Kauppakamarilehti 4/2018

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

4/2018

Liikenneviraston pääjohtaja

KARI WIHLMAN:

Peiton paikkausten tilalle pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa s. 12

LIIKENNEINFRA on elintärkeä osa Suomen kilpailukykyä s. 26

TUNNIN JUNA MYÖTÄTUULESSA

Kasvukolmion kehittyminen on avainasia s. 16

PÄÄKIRJOITUS: RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMINEN KASVUN MOOTTORIKSI

Raideliikenteen kehittäminen kasvun moottoriksi Suomen talouskasvu voidaan tulevaisuudessa turvata osaamisen avulla. Laajentamalla työssäkäyntialueita edistämme osaajien kysynnän ja tarjonnan tehokkaampaa kohtaamista. Työmarkkinoiden alueellisesti laajempi integroituminen on yksi parhaista keinoista vauhdittaa talouskasvua.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Juuri kaupungit ovat maailmalla kehityksen ja uudistumisen moottoreita.

Suomen kilpailukyvyn kehittymisessä kaupunkialueet ovat avainasemassa. Kaupunkien toiminnalliset keskittymät edistävät tuotannon tehokkuutta ja uuden elinkeinotoiminnan syntymistä. Tietointensiivisen työvoiman lisääntyvä liikkuvuus ja laajempi keskinäinen vuorovaikutus luovat kaupunkiseuduista talouden toimintaa tehostavia innovaatioympäristöjä.

Yhdistämällä kaupunkiseutuja yhteiseksi työssäkäyntialueeksi synnytämme uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin, kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla ja näin koko kansantalouteen. Alueiden integroitumisen perustuessa raideliikenteen kehittämiseen edistämme ilmastopolitiikkaa, ja myös työn tehokkuus kasvaa.

Mahdollisuus junassa työskentelyyn poistaa asiantuntija-ammateissa matkaan kuluvan aikakustannuksen lähes kokonaan.

Helsinki–Turkuyhteysvälin kehittämiseen tarvittavat investointipäätökset on tehtävä seuraavan hallituskauden aikana.

Yliopistokaupungeilla on luonnostaan avainasema korkeaan osaamiseen perustuvien elinkeinojen kehittymisessä. Tämän vuoksi Helsinki–Turku–Tamperekasvukolmio on erityisen tärkeä koko Suomelle. Helsingin ja Turun välinen nopea junayhteys parantaisi työpaikkaliikkuvuutta myös kasvukolmion etelälaidalla.

On erinomainen asia, että Espoo–Lohja–Salo-oikoradan yleissuunnitelma on saatu nykyisen hallituksen toimesta käyntiin. Nyt on varmistettava, että ratasuunnitelman tekeminen aloitetaan yleissuunnitelman tekemisen vielä ollessa käynnissä. Koko Helsinki–Turku-yhteysvälin kehittämiseen tarvittavat investointipäätökset on tehtävä seuraavan hallituskauden aikana.

Suomessa sijaitsevan yritystoiminnan kilpailukyky on hyvinvointimme keskeinen edellytys, minkä vuoksi yhteiskunnan on välttämätöntä merkittävästi panostaa yritystoimintaympäristömme kehittämiseen.

Tehokkaan infrastruktuurin positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ymmärretään laajasti. Nykyistä enemmän on kiinnitettävä huomiota nopean henkilöliikenteen kehittämiseen toimivan infrastruktuurin keskeisenä osana.

Liikennekäytävävaltuuskunta

MATTI VUORIA puheenjohtaja

JARKKO HEINONEN sihteeri

3 KAUPPAKAMARI

ONNI ON TEHDÄ TAVOITTEISTA TOTTA.

Onni on myös luotettava mainostoimistokumppani, jolle sinun tavoitteesi ja niiden saavuttaminen ovat lähellä sydäntä.

www.lyckareklam.fi

PINTAKÄSITTELYN AMMATTILAISET ajoneuvot ja teollisuus Valurinkatu 1 Turku Puh: 0207 209100 www.hellmanyhtiot.fi

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA KAISA LEIWO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TAITTO KATRI KURKELA KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI ILMOITUSMYYNTI KATRI KURKELA PUH. 041 506 9454 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

16

TUNNIN JUNA -HANKE AJELEE TÄLLÄ HETKELLÄ MYÖTÄTUULESSA. KASVUKOLMION KEHITTYMINEN ON AVAINASIA.

7 KIERTOTALOUS Remeo Oy kehittää ratkaisuja, joilla eilisen roskat palautetaan hyötykäyttöön

12 HENKILÖ Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlman haluaa Suomeen pitkäjänteisempää väyläpolitiikkaa

8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

10 OSAAMINEN Haastattelussa Teknologiakampus Turun tuore johtaja Mika Hannula

16 ALUEELTA Tunnin junan merkitys on suuri koko Suomen kasvulle

15 LYHYESTI LUKUINA Mielenkiintoisia lukuja liikenteestä

30 TAPAHTUMAKALENTERI Loppusyksyn koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet

26 TEEMA Liikenneinfran erilaiset rahoitusmallit on syytä selvittää tarkkaan

31 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Kilpailukieltosopimus työsuhteessa

32 KAMARIKUULUMISIA Otoksia syksyn tapahtumista 34 UUTISIA SEUDULTA Terveisiä Salosta!

KANNESSA: KARI WIHLMAN KUVA: SARI GUSTAFSSON LIIKENNEINFRA ON ELINTÄRKEÄ OSA SUOMEN KILPAILUKYKYÄ

26 5 KAUPPAKAMARI

KIRJA

JOHDETAAN YHDESSÄ – HYPEÄ VAI TYÖPAIKAN TODELLISUUTTA? KIRJA KÄSITTELEE johtajien ja

henkilös­tön välistä yhteiseloa työpaikoilla. Se antaa käytännön menetelmiä ja työkaluja viedä itseohjautuvuutta, uudenlaista vastuun jakamista ja osallistavaa työkulttuuria käytäntöön. Kirjassa on myös esimerk­kejä organisaatioista, jotka ovat onnistuneet yhteisessä johta­ misessa.

Kirja haastaa sekä johtajat ja esimiehet että henkilöstön ja alaiset pohtimaan omaa rooliaan ja asentei­ taan johtajuuteen ja yhteistyöhön liittyen. Se kannustaa pysähtymään tavallisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa kohdataan toinen osapuoli kahden kesken tai eri kokoonpanoissa

MITÄ PITÄISI TEHDÄ TOISIN JA MITEEN OSAAMISTA VOITAISIIN KEHITTÄÄ? eri tilanteissa. Kirjan avulla on mahdollista löytää realistisia tapoja, joilla muun muassa luottamusta ja kuuntelemista voidaan lisätä työpaikoilla.

Teoksessa nostetaan esiin vinkkejä ja ehdotuksia sekä esimiehille että työntekijöille siitä, mitä pitäisi tehdä toisin ja miten osaamisia voidaan kehit­tää, jotta muutoshankkeet saadaan onnistumaan ja uudistuminen ohjataan haluttuun suuntaan – yhdes­sä.

6 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

Omalla kentällä suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle Lentoliikenneyhteyksien ja Turun lentoaseman palveluiden kehittämiseksi järjestettiin käyttäjien kokemuksia ja valintoja kartoittava kysely. Työmatkaliikenteen käyttäjille suunnattuun kyselyyn osallistui yli 900 vastaajaa.

Kyselyn perusteella Turun lentoasemalla on kolme vahvaa hubia: Helsinki, Tukholma ja Riika. Tukholma ja Riika ovat merkittäviä suoria lentokohteita, mutta erityisesti ne tarjoavat hyvät vaihtoyhteydet Turusta lennettäessä. Rauman seudun yritykset käyttävät merkittävästi Turun kenttää. Samoin Lohjan seudulta lennetään Turun kautta muun muassa Tukholmaan.

Hieman yli puolet vastaajista käyttää liikematkustamisessa lähtöasemanaan Helsinki-Vantaata ja vajaa puolet vastanneista lähtee matkaan Turun kentältä. ”Vastausten perusteella arvioimme, että Varsinais-Suomen lentomatkustajien ”valuma” Helsinki-Vantaan kentälle on yli 250 000 lentomatkustajaa vuodessa. Tämä on joukko, joka pitää saada käyttämään Turun kenttää”, Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola selittää.

Kyselyyn vastanneet liikematkustajat valitsevat Turun lentokentän lähtöasemakseen erityisesti sijainnin ja ajan säästön takia. Kyselyn perusteella matka-aika kotoa tai työpaikalta lennolle on Turun kautta lennettäessä 2 ½ tuntia lyhyempi kuin käy-

tettäessä Helsinki-Vantaata lähtökenttänä. ”Elinkeinoelämän ja yritysten näkökulmasta Turun lentoaseman kehittäminen on olennaista. Saavutettavuus ja hyvät yhteydet ovat yritysten elintärkeä kilpailuvaltti. Omalla maakuntakentällä on suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle”, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo sanoo.

Vastaava kysely toteutettiin viimeksi kolme vuotta sitten. Edellisen kyselyn jälkeen Turun kentän matkustajamäärä on kasvanut. Kolmasosa vastaajista arvioi lisäävänsä Turun kentän käyttöä nykyisestä. ”Ainoa tapa saada Turun kentälle lisää uusia yhteyksiä ja halvempia lipunhintoja on käyttää omaa kenttää. Matkustajamäärän kasvulla saadaan kentälle positiivinen kierre. Pitää muistaa, että lähdettäessä lennolle Helsinki-Vantaalta, käytetään kentälle menoon ja paluuseen yhteensä keskimäärin jopa viisi tuntia enemmän aikaa. Vastaajilla tämä on pääasiassa henkilöauton ratissa vietettyä aikaa. Mikä on tämän ajan arvo”, kysyy edunvalvontajohtaja Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta.

Kyselyn toteuttivat Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjien sekä Turun, Rauman ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarien kanssa.

Eilisen roskista huomisen raaka-aineita Ympäristöhuoltoalan yritys Remeo Oy kehittää ratkaisuja, joilla eilisen roskat palautetaan hyötykäyttöön, huomisen raaka-aineiksi. Yksikönpäällikkö Timo Räsänen haluaa asiakkaiden löytävän yrityksen palveluista enemmän liiketoiminnallisia hyötyjä.

Remeo Oy on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys, jonka tavoitteena on mahdollistaa ja edistää kiertotaloutta. Yrityksen taival Suomessa sai alkunsa jo vuonna 1964 SOHU-nimisestä jätehuoltoyhtiöstä. Moni muistaa yrityksen myös nimellä SITA Suomi Oy, jona se tunnettiin 2000-luvulla.

Yrityksen nimi Remeo tarkoittaa latinaksi ’palata takaisin’, mikä kuvaa sen voimakasta tahtotilaa edistää kiertotaloutta ja kehittää luonnon resursseja säästävämpää yhteiskuntaa.

Remeolla on kahdeksan jätteenkäsittelylaitosta ja 14 toimipaikkaa ympäri Suomen.

Varsinais-Suomessa toimintaa löytyy Turusta ja Uudestakaupungista. Yksikönpäällikkö Timo Räsänen aloitti nykyisessä pestissään viime vuoden lopulla toimittuaan aikaisemmin koko työuransa pankkialalla erilaisissa tehtävissä.

Räsänen pitää itseään uudelleenajattelijana, joka kyseenalaistaa työssään vanhan toistamisen. Hän peräänkuuluttaa perinteisen jätepalvelun sijaan konsultoivampaa valmentavaa palvelua, jonka avulla esimerkiksi yritysten toimintaa voidaan tehostaa ja parhaimmassa tapauksessa materiaalikuluja laskea.

”Pelkän jätehuollon sijaan voimme ajatella tarjoavamme mieluummin kiertotalouskonsultaatiota. Yrityksen kannattaisi miettiä omalla kohdallaan, voisiko se käyttää toiminnassaan uusioraaka-aineita, ovatko

VUODEN 2020 TAVOITE ON, ETTEI KAATOPAIKALLE KUSKATTAISI ENÄÄ MITÄÄN, VAAN KAIKKI JÄTTEET PÄÄTYISIVÄT PUOLIKSI POLTTOON JA PUOLIKSI KIERRÄTYKSEEN. pakkausmateriaalit kierrätettäviä ja ovatko esimerkiksi tuotantotilan jätehuoltojärjestelyt tehokkaimmillaan”, hän selittää.

Viime vuosina yhdyskuntajätteen käsittelytavat ovat ottaneet suuren harppauksen kohti kestävämpää kehitystä. Kun vuonna 2008 kaatopaikalle ajettiin jopa 51 prosenttia jätteestä, oli prosenttiluku vuonna 2015 vain 12. Vuoden 2020 tavoite on, ettei kaatopaikalle kuskattaisi enää mitään, vaan kaikki jätteet päätyisivät puoliksi polttoon ja puo-

liksi kierrätykseen. Räsäsen mukaan kehitys on ollut oikeansuuntaista, mutta edelleen materiaalien talteenottoa tulisi tehostaa, jotta myös poltettavan jätteen määrä saataisiin laskuun. ”Polttolaitoskapasiteetti ja lajittelun kehittyminen ovat mahdollistaneet tämän.

Myös yhteiskunnan määräyksillä on valtavat vaikutukset. Esimerkiksi kesäkuun alussa Turussa muovinkeräysastiat tulivat pakollisiksi taloyhtiöissä, mikä vaikuttaa kyllä muovin kierrättämiseen”, hän kertoo.

Muovin kierrätys ei ole kuitenkaan yksinkertaisimmasta päästä, sillä erilaisia muovilajeja on kymmenittäin. Räsäsen mukaan teollisuudesta syntyvälle muoville olisi myös ottajia raaka-ainepuolella, jos materiaalin määrä olisi riittävää. Hän toivoisikin uusioraaka-aineissa kiertotalousyrityksien yhteistyötä. ”Massoille löytyisi varmasti ottajia. Meillä pitäisi olla yrityksien kesken yhteiset pelisäännöt muovien lajittelusta. Tällä hetkellä kaikki toimijat miettivät asiaa itsekseen, vaikka tarvitsisimme yhteisen linjauksen, jotta uusioraaka-aineita olisi tarjolla tarvittavia määriä”, Räsänen ehdottaa.

7 KAUPPAKAMARI

SOVELLUS- JA BLOGIVINKIT

#rahapodi Nordnetin #rahapodi on Suomen parhaaksi valittu podcast, jossa puhutaan taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. blogi.nordnet.fi/ rahapodi

Opera Touch

Turun kauppakamari @kauppakamaritku Viimeisen vuoden aikana Suomeen on syntynyt 64 000 uutta työpaikkaa ja niistä lähes puolet Lounais-Suomeen! Eikä vauhti ole hiipumassa... #pore #koulutus #saavutettavuus

Opera Touch on palkittu mobiiliselain, jossa on nopea verkkohakuliittymä.

Se on suunniteltu erityisesti yhdellä kädellä käytettäväksi.

Somecon blogi Someco Oy:n asiantuntijat bloggaavat aiheenaan sisältöstrategia, sosiaalinen media, markkinointi ja viestintä. someco.fi/blogi

VIIKON JÄSEN JUTTUSARJASSA NOSTAMME ESIIN JÄSENYRITYSTEMME TARINOITA OSANA VARSINAISSUOMALAISTA MENESTYSTÄ. UUSI JUTTU SIVUILLAMME JOKA TIISTAI. WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

8 KAUPPAKAMARI

KUVA: MARKO VIHRIÄ

MYLLY TRIAL VALITTIIN SUOMEN PARHAAKSI KAUPPAKESKUSMARKKINOINTIKAMPANJAKSI Pohjoismaiden kauppakeskusyhdistys NCSC on valinnut Kauppakeskus Myllyn järjestämän Mylly Trialin Suomen parhaaksi markkinointikampanjaksi.

Mylly Trial järjestettiin tänä vuonna maaliskuun alussa, jolloin Trial-ajonäytökset keräsivät tuhansia katsojia kauppakeskuksen käytäville. Myllyyn rakennettiin valtava, Myllyntorin mittainen ajorata, jonka päätyrakennelma kohosi useiden metrien korkeuteen.

– Halusimme luoda koko perheelle suunnatun ainutlaatuisen ja elämyksellisen tapahtuman, jota ei Suomen mittakaavassa ole koskaan nähty. Mylly Trial on poikkeuksellisen näyttävä ajotapahtuma kauppakeskuksemme sisällä, jossa nähdään moottoripyöräakrobatiaa ja mukaansatempaavan jännittäviä ajonäytöksiä, Kauppakeskus Myllyn markkinointipäällikkö Meri Hakulinen kertoo.

– Tapahtumaviikon kävijämäärä kasvoi lähes 20 000:lla eli +16 %. Olemme koko vuoden tehneet kasvua kävijämäärissä ja myynneissä sekä saaneet huimat 20 uutta vuokralaista. Olemme erittäin ylpeitä palkinnosta, ja tämä kertoo osaltaan, että teemme oikeita asioita markkinoinnin ja tapahtumien suhteen, Kauppakeskus Myllyn toimitusjohtaja Kati Kivimäki iloitsee.

UUSI JÄSEN

Taustamusiikista kokemussuunnittelun etualalle Mood Media konserni on kokemussuunnitteluratkaisujen globaali markkinajohtaja. Yritys auttaa brändejä luomaan yhteyden asiakkaisiinsa tarjoamalla heille musiikin, visuaalisen median, tuoksujen ja interaktiivisen mobiilimarkkinoinnin ratkaisuja. ”Ratkaisujemme avulla asiakkaamme voi luoda asiakkailleen unohtumattoman kokemuksen, joka vaikuttaa lukuisiin aisteihin.

Asiakkaamme voi myös tukea sisäistä viestintää tuotteillamme tai vastaavasti peiteääniratkaisullamme kasvattaa yksityisyyden suojaa tiloissa, joissa se on tarpeen”, kertoo Junior Sales Manager Toni Reunanen.

Moodin asiakkaisiin kuuluu kaikenkokoisia yrityksiä eri markkinasektoreilta, aina maailman tunnetuimmista vähittäiskauppaketjuista ja hotelleista ravintoloihin, autotaloihin, kuntokeskuksiin, pankkeihin ja tuhansiin pienyrityksiin.

Mood Median tarina sai alkunsa taustamusiikista yli 80 vuotta sitten. Ajan saatossa yritys on kehittynyt ja kasvanut, ja nykyään se pystyy luomaan kattavan asiakaskokemuksen ja audiovisuaalisten ratkaisujen valikoiman, jota erityisesti vertaansa vailla oleva globaali palveluverkosto tukee.

Reunanen pitää yrityksen tärkeimpänä menestyksentekijänä hyvää palvelua.

”Meillä on 24/7-päivystys, joten voimme auttaa asiakkaidemme kysymyksissä kelloa tai kalenteria katsomatta. Meillä työskentelee myös musiikin ammattilaisia, jotka luovat soittolistoja itse kappale kappaleelta. Heidän avullaan pystymme toteuttamaan tarkempaakin tarkempaa musiikkia, joka tukee asiakkaamme brändiä”, hän selittää.

Koko tuoteperheen laajuus on Reunasen mukaan myös yksi selkeimmistä vahvuuksista.

Yritys pystyy palvelemaan niin pieniä kuin myös isompia yrityksiä heidän toivomillaan tavoilla. ”Meidän tuotteemme kattaa isoja ja pieniä kokonaisuuksia, ja kaikille löytyy helposti personoitu kokonaisuus palvelemaan juuri kyseistä yritystä. Karaokejärjestelmämme on myös merkittävä tekijä Suomen markkinoilla”, Reunanen toteaa.

UUDET JÄSENET TERVETULOA JÄSENEKSI Areva Solar Oy, SALO ARK Takala Oy, TURKU ArthemaxX Business Services, TURKU Digiloikka Oy, TURKU Eläinlääkäriasema Pet-Vet Oy, TURKU Finnsiirto Oy, LIETO Hannumet Oy, KAARINA Hästön Maatila Oy, PERNIÖ Intrum Oy, TURKU JPV-Engineering Oy, AURA Jukova Corporation Oy, YLISKULMA Kaarinan Trimet Oy, LIETO Kirnuvuori Oy, VEHMAA Lakiasiaintoimisto Päivi Nuutila, UUSIKAUPUNKI Lava- ja laitehuolto Turta Oy, LIETO Lounais-Suomen Kaupunkikiinteistöt Oy, TURKU

Luotsi Työelämäpalvelut Oy, TURKU Maanrakennus Kivelä Oy, PAIMIO Ma-Kron Julkisivut Oy, RAISIO Mood Media Finland Oy, VANTAA Nordic IT Solutions Oy, TURKU Olli Vahtera Oy - Arkkitehtitoimisto Vahtera Arkkitehdit, TURKU Oripään kunta, ORIPÄÄ Paattimaakarit Oy, RAISIO Pargas Fjärrvärme Ab Paraisten Kaukolämpö Oy, PARAINEN Peltonen Trucks Oy, TURKU Puhdas pinta pesuainetukku avoin yhtiö, TURKU Rakennus J. Hämäläinen Oy, VAHTO Rakennustuote J. Tuokko Oy, KAARINA Salo iOT Park Oy, SALO

Seppo Kuisma Oy, HALIKKO AS Solita Oy, TURKU SRV Rakennus Oy, TURKU Stairon Oy, TURKU Suomen Laiturikauppa Oy, HIETAMÄKI Suomen Maatalousmuseo Sarka, LOIMAA Sykes Finland Oy, TURKU Tractatus Properties Oy, MASKU Turku Energia Sähköverkot Oy, TURKU Turun LVI-Tiimi Oy, NOUSIAINEN Vaanelan puutarha Oy, SALO Wauranoja Oy / Kuntotimpurit, PIIKKIÖ Vitario Oy – Valmix, KYRÖ Voisula Oy - K-Supermarket Nummenpakka, TURKU Vormisto Yhtiöt Oy, PIIKKIÖ 9 KAUPPAKAMARI

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Tekniikan osaajia

takomassa

Tekniikan ala kasvaa Lounais-Suomessa ennennäkemättömällä vauhdilla, ja yrityksissä on suuri tarve alan työntekijöille. Teknologiakampus Turun tuore johtaja Mika Hannula haluaa tehdä turkulaisesta diplomiinsinöörikoulutuksesta vieläkin vetovoimaisempaa.

TEKSTI & KUVA KATRI KURKELA

10 KAUPPAKAMARI

Aikaisemmin Tampereen teknillisen yliopiston rehtorina toiminut Mika Hannula johtaa nyt Turkuun keväällä perustettua uutta tekniikan alan osaamiskeskittymää, Teknologiakampus Turkua. Hannula aloitti työnsä Turussa syyskuun alussa ja kertoo siirtymisen Varsinais-Suomeen olleen erittäin mutkatonta.

– Kaikki on lähtenyt mukavasti käyntiin. Koko toimintaympäristö alueella on todella dynaaminen, hän hehkuttaa.

Suurimmat erot Tampereeseen näkyvät Hannulan mukaan yksinkertaisesti siinä, ettei Turussa ole ollut vahvaa teknillistä yliopistoa. Täällä ammattikorkeakoululla on taas suurempi rooli kuin Tampereella.

– Toisaalta myös kaupunki on Turussa aktiivisemmin mukana koko innovaatiojärjestelmässä kuin Tampereella. Rakenne on hieman toisenlainen. Minkä olen myös pannut merkille, niin täällä yrityksissä on suhteessa vähemmän diplomi-insinöörejä kuin Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla, hän huomauttaa.

Teknologiakampus Turku -osaamiskes-

ONKO MEILLÄ VARAA HYVÄKSYÄ TILANNE, ETTÄ ALUEELTA PUUTTUU TEKNIIKAN KORKEAKOULUTETTUJA NIIN PALJON? kittymässä ovat mukana Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy. Yhteistyön tavoitteena on luoda laaja-alainen ja monitieteinen tekniikan alan osaamiskeskittymä, joka tukee tulevaisuuden teknologioiden kehittymistä alueella.

Hannula näkee Teknologiakampuksen tärkeimmiksi tavoitteiksi alueen tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen tason parantamisen sekä vetovoiman lisäämisen. Hän pitää erittäin hienona asiana sitä, että vastoin muun Suomen trendiä Turussa pitkän matematiikan lukijoiden määrä on ollut jo muutaman vuoden ajan kasvussa.

– Tämä asettaa meille alueella kuitenkin haasteen siitä, että miten pystymme vastaamaan huutoon. Meidän täytyy tarjota vetovoimaista koulutusta näille teknillisesti suuntautuneille lahjakkaille nuorille, jotta he jäävät myös jatko-opiske-

lemaan Turkuun.

Varsinais-Suomessa suoritetaan vain noin yksi prosentti maan teknillisistä tutkinnoista, ja vain noin neljä prosenttia Suomen diplomi-insinööreistä sijoittuu alueelle. Hannula pitää diplomi-insinöörien vähäistä määrää yritysten kasvun ja uudistumisen esteenä.

– Yliopistokoulutuksen saaneet diplomi-insinöörit ovat tottuneet ajattelemaan kriittisesti ja etsimään alan uusinta tietoa.

Näiden työntekijöiden puute voi olla hidastava tekijä alueen yritysten kasvussa ja uudistumisessa. Onko meillä varaa hyväksyä tilanne, että alueelta puuttuu tekniikan korkeakoulutettuja niin paljon, Hannula kysyy.

Varsinaissuomalaiset yritykset kaipaavat diplomi-insinöörikoulutuksen lisäksi myös infrastuktuuria, joka toisi tutkimusja kehitystoimintaa yrityksiin. Hannulalla on yrityksille selkeät viestit.

– Palkatkaa rohkeasti kesäteekkari.

Tekniikan yliopistokoulutukseen kuuluu perinne, että ensin ollaan kesätöissä yrityksessä ja sen jälkeen tehdään diplomityö samaan yritykseen. Yhtäkkiä kesäteekkarista onkin kehittynyt yritykselle tärkeä työntekijä, Hannula sanoo.

– Yliopistot eivät ole kovin hyviä osaamisensa myymisessä. Tieteellinen tutkimus on pitkäjänteistä työtä ja siksi myös yritysyhteistyössä on syytä pyrkiä pitkän aikavälin strategisiin kumppanuuksiin. Jostain on kuitenkin aina aloitettava.

Diplomityön teettäminen on siihen hyvä tapa. Sen myötä yritykselle syntyy kontaktipinta yliopistoon ja edellytykset hieman laajemmallekin yhteistyölle. Yliopiston kautta pienempikin yritys pääsee käsiksi alan uusimpaan tietoon.

Hän pitää koulutuksen keskeisimpänä haasteena myös suomalaista korkeakoulupolitiikkaa.

– On hämmentävää, että koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu viime vuosina, vaikka kaikkien pitäisi ymmärtää, että ne ovat nimenomaan niitä investointeja, joilla tehdään suomalainen kilpailukyky ja hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Yliopisto on olemassa rakentaakseen tätä hyvinvointia. Hannula pitää yliopistojen profilointia järkevänä, mutta muistuttaa, että yliopisto on kansainvälisessä tiedeympäristössä toimiva laitos, joka on kuitenkin loppujen lopuksi olemassa ihmisiä ja ympäröivää yhteiskuntaa varten.

TEKNOLOGIAKAMPUS TURKU Toteuttaa yhteiset infrastruktuurit tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen tueksi.

Optimoi opetusyhteistyön oppilaitosten välillä kaikilla koulutusasteilla.

Ylläpitää yhteistä tutkimusstrategiaa, joka huomioi laajasti alueen teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystarpeita kytkeytyen jo käynnissä olevaan Turku Future Technologies -toimintaan.

Kehittää uusia toimintamuotoja korkeakoulujen, yritysten ja julkisten toimijoiden välille nostamaan tekniikan koulutuksen vetovoimaa, tutkimuksen tasoa ja vahvistamaan alueellista kehitystä.

TEKNOLOGIAKAMPUS TUKEE ALUEELLA MENEILLÄÄN OLEVAA POSITIIVISTA RAKENNEMUUTOSTA.

11 KAUPPAKAMARI

Peiton paikkauksen tilalle pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa TEKSTI TIMO SORMUNEN

KUVAT SARI GUSTAFSSON

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan kotimaisen väyläverkon kasvavan korjausvelan vähentäminen sekä tulevien suurien tie- ja ratahankkeiden toteuttaminen ei onnistu pelkästään valtion budjettirahoituksella. Väylähankkeissa on lisäksi huomioitava entistä laajemmin myös elinkeinopoliittiset kerrannaisvaikutukset.

S KARI WIHLMAN

LIIKENNEVIRASTON PÄÄJOHTAJA

1.1.2018 lähtien LIIKENTEEN

turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja 2010–2017 AJONEUVOHALLINTOKESKUKSEN

ylijohtaja 2008–2009 KOULUTUS

varatuomari SAI TÄNÄ VUONNA

Liikenneturvan myöntämän liikenneturvallisuusalan ansiomitalin HARRASTUKSET

liikunta PERHE

naimisissa, 4 lasta

14 KAUPPAKAMARI

vain harvoin ymmärrystä Turku-Tampeuomen liikenneverkossa muhii viime re-Helsinki-kolmion sisään jääville kehittävuosien mittavista budjettipanostukmishankkeille. sista huolimatta edelleen noin 2,5 Wihlmanin mukaan liikenneyhteyksien miljardin euron korjausvelka. Sitä turvaaminen ja huoltovarmuus Hangosta on takavuosina kutistuneiden määrärahojen Utsjoelle on viraston perustehtävä. Samalla seurauksena muun muassa väylärakenteissa, on kuitenkin pidettävä erityistä huolta keskeimaantie- ja rautatiesilloissa, ratapihoilla sekä simmistä ja elinkeinoelämälle tärkeimmistä varusteissa ja laitteissa. pääväylistä ja rataverkosta – tätä myös KesIstuva hallitus myönsi väyläverkon kuskauppakamari on omissa linjauksissaan korjausvelkaan noin miljardi euroa pääosin korostanut. vuosille 2016–18. Se on näkynyt viimeisen “Suomi elää viennistä, ja toimiva logistiikparin vuoden aikana lukuisina uusina tie- ja ka on olennainen kilpailukykytekijä. Puuta ratatyömaina eri puolilla Suomea. on saatava metsästä tehtaille ja vientituotteita Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlsatamiin. Siksi väylät on pystyttävä pitämään manin mukaan kyseisellä budjettipotilla saakunnossa”, Wihlman painottaa. tiin paikatuksi väyläverkon pahimmat kuopat, mutta sillä ei ratkaistu perusongelmaa.

BUDJETTIVÄÄNNÖN “Korjausvelan kasvu saatiin pysähtymään, TILALLE PITKÄJÄNTEISIÄ mutta pelkästään nykytason säilyttäminen INVESTOINTIPÄÄTÖKSIÄ edellyttää runsaan 100 miljoonan euron Liikennevirastossa väylähankkeita laitetaanlisärahoitusta perusväylänpitoon joka vuosi. kin tärkeysjärjestykseen entistä enemmän Korjausvelan tehokas vähentäminen vaatii niiden elinkeinopoliittisten kerrannaisvaiministeri Anne Bernerin johtaman parlakutusten perusteella. Valtaväylissä tämä tarmentaarisen työryhmän helmikuussa esittäkoittaa koko Suomea, paikallisissa hankkeissa mää 300 miljoonan euron vuotuista lisärahoiyksittäisten kuntien tusta”, Wihlman sanoo. sijaan vähintään koko Esimakua tulevas“SUOMI ELÄÄ maakuntaa tai lääniä. ta saatiin jo valtion “Valtion rahoituktalousarvioehdotuksessa, ­VIENNISTÄ, JA seen tarvitaan nykyistä jossa väylämäärärahat ­TOIMIVA ­LOGISTIIKKA selvästi pitkäjänteisemtypistyivät murto-osaan ON ­OLENNAINEN pää mallia. Se voisi olla odotetusta. Pääjohtajan KILPAILUKY­ 12-vuotinen liikennemukaan uhkana on, että järjestelmäsuunnitelma, kertaalleen pysäytetty KYTEKIJÄ.” joka päivittyisi rullaavaskorjausvelka lähtee jälleen ti hallituskausittain. Pakasvamaan. Samalla nourasta aikaa parlamentaasevat myös kustannukset. rinen työryhmä pohtii menetelmää, jolla tuo “Korjausvelan kiriminen kiinni on aina suunnitelma tulisi laatia”, Wihlman kertoo. kalliimpaa kuin saavutetun palvelutason Uudistustarvetta ajavat eteenpäin myös ylläpito”, hän tähdentää. viime aikoina esillä olleet massiiviset, ilmastotavoitteita tukevat väylähankkeet. Niitä on VIENTIVÄYLÄT kuitenkin mahdotonta toteuttaa nykyisillä YKKÖSKATEGORIASSA rahoitusmalleilla. Mikäli Tallinnan tunneli, Valtiolla on maanteitä vajaat 80 000 kilometTurun ja Tampereen nopeat junayhteydet, riä, mikä on lähes viidesosa kaikista Suomen itäradan oikaisu Porvoon kautta Kouvolaan teistä. sekä pohjoinen jäämeren rata nytkähtävät Hankelistauksia tekevät maakuntien liikkeelle, tarvitaan mukaan myös infrasta ELY-keskukset ja Liikennevirasto yhteistyössä kiinnostuneita sijoittajia niin kotimaasta kuin kuunnellen eri toimijoiden tarpeita. Liikenneulkomailta. ja viestintäministeriö tekee talousarvioesityk“Näiden ja muiden eri listoilla olevien set isojen hankkeiden osalta, mutta lopullinen hankkeiden yhteisarvo on noin 60 miljartärkeysjärjestys on edelleen kansanedustajien dia euroa. Nykyisellä budjettirahoituksella käsissä. niiden toteuttamiseen kuluisi 135 vuotta.

Takavuosien “siltarumpupolitikointi” on Jokainen tietää, ettei se ole realistista. Erilaisia Arkadianmäellä vähentynyt, mutta oman rahoitusmalleja on selvitelty vuosien varrella kotimaakunnan väyläinvestoinnit ovat useaan otteeseen. Nyt niitä on otettava myös kansanedustajille edelleen tärkeitä. Siksi pohkäyttöön”, Wihlman tiivistää. joisemman Suomen kansanedustajilla riittää

LYHYESTI LUKUINA

30 Liikenneviraston käynnissä olevista kehittämishankkeista erilaisia tiehankkeita oli 18 kappaletta, ratahankkeita 8 kpl ja vesiväylähankkeita 5 kpl.

454 000

Päällystettyjä teitä on 65 % teistä eli noin 50 000 km.

Vähäliikenteisellä tieverkolla alimpaan hoitoluokkaan kuuluu noin 41 000 km tiestöstä eli yli puolet koko ­maanteiden verkosta.

Liikenneviraston käynnissä olevia kehittämishankkeita yhteensä vuonna 2018.

Kauppakamarit avaavat ovia Vietnamiin

18 Suomen koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä. Tästä yksityisja metsäteiden osuus on noin 350 000 km ja kuntien katuverkkojen 26 000 km.

Liikenneviraston vastuulla olevien maanteiden yhteispituus on noin 78 000 km.

65 %

Yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia päästä Vietnamin kasvumarkkinoille, kun Keskuskauppa­kamari solmi yhteistyösopimuksen Vietnamin Kauppa- ja teollisuuskamari VICCI:n kanssa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän Team Finland -matkan yhteydessä Hanoissa lokakuussa allekirjoitetun sopimuksen johdosta maiden kauppakamarit lupaavat auttaa maidensa yrityksiä uusien kauppakumppanien ja investointien houkuttelussa. ”Kilpajuoksu Vietnamin 95 miljoonan kuluttajan kasvumarkkinoille on käynnissä. Ensi vuonna voimaan tuleva EU-Vietnam-kauppasopimus helpottaa kauppaa maidemme välillä”, korostaa Keskuskauppakamarin puolesta sopimuksen Hanoissa allekirjoittanut kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Erityisesti suomalainen ICT, energia, cleantech ja koulutusosaaminen kiinnostavat Vietnamissa. Vuoren mukaan Suomen vienti Etelä-Koreaan kasvoi peräti 37 prosentilla, kun vastaava EU-sopimus tuli muutama vuosi sitten voimaan. Hän näkee, että Vietnamin osalta samanlainen kasvu on mahdollista.

Vuoren mukaan Kauppakamarit ovat sopineet hyvin käytännönläheisestä yhteistyöstä ja neuvonnasta maiden välisessä kaupassa. Suomalaisilla yrityksillä on Vietnamissa kauppakamarin kontaktihenkilö, joka auttaa yrityksiä kaikissa kauppa- ja investointiasioissa. Kauppakamarit kokoavat myös maiden yrityksistä erillisen Business Councilin kehittämään yritysyhteistyötä. ”Vietnam haluaa vahvistaa myös matkailu- ja koulutusyhteistyötä Suomen kanssa”, sanoo Vuori. Vietnamilaiset opiskelijat ovat puolestaan yksi suurimmista ulkomaisista opiskelijaryhmistä Suomessa, mutta he eivät pysty helposti työllistymään Suomen työmarkkinoille hankalista työlupamenettelyistä johtuen.

Allekirjoitustilaisuuden yhteydessä Vietnamin kauppa- ja teollisuuskauppakamarin varapääjohtaja Nguyen Vu Kien kehotti Suomea ottamaan oppia Kanadasta, jos se haluaa jatkossa houkutella ulkomaisia osaajia Suomeen.

Tehty sopimus on esimerkki toimivasta Team Finland -yhteistyöstä, jossa Suomen lähetystöllä ja Business Finlandilla on tärkeä rooli kauppakamarien kumppanina. ”Yritysten viennin vahvistamiseksi kaikki verkostot on osattava hyödyntää myös Vietnamin valtiovetoisilla markkinoilla”, muistuttaa Vuori.

15 KAUPPAKAMARI

ALUEELTA

Tunnin juna myötätuulessa Matka-ajan lyheneminen Turun ja Helsingin välillä kaksiraiteisen oikoradan avulla on lähtölaukaus suuremmalle muutokselle, joka vauhdittaa koko Turku–Helsinki–Tampere-alueen eli niin sanotun kasvukolmion kehittymistä. Nopeat yhteydet ja helppo liikkuminen ovat ratkaiseva etu niin yksilön oman elämän kuin koko kansantalouden kannalta. Vaikutukset kumuloituvat yhtä hyvin yritysten kilpailukykyyn kuin kaupunkialueiden kehittymiseen, asuntotuotantoon ja ilmastonmuutoksen parempaan hallintaan.

TEKSTI ANNE KORTELA KUVAT VR, TURUN KAUPUNKI & LIIKENNEVIRASTO

16 KAUPPAKAMARI

VUOSILUVUT ALUSTAVIA, LÄHDE: RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA RAPORTTI, RAMBOLL 2018

V

arsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämiehen mukaan Tunnin junan toteutumisesta ei ole epäilystä.

– Poliittisia vastustajia ei ole, mutta suurin haaste on, että juna kulkee vain kahden maakunnan alueella. Toisaalta se on jo saanut suunnittelurahaa, ensi vuosi on kolmas vuosi ja kaavallinen valmiuskin on jo olemassa, Häkämies toteaa.

Tärkeimmät perusteet Tunnin junalle ovat kasvukolmioajattelu ja ilmastonmuutos sekä kansainväliset yhteydet, jotka ovat kaikki painavia argumentteja.

– Suomessa on muitakin isoja ratahankkeita, mutta Tunnin junan suunnittelu on niistä pisimmällä, joten objektiivinen tosiasia on, että kaikki muut hankkeet jäävät siksi Tunnin junan alle. Me emme kuitenkaan missään tapauksessa halua mitään vastakkainasettelua. Myös pääradan vahvistaminen on hyvin perusteltu, ja se pitää toteuttaa omana hankkeenaan. Sehän vahvistaa kasvukolmioajattelua yhtä lailla. Poliitikot tietysti asiat lopulta päättävät, Häkämies sanoo.

Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko on samoilla linjoilla.

– Kasvukolmiosta alettiin ensimmäiseksi puhua Turun ja Tampereen kauppakamareissa, mutta nyt se on mainittu jopa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esityksessä. Kaupungit ovat niin tiheästi yhteydessä, ettei edes Tanskassa päästä samaan, joten infran rakentaminen on täällä halvempaa kuin muualla. Se ei kuitenkaan näy investoinneissa. Suomen pitäisi investoida paljon enemmän, sillä esimerkiksi Ruotsissa investoinnit ovat viisinkertaiset ja BKT-suhteutettuina yli kaksinkertaiset, Rihko toteaa.

Investoinnit Tunnin junaan voisivat tuottaa muun Suomen investointeja paremmin, sillä kasvukolmion alueelta tulee valtaosa Suomen BKT:n kasvusta. Infra on keskeinen tulppa kasvulle, mutta ei ainoa. Saavutettavuus ja osaaminen on molemmat saatava kuntoon.

– Talouden dynamiikan takia kilpailua tarvitaan, ja siksi yritysten kilpailukyvyn kehittäminen on tärkeää. Homman ydin on kasvukolmio! Se on saman kokoinen kuin Kalifornian Piilaakso ja vielä paremman muotoinen. Kolmion edellytyksiä yhteiseksi työssäkäyntialueeksi pitäisi parantaa, koska se lisää työvoiman liikkuvuutta ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, Rihko toteaa.

TAPAHTUU LÄHIAIKOINA - 30.11.2018 Valtiovarainministeriön infrahankkeiden toteuttamista selvittävän työryhmän raportti - 30.11. 2018 parlamentaarisen valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitelma valmistuu - marraskuu 2018: alueellisen liikenteen pilottihankkeet valitaan - joulukuu 2018: liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti valmistuu

17 KAUPPAKAMARI

SUUNNITTELU ETENEE KOKO AJAN Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen pitää Tunnin junaa uudistuksena, joka koskee kaikkia, sillä sen vaikutukset ovat toteutuessaan laajat.

– Hanke on myötätuulessa, ja suunnittelu vie sitä aidosti eteenpäin koko ajan, vaikka hanke on mammuttimainen. Pelkästään suunnitteluun kuluu noin 200 miljoonaa, ja se on kymmenen prosenttia kaikkiaan kahden miljardin hankkeesta, Virtanen sanoo.

Hän näkee kaupunkipolitiikan tärkeänä, sillä kasvukolmion työssäkäyntialueen laajeneminen on yksi merkittävimmistä vaikutuksista. Isojen kaupunkien lisäksi siitä hyötyvät myös pienemmät, esimerkiksi Kaarina, Salo ja Paimio, ja vaikutusta on myös Rauman seudulle. Raideliikenteellä on suuri vaikutus myös päästöjen vähenemiseen, ja se voi madaltaa kynnystä muuttaa työn perässä.

– Tunnin juna on vahva elinkeinopoliittinen väline, sillä kasvukolmion alueella on noin 1,5 miljoonan ihmisen osaamispooli, jonka helpompi liikkuminen hyödyttää Varsinais-Suomen lisäksi myös pääkaupunkiseutua.

Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkolan tutkimus arvioi asiaa hyvin siltä kannalta, miten investointi generoi BKT:n kasvua.

Lisäksi se vaikuttaa asuntojen hintoihin ja parantaa koko maakunnan kilpailukykyä, Virtanen arvioi.

Hän uskoo, että Varsinais-Suomella on hyvä

taulua. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä pohtii parhaillaan yli miljardin euron liikennehankkeiden rahoitusvaihtoehtoja.

Tarkoitus on käsitellä erilaisia malleja, joihin osallistuisivat esimerkiksi suomalaiset työeläINFRAHANKKEIDEN TOTEUTTAMISTA YHTIÖMALLILLA SELVITTÄMÄÄN ASETETTU TYÖRYHMÄ TARVITAAN, KOSKA YHTIÖMALLEJA, JOISSA VALTIO ON MUKANA, EI AIKAISEMMIN OLE SELVITETTY JA KOKEILTU SUOMESSA.

keyhtiöt, ja voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös Pohjoismaiden ja Euroopan investointipankkeja valtion ja kuntien lisäksi. Työryhmän raportin on määrä valmistua 30.11.2018.

Maakuntajohtaja Häkämies uskoo rahoituksen järjestyvän, kunhan työryhmä saa työnsä päätökseen.

– Rahoittajia löytyy aina, kun valtio on mukana, koska silloin ei ole riskiä, ja esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt voivat lainata rahaa. Myös suuret kaupungit saattavat olla kiinnostuneita osallistumaan, koska ne saavat paljon hyötyjäkin. Varmaan myös elinkaarimallia (PPP-hanke) voidaan harkita, niin kuin moottoritien rahoituksessa, Häkämies pohtii.

junaoperaattorit, joilta voisi esimerkiksi periä kiinteää vuosimaksua, tai ehkä voitaisiin harkita tietyn prosenttiosuuden perimistä tuotosta.

– Kustannusten mahdollisessa vyöryttämisessä matkalippujen hintoihin pitäisi mielestäni olla varovainen, koska se voi vähentää matkustusta ja ilmastonmuutos halutaan kuitenkin ottaa huomioon. Ehkä yhtenä vaihtoehtona voisi tutkia myös tietullien mahdollisuutta, Rihko pohtii.

VAIKUTUKSET HUOMATTAVAT Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkola tutki vaikutuksia vuonna 2016 Turun kauppakamarin tilauksesta ja totesi, että ratainvestointi maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa tuottamalla 70–80 miljoonan euron hyödyt vuosittain. Siitä 40–50 miljoonaa syntyisi työpaikkaliikkuvuuden synnyttämästä uudesta aineettomasta ja inhimillisestä pääomasta eli osaamisen kumuloitumisesta, joka parantaa yritysten kilpailukykyä. 30 miljoonaa syntyisi matkustusajan ja hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä. Hankkeen toteutuminen mahdollistaisi kestävän kasvun.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi syyskuussa 2018 Rambollin laatiman raportin Raideliikenne mahdollistaa, jonka mukaan Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda kolmesta kaupunkiseudusta yhtenäinen kansainvälisesti kiinnostava työmarkkina- ja yritysalue, jonka kehityspo-

MATKUSTUSAIKA LYHENEE TURKU–HELSINKI • 1 h 13 min nykyisellä kalustolla /nopeus 220 km/h, pysähdykset Turku-Kupittaa-Pasila-Helsinki • 1h 11 min paremmalla kalustolla /nopeus 250 km/h, samat 4 pysähdystä • 1h 24 min paremmalla kalustolla /nopeus 250 km/h, 7 pysähdystä: Turku-Kupittaa-Salo-Lohja-Leppävaara-Pasila-Helsinki • 1h 3 min paremmalla kalustolla, nopeus uusilla rataosuuksilla 300 km/h, 4 pysähdystä: Turku-Kupittaa-Pasila-Helsinki Tiedot antoi Liikenneviraston hankeosaston projektipäällikkö Heidi Mäenpää.

vetovoima täällä ensimmäisenä Suomessa alkaneen positiivisen rakennemuutoksen ansiosta, jonka arvioidaan tuovan 30 000 uutta työpaikkaa. Lisäksi tarvitaan pitovoimaa, jotta muuttajat asettuvat tänne pysyvästi perheineen.

– Arvioni mukaan ensimmäinen tunnin juna voisi kulkea vuonna 2029. Se on kunnianhimoinen mutta mahdollinen aikataulu.

Osa radasta voi toteutua jo aikaisemminkin, Janne Virtanen toteaa.

RAHOITUSMALLEJA SELVITETÄÄN PARHAILLAAN Liikenne- ja viestintäministeriön tämänhetkisen arvion mukaan nopeutettu junayhteys Helsingin ja Turun välillä on valmis vuonna 2031. Alueella toivotaan nopeampaa aika18 KAUPPAKAMARI

Matti Rihkon mukaan on hyvä, että vaihtoehtoja mietitään, vaikka rahoituksen ykkösvaihtoehdon pitäisi olla julkinen budjettirahoitus.

– Valtio hyötyy Tunnin junasta, sillä se parantaa työllisyyttä ja lisää verotuloja. Siksi myös rahoituksen ykkösvaihtoehto on julkinen budjettirahoitus, mutta esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöillä olisi myös mahdollisuuksia rahoittaa. Sijoittajien ansaintalogiikasta on kuitenkin huolehdittava. Jotta investoija saa varmuuden tuotosta, valtion pitäisi ottaa riski.

Valtion ohella tonttien omistajat liikenteen solmukohdissa voivat hyötyä, sillä niissä maan arvo nousee. Investointi voisi kannattaa myös niille kaupungeille, jotka hyötyvät arvonnoususta, Rihko arvioi.

Kolmas Tunnin junasta hyötyvä taho on

tentiaali on merkittävä. Alueella sijaitsee jo nyt yli 54 % Suomen työpaikoista. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää nopeita kansainvälisiä ja valtakunnallisia ratayhteyksiä, sillä tuottavuus kasvaa matka-aikojen lyhentyessä ja kasvukolmion kehittyminen houkuttelee osaavaa työvoimaa ja yrityksiä sijoittumaan alueelle. Kilpailukykyinen talousalue houkuttelee myös ulkomaisia osaajia ja investointeja.

KAUPUNKISEUDUT KEHITTYVÄT VAUHDILLA Kaikki Tunnin junaan liittyvät kaupungit haluavat yhteistyössä edistää hankketta, koska ne näkevät siinä paljon hyötyjä.

Esimerkiksi Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna toteaa, että Tunnin juna mullistaa täysin kaupungin aseman sekä pääkaupunkiseudun

pendelöitiin että yhteistyöhön Turun Kupittaan kampusalueen kanssa.

– Jos Nokia oli aikoinaan Salon kehitykselle ratkaiseva, Tunnin juna on sitä yhtä lailla.

Parhaissa skenaarioissa Salon asukasluvun arvioidaan nousevan 20 000:lla. Tunnin juna mahdollistaa myös Salon keskustan kehittämisen ja noin 80 000 neliön rakentamisen. Lisäksi Salo havittelee vuoden 2026 asuntomessuja, joilla olisi merkitystä koko Varsinais-Suomen kehittymiselle, Inna sanoo.

Espoon tekninen johtaja Olli Isotalo arvioi, että Tunnin juna tuo vuoteen 2050 mennessä Espooseen 30–50 000 uutta asukasta, uusia asuinalueita ja noin 15 000 uutta työpaikkaa.

Maankäyttöä voidaan tiivistää myös Espoon eri keskusten välillä.

– Myös Aalto yliopisto hyötyisi paljon, koska se linkittyy Turkuun esimerkiksi meriteollisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kautta.

Ilman muuta olemme valmiita myös keskustelemaan ratahankkeiden kustannuksista, Isotalo toteaa.

LIITYNTÄ KANSAINVÄLISIIN YHTEYKSIIN Jarkko Heinonen on ollut mukana kehittämässä Tunnin junaa sen alkuvaiheista lähtien työskennellessään Turun kauppakamarin johtajana ja liikennekäytävävaltuuskunnan sihteerinä. Valtuuskunnassa sihteerinä hän jatkaa edelleen siirryttyään Uudenkaupungin elinkeinojohtajaksi helmikuussa 2017.

– Tunnin junan kehittäminen aktivoitui vuonna 2014, kun aloin kerätä valtuuskuntaa EU:n TEN-T-ydinverkkokäytävän kehittämiseen Euroopan ja Skandinavian välillä. Tunnin juna Turusta Helsinkiin on osa ydinverkkokäytävää, ja se konkretisoitui kehittämishankkeeksi, jonka kaikki nyt jo tuntevat. Ratkaiseva askel oli saada valtuuskunnan johtoon Matti Vuoria, joka vaikutti asioihin merkittävästi, Heinonen kertoo.

TEN-T-verkkoon kuuluminen mahdollistaa EU:n rahoitustuen saamisen, sillä se painottuu raideliikenteeseen erityisesti ilmastotavoitteiden saavuttamisen takia. EU myös asettaa kriteerit, kuten nopeus- ja painorajoitukset, jotka liikenneyhteyden on täytettävä.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell totesi syyskuussa Maanrakennuspäivässä, että nopea raideinfra luo uusia hyviä sijainteja yksityisille investoinneille ja asuntorakentamiselle kasvukeskusten ympäristöön, johon kehittyy osaamiskeskittymiä ja verotulovirtaa. Hän muistuttaa, että tarvitaan nopeita päätöksiä ja esimerkiksi TEN-T-väyläverkkohanke on viimeistään nyt otettava tosissaan, koska siihen voi saada EU-tukirahaa.

Kupittaan kampus tulee olemaan vain reilun tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta, ja Salosta junamatkan taittaa reilussa vartissa. (kuva: Turun kaupunki)

ALUEELLINEN LIIKENNEVERKKO Tunnin junasta saadaan paras hyöty, kun liikenneverkkoa kehitetään siten, että myös syöttöliikenne siihen toimii. Parhaillaan on käynnissä liikenneviraston alueellisten lähiliikennepilottien haku. Hankkeessa on tarkoitus kokeilla kokonaan uutta liikennettä. Varsinais-Suomen liitossa kokeiluun on päätetty hakea yhteisellä pilotilla. Valinnat päätetään marraskuussa 2018, ja käytännön kokeilu

alkaa aikaisintaan joulukuussa 2019.

Myös Uusikaupunki on sitoutunut maakunnan yhteiseen pilottiin. Jarkko Heinosen mukaan Uudenkaupungin autotehtaalle pendelöi päivittäin 800 ihmistä ja koko kaupunkiin noin tuhat. Uudenkaupungin radalla on jo aloitettu sähköistäminen, mutta ongelmana ovat vielä vartioimattomat tasoristeykset, joihin Jarkko Heinonen toivoo Liikennevirastolta uusia edullisempia ratkaisuja.

TEN-T on Euroopan laajuinen liikenneverkko, jonka ydinkäytävistä Scandinavian–Mediterranean sekä North Sea–Baltic ulottuvat Etelä-Suomeen. Komissio on ehdottanut EU:n rahoituskaudelle 2021–2027 Verkkojen Eurooppa (CEF)-ohjelmasta rahoitusta 30,6 mrd euroa. Ydinverkkoon valitut ydinkäytävät priorisoidaan CEF-investointien valinnassa. (Lähde: Liikennevirasto) 19 KAUPPAKAMARI

Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Karvataskunkatu 1 20610 TURKU puh. (02) 275 2100 www.akseli.fi palvelu@akseli.fi

Alhon huolto Oy Teollisuuskaari 4 21250 MASKU puh. 0400 542 441 fax (02) 435 8297 www.alhonhuolto.fi

Arkkitehtitoimisto Schauman Arkkitehdit Oy Linnankatu 9 D 20100 TURKU puh. (02) 251 5555 www.schaumanarch.fi etunimi.sukunimi@ schaumanarch.fi

Aurator Varainhoito Oy Aurakatu 8 20100 TURKU puh. (02) 6516 6630 www.aurator.com

Citykaivuu Oy

Kaviokuja 9 20380 TURKU puh. (02) 255 0406 www.citykaivuu.fi info@citykaivuu.fi

Ekopartnerit Turku Oy

Ravurinkatu 40 20380 TURKU puh. 010 7551 560 www.ekopartnerit.fi asiakaspalvelu@ekopartnerit.fi

Alastaro Golf Oy PL 99 32201 LOIMAA puh. (02) 724 7824 www.alastarogolf.fi info@alastarogolf.fi

Are Oy

Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 TURKU puh. 020 530 5500 www.are.fi

Asianajotoimisto Blackbird Oy Puutarhakatu 12 20100 TURKU puh. 050 359 9823 www.blackbirdlaw.fi

Calto Oy

Lemminkäisenkatu 60 20520 TURKU puh. 020 756 9999 www.calto.fi

DSV

Vuorelankatu 3 20320 TURKU puh. 020 738 8388 www.fi.dsv.com info@fi.dsv.com

Electric Power Finland Oy

Prosessitie 6 21530 PAIMIO puh. 010 834 6209 www.epf.fi

EY - Ernst & Young Oy

Finda Oy

Linnankatu 3 a B 20100 TURKU puh. 0400 217 777 www.ey.com/fi kasvuvoimaa.ey.fi

Logomo Byrå, Köydenpunojankatu 14 20100 TURKU puh. (02) 620 4470 www.finda.fi

Finn Lamex Safety Glass Oy

Hunajayhtymä Oy

Vierumäentie 26 23800 LAITILA puh. (02) 857 700 fax (02) 857 701 www.finnlamex.com

Isännöinti-Saarto Oy

Uudenmaankatu 6 A 1 20500 TURKU Isännöinti-Saarto puh. (02) 511 8500 www.isannointi-saarto.fi saartooy@isannointi-saarto.fi Uudenmaankatu 6 a 1, 20500 TURKU, Puh. (02) 511 8500

Jatke Länsi-Suomi Oy Pronssikuja 1 21410 VANHALINNA puh. 010 773 7000 www.jatke.fi etunimi.sukunimi@jatke.fi

Kaarinan Lukko Oy

Puntarikatu 3 20780 KAARINA puh. (02) 243 5720 www.kaarinanlukko.fi myynti@kaarinanlukko.fi

Kuntoutuskeskus Petrea Petrea Säätiö Kongressikuja 1 20540 TURKU puh. 020 754 7200 fax 020 754 7201 www.petrea.fi etunimi.sukunimi@petrea.fi

Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA puh. 0207 769 680 fax (02) 767 6225 www.hunaja.fi hunaja@hunaja.fi

Jaakkoo-Taara Oy Ruissalontie 4 20200 TURKU puh. 020 791 7600 fax 020 791 7649 www.jt.fi myynti@jt.fi

Jonator Oy

Prosessitie 6 21530 PAIMIO puh. 010 835 8400 www.jonator.fi etunimi.sukunimi@jonator.fi

Keskusautohalli Oy Rieskalähteentie 75 20300 TURKU puh. 0207 218 100 www.keskusautohalli.fi

Leipomo Salonen Oy

Vähäheikkiläntie 59 20810 TURKU puh. (02) 274 3700 www.leipomosalonen.fi myynti@leipomosalonen.fi

Linjaliikenne Muurinen Oy

Autokatu 11 20380 TURKU puh. (02) 238 2800 muurinen.fi

Lounaisrannikon Osuuspankki

Koulukatu 1 23500 UUSIKAUPUNKI puh. 010 253 9801 uusi.op.fi/web/oplounaisrannikko

Mann Lines Oy

Konttikatu 16 20200 TURKU puh. (02) 275 0000 fax (02) 253 5905 www.mannlines.com etunimi.sukunimi@ mannlines.com

NCAB Group Finland Oy Keskiläntie 2 20660 LITTOINEN puh. (02) 277 6470 www.ncabgroup.fi info_fi@ncabgroup.com

Nelson Garden Oy Joukahaisenkatu 1 C 20520 TURKU puh. 0207 439 970 www.nelsongarden.fi info@nelsongarden.fi

PCAS Finland Oy

PL 979, Messukentänkatu 8 20101 TURKU puh. (02) 330 5542 fax (02) 330 5500 www.pcasfinland.fi

Lounaismaan OPKiinteistökeskus Oy OP-Isännöinti Turuntie 8 24100 SALO puh. 010 256 1310 www.lopkk.fi

LST Group

Rautatehtaankatu 22 20200 TURKU puh. (02) 510 0300 www.lst.fi etunimi.sukunimi@lst.fi

Mastermark Oy

Ravurinkatu 37 20380 TURKU puh. 020 781 5555 www.mastermark.fi mastermark@mastermark.fi

NCC Rakennus Oy Lounais-Suomi Helsinginkatu 15 20500 TURKU puh. 010 507 8700 www.ncc.fi

Onninen Oy

Fiskarsinkatu 6 20750 TURKU puh. 020 485 5111 www.onninen.com

Peab Oy

Postikatu 2 20250 TURKU puh. 0207 606 760 www.peab.fi etunimi.sukunimi@peab.fi

TURUN KAUPPAKAMARI

Perhekuntoutuskeskus Lauste ry

PricewaterhouseCoopers Oy Läntinen Rantakatu 7 20100 TURKU puh. 020 787 7160 www.pwc.fi

Mustionkatu 23 20750 TURKU puh. (02) 274 2233 fax (02) 274 2240 www.lauste.fi

Protopaja Oy

RCP Software Oy

Patenttikatu 1 21100 NAANTALI puh. (02) 436 0200 www.protopaja.fi etunimi.sukunimi@ protopaja.fi

Lemminkäisenkatu 50 20520 TURKU puh. 050 366 3412 www.rcpsw.com

RTV-Yhtymä Oy RTVTurku

Rudus Oy LänsiSuomi

Satakunnantie 162 20300 TURKU puh. (02) 525 2400 www.rtv.fi

Ohikulkutie 577 20660 LITTOINEN puh. 020 447 6200 www.rudus.fi etunimi.sukunimi@rudus.fi

Sandvik Mining and Construction Oy Loaders Turku

Sigge Arkkitehdit Oy

Vahdontie 19 20360 TURKU puh. 020 544 131 www.sandvik.com

Sormat Oy

Harjutie 5 21290 RUSKO puh. 020 794 0200 fax 020 176 3888 www.sormat.com sormat@sormat.com

Tuorekartano Oy Laatuväylä 20 23800 LAITILA puh. 040 310 0600 www.tuorekartano.fi etunimi.sukunimi@ tuorekartano.fi

SIGGE ARKKITEHDIT

Läntinen Rantakatu 53 20100 TURKU puh. (02) 278 1500 www.sigge.fi sigge@sigge.fi

Tuloskiinteistöt Holding Oy

Kristiinankatu 5 B 8 20100 TURKU puh. (02) 274 3500 www.tuloskiinteistot.fi jukka.knaapi@ tuloskiinteistot.fi

Turun ammattikorkeakoulu Oy Joukahaisenkatu 3 A 20520 TURKU puh. (02) 263 350 www.turkuamk.fi mari.hartemo@turkuamk.fi

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

PL 922, Eerikinkatu 3 A 20101 TURKU puh. 040 341 7111 www.turunseurakunnat.fi

Uudenkaupungin Tilitoimisto Oy

Sorvakon rantatie 4 23500 UUSIKAUPUNKI puh. (02) 844 3850 www.uudenkaupungintilitoimisto.fi

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy Halistentie 4, PL 42 20101 TURKU puh. 040 648 6100 www.tsrakennustekniikka.fi toimisto@tsroy.fi

Vakka-Suomen Voima Oy Lännen Omavoima Oy Vihtorinkatu 2 23800 LAITILA puh. (02) 8800 880 www.vsv.fi asiakaspalvelu@vsv.fi

Varsinais-Suomen Yrittäjät ry

Westas Group Oy

Vilakone Oy

Yaskawa Finland Oy

Brahenkatu 20 20100 TURKU puh. (02) 275 7100 www.yrittajat.fi/ varsinaissuomi

Lamminkatu 3 32200 LOIMAA puh. 020 510 8200 www.wille.fi etunimi.sukunimi@wille.fi

Yleinen työttömyyskassa YTK PL 100, Teollisuuskatu 4 32201 LOIMAA puh. (02) 760 7620 fax (02) 762 4917 www.ytk.fi asiakaspalvelu@ytk.fi

Myllykyläntie 42 31500 KOSKI TL puh. (02) 484 400 www.westas.fi info@westas.fi

Messinkikatu 2 20380 TURKU puh. 0403 000 600 www.yaskawa.fi

TEEMA

KUVA: HANNES EGLER, UNSPLASH

26 KAUPPAKAMARI

Liikenneinfra on

elintärkeä osa Suomen kilpailukykyä TEKSTI: KUSTAA HULKKO

Väylien korjausvelan supistaminen pitäisi kauppakamarien mukaan nostaa hallitusohjelman prioriteetteihin. Liikenneinfran erilaiset rahoitusmallit on syytä selvittää tarkkaan.

L

iikenneinfran saaminen kuntoon on tärkeä asia siksi, että se on Suomen kilpailukyvyn ehto.

On siis perusteltua vaatia, että väylien korjausvelan supistaminen asetetaan tulevan hallitusohjelman keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi.

Näin sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasioiden neuvonantaja Samuli Haapasalo.

SUOMI – PIENI SAARELLINEN VIENTIMAA Hän muistuttaa, että Suomi on pieni, viennistä riippuvainen kansantalous, meren saartama ja etäällä muusta Euroopasta. ”Kilpailukyvyn kannalta on elintärkeää, että

väylät vetävät ja ovat turvallisia, niiden käytöllä ei ole ylimääräisiä rajoituksia ja että vientiin menevät kuljetukset pääsevät esteettä, ennustettavasti ja ilman lisäkustannuksia satamiin.”

Kilpailukykyyn liittyy myös se, että riittämätön tai huonokuntoinen infra voi haitata investointeja Suomeen. Omia investointejaan harkitseva yritys tarvitsee varmuuden siitä, että infrasta pidetään huolta pitkällä aikavälillä, jotta se voisi viedä tuotteensa maailmalle kilpailukykyisin kustannuksin.

Ruotsi kelpaa tässä suhteessa esikuvaksi. Jos Suomen ja Ruotsin kansantalouksien ja infran koko otetaan huomioon, Ruotsin investoinnit perusrakenteiden korjaamiseen ja uusimiseen ovat 2–3 kertaa niin suuret kuin Suomen.

KAUPPAKAMARI 27

KUINKA RAHOITTAA LIIKENNEVÄYLIÄ?

Liikenneinfran uuden rahoitusmallin selvittäminen sisältyy Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Sama teema on esillä muuallakin. Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan erilaisten yhtiömallien juridista ja taloudellista soveltuvuutta infrahankkeisiin.

Työ valmistuu näillä näkymin marraskuun 2018 lopussa.

Suomessa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä hankkeista, joissa valtio on mukana.

Kauppakamarin ajattelun mukaan tienkäyttömaksuista kannattaa keskustella analyyttisesti. Niillä voidaan rahoittaa investointeja ja korjauksia. Ehdottomaksi reunaehdoksi on asetettava, että erityisesti vientiteollisuuden mutta myös koko muun elinkeinoelämän kuljetuskustannukset eivät nouse, vaan nimenomaan laskevat. ”Se tuottaa kilpailukykyä Suomelle. Hyväksyttävyys edellyttää myös, että ympäristöja ilmastositoumuksista pidetään vahvasti kiinni”, Haapasalo sanoo.

Tieverkko voitaisiin yhtiöittää valtionyhtiöksi, joka pystyisi käyttämään tasettaan investointeihin. Malli merkitsisi siirtymistä uuteen maailmaan, sillä se joutuisi ottamaan huomioon infran rahoituskustannukset.

Nyt infran korjaukset ja uusinvestoinnit kirjataan valtionbudjetin menopuolelle eikä päätöksissä oteta huomioon rahoituskustannuksia.

Rahoituskustannukset tulisi valtion ratkaisuin kuitenkin hallita niin, että niillä ei yhtiömallissakaan tarpeettomasti rasitettaisi infrarakentamista – vaikka rahoituksen hinta onkin tärkeä tiedostaa.

28 KAUPPAKAMARI

Haapasalon mielestä on hyvä asia, että yhtiömalli on noussut esiin. Toisaalta moni mallin yksityiskohta on auki. ”On esimerkiksi kestävästi ratkaistava, miten valtio ohjaa yhtiötä, miten valtio antaa sille lainaa, edellyttääkö valtio siltä osinkotuloa vai riittääkö valtiolle tuotoksi se, että Suomen kilpailukyky paranee infran kunnon kohentuessa.”

KÄYTTÖMAKSUJEN KERUUN ONGELMA ”Vaikka Suomi on digitaalisuuden kärkimaa, meillä ei ole valmista järjestelmää, joka keräisi maksut fiksulla tavalla.”

Jos järjestelmä hankittaisiin nyt, se maksaisi useita satoja miljoonia euroja – aivan liikaa.

KORJAUSVELAN LISÄKSI NYT KESKUSTELLAAN MYÖS ”INVESTOINTIVELASTA” ELI VAJEESTA, JOKA ON INFRAN NYKYTILAN JA TAVOITETILAN VÄLILLÄ.

Haapasalo uskoo, että jo muutaman vuoden kuluttua on saatavissa tehokas ja edullinen elektroninen järjestelmä. ”Maksaminen voi tapahtua esimerkiksi kännykän kautta.” ”Tietoturva pitää järjestää kestä-

vällä tavalla, ja järjestelmän pitää olla sellainen, että käyttömaksua ei voi kiertää.”

TURUN, HELSINGIN JA TAMPEREEN KOLMIO Korjausvelan lisäksi nyt keskustellaan myös ”investointivelasta” eli vajeesta, joka on infran nykytilan ja tavoitetilan välillä.

On asetettu rohkeita tavoitteita esimerkiksi Etelä-Suomen suurten kaupunkien talous- ja työssäkäyntialueiden yhdistämisestä uudella infralla.

Tunnin juna on ollut vireillä jo pitkään. Se tarkoittaa Turun ja Helsingin uutta ratayhteyttä.

Toinen idea sisältää Turun ja Helsingin yhteyden lisäksi myös kolmannen raiteen Tampereen ja Helsingin välillä. Tätä tunnin raideyhteyksien hanketta perustellaan sillä, että se edistäisi Etelä-Suomen innovaatioita ja talouskasvua. ”Näillä hankkeilla voisi olla strateginen merkitys Etelä-Suomen kehitykselle.”

Toisaalta nämä hankkeet eivät näytä kannattavilta perinteisten investointilaskelmien valossa.

Haapasalo pitää tärkeänä, että rahat lasketaan tarkkaan. Samalla hän tukee sitä, että isoja hankkeita tutkitaan myös laajemmasta perspektiivistä. ”Kaikkia tulevaisuuden asioita ei voida hinnoitella tänään.”

KESKUSTELU KEHITTYY Haapasalon mukaan kansallisesta infrakeskustelusta on tullut entistä monipuolisempaa, ja siinä otetaan entistä paremmin huomioon liikenneinvestointien positiiviset kansantaloudelliset vaikutukset, vaikka politiikka

KUVA: COLOURBOX

KAIKKEA EI VOI KORJATA KERRALLA Väylien korjausvelka arvioidaan 2,5 miljardiksi euroksi. Haapasalon mielestä on järkevää hoitaa velka yhden 12-vuotisjakson aikana, mihin nyt tähdätään. ”Kaikkea ei voi korjata kerralla.”

Korjaustarpeet pitää asettaa tärkeysjärjestykseen. Haapasalo priorisoisi väyliä, joita vientikuljetukset tarvitsevat.

Toinen prioriteetti on siltojen kestävyys.

Suomessa siltojen tilanne on onneksi sikäli hyvä, että niiden kunto on tutkittu ja viranomaisten tiedossa.

LIIKENTEEN KOVAT LUVUT • Tieliikenteeltä kerätään vuodessa veroina ja maksuina noin 8 miljardia euroa. Summa sisältää alv:n.

• Valtio käyttää kaikkiin infrainvestointeihin ja kunnossapitoon 1,7–1,8 miljardia euroa.

Luvussa ovat mukana radanpito ja meriväylät.

• Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa. Tieverkon osuus siitä on puolet. Korjausvelka tarkoittaa summaa, joka tarvitaan väylien kunnostamiseen.

• Liikenneväylien ns. investointivelka tai -vaje on arviolta 15 miljardia euroa. Se on yhtä kuin toteutumattomien tarpeellisten hankkeiden summa.

KUVA: COLOURBOX

Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että pääväylät ovat moitteettomassa kunnossa.

Tason nostaminen edellyttää uusien rahoitusmallien käyttöönottoa.

aika ajoin leimahtavine konflikteineen ei olekaan poistunut liikennepolitiikasta. ”Oma ajatteluni on laventunut. Muutenkin liikenneajattelu on liikkeellä.” ”Tuntuu kuin kauppakamarien viesti olisi mennyt perille: liikennettä pidetään kilpailukykyasiana ja nähdään, että sillä voidaan vahvistaa kasvua ja kehitystä.”

Aikaisemmin alueet kilpailivat väylärahoista.

Nyt alueelliset kauppakamarit muodostavat ketjuja yli maakuntarajojen muiden organisaatioiden kanssa.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita lobbausjärjestö Viitostie ry, johon kuuluvat valtatie 5:n varren kunnat ja yritykset järjestöineen. 905 kilometriä pitkä väylä ulottuu Heinolan Lusista Sodankylään. ”Kuusamolaiset eivät ole kateellisia, jos viitostietä korjataan Mikkelissä, koska siitä hyötyy myös Kuusamo.”

SIJAA MYÖS BUDJETTIRAHOITUKSELLE Haapasalo arvioi, että myös valtion budjettirahoituksella on edelleen käyttöä tietyissä hankkeissa. ”Se voi olla hyvä silloin, kun sitä käytetään valmiiksi suunniteltuihin hankkeisiin, jotka voidaan kilpailuttaa milloin tahansa.”

Sellaisia ovat esimerkiksi liikennettä sujuvoittavat projektit kuten panostukset risteyksiin tai pitkiin ohituskaistoihin. ”Näitä ei ole syytä viivyttää tulevilla rahoitusratkaisuilla. On toimittava välittömästi.”

Budjettirahoitusta voidaan yhdistää myös kuntien panostuksiin esimerkiksi silloin, kun parannetaan tieyhteyksiä kuntien omistamiin satamayhtiöihin.

KESKUSKAUPPAKAMARI LINJASI LIIKENNEPOLITIIKKAA:

KORJAUS- JA INVESTOINTIVAJETTA VÄHENNETTÄVÄ KESKUSKAUPPAKAMARI ESITTÄÄ, ETTÄ HUHTIKUUN 2019 EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN MUODOSTETTAVA UUSI HALLITUS OTTAA OHJELMAANSA LIIKENNEVÄYLIEN KORJAUS- JA INVESTOINTIVELAN MÄÄRÄTIETOISEN SUPISTAMISEN.

Myös liikenteen uusi rahoitusmalli sisältyy Keskuskauppakamarin tavoitteisiin. Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi esitteli vaa-

litavoitteita taloustoimittajille 9. lokakuuta Helsingissä.

Keskuskauppakamarin tavoitteet perustuvat analyysiin, jonka mukaan hyvin toimiva liikennejärjestelmä on Suomen kilpailukyvyn keskeinen edellytys.

Korjausvelan vähentäminen edellyttää 12-vuotista suunnitelmaa, jonka mukaan väylien kunnostamismäärärahoja lisättäisiin vuosittain 300 miljoonalla euroalla.

Uusi rahoitusmalli tarvitaan siksi, että

Suomi alkaisi lähestyä Ruotsin kehitystasoa infrastruktuurin rahoituksessa.

“Teiden Finavia on toistaiseksi paras kuvaus rahoitusmallista.”

Romakkaniemen mukaan Keskuskauppakamari täsmentää mallia myöhemmin.

Keskuskauppakamari vaatii myös, että logistiikkakustannuksia ei saa enää nostaa.

Tavoitteisiin kuuluu myös merenkulun väylämaksun poisto sekä se, että valtio vauhdittaa rautatieliikenteen kilpailua.

29 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 29

KALENTERI

20.11.

Turun kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous Tervetuloa Turun kauppakamarin sääntömääräiseen syyskokoukseen tiistaina 20.11. klo 15.0016:00. Kokous järjestetään Turun Messukeskuksessa osoitteessa Messukentänkatu 9–13, 20210 Turku.

Puhujavieraanamme syyskokouksessa on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, joka puhuu otsikolla Uudistumalla kasvua.

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

MARRASKUU

13.

VIENTIKAUPAN RAHOITUS -KASVUKIERTUE

Aiheina mm. pankkien rahoitusratkaisut vientiin, luottovakuudet ja vientitakuut.

JOULUKUU

12.

ENNAKKOPERINTÄ 2019

Tärkeimmät tulossa olevat verolainsäädännön ja ennakkoperinnän muutokset.

LUENNOITSIJANA SUOSITTU, TULOREKISTERIN VALMISTELUSSAKIN TOIMIVA VEROHALLINNON YLITARKASTAJA SARI WULFF.

15.

HALLITUS JA STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

HHJ-tuoteperheen uusi aktiivinen ja vuorovaikutteinen valmennustilaisuus!

20.

TURUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS

21.

21.

VUOSILOMALAKI A:STA Ö:HÖN

Lämpimästi tervetuloa!

Vuosilomalain soveltaminen käytännön työssä.

JÄSENAAMUKAHVIT: ISÄNTINÄ AKTIA JA VERITAS

Aiheina kauppasodan vaikutukset ja erilaiset rahoitusratkaisut.

28.

30 KAUPPAKAMARI

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2018

Tuoreimmat tiedot verotuksen ja kirjanpidon muutoksista!

13.

15.

OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Uudistuneen kirjanpitolain säännökset ja niiden vaikutukset laadittaviin tilinpäätöksiin.

JÄSENAAMUKAHVIT FIARONELLA

Aamukahvien aiheena muun muassa kyberturvallisuus.

Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@KAUPPAKAMARI.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Kilpailukieltosopimus työsuhteessa Kilpailukieltosopimus on työnantajalle tärkeä ja tarpeellinen työväline liiketoiminnan suojaamiseksi. Kilpailukieltosopimukseen liittyvä sääntely on ajankohtainen tällä hetkellä, sillä selvitysmies Jukka Ahtela antoi kesäkuussa selvityksensä kilpailukielto- ja salassapitosopimuksen käytöstä työsuhteessa. Selvityksen perusteella työministeri aikoo asettaa kolmikantaisen työryhmän selvittämään kilpailukieltoon liittyvän lainsäädännön muutostarpeita. Selvityksen mukaan kilpailukieltosopimuksia tehdään usein ilman yksilöidympää pohdintaa sen tarpeellisuudesta.

TYÖNTEKIJÄN LOJALITEETTIVELVOLLISUUS KILPAILUKIELTOSOPIMUS TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

KILPAILUKIELTOSOPIMUKSEN TEKEMISELLE ERITYISEN PAINAVA SYY

Työsuhteen aikana työntekijällä on lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan. Työntekijä ei saa harjoittaa tai tehdä toiselle sellaista työtä, joka työn laatu ja työantajan asema huomioon ottaen vahingoittaa hänen työnantajaansa,

ja sitä on pidettävä työsuhteessa hyvän tavan vastaisena kilpailukeinona. Työsuhteen aikana työntekijä ei saa myöskään ryhtyä valmistelemaan kilpailevan toiminnan harjoittamista.

Kun työsuhde on päättynyt, työntekijällä ei ole enää lojaliteettiin liittyviä velvollisuuksia entistä työnantajaansa kohtaan. Tilannetta voidaan kuitenkin rajoittaa tietyin edellytyksin työntekijän ja työnantajan välillä tehtävällä kilpailukieltosopimuksella, josta säädetään työsopimuslaissa.

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen onkin yleistynyt viime vuosina samoin kuin liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamiseksi tehtyjen sa-

lassapitosopimusten. Kilpailukieltosopimuksen merkitys on kasvanut viime vuosina tietoyhteiskunnan ja työelämän uusien toimintatapojen kehittymisen myötä. Työnantajalla on usein intressiä suojata asiakaskuntansa ja työnantajalla voi olla intressiä estää työntekijää käyttämästä niitä tietoja, joita työntekijä on työssä ollessaan saanut tietoonsa ja joita työntekijä voisi käyttää kilpailijan hyväksi.

Työsopimuslain 3. luvun 5.1 §:n mukaan kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa työantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen solmimiselle tulee olla erityisen painava syy. ja sillä voidaan rajoittaa nimenomaan työntekijän oikeutta tehdä työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, ei mitä tahansa työntekijän tekemää uutta työtä.

Kilpailukieltosopimukseen liittyvää erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu sekä sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisen tarpeesta

tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.

Tulkinta siitä, milloin kilpailukieltosopimukselle on työsuhteessa erityisen painava syy, voi olla joskus hankalaa. Kilpailukieltosopimus voi olla perusteltu, mikäli työntekijän työhön liittyy tuotekehitys- tai tutkimustoimintaa ja työnantajalla on sellaisia liike- ja ammattisalaisuuksia, joiden merkitys työnantajalle on merkittävä. Myös asiakkuuksien suojaaminen voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle. Mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, sitä todennäköisempää on, että kilpailukieltosopimus on perusteltu. Suorittavaa työtä tekevän työntekijän työsuhteessa kilpailukieltosopimus tulee harvemmin kyseeseen.

31 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI.

1. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vieraili Salon kauppakamariosaston WakeUp-talkstilaisuudessa kertomassa kauppakamariryhmän uudistumisesta.

1.

2.

3.

3. Latvian suurlähettiläs Kristīne Našeniece ja Deputy Head of Mission Edgars Bulvāns vierailivat lokakuussa kauppakamarilla. Keskusteluissa muun muassa iloittiin lentoyhtiö Air Balticin Turun ja Riikan välisten vuorojen lisäyksestä ja suunniteltiin yhteistyön tiivistämistä.

4. Kauppakamarin uusien jäsenten aamukahvit keräsi paikalle yli parisenkymmentä uusien jäsenyritysten edustajaa. Tilaisuudessa verkostoiduttiin ja tutustuttiin kauppakamarin tiloihin ja toimintaan. Uusien jäsenten aamukahvitilaisuuksia järjestetään noin kolme kertaa vuodessa.

32 KAUPPAKAMARI

3. Valiokuntien vuoden toinen yhteiskokous järjestettiin Turun messukeskuksen uudistuneissa kokoustiloissa. Teemana oli tällä kertaa tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet liiketoiminnassa.

4.

5.

5. Turun kauppakamari vieraili syyskuussa ensimmäistä kertaa järjestetyillä Turun Talousmessuilla. Vierailukeskus Joki täyttyi messuvieraista, ja kauppakamarin messupisteellä kävi paljon kiinnostunutta väkeä. Kuvassa Turun kauppakamarin viestintäpäällikkö Katri Kurkela.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA KAISA LEIWO puh. (02) 2743 424 m. 040 556 6697 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370

6.

6. Ison-Britannian Suomen suurlähettiläs Tom Dodd vieraili Turun kauppakamarilla toimitusjohtaja Kaisa Leiwon vieraana. Keskusteluissa aiheina olivat muun muassa osaavaan työvoimaan liittyvät haasteet ja Britannian lähtö Euroopan unionista.

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ MIRO LAAKSONEN puh. 045 133 5586 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO (opintovapaalla) puh. 050 321 2781 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132

7. Turun kauppakamarin ICT-valiokunta järjesti yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin VarsinaisSuomen piirin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa varttuneemmalle väelle suunnatun IT-koulutuksen, jossa opastettiin iäkkäämpiä tietokoneenkäyttäjiä verkkopalvelujen tietoturvalliseen käyttöön. Alustajana toimi muun muasssa Pekka Numminen Viriasta.

7.

SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies ANNARIINA AALTO puh. 044 778 2133 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

4041 0624

33 KAUPPAKAMARI

"SALO IOT CAMPUS ON HYVÄ ESIMERKKI SIITÄ, MIHIN JOUSTAVALLA YRITYSTEN JA KAUPUNGIN YHTEISTYÖLLÄ VOIDAAN PÄÄSTÄ."

KAUPPAKAMARIN ELINKEINOPOLIITTINEN KUNTATEKO -PALKINTO SALO IOT CAMPUKSELLE PALKINTO JAETAAN VUOSITTAIN KUNNALLE, SEN TAI SEN YHTEISTYÖORGANISAATIOLLE, JOKA ON TOIMINUT ERITYISEN HYVIN YRITYSILMAPIIRIN PARANTAMISEKSI TAI ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEKSI.

34 KAUPPAKAMARI

Palkinnon valintaperusteluissa todetaan, että Salo IoT Campus on merkittävästi edistänyt Salon kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä ja nousua sekä kohentanut alueen yritysilmapiiriä.

Salon IoT Campus on osoitus ennakkoluulottomasta ja innovatiivisesta tavasta edistää alueen elinkeinoelämää ja sen toimintaedellytyksiä sekä uuden yritystoiminnan syntymistä alueelle.

Salo IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula kertoo, että Salon kaupungin osuus Salo IoT Campuksen toteutuksessa on ollut merkittävä.

Kaupunki loi kampusidean jo ennen kiinteistön hankintaa ja toteutti kampuksen syntymisen ensivaiheet. Ilman kaupungin rohkeaa ja ennakkoluulotonta päätöksentekoa ei kampusta olisi koskaan syntynyt. ”Salo IoT Campus on hyvä esimerkki

uudenlaisesta yhteistyöstä ja yhdessä tekemisestä. Kun samassa paikassa on sekä tuotekehitystä, tutkimusta, valmistusta, palveluita ja opetusta, mahdollistetaan uusien innovaatioiden luonnollinen synty. Nyt innovaatiot eivät ole enää yhden yrityksen takana, vaan syntyvät verkostoista ”, Vakula toteaa.

Salo IoT Campuksen toiminta on kasvanut nopeasti. Kampuksella työskentelee jo 70 yritystä ja niiden yli 600 työntekijää. Lisäksi kampukselle elämää tuo Turun Ammattikorkeakoulu. ”Kiitoksen ansaitsevat Salon kaupungin ja Salo IoT Campuksen lisäksi kaikki projektiin osallistuneet tahot ja kampuksen sijoittajat. Salo IoT Campus on hyvä esimerkki siitä, mihin joustavalla yritysten ja kaupungin yhteistyöllä voidaan päästä”, muistuttaa Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna.

HYVÄ UUTINEN

Elaine Kumpula (vas.) ja Claire Nilson vierailivat Salo IoT Campuksella tutustumassa Salon liiketoimintamahdollisuuksiin.

Salossa panostetaan kansainvälisiin kontakteihin Salo on yli 5000 yrityksellään yksi Suomen yritystiheimmistä kaupungeista ja uusia yrityksiä syntyy jatkuvasti. Olemassa olevien yritysten toimintaedellytykset ja kasvun mahdollisuudet ovat hyvät. Salosta löytyy myös kansainvälisesti merkittävää osaamista erityisesti langattomassa tiedonsiirrossa, ja myös kaupunki edesauttaa yritysten kansainvälistymistä.

Salon kaupungin johto viime elokuussa Yhdysvalloissa Salon ystävyyskaupunki St. Anthonyssa Minnesotassa ja vastavuoroisesti lokakuussa Saloon kutsuttiin Yhdysvalloista vieraita tutustumaan paikalliseen yrityselämään.

Salossa vierailivat Minnesotasta kotoisin oleva Elaine Kumpula ja hänen kollegansa Claire Nilson. Kumpula on kansainvälisen asianajotoimisto Faegre Baker Danielsin osakas ja vastaa työssään erityisesti työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä asioista. Nilson työskentelee saman yrityksen Lontoon toimipisteessä maahanmuuttoasioihin erikoistuneena lakimiehenä.

Kumpula ja Nilson kertovat oppineensa Salosta paljon jo lyhyen vierailun aikana. ”Salon kaupungin tarina on mielenkiintoinen ja kaupunki on käynyt läpi paljon. On hienoa, että täällä ei olla jääty tuleen makaamaan, vaan kaupunkia kehitetään eteenpäin joka päivä”, Kumpula hehkuttaa.

Erityisesti Salo IoT Campus saa vierailta kehuja. ”On ollut erittäin mielenkiintoista kuulla tästä ideasta ja sen yrityksistä. Kun isot ja pienet yritykset ovat yhdessä, saadaan väkisinkin synnytettyä synergiaa. Unohtamatta tietenkään opiskelijoiden tuomaa panosta toimintaan”, he kertovat.

Niin salolaisten kuin myös yleisesti suomalaisten yritysten yhteinen nimittäjä on naisten mielestä laatu. Kumpula toivoo suomalaisilta yrityksiltä lisää panostuksia erityisesti markkinointiin. ”Monet eivät tiedä, että Suomessa on laadukkaita yrityksiä, koska suomalaiset markkinoivat liian vaatimattomasti osaamistaan. Uskon, että moni maailmalla ei esimerkiksi tiennyt, että Nokia oli suomalainen yritys”, hän toteaa.

Vaikka yhdysvaltalaisesta ja suomalaisesta yrityskulttuurista ja -ympäristöstä löytyy paljon eroja, ovat ongelmat osin samoja. Osaavan työvoiman saaminen yrityksiin on Minnesotan suomalais-amerikkalaisessa kauppakamarissakin vaikuttavan Kumpulan mukaan suuri rakenteellinen ongelma myös Minneapoliksen alueella.

"Alueelle on vaikeaa saada osaavaa työvoimaa johtuen pitkälti huonosta säästä. Toisaalta, jos ihminen muuttaa Minnesotaan, hän harvemmin haluaa enää koskaan lähteä”, Kumpula kertoo.

35 KAUPPAKAMARI

Suomen Suurin Suorahakutoimija Headhunting - Suorahaku Recruiting - Rekrytointi Executive Search – Johdon Suorahaku OutPlacement – Uudelleensijoitus Testing - Testaus InHunt World – Kansainväliset Suorahakupalvelut Rekrytointi tulossa?

Autamme mielellämme.

Ota meihin yhteyttä ja vastaamme sinulle 24h:n sisällä.

PYYDÄ TARJOUS harri.knaapi@inhunt.fi p. +358 45 869 8228