Kauppakamarilehti 3/2018

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

3/2018

SAARISTON MATKAILUSSA POTENTIAALIA kärkihankkeena digitaalisen matkailukartan kehittäminen s. 16

TURKULAINEN MENESTYSTARINA

Bayer on nostanut Turun tehtaan yhdeksi yrityksen merkittävimmistä tehtaista s. 22

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen:

KOULUTUS­ JÄRJESTELMÄN

pitää tarjota polkuja erilaiselle osaamiselle

PÄÄKIRJOITUS: ANNE-MARGET HELLÉN

URAPOLKU: RIIKKA AROLA

HYVÄ IHMINEN ON KIITOKSEN ARVOINEN. Keskuskauppakamarin ansiomerkki on arvostettu huomionosoitus työlle ja sen tekijälle.

Ansiomerkkejä myönnetään työvuosien perusteella, elämäntyöstä ja rautaisesta työsuorituksesta.

ansiomerkit.fi

Yhteistyöllä kirjoitetaan menestyvän matkailun tarina Turun hyvä tarina on kertomus innovatiivisesta yrittämisestä ja kaupungin päättäjien onnistuneesta strategiasta. Parhaimpia ovat keskustavisio, jonka ansiosta sijoittajat uskaltavat investoida esimerkiksi ratapihahankkeeseen ja Turun sataman uudistus, jonka suunnitelmat on tehty yhdessä kaupungin, sataman ja varustamojen kanssa. Turun vahvuus on yksityisen ja julkisen sektorin jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö. Tästä on hyvänä niin kaupunkilaisia kuin matkailijoitakin kiinnostavana esimerkkinä Visit Turun ja Meyerin telakan yhteistyö vieraiden hoidossa ja telakkakierrosten toteuttamisessa. Vieraita (kukaan ei enää halua olla turisti) kiinnostavat muutkin kuin niin sanotut matkailulliset ja historialliset must see-kohteet. Visit Turun teema ”Live like a local” on hyvin suosittu tapa tutustua kaupunkiin ja turkulaisiin.

Turun matkailun aluetaloudellinen merkitys on tutkittu, tosin luvut ovat vuodelta 2015, mutta tänä vuonna saadaan uusi tutkimus. Tuolloin Turun seudun suorat matkailutulot olivat vuodessa 792 miljoonaa, josta yksin Turun kaupungin osuus oli 666 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 7942 henkilötyövuotta. Turun matkailua tukevat niin kaupungin historialliset vetovoimatekijät kuin lukuisat tapahtumat ja erityisesti kaupungin tunnelma, jonka muodostavat kekseliäät ja laadukkaat ravintolat ja kahvilat, jokiranta ja vanha kaupunki. Potentiaalia on kuitenkin nykyistä enemmän. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa alan tulevaisuuteen niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan koulujen lomien uudelleen rytmittäminen toisi matkailualalle Suomessa tuloja noin 219 miljoonaa euroa ja työpaikkoja 1300 henkilötyövuotta. Kauppakamariryhmä on ollut voimakkaasti mukana edistämässä muutosta koulujen loma-aikoihin. Tämä vaikuttaisi sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden määriin. Matkailualan perustan muodostavat kotimaan matkailijat. Kaikista yöpymisistä 70 % maksetaan kotimaan matkailijoiden kukkaroista. Siitäkin huolimatta, että suomalaiset lomailijat ovat äärimmäisen sääherkkiä. Matkatoimistojen äkkilähdöt loppuunmyydään, jos alkukesä on sateinen. Lomia ei tulisikaan pitää yhteen putkeen, vaan ripotella ympäri vuoden. Se tukisi niin työntekijöiden jaksamista kuin matkailuyritysten kehittymistä.

Live like a local on hyvin suosittu tapa tutustua kaupunkiin.

Ulkomaisten matkailijoiden kasvu perustuu paljolti toimivaan lentoliikenteeseen. Turun saavutettavuus on hyvää vauhtia parantumassa.

Tukholman ja Riikan kautta tänne pääsee yhä tiheämmin päivittäin, unohtamatta Helsinkiäkään. Suorat lennot ovat maakuntakentille kuitenkin kaikkein tärkeimpiä, ei yksin matkailun, vaan kaikkien muidenkin toimialojen, erityisesti kansainvälisten, kehittymisen kannalta. Wizzair on lentänyt jo kymmenen vuoden ajan Turun ja Gdanskin väliä, ja sieltä tulee enenevässä määrin myös matkailijoita alueellemme. Uusin Wizzairin yhteys on Kaunas, joka aloitetaan marraskuussa kahdella viikkovuorolla. Erityisen ilahduttavaa on heidän kommenttinsa uudesta reitistä: ”se ankkuroi yhtiön yhä enemmän Turkuun, joten toivokaamme edelleen uusia avauksia.”

Turun alueella on paljon potentiaalisia kasvuyrityksiä myös matkailun alalla, ja mikä parasta: turkulaiset rakastavat kaupunkiaan ja jos paikalliset tykkäävät, ei ole epäilystäkään, etteikö se kelpaisi vierailijoille.

ANNE-MARGET HELLÉN matkailujohtaja Visit Turku

3 KAUPPAKAMARI

Kasnäs

Helsingistä 180 km Salosta 75 km Tampereelta 220 km Turusta 100 km

SYYSLOMALLE KASNÄSIIN

BAD - HOTELL - GÄSTHAMN - RESTAURANG - HANDEL

KYLPYLÄ - HOTELLI - VIERASSATAMA - RAVINTOLA - KAUPPA

SPA - HOTEL - GUEST HARBOUR - RESTAURANT - GROCERY STORE

Varaa oma, takuuvarmasti mukava loma koko perheelle.

Yöpyminen 18.-21.10. välisenä aikana 50 €/hlö kahden hengen huoneessa. Hintaan sisältyy aamiaisbuffet sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Lapset lisävuoteessa 12 € (5-12 v), alle 5-vuotiaat veloituksetta.

KYLPYLÄ | HOTELLI | VIERASSATAMA | RAVINTOLA | KAUPPA | CARAVAN Puh. 02-521 0100

|

Fax 02-521 0101

|

info@kasnas.com

|

www.kasnas.com

*Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

NOPEASTI HYVÄÄN HOITOON * Varsinais-Suomessa sinua palvelee 600 terveydenhuollon ammattilaista.

Meiltä saat yleis- ja erikoislääkäripalvelujen lisäksi päiväkirurgiset toimenpiteet ja leikkaukset, kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset sekä kattavat työterveyspalvelut..

Kaikki palvelut saman katon alta, vaivattomasti ja jonottamatta.

Ajan varaat kätevästi verkossa terveystalo.com tai puhelimitse.

Humalistonkatu 9–11 20100 Turku

ma–pe 8–20, la–su 9–20

www.terveystalo.com

Helka Koivu ortopedi, traumatologi

Kari Koski neurologi

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI

16

SAARISTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN ON YKSI MATKAILUVALIOKUNNAN KÄRKIHANKKEISTA.

PÄÄTOIMITTAJA KAISA LEIWO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TAITTO KATRI KURKELA KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI ILMOITUSMYYNTI KATRI KURKELA PUH. 041 506 9454 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

9 UUSI JÄSEN Perheyritys CT-ravintolat on monen tutun turkulaisen ravintolan takana

12 HENKILÖ Haastattelussa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen

7 LYHYESTI LUKUINA Työllisten määrä kasvaa koko ajan kohisten

10 URAPOLKU Riikka Arola johtaa nyt Sunborn-yhtiöitä.

22 ALUEELTA Bayerin Turun tehdas on yksi kansainvälisesti merkittävimmistä

8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

28 KAMARIKUULUMISIA Otoksia kesän ja alkusyksyn tapahtumista

24 TEEMA Talouskasvu ei saa pysähtyä työvoimapulaan

31 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Vaihtelevaa työaikaa koskevat pelisäännöt

30 TAPAHTUMAKALENTERI Alkusyksyn koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet

KANNESSA: OLLI-PEKKA HEINONEN KUVA: MARTTI KAINULAINEN SAKSALAINEN MONIALAKONSERNI BAYER ON NOSTANUT TURUN TEHTAAN YHDEKSI YRITYKSEN MERKITTÄVIMMISTÄ TEHTAISTA.

22 5 KAUPPAKAMARI

KIRJA

NYT PUHUTTAA

KIRJA: VIKISIJÄN VIRSIKIRJA ALKAAKO KOLLEGASI viikon kestävä

valitusvirsi heti maanantaiaamusta? Vai oletko tunnistavinasi itsessäsi vikisijän vikaa?

Vikinään on olemassa täsmälääke: tekeminen. Vikisijän virsikirja tarjoaa käytännön­läheisiä neuvoja ja vinkkejä, kuinka teet arjestasi mielekästä, opit tarttumaan toimeen viivyttelemättä ja kohtaat pelkosi haasteena, pettymyksesi oppimiskokemuksena.

Ville Kormilaisen ja Jukka Niemelän kirjan keskeistä antia ovat tarinat, jotka kanssamme jakavat eri alojen tekijämiehet ja -naiset. Käyttökelpoisten ja huumorilla ryyditettyjen ohjeiden avulla opit priorisoimaan ja pääset eroon turhasta puuhastelusta. Oivallat,

VIKINÄÄN ON OLEMASSA TÄSMÄLÄÄKE: TEKEMINEN että moka ohjaa oikeaan suuntaan – ja kompuroinnin jälkeen menestys se vasta makealta maistuu. Kirjan oivallisilla välineillä pahemman laatuisesta vikisijästäkin kouliintuu voittaja; tekijä, joka tinkimättömästi, pienin askelin saavuttaa suurimmankin unelmansa.

Tämä on inspiroiva kirja niille, jotka haluavat muuttaa asennettaan vikisijästä tekijäksi. Kirjassa kerrotaan, miksi pitäisi välittää vähemmän epäolennaisista asioista ja keskittyä enemmän olennaisen tekemiseen. Ja miksi ylipäänsä on tärkeämpää tehdä jotain kuin vikistä.

6 KAUPPAKAMARI

Varsinais-Suomen tärkeimmät liikennehankkeet listattu VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA LIIKENNEVERKON TÄRKEIMMÄT KORJAUS- JA KEHITTÄMISKOHTEET OVAT TUNNIN JUNA, TURUN KEHÄTIEN, VALTATIE 8:N JA VALTATIEN 9 TURKU–TAMPERE-VÄLIN PARANTAMINEN SEKÄ KIRJALANSALMEN SILLAN KORJAAMINEN YHDISTETTYNÄ KAARINAN LÄNTISEN OHIKULKUTIEN SUUNNITTELUUN. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo toteaa, että Varsinais-Suomessa liikenne kasvaa muuta maata nopeammin, mutta tiet ovat huonokuntoisia ja onnettomuuksia on paljon. ”Varsinais-Suomessa liikennemäärät ovat suuret ja tieverkko on vanhaa. Pääteiden liikenne lisääntyi vuonna 2017 koko maassa noin 2,2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, ja suurinta kasvu oli juuri Varsinais-Suomen alueella, jossa kasvua oli 5,2 prosenttia. Myös henkilö- ja pakettiautoliikenne pääteillä kasvoi alueellisesti tarkasteltuna eniten Varsinais-Suomessa”, hän sanoo.

Koko maan huonokuntoisista silloista 20 prosenttia ja huonokuntoisista päällysteistä 14 prosenttia (noin 1000 kilometriä) sijaitsee Varsinais-Suomessa. Alueella on myös paljon vanhentuneita liittymäratkaisuja.

Tiestön kehittämisen lisäksi yksi alueen tärkeimmistä liikennehankkeista on Tunnin juna Turusta Helsinkiin. Hanke edistäisi merkittävästi myös yhteistä työssäkäyntialuetta Helsinki–Turku–Tampere eli niin sanottua kasvukolmiota. ”Iloitsemme siitä, että valtiovarainministeriö nosti ratahankkeen esille budjettiesityksessään. Esityksessä ei kuitenkaan luvattu yhtään lisärahaa aiemmin myönnetyn 40 miljoonan euron suunnittelurahan lisäksi. Poliittinen päätös rakentamisesta tarvitaan seuraavan hallituksen aikana”, Leiwo sanoo.

Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista Suomen eri alueiden pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Lista tähtää liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tarjoaa työkalun päättäjille.

Ykkösvalinta digitalisoituvissa ympäristöissä

LYHYESTI LUKUINA

75 000

Heinäkuussa työllisiä oli 75 000 enemmän kuin vuosi sitten.

kauppakamari_280818.indd 1

29.8.2018 11:00:26

Microsoft Dynamics 365 Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli heinäkuussa 74,1 %.

49 500

74,1 %

Avoimia työpaikkoja oli 2018 toisella neljänneksellä 49 500.

Työttömiä oli 183 000.

Mavisystems Oy Satamakatu 22, 20100 Turku www.mavisystems.fi | www.navcloud.fi

Palveluidemme keskiössä on aina ihminen.

Yhteyshenkilö: Henri Huopalahti 050 406 5944 www.mps.fi

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 16 926 henkeä ja Suomesta muutti pois 8 195 henkeä.

16 926

yrittäjyysyliopisto alueen hyvinvoinnin ja talouden vauhdittaja kumppanisi koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeissa

utu.fi

SOVELLUS- JA BLOGIVINKIT

Reijo Aarnion blogi Tietosuojavaltuutetun toimisto valvoo henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta. Kirjoituksia julkaistaan kuukauden välein. tietosuoja.fi/blogi

Tweetdeck

Turun kauppakamari @kauppakamaritku Ferry Terminal #Turku nousee Turun satamaan viimeistään vuonna 2024. Yhteisterminaali antaa sataman alueen kehittämiselle aivan uudenlaisen ulottuvuuden. Upea uutinen!

Tweetdeck on kätevä työpöytäsovellus useiden Twitter-tilien samanaikaiseen hallintaan ja seurantaan. Twitter osti Tweetdeckin vuonna 2011. tweetdeck.twitter.com

Slideshare SlideShare on suosittu PowerPoint-esitysten, PDF:ien ja infografiikan jakopalvelu verkossa.

LinkedIn osti SlideSharen vuonna 2012. slideshare.net

AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUU -KIERTUE RANTAUTUU TURKUUN 23.10. TERVETULOA KUULEMAAN, KUINKA SAAT PARHAAN HYÖDYN UUDISTUNEESTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

8 KAUPPAKAMARI

SALON KAUPPAKAMARIOSASTON ASIAMIEHEKSI ANNARIINA AALTO Salolainen Annariina Aalto on aloittanut Salon kauppakamariosaston uutena asiamiehenä. Aalto hoitaa tehtävässään muun muassa Salon kauppakamariosaston jäsen- ja sidosryhmäyhteyksiä, osallistuu alueen yleiseen edunvalvontaan ja koordinoi osaston viestintää.

Aallolla on monipuolinen kokemus Salon elinkeinoelämästä ja alueesta yleisesti. Hän on asunut miltei koko elämänsä Salossa ja työskennellyt jo 11 vuotta salolaisen Stara Consulting Oy:n palveluksessa vastaten muun muassa yrityksen taloushallinnosta ja avustaen erilaisissa konsultointiprojekteissa ja -hankkeissa.

Työ yrityksessä jatkuu, mutta uusi sivutoiminen toimenkuva kauppakamariosaston asiamiehenä on Aallolle merkittävä. ”Lähden innolla uuteen tehtävään ja toimintaympäristöön. Odotan kauppakamaritehtävältä verkostoimista, uuden oppimista sekä vielä parempaa tietämystä Salon asioista”, hän kertoo.

Salon kauppakamariosasto on yksi Turun kauppakamarin kolmesta alueellisesta kauppakamariosastosta. Sen keskeisiä toiminta-alueita ovat elinkeinopoliittinen vaikuttaminen ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Salon ja Someron seutukunnilla.

UUSI JÄSEN

Ravintolaryhmän takana turkulainen perheyritys CT-ravintolat on ravintola- ja matkailualalla toimiva paikallinen perheyritys, jonka ravintoryppääseen kuuluvat Turussa moderni ruoka- ja cocktailravintola Tårget, ravintola- ja kahvilatoiminnan yhdistävä Fontana, upeasta kattoterassistaan kuuluisa NOOA ja välimerellinen tavintola di Trevi. Lisäksi yritykseen kuuluu Nauvossa toimiva sesonkiravintola Båthuset.

CT-Ravintolat on yksityinen yritys, jonka omistaa pitkään alalla toiminut pariskunta Carola ja Tero Sintonen. Toiminta sai alkunsa vuonna 2001, kun ravintola Fontana avattiin.

Loppuvuodesta 2012 syntyi di Trevi, ja vuonna 2014 mukaan tuli myös Tårget. Vuonna 2017 ravintola NOOA valmistui, ja samalla vierasvenesataman palvelut uudistettiin: tällöin mukaan vähemmistöosakkaiksi tulivat myös Toni Ljungqvist ja Simo Hallikainen. Tänä vuonna samalla nelikolla uudistettiin myös Nauvon vierasvenesataman ravintola ja palvelut.

Nykyisin ravintolatoimenjohtajana työskentelevä Mikko Saariketo tuli itse yrityksen palvelukseen kesällä 2014. Hän pitää osaavaa henkilökuntaa yhtenä yrityksen tärkeimmistä menestystekijöistä.

– Osaava ja motivoitunut henkilökunta on erittäin ratkaisevaa. Myös se, että omistajat ovat läsnä ja mukana toiminnassa, on tärkeää, sillä se mahdollistaa nopean reagoinnin tilanteisiin.

Myös yrityksen suurin haaste liittyy Saarikedon mukaan henkilökuntaan – tai oikeastaan uusien työntekijöiden löytämiseen.

– Ravintola-ala kasvaa koko ajan, ja samaan

aikaan uusia tarjoilijoita ja kokkeja valmistuu vähemmän. Ravintola-alalla on myös melko suuri vaihtuvuus, ja se on monelle vain opiskeluaikainen työ. Toinen asia, jossa olisi hienoa saada muutosta, olisi se, että siirtyisimme vieläkin enemmän eurooppalaiseen ravintolakäyttäytymiseen eli ravintolapalveluita käytettäisiin enemmän myös viikolla.

UUDET JÄSENET TERVETULOA JÄSENEKSI Aalteman Oy, MARTTILA AA-LUX Oy, LOIMAA Abelita Oy, NAANTALI Ajonomi Oy, KAARINA A-Kiinteistöcontrol Oy, TURKU Ansio Global Goods Oy, TURKU Asuntovuokraus Avori, TURKU Auragroup Oy, TURKU

Hämeenkadun Ruokakauppa Ky, TURKU Insinööritoimisto Aalto-Setälä Oy, TURKU IV-Pelti Luuri Oy, LOIMAA Joter Oy, SALO Kaiku HR Turku, TURKU

Medialuotsi Oy, TURKU Metallityö H. Turunen Oy, VAHTO Modul-Kanava Oy, TURKU Naantalin Energia Oy, NAANTALI NK-Yhtymä Oy, KAARINA Kaivuuliike Kummala & Kumpp. Oy, TURKU Optinäkö, TURKU Oy WW-Offshore Ab, AURA Kasken Apteekki, TURKU Pikanttipalvelu, TURKU Kauniston Koneistamo Oy, TURKU PK Verkkotaito Oy, TURKU B-Active Oy - P&P Fitness Center, TURKU Kirte Oy, PIISPANRISTI Plantui Oy, TURKU Carina Solutions Oy, KAARINA Konetekniikka A. Pirinen Oy, AURA Plast-Team Oy , LIETO AS Corto-nirto, TURSA Kotipellon puutarha Ay, NOUSIAINEN Rakennus Huuhka Oy, SAUVO CT-Ravintolat Oy, TURKU Kuusjoen Kotisatama Oy, KANUNKI Rautarakenne S. Lipponen Oy, KALANTI Dataprof Oy - Adroit Cloud Oy, SALO Laiteasennus Kyrömek Oy, KYRÖ Remeo Oy, TURKU Decerno Oy, ESPOO Laitila Coating Oy, LAITILA Ret-Tech Oy, LIVONSAARI Elcotherma Finland Oy Ab, VRETA Lakia Oy, TURKU EnkeliGroup Oy, RAISIO Lakiasiainpalvelu Hokkanen Huovinen & Routa Markkinointi Oy, TURKU RS-Planering Ab, PARAINEN Finnish Design Shop Oy, TURKU Rantanen Oy, TURKU Salon Mainosbrodeeraus Oy, SALO Golden Shine Oy, LIETO Lakris Ab, Pub Niska, TURKU Jätehuolto H. Koskinen Oy, PERNIÖ LVI-Palvelu Alanko & Salminen Oy, SALO Satu Nurola Ky - K-Market BioCity, TURKU Sauvon Sähkötarvike Oy, SAUVO Hansatorin Apteekki, TURKU Lännen Pintakäsittely Oy, PYHÄRANTA Hedvi Markkinointi Oy, PIIKKIÖ Maanrakennusliike Isomäki Oy, PAIMIO Scandinavian Crane Trucks Oy, TURKU Sippo-Yhtiöt Oy - Ravintola Ludu, TURKU Heikolan Kuljetus Oy, TAIVASSALO Maataso Oy, KAARINA Huolto Vuorio Oy, TURKU MaisemarakennusViitanen Oy, UUSIKAUPUNKI SISSI Fysio Oy, TURKU

South-West Supply Oy Ltd, TURKU Strömling Oy Ab, TURKU Suomen Paikallismediat Oy, MIETOINEN Terra Lämpö, KUUSISTO Tmi Anni Puhakka, TURKU Tmi Larissa Leskinen, RAISIO Trans Aarnio Oy, TURKU Transportfirma T & G Söderholm Ab, PARAINEN Trellum Consulting Oy, LIETO Turku Touring Oy, TURKU Turun Autokorjaamo Oy, RAISIO Turun Kaupunkiliikenne Oy, TURKU Turun seudun puhdistamo Oy, TURKU Turun Talohuolto Oy, TURKU Turun Vesihuolto Oy, TURKU Valgomeri Oy, PIISPANRISTI Velj. Kitola Oy, NOUSIAINEN Virtasen Maalitehdas Oy, PARAINEN Vistamatkat Oy, PAIMIO YPW Partners Oy, RIIHIKOSKI

9 KAUPPAKAMARI

URAPOLKU

Matkailuala kiehtoo, innostaa ja tarjoaa elämyksiä Sunborn-yhtiöiden tuore toimitusjohtaja Riikka Arola on viihtynyt matkailualan parissa viimeiset 15 vuotta.

Omalla vapaa-ajallaan Arola matkustaa saaristoon.

MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Olen Sunborn Saga Oy:n ja Sunborn Catering Oy:n toimitusjohtaja.

MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Erilaisten kesä- ja kausityöpestien jälkeen aloitin varsinaisen työurani Tunturilla markkinointiin liittyvissä työtehtävissä.

Ennen siirtymistä matkailualalle sain oppia päivittäistavarakaupan lainalaisuuksia amerikkalaisen purukumivalmistajan Wrigleyn palveluksessa. Viimeiset 15 vuotta olen työskennellyt matkailualalla.

Ensin myynti- ja markkinointijohtajana Sunbornin hotelli- ja ravintolabusineksessa, sitten viitisen vuotta Viking Linella Turun ja Tampereen aluepäällikkönä ja toukokuussa 2018 palasin taas Sunbor-

nille, tällä kerralla toimitusjohtajaksi.

Työantajiani yhdistää paitsi kansainvälisyys, myös perheyritystausta.

MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Matkailuala ja elämysbusiness ovat kiehtovia ja innostavia. Nautin johtaa ja kehittää yrityksiä, jotka tarjoavat asiakkaille elämyksiä arjessa ja sen ulkopuolella.

Olen ylpeä sekä Sunbornin tuotteista ja brändeistä että henkilöstöstämme, jolla on aito halu palvella asiakkaita. Pidän haasteista ja ihmisten johtamisesta. Olen vaativa itselleni ja samalla myös johdettavilleni, mutta positiivisessa hengessä.

MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Sydämeni sykkii vahvasti merelle ja saaristolle. Lataan akkuja niin purjeveneessä kuin mökilläkin – hyvän ruoan ja seuran parissa. Talvisin harrastan laskettelua.

Viihdyn myös teatterissa ja erilaisissa konserteissa.

KOULUTUS FM, MKT ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Erilaisten kesätöiden jälkeen ensimmäinen varsinainen työpaikka oli Tunturi, jossa aloitin tuotekoordinaattorina jälkimarkkinoinnissa.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Mahdollisuus palata johtamaan ja kehittämään Sunbornia keväällä 2018.

MUISTA! Asioilla on tapana järjestyä.

10 KAUPPAKAMARI

Asiakkaasi ovat ympäri maailmaa.

Niin mekin.

www.koneteknologiakeskus.fi

Autamme sinua kansainvälistymään kaikilla kuljetusmuodoilla. Maalla, merellä ja ilmassa. www.dbschenker.com/fi

HENKILÖ

Kyberuhat voivat lamauttaa koko

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen

Koulutusjärjestelmän pitää tarjota polkuja erilaiselle osaamiselle TEKSTI HEINO YLISIPOLA

KUVAT MARTTI KAINULAINEN/LEHTIKUVA

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen muistuttaa, että korkeakoulut ja yliopistot eivät voi tarkkaan arvioida, millaista työvoimaa Suomessa tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua, 2028.

“

Koulutusjärjestelmä ei ole kone, joka suoltaa ihmisiä työelämän tarpeisiin.

Ei se niin mene eikä ole koskaan niin mennytkään. Paljon voimme ennakoida tulevaa, mutta globaali elämä tuo aina yllätyksiä.”

Heinosen mukaan suomalaisten vahva peruskoulutus ja laaja yleissivistys luo pohjan korkeakoulutukselle myös tulevaisuudessa.

Nyt tarvitaan laajaa osaamista, teknistä ja ehkä taiteellistakin osaamista ja kaikkien niiden yhdistämistä eettisiin, luonnon kannalta kestäviin ratkaisuihin.

Niillä eväillä työelämässä pärjätään myös tulevaisuudessa.

“Kouluista valmistuvat ihmiset myös luovat uusia työpaikkoja. He rakentavat itse työpaikkaansa oman osaamisensa ympärille.

Me tarvitsemme monilla aloilla syväosaamista ja lisäksi laaja-alaista osaamista. Oppiaineiden rajat madaltuvat. Osaamista pitää myös päivittää koko ajan.”

OSAAVASTA TYÖVOIMASTA ON HUUTAVA PULA Suomen talous kasvaa pitkästä aikaa hyvää vauhtia, mutta osaavasta työvoimasta on miltei kaikilla aloilla huutava pula. Pula osaajista koskettaa koko maata. Töitä olisi tarjolla, mutta osaajia ei ole tarpeeksi.

Voiko talouden hyvä vauhti tyssätä työvoimapulaan?

“Yhtä patenttiratkaisua työvoimapulaan ei ole. Hallitus on lisännyt muuntokoulutusta aloille, joilla kysyntää on. Samaa mallia käytettiin jo vuosikymmen sitten Nokian kanssa, kun irtisanottuja koulutettiin uusiin tehtäviin.”

Heinonen painottaa, että tänä päivänä työmarkkinat ovat globaalit, siksi muutokset ovat nopeita ja usein ennakoimattomia.

“Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä työpaikkoja tulevaisuudessa tarvitaan, millaisia ammatteja syntyy ja millaisia valmiuksia tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat. Sen me

OLLI-PEKKA HEINONEN OPETUSHALLITUKSEN

pääjohtaja vuoden 2017 alusta lähtien PÄÄMINISTERIN

valtiosihteeri 1.3.2012–2016 YLE JULKAISUT

julkaisujohtaja, 1.1.2011–29.2.2012 YLE ASIA JA KULTTUURI

ohjelmistoalueen johtaja, 1.1.2007–2010 YLE

suomenkielisen televisiotoiminnan johtaja, 1.2.2002–2006 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI

1.9.2000–2002 LIIKENNEMINISTERI

1999–1.9.2000 OPETUSMINISTERI

1995–1999 KANSANEDUSTAJA

Kansallinen Kokoomus, 1995–2002 OPETUSMINISTERI

1994–1995 OPETUSMINISTERIN ERITYISAVUSTAJA

1991–1994 KOKOOMUKSEN

eduskuntaryhmän suunnittelusihteeri 1990–1991

14 KAUPPAKAMARI

vuusharkintaa eli viranomainen selvittää, voisiko tiedämme, että ihmisillä pitää olla vahvat perustietyöpaikan täyttää EU- tai Eta-kansalainen. Kun dot ja -taidot. Oma aktiivinen toimintakyky, niin Euroopan ulkopuolelta tuleva työntekijä vaihtaa henkinen kuin fyysinenkin.” työpaikkaa saatavuusharkinta tehdään uudelleen.

Hän ei usko, että tekoäly tai robotisaatio söisi Ruotsi on luopunut saatavuusharkinnasta. merkittävästi kokonaisia ammatteja. Ne voivat “Harkintaa pitäisi väljentää, mutta siihenkin muuttaa ammatin sisällä toimenkuvia. Koneet ja tarvitaan lainsäädäntöä. Eduskunnassa on ollut kiiohjelmat tarvitsevat aina ihmisiä. Tulevaisuudessa reitä ja lakialoite työvoiman saatavuusharkinnasta vuorovaikutustaidot ja kulttuurien ymmärtäminen luopumisesta on jäänyt niiden korostuvat, kun työ ei tunne kiireiden alle.” valtakuntien rajoja.

“YHTÄ “Koulutusjärjestelmän pitää PATENTTIRATKAISUA ASENTEISSAKIN ON tarjota polkuja erilaiselle osaaKORJAAMISTA miselle ja koulutuksen pitää TYÖVOIMAPULAAN Suomalaisten asenteissakin joustaa uusien työtehtävien EI OLE.” ulkomaalaisia opiskelijoita kohmukaan. Lisäksi omaa osaataan on vielä paljon parantamismistaan pitää pystyä jatkuvasti ta. Opetushallituksen kyselyssä täydentämään. Osaamista voi ulkomaalaiset opiskelijat kokivat ilmapiirin Suosyntyä harrastuksissakin, kuten partiotoiminnassa. messa haastavaksi. He eivät koe saavansa tarpeeksi Jokainen kerää omaa, ainutlaatuista cv:tään tulevaitukea opiskeluun tai sen jälkeen työn tekemiseen, suuden elämää ja työtä varten.

“Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ovat kuitenDigitalisaatiota ei ole vielä hyödynnetty Heikin kehittyneet maassamme hyvään suuntaan, varnosen mukaan tarpeeksi ihmisten osaamisen ja sinkin isoissa kaupungeissa”, muistuttaa Heinonen. työpaikkojen löytämisen yhteensovittamisessa.

Elokuussa 2018 aloittaneista peruskoululaista 6,5 “Pitäisi olla palvelu, joka suosittelisi jokaiselle prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotiihmiselle, että tuolla taustallasi ja osaamisellasi maisia kieliämme, suomea, ruotsia tai saamea. seuraavat opintopolut voisivat olla mahdollisia. Tarvitsemme uudenlaisen digitaalisen oppimisalustan, SYRJÄYTYNEET MUKAAN joka tukisi opiskelua ja valmistumisen jälkeen myös YHTEISKUNTAAN osaamisen täydentämistä.”

Suomessa on noin 68 000 nuorta ihmistä, jotka eivät ole koulutuksessa, töissä tai ylipäätään mukana akTYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA tiivisesti yhteiskunnassa. Suurin osa heitä on nuoria Heinosen mukaan Suomi tarvitsee ehdottomasti miehiä. työperäistä maahanmuuttoa. Se on hänen mukaansa Se on myös valtava voimavara, josta voisi tulla yksi tapa saada Suomeen uutta ajattelua ja innovaauutta työvoimaa, kunhan ihmiset saataisiin takaisin tioita. opiskelemaan tai työhön. Syrjäytyminen on monen Suomessa opiskelee nykyään 21 000 ulkomaista asian summa ja alkaa usein lapsuudesta. Tilanteen tutkinto-opiskelijaa. Opintojen jälkeen moni heistä parantaminen vaatii eri tahojen laajaa yhteistyötä. haluaisi jäädä Suomeen töihin.

Uudelleenoppiminen ja -koulutus ovat päivän Hän painottaa, että ulkomaisista opiskelijoista iskusanoja. On heitetty luku, että miljoona suomamahdollisimman moni pitäisi saada valmistumisen laista tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana jälkeen jäämään Suomeen. uudelleenkoulutusta.

Opetushallituksen tuoreen, kansainvälisen tutki“Se on valistunut arvaus. Kaikille ihmisille pitää muksen (International Student Barometer) mukaan luoda mahdollisuus kehittää omaa työtään. Jos 23 prosenttia ulkomaalaisista viimeisen vuoden ihminen on tehnyt 20 vuotta samaa työtä, on aika opiskelijoista suunnitteli jäävänsä Suomeen töihin ymmärrettävää, että hänestä on tullut urautunut. Se pidemmäksi aikaa. Jatko-opintoja omassa korkeaei ole vain kyseisen ihmisen vikaa, vaan työyhteisön koulussaan suunnitteli 14 prosenttia ja yhdeksän pitää katsoa peiliin.” prosenttia suunnitteli jäävänsä Suomeen töihin Heinosen mukaan jatkossa suurin osa oppimilyhyemmäksi aikaa. sesta tapahtuu työssä. Kun osaamisessa on vahva Heinosen mukaan ulkomaalaiset opiskelijat kopohja, silloin voi kohtuullisen helposti siirtyä uuteen kevat suurimmaksi ongelmaksi työharjoittelupaiktyöhön jopa toiselle toimialalle. Elämänpituiset kojen löytämisen. Myöskään tukipalveluita kuten työurat samassa työpaikassa käyvät hyvin harvinaiura- ja rekrytointipalveluita ei löydetä. Mahdollisiksi. suus tehdä töitä opintojen ohessa ei myöskään toimi Heinonen kertoo, että Singapore on rakentanut kunnolla. oppimisjärjestelmän, jossa on selkeästi määritelty, “Työharjoittelupaikkojen löytämisessä ja saanmikä on työntekijän, työnantajan tai julkisen vallan nissa aion lähestyä elinkeinoelämän järjestöjä, jotta vastuu uudelleenkoulutuksessa. Jos työntekijä tilanne paranisi.” siirtyy toiselle toimialalle, silloin julkinen valta ottaa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleviin työnteenemmän vastuuta koulutuksesta. kijöihin kohdistetaan myös niin sanottua saata-

TS-Yhtymä on varsinaissuomalainen viestintäkonserni, jonka päätoimialat ovat kustannustoiminta sekä viestintä- ja painopalvelut.

ts-yhtyma.fi

Vedenkäsi�elyn ja teollisuusautomaa�on kokonaisratkaisut.

www.leh�nenautoma�on.com Ahokylänkatu 3, 20780 Kaarina 020 730 1820

LAIVA-ALAN KOKONAISTOIMITTAJA • • • •

yleiset alueet keittiöt ja muonavarastot hytit ilmastointijärjestelmä

OTA YHTEYTTÄ: R&M Ship Technologies Finland Oy Pitkämäenkatu 13 20250 Turku puh. 0207 353 840 finland@rm-group.com

Saariston matkailussa on potentiaalia Ainutlaatuinen Turun saaristo on vetovoimainen, ja matkailulla on siellä hyvät näkymät. Saaristomatkailun kehittäminen on nostettu Turun kauppakamarissa matkailuvaliokunnan kärkihankkeeksi, ja yhteistyötä tehdään laajasti ja tiiviisti koko maakunnassa. Matkailu on juuri nyt kasvussa, joten on tärkeää hyödyntää sen vetovoima.

TEKSTI ANNE KORTELA KUVAT ANNE KORTELA & VISIT FINLAND

16 KAUPPAKAMARI

T

urun kauppakamarin matkailuvaliokunnassa on monipuolisesti edustettuna toimijoita Varsinais-Suomen eri alueilta, ja matkailun toimintaedellytysten kehittymistä edistetään aktiivisella yhteistyöllä eri vaikuttajatahojen kanssa. Saariston uskotaan nyt ja tulevaisuudessa houkuttelevan ennen kaikkea individuaalimatkailijoita ja pienryhmiä, jotka suunnittelevat matkansa omatoimisesti. Suomen lisäksi matkailumarkkinoinnin pääkohdemaita ova Ruotsi, Saksa ja muut Keski-Euroopan maat sekä Kiina ja muut Aasian maat.

– Tiedon pitää olla netissä helposti löydettävissä, miksi me valitsimme matkailuvaliokunnan kärkihankkeeksi digitaalisen matkailukartan kehittämisen saaristoon ja koko Varsinais-Suomeen. Se parantaisi saariston saavutettavuutta merkittävästi juuri haluamassamme kohderyhmässä, joka googlailee haaveillessaan lomastaan. Karttaan kootaan saariston eri kohteet niin, että ne on helppo

löytää ja niiden laadukkaat kuvailut saavat haaveilevan matkailijan mielikuvituksen lentoon! Kulkuyhteyksien ja etäisyyksien vertailu ja myös ostaminen pitää tehdä yksinkertaiseksi. Mitä paremmin hallitsemme koko ketjun, sitä paremmin myös ulkomaiset matkailijat löytävät saaristoon ja muualle Varsinais-Suomeen, matkailuvaliokunnan puheenjohtaja Tuija Suominen-Åkerlund korostaa.

Saariston matkailukartan kehittäminen on haastava tehtävä, ja työtä tehdäänkin tiiviissä yhteistyössä Visit Turun ja muiden Varsinais-Suomen alueellisten toimijoiden kanssa.

Lisäksi Visit Finlandin kansallisen digitaalialustan pilotista on käynnistetty alustava keskustelu.

– Suomesta ei koskaan tule massaturismikohdetta jo sijaintimme vuoksi, vaan me tavoittelemme matkailijoita, joilla on jo matkailukokemusta ja jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaista palveluista. Tarjonnan pitää olla korkeatasoista, helposti saavutetta-

vaa ja aitoa. Niinpä saaristoon pitäisi saada syntymään matkailukeskuksia, joista kaikki palvelut olisi helppo löytää. Tällaiset keskukset edesauttaisivat myös sesongin pidentämistä ja loisivat edellytyksiä yhä useammalle saariston yrittäjälle keskittyä matkailubisnekseen, Suominen-Åkerlund jatkaa.

Saaristokohteiden kehittämisessä ja markkinoinnissa hän näkisi mielellään enemmän erilaistumista. Hyviä esimerkkejä ovat Seilin ja Örön saaret, joilla on jo selkeästi omat tarinansa.

– Mitä terävämpi kärki ja identiteetti, sitä enemmän kohde kiinnostaa. Kauppakamarissa on nostettu alueen kolmeksi kärkiteemaksi suomalainen ruoka, jonka tarjonnassa Varsinais-Suomi on vahva, kulttuuri- ja muut tapahtumat sekä suomalainen elämäntapa ja puhdas luonto. Nämä teemat kiinnostavat kohderyhmiämme ulkomailla ja kotimaassa.

Musiikki toimii aina, ja vaikkapa lavatanssit ovat ulkomaalaiselle elämys.

17 KAUPPAKAMARI

Mahdollisuudet rakentaa saaristoon matkailukeskuksia, joissa olisi sekä vapaa-ajan asukkaille että matkailijoille kiinnostavaa tarjontaa, lisäisivät varmasti investointihalukkuutta.

– Kuntien tulisikin mahdollistaa tällainen kehitys mm. kaavoituksen avulla, mikäli ne todella haluavat matkailusta yhden kivijalan kehittymiselleen.

Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén on todella iloinen, että saariston digitaalinen kartta on saatu työn alle Turun kauppakamarissa.

– Saaristoa on helpompi hahmottaa ja suunnitella reittejä, kun kaikki tiedot löytyvät samasta paikasta netistä. Kansainvälisesti markkinoimme saaristoa rajatulle kohderyhmälle, matkailijoille, jotka etsivät uutta ja haluavat kokea luontoa ja paikallista elämää.

Se on matkailijalle luksusta, Hellén sanoo.

Valtioneuvoston rahoittama ja Visit Finlandin vetämä Merellinen saaristo -kärkihanke oli hyvä signaali siitä, että saaristo on noteerattu valtakunnallisesti. Hanke kattoi koko

Suomen rannikkoalueen. Turun saaristo on Wikipediankin mukaan maailman suurin saaristo, mutta erityisesti sisällössä on paljon kehittämistä, joka tulee tehdä hallitusti ja paikallisten kanssa yhdessä. Turun saaristo

OLEMME SAANEET YHTEISTYÖN ALKUUN KIINALAISTEN KANSSA.

on ainutlaatuinen kansallinen aarre.

– Kansainvälisessä markkinoinnissa me teemme jo paljon. Kutsumme usein lehdistöä ja bloggareita tänne, ja esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Englannissa olemme aktiivisia.

Lisäksi olemme saaneet yhteistyön alkuun kiinalaisten kanssa. Sieltä on käynyt jo 19 pienryhmää täällä. Paikallinen matkatoimisto on kerännyt ryhmiä ja järjestänyt niille ohjelmaa ja erilaisia aktiviteetteja myös

saaristossa.

– Saariston matkailun kehittämisessä kaikenlainen yhteistyö on tärkeää, ja Turun seudun matkailutoimijat ovat jo vuosia olleet Matkamessuilla esillä yhteisosastolla, mikä on toiminut hyvin. Reittisuunnittelussa teemme yhteistyötä kauppakamarin matkailuvaliokunnan kanssa ja lisäksi parissa strategiaryhmässä, joita Paula Virri vetää.

Hellénin mukaan yleisin kysymys Visit Turun toimistossa on, miten saaristoon pääsee, joten viime vuosina on erityisesti kehitetty suoraan Turusta lähteviä, helposti järjestettäviä saaristoelämyksiä. Viime kesänä aloitettu suora yhteys Turusta Seiliin on ollut yksi suosituimmista kohteista.

Muualta tulevalle turistille myös pienempi saaristoelämys voi olla riittävä, esimerkiksi Fölin vesibussikyyti Ruissaloon tai höyrylaivamatka Ukkopekalla Loistokarille laituritansseihin voi olla juuri sopiva palanen saaristoa.

Ulkosaaristo voi tuntua extreme-matkalta.

Artikkelia varten on haastateltu myös yhteysjohtaja Antti Kirkkolaa Turun kaupunkikehityksestä.

Aurajoelta pääsee suoraan saaristoon, ja monelle matkailijalle riittää pienikin venematka. Turussa kysyntään vastaa esimerkiksi Föli-vesibussi ja suora yhteys Seilin saarelle.

18 KAUPPAKAMARI

VARSINAIS-SUOMEN MATKAILU LUKUJEN VALOSSA Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa julkaistiin helmikuussa 2018 Turun kaupungin tilaama selvitys: Varsinais-Suomen matkailun nykytila - Positiivista kehittymistä ja parantamisen varaa, jossa tietoja ja näkymiä selvitettiin yhdistämällä lukuisia erilaisia tilasto- ja taustatietoja.

Selvityksen mukaan matkailu on kansantaloudellisesti merkittävä ala, jossa on paljon kasvupotentiaalia ja vientimahdollisuuksia. VarsinaisSuomen matkailukysyntä oli 753 milj. euroa, eli 5,3 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä vuonna 2014 (viimeisin tieto).

Vuonna 2017 matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät Varsinais-Suomessa 5,8 prosenttia, ja 70 prosenttia matkailusta oli kotimaan matkailua. 80 prosenttia matkailusta painottuu kesäkauteen. Ulkomaisia matkailijoita tuli vuonna 2017 eniten Ruotsista (35 000), Saksasta (34 000) ja Virosta (20 000), sekä Aasiasta (Kiina+Hong Kong ja Japani; 20 600). Kasvuprosentit lupaavat alueen matkailulle hyvää: eniten kasvua oli Saksasta (28,9 %), Britanniasta (+46,5 %) ja Aasiasta (20,7%).

MATKAILUKYSYNTÄ MAAKUNNITTAIN 2014 Tutustu VarsinaisSuomen matkailun nykytila -selvitykseen nettisivuillamme: turunkauppakamari.fi

LÄHDE: TILASTOKESKUS

KEMIÖNSAARESSA MATKAILU ON ENITEN KASVAVA ELINKEINO Kemiönsaaressa matkailun kehittämistä pidetään erittäin tärkeänä, sillä työpaikkoja on hävinnyt muilta aloilta, ja matkailu on vahvimmin kasvussa oleva elinkeino.

– Satsaamme matkailuun paljon, ja olemme erittäin iloisia siitä, että se kiinnostaa myös yrittäjiä. Kemiönsaaressa syntyi uusia yrityksiä viime vuonna viidenneksi eniten Suomessa tuhatta asukasta kohden. Tänä vuonna niitä on elokuun loppuun mennessä perustettu jo 36. Matkailun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, ja teemme jotain sen hyväksi koko ajan. Nyt esimerkiksi kolme vuotta sitten aloitettu Rannikkoreitti pyöräilijöille on alkanut tuottaa tulosta, Kemiönsaaren kehittämispäällikkö Gunilla Granberg kertoo.

Matkailun kehittämisen mallia kunta on hakenut Islannista, jossa kaikki matkailu-

palvelut on keskitetty yhteen paikkaan, ja matkailun osuus on noussut jo 40 prosenttiin BKT:sta. Yhteistyötä kehitetään koko rannikkoalueen kesken saman brändin alla.

Siinä ovat mukana myös Hanko, Raasepori, Turku, Parainen, Uusikaupunki ja Naantali.

Koko talven ajan Kemiönsaarella pidetään erilaisia teemakokonaisuuksia, joihin yrittäjiä yritetään houkutella, ja esimerkiksi viime vuonna oltiin mukana viisillä messuilla.

– Juuri nyt on alkamassa yhteistyö uudessa matkailuhankkeessa Salon, Paraisten ja Metsähallituksen kanssa. Hanke on suuruudeltaan 800 000 euroa ja kestää kolme vuotta. Hankkeessa on tarkoitus sparrata matkailuyrittäjiä, markkinointirahaa siinä ei ole. Toivomme, että yrittäjät tekevät entistä enemmän yhteistyötä, sillä kaikillehan on tärkeää saada matkailijoita alueelle.

19 KAUPPAKAMARI

Matkailuyritykset kehittävät palvelujaan aktiivisesti Saariston tärkein valtti on luonto, ja palvelun pitää toimia hyvin. Jos matkailuyritys pystyy toimimaan ympärivuotisesti, myös investointeja uskalletaan tehdä paremmin. Matkailusesonkia pystytään pidentämään tilauskäytössä, jossa asiakkaita ovat yritykset, mutta tasokas majoitus houkuttelee myös yksityismatkailijoita.

KESÄLOMIEN SIIRTO SUURIN TOIVE - Höyrylaiva Ukkopekka vietti kesällä 80-vuotisjuhlavuottaan, ja kesä oli mahtava. Suurin toive olisi pidentää matkailusesonkia siirtämällä koulujen lomia, sillä saaristo hiljenee lomien loputtua täysin.

Kahden viikon siirto tekisi jo ihmeitä. Siitä on puhuttu jo pitkään, ja se tekisi hyvää koko alueen matkailulle, aluksen päällikkö Karioskari Kangas kertoo. Ukkopekan kanssa samaan yhtiöön kuuluu myös Vaakahuone Turussa.

Ero matkailussa on hänen mukaansa iso verrat-

tuna Tukholman saaristoon, jossa kaikki palvelut toimivat ympäri vuoden.

– Siellä on tietysti enemmän ihmisiä, mutta siellä on myös parempi tieverkosto ja nopeampia yhteysaluksia. Täällä pikku rengastie on aika kovilla.

Meillä Rymättylän Herrankukkarossa kiire alkaa kuitenkin syksyllä, koska siellä asiakkaita ovat yritykset, ja paikka toimii ympäri vuoden, myös Rymättylän Herrankukkaron kyläpäällikkönä toimiva Kangas toteaa.

- Yhteistyö Visit Turun kanssa toimii hyvin, samoin Naantalin matkailun kanssa. Myös alueen toisten matkailuyritysten kanssa tehdään yhteistyötä. Olemme myös olleet mukana Visit Finlandin hankkeissa, ja matkamessuille olemme osallistuneet alusta asti, Kangas sanoo.

Hän korostaa, että yrityksen toiminnan perusta on aidot saaristoelämykset: meri, luonto, savusauna, perinteinen saaristolaisruoka. Ne kiinnostavat todella paljon myös ulkomaalaisia matkailijoita.

TILAUSKÄYTTÖ MAHDOLLISTAA YMPÄRIVUOTISEN TOIMINNAN Villa Wolax Kaarinan Kuusistossa on toiminut Tino Aaltosen omistuksessa vuodesta 1997 lähtien. Eniten siellä järjestetään kokouksia sekä häitä ja muita perhejuhlia. Kartanon päärakennus on 1880-luvulta, mutta Aaltosen aikana rantaan on rakennettu kaksi uutta saunallista kokoustilaa.

Lisäksi kartanoon on rakennettu lasiterassi ja alakertaan kunnostettu pienempi kokoustila.

– Veden läheisyys on tärkeä, meille halutaan tulla juuri saariston takia. Kokouksiin kuuluu lähes aina saunominen, ja terasseilla ja porealtaissa viihdytään. Haluttaessa järjestämme myös ulkoiluaktiviteetteja, esimerkiksi purjehdusta Soling-veneillä, luontoretkiä tai jousiammuntaa, ja noin 60 prosenttia kokousryhmistä haluaa jotain aktiviteettia, Aaltonen kertoo.

Villa Wolaxin toiminta on ympärivuotista. Ma20 KAUPPAKAMARI

joituskapasiteettia voisi vielä lisätä, mutta Aaltosen mukaan on parempi kiiruhtaa hitaasti. Sesonkiaikaan ryhmiä on usein neljä yhtaikaa, mutta talvi on vielä aika hiljainen.

– Tärkeintä on hyvä palvelu, hyvä ruoka ja se että paikat pidetään hyvässä kunnossa. Koko ajan pitää myös uusiutua. Olemme olleet mukana Turun AMK:n matkailun kehittämishankkeessa, mutta se ei poikinut kovin paljon yhteistä toimintaa. Vuosi sitten alkanut Visit Turun Anitta Bergbomin aloittama yhteistyö kiinalaisen matkatoimiston kanssa on jo tuonut tänne ryhmiä purjehtimaan. He tulivat Helsingistä ja kävivät useissa kohteissa. Yhteistyössä on mukana kymmenkunta matkanjärjestäjää. Markkinointimielessä se on hyvä, mutta muut tavoitteet eivät vielä täyttyneet.

Villa Wolaxiin saatiin ensimmäiset kiinalaisen matkatoimiston kokoamat ryhmät tänä kesänä purjehtimaan, Tino Aaltonen kertoo.

UUDET LOMAHUONEISTOT VETÄNEET HYVIN Kustavin Matkailu Oy:n toiminnanjohtaja Kimmo Laatta on kehittänyt Kustavin Lootholmaa aktiivisesti. Vanhat mökit on purettu, ja tilalle on rakennettu 10 talviasuttavaa lomahuoneistoa.

Niissä on kaikki mukavuudet, oma sauna ja terassilla palju.

– Me olemme onnistuneet hyvin talven myymisessä. Kesällä huoneistot olivat jatkuvasti täynnä, ja viikonloput varattiin pitkälle syksyyn jo loppukesällä. Huoneistoihin voi haluttaessa majoittua noin 10 hengen ryhmä, mikä pienentää kustannuksia, Laatta kertoo.

Kevyt vaihtoehto mökkimajoitukselle on jurtta, jossa on puulattia ja sähköt sekä oma terassi, mutta talveksi ne puretaan pois. Jurttia on kahdeksan.

Lisäksi Lootholmassa on 40 matkailuvaunupaikkaa ja 120 satamapaikkaa. Kaikkiin majoituksiin kuuluu sauna, ja halutessaan voi ruokailla kesäravintolassa, jossa on elävää musiikkia ja tanssia kerran viikossa. Lootholmassa on myös frisbeegolfrata ja pyörävuokrausta. Merimaisema, ulkoilu ja saunominen sekä paljut riittävät hyvin.

Kimmo Laatan mielestä Kustavi on hyvä paikka matkailuyritykselle. Kustavi tunnetaan hyvin, ja kunta hoitaa matkailumarkkinointia aktiivisesti.

Lisäksi mökkiläiset käyvät Lootholman ravintolassa syömässä. Myös yritysten yhteistyö toimii esimerkiksi neljän venesataman kesken (Lootholman, Katanpään, Vuosnaisten ja Peterzenin satamat).

Innostus paistaa Kimmo Laatasta, ja hänen ilokseen sama henkilökunta on tullut töihin jo

Talviasuttavat lomahuoneistot houkuttelevat matkailijoita Kustavin Lootholmaan talvellakin.

monena kesänä. Isäntä itse hakee ideoita Berliinin matkamessuilta joka vuosi ja kehittää erityisesti digitaalisia palveluja. Lootholmassa

wlan toimii joka paikassa, ja esimerkiksi saunaa lämmitetään kännykkäohjauksella.

MATKAILUUN LISÄKYSYNTÄÄ TUOTTEISTAMALLA Turun ammattikorkeakoulun lehtori Telle Tuominen on ollut mukana useissa matkailun kehittämishankkeissa. Alkuvuonna päättyneessä hankkeessa oli mukana 13 saariston yritystä, ja siinä tuotteistettiin suomalaista elämäntapaaa ulkomaalaisille.

– Ulkomaisten matkailijoiden avulla voi myös pidentää sesonkia, sillä he eivät hae Suomesta aurinkoa ja lämpöä, vaan erilaisia elämyksiä kuin kotimaassa on. Siksi heille kannattaa miettiä tuotteistamista. Miljoonakaupungista tulevalle soutu- tai marjanpoimintaretki voi olla huikea elämystuote, Tuominen sanoo.

Hankkeessa saaristoa esiteltiin ulkomaalaisille kolmella videolla, joissa kerrottiin liikkumisesta saaristossa (yhteysaluksilla, losseilla ja polkupyörällä), erilaisista aktiviteeteista sekä saunomisesta.

– Tarinat ovat tärkeitä, sillä ne herättävät mielenkiinnon ja auttavat brändin luomisessa.

Ja erityisesti kansainvälisessä esittelyssä tarvitaan paljon kuvia havainnollistamaan mitä saaristolomalla voi täällä kokea, Tuominen sanoo.

Matkailijat odottavat muutakin kuin luontoelämyksiä, joten erilaiset teemat ovat hyviä. Hyvä esimerkki on Örön linnakesaari, josta erityisesti miehet ovat hyvin kiinnostuneita. Puolustushistorian teemaa on nostettu esille myös käynnissä olevassa DefenceArch-hankkeessa Korpoströmin ja Örön eteläkärjen osalta.

Näkyminen digitaalisissa kanavissa on ensiarvoisen tärkeää matkailualan yrityksille, jotta asiakkaat löytävät heidät. Ulkomaalaisia matkailijoita tavoitteleva yritys tarvitsee rajapintoja kansainvälisiin varauskanaviin, Visit Turun verkkokauppaan ja erilaisia pakettimatkoja Visit Finlandin sivuille.

– Monet matkailuyrittäjistä ovat itsekin hyvin aktiivisia ja kehittävät tarjontaansa jatkuvasti.

Osa kohdistaa palvelunsa pääasiassa yrityksille ja ryhmille, osalla suurimpana asiakasryhmänä ovat itsemaksavat vapaa-ajanviettäjät. Saaristossa on myös useita yrityksiä, jotka järjestävät erilaisia aktiviteetteja, kuten kalastusretkiä, majakkaretkiä tai melontaa. Erityisesti ulkomaalaisten matkailijoiden houkuttelemiseksi alueemme

Osa matkailuyrityksistä tarjoaa aktiviteetteja saaristossa. Aavameri Oy järjestää melontaretkiä. Kuva: Aavameri

kaipaa lisää takuulähtöjä aktiviteetteihin ja matkanjärjestäjäoikeuksin toimivia yrityksiä, jotka paketoivat yhteen eri yrittäjien tarjontaa.

21 KAUPPAKAMARI

ALUEELTA

Menestyvä lääketehdas Saksalainen monialakonserni Bayer on nostanut Turun tehtaan yhdeksi yrityksen merkittävimmistä tehtaista. Turussa Bayer on jo usean vuoden ajan ollut alueellisesti tärkeä työllistäjä ja alueen suurin yhteisöveron maksaja.

TEKSTI KATRI KURKELA KUVAT BAYER/RONI LEHTI

22 KAUPPAKAMARI

Bayer on kansainvälinen innovaatioyritys, joka kehittää life science -alan tuotteita ja ratkaisuja, jotka parantavat ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä. Turussa sijaitseva tuotantolaitos on yksi konsernin globaaleista lääkealan tuotantolaitoksista, jossa valmistetaan lääkkeitä yli sataan maahan.

Turussa on myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen keskittyvä yksikkö, jonka suomalaista erikoisosaamista on polymeerien käyttö lääkeaineiden pitkäaikaisessa annostelussa.

Espoossa taas sijaitsee yksi Bayerin suurimmista globaaleista kliinisen tutkimuksen yksiköistä. Suomessa Bayerilla onkin erityislaatuinen positio, jossa tutkimus, tuotekehitys ja tuotanto tukevat kaikki toinen toisiaan.

Turussa Bayer on kuuluisa muun muassa paikallisesta innovaatiostaan, Mirenaehkäisykierukkaperheestä. Yrityksen varatoimitusjohtaja Peter Essen kertoo, että Mirenaa valmistetaan ainoastaan Turussa, ja sitä viedään yli 130 maahan. Hän myös muistuttaa kovasta volyymistä. ”Ihmiset eivät täysin miellä sitä, mitä me täällä Bayerilla teemme ja minkä suuruista kauppa oikeastaan onkaan. Näitä Turussa valmistettuja tuotteita myydään maailmalla yli 1,1 miljardin edestä. Yksi loistoristeilijä myydään 500–800 miljoonalla”, hän vertaa.

HAASTEENA GLOBAALIT MEGATRENDIT Turun tuotantolaitos on osa kansainvälistä Bayer-konsernia, jolla on noin 300 yritystä 75 maassa eri puolilla maailmaa. Koko konserni on viime vuosien aikana kehittynyt ratkomaan globaaleja megatrendejä erityisesti terveyden ja ravinnon saralla. Esimerkiksi

KASVUN TAKAAMISEKSI TARVITSEMME JATKUVASTI UUSIA OSAAJIA.

ikärakenteen muutokset ja kaupungistuminen tuovat mukanaan ongelmia. Kun väestö ikääntyy ja siten väkimäärä suurentuu, kasvavat taas kaupungit, mikä johtaa ruuan tuotantoon käytettävissä olevien viljelysalojen pienenemiseen. Käsillä on surkea yhtälö, johon Bayer hakee ratkaisuja muun muassa etsimällä keinoja tehostamaan kasvien tuotantoa. ”Kun väestöä on enemmän ja sitä viljelyalaa ruuan tuottamiseen vähemmän, täytyy kasvien selviytymiskyvyn olla parempi.

Tähän Bayer haluaa kasvien jalostamisella ja suojelemisella panostaa. Kasveista pitää tehdä

Tällä hetkellä Turun tuotantolaitoksella työskentelee noin 650 työntekijää. Kasvun takaamiseksi yritys tarvitsee jatkuvasti uusia osaajia.

mahdollisimman terveitä, jotta ne kasvavat myös hieman huonommissa olosuhteissa”, Essen virkkaa.

Bayer panostaa kasviensuojeluun toden teolla, sillä se osti kesällä yhdysvaltalaisen siemen- ja tuholaismyrkkyvalmistaja Monsanton, joka on Bayerin ohella yksi merkittävimmistä yrityksistä alalla. Yhdistyminen synnyttää yhtiön, joka hallitsee yli neljännestä maailman siemen- ja tuholaismyrkkymarkkinoista.

UUSIA OSAAJIA TAKAAMAAN KASVUA Turussa yritys on myös kovan kasvun äärellä.

Mirena-tuoteperheen kasvun myötä Bayer tarvitsee myös yhä lisää alueellisia lisäpanostuksia ja investointeja, jotta kasvu voidaan taata myös pitkällä tähtäimellä.

Tällä hetkellä Turun tuotantolaitoksella työskentelee noin 650 työntekijää. Tuotannon puolella heistä on noin 510, mutta rekrytoinnit ovat käynnissä, ja Essenin mukaan luku on vuoden lopussa lähempänä 550 henkeä. ”Kasvun takaamiseksi tarvitsemme jatkuvasti uusia osaajia. Kulttuuriimme kuuluu työntekijöittemme kannustaminen ja palkitseminen. Kannustamme luovaan, innovatiiviseen ja esteettömään ajatteluun ja tapaan tehdä töitä”, Essen kertoo.

Hän muistuttaa myös alueellisen koulutuksen tärkeydestä. Essenin mukaan sekä Bayer että muut Lounais-Suomen alueen yritykset ja elinkeinoelämä tarvitsevat lisää osaamista erityisesti diplomi-insinöörien osalta. ”Osaaminen alueella kehittyy jo FITechTurku -koulutuspanostusten avulla, mutta

kone- ja materiaalitekniikan alueille tarvitaan ehdottomasti lisää korkealaatuista, alueellista ja yritysten tukemaa tutkimusta.

Kustannustehokkain ja nopein tapa tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi mahdollistaa lounaissuomalaisille opiskelijoille kandivaiheen opinnot omalla kotiseudullaan”, hän sanoo.

TURKU YKSI PARHAISTA Essen kertoo, että Bayerin toiminta on kehuttua, ja esimerkiksi viime vuonna Turun tuotantolaitoksen toimitusvarmuus oli 99,8 prosenttia. Luottoa löytyy myös konsernin sisältä. ”Bayerilla on maailmanlaajuisesti 26 lääketehdasta, joista Turku on kolmanneksi suurin. Kaikkiin tehtaisiin on juuri tehty tulevaisuuden strategia, jossa on määritelty myös kaikkein tärkeimmät tehtaat, joita kutsutaan ydintehtaiksi. Iloksemme Turku on yksi näistä viidestä ydintehtaasta”, Essen riemuitsee.

Muun muassa uudet tuotekehitystuotteet siirretään mitä todennäköisemmin tuotettaviksi ydintehtaisiin eli mahdollisesti esimerkiksi Turkuun. Ydintehtaan status on tärkeää, sillä se antaa määrätynlaisen statuksen konsernin sisällä. ”Meidän tehdas on yksi niistä, joihin investoidaan myös tulevaisuudessa. Se antaa paremman edellytyksen kasvulle ja olemassaololle”, Essen kertoo.

Hän muistuttaa, että status on kuitenkin kovan työn tulos. ”Ei se ilmaiseksi tule. Kaikki tehtaat oikeastaan kilpailevat keskenään. Tämä saavutettu status on sen tulos, että konserni luottaa meihin”, Essen huomauttaa.

23 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KUVA: UNSPLASH, FANCYCRAVE

24 KAUPPAKAMARI

Johtaja Johanna Sipola varoittaa: tuotantoa voi siirtyä Suomesta pois

Suomen talouskasvu ei saa pysähtyä työvoimapulaan TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

Noin kolmannes, joillain alueilla jopa puolet, kauppakamarien kyselyihin vastanneista yritysjohtajista kertoo, että osaavan työvoiman saatavuus on kasvun este. Töitä olisi, mutta ei tekijöitä.

25 KAUPPAKAMARI

“

Työvoimapulaa on koko Suomessa ja hyvin monella alalla. Suomessa ei ole enää työvoimareservejä, josta ottaa tekijöitä. Jos tuotantoa ei pystytä tekemään Suomessa, se tehdään jossain muualla Suomen ulkopuolella”, varoittaa Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.

Turun seudulla on pulaa laivanrakentajista, Uudessakaupungissa auton kokoajista, Oulussa insinööreistä, Lapissa matkailualalla ja kaivosteollisuudessakin olisi paljon avoimia työpaikkoja. Ict-osaajista on pula joka puolella Suomea.

Kaikki työ ei myöskään kelpaa suomalaisille. Yksityiskohtana voi mainita, että mansikanpoimijoista 90 prosenttia on ulkomaalaisia. Suurin ryhmä tulee Ukrainasta.

“Työvoimapula on ollut nähtävissä jo puolitoista vuotta ja tilanne pahenee koko ajan. Suomen talouskasvu voi tyssätä työvoimapulaan.”

VÄESTÖKEHITYS ON JOHTANUT TYÖVOIMAPULAAN Sipolan mukaan työvoimapulassa ei ole kyse pelkästään suhdanneluonteisesta ilmiöstä, vaan myös Suomen heikosta väestökehityksestä. Väestö ikääntyy nopeasti, eläkeläisiä on yli miljoona ja työssä käyviä on liian vähän.

Huoltosuhde heikkenee.

Työllisyysaste on nousemassa 72 prosenttiin, mutta sen pitäisi olla lähempänä 80 prosenttia kuten muissakin Pohjoismaissa, jotta Suomi selviäisi.

“Työperäinen maahanmuutto on yksi tärkeä ratkaisu Suomen työvoimapulaan.

Suomen pitää aktiivisesti houkutella osaavaa ja aktiivista työvoimaa Suomeen, jotta voimme turvata nykyisen hyvinvointimme.”

Sipola toivoo, että Suomi poistaisi saatavuusharkinnan EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä. Lupaprosessi voi kestää jopa puoli vuotta. Saatavuusharkinnalla, jota Ely-keskukset suorittavat, halutaan turvata EU- ja Eta-maiden kansalaisille etusija työpaikan saamisessa.

“Keski- tai Etelä-Euroopasta ei tule Suomeen suurin joukoin työntekijöitä, koska sielläkin on työvoimapula. Suomi on Euroopan reunalla, siksi tänne pitää houkutella työntekijöitä. Suomen panostukset ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseen ovat täysin riittämättömät suhteessa työvoimapulan vakavuuteen.”

Ruotsi on purkanut saatavuusharkinnan.

Päätöksen jälkeen työvoiman saatavuus on

26 KAUPPAKAMARI

kasvanut. Länsinaapurissa työllisyysaste on yli 75 prosenttia ja useilla alueilla 80 prosenttia.

Toinen hankala rajoite ulkomaalaisen työvoiman saannissa liittyy oleskeluluvan saamiseen. Suomessa opiskelee yli 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joista moni haluaisi jäädä opiskelun jälkeen Suomeen töihin. Valmistuneille ulkomaalaisille opis-

“TYÖVOIMAPULA ON OLLUT NÄHTÄVISSÄ JO PUOLITOISTA VUOTTA JA TILANNE PAHENEE KOKO AJAN. SUOMEN TALOUSKASVU VOI TYSSÄTÄ TYÖVOIMAPULAAN.” kelijoille tulisi antaa pysyvä oleskelulupa ja heitä tulisi kannustaa jäämään Suomeen.

Sipola kertoo, että esimerkiksi Kanada tekee niin, että maa listaa tietyt ammatit ja koulutuksen. Käytössä on pisteytysjärjestelmä. Jos ehdot täyttyvät, tarjolla on pysyviä oleskelulupia. Jo olemassa oleva työpaikka ei ole pysyvän oleskeluluvan edellytys.

“Suomessa tuollaista järjestelmää ei ole eli meillä pitää hankkia ensin työpaikka ja vasta sitten oleskelulupa. Suomeen työvoimaa ei houkutella.”

Suomessa on kova pula esimerkiksi osaavista koodareista. Heitä tarvittaisiin Tivia ry:n arvion mukaan heti peräti 7 000 – 9 000 ja tarve kasvaa 25 000 osaajan vajeeksi vuoteen 2025 mennessä. Samoin hitsareista on jatkuva pula.

Saatavuusharkintaan perustuva lupakäytäntö on muutenkin erikoinen: jos työntekijä on saanut esimerkiksi luvan mansikanpoimintaan, ei hän voi siirtyä naapuritilalle maataloustöihin, koska silloin työntekijään sovelletaan saatavuusharkintaa eli tarvitaan uusi oleskelulupa. Se tarvitaan, koska työ kuuluu toisen ammattinimikkeen piiriin.

Sipolan mukaan on hyvin nurinkurista, että viranomainen arvioi, minkälaisia osaajia yritys tarvitsee eikä yritys itse. Saatavuusharkinta on hidas prosessi.

“Toivomme, että työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan seuraavalla hallituskaudella.”

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT KOKOA AJAN Sipola painottaa, että globaalissa maailmassa yritysten osaamistarpeet muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Kaikkeen ei voi varautua, mutta moneen asiaan voi.

“Monipuoliset perustaidot pitää saada jo peruskoulussa. Vahvan osaamisen päälle jokainen nuori voi rakentaa sitten omaa uraansa. Koulutusjärjestelmän pitää olla joustava, jotta se mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja nopean reagoinnin muutoksiin.

Yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä pitää tiivistää.”

Suomalainen peruskoulu on saanut paljon kunniaa, mutta ikävä tosiasia on, että 11 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea ja kirjoittaa tarpeeksi hyvin, jotta he pärjäisivät jatkokoulutuksessa.

Sipola toivoo, että Suomen lupaviranomaiset tiedottaisivat nykyistä paremmin työmahdollisuuksista täällä ja palvelisivat aktiivisesti ulkomailta tänne mahdollisesti tulevia työntekijöitä.

“Olemme tilanteessa, jossa kaikki länsimaat kilpailevat osaavasta työvoimasta. Saatavuusharkinnan poistaminen olisi ensimmäinen merkittävä päätös tänne tulon helpottamisessa. Se mahdollistaisi, että yritykset markkinoisivat itseään työntekijöille.”

KUVA: RONI REKOMAA

KAUPPAKAMARI 27

KAMARIKUULUMISIA TURUN KAUPPAKAMARI JÄRJESTÄÄ KAIKILLE JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI.

1. Turun kauppakamari ja LOGY ry VarsinaisSuomi jakoivat Vuoden logistiikkayritys -palkinnon toukokuussa.

Tänä vuonna palkinnon sai teknologiayhtiö RollsRoyce.

1.

2.

3.

2. Kauppakamarin järjestämä reissu Naantalin Musiikkijuhlille toteutettiin mukavassa kesäsäässä. Naantalin Luostarikirkossa toteutetussa konsertissa esiintyi irlantilainen huippukamariorkesteri Camerata Ireland pianistikapellimestari Barry Douglasin johdolla.

4. Yhteistyössä World Trade Center Turun kanssa järjestetyssä vapaakauppatilaisuudessa saatiin kuulla monipuolista asiaa mm. ajankohtaisista kauppapolitiikan käänteistä, EU:n ja Japanin vapaakauppasopimuksesta, Kanadan markkinoista ja CETA-sopimuksesta. Kuvassa (vas.) toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen ja Senior Trade Comissioner and Consul Francis Uy. 28 KAUPPAKAMARI

3. Kauppakamarin ja Saranen Consultingin aamukahvit juotiin toukokuussa Kino Dianassa. Tilaisuuden aiheena oli osaajapula ja sen ratkaiseminen.

4.

5.

5. Järjestyksessään kolmas Businessfestivaali SHIFT keräsi toukokuussa Kakolan lääninvankilan muurien sisään suuren määrän festarikävijöitä.

Tänä vuonna SHIFTin aiheena oli muun muassa tekoälyn etiikka.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA KAISA LEIWO puh. (02) 2743 424 m. 040 556 6697 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66

6.

6. #Kamarikylässä kävi tutustumassa Koneteknologiakeskukseen.

Keskus tarjoaa modernin ja yritysten tarpeita vastaavan oppimis- ja kehittämisympäristön.

Monipuolisten kouluttautumismahdollisuuksien lisäksi yrityksille on tarjolla protojen suunnitteluun ja tuotteiden, valmistuksen ja tuotannon kehittämiseen sekä mittaukseen ja kalibrointiin keskittyviä palveluja.

Kuvassa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo ja Koneteknologiakeskus Turku Oy:n toimitusjohtaja Erkki Virkki.

7. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi puhui Turun kauppakamarin valtuuston kokouksessa muun muassa kauppakamariryhmän uudistumisesta. Hän nimesi kauppakamareiden päämääriksi vapauden, markkinatalouden ja terveen kilpailun.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ MIRO LAAKSONEN puh. 045 133 5586 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO (vanhempainvapaalla) puh. 050 321 2781 VIESTINTÄSUUNNITTELIJA KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies ANNARIINA AALTO puh. 044 778 2133

7.

UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

4041 0624

29 KAUPPAKAMARI

KALENTERI

24.10.

Vaikuttavaa viestintää Peter Nymanin johdolla Tämän päivän työ- ja bisneselämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia sujuvalle vuorovaikutukselle ja vaikuttavalle viestinnälle. Viestintätaidot ovat tekniikkalaji, jossa kaikki voivat oppia paremmaksi.

Kauppakamarin koulutusiltapäivässä suosittu uutisankkuri ja toimittaja Peter Nyman valottaa esimerkkien avulla toimivan neuvottelun ja vaikuttavan viestinnän avaintekijöitä. Ohjelmaan sisältyy myös harjoitteita neuvotteluiden ja vuorovaikutustilanteiden ongelmatilanteista.

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

SYYSKUU

20.

MYYNNIN KANNATTAVUUS JA HINNOITTELULASKELMAT

20.

FACEBOOK-MARKKINOINTI – UUDET KEINOT KANAVAN MUUTTUESSA

24.

26.

27.

28.

Laskelmia myynti- ja hinnoittelupäätösten tueksi.

Tietoa Facebookin uusimmista muutoksista ja toiminnoista.

ITSENSÄ JOHTAMINEN DIGITAALISESSA YMPÄRISTÖSSÄ

Koulutus antaa tukea ensi askeleille kohti ketterämpää tekemistä ja itsensä johtamista.

LIIKESALAISUUKSIEN SUOJA UUDISTUU

Aiheena mm. kilpailukiellot ja salassapitoon liittyvät asiat työsuhteissa.

ICT JA TEKNOLOGIASOPIMUKSET

Tule kuulemaan ICT-alan uusimmat trendit ja opi välttämään huonojen sopimusten sudenkuopat.

ULKOMAANKAUPAN ASIAKIRJAT – SUJUVA VIENTI

Tervetuloa maksuttomaan tietoiskuun oppimaan uutta tai kertaamaan tietojasi ulkomaankaupan asiakirjoista.

30 KAUPPAKAMARI

LOKAKUU

3.

4.

9.

10.

MODERNIN MYYNNINJOHTAMISEN MUSTA VYÖ

Tule preppaamaan myyntitaitojasi!

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI

Kaksiosainen koulutus 4.–5.10.

TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN 2019 – MIKÄ MUUTTUU?

MARRASKUU

1.

13.

TYÖAIKALAIN PELISÄÄNNÖT

Työaika ja sen sijoittamiseen liittyvä sääntely.

VIENTIKAUPAN RAHOITUS JA -KASVUKIERTUE

Aiheina mm. pankkien rahoitusratkaisut vientiin, luottovakuudet ja vientitakuut.

Palkanmaksun ilmoitusmenettelyt 2019 YHDENVERTAISUUS JA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY TYÖPAIKALLA

Aiheena tasapuolinen kohtelu.

16.

16.

17.

23.

24.

25.

31.

AUTA ASIAKASTASI MENESTYMÄÄN – ASIANTUNTIJASTA KONSULTIKSI

Talousviestintää tilitoimistoille.

POSITIIVINEN RAKENNEMUUTOS HAASTAA KUNNAT

Miten kunnat voivat toimia kasvun alustajana ja sen mahdollistajana?

15.

HALLITUS JA STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

20.

TURUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS

HHJ-tuoteperheen uusi aktiivinen ja vuorovaikutteinen valmennustilaisuus!

Lämpimästi tervetuloa!

VALIOKUNTIEN YHTEISTILAISUUS

Tekoälyä ja virtuaalitodellisuutta!

CONTROLLERIN EXCEL -RAPORTOINTI

Asiantuntijana toimii Arja Kuukkanen Powen Oy:sta.

VAIKUTTAVA VIESTINTÄ

Uutisankkuri Peter Nyman kouluttaa esiintymään paremmin.

TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN HENKILÖKOHTAISISTA SYISTÄ

Pätevät irtisanomisperusteet?

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

ALV:n ajankohtaiset kysymykset.

21.

16.

VUOSILOMALAKI A:STA Ö:HÖN

Vuosilomalain soveltaminen käytännön työssä.

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2018

Tuoreimmat tiedot verotuksen ja kirjanpidon muutoksista!

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA

Q&A LAKIMIES

Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@KAUPPAKAMARI.FI

Vaihtelevaa työaikaa koskevat pelisäännöt Vaihtelevaa työaikaa koskevat uudet työsopimus-, työaika- ja työttömyysturvalain säännökset tulivat voimaan kesäkuun alussa. Lakimuutoksilla pyritään parantamaan työntekijän asemaa ja selkeyttämään pelisääntöjä. Mikäli yrityksessä on käytössä vaihtelevan työajan työsopimuksia, lakimuutos edellyttää työantajalta vaihtelevaa työaikaa koskevien selvitysten tekemistä.

VAIHTELEVAN TYÖAJAN VASTATTAVA TYÖVOIMAN TARVETTA

Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työsopimuksen ehtoa, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä tai jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle töihin kutsuttaessa. Työnantajan kannalta lakiehdotus tarkoittaa rajoituksia vaihtelevan työajan sopimusten käyttöön, sillä lain mukaan vaihtelevasta työajasta ei saa sopia, jos sopimuksella katettava työantajan työvoiman tarve on kiinteä. Uuden pykälän tarkoituksena on varmistaa, että vaihtelevan työajan sopimuksia käytetään ainoastaan silloin, kun työnantajalla on työaikaehtoa vastaavaa työvoimantarvetta.

Lakimuutos ei koske ns. puitesopimusjärjestelyjä, joissa kukin työskentely muodostaa oman määräaikaisen työsuhteen. Lakimuutos ei myöskään

koske tilanteita, joissa on sovittu keskimääräinen työaika tai liukuva työaika.

Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Jos toteutunut työaika edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työantajan todellista työvoiman tarvetta, työantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellista tarvetta.

Neuvottelut on käytävä kohtuullisessa ajassa. Jos uudesta vähimmäistyöajasta ei päästä sopimukseen, työnantajan on kirjallisesti esitettävä perusteet sille, millä tavalla voimassa oleva työaikaehto vastaa yhä työnantajan työvoiman tarvetta.

Työntekijän aloitteesta vaihtelevaa työaikaa voi käyttää, jos työntekijä ei halua kiinteää työaikaa.

SAIRAUSAJAN PALKANMAKSUN EDELLYTYKSET

Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan työsopimuslain ja työehtosopimusten määräysten mukaisesti.

Vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyysaikainen työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin

nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi ollut työkykyisenä töissä. Oikeus sairausajan palkkaan syntyy myös, kun on sovittu kiinteästä työajasta, ja lisätyön määrä on sairausajan alkua viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.

IRTISANOMISTILANTEET

Työnantajan on korvattava irtisanomisajan ansionmenetys, jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoama työ alittaa määrältään viimeistä työvuoroa edeltävän 12 viikon keskimääräisen työajan. Näin pyritään varmistamaan, että

työnantaja tarjoaa työtä myös irtisanomisaikana.

Työttömyysturvalakiin tulee lisäksi säännös, jonka mukaan työntekijä saa erota työstä työttömyysturvaoikeutta menettämättä, jos työtä ei ole tosiasiallisesti ole ollut tarjolla.

SUOSTUMUS LISÄTYÖHÖN

Jos työsopimuksessa työntekijän kanssa on sovittu vaihtelevasta työajasta, työnantaja saa työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi

teettää lisätyötä vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antaman suostumuksen perusteella.

31 KAUPPAKAMARI

”KOTI POISSA KOTOA” Uutuus!

Erotu joukosta ja jätä mieleenpainuva ensivaikutelma edgeprintillä värjätyillä käyntikorteilla.

T

T

• 21yksilöllistä huonetta • vartioidut P-paikat pihalla

Lue lisää sivuiltamme ja tilaa omasi: prigi.fi

8

-15% Uuden aikakauden printti ja digi Kaskenkatu 14, Turku | myynti@prigi.fi

Rauhankatu 1, 20100Turku, Finland

Puh.|Tel. +358(0)2 2732555

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa.

Katso vinkit nnvera./pk-vienti