

Paluu teini-ikään ja muuta kaksitahtista

Kulunut kesä on ollut saaristossa vilkas: Rengasreiteillä oli enemmän matkustajia kuin koskaan, yli 48 000 ihmistä eli noin 14 % enemmän kuin viime vuonna. Erityisesti pyöräilijät ovat kasvattaneet Rengastien kävijämääriä. Yhteensä 3 223 pyöräilijää kiersi Pienen Rengastien ja 2 822 pyöräilijää Saariston Rengastien kokonaisuudessaan. Kasvua oli vuoteen 2018 Pienellä Rengastiellä 22 % ja Saariston Rengastiellä 16 %. Myös rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi reilusti.

Saariston Rengastien kokonaispituus on noin 250 kilometriä ja se kulkee Turusta Kaarinan, Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskarin, Iniön, Kustavin ja Taivassalon kautta Naantaliin ja takaisin Turkuun. Pieni Rengastie on noin 120 kilometriä pitkä rengasreitti, joka kulkee Turusta Paraisten, Nauvon ja Seilin saaren kautta Rymättylän Hankaan ja sieltä Naantalin kautta takaisin Turkuun. Reitit voi kiertää myötä- tai vastapäivään. Rengastiet ovat auki taas ensi vuonna 15.5.–30.8.

Pyöräilijöiden määrän lisääntyminen on huomioitu myös päätöksenteossa. Pyöräilyolosuhteita Pienellä Rengateillä parannetaan parhaillaan käynnissä olevalla kehittämishankkeella. Hankkeessa on tehty esiselvitystä pyörämatkailijoiden tarpeista ja sen puitteissa laaditaan toimenpideohjelma, jota toteutetaan vaiheittain.

Maata pitkin matkustamisen yleistyminen lämmittää mieltä, mutta ei ilmastoa. Moni onkin viime aikoina vähentänyt lentämistä ja panostanut lähikohteisiin, joihin pääsee autolla, junalla tai jopa polkupyörällä. Niitä kohteita tällä seudulla riittää.

Vaikka Rengastietä ei enää pääse kiertämään, syksy on parasta aikaa muille luontoreiteille. Niistä löytyy pari vinkkiä sivulta 8. Kustaviin on tehty neljän kilometrin mittainen luonto- ja kulttuuripolku, jonka varrella on 20 pysähdystä merkittävissä luonto- tai kulttuurikohteissa. Polun varrelle osuu muun muassa Jeremiaan luolat, kunnanviraston vieressä kasvava puulajipuisto, Volter Kilven hautamuistomerkki, eriskummallinen kolmion muotoinen kivi ja Suuri Postitie. Laitilassa taas kunnostetaan Untamalan kulttuuripolkua kyläläisten ja Metsähallituksen yhteistyöllä.

Tavoitteena on avata ensi kesänä kokemuksellinen kulttuuripolku, josta löytyy elämyksiä vauvasta vaariin.

Metsät alkavat pian olla juhlapuvussaan. Tutkimusten mukaan metsässä samoilu laskee sykettä ja verenpainetta, alentaa stressiä ja vaikuttaa positiivisesti mielialaan – eli metsään mars!

Mukavia lukuhetkiä ja ruskaretkiä!

Janica Vilen Päätoimittaja

Turun Seutusanomat Vakka, Länsi ja Itä KAIKKI KOLME LEHTEÄ NYT KÄTEVÄSTI YHDESSÄ OSOITTEESSA

www.turunseutusanomat.fi

Viimeisten kuukausien aikana olen tehnyt aikamatkailua kolmenkymmenenviiden vuoden taakse niihin hetkiin, kun omat kouluvaatteet haisivat kaksitahtibensalta ja pakokaasulta. Nyt ymmärrän, miksi tytöt pysyttelivät vähintään metrin päässä teinirakesta. Vaatteista leviävä lemu on kauhea. Ja se oli varmasti ainoa syy myös silloin joskus.

Lemu on nyt siis vallannut meidänkin matalan majamme, joka muistuttaa huolestuttavasti enemmän mopotallia kuin kotia. Kypärää ja osaa löytyy mitä merkillisemmistä paikoista.

Yksi erikoisuus näissä nykymopoissa verrattuna niihin aikansa Tunturi Super Sportteihin, Pappatuntureihin (jollaisen sinisen omistin) ja Honda Monkeyihin on, että siinä missä salamiten isäpapan tietämättä kahdeksankymmentäluvulla hinkattiin kaasarin kurkkua viilalla ja vaihdettiin etu- ja takarattaita, että saatiin oma menopeli kulkemaan edes sen 45 km tunnissa, niin näissä nykypeleissä pääsee vähemmällä. Pari säätöä ja pakoputkesta rajoitin pois ja kas, siinä se mopo vetäisee sen yli kahdeksankympin nopeuden. Vuosikymmeniä sitten mokomaan päästiin vaihtamalla 49-kuutioisen sylinterin tilalle 80-kuutioinen ja tietty saman tien piti vaihtaa Dellorton kaasarit.

Helpolla pääsevät nykyään muksut. Jälleen kerran.

Paitsi moponsa sähköhommissa. Kun meillä aikanaan ei montaa johdonpätkää tulpanjohdon lisäksi moottoripolkupyörissämme ollut, niin nykyään kaksipyöräisen omistajan tulee olla vähintään elektroniikkainsinööri selvitäkseen sähkövioista.

••• Tähän moposäätelyyn sopii hyvin ajatukset mopoautoilusta.

Siis noista pahvilaatikoilla henkensä kaupalla ajavista teineis-

tä. Marraskuussahan piti tulla ihan laki voimaan kevytautoista, joita mopoautokortin omaavat saisivat ajaa. Huippunopeutta olisi kyllä perät 60 kilometriä tunnissa.

Vaan ei. EU tuli ja kielsi jo eduskunnan asettaman lain. Oli jo jotkut vanhemmat ehtineet tulevalle kevytautoilijalle jopa menopelin hankkia.

Onhan se kamalaa, kun lapset istuisivat edes hieman turvallisemmissa ajoneuvoissa, mitä nämä teiden tukot (karavaanarilta lainattu) ovat.

Samalla meikäläinen ainakin pohti, että mikäli joku EU voi kumota lainsäädäntölaitoksemme asettaman lain, niin mihin ihmeessä Suomessa tarvitaan eduskunnassa kansanedustajia, heidän avustajiaan, hallitusta, ministereitä, ministereiden avustajia, valiokuntia ja kaiken päälle vielä isoa liutaa tälle koneistolle lakiesityksiä valmistelevia virkamiehiä? Jos olemme EU:ssa ja sen pohjattomassa kidassa määritellään voimmeko jotain tehdä, niin eikö tämän kansallisen järjestelmän voisi lakkauttaa kokonaan? Kun onhan meillä noita tosi-tv-pelleohjelmia jo tarpeeksi muutenkin.

Sanotaan nyt näin, että kaikkea se veroraha näemmä elättää YLE:n lisäksi. Vai kuinka moni maksaisi tänä päivänä kauan sitten kuopattua televisiolupamaksua, jos sellainen olisi edelleen olemassa, eikä pakkoverona? No, ainakin yksi ihminen olisi sitä maksamatta ja se on meikäläinen. Sen lupamaksuista saamattoman rahan voisi valtiomme sitten käyttää paljon järkevämmin, kuten vaikkapa mielenterveystyöhön. Esimerkiksi.

Se nyt vain tuli ensimmäisenä mieleen, kun televisiota ajattelin.

Kesämökki talviteloille ASUMINEN. Syksyn tullen on tärkeää huoltaa ja varustaa mökki talvikuntoon. Yleisimpiä syksyn ja talven vahinkoja mökeillä ovat murrot, jyrsijöiden aiheuttamat tuhot sekä vesivuodot, joita syntyy tyhjentämättä jätetyistä putkista.

Etenkin vesivahinkoja sattuu paljon hyvin varustelluissa talviasuttavissa mökeissä, joita ei usein valmistella erityisesti talvea varten.

Kutsumattomiin vieraisiin voi varautua syksyllä varmistamalla ja tarvittaessa uusimalla mökin lukitus. Monessa mökissä lukitus on kotia hatarammalla pohjalla, vaikka myös kaikissa mökkirakennuksissa tulisi olla nykyaikaiset takalukkiutuvat käyttölukot ja päärakennuksessa mielellään myös turvalukko.

– Lisäturvaa voi hankkia murtohälyttimillä ja valvontakameralla. Esimerkiksi oikeaan paikkaan asennettu riistakamera on hyvä lisä ei-toivottuja vieraita varten. Arvoesineet, elektroniikka, alkoholi ja aseet kannattaa viedä mökiltä talveksi pois. Perämoottori on myös yleinen varkauden kohde, Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan myös vene kannattaa siirtää kauemmaksi rannasta ja lukita ketjun avulla kiinni esimerkiksi puuhun.

Näin toimimalla sitä ei vie varkaat – tai veden pinnan nousu

Suurin osa suomalaisista on vakuuttanut mökkinsä mökkivakuutuksella.

keväällä.

Tyhjääkin mökkiä kannattaa käydä katsomassa silloin tällöin talvellakin. Myös mökkinaapureiden ja paikallisten asukkaiden kanssa on hyvä sopia mökin silmälläpidosta.

Katkaise vesi lyhyenkin poissaolon ajaksi Jäätymisen seurauksena rikkoutuneet vesiputket aiheuttavat joka talvi mökeissä vesivahinkoja. Vesivahinkoja sattuu erityisesti hyvin varustelluissa talviasuttavissa mökeissä, joita ei välttämättä valmistella erityisemmin talvea varten. Moni luulee, etteivät putket voi jäätyä, jos mökissä on perusläm-

pö päällä.

Vuotovahingot voi estää tyhjentämällä ja sulkemalla vesijohtoverkoston sekä vesipumpun. Vaikka mökkiä käyttäisi talvella, pitää vedentulo katkaista aina, kun mökiltä poistutaan vähintään viikoksi.

– Putkien tyhjennys jää helposti viime tippaan tai liian myöhään, vähän kuten talvirenkaiden vaihtaminen. Kun on vielä lämmintä, moni ajattelee tulevansa useastikin mökille ja tyhjentävänsä putket vasta sitten, mutta todellisuus saattaakin syys-lokakuussa olla jotakin muuta, toteaa Virtanen.

Mökki on altis muillekin

luonnonilmiöiden aiheuttamille vahingoille. Talvillelaiton yhteydessä kannattaa myös tarkastaa vesikatto ja puhdistaa rännit lehdistä ja neulasista.

Suurin osa suomalaisista on vakuuttanut mökkinsä mökkivakuutuksella.

– Ja jos mökillä on jo vakuutus, mutta olet kesän aikana tehnyt laajennuksia tai uusia rakennuksia mökille, muista varmistaa, että mökkivakuutuksen vakuutustiedot ja -määrä ovat oikein, Virtanen muistuttaa.

SSV

3

19. syyskuuta 2019

Läheisten tuki on tärkeä osa opiskeluprosessia

Aikuisopiskelussa omat haasteensa Nykypäivänä aikuisopiskelu on arkipäivää ja ammatinvaihtoja saattaa olla työuran aikana useita. Takana ovat ne ajat, kun työskenneltiin kolmessa polvessa esimerkiksi paperitehtaalla.

HENKILÖKUVA. Uusikaupunkilainen Kalle Laihonen on ammatinvaihtaja. Hän on valmistunut juuri koulutetuksi hierojaksi.

– Työskentelin viimeiset 13 vuotta Laitilassa tehtaassa ryhmävastaavana. Työ oli kolmivuorotyötä. Jossain vaiheessa vain oli pakko myöntää itselleen, että se käy iän myötä raskaammaksi ja raskaammaksi, kertoo juuri 43 vuotta täyttänyt Laihonen.

Opiskelusuunnan valintaan ja uuteen ammattiin ei vaikuttanut vähiten hänen vaimonsa Johanna, joka kannustimiestään koulunpenkille.

– Ihan niinkään ei kuitenkaan voi sanoa, että kaiken takana on nainen, vaikka siltä äkkiseltään vaikuttaakin naurahtaa Laihonen.

Kalle kertoo Johanna-vaimon harjoittaneen hierojan ammattia jo yli 20 vuotta yrittäjänä.

– Olemme hänen kanssaan toimineet yhdessä fysiikkavalmennuksessa paikallisten urheilujoukkueiden parissa sekä kouluttaneet ja vastanneet urheilijoiden lihashuollosta.

Laihonen toimii myös personal trainerina. Myös erilaisten liikuntaryhmien ohjaaminen on ollut ja on edelleen Laihosten toimenkuvassa mukana.

Koulutetun hieroja ammattitutkinto sekä urheiluhierojan erikoistutkinto ovat siis luontainen jatkumo hänen urallaan.

Nyt vain vakituinen leipätyö tehtaassa vaihtuu kokoaikaiseen hierojan ammattiin.

Käsillään tekevä Laihosen työhistoria on käsillä tekemiseen painottuva ja jos jokin on käsillä tekemistä, niin hieronta.

– Olen työskennellyt muun muassa viisi vuotta ohutlevyseppänä. Kun sitten rakkaan harrastuksen, jääkiekon parissa hajotin polveni, oli edessä uuden ammatin opiskelu ja

TORSTAINA

3.10.

KAIHTIMISTA KALUSTEISIIN Meiltä saat niin sälekaihtimet, rullaverhot ja markiisit kuin kaikki kodin kalusteet keittiökalusteista liukuoviin!

Liljalaaksonkatu 15, U:ki • P. 842 1710

TI-PE 10-18 • LA 10-14 • MA SULJETTU

Sateet tulee,

se on saletti.

Uusi nyt kattopaketti!

Tuotteet suoraan tehtaalta, ei välikäsiä

• Rakennamme uuden katon säältä suojaan päivässä.

• 100% kotimainen toimitus, asennus paikallisella murteella.

• Tilaa ilmainen kuntoarvio!

Soita 02 3619 7961 vesivek.fi

www.turunseutusanomat.fi

Uusikaupunkilainen Kalle Laihonen istui yli nelikymppisenä koulunpenkille ja valmistui koulutetuksi hierojaksi ja suoritti myös urheiluhierojan erikoisammattitutkinnon.

suoritinkin Mynämäen käsija taideteollisessa oppilaitoksessa muinaistekniikan artesaanin ammattitutkinnon.

Laihonen kertoo, että vuonna 2005 valmistuneessa viikinkialus Helgassa on paljon hänen kättensä jälkeä. Viikinkialus sai valmistuttuaan laajaa mediahuomiota kautta Suomen.

Vaikka Laihonen ei muinaistekniikan artesaanin ammattitutkinnon jälkeen ole juurikaan tehnyt kulttuuriperinnöllisiä töitä viikinkilaivan jälkeen, niin viimeisten vuosien aikana keskiaika on tullut hyvinkin tutuksi Buhurt-taistelulajin myötä, jossa otellaan vastustajia vastaan jopa 50 kiloa painavat haarniskat yllä. Laihonen kuuluu lajissa

muun muassa Suomen maajoukkueeseen.

Läheisten tuki ei merkityksetön Kun aikuisiällä aloittaa opiskelun, se tarkoittaa vääjäämättä lähes kaikkien kohdalla monia muutoksia arkeen.

Näin oli Laihosellakin.

– Tulot romahtivat ja kun kävin päivittäin Turussa, niin kotona ei aikaa juuri tullut vietettyä. Ja sen ajan kun siellä olin, niin pänttäsin ihmisen anatomiaa ja latinankielisiä termejä, joiden opiskelu kieltämättä hirvitti aluksi.

Laihonen myöntääkin, että personal trainerina koulutetun hierojan tutkinto ja sen ohessa urheiluhierojan erikoisammattitutkinto ovat

TEEMANA AUTOILU JA LIIKENNE

tuoneet syvyyttä tekemiseen.

– Opiskelujen myötä, olen ymmärtänyt, että varsin ohuella pohjalla olen aiemmin toiminut, hän myöntää.

– Ensimmäisen kahden viikon pänttäämisen jälkeen ajattelin, että ei samperi, tästä ei tule mitään.

Mutta sitkeys palkittiin ja oman oppilasryhmänsä ikänestorina Laihonen saattoi opiskelut päätökseen kunnialla.

– Muut opiskelijat olivat parikymppisiä, joiden työhistoriasta ei juuri voinut puhua.

Monta kertaa hymyilytti sisäänpäin opiskelijoiden käsitykset ja mielikuvat urasta, Laihonen naurahtaa.

Rainer Tähtinen

Millaista on uusin kuulokojetekniikka?

Tule ottamaan selvää: ti 1.10. 2019, klo 10-15 Uusi-Optiikka, Alinenkatu 22, UKI Paikalla kuulontutkija Maisa Matti ja edustaja Timo Lehtonen Tiedustelut: 044 5142 518 KU U LEMISEN ERIKOISLIIKE Kuulontutkija Päivi Matti Oy

ALUEEN PALVELUT

MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT AMMATTITAIDOLLA! Meiltä myös jalkahoidot ja hierontapalvelut Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelut – Naantali Henrikinkatu 2, 21100 Naantali p. 02 435 1485 naantali.kuntoutus@coronaria.fi

Ilmoitusmyynti: Sari Laurila p. 050 568 5454

sari.laurila@turunseutusanomat.fi

Sinua palvelevat tutut ammattilaiset!

CORONARIA.FI

4

19. syyskuuta 2019

ASIAKASOMISTAJAPÄIVÄT S-MARKET LAITILASSA

-20 %

KÄYTTÖTAVAROISTA S-ETUKORTILLA 19.–22.9.

ALENNUS EI KOSKE ELINTARVIKKEITA, PÄIVITTÄISKÄYTTÖTAVAROITA, TUPAKOINTI- JA ALKOHOLITUOTTEITA, PREPAID-KORTTEJA, POSTIMERKKEJÄ JA MUITA VÄLITYSTUOTTEITA.

SEKÄ TARJOUKSESSA PAIKALLISIA TUOTTEITA!

0 3

PAIKALLINEN

59

Tiihosen Leipomo Possumunkki 70 g (8,43/kg)

PAIKALLINEN

95 kg ,

Kirsikkatomaatti

0

PAIKALLINEN

99 ,

Laitilan Kanatarha Munax virikekananmunat 10 kpl 580 g (1,71/kg)

2

PAIKALLINEN

95 kg

Viljelijä Soini Paprika

0

PAIKALLINEN

59

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Limutölkit 0,33 l (1,33/l) (sis. 0,44 + pantti 0,15)

1

PAIKALLINEN

19 ,

Pelkosen kotileipomo Ruis- ja kaurasämpyläpussi 240–300 g (3,97–4,96/kg)

S-market Laitila Kauppakatu 8, 02 833 0550 ma–la 7–21, su 10–21

5

19. syyskuuta 2019

Uudenkaupungin Kamppailu-Urheililjat ry järjestää syksyllä peruskurssin

Brasilialainen jujutsu sopii kaikille Mielikuvat kaverin mätiköinnistä voi heittää jo ennen jutunlukemisen jatkamista roskakoriin.

Brasilialainen jujutsu sopii kaikille sukupuoleen katsomatta.

URHEILU. Liikuntaharrastuksen aloittamista pohtivalle tai peräti lajinvaihtajalle brasilialainen jujutsu on tuorein vaihtoehto kehon kunnossa pitämiseen tai kunnon kohottamiseen.

– Jokainen ihminen voi harrastaa brasilialaista jujutsua omalla tavallaan ja tähän on juuri peruskurssi tarkoitettukin, kertoo taivassalolaistunut porilaistaustainen Petteri Rainiola ja jatkaa: – Lajin pariin ovat tervetulleet niin kuntoilun vuoksi osallistuvat, kilpailuviettiset kuin myös ihan itsepuolustustaitoja kehittävät ihmiset. Ainoa rajoite on viidentoista vuoden ikä, joka tulee olla täytettynä.

Brasilialaisen jujutsun peruskurssin päävastuullisena kouluttajana toimiva Rainiola on itse lajin 1 danin mustan vyön haltija ja saanut oppinsa lajin gurulta, brasilialaiselta Iran Mascarenhasilta. Rainiola on käynyt opiskelemassa lajin saloja parikin kertaa lajin emämaassa. Eri itsepuolustuslajeja Rainiola on harrastanut teiniikäisestä lähtien.

– Usein minulta kysytään, kauanko keskivertoihmiseltä menee aikaa mustan vyön saamiseksi. Tähän minulla on selvä vastaus. Keskivertoihminen ei voi saada koskaan mustaa vyö-

U:gin Kamppailu-Urheilijoiden ohjaajatiimi Joonas Raitanen, kouluttaja Petteri Rainiola, Jaakko Tuominen, Susanna Laakso ja Mikko Ahanen.

tä bjj:ssa. Kannattaa tulla peruskurssille ja lähteä tavoittelemaan sitä, Rainiola kannustaa.

Lukkopaini ja brasilialainen jujutsu ovat erinomaisia lajeja, mikäli vapaaottelu on harrastajan tähtäimessä, mutta näissä kahdessa lajissa lyöminen ja potkiminen ovat kiellettyjä.

Lajit ovat niin sanottuja mattokamppailulajeja.

– Tarkoituksena on saada vastustaja puolustuskyvyttömäksi, olipa hän sitten isompi tai voimakkaampi saamalla hänet kontrolliin, Rainiola sanoo.

– Brasilialainen jujutsu ja kamppailulajit yleensäkin ovat siitä kiehtovia, ettei niissä tule koskaan valmiiksi, vaan otteiden määrät ja niiden yhdistelmät kasvavat harrastajan edistyessä. Itsensä haastaminen ja -voittaminen ovat lajin keskeisiä piirteitä.

Myös naisille sopiva laji Vuonna 2009 perustetun yhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Tuominen iloitsee erityisesti siitä, että brasilialaisen jujutsun kouluttaja on ottanut Taivassaloon muutettuaan paikallisen seuran kotiseurakseen. Aiemmin Rainiola on toiminut menestyksekkään vapaaotteluun ja lukkopainiin keskittyneen turkulaisen Finnfighters’ Gymin valmentajatiimissä.

– Rainiola on toiminut aiempien peruskurssiemme taustajoukoissa, mutta nyt hän toimii päävalmentajana ja seuramme aktiivisena toimijana, Tuominen toteaa.

– Hänen mukanaolonsa tuo taatusti uutta pontta koko yhdistyksen toimintaan.

Uudenkaupungin Kamppailu-Urheilijoiden yksi aktiivisimmista jäsenistä, Susanna Laakso, vakuuttaa miehiseksi

lajiksi mielletyn urheilumuodon sopivan myös naisille.

– Harrastajien välillä vallitsee hyvä yhteishenki ja itselleni tämä on hyvää vastapainoa arkeen. Sellaista arkipään nollaamista, Laakso toteaa ja kertoo käyvänsä eri saleilla ympäri Suomen treenaamassa myös aina kun vain mahdollista.

– Aina olen kokenut olevani tervetullut eri seurojen harjoituksiin ja vastaan on otettu kuin vanhan tutun.

Laakso on osallistunut myös kansainvälisiin lajin leireihin muun muassa Islannissa ja vastapainoksi kylmälle maalle myös Karibialla.

– Tänä kesänä kävin Itä-

vallassa leireilemässä yhdessä Mikko Ahasen kanssa ja aina fiilis on ollut, kuin olisi kotiin tullut leirimaasta riippumatta.

Brasilialaisen jujutsun peruskurssi 15 vuotta täyttäneille alkaa Uudenkaupungin uimahallin judosalissa tiistaina 1.10. klo 18 ja se kestää noin kaksi ja puoli kuukautta. Tiedusteluihin vastaa Jaakko Tuominen p. 050 4359871. Peruskurssi-ilmoittautumiset voi jättää hänelle myös tai sitten ilmoittautua ensimmäisellä kurssikerralla paikan päällä.

Rainer Tähtinen

Mattoshakkia Brasilialaisen jujutsun maailmanlaajuinen läpimurto tapahtui 90-luvun alussa ensimmäisten USA:ssa suurelle yleisölle järjestettyjen vapaaottelujen (Ultimate Fighting Championships, UFC) myötä.

Kisoissa oli edustettuna erilaisten kamppailulajien edustajia, mutta erityisesti hämmästeltiin brasilialaista jujutsua, jonka hoikka ja pienempikokoinen edustaja kukisti kaikki vastustajansa näytöstyyliin näiden koosta ja tyylilajista riippumatta.

Lajin perusta on ollut itsepuolustus, mutta osa-alue on nykyään monen kohdalla jäänyt kilpailumuotojen varjoon. Kilpailumuotona brasilialaista jujutsua voidaan myös harrastaa turvallisemmin sen urheilumuodossa, jossa lyönnit ja potkut ovat kiellettyjä. Laji onkin laajentunut tuhansien ihmisten harrastukseksi ympäri maailmaa.

Brasilialaisen jujutsun urheilumuodon maailmanmestaruuskisat ”Mundials” järjestetään vuosittain Rio de Janeirossa.

Brasilialaisen jujutsun tehokkuus piilee sen realistisissa mattokamppailutekniikoissa: erityisesti erilaisissa lukoissa ja kuristuksissa.

Ilman lyöntejä ja potkuja harjoiteltavaa kilpailutyyliä kutsutaan brasilialaisen jujutsun urheilumuodoksi.

Urheilu-bjj muistuttaa judoa, mutta ottelussa on sallittu enemmän tekniikoita (mm. jalkalukot) ja painotus on yleensä maakamppailussa.

Ottelut aloitetaan pystyasennossa, mutta kamppailu etenee yleensä nopeasti mattoon erilaisilla alasvienneillä. Otteluja voisi usein kuvata mattoshakiksi, jossa yhdistyvät henkiset ja fyysiset voimavarat sekä monipuoliset tekniikat.

Kilpailuissa käytettävä pistelaskentajärjestelmä palkitsee todellisessa itsepuolustustilanteessa toimivia asemia ja tekniikoita. Varsinainen tavoite on kuitenkin saada vastustaja luovuttamaan kuristuksella tai lukotuksella.

(Lähde: Markku Juntunen; Brasilialainen jujutsu - lajiesittely.)

Lapset pääsivät muuraamaan Pähkinäpensaan päiväkodin peruskiveä Laitilassa Tuunan alueelle rakentuvalla Pähkinäpensaan päiväkodilla pidettiin 6. syyskuuta peruskivenmuuraustilaisuus.

Yksikerroksista, puurakenteista päiväkotia tulee käyttämään yhteensä noin 170 lasta ja noin 30 hengen henkilökunta.

LAITILA. Laitilan Tuunan alueelle rakennettavalle uudelle päiväkodille muurattiin perjantaina 6. syyskuuta peruskivi. Tilaisuudessa oli mukana kaupungin luottamushenkilöitä, viranhaltijoita, päiväkodin ja työmaan työntekijöitä sekä tietenkin lapsia. Puheenvuoronsa tilaisuudessa käyttivät varhaiskasvatusjohtaja Taija Jalonen ja kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Henri Aitakari.

Oman puheenvuoronsa käyttivät myös eskariryhmä ”Siilit” kahden laulun muo-

dossa. Sen jälkeen tartuttiinkin muurauslastaan ja paikallaolijat osallistuivat peruskiven muuraukseen, joka etenkin pienille päiväkotilapsille oli suuri jännityksen hetki. Peruskiveen perinteisesti mukana muurattavaan metallilieriöön oli taltioitu muun muassa peruskirja, päivän Laitilan Sanomat sekä lasten piirustuksia uudesta päiväkodista.

Valmista ensi maaliskuussa Toukokuussa aloitettujen rakennustöiden on määrä tulla päätökseensä maaliskuussa 2020.

– Uusi päiväkoti tuo Laitilaan helpotuksen päiväkotiryhmien tilojen puutteeseen, mikä on sijoitus niin asukkaiden hyvinvointiin kuin kaupungin tulevaisuuteenkin, kaupunki tiedottaa.

Tällä hetkellä tehdään muun muassa vesikattotöitä, ulkoseinien sähköasennuksia ja leikkikenttäalueen maanrakennustöi-

tä. Rakennettavan piha-alueen pinta-ala 3360 m2. Seuraavaksi alkaa ulkoseinien villoitus ja levytys.

Kaksi taideteosta valittu Kaupunginhallitus päätti alkuvuodesta hankkia taidetta päiväkotiin ns. prosenttiperiaattella, kuten tehtiin Apilaniityn päiväkodinkin kohdalla. Sivistysvaliokunta päätti kokouksessaan 29. elokuuta päiväkotiin tulevat teokset. Toinen teoksista on Sanna Kananojan Siirtolohkare, jossa yhdistyy kauniin tyylitellysti maalattu kuva siirtolohkareesta metsäisessä ympäristössä ja kiipeilyreitit, jotka kulkevat kuvassa. Kananoja on hahmotellut teoksen kiipeilyseinää varten ja suunnitellut kiipeilyreiteissä käytettävien otteiden paikat ja värit. Kokonaisuus on lapsen mielikuvitusta monipuolisesti ruokkiva.

Toinen teos on Emma Rönnholmin Punainen lan-

Päiväkodin lapset pääsivät muuraustöihin mukaan! Kuva: Tuulia Kujanpää.

ka, joka on seinään upotettava kolmiulotteinen peiliteos, joka muuttaa muotoaan kuvakulmasta riippuen. Teos sisältää yllätyksellisiä ja hauskoja elementtejä, joiden lomaan myös tarinallinen ”punainen lanka”

kätkeytyy. Molemmat teokset sijoittuvat päiväkodissa samalle toiminta-alueelle. Teosten valintaa varten järjestettiin kutsukilpailu, johon tulleet teokset ovat nähtävinä Laitilan kaupunginkirjastossa 2.–28. syys-

kuuta. Kananojan ja Rönnholmin teosten lisäksi kaksi muuta suunnitelmaa osallistui kilpailuun.

Janica Vilen

Asuminen & Rakentaminen

6

19. syyskuuta 2019

Vehmaan uusi yhtenäiskoulu on otettu vastaan riemunkiljahduksin

Nyt pidetään kosteusongelmat poissa Vehmaan koululaiset pääsivät aloittamaan tämän lukuvuoden uusissa tiloissa. Koululla pidettiin yleisölle avoimien ovien päivä tiistaina 10. syyskuuta, ja vehmaalaiset kävivätkin sankoin joukoin tutustumassa uuteen hirsirakenteiseen ja hengittävään kouluun.

VEHMAA. Vehmaan kunnan lapset pääsevät nyt nauttimaan perusopetuksesta uusissa ja upeissa tiloissa – ja nykyaikaisen tekniikan mahdollisuuksista opetuksessa. Vehmaan uusi yhtenäiskoulu otettiin käyttöön tälle lukuvuodelle.

Koululla vietettiin avoimia ovia 10. syyskuuta, jolloin myös muut kuntalaiset pääsivät katsomaan, mitä 7,5 miljoonalla eurolla saatiin aikaan.

– Arvioin, että avoimissa ovissa kävi yhteensä noin 300 ihmistä, kertoo Vehmaan kunnan koulutoimenjohtaja ja koulun rehtori Hannele Lehtimäki.

Koululla vierailleet ihmiset ihastelivat ja ihmettelivät uuden koulun avaruutta, tilojen monikäyttöisyyttä ja viihtyisyyttä – sekä tietenkin nykyaikaista digitekniikkaa, jota

opetuksessa käytetään.

– Moni, kenen kanssa keskustelin tiistaina, sanoivat, että ”nyt olisi kiva tulla takaisin kouluun”, nauroi Lehtimäki.

Luonnollisesti myös oppilaiden ja opettajien kokemukset ovat pelkästään positiiviset.

– Kaikki ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Me opettajathan saimme vaikuttaa tilojen suunnitteluun, ja lopputulos onkin opetusta palveleva. Moni on myös jo nyt huomannut, miten hyvä sisäilma koulussamme on, Lehtimäki kiittelee.

Kosteusongelmia vältetty monin tavoin Rakennustekniikassa on huomioitu hengittävyys – 1980-luvulla rakennetuista homekouluista on otettu opiksi.

– Rakennus on hirsirakenteinen ja hyvin hengittävä.

Vaatimuksiin kuuluivat myös muun muassa korkea sokkeli, tuulettuva alapohja ja pitkät räystäät – näillä pidetään kosteusongelmat poissa, kertoo Vehmaan kunnan tekninen johtaja Antti Heinonen.

Koulurakennus valmistui

Hirsi sitoo tehokkaasti hiilidioksidia

Vehmaan kunnan koulutoimenjohtaja ja koulun rehtori Hannele Lehtimäki kertoo oppilaiden ja opettajien ihastelleen uuden koulun toimivuutta.

aikataulussa, ja se luovutettiin tämän vuoden toukokuussa.

– Rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2018. Aikatalut pitivät hyvin, kiitteli Heinonen urakoitsijina toiminutta

Vi har service även på svenska

Mikael syntyi toivottuna Kysyimme perheiltä, mitä he asumiseltaan haluavat.

Näin syntyi uusi talomalli Mikael.

Muuttovalmis omakotitalo 129,2 m².

Avara 55 m² keittiö–olohuone, 3 makuuhuonetta ja sauna.

Tilaa, valoa ja avaruutta, muttei yhtään turhaa neliötä.

Ilo sisustaa ja helppo muunnella omien tarpeiden mukana.

Haluatko neljännen makuuhuoneen? Tai keittiösaarekkeen?

Omilla lisävalinnoillasi teet talostasi täydellisen sopivan.

Energiatehokas koti, joka noudattaa kiristyviä rakennusmääräyksiä jo nyt.

Kysy lisää omalta Älvsbytalomyyjältäsi: Pasi Kiilunen, 040 733 7458 pasi.kiilunen@alvsbytalo.fi

NYT SYYSETU

-10 000 e Hinta alk. 170 250 e (norm. alk. 180 250 e) Hinta sisältää alv:n, rahdin ja vakioperustukset.

Etu voimassa vain 21.10.2019 asti.

alvsbytalo.fi

raisiolaista rakennustoimisto Laamoa.

Koulu rakennettiin KVRurakkana eli kokonaisvastuurakentamisena. Tällaisessa urakassa urakoitsija luovuttaa

Suomessa rakennukseen asennettuun yhteen hirsikuutioon varastoituu 518 kiloa hiilidioksidia. Hirsirakennuksella on siis hyvä hiilikädenjälki eli myönteinen ilmastovaikutus. Tämä käy ilmi hirsitalovalmistajien yhteistyöjärjestö Hirsitaloteollisuus ry:n Luonnonvarakeskuksella teettämästä ympäristöselosteesta (Laminated log wall structures).

Suomalainen hirsiomakotitalo on kooltaan keskimäärin 150 neliötä, ja sen hirsiseinät sitovat hiilidioksidia 30 000 kiloa. Vehmaan hirrestä rakennetussa yhtenäiskoulussa neliöitä on 3 850. Samalla laskukaavalla se sitoo hiilidioksidia karkeasti arvioiden noin 800 000 kiloa. rakennuksen täysin valmiina, vain irtokalusteet ja av-laitteet jäävät myöhemmin asennettavaksi.

– Urakan kokonaisbudjetti oli 7,44 miljoonaa euroa.

Tämä on varmastikin Vehmaan kunnan kaikkien aikojen suurin rakennusurakka, ja sellaisena se varmasti pitkään pysyykin, kertoo Heinonen.

Vehmaan koulu on siis yhtenäiskoulu, toisin sanottuna kaikki kunnan 1.–9.-luokkalaiset käyvät koulunsa samassa koulussa. Esikoululaiset käyvät saamassa oman oppinsa Kirkonkylän koululla.

– Koulun pihaa kehitetään edelleen. Meille rakentuu pihalle pelikenttä ja lähiliikuntapaikka. Oppilaiden välituntiliikuntaa kehitetään myös asentamalla pöytäjalkapallopelejä pihalle, kertoo Hannele Lehtimäki.

Koulun sisälläkin touhataan vielä, sillä osa nykyaikaisista av-laitteista on vielä asentamatta.

– Saamme myös koulutusta uusien laitteiden käyttämiseen, sanoo Lehtimäki.

Koulun tiloja voivat käyttää myös muut paikalliset yhteisöt. Vakka-Suomen Musiikkiopisto ja kansalaisopisto Vakka-opisto ovat tilojen käyttäjiä, ja onhan tiloissa pidetty jo maatalouslomittajien hyvinvointipäiväkin.

Marko Vuosjoki

Uuniseppien uusi innovaatio vähentää tulisijojen päästöjä Turun Uunisepät Oy:n kehittämä toisioilmakasetti vähentää varaavien tulisijojen päästöt selvästi ekosuunnitteludirektiivin tasoa pienemmäksi.

Pienhiukkaspäästöjä saadaan vähennettyä jopa 75 prosenttia ja häkäpäästöjä sekä palamattomien orgaanisten aineiden päästöjä 60 prosenttia.

ASUMINEN. Turun Uunisepät on panostanut pitkään puhtaan polttotekniikan tutkimiseen ja etsinyt vastauksia vähentääkseen merkittävästi puulämmityksessä syntyviä päästöjä. Ikon-toisioilmakasetin ensimmäinen prototyyppi valmistui reilu vuosi sitten.

Nykyiseen patentoituun malliin päädyttiin tarkkojen mittausten ja testausten jälkeen.

Kysymyksessä on tulisijan takaosaan asennettava metallinen, reiällinen kasetti, joka syöttää esilämmitetyn toisioilman oikealle kohdalle tulipesään. Saadessaan juuri oikean määrän esilämmitettyä paloilmaa puut palavat aina tehokkaasti ja puhtaasti.

Ikon-toisioilmakasetin avul-

Metallinen kasetti asennetaan tulisijan takaosaan reikäpuoli pesään päin.

la perinteisten varaavien tulisijojen pienhiukkaspäästöjä saadaan vähennettyä jopa 75 prosenttia ja häkäpäästöjä sekä palamattomien orgaanisten aineiden päästöjä 60 prosenttia.

Varaavien tulisijojen päästöt alittavat siten jo reilusti vuonna 2020 voimaan astuvan ekosuunnitteludirektiivin tiukat raja-arvot.

Turun Uuniseppien omat testitulokset on vahvistettu saksalaisessa sertifiointilaitoksessa Rhein-Ruhr Feuerstätten Prüfstelle GmbH:ssa.

Toimitusjohtaja Janne Nielikäinen kertoo, että yrityksessä

on jo testattu uusia, toisioilmakasettia tukevia, polttotekniikkaa kehittäviä ja pienhiukkaspäästöjä vähentäviä ratkaisuja.

Kehitystyötä jatkamaan on perustettu uusi yhtiö NPI-Engineering Oy. – Tavoitteena on, että koko tulisija- ja kiuasteollisuudella on jo aivan lähitulevaisuudessa mahdollisuus vähentää merkittävästi puun pienpoltosta aiheutuvia päästöjä, sanoo Anssi Kontinen NPI-Engineering Oy:stä.

SSV

19. syyskuuta 2019

Asuminen & Rakentaminen

7

Lähes kaikki Crusellpuiston asunnot jo myyty

Jouluksi uuteen kotiin Uudenkaupungin vahva vire näkyy myös asuntomarkkinoilla. Kerrostaloasunnoille on kova kysyntä.

RAKENTAMINEN. Suomalaisten asuntosuosikiksi on usein mainittu talo meren tai järven rannalla – kaupungin keskustassa. Uudenkaupungin Crusellpuiston ensimmäinen kerrostalo, joka valmistuu marras–joulukuun aikana, vastaa tähän toiveeseen.

– Tavoitteenamme on saada kaikki valmiiksi marraskuun lopulla. Viimeistään joulukuun puolivälissä ihmiset pääsevät muuttamaan Crusellpuistoon, kertoo projektista vastaavan Hestia Rakennuttajat Oy:n toimitusjohtaja Toni Tyrjy.

Crusellpuisto sijaitsee arvostetulla alueella, rannalla ja vain noin 50 metrin päässä Kulttuurikeskus Crusellista.

Crusellpuiston asuntojen erikoisuus on sisäänvedetty parveke.

Mainion sijainnin ja laadukkaiden rakennusratkaisujen ansiosta lähes kaikki Cru-

sellpuiston asunnoista on jo myyty.

– Talossa on 24 asuntoa, ja

vain muutama on vielä myymättä, kertoo Tyrjy.

Kiinnostus on ollut laajaa

myös Uudenkaupungin ulkopuolella.

– Meillä on muun muassa tamperelaisia ja oululaisia asunnon ostajia, Tyrky sanoo.

Crusellpuistossa pidetään vielä avoimet ovet. Asuntoihin ja talon muihin tiloihin on mahdollista käydä tutustumassa lokakuun ensimmäisellä viikolla – avoimien ovien tarkempi aikataulu kerrotaan muun muassa Crusellpuiston nettisivuilla, kunhan tapahtuman aikataulu lyödään lukkoon.

Kaksi uutta taloa suunnitteilla Uudenkaupungin positiivinen vire näkyy asuntojen kysynnässä. Crusellpuistoonkin on suunnitteilla vielä kaksi kerrostaloa lisää.

– Meillä on mahdollisuus rakentaa vielä kaksi samanlaista kerrostaloa. Jos kysyntä jatkuu samanlaisena, ne

rakennetaan ja Crusellpuistosta tulee kolmen kerrostalon kokonaisuus, kertoo Tyrjy.

Talon asuntojen erikoisuus on sisäänvedetty parveke, joka toimii eräänlaisena ylimääräisenä olohuoneena.

– Kun parveke on sisäänvedetty, se pysyy lämpimänä pitkään talvellakin. Syynä tähän ovat lämpimät lattiat, seinät ja katot. Tavallisella parvekkeella ei ole kiva istua talvipakkasilla, mutta sisäänvedetyllä parvekkeella ei tarvitse palella.

Crusellpuiston asunnoista suurin osa on kaksioita ja kolmioita, mutta joukossa on myös muutama puolitoistakerroksinen loft-tyyppinen asunto, joissa on valtavat ikkunat merelle päin. Kaikissa asunnoissa on omat saunat.

Marko Vuosjoki

U:gin kerrostaloissa edullisimmat asumiskustannukset Kuntakohtaiset kiinteistönpitokustannukset vaihtelevat Varsinais-Suomessa. Nämä kustannukset kattavat keskimäärin hieman runsaat puolet taloyhtiöiden hoitokuluista.

Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailun avulla kuntien välisiä veroja ja maksuja voidaan arvioida entistä tarkemmin.

TALOUS. Varsinais-Suomessa Kiinteistöliiton syyskuussa julkaistun Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Tosin Uudessakaupungissa kustannukset ovat pysyneet ennallaan.

Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018.

Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran.

Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kiinteistökustannukset ovat Raisiossa, Rovaniemellä ja Vihdissä, joissa kaikissa yllettiin vähintään 3,10 euroon neliöltä kuukautta kohden. Varsinais-Suomen kunnista edullisin oli Uusikaupunki.

– Uusikaupunki on siitä mielenkiintoinen, että siellä ei ole tapahtunut käytännös-

sä mitään muutoksia jo toista vuotta putkeen, kertoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Tänä vuonna vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin 59 kuntaan.

– Indeksitalo vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä kiinteisöveroja, kaukolämmön ja veden hintojen, kiinteistösähkön sekä jätehuoltokulujen tasoja vakiomuotoisessa 40 huoneiston 30-vuotiaassa kerrostaloyhtiössä, Järvinen sanoo..

Kustannuskehityksessä isoja eroja Kalleimpaan päähän sijoittuvan Raision kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin uppoaa 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 3 400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää hieman runsaat 2 300 euroa. Kaarinassa, Salossa ja Turussa vastaavat kulut ovat lähellä toisiaan, runsaat 3 100 euroa vuodessa. Uudessakaupungissa vuosikustannukset ovat hieman alle 2 900 euroa.

Turussa sekä Raisiossa kustannukset nousivat 3,3 %, Kaarinassa noin 4 %. Uudessakaupungissa kulut pysyivät ennallaan.

– Vertailtavat kustannukset liittyvät kiinteistöveroon sekä kaukolämmön, veden, sähkön ja jätehuollon hintoihin eli niihin kuluihin, mihin alueellisesti vaikutetaan. Ne käsittävät kuntakohtaisia veroja tai veroluontoisia mak-

Varsinaissuomalaisen Indeksitalon kuluista haukkaa ison osan kaukolämpö (vihreä palkki). Kuva: Kiinteistöliiton Indeksitalo 2019 -tutkimus.

suja, johon kuuluvat paikallisen kaukolämpöyhtiön ja sähköyhtiön sekä kunnan kautta yleensä tulevat vesihuollon maksut. Kiinteistön hallinto-, korjaus- ja isännöintikulut ovat kokonaan tutkimuksen ulkopuolella, toteaa Järvinen.

Energiakustannukset nousussa Kustannusten nousuun vaikuttavat erityisesti lämmitys- ja sähkökulujen kallistuminen.

– Siinä missä kiinteistöveroihin tuli tällä alueella lähinnä vain kosmeettisia muutoksia, kustannusten nousut johtuvat pääosin kaukoläm-

mön ja kiinteistösähkön kulujen noususta noususta. Vesimaksuissa on sen sijaan ollut enemmänkin miinusmerkkistä muutosta, Juho Järvinen Kiinteistöliitosta sanoo.

Sähkön hinta on VarsinaisSuomen vertailukunnista kalleinta Kaarinassa ja Raisiossa (0,26€/m2/kk). Samoin Raisiossa on vertailukuntien toi-

Kaukolämmön hinnat (Turku Energian alueella)

• Kaarina–Naantali –Raisio–Turku n. 77€/MWh • Lieto 70,06 €/MWh • Paimio 66,96 €/MWh • Uusikaupunki 66,96 €/MWh • Parainen 61,57 €/MWh • Laitila 61,5 €/MWh

seksi kallein vesi (0,93€/m2/ kk) Ylöjärven jälkeen, siitäkin huolimatta, että vesimaksu aleni Raisiossa 2 %. Jätehuoltomaksuissa ollaan koko Varsinais-Suomessa lähellä keskiarvoa (0,18–0,20 €/m2/kk).

Kokonaiskulujen kasvaes-

sa taloyhtiöt harkitsevat säästökohteita. Yhtenä säästökohteena nähdään vaihtoehtoiset lämmitysjärjestelmät.

Katariina Mäkinen-Önsoy - vuokraus - huollot - trukkiakut

- varaosat kaikkiin merkkeihin

Trukkitalo Veikka Ståhlberg Oy on vuonna 1973 perustettu täyden palvelun logistiikkatalo.

www.trukkitalo.com Puh. 02 276 1700 Puh. 040 547 2566 konttori@trukkitalo.com

8

19. syyskuuta 2019

Kustavin uusi luonto- ja kulttuuripolku esittelee 20 kohdetta

Yli 200 tunnin talkoot saatiin valmiiksi Karuista kallioluodoista Vehmaisiin maisemiin ja kulttuurihistoriallisten kohteiden kautta modernin arkkitehtuurin pariin vievä luonto- ja kulttuuripolku on Kustavin uusi ylpeyden aihe.

KUSTAVI. Kustaviin on tehty neljän kilometrin mittainen luonto- ja kulttuuripolku, jonka varrella on 20 pysähdystä merkittävissä luonto- tai kulttuurikohteissa. Polun varrelle osuu muun muassa Jeremiaan luolat, kunnanviraston vieressä kasvava puulajipuisto, Volter Kilven hautamuistomerkki, eriskummallinen kolmion muotoinen kivi ja Suuri Postitie.

Polku on tehty yhteistyössä Kustavin kunnan, Selkämeren kansallispuiston ystävien, Kustavin Kirjallisuusyhdistyksen ja Kustavin Matkailuyhdistyksen kanssa osittain Leader-rahoituksella. Selkämeren kansallispuiston ystävät Kari Mäntylä, Ilmo Suikkanen ja Lasse Lovén neuvovat varaamaan polun kiertämiseen vähintään 2,5 tuntia. Jos haluaa lukea kaikki opasteet ja pitää evästaukoa, niin enemmänkin.

– Kuivalla säällä pärjää lenkkareissa. Jos maasto on märkää, niin esimerkiksi Jeremiaan luolille menoa ei edes suositella liukastumisvaaran vuoksi, miehet kertovat.

Reitti luokitellaan keskivaativaksi pitkospuiden ja muutamien kallioisten kohteiden vuoksi, mutta se soveltuu hyvin myös aloitteleville retkeilijöille ja pienille lapsillekin.

Printatun polkuoppaan voi hakea matkaan mukaan kunnan-

vimmista kohteista on koko ajan levännyt Kataran silmän alla kunnantalon vieressä – nimittäin arboretum eli puulajipuisto. Katara yllättyi kuultuaan, että talon vieressä kasvaa niin monia eri puulajeja, muun muassa kuusi, okakuusi, mänty, raita, haapa, vaahtera, pihlaja ja tataarivaahtera. Nyt puut on merkitty nimikylteillä. Ennen kunnantaloa samalla paikalla oli vanha kansakoulu ja osa puista on kasvanut siellä jo silloin.

Selkämeren kansallispuiston ystävät Lasse Lovén ja Kari Mäntylä ovat olleet mukana monissa luontopolkuprojekteissa ja pitävät tätä Suomen ykkösenä. Kuvassa he esittelevät arboretumiin kuuluvaa raitaa, joka on päässyt kasvamaan harvinaisen suureksi.

talolta, joka on myös luonteva lähtöpaikka polulle. Sama opas löytyy myös sähköisessä muodossa Selkämeren Ystävien kotisivuilta. Joissain kohteissa on myös opastauluja, joissa olevista qr-koodeista pääsee katsomaan lisätietoja netistä.

– Etusivulta löytyy linkki myös Google mapsiin, jossa polun kohteet näkyvät kartalla valokuvien ja lyhyiden tekstiselosteiden kera, Selkämeren Ystävät lisäävät.

Kunta viimeistelee kyltitystä vielä syyskuun aikana.

Eväspaikka olisi piste i:n päälle Kustavin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Mäntynen pitää polkua erittäin tervetulleena Kustaviin. Hän on ollut projektissa mukana ja myötävaikuttanut sen käynnistymiseen kunnan päätöksenteossa.

– Nyt olisi vielä piste i:n pääl-

le, jos polun varrelle saataisiin laavu ja piknikpöytä tai jokin muu evästyspaikka, johon olisi turvallista tehdä tuli, hän toteaa.

Toiveissa olisi myös, että matkailuyhdistys voisi tulevaisuudessa tarjota opastusta reitille muun muassa matkailuryhmille.

Opaskirjan kääntämistä englanniksi kilpailutetaan parhaillaan.

Luontomatkailu kasvussa Kunnanjohtaja Veijo Katara on niin ikään mielissään polusta ja kiitollinen niistä yli 200 talkootyötunnista, jotka sen eteen ollaan tehty. Tekijöille saatiin maksettua palkka parilta kuukaudelta, mutta lisäksi paljon on tehty töitä talkoilla.

Katara uskoo, että polku tulee kovaan käyttöön varsinkin luontomatkailijoiden joukossa.

– Polku on erinomainen lisä sekä kuntalaisille ja kesäasukkaille että myös matkailijoille.

Suomi rankattiin taas parhaak-

si luontomatkailumaaksi. Luontomatkailu on kasvussa ja meillä on sille täällä valtavan hyvät edellytykset. Tämä on Kustavin matkailukohteisiin taas yksi uusi merkittävä ja odotettu lisäkohde.

Yksi luontopolun kiinnosta-

Lähiluontopolku koululle Varsinaisen luonto- ja kulttuuripolun lisäksi osana projektia saatiin myös oma pienoisluontopolku Kivimaan koulun läheisyyteen. Koulun rehtori Matti Blomroos uskoo, että se tulee kovaan käyttöön koulun 32 oppilaan keskuudessa.

– Molemmilla poluilla on helppo oppia sekä luonnosta että kotiseutuhistoriasta, hän iloitsee.

Myös Isokarin majakkasaari ja Katanpään linnakesaari on

esitelty oppaassa, vaikka ne eivät varsinaisen polun varrelle osukaan. Ne kuuluvat Selkämeren kansallispuistoon, joka on perustettu vuonna 2011. Kansallispuisto sijaitsee Merikarvian, Porin, Luvian, Eurajoen, Rauman, Pyhärannan, Uudenkaupungin ja Kustavin ulkosaaristossa.

Polkuprojektin myötä Jeremiaan luolille saatiin ajantasaiset ja hyvät merkinnät, kulku ja opastukset. Polun myötä luolat saivat siis kasvojenkohotuksen myös itsenäisenä vierailukohteena.

– Nyt aletaan selvittää mahdollisuutta liittää Jeremiaan luolat osaksi kansallispuistoa, toteaa Veijo Katara.

Janica Vilen Loppuvuoden lehdissä tulemme esittelemään Kustavin luonto- ja kulttuuripolun kohteita.

Kustavin vapaa-aikasihteeri Markus Malmelin (vas.), kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Mäntynen, kunnanjohtaja Veijo Katara ja Kivimaan koulun rehtori Matti Blomroos ottivat vastaan Selkämeren kansallispuiston ystävien teettämät opastetaulut, jotka tulevat luontopolun varrelle. Taustalla näkyy kunnantalon arboretum.

Untamalan kulttuuripolku nousee uuteen kukoistukseen Laitilassa kunnostetaan Untamalan kulttuuripolkua kyläläisten ja Metsähallituksen yhteistyöllä.

Tavoitteena on avata ensi kesänä kokemuksellinen kulttuuripolku, josta löytyy elämyksiä vauvasta vaariin.

LAITILA. Laitilan Untamalan historiallisessa raittikylässä on säpinää uuden hankkeen myötä. Päivä Untamalassa -hankkeen yhtenä tavoitteena on kulttuuripolun elvyttäminen yhdessä Metsähallituksen kanssa. Yli kaksi kilometriä pitkä polku johdattaa kulkijansa läpi historian aina rautakauden hautakalmistolta uhrikiville saakka.

Kulttuuripolun alkupäässä on arvokkaita muinaisjäänteitä, kuten ikivanhat terassipellot

Untamalan kylänraitti. Kuva: Anja Lindholm-Ventola.

ja vanhemman roomalaisajan kalmisto sekä harvinaisia arkeofyyttejä eli ihmisen mukanaan tuomia hyötykasveja. Tarkkasilmäinen kulkija voikin bongata tummatulikukan, kangasajuruohon tai jänöapilan.

Kyläläisten ja Metsähallituksen saumaton yhteistyö Kylän omassa Päivä Untamalassa -hankkeessa kunnostetaan talkoovoimin kulttuuripo-

lun opasteet sekä polun varrella oleva ainutlaatuinen hirsinen sepän paja. Pajassa historia on pysähtynyt aikaan, jolloin palkeet puhalsivat, ahjo hehkui tulikuumana ja rauta muotoutui kyläsepän kätten alla.

Hankkeen tavoitteena on avata kunnostettu paja yleisölle ja järjestää autenttisia sepän työnäytöksiä.

Metsähallituksen RannikkoLIFE-hanke (2018–2025) kunnostaa rannikon lajirikkaita elinympäristöjä raivauksin, kulotuksin ja palauttamalla perinneympäristöjä laidunkäyttöön.

Näin vahvistetaan elinympäristöjen verkostoa, jotta lajit pystyvät leviämään uusille alueille ilmastonmuutoksen muuttaessa vanhoja elinalueita kelvottomiksi.

Metsähallituksen Johanna

Ruususen mukaan Untamalassa on tavoitteena kunnostaa perinnebiotooppeja ja ylläpitää muinaisjäännösaluetta laiduntamalla ja kunnostusraivauksilla. Muinaisjäännösten osalta hankkeesta vastaa erikoissuunnittelija Tanja Tenhunen.

Kylän historia herää eloon digitalisaation myötä Kulttuuripolun varrella voi tutustua myös kylän talonpoikaisasutuksiin, Sarkin museoon, kyläkirkkoon ja Kalevanpojan viikatteentikkuun, eli 1200-luvulta peräisin olevaan kristilliseen hautamuistomerkkiin. Lisäksi reitin varrelta löytyy rautakauden jälkipuolen uhrikiviä, joiden kuppimaisiin koloihin on elannon varmistamiseksi uhrattu esimerkiksi viljaa tai lehmän ensimaitoa.

Kulttuuripolun ainutlaatui-

nen historia herätetään eloon hyödyntämällä nykypäivän älytekniikkaa. Opasteisiin liitettävät QR-koodit antavat kulkijalle lisätietoa polun kohteista.

Geokätköilijöille löytyy mieluista etsittävää polun varrelta. Nomadit puolestaan saavat haastetta oman applikaationsa kautta. Kokeilun arvoisia ovat myös kasvien ystävien mobiilisovellukset lajien tunnistamiseen.

Polkua voi kiertää omatoimisesti tai opastetulla kierroksella. Leader Ravakka on myöntänyt Päivä Untamalalle -hankkeelle rahoitusta EU:n maaseuturahastosta. Projektipäällikkönä toimii Mirja-Riitta Sjöholm.

SSV

9

19. syyskuuta 2019

KAIKKI VAIHTOAUTOMME OVAT TARKASTETTUJA, KUNNOSTETTUJA SEKÄ KATSASTETTUJA

Au

Autokeskuksen vaihtoauto on luotettava ja turvallinen valinta!

keskuksen to

v aiht o a ut

o

Autokeskuksen vaihtoautot kuntotarkastaa K1 Katsastus

AUTOKESKUS TURVA

AUTOKESKUS RAHA

Autokeskus Turva on palvelupaketti vaihtoautoon, joka kattaa yleisimmät auton korjauskulut, jotka eivät kuulu normaaliin huoltoon tai määräaikaiseen kunnossapitoon.

Autokeskus Turva on voimassa joko 18 kk tai 30 000 km.

Voit ostaa Autokeskus rahan kolmelle eri summalle: 400 €, 800 € tai 1000 €. Se käy maksuvälineenä kaikkiin Autokeskuksen huollon palveluihin määräaikaishuolloista tuulilasinpyyhkijöihin ja rengashankintoihin.

NYT VAIN 1 € / PÄIVÄ

NYT VAIN ESIM. 10 €/KK

Lisätiedot autokeskus.fi/turva

Lisätiedot autokeskus.fi/raha

YLI 1000 VAIHTOAUTON VALIKOIMA!

AUTOKESKUS.FI/VAIHTOAUTOT

KONALA, HELSINKI | AIRPORT, VANTAA | TAMPERE | HÄMEENLINNA | RAISIO

Mielenrauha kaupan päälle.

Autokeskuksen toimipisteiden yhteystiedot ja palvelut: autokeskus.fi/toimipisteet Varaa huolto verkossa 24h: autokeskus.fi/huolto

10

19. syyskuuta 2019

Golden ABBA Show tulee Crusell-saliin lokakuussa Vaikka ABBA on pysytellyt poissa estradeilta ja studiosta yli 30 vuotta, sen kultainen kimallus ei ole hiipunut minnekään.

Pian siitä saadaan nauttia Uudessakaupungissa.

Laitilan kaupungilla on yhteistyösopimus Rauman Lukon kanssa ja sen hedelmistä nauttivat nyt uudet laitilalaiset. Kuva: Rauman Lukko.

Laitilan uudet asukkaat pääsevät 25.10. katsomaan maksutta Lukko–TPS-ottelua LAITILA. Laitilaan vuoden 2019 aikana muuttaneet asukkaat pääsevät ilmaiseksi katsomaan, kun Rauman Lukko kohtaa Turun Palloseuran kotonaan Rauman Kivikylän Areenalla perjantaina 25. lokakuuta kello 18.30. Bussikuljetus Laitilasta lähtee kello 17.30 kaupungintalon pihalta (Keskuskatu 30). Kyydityksen otteluun ja pääsylipun saa tekemällä ilmoittautumisen syyskuun loppuun mennessä osoitteessa: bit.ly/2jU72dB. Ilmoittautuneiden osallistumisoikeus tarkistetaan väestötietokannasta.

Laitilan kaupunki on laatinut yhteistyösopimuksen Rauman Lukko Oy:n kanssa. Laitilan kaupunki tukee Rauman Lukkoa saaden vastineeksi markkinointia sekä isännöimäänsä Lukko–TPSotteluun ilmaislippuja. Yhteistyösopimuksella Laitila

haluaa tukea paikallista jääkiekko-osaamista ja urheilumenestystä.

– Uudessa sopimuksessa mahdollistettu uusien asukkaiden huomioiminen on Laitilan kaupungille myös ensiarvoisen tärkeää. Arvommekin sen sanovat, toteaa kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

– Asukas ja yrittäjä ovat kultamunamme, ja tämä on hieno tapa toivottaa uudet asukkaamme tervetulleiksi mainiompaan Laitilaan, hän jatkaa.

Ottelubussin kyytiin itsekin hyppäävä kaupunginjohtaja toivoo näkevänsä mahdollisimman monta uutta asukasta reissussa mukana. Laitilaan on tänä vuonna muuttanut jo 238 henkilöä.

SSV

Sivun 11 ristikon ratkaisu.

K I L P A I L U T I L A N N E

A L A A S T E K A R I K A I N

N I P P U K E K S I H A A V E

T A P U T U S O O N A A L A T

E S I K O T I L K A T L I S Ä

L E P A K K O A A S A A I K A

E L A N T O K A S I S I S A R

V I I T E R I K A S A N O D I

A N K A T V I T I U N E T O N

H A K A T A P I T S A H A R A

V A A L I A E T O A K O P I T

A H D A T A L O H K O P A S I

O T A V A V I R U S H E T K I

K A T A L A T U H A T A J A A

S A A L I S R A U M A T A L K

A A P A R A U K E A F A I J A

T I I P I I M I N N I U R A T

O R P O S T A L I N A L A M O

N O I T U A N I D E T U K A T

UUSIKAUPUNKI. Legendaarisen Abba-yhtyeen ikimuistoiset hitit valtaavat Uudenkaupungin Crusell-salin lauantaina 12. lokakuuta kello 19. Ruotsalainen ABBA on edelleen yksi suosituimmista yhtyeistä, jonka ajatonta musiikkia rakastavat kaikenikäiset kuulijat. Nyt Abban tarina on mahdollista kokea uudelleen.

– Upeat laulajat, tanssijat ja huippuorkesteri saavat aikaan sellaisen ilotulituksen, että katsojat pääsevät keskelle Abba-huumaa. Golden ABBA Show’ssa näet Suomen eturivin esiintyjät, jotka tulkitsevat moniäänisesti huikeita ABBAn hittejä sellaisella taidolla, ettei se voi olla viettelemättä katsojaa mukaansa, lupaa Petri Lairikko Suomen Musiikkiteatterista.

Abba-nelikkona nähdään Voice of Finland -voittaja Siru Airistola, Turun Kaupunginteatteristakin tuttu musikaalitähti Reeta Vestman, tangokuningas Marko Lämsä ja neljällä oktaavilla varusteltu tamperelaislaulaja Olli Kärki.

Show sisältää upeaa koreografiaa sekä glamoröösejä asusteita. Tanssijoina taiteilevat Tukholman tanssi-ja sirkusakatemiastakin oppia hakeneet Juuli Välimaa sekä Oona Lei-

Abba-yhtyeen ikimuistoiset hitit valtaavat Uudenkaupungin Crusell-salin lauantaina 12. lokakuuta kello 19.

nonen.

Suomen Musiikkiteatteri on Tampereella toimiva Suomen suurin musikaaleja tuottava teatteri, jossa yhdistyvät huip-

putason musikaalit, showt ja konsertit. Suomen Musiikkiteatteri on myös Suomen suurin kiertueteatteri.

– Toteutamme vuoden ai-

kana noin 100 esitystä suurissa konserttitaloissa ympäri maata, kertoo Lairikko.

SSV

n Menovinkit KUSTAVI To 26.9. klo 17 Aikuisten pyöräretki. Reitti kulkee nuorisotalon edestä Kaitaisten sillalle ja takaisin.

Ma 30.9. klo 18 Novellikoukku kirjastossa. Syksyn ensimmäisessä novellikoukussa kuunnellaan aikuisten satuja. Kahvitarjoilu.

LAITILA Pe 20.9. klo 9.30 Satutuokio kirjaston satutilassa.

Pe 20.9. klo 18.30 Vakka-Suomen musiikkiopisto järjestää Iltamusiikkikonsertin Laitilassa Kustaa Hiekan lukutuvalla (Keskuskatu 8A). Oppilaskonsertissa kuullaan piano-, viulu-, huiluja harmonikkaoppilaiden esityksiä. Esiintymässä on nuorempien oppilaiden lisäksi mm. pelimannimestaruuden kesällä voittanut Satu Sarkoranta.

To 26.9. klo 15.15–16.15. Tuolijumppaa ja tarinointia miehille kirjastossa.

28.9. asti Kirjaston näyttely: Uuden Tuunan päiväkodin taidekilpailun työt.

PYHÄRANTA La 21.9. klo 10–13 Perinteinen Kylätoritapahtuma Ihoden koululla. Järj. LC Pyhäranta.

TAIVASSALO To 19.9. klo 18–19.30 Kirjastossa kirjailijatapaaminen sanataiteilija Sanna Vaaran kanssa, joka kertoo uudesta kirjastaan Modernien munkkien matkassa: hillitön henkinen elämäni.

Lokakuun ajan Raumalaisen Mirjam Salosen ja Irma Anderssonin rakukeramiikkatöitä esillä kirjaston näyttelytilassa.

UUSIKAUPUNKI Ma 23.9. klo 9.30–11 Uudenkaupungin seurakunnan Perhekerho Lokalahdella. Paanula, Papinpellontie 3, Lokalahti.

27.9. asti Senni Aleksandran ja Liisa Tarleena Öhmanin taidenäyttely SEINÄTYKSIN Crusellin Liljelund-hallissa.

30.9. asti Enrico Mazzonen taidenäyttely Kirjaston Galleria Kirjavassa. Aiheena on nykypäivän naisen roolin muuttuminen nopeasti ja dynaamisesti.

5.10. asti Runonkulman Galleriassa seitsemän Vaasasta tulevan taidegraafikon yhteisnäyttely Totta ja tarua. Mukana ovat Maija Minni, Ann-Sofi Kattilakoski, Salme Sirkola, Maire Kesseli, Paula Nygård, Natalia Haimi ja Tuija Arina-Sundelin. Näyttely avoinna ke klo 16–19 ja la klo 11–15 sekä Uudenkaupungin Vanhat talot -tapahtuman aikana 7.–8.9. la–su klo 10–18. Ylinenkatu 38B. 10.10. asti Kirjaston aulassa My Little Pony -keräilijän lelunäyttely. Näyttelyvitriinit täyttyvät poneista 1980- ja 1990-luvuilta.

VEHMAA Ti 8.10. klo 13 Musiikkiopiston oppilaiden musiikkihetki iltapäivän iloksi Margareeta-kodissa.

11

19. syyskuuta 2019

Kahden seuran yhteisponnistus toi jälleen tulosta

Koululiikunnan mestaruuskilpailut Laitilassa

URHEILU. Laitilan keskusurheilukentällä kisattiin viime lauantain ja sunnuntain ajan Koululiikuntaliiton yleisurheilun mestaruuskilpailujen merkeissä.

Vaikka sääolosuhteet, varsinkaan sunnuntaiaamupäivällä, eivät suosineetkaan sateineen koko kaksipäiväistä tapahtumaa, on kilpailujen järjestelytoimikunnan puheenjohtajalla Ilkka Simolalla syytä hymyyn. Järjestelyt sujuivat erinomaisesti.

– Sunnuntaille ennustetut jatkuvat sateet karsivat hieman osallistujamääriä, kun osa kilpailijoista lähti kotiin jo lauantain puolella, eivätkä jääneet toiseen kilpailupäivään, vaikka sen päivänkin lajeihin oli ilmoittauduttu.

– Ensimmäisenä kilpailupäivänä puolestaan näimme pikamatkoilla huippuaikoja, kun tuulet olivat suotuisia

juoksijoille, hän sanoo.

Laitilan Jyskeen, Uudenkaupungin Kenttäkarhujen, Laitilan ja Uudenkaupungin kaupunkien, sekä Koululiikuntaliiton yhteinen voimannäyte saa Simolalta myös täydet pisteet yhteistyöstä.

Uudenkaupungin Kenttäkarhujen ja Laitilan Jyskeen viime vuonna yhdessä järjestämät 19- ja 20-vuotiaiden yleisurheilun SM-kilpailut viitoittivat suuntaa sille, että yhteistyössä on voimaa.

Yhdessä tekeminen kahden seuran välillä on arvokas asia, jonka myötä mahdollistuu myös kansallisten kilpailujen järjestäminen.

Toimihenkilöt kaikki paikalla Kisaorganisaatiolle nämä olivat jo neljännet SM-kilpailut tämän vuosituhannen puolella.

– Tällä kertaa kyseessä oli hieman erilainen haaste. 350 osallistujan käsittäessä sekä harrastusmielessä kisailevia, että valtakunnan kärkikastiin ikäluokassaan kuuluvia nuoria. Kisoissa korostuikin urheilun ilo. Toisaalta nämä kisat antoivat mahdollisuuden näin kauden lopulla tehdä rohkeita lajikokeiluja uusissakin lajeissa, Simola toteaa.

Vaikka sunnuntaina osa kilpailijoista jättikin kelien

Jorma Kemppainen 2019

peruskoulussa

Salo

vanha runoelma

”

TIETOA

” sifo-

neita

kahdeksikko

A VAMM

Harry S.

juhlal- Hyi linen sinua!

a

Sann

viiprii- OI- kuulosikkopuhe ma KEA Blyton

O”R NI” A M

-

Björklund

A-

Day

ILM ...

34 lieden 2 pohja 1

punginjohtaja Atso Vainio myös piti kilpailujen avauspuheen.

– Laitilan kaupungin viimevuotinen panostus kentän suorituspaikkoihin yhdessä aiempien investointien kanssa uimahalliin, jäähalliin, monitoimihalliin ja pesäpallon sekä jalkapallon keinonurmiin muodostavat kompaktin

– Molempien seurojen yhdenvertainen talkoilu ja erityisosaamisten sekä vahvuuksien yhdistäminen takasi jokaiselle kilpailujen osa-alueelle seudun osaavimpien tekijöiden panoksen.

Simola haluaa antaa ison kiitoksen myös Laitilan kaupungille sekä Uudenkaupungin kaupungille, jonka kau-

paketin niin koululiikunnan kuin seurojenkin tarpeisiin, Simola kiittelee.

Koululiikuntaliiton yleisurheilun mestaruuskilpailujen tulokset löytyvät osoitteesta https://live.tuloslista. com/7106 Rainer Tähtinen

toimeen- hde tulo lä pakkasskandijumala lunta

Joonaksen tyttö

-1.

JATKE

elekt- VALrodi VOO

sijoittaa lastia Yök! ?

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

HI- M

NYTssi KIN

-an

SEUTUSANOMAT

pirullinen

w

? sho

”

”

J.Waynen leffa

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

Toimitusjohtaja

Mika Leinonen

040 706 2132 Laskutus

Aino Väänänen

045 112 4240 Päätoimittaja

Janica Vilen

045 126 1698 Toimittajat

Katariina Mäkinen-Önsoy

045 655 5000

Rainer Tähtinen

040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit

etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat

Sari Laurila

050 568 5454

Mika Leinonen

040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy

Ag

Pirkanmaa

vuoksi kilpailut sikseen, niin samaa ei kisojen järjestelyorganisaation jäsenistä voinut sanoa.

– Yhtään toimihenkilöä ei jättänyt tälläkään kertaa paikkaansa tyhjäksi, vaan 200 hengen järjestelyorganisaatiossa jokainen henkilö teki osansa, sateistakin huolimatta.

Ristikon ratkaisu sivulla 10.

luo- pilviduille linna

on riuku

Uudenkaupungin Yhtenäiskoulun Iida Pohjalainen otti kuulantyönnössä hopeaa tuloksella 11,81 metriä.

Josif

Jo vuodesta 1946 koululaisia liikuttanut Koululiikuntaliitto ry yhdessä Laitilan Jyskeen, Uudenkaupungin Kenttäkarhujen sekä U:gin ja Laitilan kaupunkien kanssa järjesti koululaisten yleisurheilun mestaruuskilpailut Laitilassa viime viikonloppuna. Sateista huolimatta kilpailut vedettiin kunnialla läpi.

?

liukas maa

Elg

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 025 kpl

12

19. syyskuuta 2019

V-S Palveluskoiraharrastajat ry. sai Yaran toimintatonnin

Jopin kenttä saatettu uuteen uskoon HARRASTUKSET. VakkaSuomen Palveluskoiraharrastajien koulutuskenttä Vanhakartanontiellä Uudessakaupungissa on kunnostettu talkoilla kuluneen kesän aikana. Kunnostustyö piti sisällään kentän alaosan tasoituksen, kivien poiston sekä uuden nurmikon kylvämisen.

– Saimme anomuksesta Yara Awards -hyväntekeväisyyskohdeavustuksen, kaikkiaan tuhat euroa ja se oli iso apu muuten talkoilla tehtävälle työlle, kertoo V-SPKH:n puheenjoohtaja Pauliina Salmela.

– Iso kiitos kuuluu myös ehdottomasti Sami Jäspilä Oy:lle, sillä hän antoi maansiirtokoneet käyttöömme maksutta.

Unohtaa ei sovi myöskään V-S Pihakiveä, jonka toimesta kentälle saatiin mullat. Ja kun vielä Kurjenpolun Taimipalvelu tuli vastaan nurmikonsiementen hinnoissa, niin tämä talkoorutistus saatiin tehdyksi.

Kaiken kaikkiaan kustannuksia kentänkunnostukselle tuli noin 3000 euroa, josta siis Yaran avustus kattoi kolmanneksen.

– En edes uskalla ajatella, mitkä olisivat olleet kustannukset ilman tukijoitamme ja talkootyötunteja, Salmela toteaa.

Viimeisen kahden vuoden

Rottisuros Koda osasi ottaa talkoot iisisti.

aikana Jopin kenttänä tunnettu koulutuskenttä oli päässyt huonoon kuntoon ja ja seurassa todettiin remontin tarpeellisuus, sillä Salmelan mukaan kiinnostus palveluskoiratoimintaan on ollut jälleen nousussa ja seuralla onkin tällä hetkellä noin 50 jäsentä.

– Maanantaisin kentällä on omatoimitreenejä. Keväisin ja syksyisin järjestämme myös ohjattuja treenejä. Seuran harjoituksista ja toimista tiedotamme aktiivisesti muun muassa omassa Facebook-ryhmässämme.

Koulutuskentällä riittää ohjelmaa vielä syksyllä, kun seura järjestää lauantaina kuluvan kuun 28. päivä BH- eli koirien käyttäytymiskokeen.

Käyttäytymiskokeen tarkoi-

tuksena on selvittää koiran yhteiskuntakelpoisuus.

Käyttäytymiskokeen tottelevaisuusosuus sisältää seuraamisen sekä taluttimessa että vapaana, istumisen, maahanmenon ja luoksetulon sekä paikallaolon.

Lokakuussa kentällä vietetään sitten kesäkauden päättäjäisiä jäsenten kesken. Luvassa on niin tottelevaisuustreenejä kuin koirien leikittämistä.

– Vuodelle 2020 on suunniteltu monenlaista ohjelmaa, joten tervetuloa tutustumaan toimintaamme, vaikkapa ihan seuraamaan BH-kokeita reilun viikon kuluttua, sanoo Salmela.

Rainer Tähtinen

Öljyn kaveriksi uutta tekniikkaa

Lämmityskulut alas!

Säästin ja hankin vähän laatua elämään.

Simo on järjen mies Kun lämpölasku alkoi keventää lompakkoa liikaa, mies teki mitä miehen pitää tehdä. Kuunnella järjen ääntä. Vanha mutta toimiva öljykattila jäi taloon, mutta sai nyt kaverikseen uutta tekniikkaa. Jäspi Basic -ilma-vesilämpöpumpun ansiosta Simo käytännössä puolitti lämmityslaskunsa – ja huomattavasti maalämpöpumppua edullisemmin.

Tutustu valikoimaamme ja etsi lähin jälleenmyyjäsi:

jaspi.fi/lammitys

Kokenut kotimainen kotien lämmittäjä

Jäspi Basic Ilma-vesilämpöpumppu asennetaan olemassa olevan järjestelmän rinnalle.