Kauppakamarilehti 3/2017

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

3/2017

ALUEELLISEN VETOVOIMAN

yksinkertainen resepti s. 16

Markkinoinnin kummitäti

ANNE KORKIAKOSKI Markkinoinnilla markkinat suuremmiksi s. 12

LENTOYHTEYDET JA KILPAILUKYKY Yritykset toivovat suoraa lentoyhteyttä Turusta Saksaan s. 24

URATARINA: TAPANI PULLI + HISTORIA: 100 VUOTTA ELINKEINOELÄMÄÄ KEHITTÄMÄSSÄ

Get Inspired by electromechanics

tI

n s p i re d

by

Ge

Elektroniikka ja johdinsarjat Mekaniikkavalmistus Suunnittelupalvelut Laite- ja jakokaapit Koneistus Autoteollisuuden sertifioitu alihankkija Teollisuuden, toimistojen ja ulkoalueiden valaisimet

LUX

ligh ing t

TURKU • KAARINA • PAIMIO • TAMMELA • KAAVI • SAUE • CHENNAI • SHANGHAI

Lounais-Suomi koko kansantalouden kasvun veturina Me kaikki, jotka olemme pitkään vaikuttaneet Turun alueella, olemme ilahtuneita alueen uudesta draivista, joka on vienyt koko Lounais-Suomea eteenpäin viimeisen parin vuoden aikana. Positiivinen rakennemuutos eli kavereiden kesken Pore on nostanut Lounais-Suomen veturiksi koko kansantalouden kasvuun.

Vaikutuksen on laskettu olevan myytynä tilauskantana valtava, sillä Pore tuo valtaosan Suomen BKT:n kasvusta ja vaihtotaseen parantumisesta seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vetovoimaa alueella tällä hetkellä siis riittää, nyt pitää keskittyä Poren hoitamiseen kunnialla kotiin ja varmistamaan kasvu myös 20-luvulta eteenpäin.

Lounaissuomalaisiin hyveisiin kuuluu se, että hyvin suunniteltu Porenkin osalta isot on vielä puoliksi tekemättä. Porenkin osalta isot asiat tapahtuvat vasta tulevaisuudessa, ja keskeistä on nyt hallita tulevia Poren asiat tapahtuvat vasta pullonkauloja, joista kaksi asiaa nousee yli muiden: saavutettavuus tulevaisuudessa, ja keskeistä ja koulutettu työvoima.

Pore kytkeytyy koko Suomen hyvinvointiin, ja se tarvitsee saavutettavuutta Lounais-Suomen sisällä, pääkaupunkiseutuun, muuhun Suomeen ja ulkomaille. Nyt on kuitenkin aika toteuttaa Tunnin juna, kasi- ja ysitiet sekä Kirjalansalmen silta, unohtamatta Turun lentokentän roolia vientiteollisuuden kilpailukykytekijänä. Ja Ukin radan sähköistyshän on hyvä esimerkki valtiovallan oikeista päätöksistä!

on nyt hallita sen tulevia pullonkauloja.

Jäsenpalautteen perusteella suurin huoli kuitenkin kohdistuu osaavan työvoiman saatavuuteen. Tämä ei koske pelkästään DI-tasoa, vaan läpi linjan ammattilaisista on jo nyt pulaa, vaikka Pore on vasta alussa. Ilman osaavan työvoiman tarjonnan kasvua Pore jää alisuoriutumaan eikä kykene ottamaan täysimääräisenä valtakunnallisen talousveturin rooliaan. Teknisen koulutuksen tarjonnan lisääminen alueella yrityslähtöisesti pitää saada onnistumaan, ja nyt on tarkasti seurattava, täyttääkö suunnitelma verkostomaisesta DI-koulutuksesta tavoitteensa, ja tarvittaessa muutettava suunnitelmaa nopeasti.

Pari vuotta sitten, kun ensimmäiset merkit Lounais-Suomen nopeasta noususta tulivat ilmeiseksi, joku konkari totesi kieli poskella, että vielä pitää tämäkin kokea. Käsillä on historiallinen tilaisuus nostaa Suomi jälleen Ruotsin kantaan ja ehkä ohikin. Kun saavutettavuus ja koulutus hoidetaan yhteiskunnan puolelta kuntoon, hoitavat jäsenyrityksemme puolestaan loput.

MATTI RIHKO

hallituksen puheenjohtaja Turun kauppakamari 3 KAUPPAKAMARI

PARASTA JA NOPEAA PALVELUA! Satakunnantie 162, 20320 Turku www.isku.com

www.niemi.fi

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURKU.CHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI

19

VETOVOIMAISEN ALUEEN RESEPTI ON YKSINKERTAINEN, MUTTA KÄYTÄNNÖSSÄ TYÖ SEN HYVÄKSI EI LOPU KOSKAAN.

PÄÄTOIMITTAJA MINNA ARVE TOIMITTAJA KATRI KURKELA TAITTO KATRI KURKELA KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI ILMOITUSMYYNTI KATRI KURKELA PUH. 041 506 9454 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

9 UUSI JÄSEN Vakka-Suomen panimo syntyi olutharrastuksesta

12 HENKILÖ Haastettelussa "markkinoinnin kummitäti" Anne Korkiakoski

7 LYHYESTI LUKUINA Suomessa vieraili viime vuonna 7,7 miljoonaa matkailijaa

10 URAPOLKU Haastattelussa Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli

16 TEEMA Mitkä seikat tekevät maakunnasta kilpailukykyisen sekä alueen asukkaille että yrityksille?

8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

21 HISTORIA Alueen elinkeinoelämää kehittämässä jo 100 vuotta

24 ALUEELTA Yritykset toivovat suoraa lentoyhteyttä Turusta Saksaan

27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Rahanpesulaki pähkinänkuoressa

26 TAPAHTUMAKALENTERI Alkusyksyn koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet 28 KAMARIKUULUMISIA Otoksia loppukevään ja kesän tapahtumista KANNESSA: ANNE KORKIAKOSKI KUVA: RONI REKOMAA TUBEKOULUSSA LANSEERATUN VIDEOKILPAILUN VOITTAJAKSI 'MEIDÄN PARAINEN'.

31 5 KAUPPAKAMARI

KIRJA

NYT PUHUTTAA

YRITYSVASTUU – JOHTAMISEN UUSI NORMAALI KIRJA YRITYSTEN yhteiskunnallisesta vastuusta ja roolista, yritysvastuun johtamisesta, sidosryhmien merkityksestä vastuullisen yritystoiminnan kehittämisessä sekä hankintaketjujen vastuullisuushaasteista.

Yritysvastuu – Johtamisen uusi normaali -kirja taustoittaa yritysvastuun kehityskaaria kahden asiantuntijan näkemyksien, kokemuksien ja tulkintojen kautta. Kirja tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja yritysvastuun johtamiseen ja vastuullisuustyön organisointiin. Kirjan luettuasi ymmärrät, miksi hankintaketjuista on tullut yritysvastuun yksi haastavimmista osa-alueista ja miksi

KIRJASTA SAAT KÄYTÄNNÖNLÄHEISIÄ NEUVOJA YRITYSVASTUUN JOHTAMISEEN. ihmisoikeudet kuuluvat myös pienten ja keskisuurten yritysten agendalle. Yritysvastuu – Johtamisen uusi normaali on reseptivihkosi myös silloin, kun valmistaudut sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun, oli kyse sitten kansalaisjärjestöistä tai paikallisyhteisöistä.

6 KAUPPAKAMARI

KUVITUSKUVA: TURUN KAUPUNKI, VALENTINO VALKAJ

Varsinais-Suomi vetovoimaisemmaksi TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA ALUEEN VETOVOIMAN KEHITTÄMINEN OVAT TÄRKEITÄ OSAAJIEN HOUKUTTELUSSA. MYÖS KULTTUURI- JA VAPAAAJANPALVELUT VAIKUTTAVAT VETOVOIMAAN. Esko Ahon odotettu raportti Lounaisessa Suomessa vallitsevan positiivisen rakennemuutoksen edistämisestä julkistettiin elokuun lopussa. Aho nostaa raportissaan tärkeäksi työvoiman saatavuuden, saavutettavuuden ja koulutuksen lisäksi Varsinais-Suomen alueen vetovoiman lisäämisen.

Lisää tunnettuutta Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos tunnetaan muualla Suomessa varsin huonosti.

Turun kauppakamarin edunvalvonnan johtajan Kaisa Leiwon mukaan keskustelua aiheen ympärillä riittää, mutta se ei ulotu tarpeeksi kauas.

"Tässä voimme katsoa peiliin – keskustelua asiasta käydään täällä alueella ylenpalttisesti, mutta viesti ylittää huonosti maakuntarajat”, hän toteaa.

Leiwo myös muistuttaa positiivisen rakennemuutoksen koskettavan koko Suomea. ”Nyt tarvitaan osaavan työvoiman

liikkuvuutta ja niitä houkuttimia, joilla saadaan jo valmiiksi koulutettuja ihmisiä tänne. Jos tämä mahdollisuus missataan, se on menetys koko Suomelle", hän sanoo.

Kulttuuripalvelut vetovoimatekijänä Osaajien houkuttelussa alueen vetovoimaan vaikuttavat monet erilaiset tekijät.

Ihmiset arvostavat asuinpaikassaan työn, asuntojen ja talouden lisäksi myös vapaa-ajan mahdollisuuksia ja kulttuuripalveluita.

Erityisesti Turussa museot ja taidegalleriat ovat juhlineet ennätyskesää. Lisää kulttuuria on tarjolla tänä syksynä Turun Logomossa, jossa järjestetään lokakuussa Vuosisadan kulttuurigaala. Televisioitavassa tilaisuudessa juhlistetaan 100-vuotiasta suomalaista kulttuuria monimuotoisesti yhdistämällä gaalailtaan lukuisia palkitsemisia, viihdettä ja korkeakulttuuria.

Tilaisuudessa julkistetaan myös Suomen itsenäisyyden merkittävin kulttuuripersoona.

Delivering solutions.

LYHYESTI LUKUINA

7,7 milj.

Yhteensä 137 800 matkailutoimialoilla työskentelevää edustaa jo 5,5 % kaikista Suomen työllisistä.

Palvelet asiakkaitasi suurella sydämellä.

Niin mekin.

Suomessa vieraili viime vuonna 7,7 miljoonaa matkailijaa. Luku kasvoi edellisestä vuodesta 2 %.

Meillä DB Schenkerillä on tärkeää, että asiointi kanssamme on helppoa ja huoletonta.

5,5

%

Kerrommeko lisää? Soita 010 520 01 tai käy netissä www.dbschenker.fi

4,5

Matkailun aikaansaama arvonlisäys oli vuonna 2015 noin 4,45 mrd. euroa, joka on 2,5 % Suomen ­BKT:sta.

Keskimääräinen ­kiinalainen matkailija käyttää Suomessa matkansa aikana 940 euroa.

940

mrd.

Pidämme huolen, että lähetyksesi kulkevat ehjinä ja ajallaan Suomessa sekä maailmalla. Hoidamme myös varastoinnin, jotta voit olla hyvillä mielin.

€

www.koneteknologiakeskus.fi

APSIVINKIT

Neste Appi kertoo Nesteasemien sijainnit ja opastaa perille.

Mukana on myös mobiilimaksuominaisuus, kun sovelluksen yhdistää verkkopankkiin.

Turun kauppakamari @kauppakamaritku #kauppakamari100-juhla alkamassa @finlandiatalo'lla.

Onnea 100-vuotias! Turussa juhlimme 100-vuotiasta Turun kauppakamaria 11.11.2017.

Mapitare Älä enää eksy vesillä tai maastossa. Sovelluksessa mukana mm.

Maanmittauslaitoksen, Liikenneviraston ja Väestörekisterikeskuksen dataa.

Valopilkku Tilaa taksi haluamaasi osoitteeseen tai omaan sijaintipaikkaasi kätevästi sovelluksen kautta.

Mukana on myös tilauksesi seuranta sekä matkan ja kuljettajan arviointi.

KAUPPAKAMARI JAKAA STIPENDEJÄ YRITYSTEN HALLITUSTYÖSKENTELYN KEHITTÄMISEEN. KATSO LISÄÄ: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

BUSINESSLOUNASTAJAN KANNATTAA POIKETA POHJALLE Yksi Turun upeimmista ravintolamaisemista löytyy Puolalanpuiston kupeesta Suomalaiselta Pohjalta. Ravintolassa tarjoillaan arkisin kello 11–14:30 sekä liike- että kotiruokalounasta.

Pohja on tyylikäs paikka kokouksille ja yritystilaisuuksille valkoisine liinoineen ja pöytähopeineen. Keväästä 2017 ravintolaa pyörittäneen Jani Hellströmin toiveena on tuoda taloon eloa. ”Pohjalla on loistavat mahdollisuudet järjestää melkein mitä tahansa. Talo mukautuu helposti, sillä täällä on paljon eri tiloja”, hän kertoo.

Salin lisäksi Pohjalta löytyy yhteensä kuusi kabinettia viiden hengen tunnelmallisesta huoneesta 70 hengen kokoustilaan.

Kabineteista ei peritä erikseen maksua lounaan tai illallisen yhteydessä. www.suomalainenpohja.com

8 KAUPPAKAMARI

UUSI JÄSEN

PANIMOMESTARIN HARRASTUKSESTA MUOTOUTUI VUOSIEN VARRELLA AMMATTI Uudessakaupungissa toimiva Vakka-Suomen Panimo valmistaa pääasiassa olutta, mutta tuotevalikoimaan sisältyy myös siidereitä, long drink -juomia ja limonadeja. Panimon uutuutena ovat alkoholittomat jääteet. Vuonna 2016 panimon tuotanto oli noin puoli miljoonaa litraa, josta noin 400 000 litraa oli olutta ja loput 100 000 litraa muita juomia. Yritys työllistää vakituisesti seitsemän henkilöä ja kesäaikaan muutamia kesätyöntekijöitä.

Vakka-Suomen Panimo on perustettu vuonna 2007. Ensimmäiset oluet saatiin kauppoihin juhannusviikolla vuonna 2008.

Yrityksen perustaja on Saksassa panimomestarikoulun käynyt Jani Vilpas, jonka harrastuksesta muotoutui pikkuhiljaa vuosien varrella ammatti. Yritys toimi ensimmäiset seitsemän vuotta Uudenkaupungin keskustassa, mutta muutti uusiin toimitiloihin kaupungin laidalle loppuvuonna 2014. Modernit tilat ja tuotantolaitteet ovat mahdollistaneet tuotantokapasiteetin kasvattamisen sekä mahdollistaneet uusien tuoteryhmien lanseeraamisen.

VASP on aloittanut ensimmäisen vientiprojektinsa, joka kohdistuu Kiinaan. Myös muita mahdollisia vientikohteita selvitellään yhdessä Finpron kanssa. Yritys juhlistaa tänä vuonna 100-vuotiasta Suomea juhlatuotteella. ”Satavuotiaan Suomen kunniaksi olemme valmistaneet terva-aromilla ja katajanmarjoilla maustetun oluen, joka on vielä loppuvuoden ajan Alkon valikoimissa. Panimon kausioluttuotanto kiihtyy talven lähestyessä, ja syksyn aikana kauppoihin tulee yhteensä neljä erilaista joulu- tai talviolutta. Näistä tunnetuin on ehkä Raskasta Joulua -olut, joka valmistetaan yhteistyössä tuottaja Erkka Korhosen luotsaaman Raskasta Joulua -musiikkiprojektin kanssa”, yrityksen toimitusjohtaja Jani Vilpas kertoo.

Kauppakamarin jäsenyydeltä Vilpas odottaa apua vientiprojektien toteutuksessa sekä verkostoitumista muiden yritysten ja henkilöiden kanssa.

Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Wehnäbockolut voitti vuonna 2012 Suomen Paras Olutkilpailun. Kuvassa toimitusjohtaja Jani Vilpas.

UUDET JÄSENET 4JC Consulting Oy AB, Turku AdWorks Oy, Lieto AirSense Oy, Turku Ampeerix Oy, Vanhalinna Arjasmaa Yhtiöt Oy, Turku Chef Jani's Catering Oy, Turku Exposet Oy, Turku Finvoicer Group Oy, Turku Flisap Oy, Paimio Golden Kitchen, Turku Hiekka-Laitila Oy, Laitila Kaarinan Kehitys Oy, Kaarina Kari Ruusunen, Turku

Karlex Oy, Piispanristi Kehitysyhtiö Kuru Oy, Turku Kuljetusliike P. Koski & Pojat, Oripää Kuluoptimi Oy, Turku Lakiasiaintoimisto Lakitupa Juhe, Loimaa Lexia Asianajotoimisto Oy, Turku Loviisan Aitta, Rusko Mäkilän Tila Oy, Oripää Marine Alutech Oy AB, Teijo Markkinointi- ja viestintäyhtiö Maine Communications Oy, Turku Mediamaisteri Oy, Turku Naantalin Satama Oy, Naantali

Nordic LAN&WAN Communication Oy, Turku Nu Flow Nordic Oy, Salo Osahankinta Oy, Turku Prigi Oy, Turku Salon Kiinteistöhuolto Oy, Salo Set Promotion Oy, Turku Tact Finance Oyj, Turku Taloushallintopalvelut Janita Suomi Oy, Lieto Tapahtumakone Oy H2H, Turku Vakka-Suomen Panimo Oy, Uusikaupunki Vetrospace Oy, Littoinen Vincit Oy, Turku

9 KAUPPAKAMARI

URAPOLKU

"Meri ja laivanrakennus ovat kiehtoneet jo lapsesta saakka" Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli on tehnyt koko työuransa laivanrakennuksessa.

MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Toimin Meyer Turun varatoimitusjohtajana, ja vastuulleni kuuluu telakan operatiivinen toiminta. Käytännössä tämä tarkoittaa laivojen tuotantoa, suunnittelua, telakan investointeja, HSE-asioita, laatua ja toiminnansuunnittelua.

MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Olen tehnyt koko työurani laivanrakennuksessa. Aloitin suunnitteluinsinöörinä, ja matkalle on mahtunut tuotannon, projektijohdon, laatujohtamisen, toiminnan suunnittelun

ja strategisen suunnittelun tehtäviä. Olen ollut myös mukana yrityskaupoissa, joita suomalaisessa laivanrakennuksessa on tehty viime vuosikymmeninä. Erityisen tiiviisti olin osallisena viimeisimmässä, kun Meyerin perhe ja Suomen valtio ostivat Turun telakan korealaiselta STX-konsernilta syksyllä 2014.

Hyvin nopeasti sen jälkeen telakka siirtyi kokonaan Meyerin omistukseen keväällä 2015.

MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Upeinta on saada olla rakentamassa telakkaa ja suomalaista laivanrakennusta uuteen aikakauteen. Sen lisäksi, että volyymit moninkertaistuvat pitkän tilauskannan myötä, myös toimintatavat uudistuvat, ja tuomme paljon uutta automatisaatiota ja tietotekniikkaa tälle varsin perinteisenä pidetylle alalle.

On myös hienoa nähdä, miten uusia ihmisiä tulee alalle tuoreine ideoineen, ja pystymme myös tätä kautta uudistamaan toimintaamme pitkästä aikaa toden teolla.

MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Työ vie suuren osan ajastani. Vapaa-ajalla nautin mökkeilystä, perheen seurasta ja hyvästä ruuasta.

KOULUTUS: Koneinsinööri, TuAMK, 1986 ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Hollming Oy:n telakka Raumalla. Meri ja laivanrakennus ovat kiehtoneet minua jo lapsesta saakka. Suurelta osalta tähän on vaikuttanut se, että äitini puolelta suvussani on ollut merenkulkijoita, lähinnä luotseja, ja isäni puolelta laivanrakentajia usean sukupolven ajan. Isosetäni Kaarlo Pulli oli yksi Hollmingin telakan perustajista ja mm. kuunari Koiviston suunnittelija ja rakentaja.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA En osaa nimetä yksittäistä tapahtumaa.

Jokainen tehtävä ja vuosi on tuonut uuden palasen kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Pitkään uraan on mahtunut myös askelia taaksepäin, olen myöhemmin ymmärtänyt, että ehkä juuri ne kasvattivat eniten.

MUISTA! Virheitä ei pidä pelätä, mutta niistä on syytä ottaa nopeasti opiksi!

10 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKESKUS SKANSSI

Skanssinkatu 10, 20730 Turku

www.skanssi.fi

PAINOKONE.FI painotuotteiden verkkokauppa yrityksille

Johtaja, jaa päiväsi nuoren kanssa!

Tuhat nuorta johtajaa -kampanja tuo yhteen tuhat nuorta ja johtajaa tutkimaan, kokemaan ja oppimaan, mitä johtajuus tänä päivänä on.

Kauppakamarien, nuorkauppakamarien ja YES-verkoston Tuhat nuorta johtajaa -kampanja tuo päiväksi yhteen nuoret ja johtajat.

Kampanjassa nuori pääsee päiväksi mukaan johtajan arkeen.

Johtajana annat osallistuvalle nuorelle esimerkin siitä, millaista johtajuutta ja taitoja työelämässä tarvitaan. Samalla voit pohtia omaa kehittymistäsi johtajana. Nuorelle päivä on henkilökohtainen haaste ja mahdollisuus miettiä, mitä johtajuus tarkoittaa käytännössä ja millaisia taitoja työelämässä tarvitaan sekä saada eväitä oman työuransa rakentamiseen.

Syksyn kampanjaviikko järjestetään marraskuun viikolla 46 (13.17.11.2017). Johtajan ja nuoren yhteinen päivä voidaan toteuttaa alueellisesti tai yrityskohtaisesti myös muuna sopivana ajankohtana.

Kampanjan kohderyhmään kuuluvat yrityksen johto- ja esimiestehtävissä tai verkostojen ja projektien vetovastuussa toimivat henkilöt. Nuoret ovat 17–24-vuotiaita opiskelijoita.

Miksi lähteä mukaan?

• Matala kynnys osallistua: valmiit materiaalit ja lyhyt kesto • Tilaisuus itsensä haastamiseen ja omien ja yrityksesi toimintamallien pohtimiseen • Hyvä pohja rakentaa yhteistyötä alueen opiskelijoiden ja oppilaitosten kanssa sekä lisätä kiinnostusta yrityksesi toimialaan • Selkeä tapa osoittaa yrityksen yhteiskuntavastuuta ja mahdollisuus medianäkyvyyteen.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

1000nuortajohtajaa.fi

TURUN UPEIN T A P A H T U M AT A L O AURAJOEN RANNALLA T U R U N T Y Y L I K K Ä I M M Ä T T I L AT O N N I S T U N E I S I I N J U H L I I N J A TA PA H T U M I I N P I E N S E U R U E I S TA J O PA 800 HENKILÖLLE. S U J U V AT J Ä R J E S T E L Y T, M O D E R N I T E K N O L O G I A J A H E L P O S T I M U U N N E L T A V AT T I L AT S E K Ä S AT A P R O S E N T T I N E N A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S L U P A U S T A K A A V AT, ETTÄ TILAISUUTESI ON ONNISTUNUT V I I M E I S T Ä P I I R TOA M Y Ö T E N .

LUPA NAUTTIA Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku 020 1234 710, radissonblu.com

Markkinoinnilla markkinat suuremmiksi TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVAT: RONI REKOMAA

Anne Korkiakoski kutsuu itseään markkinoinnin kummitädiksi. Hänellä on selkeä viesti: suomalaiset yritykset voivat kasvattaa myyntiä panostamalla markkinointiin.

Samalla myös Suomi menestyy.

HENKILÖ

Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva

ANNE KORKIAKOSKI

HALLITUSJÄSENYYDET

Kalevala Koru, Oral Hammaslääkärit Oyj, Lunawood, Kämp Group, Oulun Energia -konserni, Lindström, Vuoristo yhtiöt, Vaasan yliopisto, UN Women KONE

markkinointi- ja viestintäjohtaja 2008– 2014 ELISA

markkinointi- ja viestintäjohtaja 2007– 2008 EURORSCG NORDIC

toimitusjohtaja 2003– 2006 BNL INFORMATION

perustaja ja toimitusjohtaja 1992– 2003

SIKSI MARKKINOINTIA

SIKSIMARKKINOINTIA.FI

Anne Korkiakosken esitykset markkinoinnin vaikutuksesta Suomen kasvuun. Aineisto on ladattavissa ja käytettävissä.

14 KAUPPAKAMARI

S

vuoksi näy myöskään taseessa. uomi sijoittuu sijalle 84, kun mitataan, miten ”Kirjanpidossa ja yrityksen investointeina yritykset onnistuvat hyödyntämään markmarkkinointi käsitellään aina lyhyen tähtäimen kinointia tuotteiden ja palveluiden erotkuluna, ja se johtaa siten myös ajatteluun, jossa tautumiseen. Innovaatiokyvyssä Suomen sijoitus markkinointi on yritysjohdon on kolmas. Kyseessä on PITÄÄ OSOITTAA, ETTÄ silmissä lyhyen tähtäimen arvostettu IMD:n Global kulu.”

Competitiveness Index MARKKINOINNILLA Tekesin myöntämää rahoi-kilpailukykyvertailu.

ON MAHDOLLISTA tusta ei myöskään saa käyttää Tilanne on Anne KorkiaKASVATTAA markkinointiin, ainoastaan kosken mukaan lähinnä LIIKEVAIHTOA. markkinaselvityksiin. tragikoominen.

“Markkinointiin liittyvät ”Tuotteisiin panosterahoitushaasteet ovat osasyy taan, mutta markkinoinsiihen, että monia suomalaisia startupeja myydään tiin ei.” ulkomaille hyvin varhaisessa vaiheessa.”

Anne Korkiakoski on Suomen kokeneimpia markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia. Hän istuu yhdeksän yrityksen ja organisaation halliVERKKOKAUPASSA PALJON VOITETTAVAA tuksessa, ja toimii Siksi markkinointia -hankkeen Suomi on perinteinen B2B-maa, jossa teollisuuden vetäjänä. Kyseessä on projekti, jonka tarkoitus on yritykset muodostavat talouden selkärangan. Nämä kannustaa yrityksiä kasvattamaan myyntiä markkiyritykset ovat kuitenkin tuntemattomia suurelle noinnin avulla. yleisölle, varsinkin kansainvälisellä areenalla. ”Jokainen myyty tuote vahvistaa Suomen talout”Suomikuva jää maailmalla kapeaksi, sillä ta ja sitä kautta mahdollisuuksia ylläpitää hyvinmaabrändin vahvistaminen vaatii tuekseen isoja vointiyhteiskuntaa”, sanoo Korkiakoski. ja tunnettuja kuluttajabrändejä. H&M:n ja Ikean Anne Korkiakoski vertaa Suomen ja Ruotsin kaltaiset yritykset vaikuttavat Ruotsin imagoon BKT-kehitystä ja panostuksia markkinointiin. maailmalla.”

Ruotsissa on ollut vahva kasvu sekä BKT:ssä että Erot Suomen ja Ruotsin välillä näkyvät myös markkinointipanostuksissa, mutta Suomen osalta verkkokaupassa. Ruotsalaiset yritykset hakeutuvat molemmat ovat alhaisemmalla tasolla kuin vuonna heti kansainvälisille markkinoille ja panostavat 2008. markkinointiin. Verkkokauppojen kielivalinnat ”Markkinointipanostukset vaikuttavat suoraan kertovat Korkiakosken mukaan tavoitetasosta: yritysten myyntiin ja talouskasvuun. Minkä takia suuri osa ruotsalaisista verkkokaupoista tarjoaa Suomessa ei panosteta markkinointiin varsinkin palvelua kymmenellä kielellä, siinä missä moni silloin, kun talous ei kasva?” suomalainen kilpailija tyytyy puoleen.

Lopputuloksena ruotsalaiset, norjalaiset ja ARVOSTUS NOUSUUN FAKTOILLA tanskalaiset verkkokaupat tuovat paljon enemmän Markkinointiin liittyvää salaperäisyyttä olisi rahaa omaan maahan. Suomi on tällä hetkellä häKorkiakosken mukaan syytä hälventää. Alalle on viäjien joukossa, koska raha liikkuu maasta pois. pelkkää haittaa, jos sitä pidetään epämääräisenä tukifunktiona, jossa käytetään erilaisia poppakonsPIENEMPI KOHDERYHMÄ VOI RIITTÄÄ teja näkyvyyden aikaansaamiseksi.

Suomella on Korkiakosken mukaan runsaasti hyöMarkkinoinnin vähäiseen arvostukseen ja piedyntämättömiä mahdollisuuksia. Mallia voi ottaa niin budjetteihin löytyy syitä muun muassa marknaapurimaista. Esimerkiksi Tromssan kaupunki kinointiväen ja yritysjohdon erilaisista taustoista.

Norjassa on onnistunut tekemään revontulista Suuri osa suomalaisista toimitusjohtajista tulee suuren matkailuvaltin, ja Tromssan lentokentälle tuotannosta tai taloushallinnosta, ja vain harvalla matkustaa vuosittain lähemmäs kaksi miljoonaa on esimerkiksi myyntitausta. Markkinoinnista vasmatkustajaa. taavan henkilön on osattava puhua toimitusjohtajal”Matkailijat jäävät tulematta, jos heille ei kerrota le hänen omalla kielellään, jotta viesti menisi perille. mitä on tarjolla.” ”Käytä lukuja, faktoja ja konkreettisia esimerkOsa suomalaisista matkailualan yrityksistä kejä. Markkinoinnin ammattilaisten pitää osoittaa, voisi Korkiakosken mukaan kohdistaa palvelunsa että markkinoinnilla on mahdollista kasvattaa pienemmille kohderyhmille ja jopa nostaa hintoja liikevaihtoa ja yrityksen arvoa.” merkittävästi.

Monella kasvuyrityksellä on haasteita järjestää ”Myös pienemmät kävijämäärät riittävät, jos rahoitusta markkinointiin. Toisin kuin esimerkiksi kohderyhmä on valmis maksamaan enemmän tuotantotiloihin tai kiinteistöihin tehtäviä inveshyvästä ja ainutlaatuisesta palvelusta, puhtaasta tointeja, markkinointiin tehtäviä investointeja ei ilmasta ja vedestä, ja jopa hiljaisuudesta.” voida jaksottaa tilinpäätöksessä, eivätkä ne sen

KUVA: SHUTTERSTOCK

TEEMA

Alueellisen vetovoiman

yksinkertainen resepti Dynaaminen talous, hyvä koulutus, osaava työvoima, toimivat liikenneyhteydet ja asuntojen riittävä tarjonta. Siinä on alueen vetovoiman salaisuus. Teoriassa resepti on yksinkertainen, mutta käytännössä työ sen hyväksi ei lopu koskaan.

TEKSTI KUSTAA HULKKO

M

illainen on vetovoimainen talousalue? Mitkä seikat tekevät esimerkiksi suomalaisesta maakunnasta kilpailukykyisen ja houkuttelevan alueen sekä asukkaille että yrityksille?

Alueellinen vetovoima on cocktail, jonka sekoittamiseen ei tarvita rakettitiedettä.

Se koostuu nimittäin aika yksinkertaisista ainesosista.

Niitä ovat ammattitaitoinen työvoima, monipuolinen ja tasokas koulutus sekä sujuva logistiikka.

Myös asuntojen riittävyys on alueellisen kilpailukyvyn tärkeä komponentti.

Kaikissa näissä asioissa alueen pitäisi hakea kilpailuetua. Alueen pitäisi osata myös viestiä vahvoja puoliaan yleisölle, jotta y­ ritykset, asukkaat ja turistit löytäisivät seudun.

Alueiden vetovoiman salaisuuksia käsitellään perusteellisesti Alueiden kilpailukyky 2016 -raportissa, jonka on laatinut Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Tämä raportti korostaa koulutuksen merkitystä. Sen mukaan yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammatilliset oppilaitokset lisäävät alueen kilpailukykyä.

Runsas kolmannes yrityksistä arvioi, että yliopisto tai korkeakoulu vaikuttaa paljon tai erittäin paljon yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. Tampereella, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla vastaava osuus oli puolet.

Yliopiston sijainti vaikuttaa varsinkin siihen, miten palveluyritykset, kasvuhakuiset yritykset ja henkilömäärältään suuret yritykset valitsevat sijaintipaikkansa.

VETOVOIMA MERKITSEE Monella alueella on yrityksiä, jotka haluaisivat tehdä alueensa vetovoiman lisäämisestä erityisen kehittämiskohteen.

Kaisa Saarion mukaan selvityksessä nousi esiin myös arvio, että on syytä välttää liian tiukkaa kaavoitus- ja lupapolitiikkaa. Se on tärkeää, jotta ei karkoteta potentiaalisia asukkaita eikä yrityksiä, jotka harkitsevat toiminnan aloittamista alueella.

Kauppakamarilehti haastatteli tätä juttua varten viiden alueellisen kauppakamarin toimitusjohtajia, jotka arvioivat alueensa vetovoimaa.

Haastattelut vahvistivat Alueiden kilpailukyky 2016 -raportin tulokset.

RUNSAS KOLMANNES YRITYKSISTÄ ARVIOI, ETTÄ YLIOPISTO TAI KORKEAKOULU VAIKUTTAA PALJON TAI ERITTÄIN PALJON YRITYKSEN SIJAINTIIN JA TOIMINTAEDELLYTYKSIIN.

DYNAMIIKKAA VÄESTÖNKASVUSTA Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki Perälä sanoi, että väestön nettokasvu – 18 000 asukasta vuodessa – muodostaa hyvän perustan talouden kasvulle.

”Yritysten kannalta hyvin koulutettu ja osaava työvoima on erityisen tärkeä asia”, hän lisäsi. ”Seudun yhteydet maailman markkinoille ovat erinomaiset.”

Toisaalta Helsingin liikenteen kehittämiseksi tarvitaan kokonaisratkaisu: jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta on parannettava ja keskustatunneli rakennettava.

Lisäksi Helsingin seudun asuntokaavoituksen määrä on turvattava ja asuntorakentamisen sääntelyä kevennettävä. ”Varsinais-Suomen teollisuus on hyvässä nousussa”, sanoi Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve. Hänen mielestään upea sijainti, historia ja kulttuuri tekevät yhdessä hyvän taloustilanteen kanssa Varsinais-Suomesta maan ykkösalueen.

Turun lentokentän tarjontaa Arve parantaisi suoralla yhteydellä Saksaan.

Muista liikennehankkeista Arve priorisoisi muun muassa Turun ohitustien leventämistä nelikaistaiseksi ja ”Tunnin junaa” eli Turun ja Helsingin välistä nopeaa ratayhteyttä, joka on saanut jo suunnittelurahaa.

ICT KILPAILUKYVYN LÄHTEENÄ Oulun kauppakamarin toimialueeseen kuuluu Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Kainuun maakunta.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen pitää vahvaa ICT-osaamista alueen kilpailukyvyn tärkeimpänä osatekijänä.

ICT-alalla on nyt yli 11 000 työpaikkaa, enemmän kuin Nokian huippuvuosina.

Ammattikorkeakoulun tekniikka- ja liiketalousyksiköt muuttavat Linnanmaan yliopis-

Adam Smithin neuvo: KESKITY SIIHEN, MITÄ OSAAT PARHAITEN

KUVA: WIKIMEDIA COMMONS

Maiden ja alueiden kilpailukyky on taloustieteen klassinen tutkimuskohde. Jo Adam Smithillä oli siihen yksinkertainen resepti: keskittykää siihen, mitä osaatte parhaiten, eli satsatkaa voimavaroja siihen, missä teillä on suhteellinen etu.

1990-luvun alussa aluetaloudesta tuli pitkän tauon jälkeen uudelleen muotiaihe taloustutkijoille.

Viime vuosikymmeninä siitä ovat kirjoittaneet esimerkiksi Paul Krugman, taloustieteen Nobel-muistopalkinnon saaja, ja professori Michael Porter, liikkeenjohtoguru ja bestseller-kirjailija.

18 KAUPPAKAMARI

Samassa maassa alueiden suorituskyky voi vaihdella paljon. Toisia alueita suosii edullinen sijainti, toisia rikkaat metsä- tai malmivarat.

Kilpailuetu voi perustua myös politiikkaan, vaikkapa päätökseen yliopiston perustamisesta. ”Maantieteelle emme voi mitään”, sanoi Stalin, ja Paasikivi takoi periaatteen suomalaisten kalloon.

Silti Suomen maakunnissa tiedetään, että menestys ei ole kiinni vain ulkoisista olosuhteista. Suuri merkitys on tahdolla, luovuudella ja yhteistyökyvyllä.

"Varsinais-Suomen teollisuus on hyvässä nousussa. Upea sijainti, historia ja kulttuuri tekevät yhdessä hyvän taloustilanteen kanssa VarsinaisSuomesta maan ykkösalueen", sanoo Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve.

toalueelle, josta syntyy Tuovisen mukaan ”innovaatiotoiminnan superkampus”.

Kainuun aluetalouteen ovat tuoneet kasvua Terrafamen kaivos ja Transtechin kiskovaunutehdas. Tuovinen kehuu myös Kainuun matkailuelinkeinoa ja ammattikorkeakoulua, jonka Talouselämä-lehti arvosteli joitakin vuosia sitten Suomen parhaaksi.

Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta arvioi, että sijainti ja hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin ja Venäjälle ovat alueen vetovoimatekijä numero yksi.

Edullisia asuntoja ja toimitiloja on tarpeeksi, työmatkat ovat lyhyitä, matkailu tarjoaa vetonauloja, ja virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia riittää. ”Ihmisen kokoinen paikka”, hän tiivistää.

Toisaalta Kymenlaakson liikenneyhteyksiin liittyy akuutteja tarpeita. Lehtorannan mukaan erityisesti Kouvolan ja Kotkan välinen valtatie 15 pitäisi saada runsaan ja raskaan tavaraliikenteen edellyttämään kuntoon.

YLÄ-SAVON VIENTI KASVUSSA ”Kuopio on Suomen vetovoimaisimpia kaupunkeja”, sanoo Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi.

Hän näkee tulevaisuuden Kuopion 200 000 asukkaan kaupunkina ja Itä-Suomen kasvun veturina.

Luonto, asunnot, työpaikat ja vireä ja mo-

nipuolinen elinkeinoelämä ovat Huhtiniemen listalla Pohjois-Savon vahvuuksista. ”Erityisesti Varkaudessa ja Ylä-Savossa vientiteollisuus on hyvässä kasvussa.”

Kuopion alueen kauppakamarin liikenteen kärkihanke on, että viitostietä voisi ajaa 100 kilometrin tuntinopeutta Iisalmeen asti ympäri vuoden.

Lentoliikenteen lisäämiseen on Huhtiniemen mukaan löydettävä jatkossa uusia ratkaisuja.

TYÖVOIMAPULA PULLONKAULANA Jokainen haastateltu toimitusjohtaja piti koulutusta alueiden kilpailukyvyn keskeisenä voimavarana.

Toisaalta puute osaavasta työvoimasta ja työvoiman kärjistyvä kohtaanto-ongelma ovat nousseet esiin kaikilla alueilla. Kohtaanto-ongelma tarkoittaa sitä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa: toisaalla on työttömyyttä, toisaalla työvoimapulaa.

Taustalla on se, että talouskasvu elpyi viime vuonna pitkän taantuman jälkeen.

EK:n uusimman suhdannebarometrin mukaan teollisuuden, rakennusalan ja palveluiden tilanne oli keskikesällä 2017 jonkin verran keskimääräistä parempi ja arviot loppuvuodesta olivat varsin myönteiset.

Lähes yhdeksän kymmenestä teollisuusyrityksestä kertoi, että kapasiteetti oli täyskäytössä. Etenkin rakennusalan yrityksiä vaivasi pula osaavasta henkilökunnasta.

Perälä muistuttaa, että 26 prosenttia uusmaalaisista teollisuusyrityksistä ja 16 prosenttia palveluyrityksistä raportoi suhdannebarometrissä ammattityövoiman saannin ongelmista.

AUTOTEHTAASTA TYÖPAIKKOJA Arven mukaan Lounais-Suomessa tarvitaan lähivuosina vähintään 15 000 uutta ­työntekijää ja koulutusta pitää lisätä varsin­­ kin teknisillä aloilla. Kova pula vallitsee nyt erityisesti materiaali- ja konetekniikan insinööreistä ja ennen pitkää myös IT-osaajista.

Oulun kauppakamarin alueen väestö on Tuovisen mukaan nuorta ja hyvin koulutettua.

Kohtaanto-ongelma on silti todellisuutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Puutetta on esimerkiksi ohjelmoijista, hitsaajista ja metsäkoneenkuljettajista.

Kymenlaakson keskeinen ongelma on pula IT-, rakennus- ja metalliosaajista sekä lääkäreistä. ”Koulutustarjonta ei vastaa riittävän hyvin työvoimatarvetta”, Lehtoranta sanoo.

Pula osaajista on ajankohtainen ongelma myös Kuopion kauppakamarin alueella.

Huhtiniemi arvioi, että yritysten ja oppilaitosten yhteistyö onneksi edistää ongelman ratkaisua.

19 KAUPPAKAMARI

TurunKauppakamarinJuhlakirja-150v-04.pdf

1

4.4.2017

14.05

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Vuonna 2017 Eckes-Granini Finland Oy Ab juhlii 150-vuotisia juuriaan ja Anders Bernhard Nordforsin aloittamaa menestystarinaa.

juomiaturusta.fi

TURVAPALVELUT VASTUULLA JA AMMATTITAIDOLLA! PSF Finland Oy on eri turvallisuussektorien asiantuntija. Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaita turvapalveluja ja koulutuksia, turvallisuusalan todellisten moniosaajien toteuttamana, järjestyksenvalvonnasta ensiapuun!

Katso lisätiedot Internet-sivuiltamme www.psf.fi

HISTORIA

Sata vuotta alueen elinkeinoelämää kehittämässä Turun kauppakamari on koko historiansa ajan ollut tiiviisti mukana kehittämässä Varsinais-Suomen aluetta. Kauppakamari on ollut muun muassa mukana perustamassa Turun kauppakorkeakoulua ja ensimmäisiä Turun Messuja.

Kauppakamariasetus edellytti kauppakamarien kehittävän toimintapiirissään mahdollisuuksien mukaan elinkeinoelämään liittyvää ammattiopetusta ja ylipäätään seuraavan elinkeinoelämään liittyvien opetuslaitosten toimintaa. Kauppatieteiden opetuksesta oli keskusteltu Turussa lähes yhtä kauan kuin monialaisten yliopistojen perustamisesta. Toisen maailmansodan jälkeen kauppakorkeakouluhanke lähti lopullisesti liikkeelle, kun Turun kauppakorkeakoulun Säätiö perustettiin toukokuussa 1949 Turun Liikemiesyhdistyksen koolle kutsumassa kokouksessa.

Säätiön ensimmäiseen valtuuskuntaan valittiin sekä Turun Liikemiesyhdistyksen että Turun kauppakamarin toiminnassa vahvasti mukana olevia henkilöitä, mikä takasi hankkeen eri osapuolien joustavan ajatustenvaihdon ja tiedonsaannin. Valtuuskunnan ensimmäinen puheenjohtajuus lankesi Ilmari Katajalle, joka oli toiminut myös Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1943. Turun kauppakorkeakoulun Säätiön valtuuskunta päätti Ilmari Katajan johdolla toukokuussa 1950 perustaa Turun kauppakorkeakoulun,

joka aloitti toimintansa jo samana syksynä. Koulun talous turvattiin valtionavulla, kaupungin myöntämällä avustuksella ja turkulaisin lahjoitusvaroin.

Turun kauppakamari ja kuusitoista elinkeinoelämää lähellä ollutta järjestöä perustivat Osuuskunnan Turun Messut. Samassa kokouksessa toimitusjohtajaksi valittiin Heikki Löyttyniemi. Turun Messujen tehtävänä oli tuoda esiin ja markkinoida Varsinais-Suomen TURUN MESSUT VARSINAIS-SUOMEN teollisuustuotteita ja kaupan palveluita. Sen LIIKE-ELÄMÄN NÄYTEIKKUNAKSI tuli myös helpottaa tuottajien ja asiakkaiden Turun kaupungin matkailulautakunta lähesverkostoitumista sekä pidemmällä aikavälillä tyi 1950-luvun lopulla kaupunginhallitusta ja vilkastuttaa koko lounaisen Suomen talousKAUPPATIETEIDEN alueen ja elinkeinoelämän toimintaa.

Erinomaisesti onnistuneet Turun Messut OPETUKSESTA OLI järjestettiin 4.–14.8.1961. Näytteilleasettajia KESKUSTELTU TURUSSA oli 420 ja yleisöä yli odotusten 160 000. MesLÄHES YHTÄ KAUAN, supaikkoina toimivat Puolalanpuisto ja sitä KUIN MONIALAISTEN ympäröivät seitsemän koulua. Paikalla kävi YLIOPISTOJEN myös presidentti Urho Kekkonen, joka oli lupautunut messujen suojelijaksi. Messuista PERUSTAMISESTA. muodostui myös taloudellisesti suurtapaus.

Heikki Löyttyniemi muisteli 2013, Turkulainen Sytytin Oyvuonna valmisti miten messut onnistuivat odottamattoman Turun kauppakamaria ehdottaen messusotatarvikkeita.

Kuva: SA-kuva. hyvin: ”…jäi ylijäämä, jolla sitten korvattiin jen järjestämistä Turkuun. Kauppakamari kauppakamarille henkilökunnan kulut, kiinnostui aloitteesta ja totesi lausunnosvuokrakulut, toimistokulut ja muutkin kulut saan, miten Turun elinkeinoelämän piirissä useamman vuoden ajalta sitten messutoion jo kauan pohdittu tällaisten messujen järjestämistä. Huhtikuussa 1959 pidettiin minnan edetessä. Tästä muodostui kauppaperustava kokous, jossa Turun kaupunki, kamarin peruspääoma”.

21 KAUPPAKAMARI

TILASTO

Kolme neljästä suomalaisesta työllistyy yksityiselle sektorille YKSITYINEN SEKTORI TYÖLLISTI KESÄKUUSSA 2017 LÄHES 1,9 MILJOONAA HENKILÖÄ YMPÄRI SUOMEA. SE ON 73 PROSENTTIA KAIKISTA 15–74-VUOTIAISTA TYÖLLISISTÄ. YKSITYISTÄ SEKTORIA VOIDAAN HYVIN PERUSTEIN PITÄÄ SUOMEN MENESTYKSEN JA IHMISTEN HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ. ILMAN YRITYKSIÄ EI OLE TYÖTÄ EIKÄ HYVINVOINTIVALTIOTA. TEKSTI JOHANNA SIPOLA KUVAT JULIA KOIVULANAHO

Kaikkiaan työtä teki kesäkuussa 2,57 miljoonaa suomalaista. Loput työllisistä sijoittuivat julkiselle sektorille, 21 prosenttia kuntiin ja 6 prosenttia valtiolle.

Eniten yksityisen sektorin työpaikkoja on Uudellamaalla, 521 000 työpaikkaa. Yritykset työllistivät yli satatuhatta henkilöä myös Pirkanmaalla (128 000) ja Varsinais-Suomessa (118 000). Tämä selviää Tilastokeskuksen alueellisesta yritystoimintatilastosta, joka kertoo yritysten toimipaikkojen työllistämisestä kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna. Tilasto tasoittaa luvut henkilötyövuosiksi eli vuoden aikana yritykset työllistävät näitäkin lukuja enemmän henkilöitä.

22 KAUPPAKAMARI

YRITYSTEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ MAAKUNNITTAIN

TYÖLLISTYMINEN SEKTOREITTAIN

Lähde: Tilastokeskus

KOLUMNI

Onni on yhteinen ja innostava päämäärä Elokuun puolivälissä julkaistu Turun keskustavisio 2050 maalaa upeaa kuvaa Turun keskustan, ja koko kaupungin tulevaisuudesta: Aurajoen varret ovat elämää täynnä, ja ilta-aurinko valaisee kauniisti rakennettua kulttuurirantaa. Kattava pyöräverkosto ja hyvin suunnitellut jalankulkupainotteiset alueet tukevat saavutettavuutta, ja kaikille autoille on pysäköintitilaa strategisesti sijoitettuna. Julkisen liikenteen uudistuksen ja monipuolisten kehityshankkeiden toteutuksen myötä keskustan eläväinen, vetovoimainen alue on laajentunut ja kehittynyt. Asukkaita kaupungissa on yli 300 000. Turku, ja sen keskusta on kaikilla mittareilla vetovoimainen ja kaunis.

Professori Markku Wileniuksen johtaman laajan työryhmän määrittämä keskustavisio täyttää loistavasti vision yleisen määritelmän ”yhteisenä ja innostavana päämääränä”. Työn vastaanotto on ollut poikkeuksellisen hyväksyvä. Visiota on kehuttu mm. siitä, että se toisaalta kunnioittaa historiaa ja tehtyjä ratkaisuja ja rakenteita, ja toisaalta onnistuu haastamaan olevaa, ja tuomaan uutta sinne missä sille on tilaa ja tarvetta.

Tärkeää on nyt, että matka kohti visiota starttaa, ja mahdollisimman pian: sisältö hyväksytään virallisesti yhteiseksi päämääräksi, se puretaan toimenpiteiksi, päätetään priorisoinnista ja toteutuksesta ja lähdetään liikkeelle. Matkan varrella täytyy huolehtia jatkuvasta vuoropuhelusta,

VASTAANOTTO ON OLLUT POIKKEUKSELLISEN HYVÄKSYVÄ. ja pitää keskustan kaupalliset toimijat samoin kuin kaupunkilaiset kartalla ja mukana.

Keskustan yritysten kannalta ensiarvoisen tärkeää tällä matkalla on, että saavutettavuus niin asiakkaiden kuin huoltoliikenteenkin kannalta säilyy prosessin joka vaiheessa. Samoin täytyy nähdä tarvittavissa määrin vaivaa sen eteen että keskustan yleinen siisteys ei rakennustöiden vuoksi huonone. Esimerkiksi Helsingin ydinkeskustassa Amos Rexin työmaalla on lumitykein ammuttu vesisumua pölyn leviämisen estämiseksi, siinä onnistuen. Keinoja kyllä löytyy, jos tahtotila vain löytyy.

Yhteistä tahtotilaa vision toteuttamiseksi tuntuu tällä hetkellä löytyvän. Kun Turku vuonna 2029 täyttää 800 vuotta, olemme edenneet jo pitkälle. Onneksi suunta on nyt selvillä, ja se näyttää hyvältä!

Katariina Räike, toiminnanjohtaja, Turun Ydinkeskustayhdistys ry.

RTC VAHANEN TURKU OY KORJAUSRAKENTAMISEN ASIANTUNTIJA

Turku | Salo | Pori

Ratapihankatu 53 C, 20100 Turku P. 020 7698 618 | www.vahanen.com

Tavoitteidesi tukena Vero- ja lakipalvelut Tilintarkastus ja varmennus Yritys- ja rakennejärjestelyt Liikkeenjohdon konsultointi kpmg.fi

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Kilpailukyvyn kannalta tärkeää ovat toimivat

lentoyhteydet

Saavutettavuus ei yksinään synnytä talouskasvua ja kilpailukykyä, mutta toimivat lentoyhteydet ovat taloudellisen kehityksen välttämätön edellytys. Varsinaissuomalaiset yritykset toivovat suoraa lentoyhteyttä Turusta Saksaan.

TEKSTI KATRI KURKELA KUVAT FINAVIA & PIXHILL

24 KAUPPAKAMARI

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna vakiinnuttamaan asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Tämä kuvaa osaltaan alueen hyvää taloustilannetta ja kiinnostusta lentomatkustamiseen.

Turun lentoaseman kansainvälisessä liikenteessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun esimerkiksi Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000.

Lentoyhteyksien kehittäminen on koko Varsinais-Suomen alueen kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Tällä hetkellä kauppakamarin jäsenyritykset näkevät erityisesti suoran lentoyhteyden Turusta Saksaan merkittävänä alueen elinkeinoelämän toimintaa edistävänä ja helpottavana asiana.

TURUN ASEMAN TILANNE HYVÄ Finavian verkostoliiketoiminnasta vastaavan johtajan Joni Sundelinin mukaan uusien reittien avaaminen on usein pitkä prosessi, jonka eteen Finaviassa tehdään monipuolista työtä. ”Uusien lentoreittien avaaminen on tietenkin loppujen lopuksi täysin lentoyhtiöistä riippuvaista. Uusia yhtiöitä saadaan, kun onnistutaan perustelemaan kysyntää. Teemme myös toimia reittien avaamiseen muun muassa markkinoimalla vahvasti Finavian brändiä ulkomailla sekä rakentamalla ja ylläpitämällä suhteita lentoyhtiöihin.

Turun lentoaseman tilannetta Sundelin pitää hyvänä. ”Matkustajakehitys on ollut positiivista ja jatkuu näillä näkymin myös positiivisena.

Kysyntä-tarjonta-mielessä katsottuna tilanne on myös hyvä.”

Sundelinin mielestä kokonaisuus Turun

MATKUSTAJAKEHITYS ON OLLUT POSITIIVISTA JA JATKUU NÄILLÄ NÄKYMIN POSITIIVISENA. lentoaseman osalta on tällä hetkellä tasapainossa. Suoria yhteyksiä on kohtuullinen määrä matkustajamäärään nähden, ja jatkomahdollisuuksia löytyy muun muassa hyvien Helsinki-yhteyksien takia.

Valtavaa kasvua yhteyksissä hän ei pidä todennäköisenä. ”Uudet reitit muuttavat usein kysynnän painopistettä, ja silloin aina joku yhtiö kärsii.

En usko, että yhteyksissä tulee Turun osalta

Varsinais-Suomen alueen yritykset tekevät vuosittain tuhansia matkoja Saksaan.

tapahtumaan sen suurempia kasvuhyppyjä, kuten esimerkiksi joillain Lapin kentillä on käynyt. Yleisesti tulevaisuus näyttää kuitenkin positiiviselta”, Sundelin sanoo.

Kysymys suorasta lentoreitistä Turusta Saksaan on hänen mukaansa vaikea, sillä vaikka Saksa onkin iso matkustamisen kohde, matkat hajaantuvat maan sisällä eri kohteisiin. ”Mitenkään väheksymättä Turun liike-elämän matkustamista, on vaikea osoittaa sitä, että tietylle reitille riittäisi kysyntää. En kuitenkaan pidä asiaa mahdottomana”, hän toteaa.

"YHTEYS SAKSAAN SÄÄSTÄISI NIIN AIKAA KUIN RAHAA" Autoteollisuuden palveluita tuottavassa Valmet Automotive Oy:ssä lennetään ahkerasti niin Eurooppaan kuin muun muassa Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Eurooppaan yrityksessä tehtiin viime vuonna 961 lentomatkaa, joista suurin osa suuntautui Saksaan.

Yrityksen johdon assistentin Nadja Doylen mukaan noin puolelle Valmet Automotiven matkoista lähdetään Turun lentoasemalta, lopuille Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Turusta lähtiessä useat vaihdot ovat kuitenkin joissain tilanteissa liian suuri riski. ”Turusta Saksaan lennettäessä voi olla vaihto sekä Tukholmassa että Kööpenhaminassa. Vaihdoissa on myöhästymisen riskejä, joita esimerkiksi joissain johtoryhmän palavereissa ei voi ottaa", Doyle kertoo.

Hänen mukaansa lennot Turusta suoraan Saksaan helpottaisivat yrityksen toimintaa. ”Lentoyhteys suoraan Saksaan säästäisi niin aikaa kuin rahaakin. Nyt lyhytkin

palaveri Saksassa vaatii usein yöpymisen jo Helsinki-Vantaalla”, Doyle sanoo.

LIIKKUMISEN HELPOTTUMINEN PARANTAISI YRITYSTEN TOIMINTAA Varsinais-Suomen alueen yritykset tekevät vuosittain tuhansia matkoja Saksaan. Vastaavasti Varsinais-Suomen alueella käy asiakkaita, alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita Saksasta.

Turun kauppakamari kysyi elokuussa teollisuusvaliokunnan jäseniltä taustakysymyksiä liittyen teollisuusyritysten lentomatkustamiseen.

Miltei kaikki vastaajat kertoivat suoran Saksa-yhteyden edistäisivän yrityksen toimintaa. Matkustavan henkilökunnan työhyvinvoinnin paranemisen ja yöpymis- sekä päivärahakulujen lisäksi tärkeinä seikkoina pidettiin lisääntyvien henkilökohtaisten tapaamisten merkitystä yhteistyössä niin asiakkaiden kuin toimittajienkin kanssa.

Liikkumisen helpottumisen ennakoitiin myös parantavan liikesuhteita, lisäävän kauppaa ja tiivistävän yhteistyötä saksalaisten korkeakoulujen kanssa. Myös jatkolentomahdollisuudet Euroopan ulkopuolelle kiinnostivat osaa vastaajista.

SUORAT YHTEYDET TURUSTA TÄLLÄ HETKELLÄ: GDANSK (WIZZ AIR) GRAN CANARIA (THOMAS COOK AIRLINES) HELSINKI (FINNAIR) KITTILÄ (FINNAIR) MAARIANHAMINA (FINNAIR & NEXTJET) RIIKA (AIR BALTIC) TUKHOLMA (SAS) 25 KAUPPAKAMARI

KALENTERI

10. & 11.11.

Turun kauppakamarin 100-vuotisjuhlaseminaari ja juhlagaala marraskuussa Lämpimästi tervetuloa juhlimaan kanssamme kauppakamarin 100 vuotta tulevaisuutta!

KATSO LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

SYYSKUU

19.

20.

21.

26.

29.

29.

UUSI EU:N TIETOSUOJA-ASETUS TULEE 25.5.2018

Mitä vaikutuksia markkinointiin ja digitaaliseen liiketoimintaan?

MATKAILUVALIOKUNNAN AAMUKAHVIT

Tervetuloa uudistuneeseen Turun kaupunginteatteriin!

LOKAKUU

3.

4.

10.

KANSAINVÄLISEN KAUPAN SEMINAARI

Kasvua ulkomaankaupasta?

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI

Kaksiosainen koulutus 4.–5.10.

JOHTAJA DIGITULEVAISUUDESSA

Resilientit yritykset ovat tulevaisuuden menestyjiä!

KIRJANPIDON AJOKORTTI®

Kirjanpidon keskeisimmät asiat.

LEAN5 BOOT CAMP

Kaksiosainen koulutus alkaa!

KAUPAN AIKA 100 -JUHLASEMINAARI

Logomossa käsittelyssä kaupan alan ajankohtaisimmat ilmiöt.

EU:N UUSI TIETOSUOJA-ASETUS HR:N NÄKÖKULMASTA

Tietosuoja-asetus koskee kaikkea henkilötietojen käsittelyä.

26 KAUPPAKAMARI

12.

17.

24.

25.

31.

31.

JÄSENAAMUKAHVIT: KOULUTUSJA TYÖVOIMAVALIOKUNTA JÄSENAAMUKAHVIT: ISÄNTÄNÄ SMT

Aiheena tapahtuman järjestäminen.

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Alvin ajankohtaiset asiat.

TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA MUUTOKSIIN VARAUTUMINEN

Koulutus esimiehille ja muille työnantajan edustajille.

HHJ-KURSSI 2

Syksyn toinen HHJ-kurssi alkaa!

ELINKEINOELÄMÄN FOORUMI

EK:n ajankohtaiskatsaus ja alueen suhdannetilanne.

MARRASKUU

1.

1.

2.

10.

11.

15.

16.

21.

23.

29.

30.

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN JA LOMAUTTAMISEEN LIITTYVÄT ONGELMATILANTEET TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSIA JA TUORETTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSEN TOIMINNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ

Some oikeudellisesta perspektiivistä.

KAUPPAKAMARI 100 VUOTTA -JUHLASEMINAARI

Juhlapuhujana Fredrik Reinfeldt.

KAUPPAKAMARI 100 VUOTTA -JUHLAGAALA

Lämpimästi tervetuloa!

ULKOMAISEN TYÖVOIMAN VEROTUS

Mitä velvoitteita suomalaiselle yritykselle syntyy ulkomaisen työvoiman käytöstä?

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2017

Tuoreimmat tiedot verotuksen ja kirjanpidon muutoksista!

ARVOPAPEREIDEN KÄSITTELY KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA

Mihin omaisuuslajiin arvopaperit kirjataan?

EXCELIN PERUSKURSSI

Asiantuntijana toimii Arja Kuukkanen Powen Oy:sta.

PAREMPAA ASIAKASAJATTELUA!

Tiedätkö, mitä asiakkaat ajattelevat yrityksestäsi? .

SLUSH 2017

Kauppakamarit mukana Euroopan johtavassa startup-tapahtumassa!

Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@KAUPPAKAMARI.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Uusi rahanpesulaki pähkinänkuoressa LAKI TUO UUSIA VELVOITTEITA YRITYKSILLE

Uusi rahanpesulaki on tullut voimaan 3.7.2017, ja lain mukanaan tuomat muutokset tulevat asteittain voimaan. Laki korvaa vanhan rahanpesulain ja tuo mukanaan uusia velvoitteita paitsi finanssialan myös muille

yrityksille. Laki perustuu EU:n direktiiviin. Lain tarkoituksena on ohjata ilmoitusvelvollisia aiempaa selvemmin tunnistamaan ja arvioimaan omaan toimintaansa liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä.

ILMOITUSVELVOLLISUUS PERUSTUU RISKIARVIOON

Rahanpesulain keskeiset velvollisuudet ovat asiakkaan tunteminen ja tunnistaminen sekä velvollisuus ilmoittaa rahanpesuepäilyistä Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoitusvelvollisuus perustuu jatkossa toimijan omaan riskiarvioon.

Ilmoitusvelvollisen on laadittava riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Riskiarvio on

laadittava 1.1.2018 mennessä. Riskiarvio on päivitettävä säännöllisesti. Riskiarvio ja siihen tehtävät muutokset on toimitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisia ovat lain mukaan mm. finanssialan toimijat, tilintarkastajat, asianajajat, kiinteistönvälitysliikkeet, vero- tai yritysneuvontaa tarjoavat tahot ja kirjanpitotoimistot.

TOSIASIALLISTEN EDUNSAAJIEN ILMOITTAMINEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSELLE

Kaikkien oikeushenkilöiden on ilmoitettava tosiasialliset edunsaajansa PRH:n ylläpitämiin rekistereihin 30.6.2019 mennessä.

Velvollisuus ei koske pörssilistattuja yhtiöitä.

Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan laissa luonnollista henkilöä, jolla on yli 25 prosentin omistus tai ääniosuus yhteisössä ja tämä äänimäärä perustuu omistukseen,

jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen. Mikäli äänivalta on toisen oikeushenkilön hallussa, yhteisön on selvitettävä, ketkä luonnolliset henkilöt voivat itsenäisesti tehdä päätöksiä omistavassa oikeushenkilössä.

OSAKE- JA OSAKASLUETTELON RINNALLE EDUNSAAJAREKISTERI

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista osakasluetteloa. Uuden lain myötä osakeyhtiön on pidettävä myös luetteloa yhteisön tosiasiallisista edunsaajista. Luetteloon

merkitään omistajan tai edunsaajan nimi, syntymäaika, kansalaisuus, asuinmaa sekä määräysvallan tai omistusosuuden peruste ja laajuus.

RAHANPESUN VALVONTAREKISTERI PERUSTETAAN

Uuden lain myötä Etelä-Suomen aluehallintovirasto alkaa pitää rahanpesun valvontarekisteriä 1.7.2019 lukien. Rekisterin tarkoituksena on kerätä yhteen rekisteriin kaikki ne

ilmoitusvelvolliset, jotka eivät ole toimilupavalvottavia, kuten kirjanpitotoimistot ja veroneuvontaa antavat.

HALLINNOLLISET SANKTIOT KOVENEVAT

Rahanpesulain velvoitteiden laiminlyönnistä tai rikkomuksista valvontaviranomainen voi

määrätä rikemaksun, julkisen varoituksen tai seuraamusmaksun.

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI.

1. Maailma on markkinasi -tilaisuudessa kuultiin tietoa ja tarinoita Verkkokaupasta.

Tiesitkö, että Veikkaus on Suomen suurin verkkokauppa?

1.

2.

2. Turun kauppakamarin teollisuusvaliokunnan koulumissio jatkui Raisiossa toukokuussa. Valmet Technologies Raision paikallisjohtaja Juha-Matti Liukkonen (vas.) sekä Turun AMK:n opiskelija ja yrittäjä Jarmo Keskitalo kertoivat Vaisaaren koulun 8-luokkalaisille teknologiateollisuusalan mahdollisuuksista.

3.

3. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve vieraili kesällä muun muassa Paraisilla Nordkalkin kaivoksella. Paraisilla kaivosta esittelivät toimitusjohtaja Hannu Hautala ja Gert Wahtera. Kalkki on elämän eliksiiri, ja kalkkikiveä tarvitaan myös monessa tuotteessa. Betoni, teräs, paperi, muovi, pinnoitteet, lannoitteet, lasi, veden käsittely ja jopa sokerin valmistus tarvitsevat valmistukseensa kalkkikiveä. #kamarikylässävierailut yrityksiin jatkuvat!

4. ”Kauppakamari on tehnyt hyvin arvokasta työtä hyvinvoivan ja vakaan Suomen rakentamisessa sadan vuoden ajan. Toivotan menestystä sekä kauppakamareille että kaikille kauppakamarin jäsenille”, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö kauppakamarien 100 vuotta tulevaisuutta -juhlaseminaarissa 10.8.2017.

28 KAUPPAKAMARI

4.

5.

5. ICT-valiokunnan järjestämässä tubekoulussa opeteltiin videokuvaamisen ja editoimisen sekä tekijänoikeuksien ja YouTuben käytön perusteita.

Opetuspäivään kuului myös oman rekrytointivideon kuvaaminen ja editointi.

Turun kauppakamarin ICTvaliokunnan tarkoituksena on edistää digitalisaatiota ja tuoda esiin ajankohtaisia teemoja.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA MINNA ARVE puh. (02) 2743 410 m. 044 907 5210 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66 JOHTAJA KAISA LEIWO puh. (02) 2743 424 m. 040 556 6697

6.

6. Teollisuusvaliokunnan aamukahveilla keskusteltiin jäsenten toivomasta aiheesta positiivinen rakennemuutos. VarsinaisSuomessa on poikkeuksellisen paljon rekrytointeja ja investointeja käynnissä.

Tilanne on ainutlaatuinen, ja kauppakamari työskentelee yhdessä kumppaniensa ja jäsentensä kanssa, jotta positiivinen kierre saadaan pidettyä yllä. Vierailimme Sandvikilla, joka yllättävien käänteiden jälkeen oli tuplaamassa tuotantoaan.

7. & 8. Finanssivaliokunnan aamukahveilla kuulijat haastettiin ajattelemaan mahdollisia ja mahdottomia talouden ja tulevaisuuden polkuja Heikki Salmelan ja Alf Rehnin johdolla.

Molemmat korostivat nöyryyden merkitystä sekä yrittäjyydessä että tulevaisuuden ennustamisessa.

7.

8.

7.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO (vanhempainvapaalla) puh. 050 321 2781 VIESTINTÄSUUNNITTELIJA KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MARIKA HERRANEN puh. 050 5840 778 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

WORLD TRADE CENTER TURKU Päällikkö JAANA MÄKIKALLI puh. (02) 281 3111 jaana.makikalli@wtc-turku.fi TOIMISTOSIHTEERI ANNE-MARIE OJALA puh. (02) 281 310

4041 0624 29 KAUPPAKAMARI

TURUN KAUPPAKAMARIN EDUNVALVONNAN JOHTAJAKSI KAISA LEIWO

Raisio

Turun kauppakamarin uutena edunvalvonnan johtajana aloitti heinäkuun lopussa KTL Kaisa Leiwo. Leiwolla on laaja kokemus edunvalvonnasta ja vaikuttamistyöstä.

OTA YHTEYTTÄ! kaupunginjohtaja Ari Korhonen puh. 044 797 1550 maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala puh. 044 797 1707 etunimi.sukunimi@raisio.fi

Kaisa Leiwo on 48-vuotias kauppatieteiden lisensiaatti Kaarinasta. Hän siirtyi edunvalvonnan johtajan tehtävään Isännöintiliiton johtajan paikalta. Leiwo on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Isännöintiliitossa, Kiinteistöliitossa ja Turun kauppakorkeakoulussa. Aiemmin Turun kauppakamarissa edunvalvonnasta vastaavana johtajana toimi YTT Jarkko Heinonen, joka siirtyi maaliskuussa Uudenkaupungin elinkeinojohtajaksi.

Leiwolla on monipuolista kokemusta edunvalvonnasta ja vaikuttamistyöstä erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä. ”Kauppakamarilla on pitkät perinteet ja se on arvostettu yhteisö, joka elää ajassa ja uudistuu. On hienoa päästä osaksi tätä yhteisöä ja verkostoa. Varsinaissuomalainen elinkeinoelämä on lähtenyt upeaan ja nopeaan kasvuun. Tämä asettaa kauppakamarille ja sen edunvalvontatyölle positiivisia sekä mielenkiintoisia haasteita, joita odotan innolla”, hän kertoo.

Turun kauppakamari on yritysten edunvalvoja ja huolehtii siitä, että Varsinais-Suomi tarjoaa kauppakamarin jäsenille kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön.

Kauppakamarin tekemä työ alueen elinkeinoelämän menestyksen rakentamiseksi tapahtuu pitkälti kauppakamarin valiokunnissa ja valiokuntatyön kehittäminen sekä koordinointi ovat edunvalvonnan johtajan tehtäviä. Leiwo saa vastuulleen teollisuus-, kuljetus-, ICT-, ja elinkeinopolitiikan valiokunnat.

Varsinais-Suomen talous on lähtenyt nopeaan nousuun. Leiwon mukaan haasteena on saada toimintaympäristö pysymään vauhdissa mukana. ”Tulevaisuuden ennakointi nousee tärkeään asemaan, jottei kasvulle muodostu yllättäviä pullonkauloja ja rajoitteita. Osaavaa työvoimaa tarvitaan lähivuosina ennätysmäärä, ja näille tulijoille tarvitaan erilaisia palveluita. Koulutusta tulee jatkuvasti kehittää vastaamaan elinkeinoelämän nopeasti muuttuvia tarpeita – jotka tulee ensin tuntea ja tunnistaa.

Liikenneyhteydet ovat kehittyneet ja kehittymässä, mutta parantamisen varaa on vielä", hän muistuttaa.

www.raisio.fi/yrittäjät

KASVUN PAIKKA

UUDISTUVA KAUPPAKESKUS

KESKELLÄ SALOA!

Kauppakeskus Plaza Vilhonkatu 8, Salo www.kauppakeskusplaza.fi facebook.com/kauppakeskusplaza

Kuka onnistuu digitalisaatiossa?

Meidän kanssamme kuka vain.

Lue lisää: fujitsu.fi

HYVÄ UUTINEN

VIDEOKILPAILUN VOITTAJAKSI "MEIDÄN PARAINEN" KAUPPAKAMARIN ICT-VALIOKUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ TUBEKOULUSSA 20 TEINIIKÄISTÄ TUBETUKSESTA KIINNOSTUNUTTA NUORTA TUTUSTUI YOUTUBEN MAAILMAAN KESÄKUUN LOPUSSA. TUBEKOULUSSA LANSEERATUN VIDEOKILPAILUN VOITTAJAKSI SELVIYTYI MEIDÄN PARAINEN -VIDEO.

Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan järjestämässä Minun paikkakuntani -videokilpailussa tubekouluun osallistuneet nuoret pääsivät kuvaamaan kotiseutuaan heille tärkeiden asioiden kautta.

Videokilpailu oli jatkoa kesäkuun lopussa järjestetylle päivän mittaiselle tubekoululle, jossa harjoiteltiin kuvaamista ja editointia sekä tutustuttiin YouTube-maailman netikettiin.

Kilpailuun osallistui toinen toistaan hienompia videoita ympäri Varsinais-Suomea. Upeiden videoiden joukosta voittajaksi valikoitui Alice Adolfssonsin tyylikäs ja taitavasti kuvattu Meidän Parainen -niminen video, joka raadin mukaan taltioi kilpailun idean parhaiten. Voittaja palkittiin Elisan lahjoittamalla älypuhelimella.

“Videoviestinnän merkitys kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassamme. Oli upeata nähdä nuorten motivaatio tubettamiseen sekä se, kuinka monipuolisia ja upeita videoita nuoret tuottivat”, sanoo ICT-valiokunnan puheenjohtaja Harri Salo.

Toisen sijan kilpailussa saavutti Laura Lehtonen ja kolmannen sijan Iida Salo.

“ICT-valiokunnan tarkoituksena on edistää digitalisaatiota ja valiokunnassa haluttiin kehittää nuorten teknisiä taitoja sekä opettaa tietosuojan merkitystä. On eri asia katsella videoita, kuin kuvata, editoida ja julkaista niitä itse”, kertoo ICT-valiokunnan sihteeri Tiina Vainio.

Mehevät onnittelut!

40-vuotias Dennis onnittelee 100-vuotiasta Turun kauppakamaria.

Nostetaan yhdessä malja Turun historialle ja tulevaisuudelle, sekä elävälle kaupunkikulttuurille!

Denniksen lähtökohtana on alusta asti ollut tarjota aitoa, käsintehtyä italialaista ruokaa ja mutkatonta tunnelmaa. Juuri nyt Linnankadun yläkerran kabinettitiloissa porukalla aterioidessanne saatte ryhmätilauksesta 10 % alennusta koodilla TKK100*.

Pöytävaraukset ja lisätietoa: 02 4691 191 linnankatu@dennis.fi *Kysy lisää, poikkeukset mahdollisia Turun kauppakamari.indd 1

07/04/2017 12.25

iola LähiTap

OTTA

150 V U

i is-Suom

Varsina

Onnittelemme

100-vuotiasta Turun kauppakamaria!

Jos jääkaappi hoitaa ruokaostokset, mihin tarvitaan kauppoja?

kasvuvoimaa.ey.fi ey.com/fi #BetterQuestions

© 2017 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. A17028fi

EY on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija ja auttaa yrityksiä ratkomaan digiajan monimutkaiset haasteet. 231 000 ey:läisen verkostomme palvelee 152 maassa, Suomessa 22 toimipisteessä.