Kauppakamarilehti 2/2018

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

2/2018

YRITYKSIIN KOHDISTUVA RIKOLLISUUS jatkaa kasvuaan s. 16

”KIRISTYS­HAITTA­ OHJELMAT KIUSAAVAT YRITYKSIÄ”

F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen ja hallituksen jäsen Päivi Rekonen s. 12

PÄÄKIRJOITUS: PAULA VIRRI

URAPOLKU: MATTI NURMI

SAFE. STRONG. SMART. UNDERGROUND LOADERS AND TRUCKS FROM TURKU Sandvik Mining and Construction Oy Loaders Turku Vahdontie 19, 20360 Turku Tel: 020 544 131

ROCKTECHNOLOGY.SANDVIK

Tietosuoja-asetuksen loppukiri Tämän lehden ilmestyessä on vielä muutama viikko aikaa siihen, kun EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5.2018.

Asetus koskee kaikkia niitä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka käsittelevät henkilötietoja, olitvatpa ne sitten asiakkaiden tai oman henkilökunnan henkilötietoja. Olemme kauppakamarissa jakaneet tietoa tietosuoja-asetuksesta jo reilun vuoden verran järjestämällä koulutuksia ja tietoiskutilaisuuksia. Koulutuksiimme on osallistunut satoja henkilöitä. Huhtikuun alussa tekemämme kysely osoittaa, että varsinaissuomalaiset yritykset ovat valmistautuneet kohtuullisen hyvin asetuksen voimaantuloon. 80 % kyselyyn vastanneista yrityksistä tai yhteisöistä ilmoitti olevansa varautunut asetuksen voimaantuloon.

Vastaava luku oli lokakuussa tehdyn valtakunnallisen kyselyn mukaan 38 %. Oppi ja tiedotus on siis mennyt perille.

Toivottavasti loputkin ovat jo aloittaneet tietosuojaprojektinsa.

Henkilötietodatan on sanottu olevan uusi öljy. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on ollut EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden rakentaminen ja uusien digitaalisten liiketoimintamallien edistäminen henkilötietojen paremmalla suojalla.

Jäsenkyselymme vastauksissa esitetiin myös kritiikkiä asetusta kohtaan. Tietosuoja-asetuksen vaatimusten sovittaminen käytännön liiketoimintaan on osoittautunut haasteelliseksi. Asetusta moitittiin byrokraattiseksi ja tulkinnanvaraiseksi.

Vastauksissa epäiltiin, edistääkö asetus lopulta EU:n digitaalisten markkinoiden kehittymistä. Aika näyttää, toteutuuko tavoite vai onko asetus vain byrokratiaa muun byrokratian joukossa.

Tietosuojan taso on ollut Suomessa kohtuullisella tasolla. Asetus vaatii nyt organisaatioita käymään läpi omia tietosuojakäytäntöjään ja dokumentoimaan tietosuojan edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Uutta on osoitusvelvollisuus: ei riitä, että tietosuoja on kunnossa, vaan se on myös osoitettava dokumentaatiolla.

Rekisterinpitäjän on dokumentoitava, mitä henkilötietoja käsitellään, millä perusteella niitä käsitellään ja missä niitä käsitellään. Henkilötietoja käsittelevien palveluiden sopimukset on päivitettävä vastaamaan asetuksen vaatimuksia.

Rekisteröidyn oikeuksien toteutumista korostetaan, ja rekisterinpitäjien on toimittava niin, että oikeudet toteutuvat. On myös varustauduttava mahdollisten tietosuojaloukkausten varalta. Joillakin toimijoilla on lisäksi velvollisuus nimittää tietosuojavastaava. Huonona puolena on se, että suurelta osin asetuksen vaatimukset koskeva kaikkia henkilötietoja käsitteleviä toimijoita kokoon katsomatta. Pääosa vaatimuksista on samoja niin pienille pk-yrityksille kuin suurille toimijoille. Asetuksen vaatimuksia on kuitenkin noudatettava sanktioiden uhalla. Syytä paniikkiin ei kuitenkaan ole, vaikka vaatimuksia on paljon. Uskon, että jokainen voi sopeuttaa toimet oman yrityksen kokoa ja toimialaa vastaavaksi siten, että osoitusvelvollisuus täyttyy.

Henkilötietodatan on sanottu olevan uusi öljy.

Maailma ei lopu asetuksen voimaantuloon, vaan tietosuojakäytäntöjä ja dokumentaatiota voi ja pitääkin kehittää asetuksen voimaantulon jälkeen.

Järjestämme vielä kesäkuun alussa tietosuojakoulutusta, jossa voi tehdä viimeiset päivitykset omaan tietosuojasuunnitelmaansa.

PAULA VIRRI

johtaja, juristi Turun kauppakamari 3 KAUPPAKAMARI

Tunne oikea hetki – yrityskaupalla kasvuun Finnveran tavoitteena on edistää rahoituksen keinoin yritysten omistajanvaihdoksia.

Tarjoamme lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan.

Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

ME TEEMME HYVÄÄ SISÄILMAA

FLÄKTGROUP on ilmankäsittelyalan asiantuntija ja uusien sovellusten kehittäjä. Liikevaihtomme on yli 100 milj. euroa ja henkilöstömme on noin 400 Suomessa. » Katso lisää flaktgroup.fi

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI

19

KIRISTYSHAITTAOHJELMAT OVAT YKSI MERKITTÄVIMMISTÄ ONGELMISTA YRITYSTEN TIETOTURVASSA.

PÄÄTOIMITTAJA KAISA LEIWO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TAITTO KATRI KURKELA KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI ILMOITUSMYYNTI KATRI KURKELA PUH. 041 506 9454 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

9 UUSI JÄSEN Maskun Talotekniikkatiimi Oy panostaa asiakaslähtöisyyteen ja laatuun

12 HENKILÖ Haastattelussa F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen ja hallituksen jäsen Päivi Rekonen

7 LYHYESTI LUKUINA Erilaisten verkkohuijausten määrä on kasvanut viime vuosina roimasti

10 URAPOLKU Esittelyssä Vakka-Suomen Puhelin Oy:n toimitusjohtaja Matti Nurmi

16 TEEMA Yrityksiin kohdistuva rikollisuus jatkaa kasvuaan

8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

21 KESÄTYÖT Varsinaissuomalaiset yritykset palkkaavat kesätyöntekijöitä entiseen malliin

24 ALUEELTA Raisioagro Oy kehittää maatalouden internetin palveluita

27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet pähkinänkuoressa

26 TAPAHTUMAKALENTERI Loppukevään koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet 28 KAMARIKUULUMISIA Otoksia alkukevään tapahtumista KANNESSA: PÄIVI REKONEN KUVA: F-SECURE TURUN LENTOASEMAN KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT OVAT HUIMASSA KASVUSSA

31 5 KAUPPAKAMARI

KIRJA

KETTERÄ OPPIMINEN - KEINO SELVITÄ JATKUVASSA MUUTOKSESSA OPPIMINEN ON tänään kaikkein tärkein kilpailukykytekijä.

Organisaatioiden nopea uusiutuminen edellyttää, että ihmiset oppivat nopeasti. Monet tilanteet esimerkiksi asiakkaan kanssa ovat ainutlaatuisia ja täysin uusia. Entiset opit tai ennalta annetut ohjeet eivät päde. Tilanteessa on opittava nopeasti, mistä on kyse, miten tilanne ratkaistaan ja mitä osaamista ratkaiseminen edellyttää.

Lähes jokainen kokee epävarmuutta sekä omasta että organisaationsa puolesta, koska muutokset heilautta-

OPPIMINEN ON TÄNÄÄN KAIKKEIN TÄRKEIN KILPAILUTEKIJÄ. vat tilanteita jatkuvasti. Oppiminen ja erityisesti ketterä oppiminen ovat tapa hallita muutosta ja vastata mahdollisimman nopeasti uusiin haasteisiin.

Kirja antaa tietoa ja työvälineitä jokaiselle johtaa omaa oppimistaan ja kehittää omaa oppimiskykyään.

Esimiehille ja HR-asiantuntijoille se antaa eväitä kehittää organisaatioon toimintatapoja ja rakenteita, joiden avulla koko organisaatio voi uusiutua nopeasti ja vastata ketterästi asiakkaan, markkinoiden ja teknologian muuttuviin tarpeisiin.

6 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

Historian museo vanhaan kaupunkiin – tukisi keskustavisiota TURUN KAUPPAKAMARIN MATKAILUVALIOKUNNAN MIELESTÄ TURKUUN TOTEUTETTAVA HISTORIAN MUSEO PITÄISI SIJOITTAA TURUN VANHAN KAUPUNGIN ALUEELLE VANHAN SUURTORIN LÄHEISYYTEEN. VALIOKUNTA PERUSTELEE MUSEON SIJOITTAMISTA VANHAAN KAUPUNKIIN ALUEEN SUURELLA MATKAILUPOTENTIAALILLA. Turun kauppakamarin matkailuvaliokunta näkee, että museon sijoittaminen vanhaan kaupunkiin tukisi alueen kehittymistä historiallisesti kiinnostavalla tavalla.

Matkailuvaliokunnan puheenjohtaja Tuija Suominen-Åkerlund muistuttaa, että vanhan kaupungin alueen matkailullinen potentiaali on suuri, ja Turun keskustavisiotyössä onkin lähdetty voimakkaasti alueen matkailullisesta kehittämisestä sekä Käsityöläismuseon, Vanhan Suurtorin ja Tuomikirkon ympäristön kytkemisestä yhdeksi historialliseksi alueeksi. ”Museon sijoittaminen vanhan kaupungin alueelle tukee alueen kehittymistä matkailullisesti vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi historiallisesti kiinnostavalla tavalla”, Suominen-Åkerlund kiteyttää.

Matkailuvaliokunta ehdottaa myös, että museo voitaisiin toteuttaa mobiilisti siten, että eri puolilla kaupunkia voisi sijaita mobiileja näyttelypisteitä historiallisesti merkittävien tapahtumapaikkojen ja rakennusten luona. Museoon voitaisiin sijoittaa pysyvästi myös suosiota saanut Turku palaa -näyttely. ”Turun kauppakamarin matkailuvaliokunta pitää museohanketta merkittävänä uutena vetovoimatekijänä Turun matkailulle. Uuden museon perustamisen myötä on mahdollisuus rakentaa ainutlaatuinen uutta teknologiaa hyödyntävä museo, joka voidaan toteuttaa vuorovaikutteisena”, kertoo johtaja Paula Virri Turun kauppakamarista.

LYHYESTI LUKUINA

43% Identiteettirikokset ja petokset ovat uusi, voimakkaasti kasvava ilmiö.

Identiteettivarkaus tuli rangaistavaksi vasta 2015 voimaan tulleella lainuudistuksella.

12 000

Yritysten rikosturvallisuusselvitykseen vastanneista 43 % oli kokenut erilaisia tietoon kohdistuneita rikoksia tai tahallisia väärinkäytöksiä viimeisen kolmen vuoden aikana.

2015

Erilaisten verkkohuijausten ja tilausansojen määrä on kasvanut viime vuosina.

Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin lähes 12 000 petosta, joiden tekopaikkana on ollut internet.

VIETÄ ONNISTUNUT KOKOUS TURUSSA Maailmanlaajuisesti tietoturvamarkkinan koko vuonna 2017 oli 89,1 miljardia dollaria, ja sen odotetaan kasvavan vuosittain noin 8,1 prosenttia.

89,1

Turun keskustassa sijaitsevien hotelliemme Scandic Julian ja Scandic Plazan kokous- ja juhlatilat sekä joustavat kokouspakettimme yhdessä korkeatasoisten ja maistuvien tarjoilujen takaavat ikimuistoiset kokoukset ja tilaisuudet.

Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä onnistunut tilaisuus puh. 02 336000 / sales.turku@scandichotels.com

SOVELLUS- JA BLOGIVINKIT

Locus Map Jo ilmaisversio on paikkatiedon runsaudensarvi, joka palvelee niin retkeilijää, urheilijaa, geokätköilijää kuin tavallista katuverkossa käppäilijääkin.

App in the Air

Turun kauppakamari @kauppakamaritku Kansainvälisessä lentoliikenteessä #Turku on maan kakkoskenttä.

Uusien lentoyhteyksien eteen tehdään kovasti töitä. #saavutettavuus #varsinaissuomi #pore

Lentomatkustajan aikajanasovellus hälyttää, kun on check-in, boarding, take-off ja landing.

Huomioi jatkolennot, lentojen peruutukset ja myöhästymiset.

Hopper Laskee algoritmit mahdollisimman edullisen lentolipun oston ajoittamiseksi. Lupaa 95 % tarkkuuden hinta-arvioissa ja 40 % säästön lippujen hinnassa.

VIIKON JÄSEN JUTTUSARJASSA NOSTAMME ESIIN JÄSENYRITYSTEMME TARINOITA OSANA VARSINAISSUOMALAISTA MENESTYSTÄ. UUSI JUTTU SIVUILLAMME JOKA TIISTAI. WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

8 KAUPPAKAMARI

VUODEN 2018 TAPAHTUMAALAN VAIKUTTAJA -PALKINTO TURKUUN Turkulaisen Lyyti Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Petri Hollmén palkittiin huhtikuussa tapahtuma-alan arvostetuimmalla Alan vaikuttaja -palkinnolla Evento Awards -gaalassa Helsingissä. Evento Awards -gaalassa jaetaan vuosittain tunnustukset Suomen parhaimmille tapahtuma-alan toimijoille eri kilpailu- sarjoissa. Alan vaikuttajapalkinto perustuu ainoastaan arvovaltaisen tuomariston valintaan, eikä tunnustusta voi itse hakea. ”Palkinto veti sanattomaksi! Palkinnon myöntävät alan huippuammattilaiset, enkä kuvitellut koskaan IT-alan ihmisenä tätä tunnustusta saavani. Palkinto on osoitus muutoksesta, jonka olemme tapahtuma-alan toimintamalleissa saaneet aikaan. Olen todella ylpeä tästä, sillä palkinto on tunnustus koko meidän yritykselle,” kertoo Petri Hollmén.

Hollmén perusti Lyyti Oy:n vuonna 2007. Lyytin avulla järjestettiin pelkästään vuonna 2017 yli 65 000 tapahtumaa ja hallittiin yli 10 000 000 osallistujan tietoja ympäri maailman. Lyyti työllistää tällä hetkellä 40 henkeä Turussa, Helsingissä sekä Pariisissa ja Tukholmassa.

UUSI JÄSEN

Asiakaslähtöisyys ja laatuun panostaminen luovat hyvän pohjan menestykselle Maskun Talotekniikkatiimi Oy on LVV-urakointiin erikoistunut yritys, joka suorittaa asennuksia kaikentyyppisiin ja -kokoisiin kohteisiin Lounais-Suomen alueella. Tällä hetkellä yritys työllistää 30 henkilöä.

Yrityksen toimitusjohtaja Mika Nikula on ollut perustamassa yritystä vuonna 1999.

Menestyksen perustana Nikula pitää yrityksensä asiakaslähtöisyyttä sekä työnjäljen laadukkuutta. ”Toimintamme lähtökohtana on töiden suorittaminen ammattitaitoisesti ja sovitussa aikataulussa. Samalla huomioimme asiakkaan toiveet ja erityistarpeet. Meille on tärkeää toteuttaa kaikki työmme kustannustehokkaasti, elinkaarikustannukset huomioiden. Pyrimme aina löytämään parhaan kokonaisratkaisun, joka palvelee asiakasta sekä toteutusvaiheessa että kiinteistön käytön aikana”, Nikula kertoo.

Yrityksen haasteet ovat vaihdelleet vuosien varrella niin kooltaan, kuin myös olemukseltaan. ”Suurimpia haasteita ovat olleet kiristynyt hintakilpailu sekä taantuma. Toimintatapaamme kuuluu asiakaspalveluun panostaminen, mikä osaltaan vaikuttaa

hinnoitteluumme. Tämä heijastuu suoraan kilpailuun ja asettaa omia haasteitaan. Viimeisen vuoden aikana suurin haaste on ollut löytää osaavaa työvoimaa”, hän toteaa.

Jatkuvasti kasvava Varsinais-Suomi on toimiva yrityksen kasvuympäristö, jolla on puolensa. Alue saa Nikulalta sekä risuja että ruusuja.

”Tällä hetkellä Varsinais-Suomen alueella on hyvä draivi päällä, ja rakennusalalla riittää paljon töitä. Kasvukeskuksena Varsinais-Suomi on kuitenkin monien haasteiden edessä. Maakunnan työvoiman saatavuus on ratkaistava, sekä kulkuyhteyksiä on parannettava. Tunnin juna -hanke on yksi tärkeimmistä hankkeista”, mies toteaa loppuun.

UUDET JÄSENET TERVETULOA JÄSENEKSI ABC Living Oy - Kotimaailma Turku Anvir Oy - Allegro Suomi Assemblin Oy AT-Eristys Oy Aura Klinikka Oy Auran kunta Awellcare Oy Barona Lounais-Suomi Oy BDO Oy Biotech Job Partner Oy Ab, Soila Rakennuspalvelu BSM-palvelut Oy - NMKY-Sosiaalipalvelut Business Insight Research BIR Oy Codemen Oy Coura Oy DanHatch Finland Oy Domino kiinteistöpalvelut Oy Efirec Oy

Erikoishammasteknikko Marko Rosendahl Oy Finn Epox Oy Hautala Consulting Oy Hellätär Oy - Alina Turku-Raisio Hevirak Oy Hyvinvointivalmennus Studio One Oy Impregnum Finland Oy J & T Pajunen Oy Kaarinan Suodatintekniikka Oy Kaarinan Varaosa Oy KK-Palvelu Oy Kloba Oy Kone-Räikkä Oy KSH Kotihoito Syke Oy Alina Naantali-Turun seutu Laaksosen Pelti ja Ilmastointi Oy Lamush Oy Lanko Oy

LVI-Kallio Oy Maricken Shops Oy – Turku Maskun Talotekniikkatiimi Oy MPA Group Oy Naantalin vierasvenesatama Oy Nousiaisten kunta Nurminen Tools Oy Näsen Kartano Oy Everon Ab Privanet Securities Oy ProtosDemos Oy Radiometer Turku Oy Rajupaja Oy Rogue Fitness Europe Oy Ruutu Kaihdin Oy Saaristomeren Suojelurahasto Saaristovälittäjä Oy Salon Aluesähkö Oy Scale Up Oy Ltd

SF-Lämmitin Oy Silverplus Oy Smile Job Services Oy - Smile Henkilöstöpalvelut Oy Suomen Karjatilatarvike Oy Suomen vero- ja lakipalvelut Oy Sähköasennukset Welldone Oy Tehomix Oy Terimasteel Oy Tietorahti Oy TLT-Connection Oy Topper Tuotanto Oy - Topper Uniform Tuorlan Majatalo Oy Turun Aluepurkaus Oy Turun Perhelääkärit Oy Turun Silmäexpertit Oy Vahasilta Oy Velho Production Oy Vitomittaus Oy 9 KAUPPAKAMARI

URAPOLKU

Vakka-Suomen Puhelin purjehtii myötätuulessa Vakka-Suomen Puhelin Oy:n toimitusjohtaja Matti Nurmi kokee kasvavan ja kehittyvän yhtiön kipparina toimimisen innostavana. Vapaaajallaan toimitusjohtaja urheilee, kotoilee ja nauttii hyvästä ruuasta.

MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Olen Vakka-Suomen Puhelin Oy:n toimitusjohtaja.

MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Tein diplomityöni Valmet Automation Oy:llä, joka oli ensimmäinen työpaikkani opiskelujen jälkeen. Toimin suunnitteluinsinöörinä automaatiojärjestelmien

ohjelmistokehityksen ja -määrittelyjen parissa. Sen jälkeen työskentelin Sandvikilla mm. projektipäällikkönä ja kaivosautomaation tuotelinjapäällikkönä. Nykyiseen tehtävääni siirryin Telesteltä, jossa toimin muun muassa Account Managerina sekä palveluliiketoiminnan kehitysjohtajana.

Viimeiset viisi vuotta vastasin Telesten palveluliiketoiminnasta Pohjoismaissa, Belgiassa ja Sveitsissä. Pilke silmässä ja laulun sanoja mukaillen voisi sanoa, että ”olen myynyt lastareita, kaupitellut kaapeleita”.

MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Jatkuvaa kehittämistä vaativista asiakkaista, kiinnostavista liiketoimintamahdollisuuksista ja erityisestä VSP-hengestä!

Meillä on upea, kasvuhakuinen työyhteisö ja 350 rautaista osaajaa, joilla on vahva halu ja tahto viedä yhtiötä eteenpäin.

Arvostan myös yhtiömme vakkasuoma-

laisia juuria, jotka näkyvät työyhteisön kulttuurissa ja hengessä. On innostavaa toimia kasvavan ja kehittyvän yhtiön kipparina ja navigoida sen kulkua eteenpäin vahvaa strategiaa toteuttamalla ja uusia kasvualueita hakemalla yhdessä motivoituneen henkilöstön kanssa. Olen itse saanut urallani hienoja tilaisuuksia kasvaa ja kehittyä ammattilaisena, ja haluan, että myös VSP tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuksia kehittyä työtehtävien mukana.

MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Lenkkeilyä, sisäpyöräilyä, kuntoilua salilla ja kotoilua perheen parissa. Urheilun vastapainoksi nautin suuresti hyvästä ruuasta. Kesäisin pyrimme vaimoni kanssa viettämään viikonloput ja lomat merellä purjehtien. Olemme iloisia aina, kun saamme myös teinit mukaan paattiin! Talvisin hakeudun mahdollisuuksien mukaan rinteeseen.

KOULUTUS: DI, automaatiotekniikka ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Kesätyö Kemiralla Uudessakaupungissa (nykyinen Yara) piha-alueiden hoidossa. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka: suunnitteluinsinööri / Valmet Automation Oy MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Muutimme 2001 Saksaan työkomennukselle koko perheen voimin. Myyntitehtävät Saksassa ovat vaikuttaneet moneen asiaan urallani.

MUISTA! Yhdessä näitä hommia tehdään!

10 KAUPPAKAMARI

Get ready, get set, go!

Autamme kasvuyritys- ja bisnesenkelisijoittajia sekä tulevaisuuden kasvuyrityksiä menestymään. #KPMGStartUp | kpmg.fi

Yritykset tarvitsevat koulutusta jatkuvuussuunnittelusta

Talous- ja palkkahallinnon palveluita kunnille.

Lue lisää myös perintäpalveluista taitoa.fi

Yhä useammat yritykset kokevat turvallisuustilanteensa heikenneen lähivuosina.

Kauppakamari aikoo toteuttaa Yritysturvallisuuden koulutusohjelman, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään omaa riskien- ja jatkuvuudenhallintaansa.

Turun kauppakamari aikoo laatia ja pilotoida yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen sekä Lounais-Suomen ELVAR-toimikunnan kanssa Yritysturvallisuuden koulutusohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa, että yritykset perehtyvät riskien- ja Nimetön 1 jatkuvuudenhallintaan sekä niiden perusteisiin, rakenteisiin ja prosesseihin. ”Suomalaiset yritykset arvioivat keväällä 2017 toteutetussa Yritysten rikosturvallisuus 2017 -kyselyssä, että niihin kohdistuva rikollisuus on kasvussa.

Turvallisuustilanne on kyselyn mukaan heikentynyt kaikilla toimialoilla ja kaiken kokoisissa yrityksissä”, kertoo Turun kauppakamarin koulutuspäällikkö Maria Lindbom.

Monia rikoksia sekä yritysten häiriötilanteita voitaisiin ehkäistä tai niiden riskejä pienentää systemaattisella riskienhallinnalla ja jatkuvuussuunnittelulla.

Rikosturvallisuuskyselyyn vastanneista yrityksistä vain kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma tehtynä. ”Tämä on huolestuttavan pieni määrä, koska yritykset ovat merkittävässä roolissa yhteiskunnan häiriönsietotilanteissa. Erityisesti PK-yrityksillä ei ole resursseja eikä osaamista erilaisiin riskeihin varautumisessa”, Lindbom toteaa.

Koulutuksen tavoitteena on luoda yrityksille osaamista ennakoivasta, tietoisesta, suunnitelmallisesta ja järjestelmällisestä riskienhallinnasta. ”Loppujen lopuksi koulutuksessa on kysymys yrityksen kyvystä ehkäistä liiketoiminnan keskeytyksiä sekä valmiudesta toimia odottamattomissa häiriötilanteissa, jotka pahimmillaan saattaisivat aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä.

Tavoitteena ei ole siis pelkästään tukea yrityksiä hallitsemaan paremmin riskejään, vaan auttaa yrityksiä hallitsemaan liiketoimintaansa yhä paremmin kaikissa mahdollisissa tilanteissa”, korostaa Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Jaakko Pekki.

Pekki painottaa, että Huoltovarmuuskeskus tukee mielellään toimintaa, joka parantaa laajasti elinkeinoelämän kykyä tuottaa palveluitaan kaikissa tilanteissa.

Koulutuksen järjestäminen on tämän kyvyn rakentamisessa tärkeä osa. Hänen mukaan kauppakamarit ovatkin tässä erinomainen yhteistyökumppani Huoltovarmuuskeskukselle sekä Huoltovarmuusorganisaatiolle myös laajemmin.

Tavoitteena on, että koulutuskokonaisuus pilotoidaan kevään 2019 aikana.

1

21.3.2018 13.00.42

Rakennetaan onnistumisia RTC Vahanen Turku Oy Veistämönaukio 1-3, 20100 Turku P. 0207 698 618 www.vahanen.com

Kyberuhat voivat lamauttaa koko

LIIKETOIMINNAN F-Securen Konttinen ja Rekonen: Kyvykkyys reagoida kyberhyökkäyksiin on usein alkeellisella tasolla

Haastattelimme kahta Suomen johtaviin tietoturvaasiantuntijoihin kuuluvaa henkilöä yritysten tietoturvallisuudesta ja verkkorikollisuudesta.

Haastateltavat ovat F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen ja F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

TEKSTI HEINO YLISIPOLA

KUVA: F-SECURE

M

itkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat yritysten tietoturvassa? Onko eroa pienten ja suurten yritysten välillä?

Samu Konttinen: ”Kiristyshaittaohjelmat ovat yksi merkittävimmistä ongelmista. Ne ovat yhtä lailla niin isojen kuin pientenkin yhtiöiden ongelma. Isommilla yhtiöillä it-ympäristöt ovat hyvin monimutkaisia, ja kattavan suojauksen rakentaminen on siksi haastavampaa kuin pienillä yhtiöillä.

Perustilanne lähtee jo siitä, että kaikkien it-järjestelmien pitäisi pysyä edes ajan tasalla viimeisten päivitysten osalta. Tämä on haaste jo silloin, kun it-ympäristö on hyvin laaja.

Kyseessä on hyvin tyypillinen hyökkäys­ vektori verkkorikollisille: he hyödyntävät tunnettuja haavoittuvuuksia, koska yritykset eivät ehdi ajoissa päivittää järjestelmiään.

Ihmiset ovat usein myös se heikoin lenkki, ja mitä enemmän on henkilökuntaa, sitä vaikeampi on kouluttaa kaikkia työntekijöitä.

Päivi Rekonen: ”Teknologia- ja it-osaamisen lisäksi tarvitaan edelleen säännöllistä kyberturvallisuuden ymmärryksen lisäämistä, koulutusten, esimerkkien ja kommunikoinnin avulla. Kokemukseni isoista yrityksistä on, että systemaattinen ja säännöllinen tiedotus ja koulutus kyberturvallisuudesta ovat erittäin tärkeitä asioita.”

Johtuvatko ongelmat it-osaamisen puutteesta yrityksissä tai onko it-osaaminen liian kapealla pohjalla, vähän osaajia?

SK: ”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula. JoJoidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä on yli 1 500 000 avointa työpaikkaa

”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula”, sanoo F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen.

henkilöille, jotka hallitsevat globaalin kyberturvan vaatimukset.”

Onko tänä päivänä ongelmana tietojärjestelmien monimutkaisuus eli se, että on paljon tietojärjestelmiä, joiden hallinta yhdessä yrityksessä voi olla lievästi sanoen haasteellista?

SK: ”Juuri näin, järjestelmät ovat monimutkaisia, ja kun kaikki digitalisoituu, haasteet tietoturvan osalta vain kasvavat.”

Onko ihminen tietoturvan heikoin lenkki?

SK: ”Hyvin usein näin on. Yksi tyypillisistä hyökkäyksistä on kalastelusähköpostit (phishing emails). Niissä hyökkääjät hyödyntävät psykologiaa saaden ihmiset avaamaan sähköposteja tai klikkaamaan linkkejä, joiden takaa sitten haittaohjelma aktivoituu.”

Onko tietoturvallisuusongelmien taustalla teknologisia ongelmia, esimerkiksi tietolii-

kenneverkkoon liittyviä ongelmia?

SK: ”Täysin tietoturvallisia ympäristöjä on hyvin vaikea rakentaa. Kaikki on lähtökohtaisesti hakkeroitavissa. Onkin tärkeä pystyä havainnoimaan hyökkäyksiä, koska täydellinen estäminen ei onnistu. Jos hyökkäykset havaitaan ajoissa, voidaan vahinkoja estää, vaikka itse hyökkäystä ei pystytty estämään.”

Ovatko yritykset suojautuneet tarpeeksi hyvin esimerkiksi kyber- ja palveluksenestohyökkäyksiä vastaan?

SK: ”Valtaosalla on suuria puutteita. Juuri edellä mainitsemani kyvykkyys havaita tietomurrot ajoissa ja reagoida hyökkäyksiin, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, on monesti vielä hyvin alkeellisella tasolla.”

Onko kyberhyökkäyksille hyvää suomenkielistä termiä?

SK, PR: ”Emmepä keksi, termi on siis hyvin kuvaava.”

13 KAUPPAKAMARI

KUVA: F-SECURE

Minkälaisissa tai minkä alan yrityksissä tietoturvariskit ovat suurimmat?

SK: ”Verkkorikolliset eivät aina hirveästi kohdenna hyökkäyksiään, koska motiivina on raha, ja se on yrityksestä riippumatta samaa.

Valtiolliselle vaikuttamiselle tai tiedustelutoiminnalle taas kohteita ovat organisaatiot, joissa tehdään poliittiset päätökset, ja esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri voi joillekin toimijoille olla kohde. ”Haktivistit” voivat myös kohdentaa joitain toimialoja, kun he ajavat omia asioitaan.

Miten neuvoisitte yrityksen johtoryhmää, jotta yrityksen tietoturva olisi riittävän hyvällä tasolla? Mitkä ovat kolme keskeisintä asiaa yrityksen tietoturvan parantamisessa?

SK:n kolme neuvoa: 1. Kannattaa testata eettisillä hakkereilla oma tietoturvan taso, mieluummin kuin aidossa hyökkäyksessä oppia kantapään kautta.

2. Hyökkäysten havainnointiin kannattaa panostaa, koska täydellinen estäminen ei onnistu.

3. Kannattaa kartoittaa ne osa-alueet yhtiöstä, joihin hyökkäys aiheuttaisi suurimmat vahingot yhtiön liiketoiminnalle ja maineelle, ja katsoa, että niissä turva on riittävällä tasolla. Usein tämä ei ole yhtiön johdolle riittävän kirkkaana selvillä – eli miksi me olisimme kohde hyökkäykselle.

Lisäkysymyksenä voi esittää: mikä on yrityksen hallituksen rooli tietoturva-asioissa?

PR: ”Hallituksen tulisi pyytää toimivaa johtoa selventämään, kuinka tietoturva-asioita hoidetaan, mitä ovat edellä mainitut osa-alueet, missä suurimmat vahingot ovat mahdollisia, mitä ja miten muita riskejä on määritelty ja kuinka kokonaisuutta hallitaan.

Lisäksi tulisi selventää, onko kyberturvallisuudesta tehty oma strategia ja suunnitelma sekä sisältyykö siihen kriisinjohtamisen ja viestinnän suunnitelma.”

Elämme yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa. Mitä yrityksessä pitäisi ottaa huomioon, kun digitalisaation astetta yri14 KAUPPAKAMARI

”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn”, sanoo F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

tyksessä nostetaan?

SK: ”Tietoturva täytyy huomioida alusta alkaen. Liian usein sitä aletaan miettiä sitten myöhemmin, tai kun jotain on jo tapahtunut.

Eli yritysten tulee ottaa tietoturva mukaan osana suunnittelua alusta lähtien.

PR: ”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn.

Olisi hyvä selventää, kuinka korkealla kyberturvallisuus on yrityksen prioriteettilistalla esimerkiksi ymmärtämällä, kuinka hyvin asiakastietoja suojellaan mahdollisia kyberhyökkäyksiä vastaan.”

Miten digitaalista osaamista yrityksissä kehitettäisiin parhaiten? Mitä kaikkien

yrityksen työntekijöiden pitäisi ymmärtää esimerkiksi kyberturvallisuudesta?

SK: ”Yhtiö voi monella tapaa simuloida hyökkäyksiä itselleen. Niissä käytännön kautta oppii.”

PR: ”Koulutus ja tiedotus kyberturvallisuudesta on kaikkien työntekijöiden etu, ei vain it-osaston velvollisuus. Henkilöstön tietotaitoa tulee päivittää jatkuvasti.”

Mikä on Suomen yrityksissä tietoturvallisuuden taso suhteessa muihin maihin? Mikä maa voisi olla meille esimerkkinä?

SK: ”Suomessa ei olla merkittävästi ketään perässä, mutta parannettavaa on. Etenkin se havainnointipuoli ja miten reagoida havainnon jälkeen.”

Small enough to care, big enough to deliver

15 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KUVAT: COLOURBOX JA SHUTTERSTOCK

16 KAUPPAKAMARI

Yrityksiin kohdistuva rikollisuus

TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

Suomen yrityksistä lähes puolet, 44 prosenttia, arvioi, että niihin kohdistuvien rikosten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Erityisesti suuret yritykset kokevat joutuneensa keskimääräistä useammin rikosten ja väärinkäytösten kohteeksi.

17 KAUPPAKAMARI

Y

ritysrikosten kehitystä pidetään synkimpänä kaupan alalla ja rakennusalalla. Rakennusalalla vaihtuvien työmaiden suojaaminen on vaikeaa ja riittävä suojaus tulee yrityksille liian kalliiksi.

Rakennusalan vastaajista peräti 58 prosenttia kertoi työväline- ja laitevarkauksista.

Kaupan alalla on myös entistä enemmän uudenlaisia tieto- ja petosriskejä.

Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari ovat kartoittaneet suomalaisten yritysten turvallisuustilannetta vuodesta 2005 lähtien. Ne tekivät 2017 valtakunnallisen selvityksen kysymällä yritysturvallisuuden tilasta ja sen kehityksestä 762 yritysjohtajalta, joista suurin osa oli toimitusjohtajia.

Selvitykseen vastanneista yrityksistä 28 prosenttia edustaa teollisuutta, 12 prosenttia kauppaa, 34 prosenttia palveluita ja 10 prosenttia rakentamista. Vastaajista 16 prosenttia ilmoitti jonkin muun toimialan kuin edellä mainitun.

Turvallisuustilannetta pidetään kaikilla aloilla selvästi heikompana kuin edellisellä mittauskerralla.

Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä viidennes rakennusalan ja teollisuusalan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa.

Vuonna 2017 puolet rakennusalan ja kaupan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa.

IDENTITEETTIKAAPPAUKSET OVAT SELVÄSSÄ KASVUSSA Vuoden 2017 yritysturvallisuuskyselyssä tietoon kohdistuvista riskeistä nousivat esille lukuisat tapaukset, joissa yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Yleensä yritystä on haluttu erehdyttää maksamaan pieniä tai isoja summia rikollisen tilille.

Suuret yritykset näyttävät valikoituvan usein

rikoksen kohteeksi. Pienistä yrityksistä viisi prosenttia, keskisuurista yrityksistä 11 prosenttia ja suurista yrityksistä peräti 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata.

Vuonna 2012 kolme prosenttia kaikista yrityksistä ja neljä prosenttia yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Vuonna 2017 osuus nousi molemmissa kohderyhmissä kahdeksaan

TURVALLISUUS­ TILANNETTA PIDETÄÄN ­KAIKILLA ALOILLA ­SELVÄSTI ­HEIKOMPANA KUIN ­EDELLISELLÄ ­MITTAUSKERRALLA.

prosenttiin.

Identiteettikaappausten avulla toteutetaan erilaisia petoksia, joilla rikollinen tavoittelee taloudellista hyötyä. Esimerkiksi toimitusjohtajahuijauksissa voi olla kyse myös identiteettivarkaudesta.

Vuonna 2017 yritystoimintaa haittasivat kyberhyökkäykset, joissa kiristäjävirusohjelman avulla yritettiin kaapata tai lukita tietoja ja vaatia niistä lunnaita.

Tuollaisilta hyökkäyksiltä suojautuminen edellyttää, että tietokoneen päivitykset pidetään ajan tasalla. Myös varmuuskopiot turvaavat yrityksen tietoja. Yrityksen kannattaa myös ohjeistaa työntekijöitä tietoturvahyökkäysten varalle.

Yrityksistä 43 prosenttia tunnistaa, että niillä on tietotaitoa tai muuta omaisuutta, jotka saattaisivat olla laittoman tiedustelun kohteena.

PETOKSIA TEHDÄÄN TIETOVERKKOJEN AVULLA Petokset ovat yritysmaailmassa voimakkaassa kasvussa, ja niitä tehdään yhä useammin tietoverkkojen avustuksella. Yrityksistä 13 prosenttia ilmoitti joutuneensa ulkopuolisen aiheuttaman petoksen kohteeksi viimeisen kolmen vuo-

den aikana.

Monia petosyrityksiä pidetään julkisuudessa lähinnä pienten yritysten ongelmina. Selvityksessä kuitenkin ilmeni, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä petosten kohtaaminen oli keskimääräisellä tasolla, 12–13 prosenttia, kun taas suurista yrityksistä peräti neljännes ilmoitti ulkopuolisen tekemistä petoksista.

Petoksia voidaan kohdistaa tarkoituksella suuriin yrityksiin, joiden työntekijät eivät voi käytännössä aina tuntea toisiaan.

Lahjonta on suomalaisissa yrityksissä hyvin vähäistä. Vastanneista yrityksistä vain kolme prosenttia oli kohdannut lahjontaa viranomaisten kanssa asioidessa ja viisi prosenttia oli kohdannut sitä yritysten välisessä yhteistyössä. Yritysten välisessä yhteistyössä lahjontaa kohtasivat eniten rakennusalalla toimivat yritykset.

Yrityksen jatkuvuuden turvaamiseksi on vielä paljon tehtävää. Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suurten yritysten vastaajista peräti neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmia pitäisi laatia enemmän kaiken kokoisissa yrityksissä.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain runsas neljäsosa oli sopinut kirjallisesti tuotteiden ja palveluiden toimittajien kanssa häiriötilanteisiin varautumisesta.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017.

Siihen vastasi 762 yritystä eri puolilta Suomea, kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Yritysturvallisuusselvityksiä on tehty neljästi: vuosina 2005, 2008, 2012 ja 2017.

Selvityksen ovat laatineet asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista ja asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Tarkastuslistat auttavat riskienhallinnassa Yritysten kannattaa laatia erityiset tarkastuslistat, jotta mahdollisimman moni yritysturvallisuuteen kohdistuva riski saadaan kartoitettua ja riskiin voidaan varautua.

Tarkistuslistat voidaan jakaa esimerkiksi seitsemään eri osa-alueeseen: TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

1

4

2 Ihmisiin liittyviin rikosriskeihin ja väärinkäytöksiin varautuminen Työväkivallan vähentäminen: työtilan järjestelyt ja tekniset suojaus- ja hälytysjärjestelmät, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus väkivaltatilanteiden hallitsemiseksi ja välttämiseksi, turvalliset toimintatavat, riskien tunnistaminen ja riskinäkökulmien huomioonottaminen, uhkatilanteen jälkiselvittely ja uhrin auttaminen. Turvallisuusasiat osaksi perehdyttämiskoulutusta ja työntekijöiden turvallisuuskoulutus.

Tietoon liittyviin rikosriskeihin ja väärinkäytöksiin varautuminen Tiedon tekniset suojauskeinot, kuten palomuuri, virustorjunta, ajantasainen käyttöjärjestelmä, varmuuskopiointi ja palvelimet.

Tietojen luokittelu riskiperustaisesti.

Irtaimen omaisuuden suojaus Omaisuusrekisteri, turvamerkintä ja kameravalvonta.

5

3

Tuotanto- ja toimitilojen ­suojaaminen Eriytetyt tuotanto-, toimistoja tuotekehitystilat. Murtohälytys, kulunvalvonta, videovalvonta, vierailujen ohjeistus, vartiointi.

7

Jatkuvuussuunnittelu Kaikissa tilanteissa ylläpidettävät kriittiset toiminnot on tunnistettu sekä dokumentoitu kirjallisesti. Asiakassopimusten näkökulmasta vähintään kriittisille palveluille ja toiminnoille on määritelty suurin sallittu keskeytysaika.

Toimintaan kohdistuvat ­rikokset ja väärinkäytökset Kirjalliset sopimukset yhteistyötahojen kanssa, yhteistyökumppanin luotettavuuden arvioiminen. Asiantuntijat tarkastavat sopimustekstit.

6

Yrityksen turvallisuus­ johtaminen Yrityksen johto osallistuu henkilökohtaisesti turvallisuuden kehittämiseen. Turvallisuusasioita käsitellään henkilöstön kanssa.

Työntekijät voivat vaikuttaa turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon.

KAUPPAKAMARI 19

VAIKUTTAVAA VERKOSTOITUMISTA Turku Business Region on Suomen dynaamisin yritys- ja innovaatiotoimintojen keskittymä.

Seutukunnan 22 000 yritystä, kuusi tiede- ja ammattikorkeakoulua sekä eri toimijoiden laaja yhteistyöverkosto vauhdittavat uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä ja yritystoiminnan kasvua sekä alueen hyvinvointia.

Alueen yritys- ja innovaatiopalveluiden koordinoinnista vastaa seudullisen kehitysyhtiön roolissa Turku Science Park Oy.

www.turkubusinessregion.com

Varsinaissuomalaiset yritykset palkkaavat kesätyöntekijöitä entiseen malliin Turun kauppakamari selvitti jäsenorganisaatioidensa suunnitelmia työllistää kesällä nuoria ja opiskelijoita kesätöihin. Miltei 70 prosenttia vastanneista kertoi palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Suurimmaksi haasteeksi kesätyöntekijöiden palkkaamiselle nousi sopivien töiden tai tehtävien puute.

Yritykset palkkaavat kesäsijaisia aiempien vuosien tahtiin. Vastauksen antaneista noin 200 yritysjohtajasta 68,8 % sanoo palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Vain joka viides vastanneista ilmoittaa, ettei tänä vuonna voi tarjota kesätöitä. Suurin osa yrityksistä kertoo palkkaavansa kesätyöntekijöitä saman verran kuin viime vuonna. Joka viides yritys kertoo lisäävänsä kesätyöntekijöiden määrää.

Kesätyöläisten haussa hyödynnetään eniten henkilökunnan verkostoja sekä palkataan yritykseen saapuneiden yhteydenottojen tai hakemusten perusteella. Myös oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä.

Eniten kesätöitä tarjotaan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille sekä toisen asteen ammatillisille opiskelijoille.

Suurimpana rajoittavana tekijänä kesätyöntekijöiden palkkaamiselle yritykset kokevat sopivien töiden tai tehtävien puutteen.

Vastaajat kokevat myös, että taloudellinen tuki, esimerkiksi palkkatuki, voisi edesauttaa nuorien työllistämistä kesäsijaisuuksiin.

Siivouspalveluyritys kasvattaa kesätyöntekijämääräänsä N-Clean Oy on Suomessa vuonna 2004 perustettu siivouspalveluyritys, joka palvelee valtakunnallisesti 40 paikkakunnalla

KILPAILEMME KESÄTYÖNTEKIJÖISTÄ MONEN MUUN PALVELUALAN KANSSA.

Suomessa sekä Tukholman ja Åren alueilla Ruotsissa. Yritys työllistää noin 1500 ammattilaista.

N-Clean Oy:n varatoimitusjohtaja Suvi Kuusisto kertoo yrityksen palkkaavan tänä vuonna noin 400 kesätyöntekijää. Palkattavien kesätyöntekijöiden määrä on kasvussa. ”Viime vuoteen verrattuna palkkaamme tänä vuonna noin satakunta kesätyöntekijää enemmän”, Kuusisto kertoo.

Hänen mukaansa yrityksen tärkein rekrytointikanava on sosiaalinen media.

Hakijoiden saaminen vaatii enemmän työtä nyt, kun hyvä taloussuhdanne on päällä, sillä kesätyöntekijöitä haetaan yhä enemmän myös muille palvelualoille. ”Kilpailemme kesätyöntekijöistä monen muun palvelualan kanssa. Onneksemme meillä on ollut hakijoita ihan mukavasti, vaikka siivoustyö suhteessa muihin toimialoihin on hieman haastavassa asemassa”, Kuusisto kertoo.

N-Clean on mukana TATin ja T-Median koordinoimassa Vastuullinen kesäduunikampanjassa, johon osallistuvat työnantajat sitoutuvat hyvän kesätyön kuuteen periaatteeseen. Kuusisto muistuttaa, että työnantajan vastuullisuus ja hyvä perehdytys ovat tärkeitä asioita yksittäiselle kesätyöntekijälle. ”Monelle kesätyöntekijälle N-Clean Oy on ensimmäinen työpaikka. Siivoustyössä oppii taitoja, joista on hyötyä koko loppuelämän.

Se on myös kivaa työtä, jossa työnjälki näkyy heti!” Kuusisto toteaa.

21 KAUPPAKAMARI

TILASTO

Johtoryhmät ovat kaikkein tuulisimpia paikkoja suomalaisissa pörssiyhtiöissä VAIHTUVUUS SUOMALAISTEN PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDOSSA ON SUURTA JA URAKIERTO NOPEAA. Tehtävän kesto on hallitusten jäsenillä keskimäärin 4,8 vuotta, toimitusjohtajilla 5,1 vuotta ja johtoryhmän jäsenillä 3,7 vuotta. Viidennes hallitusten ja neljännes johtoryhmien jäsenistä vaihtui vuonna 2017. Tiedot ilmenevät Keskuskauppa­ kamarin julkaisemasta Huipulla tuulee -selvityksestä.

“Pörssiyhtiöiden johtoa koskeva keskustelu kietoutuu pitkälti palkitsemisen ympärille. Huomaamatta jää usein, kuinka tuulisia nämä paikat ovat”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Vuonna 2017 toimitusjohtaja vaihtui 16 suomalaisessa pörssiyhtiössä, mikä vastaa 13 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä. Toimitusjohtajan toimikausi pörssiyhtiön johdossa on keskimäärin 5,1 vuoden pituinen.

“Yrityksen hallitus voi päättää toimitusjohtajan irtisanomisesta jopa hyvin nopealla aikataululla, sillä toimitusjohtajilla ei ole työsuhdetta eikä lakisääteistä irtisanomissuojaa”, Linnainmaa toteaa.

Vuonna 2017 vain 19 prosenttia toimitusjohtajanimityksistä tuli talon sisältä. Osuus on Linnainmaan mukaan kansainvälisessä vertailussa melko alhainen.

“Kun 81 prosenttia nimityksistä tulee talon ulkopuolelta, seuraajasuunnittelu ei välttämättä ole toimivaa”, Linnainmaa arvioi.

PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDON TEHTÄVIEN KESTO KESKIMÄÄRIN

6 5 4

5,1

4,8

vuotta

vuotta

3,7

3

vuotta

2 1 0

Hallituksen jäsen

Toimitusjohtaja

Johtoryhmän jäsen

Urakierto on nopeaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, selviää Keskuskauppakamarin Huipulla tuulee -selvityksestä.

TALON SISÄLTÄ VALITTUJEN TOIMITUSJOHTAJIEN OSUUS UUSISTA TOIMITUSJOHTAJISTA

KUVAT: JULIA KOIVULANAHO

19 %

2017

28 %

2016

56 %

Suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuonna 2017 tehdyistä toimitusjohtajanimityksistä alle viidesosa tuli talon sisältä eli nimitys kohdistui yhtiön palveluksessa toimineeseen henkilöön. Suhteellinen osuus on laskenut huomattavasti viime vuosina. Toimitusjohtajan löytyminen yhtiön sisältä viittaa yleensä siihen, että seuraajasuunnittelu on toiminut yhtiössä.

2015

22 KAUPPAKAMARI LÄHDE: HUIPULLA TUULEE – VAIHTUVUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDOSSA

KOLUMNI

Digitaalisuuden edistäjä

Liiketoiminnan hallintaa - ei riskien hallintaa! ”Emme hallitse riskejä, meidän tavoitteenamme on hallita liiketoimintaa”, totesi eräs suuren yrityksen riskienhallinnasta vastaava henkilö, kun keskustelimme riskienhallinnan tavoitteesta. Paremmin asiaa ei voisi todeta. Asian voi toki ilmaista myös hieman muodollisemmin ja vaikeammin. Esimerkiksi yrityksissä käytetään paljon riskienhallinnan COSO ERM -viitekehystä. Sen mukaan riskienhallinta on yrityksen strategian toteuttamiseen ja yrityksen suorituskykyyn integroitu kulttuuri, kyvyt ja käytännöt, joiden avulla yritykset hallitsevat riskejä sekä luovat ja säilyttävät yrityksen arvoa.

Ilmaisee asian sitten miten vain, niin riskienhallinnan tavoitteena on ennen kaikkea luoda ja suojella yrityksen arvoa sekä maksimoida yrityksen voittoja. Keskeistä on arvioida, mikä saattaa uhata yrityksen tavoitteisiin pääsemistä tai mikä sisäinen tai ulkoinen tapahtuma voisi tuottaa vahinkoa toiminnalle, ihmisille tai ympäristölle sekä aiheuttaa toteutuessaan yrityksen tuloihin merkittävää vaihtelua. Yrityksen riskienhallinta ei siis saisi nykyisin olla vain vahinko- ja talousriskien hallintaa. Sen tulee olla ennen kaikkea liiketoimintaan liittyvien strategisten ja toiminnallisten riskien hallintaa.

Haaste riskienhallinnassa kuitenkin on käytettävissä oleva aika. Liian usein kuulee sanottavan, ettei riskienhallintaan ole aikaa, kun kaikki

RISKIENHALLINNAN TAVOITTEENA ON ENNEN KAIKKEA LUODA JA

Teleste Oyj Telestenkatu 1 PL 323, 20101 Turku www.teleste.com

TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ

SUOJELLA YRITYKSEN ARVOA SEKÄ MAKSIMOIDA YRITYKSEN VOITTOJA. aika menee normaalin liiketoiminnan pyörittämiseen. No, jos jokin ennakoimaton riski toteutuu, voi olla, että sattuma hoitaa aikaa riskienhallintaan. Tällöin ei vain välttämättä enää ole lainkaan liiketoimintaa, mitä pyörittää. Tulevaisuus yllättää varmasti. Järkevää lienee pyrkiä varmistamaan, että se yllättää positiivisesti.

Kilpailluilla markkinoilla ei tänä päivänä olekaan varaa virheisiin.

Pysähtykää siis hetkeksi miettimään, mitä riskejä toiminnassanne on ja miten näitä voisi etukäteen ehkäistä tai miten toimitte, jos riski kuitenkin toteutuu? Näin hallitsette itse liiketoimintaanne sekä varmistatte, että yrityksenne pysyy myös tulevaisuudessa kilpailukykyisenä.

Jaakko Pekki valmiusasiamies Huoltovarmuuskeskus

ÄSSÄKENTTIÄ NUORILLE

KANNUSTAMME KASVISTEN KÄYTTÖÖN

RATKAISUJA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN

AUTAMME NUORIA TYÖELÄMÄÄN

paraspaikkaelaa.fi

#paraspaikkaelaa

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Internet of Farming Digitalisaatio koskettaa kaikkia toimialoja, ja uudesta digitaalisesta kilpailusta tulee koko ajan enemm채n todellisuutta yh채 useammalle yritykselle.

Raisioagro Oy kehitt채채 asiakkailleen maatalouden internetin (Internet of Farming) palveluita.

TEKSTI KATRI KURKELA KUVAT RAISIOAGRO OY & KATRI KURKELA

24 KAUPPAKAMARI

Tieto asiakkaista kuuluu yrityksen tärkeimpiin pääomiin. Tähän asiakasdataan perehtymällä voi joskus syntyä ratkaisevia liiketoimintaa hyödyttäviä oivalluksia. Näin kävi muun muassa Raisioagro Oy:lle, joka päätyi digitalisoimaan perinteistä toimialaa luomalla asiakkailleen maatilojen dataa yhdisteleviä digitaalisia palveluita.

Yhtenä esimerkki-innovaationa on yrityksen kehittämä Tuotostutka, joka on lypsyrobottitiloille suunniteltu palvelu.

Tuotostutkan avulla maitotila voi parantaa kannattavuuttaan kasvattamalla lehmien tuotosta ja kestävyyttä.

Idea digitaalisesta palvelusta lähti Raisioagron tutkimusjohtaja Ilmo Arosen mukaan siitä havainnosta, että maidontuotantoprosessin eri vaiheissa muodostuu paljon arvokasta tietoa. Maatalouden arkea tarkkaillaan ja optimoidaan mittareilla, jotka perustuvat tuotannosta kerättävään tietoon. Tätä numerotietoa arjen sujumisesta on saatavilla paljon, mutta sen hyödyntäminen oli aikaisemmin ollut hajanaista.

FAKTAA PÄÄTÖSTEN TUEKSI Arosen mukaan tiedolla johtamisen tarve on tunnistettava erityisesti maataloudessa. Kun tehdään erilaisia ratkaisuja ja optimoidaan tuotantoa, täytyy päätösten perustua dataan. Lypsyrobotit ovat myös isoja investointeja, ja on luonnollista, että investoinnista halutaan tehokkaasti kaikki hyödyt irti. ”Maidontuottajan pitää nykypäivänä olla moniosaaja. On olemassa paljon erilaisia asiakokonaisuuksia, joita hänen pitää pystyä hallitsemaan. Tuotostutkan avulla me

YLI 20 000 LEHMÄÄ ELI NOIN 8 % SUOMEN LEHMISTÄ ON TUOTOSTUTKAN PIIRISSÄ.

voimme auttaa. Uskoimme alusta alkaen, että tämä on sen tyyppistä palvelua, jonka asiakas kokee hyödylliseksi ja tärkeäksi”, Aronen toteaa.

ONNELLINEN LEHMÄ LYPSÄÄ ENEMMÄN Tuotostutkasta on muotoutunut pidetty palvelu. Se toimii tällä hetkellä jo 250 tilalla.

Näin ollen yli 20 000 lehmää eli noin 8 % Suomen lehmistä on Tuotostutkan piirissä. Arosen mukaan tilat kokevat saavansa selvää hyötyä palvelusta. ”Yksittäinen tila voi saada merkittäviä

Raisioagro Oy:n toimitusjohtaja Perttu Eerola vastaanotti ICT-teko 2017 -palkinnon ICTvaliokunnan järjestämässä TEEMA2018-seminaarissa maaliskuussa.

tehokkuushyötyjä ja tuottavuus nousee.

Tuotostutka on myös yhteistyön kannalta merkittävä asia, sillä se varmistaa sen, että meillä ja asiakkaalla on samat tiedot ja niin sanottu yhteinen keskustelualusta”, Aronen sanoo.

KONKREETTISIA ESIMERKKEJÄ DIGITALISAATIOSTA VIELÄ VÄHÄN Aronen kuvailee Tuotostutkan ja muiden digitaalisten palveluiden luontiprosesseja 'todella innostaviksi'. ”Hienoa projektissa on ollut, että niin me Raisioagron väki kuin asiakkaat olemme kokeneet tekevämme jotain uutta ja olemme saaneet myös kehitettyä palvelua koko ajan eteenpäin. Parasta tietenkin on ollut se, kun on huomannut, että palvelusta on todellista hyötyä asiakkaalle”, Aronen iloitsee.

Hänen mukaansa Raisioagron kehittämät palvelut ovat herättäneet mielenkiintoa ja suorastaan ihastusta. ”Digitaalisuuden mahdollisuuksista puhutaan paljon, mutta konkreettisia esimerkkejä sen hyödyntämisestä on esillä kuitenkin vielä vähän”, Aronen sanoo.

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA AVAUTUU KOKO AJAN Tuotostutkan lisäksi Raisioagron Internet of Farming -hankkeen sisällä on kehitetty muitakin digitalisaatiota hyödyntäviä palveluita.

Kasvuluotain on kalankasvattajille tarkoitettu mobiilisovellus, joka helpottaa kalankasvattajien arkea ja optimoi kalanruokintaa.

Norra Menu -laskuri taas optimoi hevosten ruokintaa yhdistämällä heinäanalyysin

tulokset hevosen perustietoihin.

Aronen näkee maatalouden digitalisaatiossa koko ajan enemmän lisämahdollisuuksia. ”Tekeminen ei todellakaan lopu tähän, vaan koko ajan avautuu uusia mahdollisuuksia. Saamme varmasti seuraavan parin vuoden aikana lisää aikaan ja palveluihin uusia ominaisuuksia”, Aronen ennustaa.

ICT-TEKO-PALKINTO RAISIOAGROLLE Turun kauppakamarin ICT-valiokunta myönsi maaliskuussa Raisioagro Oy:lle ICT-teko 2017 -palkinnon digitalisaation edistämisestä perinteisellä toimialalla.

Turun kauppakamarin ICT-valiokunta palkitsee vuosittain henkilön, yrityksen tai teon esimerkillisestä toiminnasta digitalisaation parissa.

Valiokunnan puheenjohtaja Harri Salo totesi palkinnon valintaperusteluissa, että Raisioagron digitaaliset palvelut ovat esimerkillisiä. Hän kehoitti myös muita yrityksiä hyödyntämään paremmin asiakasdataansa: ”Jokaisen yrityksen kannattaa etsiä ideaa omasta ”Tuotostutkastaan”, jonka avulla voi parantaa kilpailukykyä liiketoiminnassaan”, Salo lausui.

Tietomassat luovat siis yrityksille paljon mahdollisuuksia, mutta datakin on vain dataa niin kauan, kun sitä ei jalosteta tiedoksi.

Se, joka pärjää parhaiten osaa valjastaa datan palvelemaan yrityksen toimintaa.

25 KAUPPAKAMARI

KALENTERI

14.6.

Naantalin Musiikkijuhlat kauppakamarin jäsenille Naantalin Musiikkijuhlat kutsuu Turun kauppakamarin jäsenyritykset lämpimästi tervetulleiksi nauttimaan musiikin tähtihetkistä Naantaliin 14.6.

Musiikkijuhlat tarjoaa jäsenyrityksille musiikkijuhlapaketin jäsenetuhintaan á 85 euroa (+alv 24%), joka sisältää konsertin sekä tapaslautasen ja lasillisen viiniä.

Tule yksin, kaksin tai kokoa ryhmä vaikka yrityksesi asiakkaita, henkilökuntaa yms. ja lähtekää mukaan nauttimaan upeasta musiikista, hyvästä ruoasta ja parhaasta seurasta kesäiseen Naantaliin!

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

TOUKOKUU

3.

9.

15.

15.

16.

17.

17.

22.

23.

KESÄKUU

6.

7.

LIIKKEENJOHDON PÄÄTÖKSENTEKO JA INVESTOINTILASKELMAT

Laaja kattaus ajankohtaisia teemoja.

JÄSENAAMUKAHVIT ACCOUNTORILLA

Tilaisuuden aiheena yrityskaupat.

CONTROLLERIN EXCEL-RAPORTOINTI

Päivitä Excel-osaamisesi ajan tasalle!

LEUKA YLÖS JA SELKÄ SUORAKSI -LIIKUNTAILTAPÄIVÄ

Liikuntailtapäivä Turun kauppakamarin jäsenille, järjestäjänä liikuntakeskus kuntokeskus Silverplus.

JÄSENAAMUKAHVIT: ISÄNTÄNÄ SARANEN CONSULTING

Teemana alueen osaajapula.

KV-KAUPAN INFO: DESTINATION POLAND

Poland as a business environment and opportunities to Finnish companies.

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Koulutuspäivän aikana käsitellään lukuisia kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaisia teemoja.

KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ

Tämän vuoden aiheita ovat muun muassa älykäs liikenne ja digitalisaation hyödyntäminen logistiikassa.

TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN 2019 – MIKÄ MUUTTUU?

Tilaisuuden asiantuntijana toimii ylitarkastaja, OTK Sari Wulff Verohallinnosta.

14.

PALKANLASKIJAN PÄIVÄ

Kattava tietoisku palkanlaskijoille.

SOFIA APPELGREN JA MITT LIV KAUPPAKAMARIN VIERAANA

Mitt Liv rakentaa siltaa yritysten ja kansainvälisen taustan omaavien osaajien välillä.

26 KAUPPAKAMARI

NAANTALIN MUSIIKKIJUHLAT KAUPPAKAMARIN JÄSENILLE

Naantalin Musiikkijuhlat tarjoaa kaikille Turun kauppakamarin jäsenyrityksille koko musiikkijuhlapaketin jäsenetuhintaan á 85 euroa (+alv 24%), joka sisältää konsertin sekä tapaslautasen ja lasillisen viiniä.

Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@KAUPPAKAMARI.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet pähkinänkuoressa Hallitus on ilmoittanut valmistelevansa työsopimuslain muutoksen, jonka tarkoituksena on lieventää henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Henkilökohtaisilla perusteilla tarkoitetaan työntekijästä johtuvia tai hänen henkilöönsä liittyviä perusteita, joiden perusteella työsopimus voidaan irtisanoa. Mitä voimassa oleva laki määrää työsuhteen irtisanomisesta henkilökohtaisella perusteella?

ASIALLINEN JA PAINAVA PERUSTE

Työantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen asiallisesta ja painavasta syystä. Nykylain mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviy-

tymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan Henkilöön liittyvänä perusteena voi olla esimerkiksi se, että työntekijä ei selviydy työtehtävistään tai on soveltumaton työhön. Huolimattomuus työssä, sopimaton käytös työssä, työvelvoitteen laiminlyönti, perusteettomat poissaolot tai töistä kieltäytyminen voivat olla irtisanomisen perusteena.

SAIRAUS IRTISANOMISPERUSTEENA

Pääsääntönä on, että työntekijän sairaus, vamma tai tapaturma ei ole irtisanomisperuste.

Mikäli sairaudesta tai vammasta on kuitenkin seurannut olennainen ja pitkäaikainen työkyvyn vähentyminen niin, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, työnantajalla voi olla irtisanomisperuste.

Asiallisena ja painavana perusteena ei

myöskään pidetä työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen, työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan eikä turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

VAROITUS EDELLYTYKSENÄ

Mikäli työntekijä on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, häntä ei kuitenkaan voida irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu

mahdollisuus korjata menettelynsä. Mikäli irtisanomisen perusteena on työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, varoitusta ei tarvitse antaa.

UUDELLEENSIJOITTAMISEN SELVITTÄMINEN

Ennen kuin työntekijä voidaan irtisanoa, työantajan on työntekijää kuultuaan selvitettävä, onko työntekijä uudelleensijoitettavissa toisiin tehtäviin. Mikäli kyseessä on niin vakava työ-

suhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei varoitus- ja uudelleensijoittamismenettelyä tarvitse noudattaa.

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI.

1. Tempur Brand Store Turun myymäläpäällikkö Tero Jokela kertoi jäsenaamukahveilla, miten työtehoa voi parantaa hyvällä nukkumisergonomialla.

1.

2.

3.

3. Suositussa Kauppa 2020 – miten menestyä -tilaisuudessa saatiin kuulla eväitä siihen, miten suomalaiset kaupan alan toimijat voivat pärjätä muuttuvassa kilpailussa. Tärkeän asiaohjelman ohella oli myös aikaa verkostoitumiselle ja kohtaamisille.

3. & 4. Huhtikuussa jäsenaamukahvit juotiin Turun seudun puhdistamo Oy:lla.

Aamukahvin lomassa Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki esitteli puhdistamon toimintaa. Lisäksi Laki ja Vesi Oy:n vesiasiantuntija, TkT Niina Vieno (kuvassa 3) kertoi mikromuoveista ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lopussa vieraat pääsivät kiertämään puhdistamolla.

28 KAUPPAKAMARI

4.

5.

5. Koulutus- ja työvoimavaliokunnan kaikille avoimessa kokouksessa keskusteliin VarsinaisSuomen positiivisesta rakennemuutoksesta eli POREsta. Aiheesta alusti Janne Virtanen Varsinais-Suomen Liitosta, minkä jälkeen asiasta keskusteltiin yhdessä yritysten näkökulmasta.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA KAISA LEIWO puh. (02) 2743 424 m. 040 556 6697 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370

6.

6. Joukko varsinaissuomalaisia kansanedustajia vieraili kauppakamarilla huhtikuussa.

Mukana oli myös alueen elinkeinoelämän sekä korkeakoulujen edustajia.

Turun kauppakamarin puheenjohtaja Matti Rihko kertoi vieraille alueen kasvun pullonkauloista kuten osaajapulasta ja saavutettavuudesta.

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ MIRO LAAKSONEN puh. 045 133 5586 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO (vanhempainvapaalla) puh. 050 321 2781 VIESTINTÄSUUNNITTELIJA KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132

6. Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan vuosittain järjestämässä TEEMA-seminaarissa kuultiin maaliskuussa mielenkiintoisia puheenvuoroja digitaalisista trendeistä. Keynote-puhujana oli Pauli Aalto-Setälä, joka herätteli yleisöä kertomalla Allerin digitalisaatiomatkasta.

7.

SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MARIKA HERRANEN puh. 050 5840 778 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

WORLD TRADE CENTER TURKU Päällikkö JAANA MÄKIKALLI puh. (02) 281 3111 jaana.makikalli@wtc-turku.fi

4041 0624

29 KAUPPAKAMARI

Parhaat auktorisoidut tilitoimistot

www.taloushallintoliitto.fi HEINOJA OY

Maariankatu 4 B, 4. krs, 20100 Turku Puh. (02) 275 1900 www.heinoja.fi

TILI-AVEKKI OY

Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku Puh. (02) 469 1810 www.avekki.fi

KIRJANPITOTOIMISTO ARAVUORI OY

TILI-FINANSSI OY

Yliopistonkatu 36 a A 1, 20100 Turku Puh. (02) 284 5100 www.aravuorikirjanpito.fi

LASKENTATIETO OY IRJA HIRSINUMMI

Yliopistonkatu 33 G 122, 20100 Turku Puh. (02) 410 0300 • www.laskentatieto.fi

LIEDON TILI- JA KIINTEISTÖPALVELU OY Hyvättyläntie 4, 21420 Lieto • Puh. 010 423 2710 Fax (02) 489 7733 • www.liedontkp.fi Myös isännöintiä ja kiinteistönvälitystä

LIEDON TILITOIMISTO OY

Hyvättyläntie 6, 21420 Lieto Puh. 010 836 2600 Fax 010 836 2620 www.liedontilitoimisto.fi

LIIKETILIKESKUS HAAPALEHTO & CO OY

Asiantuntevaa tilitoimistopalvelua • Auktorisoitu tilitoimisto Yliopistonkatu 31, 20100 Turku Puh. (02) 251 5360 • Fax (02) 251 5471 • www.liiketilikeskus.fi

NAANTALIN TILIPALVELU OY Kaivokatu 22 21100 Naantali Puh. (02) 433 9971

OY TILINOVA LEENA KANTOLA AB Auktorisoitu tilitoimisto Kauppiaskatu 11 E 42, 20100 Turku Puh. (02) 411 5100 • www.tilinova.fi

OY TILITEHO AB

Puutarhakatu 38 A 39, 20100 Turku Puh. 0207 345 600 / 040 547 7446 www.tiliteho.fi

PIPPAN TILIPALVELU

Kipparikatu 12, 20540 Turku Puh. (02) 237 6701 www.pippa.fi

RANTALAINEN & WAHLSTEN OY Salorankatu 5–7, 24240 Salo Puh. 010 324 3250 www.rantalainen.fi

Riihipolku 7 A 9, 21250 Masku Puh. (02) 432 7853 www.tili-finanssi.fi

TILIMEKLARIT OY

Keskuskaari 5, 21250 Masku Puh. 040 735 8867 • www.tilimeklarit.fi pauliina.eloluoto@tilimeklarit.fi

TILIPALVELU GRANATH OY

Puolalankatu 1 D, 4.krs • 20100 Turku Puh. 040 7578 195 www.tilipalvelugranath.fi

TILI-SENO OY

Leipäläntie 1, 20300 Turku • Puh. (02) 251 5253 Hallimestarinkatu 9,20780 Kaarina www.tiliseno.fi • tiliseno@tiliseno.fi

TILITOIMISTO AARNIO OY

Kauppiaskatu 9 b A 11, 20100 Turku Puh. (02) 478 4300 www.aarnio.fi

TILITOIMISTO ASK-TILIT KY

Kauppiaskatu 11 E 45, 20100 Turku Puh. (02) 233 1500 www.ask-tilit.fi

TILITOIMISTO PELTOKANGAS OY

Auktorisoitu tilitoimisto Pyhän Katariinan tie 7, 20780 Kaarina Puh. 050 568 6762 • www.tilipeltokangas.fi

TILI-VINKKI OY

Brahenkatu 1 B, 20100 Turku Puh. (02) 880 8860 www.tili-vinkki.fi

TTPL OY TILITOIMISTO

Taloushallinonpalveluja jo vuodesta 1989 Kaivokatu 4, 21100 Naantali Puh. (02) 434 1551 • www.ttpl.fi

UOTILA & LAINE OY

Puutarhakatu 17, 2.krs, 20100 Turku Puh. (02) 277 2111 • Fax (02) 277 2100 www.uotila-laine.fi

HYVÄ UUTINEN

"TOIVOTTAVASTI KASVUN VIRE JATKUU. TOSIN SE ON KIINNI ASIAKKAISTA, JOTKA TURUN LENTOASEMAN KAUTTA LENTÄVÄT." TURUN LENTOASEMA NOUSUKIIDOSSA LENTOASEMAN KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT OVAT KOVASSA KASVUSSA.

Turun lentoaseman kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät ovat kovassa kasvussa. Matkustajia on kuluvan vuoden tammi–maaliskuun välisenä aikana kulkenut yli 66 000, mikä tarkoittaa noin 29 prosentin kasvua.

Turun lentoaseman päällikkö Juha Aaltosen mukaan matkustajamäärän kasvu johtuu pääosin Wizzairin ja Airbalticin reittimäärän kasvusta sekä matkustajien halukkuudesta käyttää Turun lentoasemaa edellä mainittujen lisäksi myös SAS:n ja Finnairin lennoilla.

Vauhdikas kasvu ei ole ainakaan vielä

tuonut haasteita lentoasemalle. ”Olemme sen verran suuri kenttä ja auki 24 tuntia vuorokaudessa, joten tämä kasvu ei vielä tuo suurempaa vaikutusta, mutta toki seuraamme asiaa, ja olemme hereillä, mikäli jossain kohtaa kasvun vaikutus alkaa näkymään asiakkaillemme”, Aaltonen toteaa.

Hänen mukaansa myös tulevaisuus näyttää positiiviselta. ”Toivottavasti kasvun vire jatkuu. Tosin se on kiinni asiakkaista, jotka Turun lentoaseman kautta lentävät”, Aaltonen muistuttaa.

31 KAUPPAKAMARI

Nick Bostrom 22.-23.5.2018 KAKOLAN LÄÄNI

Bestseller-kirjailija & tekoälyhuippututkija

REDEFINING NORMAL Tutustu ohjelmaan osoitteessa

EY on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija ja auttaa yrityksiä ratkomaan digiajan monimutkaiset haasteet. 250 000 ey:läisen verkostomme palvelee yli 150 maassa, Suomessa 23 toimipisteessä. kasvuvoimaa.ey.fi ey.com/fi

A17014fi

Jos jääkaappi hoitaa ruokaostokset, mihin tarvitaan kauppoja?

© 2018 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

www.theshift.fi