Seutusanomat Vakka 4.4.2019

OSTETAAN

Novidassa valmistuu jokkisauto

ASUNTOAUTO/ ASUNTOVAUNU Myös korjauskuntoiset ja katsastamattomat.

M ai no sho mm ia

SIVU 8

TARJOA ROHKEASTI OMAASI PIKANOUTO KÄTEISELLÄ !

Puh 0465855131

tel. 040 722 8991

V-S Euromotors Orikedonkatu 18, 20380 Turku

SEUTUSANOMAT

ava Seura estyy ilm lehti 11.4. to

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

3. VSK

LATKO HUOL SI? VAIVA Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!

• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut

TO 4.4.

-19.30 KLO 18 N KEVÄÄ EINEN PERINT

... 50 ensimmäiselle lahjapussi ... ilta täynnä veret seisauttavia tarjouksia ... pientä purtavaa ... tätä ei kannata missata!

Oikeudenmukainen Suomi ry.

Oikeudenmukainen Suomi Ry

4.4.2019

PIDETÄÄN KAIKKI KAIKKI MUKANA! PIDETÄÄN MUKANA!

TuTulen len tapaamaan sinua ma ma 18.3.8.3. klo 17-18 tapaamaan sinua Raklo vint10.30-11.30, ola Koululle EeroTaivassalon Heinäluoman kansSalelle, sa, ti 19.3. klo 16-18 Lehmusvalkaman Auklo 12-13 Vehmaan S-marketille, rinkosaliin, jossa ohjelmaa ja kahvitarjoiUudenkaupungin luklo ,ke 214-15.30 0.3. klo 15-17 CM Länsikeskukseen, Vakka-Suomenkadulle peS-marketille 22.3. klo 15.30-17.30 CM Kupittaalle, 16-17 Laitilan K-marketille. laja 23klo .3. klo 10-11.30 K-Runokselle Runosmäkeen, jossa kahvitarjoilu.

KANSANEDUSTAJA

3838 E LO RA N TA EEVA-JOHANNA

FM, VTM

PArANNAN. kuuNteleN. toImIN jA sItouduN.

PAIKALLINEN URHEILUKAUPPA

Soita 0400 780 097 Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI

Kouluk. 7, UUSIKAUPUNKI ma-pe 9.30-18, la 9-14, su 12-14

Käyttäjän SoTe Nuorelle tulevaisuus Ympäristö NYT

Jakelumäärä aina noin

NINA kAllIo

18 500 kpl

Postin päiväjakelussa

tehosairaanhoitaja, esimies

www.facebook.com/ ninanmukaan/ www.ninakallio.fi nina.a.kallio@gmail.com

40

You tube: Nina Kallio Twitter: nina.a.kallio

MEILLÄ TAITAA OLLA SAMA SUUNTA

TEEMANA 11.4. AUTOT JA LIIKENNE TORSTAINA

TEEMANA 18.4. RAKENTAMINEN TORSTAINA

Täyspeittona alueen YRITYKSIIN ja KOTITALOUKSIIN

Etusivuilla vaihtelevasti vapaita paikkoja. PYYDÄ TARJOUS!

Ilmoitusmyynti: Sari Laurila p. 050 568 5454

sari.laurila@turunseutusanomat.fi

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

www.seutusanomatvakka.fi

RITVA KIKE ELOMAA VAHVASTI

SUOMEN PUOLESTA

85

2

4. huhtikuuta 2019

n Pääkirjoitus

n Mielipide

n Pakina

Maailman parhaat vaalit?

Uskokoon ken haluaa

Poria, Turkua ja Raumaa

Valtioneuvoston kanslia, Oikeusministeriö ja Turvallisuuskomitea käynnistivät viime viikon maanantaina viestintäkampanjan ”Suomessa on maailman parhaat vaalit – mieti miksi!”.

Joten tein kuten käskettiin, ja mietin, miksi Suomessa olisi maailman parhaat vaalit.

Suomalaiset vaalit, on sitten kyseessä eduskunta-, presidentin-, kunta- tai europarlamenttivaalit, ovat maailman luotettavimpien demokraattisten vaalien joukossa.

Vaalivilpit, väärinlaskennat ja kaikenlaiset vaalituloksen kyseenalaistamiset loistavat poissaolollaan. Toisin on monissa länsimaisissa demokratioissa, puhumattakaan ”kolmannen maailman valtioista”, joissa korruptio jyllää.

Suomalaiset vaalit ovat siis luotettavia, korruptiosta vapaita ja näin ollen todellisia kansan äänitorvia. Suomalaisessa järjestelmässä vaalit ovat aidon demokratian todentuma.

Kuinka usein kuulemme Suomessa, että vaalitappion kokenut poliitikko kyseenalaistaa vaalituloksen? Pikemminkin kuulemme kuluneen fraasin ”Kansa on puhunut. Pulinat pois.” Tämä kertoo luottamuksesta suomalaisiin vaaleihin.

Suomessa äänestetään edelleen vanhalla kaavalla. Mennään äänestyskoppiin ja raapustetaan numero paperiin kynällä. Vanhanaikaista? Ehkä niin, mutta ainakin vaalimme ovat tältä osin turvassa kaikenlaisilta nettihyökkäyksiltä tai sähköisten äänestyslaitteiden toimintahäiriöiltä.

Pakko nostaa tähän esimerkki Kongon ”demokraattisesta” tasavallasta. Ensinnäkin, siellä presidentinvaaleja lykättin yli kaksi vuotta. Viimeiset lykkäykset johtuivat muun muassa siitä, että tulipalo tuhosi 8 000 äänestyslaitetta, ja siitä, että kaikkialla maassa ei ollut äänestyksessä tarvittavia, toimivia USB-tikkuja. Yksi äänestysmateriaaleja kuljettanut lentokonekin putosi. Vaalit saatiin sitten lopulta pidettyä ja maahan uusi presidentti. Ja mitä teki vaaleissa toiseksi sijoittunut kaveri? No syytti tietenkin vaalikomissiota ”vaalivallankaappauksesta”.

Olipa meillä Suomessa sitten maailman parhaat vaalit tai ei, niin Kongoon verrattuna ainakin erittäin hyvät! Muistakaa äänestää.

Nyt on Suomessa kovinkin mielenkiintoinen aika menossa. Luvataan kaikenlaista hyvää ja pientä ihmistä vaikeissa elämäntilanteissa auttavia lupauksia ja asioiden korjausehdotuksia.

Postiluukusta tippuu erilaisia, eri henkilöiden ja puolueiden vaalimainoksia jopa kyllästymiseen asti. Ilmeisesti suurin osa meistä tavallisista ihmisistä on laittanut roskakorin luukun alle, jolloin mainokset menee suoraan roskikseen pois vietäväksi ja tietämättä mitä edustajat ja puolueet tarjoavat.

Itse selaan käytännössä kaikki mainokset ja luen erityisen tarkasti ne, jotka konkreettisesti lupaavat jotain. Laitan tähän seuraavaksi ehdokkaiden lupauksia luettelonomaisesti. Niissä lupauksissa luvataan paljon ja uskottavasti, mutta yleensä unohdetaan kertoa se tärkein, miten se luvattu ” hyvä” toteutetaan ja missä aikataulussa sekä tärkein: kenen kanssa toteutetaan. Aktiivisena asioiden seuraajana vahva käsitykseni on, että eduskunnassa kukaan ehdokas, oikealta tai vasemmalta ei yksin saa mitään aikaiseksi.

Nyt niitä lupauksia: aloitetaan näistä ajankohtaisista isoista asioista, vanhustenhuolto.

Kaikki puolueet tarjoavat mitoitusta henkilöstön osalta hoito- ja huoltolaitoksiin sekä kotihoitoon. Odotan mielenkiinnolla, mitä sieltä on joskus tulossa ohjeistukseen.

Minun käsityksen mukaan jokainen ihminen on kuitenkin yksilö iästä huolimatta, jolla on erilaisia hoito- ja huolenpitotarpeita. Jotta tämä ns. mitoitus olisi kaikille oikea ja tasapuolinen, tarvitsisi ehdottomasti mitoitus tehdä jokaiselle palveluja tarvitsevalle erikseen. Olen huolissani niistä ihmisistä, joille ei 0,7 mitoitus riitä, vaan tarvitsisivat kenties 1,2 mitoituksen. Voi tietenkin olla myös henkilöitä, joille mitoitus on oikea, jos se on 0,2.

Pelkään, että meistä ruvetaan puhumaan 0,7 -ihmisistä ja 0,5 -ihmisistä. Toivon kuitenkin, että sen verran inhimillisyyttä yhteiskunnasta löytyy, että kuitenkin puhutaan ihmisistä, tärkeistä ihmisistä, oikeastaan yhteiskunnan rakentajista, joita tulevat päätöksentekijät arvostavat ja ylipäätään voivat tehdä päätöksiä, olemmehan eläkeläiset ja ikäihmiset kaikista aktiivisempia äänestäjiä.

Kerron seuraavassa muutaman esimerkin lupauksista, joista ei kerrota miten lupaukset toteutetaan.

Ihmisen puolella, pidetään huolta, elämän eväät nuorille, vahvasti Suomen puolesta, varmistetaan Varsinais-Suomelle valoisa tulevaisuus, Suomen arvoisia tekoja, haluan vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen, tulevaisuuden rakentaja, on kotiinpaluun aika, osaava ote asioihin, äänesi arvoinen, rohkeus, ilo, oikeudenmukaisuus, kantaa huolta, pitää puolta jne, jne...

Tähän oli nyt kerätty vain muutamia eri edustajan ja puolueen vaalilupauksia. Silmiinpistävänä asiana oli se, ettei kenenkään mainoksissa kerrota niistä keinoista ja kenen kanssa ja miten lupaukset toteutetaan, mitä ne maksaa ja kuinka paljon. Nouseeko verot näiden lupausten johdosta ja kuinka paljon?

Yhdestä asiasta olen varma, jos ei käydä äänestämässä, ei saada muutosta aikaan, minkäänlaista, eli kaikki mukaan vaalitilaisuuksiin kuuntelemaan, kysymään, keskustelemaan ja väittämään. Ellemme osallistu, päästämme ehdokkaat liian helpolla.

Meikäläinen ei juuri voi itseään penkkiurheilijaksi kutsua, jos ei oteta lukuun totaalista viihtyvyyttäni sohvanpohjalla lenkkimakkaraa natustellen, mutta olipa sitten laji kuin laji, niin SM- MM-, EM- ja S/M-jutut tulee silmä kovana seurattua.

No otetaan sen verran takaisin, että hiihtokisat jätän muille katsojille. Verenluovutushommat kuuluvat SPR:lle, ei hiihtovalmennukseen.

Ihan viimeisimpänä katselin tuota Suomen varpuspöllöparven jalkapalloiloittelua Italiaa vastaan ja valtaisan hienoa oli huomata, kuinka selostaja huusi intoa puhkuen jo sellaisesta suomalaissuorituksesta, kun pallo potkaistiin kohti Italian maalia. Pidän tällaisesta eläytymisestä paljon.

Jossain kohtaa olen varmaan tässä palstallani paljastanut elämäni nurjaa puolta tai paremminkin nurjaa historiaa. Tarkoitan siis tarkoin varjeltua piiloteltua porilaisuuttani. Tästä syystä punamusta Satakunnasta on tietysti se one and only jääkiekossa.

Tuossa jokin aika sitten erittäin hyvä ystäväni, joka myös TurunPullaSorsa-faniksi tunnustautuu, naureskeli minulle, kuinka porilaiset saivat taas ajoissa rantapallonsa, kun asiaa näihin Liigan pleijareihin ei ollut.

Vaan kuinkas sitten kävikään.

Tuo TPS pelaili jonkin aikaa noissa pleijareissa, kunnes sitten tipahti hiekkarannalle linnoja rakentamaan ja kesälomaa viettämään. Luulen kyllä, ettei rakennuskohteena ole Hämeenlinna. Jostain syystä.

Mielestäni tämä koko episodi on oiva osoitus jälleen siitä, miten vanha sanonta ”tyhmä turhaa työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä” osuu kohdilleen.

Sekä turkulaisten että porilaisten liigakausi päättyi ilman minkään sortin mitalia, mutta kas kummaa… porilaisilla on pidempi kesäloma kuin Aurajoen varrella majailevilla. Ja kuka nyt ei pitkistä lomista pitäisi.

Tämän pohjalta voinen kysyä kirkkain silmin viitaten mainitsemaani fraasiin, kummat nyt sitten olivat viisaita ja kummat niitä tyhmiä?

Nyt varmaan joku odottaa, että lausuisin muutaman sanan noista raumalaisista.

Miksi lausuisin.

Marko Vuosjoki Päätoimittaja

94 % vastaajista pitää tehopuhdistusohjelmaa tärkeänä

Varsinaissuomalaisten mielikuvat Saaristomerestä tutkimuksen alla TUTKIMUS. Taloustutkimus Oy toteutti Saaristomeritutkimuksen Veijonen Consulting Oy:n toimeksiannosta. Marraskuussa 2018 tehdyn tutkimuksen kohderyhmänä oli 20–74-vuotiaat varsinaissuomalaiset, joita oli yhteensä 598 vastaajaa.

Tutkimus osoittaa, että varsinaissuomalaisista vain 23 % tuntee meren hyvin. Sen sijaan 47 % vastaajista kertoi tuntevansa meren jossain määrin.

Huonosti Saaristomerta tuntevia oli vastaajista 29 %. Saaristomerta jossain määrin tuntevat olivat samaa mieltä siitä, että se on ainakin ”Merkittävä luontokohde”, ”Kauneinta luontoa Varsinais-Suomessa” ja ”Maailman ainutlaatuisin saaristo”.

Yli puolet kysymykseen

Saaristomeren veden tilanteesta vastanneista pitää sitä tyydyttävänä. Meren rehevöitymiseen vaikuttavina tekijöinä on tuotu esiin esimerkiksi maatalouden päästöt, kaukokulkeutuma muualta Itämereltä ja jätevesien ravinteet.

Vastaajia oli Aurasta, Kaarinasta, Kemiönsaarelta, Koski Tl:stä, Kustavista, Laitilasta, Liedosta, Loimaalta, Marttilasta, Maskusta, Mynämäeltä, Naantalista, Nousiaisista, Oripäästä, Paimiosta, Paraisilta, Pyhärannasta, Pöytyältä, Raisiosta, Ruskolta, Salosta, Sauvosta, Somerolta, Taivassalosta, Turusta, Uudestakaupungista ja Vehmaalta.

SSV

Seppo Laitinen, Paimion Eläkkeensaajat ry, puheenjohtaja

Vuonna 2018 ostettiin valmistajien ykköspuhelimia TILASTO. Suomessa myytyjen puhelimien määrä pysyi viime vuonna edellisvuoden tasolla, mutta puhelimien keskihinnat nousivat. Telian puhelinmyynnissä jylläsivät suurimmat valmistajat Apple, Huawei ja Samsung, jotka vastasivat tasaväkisessä kisassa yli 80 prosentin osuudesta myynneistä.

Isojen merkkien rinnalla OnePlus kiri mukaan kärkikamppailuun. Uutena ilmiönä puhelinmarkkinoilla puhutti eSIM, ja myös kasvava pelaaminen näkyi laitemarkkinoilla.

– Suomalaiset ostivat viime vuonna puhelimia suunnilleen yhtä paljon kuin edellisvuonna, eli yhteensä noin 2,2 miljoonaa. Puhelimien keskihinnat nousivat noin 8 prosenttia, Telia Finlandin laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen kertoo.

Myyntilistoille nousivat varsinkin uudet lippulaivamallit, joissa on entistä paremmat ka-

merat ja isommat muistit.

Yksi viime vuoden merkittäviä hetkiä kännykkämarkkinoilla oli eSIMin rantautuminen Suomeen. Jussi Vuorisen mukaan liittymän ilman perinteistä, fyysistä sim-korttia ovat toistaiseksi ottaneet omakseen varsinkin tekniset edelläkävijät, mutta kyseessä on ”suuren muutoksen pieni alku”.

– Markkinoilla on vasta vähän eSIM-laitteita, mutta yleistyessään eSIM tuo kätevästi verkkoyhteyden matkapuhelimiin ja yhä useampiin muihin laitteisiin, Vuorinen arvioi.

Suomessa myytävistä puhelimista eSIMiä tukevat tällä hetkellä Applen uudet X-mallin iPhonet sekä älykelloista Samsung Galaxy Watch. Telia on Suomessa ainoa operaattori, jolla eSIM on myynnissä.

SSV

3

4. huhtikuuta 2019

www.hakalantilamyymala.fi

Uudenkaupungin Vesi laski asiakasmaksuja tälle vuodelle. Ja lisää on luvassa vuodelle 2020.

U:gin velkamäärä kasvoi, tilinpäätös plussalla

”Pimeydessä valoa” Uudenkaupungin kaupungin tilinpäätös vuodelta 2018 sai sekä kaupunginjohtaja Atso Vainion, talousjohtaja Anne Takalan, ettö kaupunginhallituksen puheenjohtajan Heikki Walan suut hienoiseen hymyyn. Tilinpäätös oli 2,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen kun budjetissa ylijäämä oli vain 0,4 miljoonaa euroa. Kaupungin kokonaistulot olivat vuonna 2018 yhteensä UUSIKAUPUNKI. Vaikka uusikaupunkilaisittain vuosi 2018 oli hyvä, niin talousjohtaja Anne Takala lausui: – Jos ensi vuonna tähän aikaan käsittelemme tilinpäätöstä yhtä aurinkoisissa merkeissä kuin nyt, niin voimme olla onnellisia, Takala kiteytti.

– Helpotusta ei taloudenhoitoon ole luvassa.

Käytännössä kaupungin verorahoitus kasvoi vuodesta 2017 2,6 miljoonaa euroa ollen kaiken kaikkiaan 89,1 miljoonaa euroa.

Tässä näkyy vuoden 2017 positiivinen muuttoliike.

Asukkaiden nettolisäys oli 348 henkeä, kun vuoden 2018 ennakkotietona asukasluvun muutos olisi -39 henkeä.

Lisäksi Takala muistutti, että viime vuonna kaupungilla ei ollut isoja investointeja.

– Itse asiassaa kaupungissa on investointeja pidetty jo kauan matalalla tasolla, joten muun muassa kunnallistekniikkaan ja katujen kunnossapitoon tulee jatkossa investoida aivan toisella tavalla, hän totesi.

Suurimmat investoinnit

Kaupunginjohtaja Atso Vainio on tyytyväinen johtamansa organisaation viime vuoteen.

olivat Hiun alueen kunnallistekniikka (209 000 euroa), satama-alueen liikennejärjestelyt (444 000 euroa), Kalarannan kunnostus (544 000 euroa. Tähän saatu Vannaksen säätiön avustus kirjataan vuoden 2019 tuloksi), Laivanrakentajantie (335 000 euroa), Mältinkallion klv ja kunnallistekniikka (256 000 euroa), Seikowin kivirakennuksen julkisivun kunnostus (296 000 euroa), sivistys- ja

hyvinvointikeskuksen suunnittelu ja hankkeen valmistelu (311 000 euroa) sekä terveyskeskuksen sisäilmakorjaukset (239 000 euroa).

Kaupungin tulosta paransivat noin yhden miljoonan euron satunnaistuotot sekä liikelaitosten hyvä kannattavuus.

Vesilaskut pienenevät Jos ei viimeisinä vuosina kaupungissa ole investoitu suurissa määrin, niin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala piti talouden tasapainottamista ja tilinpäätöksen ylijäämäisyyttä erinomaisena asiana.

– Meillä on edessä iso ponnistus, hyvinvointikeskus ja jotta se saadaan toteutettua niin taloudessa pitää olla kantokykyä, Wala totesi.

– Lisäksi meidän tulee muistaa terveyskeskuksen tilanne, Takala painotti.

Vaikka Uudenkaupungin kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen, niin kaupungin lainamäärä nousi 6,2 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa lainakanta oli 36,4 miljoonaa euroa. Asukasta kohden velkaa on 2 316 euroa. Koko maan keskiarvo on noin 3 000 euroa.

Uudenkaupungin työttömyysaste oli 6,1 prosenttia, kun koko maan keskiarvo on noin 10.

Jos on Uudenkaupungin

työttömyysaste huomattavasti alle maan keskiarvon, niin pieni osuus on kaupunkiorganisaatiollakin, sillä sen henkilöstömäärässä tapahtui lisäystä 14 henkilöä. Kaikkiaan vakinaisen henkilöstön määrä oli 874. Henkilöstömenoja kertyi 48,2 miljoonaa euroa.

– Suurin henkilöstökulujen kasvu oli sosiaali- ja terveyskeskuksen puolella. Kaikkiaan 4,4 prosenttia, Takala kertoi.

Liikelaitosten osalta tilinpäätös osoittaa, että Uudenkaupungin Veden toimintavuosi oli erittäin hyvä ja sen kannattavuus erinomainen.

– Se näkyy kaupunkilaisille muun muassa tälle vuodelle alennettuina vesimaksuina ja alennukset jatkuvat vielä vuonna 2020.

Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 1,1 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa sille kertyi vajaa 5,4 miljoonaa euroa ja siitä liikeylijäämäksi kirjattiin 1,4 miljoonaa euroa.

Uudenkaupungin vuoden megainvestoinniksi voidaan kruunata vuonna 2018 Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen jätevedenpuhdistamon 7 miljoonan euron laajennus- ja tehostamisurakka, joka eteni aikataulun mukaisesti.

Rainer Tähtinen

Omasta savustamosta savukalaa Oman leipomon leivonnaiset

Avoinn a 3.-18.4 . ke-pe 917 Pääsiäis en jälkeen joka päi vä ark. 9-18 la 9-15 su 12-18

Monipuolinen kesäkukka- ja puutarhamyymälä

...sekä paljon muuta!

Tilamyymälän yhteydessä myös kahvio.

Eurantie 614, puh. 0400 828 328

Siivosen Hautaustoimisto

Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101

Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi

Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk.

4

4. huhtikuuta 2019

Kustavi teki positiivisen tuloksen KUSTAVI. Kustavin kunnan viime vuoden tilinpäätös oli positiivinen. Kunnan vuosikate oli 671 000 euroa ja se riitti hyvin kattamaan poistot. Tilikauden tulokseksi jäi 314 000 euron ylijäämä. Kunnan taseessa on yhteensä reilut kolme ja puoli miljoonaa euroa ylijäämää.

Lainamäärä viime vuoden päätteksi oli reilut 1,6 miljoonaa euroa eli noin 1 800 euroa asukasta kohti. Suomen kuntien keskiarvo on hieman alle 3 000 euroa/asukas.

SSV

Pyhärannan vuosi oli hyvä

PYHÄRANTA. Pyhärannassa tehtiin viime vuonna varsin hyvä taloudellinen tulos. Arvioitu vuosikate lähes tuplaantui ja oli lopulta noin 1,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui poistojen ja muiden kirjausten jälkeen noin 636 000 euroa ylijäämäinen tulos.

Lainakantakin on Pyhärannassa hyvin alhainen. Viime vuoden lopuksi lainakanta on ainoastaan 2,5 miljoonaa euroa eli asukasta kohden lainaa on 1 272 euroa. Vuoden takaisesta lainakanta on alentunut lähes puolella miljoonalla eurolla.

SSV

Aurinko tilattuna eläkkeelle Kustavin kunnan pitkäaikainen vapaa-aikasihteeri Maritta Jalonen jää eläkkeelle. Viestikapula siirtyy Markus Malmelinille.

KUSTAVI. Maritta Jalonen edustaa nykypäivänä erittäin harvinaista ihmislaatua. Hän työskenteli peräti 34 vuotta saman työnantajan palveluksessa ja vieläpä samassa virassa.

Kustavin vapaa-aikasihteerin työstä eläkkeelle jäävän Marittan vastuualueet toki laajenivat työuran aikana.

– Aluksi keskityin vapaaajan tekemisen kehittämiseen kuntalaisille, mutta jo 1990-luvulla matkailun kehittäminen tuli mukaan kuvioihin. Se olikin yksi isoja muutoksia työurani aikana, muistelee Maritta Jalonen.

Yksi vapaa-aikasihteerin työuran kohokohtia oli vuosi 2013, kun Kustavin kunta sai ensimmäisenä kuntana Suomessa matkailu-Oskarin, merkittävän palkinnon, joka myönnettiin Kustaville kunnan tekemästä pitkäjänteisestä työstä matkailun kehittämiseksi.

– Palkinto ei tietenkään tullut minulle, vaan se oli kunnan, matkailualan yrittäjien ja

Markus Malmelin otti Maritta Jalosen jättämän vapaa-aikasihteerin työn vastaan tällä viikolla.

kuntalaisten yhteistyön tulosta, muotoilee Maritta Jalonen vaatimattomasti.

Vapaa-aikasihteerin työn tällä viikolla jättänyt Maritta ei ole suuria suunnitellut eläkepäivilleen. Aika näyttää, mitä

nainen tulee tekemään.

– Aurinkoista säätä olen tilannut, jotta pääsen rauhassa nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta, nauraa Maritta.

Kustavi tuttu korvaajalle Maritta Jalosen suuriin saappaisiin astuu tällä viikolla Markus Malmelin. Hyvän työperehdytyksen lisäksi Malmelinin valttina on se, että Kustavin kunta on hänelle hy-

Y L E I S E S I T T E LY 14.4.2019 14:00 - 16:00 K ATA N U M M E N P U I S T O S S A ( KO N S A N T I E ) I H A L A N KO U L U A VA S TA PÄ ÄTÄ

myynti: aki ojanen 0400-522407 ja colin kenton 0440-810663

vin tuttu.

– Olen asunut Kustavissa jo 1980-luvun alkupuolella, ja nyt olen siis kustavilainen paluumuuttaja, kertoo Malmelin.

Vapaa-aikatoimi on niinikään miehelle hyvin tuttu, sillä hän on toiminut monenlaisissa, erityisesti nuorten ohjaustöissä.

– Olen opiskellut nuorisoja liikunta-alaa, sekä työskennellyt vuosia niissä tehtävissä.

Matkailu on minulle uutta, ja siinä Marittan antama oppi onkin ollut kullanarvoista, miettii Malmelin.

Mies on työskennellyt muun muassa 10 vuoden ajan lastenkodissa ohjaajana. Liikunnallisuudesta ei vapaa-aikatyön järjestäminen hänellä jää kiinni.

– Pelaan salibandya Kustavin Ahdon joukkueessa – olen joukkueen toiseksi vanhin pelaaja. Lisäksi olen tuomaroinut jääkiekko-otteluita kahdeksan vuoden ajan. Sydäntäni lähimpänä taitaa kuitenkin olla suunnistus, olemme Ahdon porukalla osallistuneet Jukolan viestiin vuodesta 2001 lähtien, kertoo Malmelin.

Marko Vuosjoki

5

4. huhtikuuta 2019

Uusi taiteellinen johtaja kuljettaa Crusell-viikon omalle polulleen KULTTUURI. Uudenkaupungin Crusell-viikon ohjelmasta vastaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa Tuulia Ylönen, joka jatkaa professori Harri Mäen työtä festivaalin taiteellisena johtajana. Ylönen tunnetaan Kansallisoopperan vuorottelevana klarinetin äänenjohtajana, mutta on tuttu näky myös Uudessakaupungissa aikaisemmilta Crusell-viikoilta, joissa hän on ollut aktiivisesti esiintymässä sekä opettamassa mestarikursseilla.

– Jännittyneenä odotan ensimmäistä Crusell-viikkoani taiteellisena johtajana. Vastuu konserttiohjelmista, taiteilijoista ja siitä, kuinka yleisö ottaa ohjelman vastaan ovat minulle uusia asioita. Ohjelma on kuitenkin monipuolinen ja raikas, joten uskon, että niin taiteilijat kuin yleisökin ovat tyytyväisiä ja että viikosta tulee ikimuistoinen, Tuulia kertoo.

Omalla polulla Tämän vuoden Crusell-viikon punaisena lankana on omalla polulla kulkeminen, mikä näkyy ja kuuluu esitettävien kappaleiden lisäksi itse esiintymisissä.

Tällaisia omalla polulla kulkevia ja perinteisen konserttiesiintymisen rajoja rikkovia konsertteja ovat muun muassa Kari Kriikun vauhdikas ja yl-

lättävä Bizarre Bazaar -konsertti sekä Lauri Sallisen Solitude, joka kasvaa sooloklarinettikonsertista monitaiteelliseksi nykytanssiesitykseksi. Konserttiohjelmistoissa omalla polulla kulkeminen tulee ilmi sekä uusien että vanhojen pioneerisäveltäjien musiikissa, jota esitetään pitkin viikkoa.

Festivaaliviikon ohjelmassa ei myöskään ole pulaa perinteisemmistä konserteista. Vanhassa kirkossa kuullaan muun muassa Franz Schubertin suosittu F-duuri-oktetto sekä myöhemmin viikolla Crusellin, Boccherinin ja Mozartin taidonnäytteet.

Svengaavan rentoa musiikkia kuullaan festivaaliviikon avajaiskonsertissa, jossa Jukka Perko ja hänen Tritone-yhtyeensä esittävät läpileikkauksen Dizzie Gillespien laajasta tuotannosta. Tangon taiasta puolestaan nautitaan Lyhtyjen Yössä, jossa esiintyvät tangokuningas Kyösti Mäkimattila ja Riku Niemi Orchestran -tangotentetti sekä festivaalin Päätöskaronkassa, joka on omistettu argentiinalaiselle intohimolle.

Perheen pienimpiäkään ei ole unohdettu: Kadonnut klarinetti on konsertti koko perheelle. Musiikillisen tarinan kertojina toimivat klarinetistit Hanna Hujanen ja Klaara Vasara.

Crusell-viikon päänumero on lauantaina pidettävä Päätöskonsertti Uudessa kirkossa, jossa kapellimestari Hannu Lintu johtaa suurta festivaaliorkesteria. Orkesteriteoksina kuullaan Igor Stravinskyn uusklassinen helmi Dumbarton Oaks sekä yksi hänen hienoimmista ja tunnetuimmista sävellyksistään, orkesterisarja Pulcinellabaletista. Konsertin solistina on maailmankuulu sopraano Soile Isokoski, joka tulkitsee Ottorino Respighin ja Henri Duparcin koskettavan kauniita kappaleita.

Puupuhallinkurssit aktiivioppilaille Crusell-viikolla järjestetään tänäkin vuonna puupuhaltimien mestarikursseja, jotka on suunnattu instrumenttien aktiivioppilaille. Huilun, oboen, klarinetin ja fagotin mestarikursseilla opettavat Christina Fassbender, Clara Dent-Bogányi, Yehuda Gilad ja Bence Bogányi.

Vuoden 2018 uutuutena järjestetään myös erityisesti alle 18-vuotiaille suunnatut nuorten mestarikurssit.

Kurssien opettajina toimivat huilisti Hanna Juutilainen, klarinetisti Björn Nyman, oboisti Veera Pesu ja fagotisti Etienne Boudreault. Kurssit järjestetään 30.7.–4.8.2018. Ilmoittautumisohjeet ja lisätiedot löyty-

Bizarre Bazaar, Idän pikajuna-konsertin solisti ja klarinettitaituri Kari Kriikku. Kuva: Marco Borggreve.

vät osoitteesta: http://crusell. fi/mestarikurssit/ Yleisö pääsee kuulemaan mestarikurssien opiskelijoita pääsymaksuttomissa Päivän puhalluksissa Uudenkaupun-

Pysyykö SDP kärjessä, mikä puolue nousee hopealle?

VAALIT. Ylen tuoreimman, viime perjantaina julkaistun vaaligallupin perusteella SDP on matkalla kohti vakuuttavaa vaalivoittoa, mutta kilpailu Suomen toiseksi suurimman puolueen sijasta käy kiivaana.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemän puoluekannatusmittauksen perusteella demarit ovat selvästi kiinni piikkipaikassa 20,1 prosentin kannatuksellaan. Kun huomioidaan kuusi tuoreinta kyselyä, Ylen paikkamäärien simulaatiossa demarit saisivat peräti 47 kansanedustajaa ja olisivat selvästi suurin puolue eduskunnassa.

Tuoreimman kyselyn perusteella kisa Suomen toisek-

si suurimman puolueen paikasta käy sen sijaan kiivaana.

Kokoomus, Perussuomalaiset, Keskusta ja Vihreät mahtuvat kolmen prosenttiyksikön sisään. Kokoomus on vielä toisena 15,8 prosentin kannatuksellaan, mutta Perussuomalaiset hengittää jo niskaan 15,1 prosentin luvullaan.

Keskusta on pudonnut 14,4 prosentin kannatukseen ja Vihreiden lukema on tasan 13 prosenttia.

Lukuja arvioidessa on syytä muistaa, että noin 2 000 ihmisen otoksessa virhemarginaali on 2,3 prosenttia – ja niinikään on syytä pitää mielessä, että kyseessä on gallup-

kysely. Kaikki ihmisethän eivät halua kantaansa kertoa, tai ovat vielä ”liikkuvia” äänestäjiä.

Perussuomalaiset nosteessa, Kokoomus laskussa Silmiinpistävää gallupeissa on Perussuomalaisten kannatuksen kasvu. Tammikuun mittauksessa puolueen kannatus oli vielä kymmenen prosentin luokkaa ja helmikuussakin vielä 12 prosenttia.

Samalla kun Perussuomalaiset on gallupissa noussut, Kokoomuksen kannatuksesta on sulanut pois neljä prosenttiyksikköä. Tammikuussa Kokoomuksen kannatusluku oli

vielä 19,6 prosenttia.

Ylen paikkamääräsimulaatiossa Kokoomus säilyisi vielä eduskunnan toiseksi suurimpana puolueena 40:llä edustajallaan. Keskusta saisi 35 edustajaa, Vihreät 27 ja Perussuomalaiset 22 edustajaa.

Simulaatiota arvioitaessa on tosiaan tärkeä pitää mielessä, että siihen on otettu mukaan kuusi kyselyä, jotta kokonaisotos riittää arvioimaan kannatukset vaalipiireittäin.

Gallupit ovat kuitenkin gallupeja. Myöhään sunnuntai-iltana 14. huhtikuuta tiedämme todellisuuden.

SSV

Uudestakaupungista kuusi, Laitilasta kolme ehdokasta VAALIT. Seutusanomat Vakka -lehden ilmestymisalueelta on vaaleissa ehdolla yhdeksän kansanedustajaehdokasta. Uudestakaupungista on kuusi ehdokasta ja Laitilasta kolme. Kustavista, Taivassalos-

ta, Pyhärannasta ja Vehmaalta ei ole ainoatakaan paikallista ehdokasta.

Uusikaupunkilaiset ehdokkaat edustavat kuutta eri puoluetta; Vasemmistoliittoa, SDP:tä, Keskustaa, Perussuomalai-

sia, Vihreitä ja Liike Nyt ry:tä. Laitilassa on puolestaan kaksi Itsenäisyyspuolueen ehdokasta ja yksi Kokoomuksen ehdokas.

SSV

gin torilla ja neljässä konsertissa seurakuntakeskuksessa.

Kurssien opettajat puolestaan esittelevät taitojaan ranskalaisessa konsertissa keskiviikkona.

Liput Crusell-viikolle Lippu.fi:n

toimipaikoista kautta maan sekä Uudenkaupungin matkailutoimistosta.

SSV

KIERTÄVÄ TUULILASIN ASENTAJA + kaikki lasialan työt

yritykset, yksityiset

www.klasipojat.fi p. 044 0121220/Jani

TERVETULOA -asemalle www.euromaster.fi

Meiltä • huollot • renkaat • vanteet • pesut • nestekaasut

Maksa osissa tai kerralla

– SINÄ PÄÄTÄT!

Joustava ja turvallinen vaihtoehto autohuoltojen, varaosien tai lisätarvikkeiden maksamiseen.

Laskun voit maksaa yhdessä tai useammassa erässä, Sinä päätät.

AD-Erämaksulla AINA 30 vuorokautta korotonta maksuaikaa!

Kysy lisää AD-Erämaksusta AD-Autokorjaamolta

Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark. 7-17, la 8-14

6

4. huhtikuuta 2019

55"

--------------

-30%

4K UHD --------------

SE NYT VAAN ON TYHMÄÄ MAKSAA LIIKAA

SMART TV Tizen --------------

SAMSUNG 55” Q6F 4K UHD Smart TV

Tarjoukset voimassa 7.4.2019 saakka.

• 55” QLED Smart TV • HDR 1000, Tizen • Ambient Mode, Q6F-sarja QE55Q6FNATXXC Rajoitettu erä, Raisio 40 kpl, Skanssi 20 kpl

SÄÄSTÄ 300€

699€

ANDROID-PUHELIMET* PÄIVÄN TARJOUS VAIN TORSTAINA 4.4.

-44%

PÄIVÄN TARJOUS VAIN TORSTAINA 4.4.

ACER Swift 3 15,6” kannettava • Intel® Core™ i5-8250U -prosessori • Nvidia GeForce MX 150, 2 GB • 8 GB DDR4 RAM, 1 TB kiintolevy, 16 GB Optane-muisti ACNXH1NED001 Rajoitettu erä, Raisio 20 kpl, Skanssi 30 kpl

-10%

SÄÄSTÄ 400€

499€

*) Koskee varastossa olevia normaalihintaisia Android-puhelimia.

-41%

PÄIVÄN TARJOUS VAIN TORSTAINA 4.4.

SIEMENS Jääkaappi tai kaappipakastin • FreshBox-vihanneslaatikko • NoFrost, FreshSense • Korkeus 186 cm KS36VNW3P/GS36NVW3P Rajoitettu erä, Raisio 10 kpl/malli, Skanssi 10 kpl/malli

säästä jopa 500€

299€/KPL

ORAL-B Vitality D12 sähköhammasharja • CrossAction -harjaspää • 7600 liikettä minuutissa • 2 min. ajastin D12CA Rajoitettu erä, Raisio 50 kpl, Skanssi 30 kpl

Tarjoukset ovat voimassa vain Skanssin ja Raision myymälöissä 7.4.2019 saakka, ellei toisin mainita. Kutakin tarjoustuotetta 1 kpl/asiakas.

Tuotteita reilut, mutta rajoitetut erät. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. Ei jälleenmyyjille.

SÄÄSTÄ 6,95

9,95

7

4. huhtikuuta 2019

Vesiensuojelun toimenpiteisiin vuositasolla 15 miljoonaa euroa

Kipsistä apua Saaristomeren ravinnekuormaan Seurantaa ja tutkimuksia kipsipilottialueella, Liedon Savijoella jatkaa SAVE2-hanke. Kipsin vaikutuksen kestoa arvioidaan vedenlaatua seuraamalla.

YMPÄRISTÖ. Ympäristöministeriö käynnisti 11. maaliskuuta vesiensuojelun tehostamisohjelman, jossa tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikutusta vesien tilan paranemiseen. Toimenpiteissä vähennetään ravinteiden päätymistä vesistöön esimerkiksi tehostamalla maatalouden vesiensuojelua kuitulietteillä, rakennekalkilla ja kipsillä.

Ohjelma perustuu eduskunnan budjettiriihessä linjaamaan rahoitukseen vesiensuojelun tehostamiseksi, joka kattaa 45 miljoonaa euroa vuosille 2019–2021. Tämän vuoden osuus koko summasta on 15 miljoonaa euroa.

Hankkeessa, joka jatkuu nyt nimellä SAVE2, tutkitaan juuri peltojen kipsikäsittelyä maatalouden vesiensuojelukeinona.

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen avasi hankkeen toimintaa Turun yliopistolla 11. maaliskuuta järjestetyssä Saaristomeri-seminaarissa: – SAVE-hanke tutki kipsin laajamittaisen levittämisen logistisia mahdollisuuksia, viljelijöiden suhtautumista, sekä sen vaikutuksia maaperään, kasveihin, fosforihuuhtoutumaan, pohjavesiin ja vesieliöstöön,

lystä jäi Varsinais-Suomen pilottiin vuosina 2016–2018 osallistuneille viljelijöille myönteinen kokemus. Maaperän parantumisesta kertoivat erityisesti kyntö- ja kevytmuokattuja peltoja viljelleet – noin kolmasosa heistä arveli kipsin vaikuttaneen myönteisesti maahan. Muutamat viljelijät kokivat kipsin parantaneen maaperää myös suorakylvöpelloilla.

– Yhdenkään viljelijän satomäärä ei laskenut mutta osalla nousi. Kipsillä ei todettu olevan negatiivisia vaikutuksia myös-

Kipsin levityksessä voi käyttää lannanlevitysvaunua (kuvassa) tai kostean kalkin levitysvaunua. Kuva: Janne Artell.

Ollikainen kertoo.

Kipsin levitystä hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus, kun taas rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttöä ympäristöministeriön T&K-hankkeet.

Fosfori- ja typpihuuhtoumat ongelmana Vanhasen hallituksen tavoitteena oli vähentää kummankin ravinteen, fosforin ja typen, huuhtoumaa 30 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Huuhtouman vähentämiseksi on Ollikaisen mukaan olemassa monta tapaa – huonompia ja parempia.

– Ajatellaanpa vaikka sellaista ratkaisua, että vähennetään peltoja viljelyksestä. Niillä lannoitustasoilla, jotka tämänhetkinen ympäristötuki sallii, peltoja pitäisi siirtää viljelyksestä

pois 81 000 hehtaarin alalta, jotta typpitavoite täyttyy. Vastaava luku fosforitavoitteen täyttämiseksi on 78 000 hehtaaria, että fosforitavoite on saavutettu. Tämä tarkoittaisi kolmasosaa pelloista, joita oli kaiken kaikkiaan 240 000 hehtaaria vuonna 2012, Markku Ollikainen sanoo.

Entä mille tasolle kasvien lannoitus tulisi laskea, jotta tuo tavoite saavutetaan? Ollikainen toteaa, että haaste on todellinen: Kuinka saada erityisesti fosforikuormaa alas, kun ei edes lannoituksen lopettaminen ei siihen johda?

– Ympäristötuetut määrät ovat 120 kiloa vehnälle, 100 ohralle ja 240 tuorerehulle per hehtaari. Jotta typpitavoite täyttyisi, määriä pitäisi pienen-

tää noin kolmanneksen. Fosforitavoitetta sen sijaan ei täyttäisi edes nolla kiloa lannoitetta, hän lisää.

Kipsistä ratkaisu?

Professori Markku Ollikaisen johtama SAVE-hanke on näyttänyt, että peltojen kipsikäsittely vähentää sekä liuenneen että maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeutumista pellolta vesistöihin.

– Kipsikäsittely myös vahvistaa fosforin luontaista kiinnittymistä maahiukkasten pinnoille lukitsematta sitä kuitenkaan tiukasti maahan. Näin ollen fosfori pysyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa, hän selittää.

SAVEn kyselytutkimuksen mukaan peltojen kipsikäsitte-

kään esimerkiksi kasvistoon, maanäytteisiin tai kaloihin.

Näin ollen kipsi sopisi mielestämme täydentämään Suomen fosforipolitiikkaa, sanoo Ollikainen.

– Kaikki se olennainen, mitä on pystytty tähän saakka analysoimaan, sanoo, että kipsikäsittelyyn ei liity ongelmia. Ainoa asia, mistä tutkimukset ovat vielä kesken, on se, miten kipsi vaikuttaa maan mikrobistoon, jatkaa Ollikainen.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Tiesitkö?

SAVE-hankkeen tietopaketissa on julkaistu paikallisten viljelijöiden kokemuksia peltojen kipsikäsittelystä. Liedossa ja Paimiossa, Savijoen valuma-alueella syksyllä 2016 toteutetussa kipsinlevityspilotissa oli mukana 55 viljelijää. Viljelijät tilasivat kipsin maatalouskaupan kautta. Valtaosa (80 % tiloista) hoiti levityksen urakoitsijan avulla, loput omalla kalustolla. Kipsikäsittelyn jälkeen pelloista kevytmuokattiin 58 % ja kynnettiin 33 %.

Yhdeksän kymmenestä viljelijästä arvioi, että kipsi käsittelyn eri vaiheet – toimitus, kipsin varastointi ja siirtely tilan sisällä ja levitys – sujuivat hyvin. Yli 70 % katsoi, että menetelmä oli sovitettavissa hyvin muiden peltotöiden lomaan.

Yksittäiset vaikeudet liittyivät peltojen kantavuuteen, puintien myöhästymiseen ennakoidusta ja tuuliseen säähän. Laaja-mittaisen kokeilun onnistumiseen myötävaikutti syksyllä 2016 vallinnut kuiva ja poutainen sää. Viljelijöiden kokemuksia kerättiin kyselytutkimuksella ja yhteisissä tilaisuuksissa vuosina 2016–2017.

Aurajoen sivujokena virtaava Savijoki valittiin kipsipilotin kohteeksi, sillä sen valuma-alueella on runsaasti savimailla sijaitsevia peltoja. Joen pituus on noin 28 km ja koko joen valuma-alueen pinta-ala 130,50 km².

Leader Ravakasta myös ympäristöneuvontaa yhdistyksille YMPÄRISTÖNEUVONTA. Leader Ravakka on aloittanut ympäristöneuvontahankkeen, jonka tarkoituksena on auttaa yhdistyksiä ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ja ympäristötoimenpiteiden suunnittelussa.

– Ympäristöasiat ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän, ja etenkin yhdistyksiltä tulee yhteydenottoja. Ravakan tavoitteena on tarjota alueen asukkaille apua luonnonympäristöihin liittyvien kysymysten ratkomisessa ja osaltaan lisätä ympäristötietoisuutta, sanoo Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio.

Ympäristöasioista vastaa jatkossa osa-aikainen ympäristöasiantuntija Pekka Alho, joka on aloittanut Ravakassa maaliskuussa 2019.

– Erityisesti vesistöasiat ja vesien kunto kiinnostavat ihmisiä. Myös esimerkiksi perinnemaisemat, kosteikot, ravinteiden käyttö – näiden asioiden kanssa voi kääntyä

Pekka Alho tuntee ympäristöasiat ja Varsinais-Suomen kuin omat taskunsa.

puoleeni. Lisäksi uusiutuvaan energiaan ja biomassoihin liittyvissä kysymyksissä autan parhaani mukaan.

Yhdessä mietitään, mitä voidaan tehdä ja kartoitetaan sopivia rahoitusmahdollisuuksia, Alho kertoo.

Alan asiantuntija Yhdistykset ovat äärimmäisen hyvissä käsissä, sillä Alho tuntee erinomaisesti sekä aiheen että alueen. Hän on ollut muun muassa laatimassa makeanveden altaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaa sekä työskennellyt Sirppujoen veden-

laadun ja tulvasuojelun parantamiseksi.

Lisäksi hän on vetänyt lukuisia muita hankkeita VakkaSuomen alueella ja tehnyt erilaisia ympäristökartoituksia.

Turun AMK:ssa työskentelevälle Alholle ovat tuttuja niin kotimaiset kuin kansainväli-

setkin rahoitusinstrumentit, joita ympäristönhoitotoimenpiteissä voidaan hyödyntää.

Neuvonta on suunnattu yhdistyksille, mutta apua voi kysyä kuka tahansa.

– Yhdistyksillä on sitä yhdessä tekemisen voimaa, jota tarvitaan toteutuksessa. Yhdistyksillä voi olla merkitystä myös asiantuntijoina ja etenkin keskustelun avaajina, Alho sanoo.

Hän muistuttaa, että asiat eivät tapahdu hetkessä. Hienona esimerkkinä yhdistysten voimasta Alho mainitsee Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen aktiivisen toiminnan.

– He ovat toteuttaneet tutkimuksia asianmukaisesti ja tehneet aina rahoituksen saatuaan yksittäisiä toimenpiteitä. On onnistuttu pidättämään ravinteita, niitetty ruovikoita ja suurennettu virtausaukkoja vuosien varrella matkalla kohti puhtaampaa vesistöä.

Tilaisuus kiinnostuneille Pekka Alhon tavoittaa parhaiten puhelimitse tai sähköpostilla. Hän on paikalla myös 11. huhtikuuta järjestettävässä Ympäristöiltapäivässä. Tilaisuus on ensimmäinen neljän teematilaisuuden sarjasta, jonka Leader Ravakka keväällä 2019 järjestää.

Teematilaisuudet ovat startti uuden EU-ohjelmakauden (2021-2027) paikalliseen valmisteluun. Yleisölle avoimissa eri toimijoille suunnatuissa teematilaisuuksissa kerätään muun muassa tietoa ja toiveita siitä, mitä alueella tulisi tulevaisuudessa rahoittaa ja kehittää.

Ympäristöiltapäivä torstaina 11.4. kello 14-16 Kasitorilla Laitilan Untamalassa (Untamontie 51, 23800 Laitila). Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä virkamiehet, yhdistysten edustajat, että asiasta kiinnostuneet.

SSV

8

4. huhtikuuta 2019

Vakka-Suomen Urheiluautoilijoiden aloite johti yhteistyöhön

Jokkisautoa rakennetaan Novidassa Jos sanotaan, että kaikista autoista tulee vanhemmiten Opeleita, niin Uudessakaupungissa Novidan ammattiopiston autoalan linjalla paljastuu, kuinka Opelkin taipuu vielä jokamiesluokan kilpa-autoksi.

UUSIKAUPUNKI. Novidan autopuolen hallissa muiden korjattavien autojen joukossa nököttää osistaan riisuttu Opelin kori. Sen kimpussa häärii muutama oppilas ja parhaillaan korin sisuksiin mallaillaan istuinta. Syksyllä aloitettu Vakka-Suomen Urheiluautoilijoiden sekä Novidan yhteistyöprojekti etenee soljuvasti.

– Tämä jokkisauton rakentamisidea lähti meiltä VakkaSuomen Urheiluautoilijoilta ja otimme yhteyttä Novidaan asian tiimoilta. Nyt sitten olemme jo auton rakennuspuuhissa, kertoo Mika Aulin, jolla on vuosikymmenten kokemus autourheilun tiimoilta. Nyt hän jakaa tietoaan autoalan opiskelijoille.

– Auto on meidän ja V-S UA kustantaa kaikki osat, jotka autoon hankitaan. Johtoajatuksena tässä on se, että mahdollisimman paljon teemme

itse täällä opiskelijoiden kanssa.

Yhteistyössä voimaa Aulin käy Novidassa parin viikon välein seuraamassa työn etenemistä. Lisäksi hän tekee auton parissa työskenteleville opiskelijoille työlistan seuraavalle kahdelle viikolle.

– On kyllä myönnettävä, että olen yllättynyt, miten innolla tämä projekti on otettu vastaan poikien taholta, Aulin iloitsee.

Pääosin ykkösluokkalaisista koostuva jokkistyöryhmä vahvistaa innokkuuden.

– Onhan tämä ihan erilais-

Mikael Saramo (vas.), Matias Karlund ja Roope Forsström malttoivat keskeyttää penkin sovittamisen Opelin sisuksiin kuvanoton ajaksi.

Vakka-SUomen Urheiluautoilijoiden Mika Aulin valvoo auton rakentamisprosessia. Hän käy Novidassa joka toinen viikko.

ta työtä kuin tavallisesti. Ensin olemme purkaneet auton aivan osiin ja nyt alamme puolestaan koota siitä taas autoa, sanoo Mikael Saramo, joka yhdessä Matias Karlundin ja Roope Forsströmin kanssa rakentaa kilpuria aina silloin, kun asiakastöitä ei oppilaille ole.

– Jokaisella meillä on omat vahvuusalueemme. Yksi hitsaa, toinen on moottoriasiantuntija ja kolmas hukkaa osia, nauravat

pojat, mutta ihan ei selville käy mikä kenenkin rooli on.

Autopuolen opettaja Jukka Salminen on iloinen V-S UA:n kanssa käynnistetystä yhteisprojektista.

– Myönnän kyllä, kun asiasta oltiin ensimmäisen kerran meihin yhteydessä, että suhtautumisemme oli hiukan epäilevä.

Nyt epäilykset ovat häipyneet ja projekti on edennyt hienosti.

Kun vielä Aulin käy täällä tasai-

Pakettitarjous Radar ja Dotz Misano Dark -vanteet 225/45R17

sin väliajoin poikia opastamassa, niin työ ei kuluta edes meidän niukkoja voimavarojamme.

Salminen vahvistaa jokkisprojektin sopivan vielä hyvin opiskeluohjelmaan, joten yhteistyö on siltäkin osin onnistunut, eikä hän näe mahdottomana ajatusta seuraavastakaan yhteisprojektista.

Opelin valmistumisaikataulu täysiveriseksi jokamiehenluokan kilpuriksi on

vielä hieman avoin, mutta yhdestä asiasta projektista vastaava Mika Aulin on varma: – Kyllä se kesäksi valmistuu.

Onko se tulevaksi vai seuraavaksi, sitä en osaa sanoa.

Tärkeintä hänestä on kuitenkin seuran edustajana, että tällä tavalla on mahdollista saada mukaan seuratoimintaan myös sitä paljon kaivattua nuorisoa.

Rainer Tähtinen

Pakettitarjous Radar ja Dotz Misano Dark -vanteet

Pakettitarjous

769 €

225/45R17

779 €

225/50R17

Radar ja Dotz Misano

225/50R17

769Dark € -vanteet

225/40R18

779769 € €

225/45R17

225/50R17 225/40R18

889 €

889779 € €

235/35R19

225/40R18

235/35R19 889 €

1049 €

1049 € 235/35R19 1049 €

Meillä maksat joustavasti laskulla tai erissä!

Meillä joustavasti laskulla tai erissä!

Meillä maksat joustavasti laskulla taimaksat erissä!

Vianor Uusikaupunki

Pohjoistullitie 16, Uusikaupunki Puh.010 401 3380 ma-pe: 8.00 - 17.00

Vianor Laitila

Kauppakatu 4, Laitila Puh.010 401 3630 ma-pe: 8.00 - 17.00

Puhelun hinta 0,0835 €/puh + 0,1699 €/min (alv. 24 %)

Puhelun hinta 0,0835 €/puh + 0,1699 €/min (alv. 24 %) vianor.fi

vianor.fi

9

4. huhtikuuta 2019

Kalannin koulu

Tämä sivu on osa Seutusanomat Vakka-lehden ja Uudenkaupungin kaupungin yhteistä Mediakasvatus-projektia.

Lukupuuhia alakoululla KOULU. Kalannin alakoululla on pieni koulukirjasto. Se on ihan uusi, koska voitimme Lukuklaani-hankkeesta 1 000 euroa. Opettajat ovat hankkineet sillä rahalla kirjoja meitä oppilaita varten. Koulukirjastossa on hauskoja kirjoja.

Meidän luokallamme on yhteinen kirja jota ope lukee aina välillä koko luokalle. Tällä hetkellä se on Me Rosvolat.

Käymme kerran kuukaudessa Kalannin kirjastossa ja kerran viikossa lukujärjestyksessä on lukutunti. Lukutunnilla luemme kirjoja ja kirjoitamme lukupäiväkirjaan mitä luimme ja mihin asti. Liimaamme sinne myös open tulostamia kuvia kirjan kannesta. Saamme lukea kirjoja missä päin luokkaa haluamme.

Koulukoirien vierailut ovat odotettuja Dille ja Dino ovat koiria, jotka vierailevat koulullamme joka toinen viikko. Niiden emäntä Sarianna Kari on yhden luokkamme oppilaan äiti.

Dille on Dinon äiti. Dino on poika. Dille on käynyt koulua 5 kuukauden iästä asti ja on nyt 3 vuotias. Dino tuli kouluun en-

simmäisellä kerralla 10 viikon ikäisenä ja on nyt 6 kuukautta vanha. Dille ja Dino eivät ole vielä virallisia lukukoiria, mutta ne käyvät koulussa koulukoirina.

Luemme niille ääneen tai teemme esimerkiksi matikan laskuja vieressä. Joskus koirat makaavat koululaisten kirjojen päällä. Ne ovat mukavia ja söpöjä ja hauskoja koiria. Niiden rotu on beauceron.

Lukukoiria kirjastossa Uudenkaupungin kirjasto on järjestänyt tänä vuonna kaikille kaupungin 3. luokkalaisille mahdollisuuden lukea lukukoirille.

Osa kolmosluokkalaisista on ollut jo lukukoiratapahtumassa, osalla päivä on vielä edessä.

Kirjaston täti pyysi meitä Kalannin koulun 3B-luokkalaisia lukemaan lukukoirille.

Lukukoirat olivat kivoja ja pehmeitä ja ne olivat rauhallisia.

Koiria oli paikalla viisi: Papu, Siru, Dora, Bella ja Nelli.

Kaikki koirat ohjaajineen työskentelevät vapaaehtoisesti.

Jos joku olisi ollut allerginen tai pelännyt koiria, kirjastossa oli lukukaveriksi paikalla myös suuri pehmolelukoira.

Kalannin kirjastossa oli iloinen tunnelma, kun lukukoiravierailun lopuksi keräännyimme yhteiskuvaan lainaustiskin eteen.

Lukuvuoroa odotellessa sai pelata joukkueissa Tatu ja Patu -muistipeliä. Kirjastoreissu oli kiva, koska koiria sai rapsuttaa ja silittää ja samalla lukea niille.

Toivomme, että voimme nähdä pian uudelleen koirat!

Mahtavat kouluvaarit ja koulumuorit Meidän koulussa vierailee aika monta koulumuoria ja kouluvaaria. He ovat tosi kivoja ja

auttavat meitä oppilaita monessa asiassa. Eka- ja tokaluokalla luimme usein heille lukuläksyn. He ovat hyviä käsitöissä ja melkein kaikessa. He ovat reiluja kaikkia oppilaita kohtaan.

Koulumuorit ja kouluvaarit eivät saa palkkaa joten he ovat vapaaehtoisia. Jotkut käyvät koulussa joka viikko ja toiset harvemmin. Kolmosluokkien kouluvaari on Paavo Ellä ja koulumuori on Ulla-Riitta

Ellä. He ovat täällä joka viikko.

Kysyimme heiltä miksi he tykkäävät käydä koulussa. Paavo kertoi, että he käyvät koulussa, koska he tykkäävät lapsista ja tykkäävät auttaa. Heistä on hauska auttaa koulutehtävissä.

Gallup

Koulukoirat Dille ja Dino ovat vierailleet luokkamme lisäksi muutamassa muussakin luokassa. Kysyimme 2. luokan oppilailta, mitä mieltä he ovat koirista.

1. Tykkäätkö, että luokassa käy koiravieras?

2. Mikä siinä on parasta?

Jutun ja gallupin kirjoittivat koko 3B-luokan oppilaat pienissä ryhmissä

Klassikko teinin käsissä Kirjavinkkausta Kalannin koulussa KIRJA-ARVOSTELU. Valitsin William Goldingin Kärpästen herra -kirjan, koska olin kuullut siitä aiemmin ja takakannessa kirjailijan kerrottiin olevan Nobel-palkittu. Kirja on julkaistu 1954.

Kirja sijoittuu toisen maailmansodan aikaan, kun joukko englantilaisia koulupoikia haaksirikkoutuu autiolle saarelle keskelle Tyyntämerta alasammutusta lentokoneesta.

Päähenkilö Ralph, 12, on rohkea, välittävä, fiksu ja oikeudenmukainen. Koulupoikia on monenlaisia: viisaita, villejä, rohkeita, arkoja, päättömiä... Nuorimmat 6-vuotiaita ja vanhimmat 16-vuotiaita.

Kun kaikki saarelle haaksirikkoutuneet pojat kokoontuvat yhteen Ralphin löytämän torvisimpukan avulla, Ralph valitaan johtajaksi. Saarella on paljon tekemistä: merkkitulen ylläpito, metsästys ja majojen rakentaminen. Jackia tuo touhu alkaa pännimään, joten hän perustaa oman heimon saaren toiselle puolelle. Pian Jackin heimossa ovat kaikki lukuun ottamatta Ralphia, Possua, Samia ja Ericia. Asioita sattuu ja

tapahtuu, minkä seurauksena älykkö Possu heittää veivinsä ja Sam ja Eric käännytetään Jackin heimoon. Hauskaa pitävä enemmistö on järkevää Ralphia vastaan ja Jackin heimo alkaa haravoida ja polttaa sademetsää. Metsan savun näkee laivan upseeri ja pojat pelastuvat ja Ralph säästyy kuolemalta.

Kaikkitietävä kertoja kertoo kirjan tapahtumat Ralphin ja muutaman muunkin näkökulmasta. Kirjan teemoja ovat pohdinta siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, oikeudenmukaisuus, selviytyminen äärioloissa, kauanko järki/pinna kestää ääriolosuhteissa.

Kirja piti minut otteessaan, koska halusin tietää, pääsevätkö pojat kotiin vai kuolevatko saarelle. Elämä autiolla saarella oli raakaa, mutta kiinnostavaa. Koukuttava!

Suosittelen kirjaa suosituista, palkituista ja historiallisista romaaneista kiinnostuneille/ pitäville, äärioloista selviytymisestä kiinnostuneille ja hyvä vs. paha kirjafaneille.

Aino Saarinen 7A

KOULU. Kalannin koulussa oli seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisille kirjavinkkausta perjantaina 15.2.2019. Molemmat kirjavinkkaukset piti kirjavinkkari Elina Jalonen. Hän työskentelee Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa ja vinkkaa 4.-8.- luokkalaisille.

Kalantiin hän toi mukanaan kahdeksasluokkalaisille mm.

Julie Kagawan Lohikäärmeet ja Lars Wilderrängen Tähtikirkas sekä 12 muuta kirjaa. Kaseille vinkataan genrekirjoja, jotka kuuluvat heidän opetussuunnitelmaansa. Genrekirjoja ovat esimerkiksi fantasia-, rikos-, kauhu- ja rakkauskirjat.

Seiskoille hän vinkkasi nuorten kirjoja laidasta laitaan esim.

Madgalena Hain Kolmas sisar, Ali Benjaminin Mitä sain tietää meduusoista ja kahdeksan muuta. Seiskaluokkalaiset kirjoittivat pienen kirjoitelman kirjavinkkauksesta.

Kirjavinkkauksen tavoitteena on saada kaikenikäisiä ihmisiä kiinnostumaan ja lukemaan enemmän kirjoja. Kirjavinkkaus antaa ideoita uusista ja erilaisista kirjoista ja niiden maailmasta.

Vinkkaustilaisuuksissa kir-

Milla Nieminen 2A 1. Joo. 2. Kun sille saa lukea.

Osa koulussamme esitellyistä genrekirjoista, joista niistäkin moni lähti oppilaiden kotiin luettavaksi.

jastotyöntekijä kertoo valitsemistaan kirjoista lyhyesti ja mahdollisimman kiinnostusta herättävällä tavalla kirjan juonesta yleensä ilman loppuratkaisua. Lisäksi kirjavinkkari voi lukea kirjasta näytteitä.

Perehdyimme koulussa enemmän vielä siihen, kuinka vinkkarit valmistautuvat tilaisuuksiin. Elina Jalosen mukaan valmistautumiseen voi mennä jopa 20 tuntia. Hän lukee kaikki valitsemansa kirjat, eikä vinkkaa kirjoja, joista ei itse ole pitänyt. Hän kirjoittaa muistiinpanoja ja joissain

tapauksissa tekee diaesityksiä.

Hän saa ideoita ja vinkkejä esimerkiksi kirjablogeista ja muilta kirjavinkkareilta. Tilaisuuksien valmisteleminen on aikaa vievää eikä välttämättä kaikista helpoin asia. Siitä huolimatta vinkkaukset tuottavat tulosta, sillä moni koulumme seitsemäs- ja kahdeksasluokkalainen valitsi itseään kiinnostavan kirjan Elinan vinkkauksesta.

Noora Hannula, Siiri Pirilä, Hugo Pirppu ja Mimosa Söderman 7b

Ilona Nikusaari 2A 1. Joo joo.

2. Kun sille saa lukea.

Roni Sjöberg 2A

1. Joo, sille on kiva lukea.

2. Leikkii luokan palloilla.

10

4. huhtikuuta 2019

www.seutusanomatvakka.fi

Sinun äänesi

Tomi Nieminen

Maakuntahallituksen jäsen Paimion

kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen

29

Vasemmistoliiton

Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja

Tehdään yhdessä

inhimillinen Suomi

T U O K S I N A

K A L A H A R I K R O O K U S

I S O T A L O K O J U K O N E

E M I T I L M A T A S E N N E

K A S A L E A T M A A R I A T

O M A N L A N K A V A I S T O

S A M A A N I O L E M A T O N

T A A R A S A R I N O J A T A

A L A O S A L I M A R A S T I

A A S I V A T A M A N I A T

T I L A K A I H T A A K O K A

A L A S K A S I A M P U L A T

I L P O A R E K A M A L L I T

MUSIIKKI. Laitilan kirkossa esitetään sunnuntaina 7.4.2019 klo 17.00 kokoelma kauneimpia osia eri säveltäjien Requiemeistä yhtenä kokonaisuutena. Konsertin taustalla on joukko huippuluokan muusikoita ja kaksi kuoroa, Turun Naislaulajat ja Mieskuoro Laulun Ystävät. Teosten orkesteriosuudet soitetaan uruilla kansainvälistä mainetta saavuttaneen, Sibelius-Akatemian urkujensoiton opettajan, Susanne Kujalan taituroimana.

Ohjelmassa on kauneimpia Requiem-sävellyksiä Mozartil-

ta, Saint-Saënsilta, Dvořákilta ja Faurélta. Konsertin solisteina toimivat Sirkku Wahlroos (sopraano), Tiina Sinkkonen (altto), Harri Kaitila (tenori), Matti Turunen (basso). Kuorojen valmentamisesta vastaavat Riitta Sorvola ja Juha Järvinen, jotka myös johtavat konsertit.

Konsertti kuullaan samalla kaavalla 6. huhtikuuta Turun Mikaelinkirkossa. Lippuja molempiin konsertteihin voi ostaa Ticketmasterista, kuorolaisilta sekä ovelta.

Sielunmessu on usein tilaustyö Requiem eli sielunmessu merkitsee rukousta kuolleiden puolesta. Esimerkiksi Camille Saint-Saënsin Kyrie alkaa latinankielisin sanoin: Requiem aeternam dona eis Domine et lux perpetua luceat eis (anna heille ikuinen rauha, Herra ja anna ikuisen valosi loistaa heille).”

Useat eri säveltäjät ovat säveltäneet oman versionsa Requiemista. Monet näistä on tilausteoksia aikansa vaikuttajien hautajaismusiikiksi. Esi-

merkiksi Turusta on löydetty 1300-luvulta peräisin oleva perganmenttipalanen, jossa sovitaan sielunmessun järjestämisestä Räntämäen kirkossa (nyk. Maarian kirkko) vuosittain Nikolaus Rengonpojan sekä hänen perheensä muistamiseksi. Nikolaus lienee tehnyt kirkolle merkittävän lahjoituksen tuon sopimuksen saamiseksi. Yleisemmin tilaus on kuitenkin tehty kuninkaille tai muille hallitsijoille.

SSV

Uudessakaupungissa suunnitellaan yhdistysohjelmaa

https://vasemmisto.fi/ehdokas/tominieminen

P E L I N

Laitilan kirkossa soivat kauneimmat Requiemit

S A U L L A T K I A T U I R A

T A K U A S K A R K O L M A S

E P A T T O U K S I R A A T E

L I R O A R T O T R I I D A T

U N I V A J E V A I N N A M I

A A T E S A N A S T O E M O T

Kulttuuri-, nuoriso-, liikunta/urheilu-, asukas-, kylä-, eläkeläis-, sote- ja kaikki muutkin yhdistykset, järjestöt ja seurat kutsutaan mukaan osallistumaan.

UUSIKAUPUNKI. Useissa kuntien strategioissa mainitaan yhdistykset ja järjestöt yhteistyökumppaneina.

Strategiamaininnoista huolimatta useimmista kunnista periaatteet ja linjaukset yhteis-

novida.fi

AJONEUVOASENTAJA? KOKKI? KONEASENTAJA? LEVYSEPPÄHITSAAJA? LÄHIHOITAJA? MERKONOMI? PROSESSINHOITAJA? TALONRAKENTAJA?

Onko aika vaihtaa tai hankkia uusi ammatti?

Meillä on vapaita paikkoja Uudessakaupungissa syksyllä alkavissa ryhmissä.

Jatkuva haku on käynnissä nyt!

Elokuussa alkaa myös omat ryhmät aiempaa koulutusta ja/tai kokemusta hankkineille: • lähihoitaja, sosiaali- ja terveysalan pt • merkonomi, liiketoiminnan pt #novida_uusikaupunki #uki_amis

Lisätiedot: Pasi Junttanen, 0440 886 342 tai pasi.junttanen@novida.fi

Lue lisää! https://www.novida.fi/ novida/jatkuvahaku/

työlle kuitenkin puuttuvat tai yhdistykset nähdään vain potentiaalisina palvelujen tuottajina, ei tasaveroisina kehittämiskumppaneina.

Yhdistyskenttä on moninainen ja alati muuttuva, jolloin tämän kirjon hahmottamiseksi on tärkeää olla rakenteita keskustelujen käymiselle ja yhteistyölle. Yhtenä perusrakenteena voidaan nähdä yhdistysohjelma, jonka tarkoitus on olla toimintaa ohjaava ja kannustava paperi suunnitelmalliseen ja ta-

voitteelliseen yhdessä tekemiseen.

Crusellissa haetaan yhteistyömalleja Varsinais-Suomen Kylät ry on kehittänyt työkaluksi kunnallista järjestöstrategiaa tai yhdistysohjelmaa, jolla voidaan arvioida yhdistysten ja järjestöjen merkitystä ja roolia kunnassa sekä kehittää kolmannen sektorin yhteistyötä niin kunnan kanssa kuin yhdistystenkin kesken.

Uudenkaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämässä Kumppanuuksilla hyvää elämää -illassa kyläasiamies Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry:stä esittelee yhdistysohjelmaa, asiaan haetaan näkökulmia myös yhteisissä pöytäkeskusteluissa.

Tapahtuma järjestetään torstaina 4. huhtikuuta kello 18 alkaen Kulttuurikeskus Crusellissa.

SSV

n Menovinkit UUSIKAUPUNKI To 4.4. klo 19.40–20.30 Kitaristien ilta; Vakka-Suomen musiikkiopiston klassisen kitaran oppilaat esiintyvät Raatihuoneen salissa. Opettaja Pauli Pylkön ohjauksessa olleet oppilaat kapuavat klassisen ja kevyemmänkin ohjelmiston kanssa lavalle.

Konsertti on pääsymaksuton ja avoin kaikille.

Pe 05.04. klo 20.15 4. divisioonan ottelu Korihait 3 TuNMKY/NorsU. Kauden viimeinen kotipeli Pohitullissa. Vapaa pääsy, paikalla puffetti, tervetuloa seuraamaan ja kannustamaan!

La 6.4. klo 12.00–16.00 Vakka-Suomen Kaunein Koira MATCH SHOW; Ilmoittautuminen alkaa klo 10:30.

Evidensian piha, Yrittäjäntie 1, Kalanti. Klinikalla avoimet ovet. Järj. Vakka-Suomen kennelkerho ry.

LAITILA 2.-7.4. Laitilan-Pyhärannan Yrittäjien kevätpöhinäviikko.

Pe 5.4. Satutuokio kirjaston satutilassa (Kauppakatu 5) klo 9.30.

To 11.4. Novellikoukku kirjastossa klo 17.30, lukijana Jukka Veranen.

Pe 12.4. Pianoilta Kustaa Hiekan lukutuvassa (Keskuskatu 8 a) klo 17. Vakka-Suomen musiikkiopisto.

La 13.4. Vakka-Suomen kansalaisopiston Laitilan osaston kevätnäyttely Kappelimäen koulun salissa (Koulutie 17) klo 12-15, jatkuu su 14.4. klo 12-17. Knalli ja sateenvarjo – kuunnelman yhteiskuuntelu Walon talolla (Koulutie 17 b) klo 15: Rooli näytelmässä.

Su 14.4. Eduskuntavaalit klo 9-20.

Pe 19.4. Ristin tie –konsertti kirkossa klo 16. Laitilan Kirkkokuoro, johtaa Jouni Maunula.

La 20.4. Pääsiäisyön messu kirkossa klo 23. Yöhetki Poukan talolla (Keskuskatu 4 b) klo 24 (messun jälkeen).

Pe 26.4. +65-tapahtuma: Mieli virkeäksi –konsertti opistotalolla (Urheilutie 5) klo 13. Iltamusiikki Kustaa Hiekan lukutuvassa klo 18. Vakka-Suomen musiikkiopisto.

La 27.4. Siriuksen syntymäpäivät Finnlamex-hallissa (Tuunantie 2) klo 13. Vakka-Suomen musiikkiopisto.

Kansallisen veteraanipäivän havuseppeleenlasku veteraanikivelle klo 14. Sen jäl-

keen ohjelmallinen kahvitilaisuus Tiihosen kahvilassa.

TAIVASSALO Ma 8.4. klo 18.00–19.00 kirjastossa Eija Heikkilä esittelemässä uutuuskirjaansa ”Cissin ensimmäinen vuosi”. Paikalla myös kirjan päähenkilö Amerikan buldogin pentu.

Ti 9.4. klo 17.30–20.00 Yrittäjyysseminaari. Seminaarin tavoitteena on löytää uusia keinoja ja tapoja paikallisten yrittäjien sekä kunnan yhteistyön kehittämiseksi. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoitattehan tulostanne taivassalon@ yrittajat.fi.

VEHMAA Pe 5.4. klo 18 Vinkkilän seurakuntatalolla. Konsertissa esiintyvät eri instrumenttien oppilaat Vakka-Suomen musiikkiopistolta. Konsertissa kuullaan klassista musiikkia ja kevyempää ohjelmistoa - koottuna yhteen oppilaiden lukuvuoden aikana soittamasta ohjelmistosta. Konsertti on pääsymaksuton ja kaikille avoin.

Maksuttomat tapahtumailmoitukset: toimitus@turunseutusanomat.fi

11

4. huhtikuuta 2019

n Mielipide

Juna Uudenkaupungin ja Turun välille

riitaisia . . . .

. .. . .. . .

. .

.

.

. . . .

. .

.. . . .. . . . . .

.. .

Päijät- NYTKIN Häme

Vau!

sekakansa samoin kuin

RIV

er

Nig

“

?

O

nikos tu timantti loppu-

“

“

“

ÄYSKÄRI

Jan Vuorenlaakso Kansanedustajaehdokas Uusikaupunki

SAHRAMI

Laven Saukkonen

kanta

vähäpätöinen

INTUI-

x2 TIO

JUHA ANTTILA Vanhempi konstaapeli kaupunginvaltuutettu Turku

85

88 VILHELM JUNNILA Eduskunta-avustaja yrittäjä Naantali

MIKA KOIVISTO Insinööri

93

91 SANNA LEIVONEN Talonrakentaja muurari Salo

94

MIKKO LUNDEN Kauppias

PIRJO NIINIVIRTA Hammaslääkäri yrittäjä Turku

Salo

96 VILLE TAVIO Kansanedustaja lakimies Turku

90 PIRJO LAMPI Erikoislaboratorionhoitaja sytologiassistentti Turku

Raisio

87 LIINA VERONICA ISTO Opiskelija päätoimittaja Turku

LAURI HEIKKILÄ Filosofian tohtori erikoistutkija Marttila

89

92 TOMMI LEPPÄNEN Yhteyspäälikkö kaupunginvaltuutettu Kaarina

86

RITVA “KIKE” ELOMAA Kansanedustaja röntgenhoitaja Masku

95 SANNA PAASIKIVI Vammaistukihenkilö blogisti Turku

Me haluamme hyvinvointivaltion takaisin

97 SAMI VIRTANEN Palomies Uusikaupunki

SEURAAVA LEHTI JO ENSI VIIKON TORSTAINA 11.4.

Waltin epäKokkurre kelpo kila sulkaVÄL- Thaimaa palmu TELLÄ ennen Peru esihuux2kuvia Oulun pakon-” me” alue X omaisia P.E.

ta, eräs noiäjä paino tiet

häjy Antti

84

puutetta levosta aak-1. kosNoras tettu x2 x2

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

lankamitta

epävapaa

kolmio saadaan liitettyä saumattomasti yhteen toimivalla rataverkostolla. Tämän hankkeen onnistuminen heijastuisi myös positiivisesti niihin ponnisteluihin, jotka tähtäävät paikallisjunaliikenteen avaamiseen. Valtakunnallisesti merkittävissä hankkeissa valtion investointien lisäksi asema-alueiden välittömässä läheisyydessä olevan maan arvo moninkertaistuu. Radanvartta kaavoittamalla ja tontteja myymällä saadaan myös rahoitusta valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin.

Kansainväliset hankkeet, kuten Tallinnan tunneli ja konttijuna Kouvolasta Kiinaan ovat ensisijaisesti Suomen viennin kannalta tärkeitä hankkeita. Rahoituksessa tulisi tehdä yhteistyötä ensisijaisesti muiden valtioiden kanssa sekä kansainvälisiin infrahankkeisiin erikoistuneiden rahoittajien kanssa. Samalla matkustaminen muualle Eurooppaan raiteita pitkin muuttuisi vihdoin mahdolliseksi. Julkiset panostukset toimivaan raideliikenteeseen maksaakin itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä.

Ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus onkin Vakka-Suomen, Varsinais-Suomen ja koko maan tulevaisuuden kysymys. Varsinais-Suomessa toimivat liikenneratkaisut kaupunkien, pienten kaupunkien, maaseutupitäjien sekä saariston välillä ovat tärkeimpiä elinvoimaisen tulevaisuuden turvaajia. Raideliikenteeseen panostaminen tarjoaa myös vaihtoehtoja yksityisautoilulle ja raskaalle rekkaliikenteelle vähentäen siten liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Raideliikenteeseen panostaminen ei pitkällä aikavälillä olekaan ainoastaan taloudellisesti viisasta, vaan myös ilmastoystävällinen liikkumisvaihtoehto.

Ristikon ratkaisu sivulla 10.

Jorma Kemppainen 2019

Olin alle 20-vuotias nuori, kun henkilöjunavuorot Uudenkaupungin ja Turun välillä lopetettiin.

Se sattui silloin ja sattuu yhä. Henkilöjuna Uudestakaupungista Turkuun tulee palauttaa mahdollisimman pian, sillä ihmisten ja tavaroiden sujuva liikkuminen on Vakka-Suomelle kohtalon kysymys.

Me vakkasuomalaiset emme ole ainoita, joilla on unelmia ja kehittämisideoita. Turkulaiset ja tamperelaiset tahtovat paremmat yhteydet Helsinkiin. Pääkaupunkiseudulla taas suunnitellaan Pisara-rataa ja Tallinnan tunnelia. Harva taas on kuullut Kouvolan ja Kiinan välisestä raideyhteydestä. Suomi tarvitseekin kokonaisvaltaisen raideliikenteen kehittämissuunnitelman, joka tulisi jakautua kolmeen osa-alueeseen: paikallisliikenteen kehittämiseen sekä valtakunnallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Suunnitelma tulisi sisältää myös selkeän rahoitusmallin ja prioriteettiluokituksen.

Paikallisliikenteen kehittämishankkeet kattaisivat ensisijaisesti isojen kasvukeskusten ja niiden välittömän vaikutusalueen ulkopuolella olevien pienempien kaupunkien ja yhteisöjen väliset yhteydet. Uudenkaupungin ja Turun välinen rataosuus ja henkilöjunaliikenteen palauttaminen vaikuttaisi suoraan alueen elinvoimaan, vetovoimaan, ihmisten hyvinvointiin sekä yritysten haluun investoida alueelle. Paikallijunaliikenteen kehittämiseksi tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin panostuksia ja kuntarajat ylittävää yhteistoimintaa. Vakka-Suomi tarvitsee junayhteyden Uudestakaupungista Turkuun, mutta myös koko Varsinais-Suomi hyötyy vahvasta ja elinvoimaisesta Vakka-Suomesta.

Kansallisesti tärkeät hankkeet kuten Tunnin juna ja Tampere-Helsinki rataosuuden tarkastelu tulisi tehdä kokonaisuutena, joka tulisi kattaa Tampere-Helsinki-Turku alueen muodostaman superkolmion ja miettiä miten tämä

ÄÄNESTÄ SUOMI TAKAISIN PERUSSUOMALAISET

vetoja

Toimitusjohtaja

Mika Leinonen

040 706 2132 Laskutus

Aino Väänänen

045 112 4240 Päätoimittaja

Marko Vuosjoki

045 126 1698 Toimittajat

Katariina Mäkinen-Önsoy

045 655 5000

Rainer Tähtinen

040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit

etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat

Sari Laurila

050 568 5454

Mika Leinonen

040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy

urkki ROUVA saksalaisia TIETYSTI sarjanarsisseja

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 350 kpl

12

4. huhtikuuta 2019

Pelasta kesäsi, hae omasi!

Kosteikot, kuten lintujärvet ja merenlahdet, ovat tärkeitä pesimäpaikkoja ja välttämättömiä muutonaikaisia lepäily- ja ruokailupaikkoja linnuille. Kuva Rainer Tähtinen.

Lintujärjestöt vaativat rahoitusta kosteikkojen hoitoon LUONTO. Viime viikolla julkaistun uhanalaisarvion mukaan parhaille lintujärville ja merenlahdille keskittyvällä kosteikkolinnustolla menee erityisen huonosti. BirdLifen Suomen lintuyhdistysten edustajat vaativat, että maamme tärkeimpien lintuvesien hoitoon ja kunnostukseen on varattava 40 miljoonaa euroa tulevan hallituskauden aikana.

BirdLifen mukaan lintukosteikkojen tehohoidolla voidaan merkittävästi vähentää uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien määrää, sillä kosteikkotoimet hyödyttäisivät näistä lähes 50 lajia. Lisäksi hoito hyödyttäisi kymmeniä muita lintulajeja sekä muuta luontoa.

Kosteikot, kuten lintujärvet ja merenlahdet, ovat tärkeitä pesimäpaikkoja ja välttämättö-

miä muutonaikaisia lepäily- ja ruokailupaikkoja sekä Suomessa pesiville että Suomen kautta muuttaville linnuille. Muuttoaikaan kosteikoilla ruokailee myös muissa elinympäristöissä pesiviä lintuja. Kosteikot ovat myös suosittuja luontomatkailukohteita.

Linnuille tärkeimmät kosteikot ovat ylirehevöityneet, kasvaneet umpeen, ja niiden rakenne on yksipuolistunut. Kosteikkoluonnon hyvä tila on palautettavissa esimerkiksi ruoppauksien, ruovikoiden niiton, vedenkorkeuden noston ja rantalaidunnuksen lisäämisen avulla. Kosteikoille tulevia ravinnemääriä on vähennettävä ja ravintoketjuja kunnostettava särkikalojen tehokalastuksin.

Kosteikkojen tilan heikkeneminen on tunnistettu ongelmak-

si jo kauan, mutta kosteikkoja on hoidettu tarpeeseen nähden aivan liian vähän. BirdLifen jo vuonna 2011 julkaiseman arvion mukaan tärkeimpien lintukosteikkojen hoitoon tarvitaan noin 40 miljoonan euron rahoitus. Tämä loisi työpaikkoja sekä erilaisten hoitotoimien että luontomatkailun edellytysten paranemisen kautta.

– 40 miljoonaa euroa seuraavan hallituskauden aikana voi kuulostaa paljolta. Se on kuitenkin valtion budjetissa pieni summa. Ympäristölle haitalliset valtion tuet ovat selvitysten mukaan miljardeja. Luonnon monimuotoisuuden arvon pitää näkyä seuraavassa hallitusohjelmassa, vaatii BirdLifen hallituksen puheenjohtaja Johan Hassel.

SSV

NyT NiiTä saa… Myymälämme on täyttynyt legendaarisista nuorison suosikeista. Honda Z50 Monkeyn seuraaja on 125-kuutioinen malli, joka on hiukan isompi kuin esikuvansa, mutta hätkähdyttävän paljon alkuperäisen näköinen. Saatavissa kolme eri väriyhdistelmää. Tervetuloa tutustumaan!

TURKU Vahdontie 30 I 0207 757 340 I info.turku@bikeworld.fi

www.bikeworld.fi