Kauppakamarilehti 1/2020

TURUN KAUPPAKAMARIN LEHTI

1/2020

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

Riskienhallinnasta

KILPAILUETUA s. 24

Liikenne- ja viestintäministeri

TIMO HARAKKA: ”Priorisointi helpottaa EU-rahoitusta” s. 16

Enemmän irti EU:sta s. 12

PÄÄKIRJOITUS: JAAKKO PEKKI

URAPOLKU: ERIK SÖDERHOLM

M itä tapahtuisi käytännÜssä, jos yrityksenne joutuisi tietoturvahyÜkkäyksen kohteeksi? Miten yrityksenne toiminta jatkuisi, jos sähkÜt katkeaisivat viikon ajaksi? Mitä jos uusi yhteistyÜkumppaninne osoittautuisikin sarjahuijariksi? Mitä toimenpiteitä toimitilojanne edellisenä yÜnä vaurioittanut tulipalo aiheuttaisi aamulla? Miten yrityksenne toiminnan jatkuvuus turvataan kaikissa tilanteissa?

Olet todennäkÜisesti toisinaan aprikoinut erilaisia yritykseesi kohdistuvia riskejä ja kauhukuvia. Arjen kiireessä toimenpidesuunnitelmat, listat ja vastuukartat jäävät kuitenkin helposti taka-alalle.

Miten riskejä voi parhaiten ennakoida ja tunnistaa, ja ennen kaikkea: miten niihin voi resurssitehokkaasti valmistautua? PK-yrittäjän on mahdotonta taklata kaikkia muuttuvia turvallisuushaasteita, mutta niiden priorisointi ja keskeisimpien haasteiden tunnistaminen auttaa turvaamaan oman liiketoiminnan jatkuvuutta.

Maailma muuttuu ja liiketoiminnan riskit sen mukana. Uudet ja nousevat riskit luovat myÜs mahdollisuuksia. Tosiasia on, että vain negatiivisia vaikutuksia kutsutaan riskeiksi, positiiviset vaikutukset ovat mahdollisuuksia. Riskeihin varautuminen on siis usein myÜs yrityksen kilpailuetu.

ENNAKOI JA VARAUDU – SIIS KOULUTTAUDU!

Järjestämme keväällä käytännÜnläheisen koulutuskokonaisuuden RIMA – Riskeistä mahdollisuuksiin. Koulutus auttaa PK-yrityksiä tunnistamaan uhkia ja arvioimaan riskejä. Koulutuksessa tuodaan organisaatioturvallisuus sekä riskien- ja jatkuvuudenhallinta osaksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Koulutuksen jälkeen tiedät, mihin juuri sinun kannattaa käyttää aikaa ja resursseja yrityksenne liiketoiminnan turvaamiseksi. Opit myÜs, millaisten asioiden ennakoiminen on juuri sinun yrityksellesi tärkeintä. Pääset verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia sekä käytäntÜjä myÜs muiden yritysten kanssa.

RIMA-koulutus on suunnattu kaikille yrityksen tyÜntekijÜille. Ammattinimikkeesi voi olla mikä tahansa toimitusjohtajasta talouspäällikkÜÜn tai IT-asiantuntijasta palvelumuotoilijaan. Voit tarvittaessa ottaa jollekin koulutusjaksolle myÜs tyÜkaverisi UUTUUSmukaan maksutta. Koulutus KOULUTUS! toteutetaan yhteistyÜssä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

RIMA - RISKEISTÄ MAHDOLLISUUKSIIN 1. JAKSO RISKIEN- JA JATKUVUUDENHALLINTA OSANA LIIKETOIMINNAN HALLINTAA JA VARMISTAMISTA Keskiviikko 25.3.2020 klo 13–17.15 2. JAKSO YRITYKSEN RISKIT NÄKYVIIN JA HALTUUN, osa 1. IHMISET JA TIETO Tiistai 31.3.2020 klo 13–17.15 3. JAKSO YRITYKSEN RISKIT NÄKYVIIN JA HALTUUN, osa 2. OMAISUUS JA TOIMINTA Tiistai 21.4.2020 klo 13–17.15 4. JAKSO REAGOIVASTA ORGANISAATIOSTA ENNAKOIVAAN ORGANISAATIOON Keskiviikko 29.4.2020 klo 13–18.30 5. JAKSO RYHMÄTYÖ Torstai 7.5. klo 13–17 (vapaaehtoinen)

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan: www.turunkauppakamari.fi/rima

PÄÄKIRJOITUS

Elämä yllättää aina, samoin yrityselämä Vaikka suurin osa elämästämme on arkista taivallusta, elämässämme sattuu ja tapahtuu paljon. Harvoin kuitenkaan etukäteen osaamme ennustaa näitä ilon tai surun hetkiä. Samoin on yrityselämässä. Yrityksen arjen saattaa katkaista yllättäen esimerkiksi tietohyökkäys, toimittajan häiriötilanne, sähkökatko tai vaikkapa tulipalo.

Kun omassa yksityiselämässämme elämä yllättää, on meille luotu yhteiskunnan puolesta oivalliset toiminta- ja auttamismallit. Jos läheisemme saa yllättäen sairaskohtauksen, moni meistä osaa toimia. Olemme saaneet ensiapukoulutusta, ja osaamme soittaa hätänumeroon, josta saamme nopeasti ammattiapua.

Ammattiauttajat ovat myös miettineet etukäteen kaikki tarvittavat toimenpiteet, ja pitkä toimintaketju on suunniteltu tarkkaan. Näin ollen kaikki sujuu ilman sähläystä, ja virheitä sattuu harvoin.

69 prosenttia yrityksistä on kohdannut kriisin viimeisen viiden vuoden aikana.

Toisin kuitenkin on, kun kohtaamme yllätyksen tai kriisin yrityselämässä.

Emme olekaan saaneet tarvittavaa koulutusta eikä meillä ole paikkaa mihin soittaa, kun liiketoimintaamme kohtaa yllättävä kriisi tai vakava häiriö. Toimenpiteitä liiketoiminnan häiriötilanteissa ei myöskään ole usein mietitty tai suunniteltu etukäteen. Harvinaista lienee myös, että näitä tilanteita harjoiteltaisiin.

Meillä on harmillisen vahva luottamus siihen, ettei meille yrityselämässä mitään satu. Karu fakta kuitenkin on, että 69 prosenttia yrityksistä on kohdannut kriisin viimeisen viiden vuoden aikana. Keskimäärin yrityksillä on ollut kolme kriisiä viidessä vuodessa. Yli puolet näistä kriiseistä johtui operatiivisista syistä. Tämä käy ilmi vuonna 2019 PricewaterhouseCoopersin tekemästä globaalista kriisitutkimuksesta.

Olisikin jo korkea aika muuttaa käsitystä, ettei meille mitään satu. Hyvä alku tähän on käyttää yrityksessä hetki näiden asioiden miettimiseen. Turun kauppakamarin järjestämä RIMA – riskeistä mahdollisuuksiin -koulutus auttaa alkuun.

Hurraa siis uudelle koulutukselle sekä uusille aluille.

JAAKKO PEKKI valmiusasiamies Huoltovarmuuskeskus 3 KAUPPAKAMARI

Ilmoittautuminen käynnissä Naantalin kylpylä Ball Room ja kaikki kokous- ja konferenssitilat Tiistaina 21.4.2020 klo 9.30–16.00 Matkailijantie 2 • 21100 Naantali Haluatko mukaan meriteollisuuden menestykseen? Meriverkostot 2020 tapahtumassa Sinulla on mahdollisuus kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja ja kertoa mitä sinä tarjoaisit alan toimijoille tai haluat ostaa heiltä. Varaa näytteilleasettajapaikkasi nyt.

Aamupäivän ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista ja iltapäivä messutapahtumasta.

Ohjelma täydentyy koko ajan.

OHJELMA Tilaisuuden avaus Jorma Ranta, elinkeinoasiamies, Naantalin kaupunki Maailman ensimmäinen jäätyvän meren tuulipuisto Manu Grönlund, Toimitusjohtaja Pori Offshore Constructions Oy Manu Grönlund edustaa energia-alan uutta sukupolvea, joka tähtää kääntämään perinteisen öljy- ja kaasualan jättiprojekteissa saadut opit vastaaviin uusiutuvan energian hankkeisiin.

Helsinki Shipyard - Laivoja haastaviin olosuhteisiin Juho Ala-Peijari, Vice President Design, Helsinki Shipyard Oy Juho Ala-Peijari valittiin Helsingin telakan suunnittelujohtajaksi elokuussa 2019. Tätä ennen hän on toiminut sekä projektiliiketoiminnassa laitetoimittajaympäristössä että Helsingin telakan projektiosastolla vaativissa asiantuntijatehtävissä.

Muut puheenvuorot julkistetaan myöhemmin.

Messuilla jo mukana mm.: 3DTech Oy, Aikolon Oy, Ajotek Oy, Allstars Engineering Oy, Alumeco Finland Oy Ab, Crefisol Nordic Oy, Helkama Bica Oy, Laine Intellectual Property, Lektar Oy, Lemonsoft Oy, LST Service Oy, Makerspoint Oy, Marahrens - Maritime Sign Solutions, Meriaura Group, Mittametalli Oy, Naantalin elinkeinopalvelut, Niksor Oy, Pedro Oy, Purso Oy, Sealmaker Finland Oy, Sensorex Oy, Stevena Oy, Suomen Henkilöstötalo, Synkronex Oy, Turku Repairyard Ltd., Valmet Automation Oy, Wiima Logistics, …

Ilmoittautuminen tapahtumaan www.naantali.fi/meriverkostot -sivujen linkin kautta.

Messukävijöille ilmainen, näytteilleasettajapaikka ainoastaan 300,00 € + alv.

www.naantali.fi/meriverkostot • Elinkeinoasiamies Jorma Ranta 044 733 4691 • jorma.ranta@naantali.fi

Sijoittuminen Naantaliin kannattaa Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 2019 ja 2020 mukaan Naantalissa on maakunnan tyytyväisimmät yrittäjät.

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA KAISA LEIWO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TAITTO KATRI KURKELA

16

KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI ILMOITUSMYYNTI KATRI KURKELA PUH. 041 506 9454

VÄYLÄRAHOITUSTA LUOTSATAAN KOHTI RUOTSIN MALLIA

ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

9 UUSI JÄSEN Kustavilainen Saaristo Siideri Oy on yksi Suomen harvoista siideripanimoista

12 HENKILÖ Päivi Woodin mielestä Suomen pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä aktiivisempi rooli EU:ssa

7 LYHYESTI LUKUINA Likenneturvallisuutta parannetaan tänä vuonna yli 10 tiehankkeessa

10 URAPOLKU Haastattelussa Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Erik Söderholm

16 TEEMA Vastuullisuus ja kutistuva hiilijalanjälki olennaiseksi osaksi pk-yritysten strategiaa

8 B&A-VINKIT Parhaat sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

22 TILASTO Naistoimitusjohtajien määrä pörssiyhtiöiden johdossa ennätyssuuri

27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Kilpailukieltosopimus pähkinänkuoressa

21 OSAAVA TYÖVOIMA Kansainvälinen harjoittelija opettaa paljon uutta 26 TAPAHTUMAKALENTERI Kevään koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet

KANNESSA: TIMO HARAKKA KUVA: MEERI UTTI

28 KAMARIKUULUMISIA Otoksia loppusyksyn ja talven tapahtumista

HAASTATTELUSSA TURKULAINEN VIESTINTÄTOIMISTO JOKIRANTA OY

30 5 KAUPPAKAMARI

KIRJA

VASTUULLINEN SIJOITTAJA VASTUULLINEN SIJOITTAJA -kirja tarjoaa perustiedot vastuullisesta sijoittamisesta ja opastaa sijoittajaa ottamaan ensiaskelia kohti vastuullisempaa sijoitussalkkua. Sen tavoite on helposti ja käytännönläheisesti nostaa sijoittaja sijoitusvalintojen keskiöön. Lähtökohtana toimivat sijoittajan omat arvot.

Kirja antaa sijoittajalle ideoita ja esimerkkejä siitä, miten vastuullisia sijoitusvalintoja ja positiivista vaikutusta on mahdollista tehdä käytännössä.

Kaikenlaisille sijoittajille löytyy vaihtoehtoja. Kirja sopii sekä noviiseille että vastuullisen sijoittamisen konkareille, olipa kyse sitten yksityissijoittajasta, rahastosta tai instituutiosijoittajasta.

Kirja on sopivaa luettavaa myös opiskelijoille Kirja avaa vastuullisen sijoittamisen laajaa kenttää eri näkökulmista. Kirja esittelee mm. vastuullisen sijoittamisen kehitystä, keskeisiä syitä sijoittaa vastuullisesti, erilaisia lähestymistapoja ja kuvaa käytännön toteutusmahdollisuuksia eri omaisuuslajeissa. Mukana on vastuullisen sijoittamisen megatrendejä ja teemoja, joita sijoittaja voi huomioida sijoituksissaan. Lisäksi kirja käsittelee vastuullisen sijoittamisen vaikutusten mittaamista ja raportointia.

6 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma määrittää VarsinaisSuomen liikennehankkeet tulevalle vuosikymmenelle 12-VUOTINEN SUUNNITELMA TULEE MÄÄRITTÄMÄÄN VAHVASTI SUOMALAISEN LIIKENNEPOLITIIKAN SEURAAVALLA VUOSIKYMMENELLÄ. SUUNNITELMAN YHTEISKUNNALLISET PÄÄMÄÄRÄT ELI ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA, SUOMEN KILPAILUKYVYN EDISTÄMINEN SEKÄ ALUEIDEN ELINVOIMA JA SAAVUTETTAVUUS OVAT KAUPPAKAMARIEN MIELESTÄ KANNATETTAVIA. TOIMIVAN INFRASTRUKTUURIN TÄRKEYS ELINKEINOELÄMÄLLE TARVITSISI ENEMMÄN HUOMIOTA. VARSINAIS-SUOMI ON MERKITTÄVÄ LOGISTINEN SOLMUKOHTA SUOMESSA.

Suomen pitkät etäisyydet ja ohuet kuljetusvirrat asettavat omat haasteensa sille, miten hyvin liikenneverkko voi palvella eri tarpeita. Esimerkiksi Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti Suomen bruttokansantuotteeseen on yli 46 prosenttia. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra.

Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö Pauliina Forsman muistuttaa, että Turun seutu on Suomelle erittäin tärkeä logistinen keskus. Täällä sijaitsee kaksi vilkasta satamaa, Suomen toiseksi vilkkain ulkomaan liikenteen lentoasema sekä raide- ja tieliikenteen solmukohta Varsinais-Suomessa on elinkeinoelämän toiminnalle useita liikenteellisiä pullonkauloja. Yksi konkreettinen tulppa on käyttöikänsä päähän pian tuleva Kirjalansalmen silta. Saaristotie mt 180 on ainoa yhteys Turunmaan saaristoon, joten sillan merkitys sekä asukkaille että saariston elinkeinoelämälle on huomattava.

Turun kehätie puolestaan on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä, mutta etenkin sen kaksikaistaiset osuudet ovat ajoittain erittäin tukkoisia. Kauselan ja

Kirismäen välisen osuuden nelikaistaistaminen on onneksi jo tekeillä, mutta myös Naantalin ja Raision välisen osuuden sekä Raision keskustan kohdan parantaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Euroopan laajuisen TEN-T-tieverkon ydinverkkokäytävään kuuluva E18 jatkuu Naantalista ja Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle, ja se tulisi saada kokonaisuudessa EU:n laatutasoa vastaavaksi vuoteen 2030 mennessä.

“Turun seutu kasvaa kohisten, ja kasvu ja muuttoliike tulevat jatkossa keskittymään yhä voimakkaammin Turun, Tampereen ja Helsingin välisen kasvukolmion alueelle.

Tämän tulisi näkyä samassa suhteessa myös liikenneinfraan tehtävissä panostuksissa ja väyläinvestoinneissa. Nyt esimerkiksi Turun ja Helsingin välinen raideyhteys sekä Turun ja Tampereen välinen raide- ja maantieyhteys ovat häpeällisen huonossa kunnossa”, Forsman toteaa.

Varsinais-Suomen saavutettavuus tulee pitää kunnossa niin yritysten ja työntekijöiden kuin matkailijoidenkin takia. Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna on alueen kärkihanke työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi.

LYHYESTI LUKUINA

2030

Vuoden 2020 välitavoitteena on, että 20 % uusista henkilö- ja pakettiautoista voisi kulkea jollakin vaihtoehtoisella käyttövoimalla.

7% Tieliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan yli kymmenessä tiehankkeessa vuonna 2020.

LÄHTEET: TRAFICOM JA VÄYLÄ

Energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteena on, että kaikki Suomessa myytävät uudet henkilö- ja pakettiautot olisivat vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöön soveltuvia jo vuonna 2030.

20 %

Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli noin 7 % tammielokuussa 2019.

11

SOVELLUSVINKIT

Book a Taxi Sovelluksen avulla voit tilata taksin, seurata matkan kulkua ja maksaa matkan nopeammin kuin koskaan!

Sovelluksen avulla tilaat Turun seudulla Taxidatan takseja.

Unwasted Turussa kehitetty sovellus pienentää ruokahävikkiä! Käyttäjä voi sovelluksen kautta ostaa edullisesti laadukkaita "parasta ennen" tai "viimeinen käyttöpäivä" -tuotteita, jotka muuten päätyisivät hetken kuluttua roskiin.

Turun kauppakamari @kauppakamaritku

Päätöksiä Turun #tunninjuna'n ja Suomi-radan osalta tarvitaan nopeasti.

Ensimmäinen askel on otettava pikaisesti, jotta EU:n hakuihin ehditään. #suomennopeinilmastoteko

#kamarikylässä

Motivisti Motivisti on hauska ja helppokäyttöinen mobiilisovellus, joka kannustaa elämänlaatua parantaviin muutoksiin. Sovellus on terveysalan ammattilaisten kehittämä.

VIIKON JÄSEN JUTTUSARJASSA NOSTAMME ESIIN JÄSENYRITYSTEMME TARINOITA OSANA VARSINAISSUOMALAISTA MENESTYSTÄ. UUSI JUTTU SIVUILLAMME JOKA VIIKKO. WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

CLEWER VIE VEDENPUHDISTUSOSAAMISTA MAAILMALLE Clewer on turkulainen Salmela-konserniin kuuluva cleantechyritys, jonka kehittämän vedenpuhdistusteknologian avulla jätevedet voidaan puhdistaa ekologisesti. Vesi puhdistetaan, liete ja ravinteet kerätään talteen ja puhdistettu vesi kierrätetään takaisin järjestelmään tai poistetaan siitä. Näin jätevedet voidaan puhdistaa siellä, missä ne syntyvät. Yrityksen teknologiaa käytetään ympäri maailmaa muun muassa Lähi-Idässä, Afrikassa, USA:ssa ja Australiassa. Se soveltuu niin kotitalouksiin kuin teollisiin tuotantolaitoksiin. Suomessa tekniikkaa käytetään paljon esimerkiksi autopesuloissa.

Vedenpuhdistusteknologiaa käytetään myös Clewerin nopeasti kasvavassa kalankasvatuspalvelussa. Suurin osa maailman meristä on ylikalastettu, ja Suomessakin syödään paljon ulkolaista kalaa. Clewerin ratkaisulla kalaa kasvatetaan sisämaassa, jolloin tuoretta, kuluttajien lähellä kasvatettua kalaa on saatavana ympäri vuoden. ”Nyt olemme pisteessä, jossa huoli ilmastonmuutoksesta on todellinen. Tehdessäni töitä ympäristöasioiden parissa, koen tekeväni jotain merkityksellistä”, toteaa toimitusjohtaja Jouni T. Laine.

Seuraa jäsenvierailujamme twitterissä hashtagilla #kamarikylässä.

8 KAUPPAKAMARI

UUSI JÄSEN

Siideripanimo värittää Kustavin keskustaa KUSTAVISSA TOIMII YKSI SUOMEN HARVOISTA SIIDERIÄ TUOTTAVISTA PIENPANIMOISTA. VUONNA 2018 PERUSTETTU SAARISTO SIIDERI OY TUOTTAA SIIDERIN LISÄKSI MYÖS PANIMORAVINTOLAPALVELUJA KUSTAVIN KESKUSTASSA. YRITYS LUOTTAA KAIKESSA TEKEMISESSÄÄN LAATUUN JA LÄHELLÄ TUOTETTUIHIN RAAKA-AINEISIIN. Yrittäjä Mira Peltomäki on yksi Saaristo Siiderin kolmesta omistajasta. Peltomäki on itse kotoisin Kustavin läheltä saaristosta, mutta on kulkenut kirjaimellisesti pitkän matkan ennen ryhtymistään pienpanimo-ravintolayrittäjäksi. ”Muutin edellissyksynä takaisin lapsuudenmaisemiin asuttuani 25 vuotta Euroopassa.

Rakaistuin vanhaan lapsuudenystävääni, jonka kanssa perustimme uusioperheen tänne Kustaviin”, Peltomäki kertoo.

Ennen muuttoaan Peltomäki työskenteli Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa IT-alalla, mutta rakkaus maanviljelyyn on hänen mukaansa kytenyt aina ajatuksissa. Idea siiderin tuotantoon lähti alun perin harrastuksesta. ”Minulla oli aikaisemmin Belgiassa iso talo, jonka hehtaaritontilla oli valtavasti omena- ja päärynäpuita. Hedelmäsatoa tuli paljon, ja niille oli tehtävä jotain. Kokeilin ensin viinin tekoa, ja sitten innostuin siideristä. Lopulta tuotin siideriä noin 30 000 litraa vuodessa, ja myin sitä lähipubeille”, hän kertoo.

Harrastus muuttui pikkuhiljaa yrittäjyydeksi, kun Peltomäestä tuli kustavilainen ja sopiva toimitilakin löytyi aivan nenän edestä. ”Kustavin keskustassa jo hetken tyhjänä ollut entinen ravintola Maistonki päätyi lopulta meille sopivaksi paikaksi. Kyseessä on perinteikäs ravintola, jonka nimen päätimme pitää samana”, hän kertoo.

Vanhan talon kellarissa sijaitsevat panimotilat, keskellä on noin 50 henkeä imaiseva ravintolatila sekä puoti ja yläkertaan on suunnitteilla majoitustilaa. Ravintolatila jatkuu terassille, johon sopii vielä noin 150 asiakaspaikkaa.

SIIDERIÄ EI PANNA JOKA PITÄJÄSSÄ Panimoravintola Maistonki avattiin syyskuussa 2018. Sitä ennen yrittäjät olivat käyneet läpi pitkän luparuljanssin. Toiminnan käynnistämistä varten tarvittiin muun muassa anniskelulupa, tuontantolupa, elintarvikelupa, tullilupa ja jälleenmyyntilupa. ”Tammikuussa 2018 haimme yritykselle lupia, ja yli puoli vuotta siihen meni, että pystyimme käynnistämään yrityksen toiminnan toden teolla.

Pienpanimon perustaminen on myös aikamoi-

nen investointi”, Peltomäki muistuttaa.

Pienpanimokulttuuri on Suomessa viime vuosina räjähtänyt, ja uusia panimoita syntyy koko ajan lisää. Suurin osa pienpanimoista keskittyy kuitenkin oluentekoon, ja puhtaita siiderintuottajia on selvästi vähemmän.

Peltomäki laskee, että käymistekniikalla enimmäkseen siideriä valmistavia panimoita on noin viitisen kappaletta. Siideriksi kuitenkin kutsutaan helposti myös muitakin tuotteita. ”Suomessa siiderin nimi ei jostain syystä ole suojattu toisin kuin suuressa osaa Eurooppaa se taas on. Siiderillä tarkoitetaan tällöin hiivalla käytettyä omena- tai päärynäpohjaista tuotetta”, hän kertoo.

YHTEISTYÖTÄ MUIDEN PAIKALLISTEN KESKEN Suomi on täynnä aurinkoisia ”kesäkaupunkeja”, jotka talven tullen hiljenevät tyystin. Tällainen on myös Kustavi. Peltomäki kuvailee marraskuun ja helmikuun välistä aikaa yrittäjälle erittäin hankalaksi. ”Kesäkautena parhaana päivänä myymme yli 400 ruoka-annosta. Syyskuussa asiakasmäärä alkaa harvenemaan, ja lopulta asiakkaita ei ole yhtään. Sydäntalvella täällä saa käyttää luovuttaan asiakkaiden saamiseen”, Peltomäki kertoo.

Kustavi on hänen mukaansa melko sisäänpäinlämpiävä paikkakunta, mutta ainakin Saaristo Siiderille on ollut helppoa verkostoitua muiden

alueen yrittäjien kanssa. Ympärillä on paljon yhteistyökumppaneita. ”Paikallinen Merineule on tehnyt työasumme, kahvin ja teen ostamme paikalliselta Mokkapuulta, joka paahtaa käsityönä luomukahvia täällä Kustavissa. Kaikki kalamme tulee kustavilaisesta Jannen Lohi Oy:stä ja vihanneksia Friisilän tilalta”, Peltomäki listaa.

LAADUSTA TINKIMÄTTÄ Saaristo Siiderille tuotteen tärkein ainesosa on tuore ja laadukas raaka-aine. Valikoimasta löytyy niin kylmiä kuin lämpimiä siidereitä. Siidereiden raaka-aineet tulevat lähistöltä, ja suuri osa tuotteista on myös luomua. Peltomäelle luonnollisuus on kaiken a ja o. ”Puristamme lähistöltä noukitut hedelmät, pastöroimme ja pakastamme. Emme käytä prosessissa kemikaaleja tai esansseja”, hän kertoo.

Lähiruoka toimii johtoajatuksena myös ravintolan konseptissa. Peltomäki kertoo, että ravintolan raaka-aineista 92 prosenttia tulee Vakka-Suomen alueelta. ”Suomalainen ruoka on puhdasta, ja haluamme tällä tavalla myös tukea paikallisia pientilallisia.

Kaikki jauhoista lähtien tulee läheltä. Vain jotkut mausteet ja viinit tulevat muualta. Vakka-Suomessa ei ainakaan vielä ole viinitilaa”, hän toteaa.

9 KAUPPAKAMARI

URAPOLKU

Sataman johtoon vahvaa logistiikkakokemusta Turun Sataman tuore toimitusjohtaja Erik Söderholm palasi juurilleen Turkuun 30 vuoden muualla työskentelyn jälkeen.

MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Aloitin Turun Satama Oy:n toimitusjohtajana viime joulukuussa.

MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Olen työskennellyt aikaisemmin kansainvälisten logistiikkayhtiöiden johtotehtävissä.

10 KAUPPAKAMARI

Viimeksi työskentelin vuosina 2012–2016 Schenker Logisticsin palveluksessa SVP North & East -divisioonan maakuljetuksista vastaava johtajana ja sen jälkeen vuosina 2016–2019 Kuehne+Nagel Groupissa Pohjoismaiden maakuljetuksista vastaavana johtajana. Olen toiminut myös muun muassa Pohjolan Liikenne Oy:n konsernin toimitusjohtajana ja VR-yhtymän rahtiliikennedivisioonan johtajana.

MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Työssäni pidän muun muassa kansainvälisyydestä ja liiketoiminnan muutoksista kuten toimialan digitalisoinnista. Minua kiinnostaa myös organisaation kehittäminen ja menestys.

MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Vapaa-aikanani harrastan lähinnä urheilua kuten murtomaahiihtoa, pyöräilyä, uintia, kuntosalilla käyntiä ja golfia. Lisäksi luen aika paljon kirjallisuutta.

KOULUTUS: KTM (Turun kauppakorkeakoulu 1988) ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA: Vuonna 1980 Turun Satamassa Oy Bore Line Ab:n palveluksessa MERKITTÄVIN ASKEL URALLA: Muutto Puolaan vuonna 1997 MOTTO: Älä valita – älä selitä – vaan tee se!

KUVA: TURUN MESSUKESKUS

Ydinvoimalla ennätyksellisen laaja hyväksyntä Sähköntuotanto on avainasemassa vähennettäessä teollisuuden ja liikenteen päästöjä.

Energiateollisuus ry uutisoi tammikuussa, että viime vuonna Suomen sähköntuotannon päästöt laskivat 23 prosentilla. Päästöttömän sähköntuotannon osuus oli ennätykselliset 82 prosenttia. Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen puhtaan sähkön osuus nousee hyvin lähelle 90 prosenttia. Teollisuuden Voima onkin brändännyt OL3:n Suomen suurimmaksi ilmastoteoksi.

Suomen toteuttamaa energia- ja ilmastopolitiikkaa voi pitää menestystarinana. Meillä on lisätty yhtä aikaa sekä ydinvoimaa että uusiutuvaa energiaa. Tästä ovat hyötyneet niin ilmasto kuin sähkönkuluttajat. Uusimmassa hintavertailussa kotitaloussähkön hinta kuluttajille veroineen oli noin 17 senttiä per kilowattitunti.

EU:n keskiarvo on 21 senttiä, ja esimerkiksi Saksassa kuluttajahinta on 31 senttiä. Saksan energiapolitiikan ratkaisut näkyvät kuluttajien kukkarossa.

Ydinvoimalla on Suomessa tällä hetkellä historiallisen laaja poliittinen ja kansalaisten tuki. Uusimman gallupkyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaista suhtautuu myönteisesti ydinvoimaan. Pääministeri Marinin hallitusohjelma on myös ydinvoimamyönteinen.

Ydinvoiman haasteita ovat olleet uusien voimalaitosten pitkä rakentamisaika ja kustannusylitykset. Nämä haasteet aiotaan jatkossa ratkaista ketterämmän kokoisilla yksiköillä. Kiinnostavin tulevaisuuden teknologia on pienreaktorit eli SMR:t (Small Modular Reactor). Pienreaktori rakennetaan sarjatuotantona tehtaassa lähes valmiiksi ja kuljetetaan kokonaisena moduulina sijoituspaikalle. Näin päästään edullisempiin rakentamiskustannuksiin ja lyhyempään rakennusaikaan. SMR soveltuu hyvin myös lämmöntuotantoon. Pienreaktoreista kuullaan pian lisää, sillä ensimmäiset pilottilaitokset ovat maailmalla rakenteilla.

Käyttöönotto vaatii toki myös lainsäädännöltä mukana pysymistä.

UUDET JÄSENET

Tervetuloa jäseneksi: Ahola Tarja Annikki Tmi, TURKU

Midagon Oy, ESPOO

Ama-Prom Finland Oy, SALO

Moosedog Oy, TURKU

Amipro Service Oy, LAITILA

M-Ventti Oy, TURKU

Arvo Mobile Oy, TURKU

Mäkelän Rakennus Oy, KYRÖ

Clinical Research Services Turku – CRST

Narmacon Oy, PAATTINEN

Oy, TURKU

Nova Talent Oy, KAARINA

Cougar Promotion Oy, RAISIO

Onnistumme Yhdessä Oy, RAISIO

Enco Oy, HELSINKI

Piste Hyvinvointipalvelut, TURKU

Etsivätoimisto Saapas ja Gorilla Oy,

PoMa Group Oy, TURKU

TURKU

PP-auto Oy, SALO

Frans Logistics Solutions Oy, TURKU

Prafit Oy, TURKU

Geosynt Oy, TURKU

Projecta Oy, TURKU

Grawiko Oy, TURKU

Quant Finland Oy, VANTAA

Groke Technologies Oy, TURKU

Rakenne-Kylänpää Oy, MYNÄMÄKI

Grundlage / Tauler & Co. Oy, TURKU

Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy,

Heeros Oyj, TURKU

TURKU

Henkilöstöpalvelu Grouppro Oy, TURKU

Rauta Marko Oy, UUSIKAUPUNKI

Henkilöstöpalvelu Syrjälä Oy/ Eezy VMP,

Resimator Oy, TURKU

LOIMAA

Saaristo Siideri Oy, KUSTAVI

Hollming Oy, RAUMA

Salo Tech Oy, SALO

Infraroad Oy, TURKU

Salon Teollisuuskatot Oy, SALO

J & P Jylli Oy, PORI

Seppo Laine Oy (LAINE Intellectual

JMJping Oy, LOIMAA

Property) , RUSKO

JS-Ilmastointipuhdistus Oy, TURKU

Solar Finland Investment Oy, SALO

Kalmariunion Oy, TURKU

Solar Finland Oy, SALO

Kama Rakennus Oy, TURKU

Suomen Liikennemediat Oy, PIISPAN-

Kaskimax Oy, TURKU

RISTI

Kauppatorin Tilikeskus Oy, TURKU

Suomen Teollisuusrengas Oy, TURKU

Kenttäviiva Oy Automaatio, TURKU

Suvanto Trucks Oy, TURKU

Kiinteistö- ja Rakennuspalvelu Mikko

Syväranta Group Oy, NAANTALI

Lehto Oy, TURKU

Tankkipojat Oy, RAISIO

Kiskon Liikenneasema Oy- Neste Kisko,

Thermwell Oy, TURKU

KISKO

Urbanity -Urban Design Management,

Kommunikaatiokeskus Telmii Oy, TURKU

RAISIO

KSBM Management Oy, SALO

Uudisrakennusturku Oy, TURKU

KUI Design Oy, TURKU

Valmennus Oy Liitos, TURKU

Kuljetusliike A. Laurén Oy, TURKU

Valpas Henkilöstöpalvelut Oy, TURKU

Laakeriteam Oy, TURKU

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Laketek Oy, LIETO

kuntayhtymä, TURKU

Lakiasiaintoimisto Palmgren Oy, TURKU

Varsinais-Suomen Yrityskummit ry. ,

LokalTapiola Sydkusten, PARGAS

TURKU

MaraCatering Oy, SALO

Widell Kansainvälinen Oikeus Oy,

Mark Green Oy, TURKU

NAANTALI

Mattomies Oy Ruohola & Ruohola,

Villa Wolax Oy, KUUSISTO

TURKU

Vilomix Finland Oy, PAIMIO 11 KAUPPAKAMARI

Enemmän irti EU:sta TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI, LIISA TAKALA

Keskuskauppakamarin johtavan liikenneja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Päivi Woodin mielestä Suomen pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä aktiivisempi rooli EU:ssa. Passiivisen reagoinnin sijaan esimerkiksi liikenne- ja ympäristösektorilla kannattaisi tehdä rohkeita avauksia, joista hyötyisi Suomen ohella koko Eurooppa.

12 KAUPPAKAMARI

13 KAUPPAKAMARI

P PÄIVI WOOD KESKUSKAUPPAKAMARIN

johtava liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija.

Työura EU-komission liikennepääosastolla, Suomen pysyvässä EU-edustustossa, liikenne- ja viestintäministeriössä, ulkoministeriössä, liikenneja viestintävirastossa sekä Merenkulkulaitoksella.

KOULUTUS

Korkeakoulututkinto IsostaBritanniasta EU- ja kansainvälinen oikeus ja politiikka, Suomessa valtiotieteen- ja kauppatieteen tutkinnot.

PERHEESEEN KUULUU

Mies ja poika HARRASTUKSET:

Urheilu, erityisesti tennis, lukeminen ja valokuvaus Ikä 42 v, kotipaikka Helsinki

14 KAUPPAKAMARI

äivi Woodia harmittaa se, että Suomessa EU-asioiden uutisoinnin pääpaino on kansallisissa asioissa.

EU-asioista uutisoitaessa puhutaan usein siitä, mitä Suomi pakotetaan tekemään sen sijaan, että korostettaisiin, miten Suomi voi vaikuttaa asioihin. ”Valtaosa lainsäädännöstämme tehdään EU-tasolla, ja siksi siellä tehtäviä aloitteita ja lainvalmistelua pitäisi seurata aktiivisesti alusta lähtien. Näin niistä saataisiin viritettyä kunnollista keskustelua kansallisesti, ja voisimme myös vaikuttaa asioihin ajoissa. Suomen pitäisi omalla toiminnallaan myös asettaa agendaa EU-tasolla eikä pelkästään reagoida”, Wood muistuttaa.

Keskuskauppakamarin johtava liikenneja elinkeinopoliittinen asiantuntija tietää mistä puhuu, sillä hänellä on takanaan liki kymmenen vuoden pesti Brysselissä. Komission pääliikenneosastolla vastuualueena olivat investoinnit, liikenteen digitalisaatio ja kestävän kehityksen mukaiset liikennehankkeet.

Ennen EU-komission pestiä hän työskenteli vuosien ajan Suomen pysyvässä EU-edustustossa.

SINIVALKOISET SILMÄLASIT EIVÄT KERRO KOKO TOTUUTTA Näinä vuosina Woodille kävi myös selväksi, millaisella systeemillä valmistelukoneisto Brysselissä lopulta pyörii, mikä taktiikka tuottaa parasta tulosta ja kuinka paljon jalkatyötä pienenkin aloitteen läpimeno lopulta vaatii. ”Tässä kohtaa Suomi on passivoitunut verrattuna 25-vuotisen EU-jäsenyytemme alkupuoliskoon. Aiemmin Suomi pyrki tiiviisti EU:n keskiöön ja mukaan päätöksentekoon. Se näkyy kaikessa muussakin tekemisessä. Viime vuosina olemme olleet sittenkin enemmän peesaajia kuin aloitteentekijöitä ja uuden rakentajia”, Wood harmittelee.

Omista kansallisista eduista on hänen mukaansa pidettävä EU:ssa edelleen tarkasti huolta, mutta asioita kannattaisi tarkastella sinivalkoisten silmälasien lisäksi koko unionin vinkkelistä. Sellaiset ideat ja aloitteet, jotka kääntyvät muidenkin jäsenmaiden eduksi, saavat aina parhaiten tuulta alleen. ”Suomalaisella osaamisella ja yrityksillä olisi todella paljon annettavaa esimerkiksi ympäristö- ja liikenneasioissa. Niihin tarvittaisiin kuitenkin yhteinen näkemys, jota lähdettäisiin määrätietoisesti viemään eteenpäin. Ja nimenomaan niin, ettei puhuttaisi vain Suomesta vaan koko EU:sta. Kiinnostus herää heti, jos jokin aloite hyödyttää myös jotain muuta jäsenmaata”, Wood evästää.

LOBBAUS VAATII SITKEYTTÄ JA SISUA Kovin urakka on kuitenkin asian lobbaaminen ja esittely päätöksenteon kannalta tärkeille tahoille. Se vaatii aikaa, sisua sekä pitkiä työpäiviä viikosta ja kuukaudesta toiseen. Usein maaliin päästään vasta vuosien työllä. ”Kaiken kukkuraksi monet tärkeät tapaamiset sijoittuvat virka-ajan ulkopuolelle. Keski- ja eteläeurooppalaisille tämä ruljanssi on ihan arkipäivää, meille suomalaisille edelleen vähän vieraampaa. Toimiston ovea ei kannata laittaa kiinni heti kun virallinen osuus asioista on hoidettu, vaan pitäisi myös ymmärtää henkilökohtaisten suhteiden merkitys sille, että asioita saadaan vietyä menestyksekkäästi eteenpäin”, Wood toteaa.

Aktiivisemmalla otteella EU:sta olisi muutenkin saatavissa enemmän irti. Samalla myös muu Eurooppa ymmärtäisi, millaisten ongelmien parissa Suomessa painitaan ja millaisia ratkaisuja olemme niihin kehittäneet. ”Monet niistä toimisivat myös EU-tasolla ja tarjoaisivat meille samalla uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia koko unionin sisämarkkinoilla”, Wood muistuttaa.

PYÖRITTELYN SIJAAN SELKEITÄ LINJAUKSIA Aktiivisempaa otetta tarvittaisiin myös EU-rahoitushauissa. Suomen valtion osuus esimerkiksi liikennehankkeisiin saaduista EU-tukieuroista on kutistunut edellisistä rahoituskausista. Olemme jääneet kauas jälkeen myös Ruotsista, vaikka tie- ja ratainframme rapistuu rahapulassa. ”Päättyvällä rahoituskaudella Ruotsi sai tukea rataverkkoonsa 153 miljoona euroa.

Suomen kohdalla vastaava luku oli 18 miljoonaa euroa”, Wood huomauttaa.

Tässäkin epäsuhdassa kyse on pitkälti siitä, ettei Suomi ole priorisoinut ja samalla perustellut omia infrahankkeitaan riittävän selkeästi.

Jos EU-rahaa aiotaan ensi vuonna alkavan kuusivuotisen rahoituskauden aikana saada esimerkiksi Turun ja Tampereen uusille junayhteyksille, on niiden toteutuksesta tehtävä Woodin mukaan selkeät kansalliset linjaukset ja päätökset. ”Samaa priorisoinnin tarvetta on toisaalta koko Suomen EU-politiikassa. EU:sta saataisiin paljon enemmän irti, kun ensin päättäisimme, mitä ja miten sieltä haluamme”, Wood toteaa.

Vaan mikä oikein sai hänet aikanaan innostumaan liikennesektorista? ”Herätys tuli siitä, kun osallistuin YK-tason merenkulkualan neuvotteluihin ja ymmärsin, kuinka valtava merkitys liikenteellä on talouteen. Viennistä elävän Suomen kohdalla tämä seikka vain korostuu.”

TS-Yhtymä on varsinaissuomalainen viestintäkonserni, jonka päätoimialat ovat kustannustoiminta sekä viestintä- ja painopalvelut.

TerveysHelpin avulla etälääkäripalvelut ovat aina ulottuvillasi.

ts-yhtyma.fi

Asiakkaanamme saat yhteyden terveydenhoidon ammattilaisiin, korvausasiasi vireille sekä ohjauksen hoitoon - joko välittömästi etälääkärille tai eteenpäin perinteiselle vastaanotolle. Jos sinulla on LähiTapiolan henkilövakuutus, on palvelu jo käytössäsi.

TerveysHelppi: Mehiläinen Oy, henkilövakuutukset: LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

Osaava kumppani kehittämiseen.

15 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KUVA: UNSPLASH, FANCYCRAVE

16 KAUPPAKAMARI

Väylärahoitusta luotsataan kohti Ruotsin mallia TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

Joulukuussa työministerin paikalta liikenne- ja viestintäministerin pestiin tarttuneelta Timo Harakalta (sd.) on vielä turha tivata yksittäisten väylähankkeiden toteuttamisjärjestystä. Ensin on saatava sinetti 12-vuotiselle liikennejärjestelmälle ja nopeiden ratahankkeiden suunnitteluyhtiöille. Niiden myötä Suomi kisaa entistä paremmin perustein myös EUrahoituksesta.

17 17 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI

L

iikenne- ja viestintäministeriön työhuone on Suomessa perinteisesti ollut paikka, jonka ovella riittää kolkuttajia ja budjettirahan pyytäjiä. Heitä on käynyt kääntymässä myös ministeri Timo Harakan ovella.

Useimmille on kuitenkin ollut tarjota perustienpitoon luvattujen budjettirahojen lisäksi vain lämmintä kättä sekä lupauksia koko väylä- ja liikenneinfran paremmasta tulevaisuudesta.

Sellaista istuva hallitus on Harakan mukaan myös rakentamassa, ja sen runkona on 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sen parlamentaarinen ohjausryhmä ja yhteistyöryhmä aloittivat valmistelutyön lokakuussa, ja ministeri odottelee tuloksia kevään kuluessa.

Pitkäjänteisen ja yli hallituskausien ulottuvan 12-vuotissuunnitelman ideana on, että liikennejärjestelmää päästään sen myötä kehittämään nykyistä ennakoivammalla otteella niin kansalaisten, elinkeinoelämän kuin kuntien ja julkisen sektorin näkökulmasta. Liikenneverkon lisäksi suunnitelmassa pureudutaan muun muassa henkilö- ja tavaraliikenteeseen, viestintäverkkoihin, liikenteen ohjaukseen

”KYLLÄ TÄMÄ ON TÄYDELLINEN SYSTEEMINMUUTOS, JONKA TAVOITTEENA ON SAADA AIKAAN AIVAN TOISENLAINEN LIIKENTEEN SUUNNITTELUYMPÄRISTÖ.”

ja palveluihin sekä liikenteeseen liittyvän datan hyödyntämiseen. ”Kyllä tämä on täydellinen systeeminmuutos, jonka tavoitteena on saada aikaan aivan toisenlainen liikenteen suunnitteluympäristö. Olen vuosien mittaan ollut eduskunnassa käsittelemässä yhtä jos

18 KAUPPAKAMARI

toistakin yksittäistä tiehanketta. Nyt tilalle tarvitaan ennakoitavuutta ja pitkäjänteistä priorisointia”, Harakka tähdentää. ”Ruotsissa tämä malli on auttanut heitä erottelemaan tärkeät hankkeet vähemmän tärkeistä ja hyvässä yhteishengessä. Tällaista Suomen kaltaista alueellista hankekilpailua ei siellä edes ymmärretä”, hän lisää.

PRIORISOINTI HELPOTTAA EURAHOITUSTA Pitkän tähtäimen suunnitelma sisältää paitsi toimenpide- myös rahoitusohjelman, jota kuitenkin tarkistetaan hallituskausittain. ”Maailma muuttuu, eikä olisi järkevää tehdä ohjelmaa, joka sitoo täysin myös seuraavien hallitusten kädet. Peruslinjat säilyvät, mutta hienosäätöä on voitava aina tehdä”, Harakka painottaa.

Ohjelma helpottaa hankkeiden priorisointia, mutta tarjoaa nykyistä paremmat mahdollisuudet myös EU-rahoitukselle.

Tässä kohtaa Suomi on jäänyt auttamatta jälkeen esimerkiksi Ruotsille, joka on viime vuosina haalinut tie- ja ratahankkeilleen moninkertaiset euromäärät Suomeen nähden. Tämän on ministerikin pannut merkille. ”Ruotsilla on vastaavan tyyppinen investointiohjelma, mutta heillä on ollut myös rohkeutta tehdä isoja investointipäätöksiä ja pitkäjänteisiä linjauksia. Kun on esittää selkeitä hankkeita ja perusteita, on myös helpompaa saada EU-rahaa.

Meillä on tässä kohtaa menty enemmän toisin päin, mikä näkyy tietysti tuloksissa”, Harakka toteaa.

MYÖS NELOSTIELLE TEN-TSTATUS Suomea pakottaa väylähankkeissa liikkeelle myös EU:n vaade siitä, että maantiekuljetuksia tulisi siirtää varsin liukkaaseen tahtiin kumipyöriltä raiteille. Samaan aikaan pitäisi toisaalta kehittää ja pitää kunnossa omat ja yleiseurooppalaiset TEN-T -ydinverkot.

Suomessa viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu E18 Turku-Vaalimaa–tie, jota par-

haillaan kohennetaan Turun suunnalla. ”Itselläni on tavoite, että samaan TEN-T -joukkoon saataisiin tulevaisuudessa myös nelostie Helsingistä Tornioon ja Luulajaan saakka. Ja totta kai tuo EU-linjaus edellyttää meiltä tulevina vuosina myös mittavia raideliikenneinvestointeja rataverkon välityskykyyn. Niitä on nykysysteemillä mahdotonta toteuttaa”, Harakka tunnustaa.

”KUN ON ESITTÄÄ SELKEITÄ HANKKEITA JA PERUSTEITA, ON MYÖS HELPOMPAA SAADA EU-RAHAA.”

Neuvottelut Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -sopimuksista vuosille 2020–2031 ovat olleet käynnissä viime syksystä lähtien.

Tavoitteena on sopimusten allekirjoittaminen kevään 2020 aikana, jahka valtio pystyy vahvistamaan oman osallistumisensa liikennehankkeiden rahoittamiseen.

Harakka toivoo, että nimet olisivat papereissa helmikuun aikana. Näin myös Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnitteluun liittyvissä hankeyhtiöissä päästäisiin eteenpäin ja konkretiaan vielä kuluvan talven aikana. Valtio omistaa hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muut osakkaat eli käytännössä kunnat ja kaupungit noin 49 prosenttia.

Pallo onkin ministerin mukaan tällä hetkellä kunnilla ja kaupungeilla. ”Päätösten myötä voisimme vielä ehtiä mukaan alkukevään rahoitushakuun EU:ssa. Pääpaino on kuitenkin ymmärrettävästi EU:n seuraavassa eli vuonna 2021 alkavassa budjettikaudessa. Sinne aiomme mennä aiempaa selvästi selkeämmällä investointiohjelmalla”, Harakka lupaa.

KAUPPAKAMARI 19

REKRYTOINTIPALVELUT JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Turku, Helsinki, Kuopio, Tampere, Oulu ja Vaasa.

www.mps.fi

Jotta kaupassa olisi kiva käydä.

Pro ysitie -yhdistys kokousti Aurassa joulukuussa.

Ysitielle tarvitaan lisää kaistoja SUOMEA HALKOVA YSITIE ON MERKITTÄVÄ POIKITTAISVÄYLÄ, JONKA VAIKUTUSALUEELLA ASUU PITKÄLTI YLI MILJOONA SUOMALAISTA. VARSINAIS-SUOMEN OMA YSITIEPÄTKÄ TURUSTA TAMPEREELLE SISÄLTÄÄ MONIA PIKAISIA KEHITTÄMISKOHTEITA. ESIMERKIKSI LEVEÄKAISTATIEN NELIKAISTAISTAMINEN JA TYÖMATKAILIJOILLE SUUNNATUT LISÄVUOROT RAIDELIIKENTEESEEN SUJUVOITTAISIVAT LIIKENNETTÄ HUOMATTAVASTI. Turusta aina Niiralan raja-asemalle ulottuvan ysitien pituus on yli 600 kilometriä, ja tie yhdistää viisi maakuntaa sekä viisi vahvaa ja kasvavaa yliopistokaupunkia. Väylän vaikutusalueen väestöpeitto on yli 1,2 miljoonaa asukasta.

Koko ysitien ja siihen liittyvän raideyhteyden asiaa ajava pro Ysitie -yhdistys pitää seuraavana akuuttina kehittämiskohteena ysitien parantamista Liedon aseman ja Loimaan välillä. Yhdistys päätti joulukuussa pidetyssä kokouksessaan esittää vuoden 2021 talousarvioon 32 miljoonan euron rahoitusta Auraa halkovan leveäkaistatien nelikaistaistamiseen. ”Tieosuus on hyvin vilkasliikenteinen, ja leveäkaistatiellä on ollut useita pahoja liikenneonnettomuuksia. Liikenneturvallisuus on vihdoin saatava kuntoon”, jyrähtää Pro Ysitie -yhdistyksen hallituksen jäsen ja Loimaan kaupungin kehittämislautakunnan puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä.

Hänen mukaansa esimerkiksi Turussa sisämaan suunnan merkitystä ja mahdollisuuksia ei ole toistaiseksi täysin ymmärretty – ja toisinpäin.

Turusta on lyhin tie Eurooppaan. ” Turun satamayhteys on tärkeä

myös kaikille sisäsuomalaisille, sekä matkustaja- että tavaraliikenteelle.

Täytyy myös muistaa Turku–Tampere -välin asema kasvukolmion merkittävänä sivuna”, Ala-Nissilä toteaa.

Kumipyörien lisäksi myös junat kulkevat ysikäytävän aihiossa.

Tällä hetkellä haasteiksi muodostuvat erityisesti matkustajaliikenteen aikataulut. Pro ysitie -yhdistys on esittänyt Turku–Tampere -välille työmatkaliikenneaikaan kahta uutta liikennevuoroa. ”Raiteilla liikkuu valtavasti työvoimaa. Muun muassa telakkateollisuuden ja muun teollisuuden teknologiaosaamisen tarve on kasvanut ja vaatii osaajien liikkumista”, Ala-Nissilä sanoo.

Yhdistyksen esityksen mukaan vuorot voisi aloittaa aluksi velvoitevuoroina. Tällä hetkellä Toijalan radalla ei ole monista muista aamuisista ratayhteyksistä poiketen lainkaan velvoiteliikennettä aamulla, ja tuetut vuorot puuttuvat raideyhteydeltä kokonaan. ”Velvoitevuoroina aloitetut työmatkavuorot voivat myöhemmin markkinaehtoistua, kun vuorot saadaan ensin liikkeelle”, Ala-Nissilä muistuttaa.

Ranskalainen parturi-kampaaja-opiskelija Léa (kesk.) viihtyi

OSAAVA TYÖVOIMA

harjoittelussa Studio Fancyssä Kaarinassa. Kuvassa myös Mia Fredriksson ja Vesa Laakso.

Kansainväliseltä opiskelijalta uusia näkökulmia Kaarinalainen Nova Talent Oy etsii nimensä mukaisesti uusia kykyjä varsinaissuomalaisiin yrityksiin. Rekrytointipalveluiden lisäksi yritys on erikoistunut kansainvälisten harjoittelijoiden välittämiseen. Eurooppalaisten harjoittelijoiden ammattiosaamista pidetään suomalaisissa yrityksissä erittäin korkealla tasolla.

Nova Talentin tarina sai alkunsa vuonna 2017 ideasta, että myös Suomessa voisi tarjota palveluita harjoittelupaikkojen välittämiseksi ulkomaisille oppisopimusopiskelijoille. ”Tietyissä maissa kuten Italiassa ja Irlannissa palveluntarjontaa vastaavalle toiminnalle on. Tänä päivänä yritys välittää ulkomaisia harjoittelijoita varsinaissuomalaisiin yrityksiin pääosin 2–6 viikon palkattomille jaksoille. Tähän mennessä Nova Talent on välittänyt noin viisikymmentä harjoittelijaa”, kertoo Nova Talentin perustaja Vesa Laakso.

Hänen oma taustansa eri kulttuurin kanssa operoimiseen ja kansainvälisyyteen juontaa parinkymmenen vuoden taakse. ”Itse olen ollut rauhanturvaajana Bosniassa ja sotilastarkkailijana Syyrian Golanilla. Aikaisemmassa työssäni Turun Oppisopimustoimistossa olin mukana starttaamassa opiskelijavaihtoja kymmenisen vuotta sitten.

Siitä sitten syntyi idea rakentaa toiminnasta laajempaa palvelua. Ennen kaikkea haluan esitellä alueen yrityksille ahkeria ja motivoituneita nuoria, jotka on koulittu lähtömaan työpaikoilla. He ovat paikallisen oppisopimusjärjestelmän muovaamia nuoria, jotka eivät kaihda työntekoa”, Laakso selostaa.

Laakso pitää Nova Talentin menestystekijänä henkilökohtaista palvelua. ”Varsinkin pienemmille yrityksille voi olla kynnys operoida isompien HR-palveluja

tarjoavien toimijoiden kanssa. Tekeminen perustuu aina luottamukseen, ja yhden kontaktin taktiikalla palvelu on vaivatonta. Jos ajatellaan ulkomaisia opiskelijoita, tunnen eurooppalaiset oppisopimusjärjestelmät melko hyvin, ja minulla on hyvä ja kasvava ulkomainen verkosto”, hän kertoo.

Nova Talent pystyy esittelemään yrityksille yhteiskunnan tarjoamia porkkanoita työllistämisessä. Esimerkiksi palkkatukikonsultointi on Laakson mukaan asiakasyrityksille vaivatonta.

Hän toivoo yrityksiltä myös rohkeutta ottaa töihin kansainvälisiä harjoittelijoita. Se

"HELPPO TAPA KANSAINVÄLISTYÄ JA TUTUSTUA ERILAISIIN TYÖTAPOIHIN."

on tapa kansainvälistyä ja tutustua erilaisiin työtapoihin poistumatta omalta työpaikalta. ” Suomessa ollaan aika itseriittoisia ammattiosaamisessa, joten tämä on hyvä tapa ”koeponnistaa” firman tekemistä suhteessa eurooppalaiseen tekemiseen. Erityisesti korostaisin vaihto-opiskelijoiden työelämätaitojen vankkaa osaamista ja työn arvostusta. Yrityksen tulee tarjota alan työtehtäviä

ja varmistua riittävästä ohjauksesta. Nova Talent hoitaa kaikki käytännön asiat asumisesta kulkemiseen”, Laakso kertoo.

Kaarinalainen parturi-kampaamo Studio Fancy vastaanotti syksyllä ranskalaisen harjoittelijan Nova Talentin kautta. Yrittäjä Mia Fredriksson pitää kokemusta erittäin onnistuneena. ”Meillä oli harjoittelijana ihana nuori Léa, joka opiskeli neljättä vuotta parturi-kampaajaksi. Léalla oli heikko englanninkielentaito ja samoin oli meidän ranskankielentaitomme, joten pärjäsimme huonolla englannilla, keho- ja elekielellä sekä Googlen kääntäjäsovelluksella. Hän oli kuitenkin orientoitunut, ahkera ja meidän mielestämme jo valmis työelämään. Myös hänen asenteensa oli kohdillaan oppimista, yritystäni ja meitä kohtaan”, Fredriksson kertoo.

Hän kertoo yllättyneensä siitä, että harjoittelijan taso oli jo ammattilaistasoa. ”Léa oli jo useamman vuoden opiskellut ja ollut liiketyössä suurimman osan opinnoistaan, sillä heidän opintonsa Ranskassa on rakennettu aivan eri systeemille kuin täällä Suomessa. Hänen ammatillinen osaamisensa oli niin hyvä, että olisin voinut ottaa hänet heti töihin.

21 KAUPPAKAMARI

TILASTO

Naistoimitusjohtajien määrä pörssiyhtiöiden johdossa ennätyssuuri NAISTOIMITUSJOHTAJIEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖISSÄ NOUSI VIIME VUONNA LÄHES YHDEKSÄÄN PROSENTTIIN. NAISTOIMITUSJOHTAJIEN MÄÄRÄ ON NOUSSUT TASAISESTI 2000-LUVUN ALKUPUOLELTA SAAKKA. NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTORYHMISSÄ KUITENKIN LASKI YHDEN PROSENTTIYKSIKÖN EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA.

22 KAUPPAKAMARI

Suomessa on neljä pörssiyhtiötä, joiden johtoryhmässä enemmistö on naisia.

Määrä on pysynyt samana edellisvuoteen nähden. Yhtä suuri edustus miehiä ja naisia on seitsemän pörssiyhtiön johtoryhmässä.

36

8,9

%

toimitusjohtajista on naisia.

%

vuonna 2019 nimitetyistä suurten pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä oli naisia.

12

30 %

10

25 %

8

20 %

6

15 %

4

10 %

2

5%

0

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Naisten osuus

NAISTEN LUKUMÄÄRÄ PÖRSSIYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJINA 2011–2019

Naisten lukumäärä

Viime vuonna 11:ssä Helsingin pörssissä listatussa suomalaisessa pörssiyhtiössä oli nainen toimitusjohtajana. Naistoimitusjohtajien määrä alkoi lisääntyä muutama vuosi sitten, ja viime vuonna heidän osuutensa nousi ennätyslukemiin.

Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin joulukuussa julkaisemasta Naisjohtajakatsauksesta. Katsauksessa tarkasteltiin yhteensä 124 pörssiyhtiötä.

Toimialoista naistoimitusjohtajien määrä oli huomattavasti suurin kulutustavaroiden ja -palveluiden parissa.

Myönteistä muutosta on tapahtunut kuitenkin myös perinteisemmillä teollisuustoimialoilla.

Suhteellisesti eniten naistoimitusjohtajia on suurissa pörssiyhtiöissä. Sen sijaan vain kahdessa 41 keskisuuresta pörssiyhtiöstä on naistoimitusjohtaja.

Ennätyslukemista huolimatta naistoimitusjohtajien määrä on edelleen pieni.

Ongelma ei kuitenkaan ole helposti ratkaistavissa, sillä vaikuttajia on monia: naisten koulutus- ja uravalinnat, liiallinen itsekriittisyys sekä työnantajien passiivisuus naisten urakehityksen edistämisessä.

Naisten osuus Suomen pörssiyhtiöiden johtoryhmissä laski viime vuonna yhden prosenttiyksikön 24 prosentista.

Ero johtuu naisten osuuden putoamisella pienissä pörssiyhtiöissä 4,3 prosenttiyksiköllä.

Sen sijaan suurissa ja keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus jatkoi kasvuaan. Naisten osuus on suurin keskisuurten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä.

Jopa 22 johtoryhmässä ei ole lainkaan naisia. Määrä on noussut vuodesta 2018, jolloin vastaava luku oli 20. Suurin osa kyseisistä yhtiöistä on pieniä pörssiyhtiöitä.

0%

Naistoimitusjohtajien kohdalla myönteinen kehitys alkoi muutama vuosi sitten, ja viime vuonna kehitys on kulkenut harppauksin. Tänä vuonna naisten määrä toimitusjohtajina on ennätyssuuri.

Luvut Keskuskauppakamarin kunkin vuoden naisjohtajaselvityksestä.

LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN NAISJOHTAJAKATSAUS 2019

KOLUMNI

Korvaamaton kasitie VALTATIE 8 on yksi tärkeimmistä muualle kuin Helsinkiin päättyviä teitä Suomessa. Sen varrella sijaitsevista satamista kuljetetaan lähes puolet Suomen viennistä ja tuonnista, ja tien varrella tuotetaan myös merkittävä osa Suomen energiasta. Vt 8 on vilkkaimmillaan Turun ja Porin välisellä osuudella, jolla kulkee noin 16 prosenttia Suomen viennistä. Yhteysväli yhdistää Lounais-Suomen meriklusterin viisi satamaa ja viisi telakkaa. Myös monet teknologia- ja metalliteollisuuden sekä metsäteollisuuden toimijat ovat riippuvaisia tiestä. Samansuuntaisen ratayhteyden puuttuminen korostaa vt 8:n merkitystä entisestään.

Valtatie 8 kuitenkin alisuorittaa monilla eri mittareilla muihin Suomen pääteihin verrattuna.

Esimerkiksi ruuhkautuvaa tieosuutta on lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomen muilla pääteillä keskimäärin ja tieosuutta, jolla jäädään alle 80 kilometrin tuntinopeuden, on 7,2 prosenttia luvun ollessa maanteiden pääväylillä keskimäärin 3,9 prosenttia. Heikko liikenneturvallisuus on yhteysvälin pahimpia puutteita: onnettomuuksia ja liikennekuolemia sattuu suhteellisesti enemmän kuin Suomen pääväylillä keskimäärin. Vaikka kirittävää riittää, on vt 8:n liikenneturvallisuus parantunut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi monia vaarallisia liittymiä poistanut Turun ja Nousiaisten välille tehty nelikaistaistus osoittaa, että oikealla polulla ollaan.

Tammikuun loppupuolella julkaistiin päivitetty Turku–Pori-yhteysvälin kehittämisselvitys, jossa esitetään noin 300 miljoonalla eurolla vt 8:n infraan liittyviä parannusehdotuksia vuosille 2021-2031.

Työ on päivitetty vuoden 2015 vastaavan kehittämisselvityksen pohjalta. Lounaisen Suomen vuosia jatkunut positiivinen rakennemuutos on korostanut yhteysvälin merkitystä entisestään kuluneen viiden vuoden aikana. Yritykset ovat tehneet investointeja tien vaikutusalueella, mikä on lisännyt niin pendelöintiä kuin erikoiskuljetuksiakin. Lisäksi huomioon on otettu vuoden 2019 alussa voimaan astunut liikenne- ja viestintäministeriön asetus pääväylistä ja niiden palvelutasosta. Tason 1 pääväylillä on asetuksen mukaan turvattava liikenteen hyvä ja tasainen matkanopeus. Nopeusrajoituksen tulisi olla vähintään 80 kilometriä tunnissa, elleivät paikalliset olosuhteet edellytä alhaisempaa ajonopeutta. Ohitusmahdollisuuksia tulee olla riittävästi ja liittymien määrää on rajoitettu eivätkä ne saa haitata merkittävästi pääsuunnan liikennettä. Jokainen kasitietä ajanut tietää, että näin ei käytännössä ole.

Itsekin usein Turku-Pori väliä ajelevana valitsen ruuhkaiseen aikaan ja sään salliessa hirvivaarankin uhalla huonokuntoisemman Säkylän kautta kulkevan seututien 204. Kehitysselvityksen tavoitteet huomioivat hyvin myös valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman painoalueet. Selvitystyö ja sen arviointikäytännöt ovatkin suoraan hyödynnettävissä suunnitelman suunnittelu- ja arviointiprosessin tukena.

Kehittämistarpeita tarkasteltiin työssä viiden tavoitealueen kautta: liikenneturvallisuus, kuljetukset, ympäristö ja maankäyttö, ilman henkilöautoa tehtävät matkat sekä henkilöautomatkat. Toimenpiteiden priorisointiin ovat vaikuttaneet keskeisten hankkeiden suunnitteluvalmius ja liitännäiset väylähankkeet, ilmastopolitiikan ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kriteerit sekä työssä laaditut vaikuttavuusarviot.

Ensimmäisenä toteutettaviksi hankkeiksi ehdotetaan Laitilan kahta eritasoliittymää ja tien parantamista Eurajoen kohdalla. Vuosille 2021–2031 ehdotetut toimenpiteet ovat kokonaisuudessaan luettavissa kehittämisselvityksestä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on koko välin nelikaistaistaminen, jota osahankkeet vievät eteenpäin pala kerrallaan.

Selvityksen taustalla on kuntien, maakuntaliitojen, kauppakamareiden ja elinkeinoelämän edustajia ja se onkin yhteysvälin toimijoiden vahva tahdonilmaisu vt 8:n parantamisen puolesta. Suunnitteluresurssien niukkuus on yksi pahimmista pullonkauloista, mutta eurojen ja suunnittelijoiden lisäksi tarvitaan myös vahvaa poliittista tahtoa parannusten toteuttamiseksi.

Valtatie 8 alisuorittaa monilla eri mittareilla muihin Suomen pääteihin verrattuna.

PAULIINA FORSMAN edunvalvontapäällikkö Turun kauppakamari 23 KAUPPAKAMARI

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinnasta

kilpailuetua Yh채 useammat yritykset kokevat turvallisuustilanteensa heikenneen viime vuosina. Huoltovarmuuskeskuksen ja Turun kauppakamarin yhteishanke auttaa PK-yrityksi채 tunnistamaan ja ennakoimaan liiketoiminnan riskej채.

Ensimm채inen koulutuskokonaisuus alkaa maaliskuussa.

TEKSTI KATRI KURKELA KUVAT KATRI KURKELA & ADOBE STOCK

24 KAUPPAKAMARI

Turvallisuusasiat koetaan yrityksissä tärkeinä ja olennaisesti jokapäiväiseen toimintaan liittyvänä kysymyksenä, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton keväällä 2018 toteuttamasta tutkimuksesta.

Toimialojen välillä ilmenee jonkin verran eroja, mutta yleisesti turvallisuudelle annetaan varsin vahva arvo yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Useimmat tutkimuksen vastaajista näkivät arkipäivän turvallisuuskysymykset tärkeinä tai erittäin tärkeinä yrityksensä toiminnalle.

Turvallisuus on yhä vahvemmin myös yksi yritysten kilpailuetutekijöistä.

Yrityskentän riskienhallinta on kuitenkin hyvin hajanaista, ja siksi etenkin PK-yrittäjän on vaikeaa kampittaa kaikki muuttuvat turvallisuushaasteet. Turun kauppakamari ja Huoltovarmuuskeskus ryhtyvätkin tänä keväänä kouluttamaan PK-yrityksiä.

Yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa kehitetty neliosainen koulutuskokonaisuus RIMA – Riskeistä mahdollisuuksiin alkaa ensimmäisen kerran ensi maaliskuussa. Koulutuksessa perehdytään monipuolisesti yrityksen erilaisiin turvallisuusriskeihin, jotka voivat uhata yrityksen toiminnan jatkuvuutta.

Kauppakamarin koulutuspäällikkö Maria Lindbom kertoo koulutuksen olleen toivottu. ”Kauppakamari ja Huoltovarmuuskeskus tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, ja huomasimme molemmat tahoillamme, että tarve PK-yrityksille suunnatulle riskienhallintakoulutukselle oli selvästi olemassa. Moni yrittäjä usein pohtii erilaisia riskejä ja kauhukuvia mielessään, mutta arjen kiireessä toimenpidesuunnitelmat, listat ja vastuukartat voivat jäädä kuitenkin helposti taka-alalle. Koulutuksen tavoitteena on, että yrityksellä on parhaat työkalut ennakoida ja tunnistaa riskejä sekä ennen kaikkea valmistautua niihin mahdollisimman resurssitehokkaasti”, Lindbom kertoo.

PILOTISTA KOULUTUKSEEN Lähtötilanne koulutuksen luomiseen oli yrityskentän riskienhallinnan moninaisuus ja hajanaisuus. PK-yrittäjän on vaikea taklata kaikki muuttuvat

RIMA – Riskeistä mahdollisuuksiin -koulutuksen tavoitteena on selkeyttää PK-yritysten riskienhallintaa. Koulutus on suunnattu kaikille yrityksen työntekijöille. Osallistujan ammattinimike voi olla mikä tahansa toimitusjohtajasta talouspäällikköön tai IT-asiantuntijasta palvelumuotoilijaan.

turvallisuushaasteet, mutta jo niiden keskeisimpien haasteiden tunnistaminen ja niiden priorisointi auttaa turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuutta.

Elokuussa 2019 kauppakamari ja Huoltovarmuuskeskus järjestivät pilottikoulutuksen, jonka päämääränä oli kehittää monipuolinen

" ENNAKOINNIN MERKITYS YRITYSTEN TOIMINNAN JATKUVUUDEN JA KILPAILUKYVYN VARMISTAMISESSA KASVAA KOKO AJAN KAIKILLA TOIMIALOILLA." koulutuskokonaisuus.

Alkusyksyn pilottikoulutukseen saatiin mukaan 14 yritystä, joiden kanssa koulutuksen sisältöä kehitettiin tiiviissä vuorovaikutuksessa. Pilotin tulokset ja ryhmän asiakaspalautteet olivat erinomaisia.

Detector Oy:n hallinto- ja strategiajohtaja Ulla-Maija Maunu kertoo pilottikurssin olleen yritykselle erittäin hyödyllinen. ”Koulutuksen seurauksena omassa yrityksessämme laadittiin riskienhallintasuunnitelma ja järjestettiin pelastautumisharjoitus. Näitä asioita ei koskaan voi korostaa liikaa eikä kertaus milloinkaan ole haitaksi”, Maunu toteaa.

REAGOINNISTA ENNAKOINTIIN Yrityksen riskienhallinnassa ja jatkuvuuden varmistamisessa on aina kyse yrityksen tulevaisuudesta ja kyvystä turvata se, muistuttaa valmiusasiamies Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksesta. ”Liian usein nämä kokonaisuudet alkavat kiinnostaa vasta, kun toimintaan kohdistunut häiriötilanne on jo tapahtunut ja enää ei ole juuri muuta tehtävissä kuin pahoittelu ja selittely.

Uskomme, että koulutus auttaa yrityksiä siirtymään reagoinnista ennakointiin.

Toiminnassamme olemme havainneet, että ennakoinnin merkitys yritysten toiminnan jatkuvuuden ja kilpailukyvyn varmistamisessa kasvaa koko ajan kaikilla toimialoilla”, Pekki toteaa.

Syksyllä 2020 koulutukset leviävät myös Varsinais-Suomen ulkopuolelle, ja ne toteutetaan yhteistyössä neljän kauppakamarin eli Oulun, Helsingin, Kuopion ja Jyväskylän (= Elvar-alueet) kanssa. Vuoden 2021 alusta lähtien koulutustarjonta laajennetaan kaikkiin muihin koulutuksia järjestäviin kauppakamareihin ympäri Suomea.

RIMA – Riskeistä mahdollisuuksiin koulutus alkaa 25.3. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan: www.turunkauppakamari.fi/rima

25 KAUPPAKAMARI

KALENTERI

5.3.

TEEMA 2020 – KASVU JA ARVO “Ei puhuta digitalisaatiosta, vaan siitä, että teknologia uudistuu ja eletään siinä mukana” – Pauli Aalto-Setälä ICT-valiokunnan vuotuisessa seminaarissa keskitytään asioihin, jotka mahdollistavat liiketoiminnan kasvun ja yrityksen arvon nousemisen.

ILMOITTAUDU MUKAAN WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

HUHTIKUU

MAALISKUU

5.

11.

17.

18.

19.

20.

20.

25.

26.

SUURI PALKKAPÄIVÄ

Viimeisimmät työlainsäädännön muutokset ja palkkahallinnolliset haasteet.

UUSIEN JÄSENTEN AAMUKAHVIT

Tule verkostoitumaan ja tutustumaan kauppakamarin toimintaan!

1.

2.

VEROTTAJAN VAATIMUKSET MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISELLE

ONNISTUNEEN ESIMIESTYÖN JA JOHTAMISEN AVAIMET

Työkaluja onnistuneeseen johtamiseen niin johtamisen psykologian kuin juridiikankin näkökulmasta.

HHJ HALLITUS JA TALOUS: HALLITUS JA YRITYKSEN TALOUDEN MENESTYSTEKIJÄT

Koulutus soveltuu erinomaisesti eri taloustaustakokemuksen omaaville osallistujille.

KOULUTTAJANA TOIMII KTM, KHT

Matkakustannusten korvaaminen ja muut erityissäännökset.

HENRY KAMPMAN, JOKA ON REVISIUM OY:N PERUSTAJAOSAKAS. HÄNELLÄ ON PITKÄAIKAINEN KOKEMUS

KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS, VEROTUS JA SOSIAALITURVA

TILINPÄÄTÖKSIIN JA NIIDEN LIITTYVIEN KYSYMYSTEN KOULUTTAMISES-

Laaja kattaus perustietoa verotuksesta ja sosiaaliturvasta liittyen työntekijöiden kansainväliseen liikkuvuuteen.

COACHAAVA OTE JOHTAMISESSA JA ESIMIESTYÖSSÄ VALMENNUS

Valmentajana Certified Business Coach Master®, muutosfasilitaattori, johdon sparraaja, työyhteisövalmentaja Anna-Mari Siekkeli SparriKumppanilta.

EXCEL BI - POWERPIVOT JA POWERQUERY / KYSELYEDITORI

Tutustu ketteriin Excelin työkaluihin, joiden avulla tehostat raportointia!

POWER BI

Kouluttajana konsultti Arja Kuukkanen Powen Oy:stä.

RIMA – RISKEISTÄ MAHDOLLISUUKSIIN

Tunnista uhat, ennakoi ja varaudu! Uutuuskoulutus yrityksen riskien- ja jatkuvuudenhallinnasta.

YRITYKSEN MAINE HALLITUKSEN JA YLIMMÄN JOHDON AGENDALLA

Onko johto turvaamassa vai tuhoamassa? Koulutuksessa perehdytään mainetekijöihin ja mediaympäristöön.

26 KAUPPAKAMARI

TA. AIKAISEMMASSA TYÖSSÄÄN HÄN ON TOIMINUT TALOUSHALLINNON

6.

15.

16.

22.

28.

JOHTOTEHTÄVISSÄ.

VERKKOKAUPALLA MENESTYKSEEN

Kattava tieto-taitopaketti yrityksille, jotka suunnittelevat verkkokaupan perustamista tai toimivat jo verkkokauppiaina.

MENTOROINTIA PK-YRITYKSILLE KANSAINVÄLISTYMISEEN JA KASVUUN

Kaipaatko ajatustenvaihtoa ja konkareiden näkemyksiä yrityksesi kansainvälistymiseen ja kasvuun liittyen?

KÄYTTÖOMAISUUS KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA

Mitkä pitkävaikutteiset hankinnat kirjataan taseen pysyviin vastaaviin? Miten suunnitelman mukaiset poistot sovitetaan yhteen verotuspoistojen kanssa?

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Syvenny ALV:in maailmaan!

PALVELUN MUOTOILUSSA ASIAKAS ON YHÄ ARVOKKAAMPI

Kouluttajana FT, palvelumuotoilun kouluttaja Marjo Kamila, joka luennoi, kouluttaa ja vetää workshoppeja palvelumuotoilusta ympäri maata.

Q&A LAKIMIES

KIRJANPITO

TYÖSUHDEASIAT

SOPIMUSASIAT

VEROTUS

YHTIÖOIKEUS

MUU YRITYSJURIDIIKKA

Kilpailukieltosopimus – erityisen painava syy TEKSTI PAULIINA PALMGREN, TURUN KAUPPAKAMARI

Kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet viime vuosina. Mitä enemmän tietotaito tiivistyy työntekijöihin ja niin sanottuihin avainhenkilöihin, sitä tärkeämpää työnantajalle on turvata selustaansa kilpailukieltosopimuksilla. Toisaalta kilpailukieltosopimukset puhuttavat työntekijäpuolella, sillä sen vaikutus esimerkiksi tehokkaaseen työvoiman liikkuvuuteen voi olla hyvinkin ongelmallista. Oleellista on, että kilpailukieltosopimuksen tarvetta arvioidaan tarkasti, jotta sen olemassaololle on esitettävissä erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimus ei voi olla rutiininomainen ehto työsopimuksessa, mutta toisaalta sen tarvetta joillekin työnantajille ei voi myöskään vähätellä.

Työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä on säännös kilpailukieltosopimuksesta. Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

Kyseisellä sopimuksella voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Työnantajan, joka harkitsee kilpailukieltosopimuksen tekemistä, on kuitenkin huomioitava, että kyseiselle sopimukselle on oltava joko työnantajan toimintaan taikka työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy.

Työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä on mainittu seikkoja, jotka on otettava muun ohella huomioon arvioitaessa erityisen painavan syyn olemassaoloa. Ensinnäkin on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu sekä se suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuksista taikka työntekijälle järjestetystä erityiskoulutuksesta. Arviossa voitaisiin ottaa ottaa huomioon esimerkiksi koulutuksen kustannukset. Toiseksi arvioinnissa on huomioitava työntekijän asema ja tehtävät.

Kilpailukieltosopimus voisi olla perusteltu, jos työntekijä on sellaisessa asemassa, että hän saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa, taikka hänelle karttuu

vastaavanlaista tietotaitoa ja muuta teknistä osaamista. Tietyillä toimialoilla, kuten tuotekehitykseen liittyvissä toimissa, kilpailukieltosopimusta laadittaessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että sen tarkoitus ei voi olla työntekijän ammattitaidon käytön estäminen vaan sille on nimenomaan asetettava tietyn, esimerkiksi liikesalaisuuden suojan, tarve.

ERITYISEN PAINAVAN SYYN ARVIOINTI VOI MUODOSTUA HYVINKIN HANKALAKSI. Lisäksi hallituksen esityksessä 157/2000 vp todetaan, että arvio erityisen painavan syyn olemassaolosta on tehtävä tapauskohtaisesti. Kuitenkin, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys,- tutkimus tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä, on kilpailukieltosopimuksen sallittavuus yleisesti perusteltua. Lisäksi työnantajalla tulisi olla perusteltu tarve estää tiedon siirtyminen kilpailevaan toimintaan, pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei voi olla hyväksyttävä syy

laatia kilpailukieltosopimusta. Myös tiedon nopea uudistuminen, tekniikka ja esimerkiksi asiakaskunnan säilyttämisintressi voivat olla perusteita kilpailukieltosopimuksen hyväksyttävyydelle.

Edellä mainittu tapauskohtainen harkinta johtaa siihen, että erityisen painavan syyn arviointi voi muodostua hyvinkin hankalaksi.

Työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan kilpailukieltosopimusten arviointi on lopulta useimmiten konkreettista henkilö-, työpaikka- ja alakohtaista arviointia. Avain erityisen painavan syyn arviointiin löytyy tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan avulla.

Tietyissä työtehtävissä, esimerkiksi myyntityössä, voi olla niin, ettei kilpailukieltosopimusta voida työntekijän kanssa laatia, koska kokonaisharkinnan perusteella työsopimuslain edellytyksiä siihen ei ole.

Työnantajalla voi kuitenkin olla muita keinoja estää työntekijän mahdollista haitallista toimintaa. Esimerkiksi toisinaan työsopimuksiin on kirjattu ehtoja siitä, ettei myyntityötä tekevä työntekijä saa työsuhteen päätyttyä haitallisesti hyödyntää työnantajan asiakaskontakteja osoittamalla näille markkinointia tai viestintää. Rajanveto kilpailukieltosopimukseen voi tällöin olla ”hiuksen hieno ” ja sen tulkinta myöhemmin vaikeasti ennustettavaa.

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA Turun kauppakamarilla on paljon jäsenille avoimia maksuttomia tapahtumia.

Muistathan, että tapahtumat ovat avoimia yrityksen koko henkilökunnalle!

TUTUSTU TAPAHTUMIIN OSOITTEESSA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI JA ILMOITTAUDU MUKAAN!

1.

1. Gofore isännöi tammikuun jäsenaamukahveja Wiklundin Wauditoriossa.

Suosion saaneen tapahtuman aiheena oli muutos. Kuvassa Goforen porukka (vas.) Eero Rostiala, Ville Suvanto, Hermanni Hyytiälä ja Eeva Kiiskinen.

3. Turun kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta on myönsi joulukuussa vuoden 2019 Elinkeinopoliittisen kuntateko -palkinnon Naantalin kaupungille ja elinkeinoasiamies Jorma Rannalle Meriverkostot-tapahtuman järjestämisestä. Palkinto jaettiin valiokunnan kokouksessa Turun satamassa. Kuvassa (vas.) elinkeinoasiamies Jorma Ranta, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo ja elinkeinopolitiikan valiokunnan jäsen Anne Pentti.

28 KAUPPAKAMARI

2.

2. Marraskuussa järjestetyn kauppakamarin sääntömääräisen syyskokouksen puhujavieras, Merivoimien komentaja Jori Harju, kertoi Merivoimien toiminnasta ja geopoliittisesta tilanteesta.

3.

4.

4. Alueen kansanedustajia, kauppakamarin hallitus ja Varsinais-Suomen liiton väki kokoontuivat kauppakamarille keskustelemaan alueen ajankohtaisista teemoista.

Agendalla olivat erityisesti tekniikan koulutuksen laajentaminen Tuyun yliopistossa ja VarsinaisSuomen väylät.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA KAISA LEIWO puh. 040 556 6697 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370 EDUNVALVONTAPÄÄLLIKKÖ PAULIINA FORSMAN puh. 040 730 9924 ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ MIRO LAAKSONEN puh. 045 133 5586

5.

5. Marraskuussa Turun kauppakamari järjesti asiakasraatitilaisuuden, jossa jäsenyritysten edustajat kehittivät kauppakamarin palveluita palvelumuotoilija Netta Arolan johdolla.

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO puh. 050 321 2781 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 404 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 LAKIASIAINHARJOITTELIJA PAULIINA PALMGREN puh. 040 041 5815 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies ANNARIINA AALTO puh. 044 778 2133

6. Turun kauppakamarin kunniajäsenet kokoontuivat perinteiselle joululounaalle Ravintola Suomalainen Pohjalle joulukuussa. Kuvassa (vas.) Sten-Olof Hansén, Raimo Immonen, Leo Kjisik, Allan Ahnger, Jarmo Helminen, Tapio Laakso. Kuvasta puuttuu kauppakamarin kunniajäsen Mikko Ketonen.

UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

6.

29 KAUPPAKAMARI

Viestintätoimisto Jokiranta Oy:n toimistossa työskentelevät (vas.) toimitusjohtaja Pirta Hulsi ja perustaja, hallituksen puheenjohtaja Leena Hulsi.

Asian ytimessä Logomo Byråssa sijaitseva Viestintätoimisto Jokiranta on viestinyt yritysten asioista vuodesta 2003 lähtien. Viestintätoimistossa kaiken lähtökohtana on pyrkimys erinomaiseen työn laatuun.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten Viestintätoimisto Jokiranta Oy:n perustaja Leena Hulsi opiskeli Turun yliopistossa kansainvälisiä suhteita ja haaveili diplomaatin urasta. Tulevaisuuden suunnan muuttikin lopulta vain muutaman millin pituinen otus – punkki.

Hulsi sairastui opiskeluaikanaan vakavasti punkin puremasta. Diagnoosi oli lopulta borrelioosi – vielä silloin hyvin harvinainen ja huonosti tunnettu sairaus. Heikossa kunnossa ollut Hulsi lupautui toivuttuaan kertomaan tarinansa Seura-lehdelle, ja tämän jälkeen jotain muuttui. Naiselle sateli palautetta ja erilaisia tarinoita muilta samanlaisia oireita kokeneilta ihmisiltä. Lukijat kertoivat lehtijutun antaneen toivoa.

Silloin myös viestintää opiskellut Hulsi huomasi konkreettisesti, miten tehokkaasti viestinnällä voi vaikuttaa.

Eräänlainen punkkiympyrä sulkeutui viime joulukuussa, kun Viestintätoimisto Jokiranta sai olla julkistamassa asiakkaansa Sakari Alhopuron säätiön perustamista.

Lääkintöneuvos Alhopuro on tehnyt valtavasti työtä puutiaistutkimuksen eteen.

30 KAUPPAKAMARI

MONIPUOLISTA ASIAOSAAMISTA Vuonna 2003 perustettu Viestintätoimisto Jokiranta Oy on erikoistunut asiantuntijaviestintään, asiakaslehtien toimittamiseen, viestinnän konsultointiin ja laadukkaaseen

"MEILLE ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ, ETTÄ ASIAKKAAMME OVAT TYYTYVÄISIÄ TYÖHÖMME."

sisällöntuotantoon.

Yrityksen ydinporukka on kompakti mutta sitäkin monipuolisempi. ”Meillä on toimistossa valtiotieteilijä, kauppatieteilijä ja kielitieteilijä. Kaikkia meitä yhdistää intohimo hyvään viestintään, tosin hieman eri kanteilta”, Hulsi kertoo.

Tämän lisäksi yrityksellä on apunaan monipuolinen ja ammattitaitoinen freelancer-verkosto. ”Meillä on laaja verkosto, josta on help-

po löytää eri asioihin erikoistuneita osaajia.

Projektista riippuen voimme tilata jutun esimerkiksi insinööritieteisiin, metsänhoitoon tai erätalouteen erikoistuneelta toimittajalta. Meille on erittäin tärkeää, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä työhömme”, Hulsi sanoo.

ASIAPITOINEN VIESTINTÄ KANTAA Jokiranta Oy tekee paljon tiede- ja asiantuntijaviestintää. Yrityksellä on monia pitkiä asiakassuhteita ja kumppanuuksia. Se on tehnyt vuosia esimerkiksi Metsähallituksen Metsä.fi-sidosryhmälehteä. Hulsin mukaan some kaipaa tuekseen viestintää, joka taustoittaa asioita ja antaa niille kontekstin. ”Asiapitoinen viestintä kantaa pitkälle ja herättää luottamusta”, Hulsi korostaa.

Pitkään alalla ollut Hulsi on nähnyt viestinnän muutoksen. ”Viestinnän arvostus on viime vuosina kasvanut, ja viestintätoimistoista on tullut kiinnostavia työpaikkoja. Pikkuhiljaa yrityksissä on havahduttu siihen, että laadukas viestintä tuo myös euroja kassaan.”

Valmet Automotive on vuosikymmenten ajan kehittänyt järjestelmällisesti logistiikkaratkaisujaan, sillä ne vaikuttavat ratkaisevalla tavalla auto- ja akkuvalmistuksen toimintavarmuuteen ja kannattavuuteen.

Kuva: Valmet Automotive

HYVÄ UUTINEN

Varsinais-Suomen logistiikka-alan tunnustukset Valmet Automotivelle ja Juha-Pekka Wahlströmille TURUN KAUPPAKAMARI JA SUOMEN OSTO- JA LOGISTIIKKAYHDISTYS LOGY RY PALKITSIVAT TAMMIKUUSSA VARSINAISSUOMEN VUODEN 2019 LOGISTIIKKAYRITYKSEKSI VALMET AUTOMOTIVE OY:N JA VUODEN LOGISTIIKKATOIMIJAKSI LOGISYSTEMS OY:N TOIMITUSJOHTAJA JUHAPEKKA WAHLSTRÖMIN.

Vuoden 2019 logistiikkayritykseksi on valittu autoteollisuuden palveluja tarjoava teknologia-alan konserni Valmet Automotive Oy. Valintaperusteet Valmet Automotiven valintaan painottavat yrityksen merkittävää positiivista vaikutusta Varsinais-Suomen logistiikka-alan alihankintaverkostoon. Valmet Automotiven alueellista painoarvoa kuljetusalalla tulee jatkossa nostamaan Uudenkaupungin autotehtaan ohella viime vuonna Saloon avattu akkutehdas. ”Päätös palkinnonsaajasta oli tänä vuonna hyvin yksimielinen. Valmet Automotiven toimipisteiden välisellä logistiikalla on positiivinen vaikutus alueen kuljetusyrityksiin. Akkutehdas myös vahvistaa koko Varsinais-Suomen roolia automotive-teollisuushaaran keskittymänä ja luo vetovoimaa koko alueelle”, sanoo kuljetusvaliokunnan sihteeri, Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö Pauliina Forsman.

Vuoden logistiikkatoimija -palkinto myönnettiin tänä vuonna LogiSystems Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Wahlströmille

logistiikka-alan digitalisoitumisen edistämisestä. ”Wahlströmin pitkä kokemus kuljetus- ja logistiikka-alalta näkyy vahvana asiantuntijuutena logistiikan tietojärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Wahlström on toiminut Suomessa edelläkävijänä toimitusketjujen virtaviivaistamisessa. Hän on myös luotsannut yrityksensä kansainväliselle areenalle. Wahlström on toiminut aktiivisesti myös Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen toiminnassa ollen pitkään muun muassa Varsinais-Suomen alueen hallituksen jäsen”, toteaa LOGY ry Varsinais-Suomen alueen puheenjohtaja Petri Hällfors.

Turun kauppakamari ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n Varsinais-Suomen alue myöntävät vuosittain kunniapalkinnon vuoden logistiikkayritykselle ja -toimijalle. Palkinnot myönnetään valtakunnallisesti merkittävästä Varsinais-Suomen alueella toteutetusta työstä Suomen logistiikkatoimialan ja logististen palveluiden kehittämiseksi.

31 KAUPPAKAMARI

Sinun, perheesi ja yrityksesi kaikki pankkipalvelut omalta yheyshenkilöltäsi Kaikki pankkipalvelut mitä elämäntilanteessasi tarvitset hoituvat samasta konttorista, oman yhteyshenkilön kautta, ilman lisäkuluja. Ota yhteyttä ja kysy lisää Handelsbanken Family Office -palvelusta!

Handelsbanken Turku, Yliopistonkatu 17.

Puh. 010 444 3160*, handelsbanken.fi/turku etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi * 0,0835 e/puh + 0,1209 e/min

Voisiko pk-takaus olla ratkaisu yrityksesi rahoituksen järjestymiseen?

Finnveran pk-takaus on kasvuhakuisille pk-yrityksille tarkoitettu takaus, jonka avulla yritys voi hakea lainaa pankista käyttöpääoma-, investointi- ja tuotekehitystarpeisiin.

Finnvera takaa vakuudettomalla pk-takauksella 80 prosenttia yrityksen pankkilainasta.

Lue lisää nnvera./pk-takaus

Elina Hirttiö p. 010 444 3555*

Christa Kantonen p. 010 444 3493*

Josefiina Kärkkäinen p. 010 444 3166*