Naapurisopua

Teksti & kuva RIIKKA KYLÄHEIKO

Mitä tehdä, kun naapurin elämä häiritsee kotirauhaa? Voisiko vain laittaa heippa-lapun postiluukusta tai tehdä häiriöilmoituksen isännöinnille? Kiinteistöpalveluiden asumisneuvoja Maura Tiuraniemen kokemuksen mukaan ongelmat ratkeavat paljon paremmin kasvokkain keskustelemalla kuin häiriöilmoituksilla.

”Usein käy niin, ettei naapuri ole ollut tietoinen aiheuttamastaan häiriöstä. Toisaalta taas monesti löytyy enemmän ymmärrystä, jos tuntee naapuria vähän. Metelille saattaa olla jokin järkevä syy ja sitä on helpompi sietää, kun tietää, mis tä on kyse. Joskus häiriöilmoitukset ja huomautukset saattavat jopa kär jistää tilannetta luomalla vastakkainasettelua”, kertoo Tiuraniemi.

Ihmisillä on erilaisia tapoja asua ja elää ja taloyhtiöasumiseen kuuluvat normaalit asumisen äänet. Lapset leikkivät, suihkussa saa käydä vaikka keskellä yötä ja tuparit saa pitää. Mutta kun häiriö on toistuvaa, tapah tuu varsinkin hiljaisuuden aikana ja häiritsee monia asukkaita, niin siihen on syytä puuttua.

Mikäli ymmärrystä ei löydy keskustelun kautta, voi apua hakea Akselin asumisneuvoja Maura Tiuraniemeltä tai jos tilanne on jo pahasti tulehtunut, niin koko Varsinais-Suomessa toimivasta Naapuruussovittelun keskuksesta.

”Tulehtunut tilanne näkyy usein siten, että osapuolet tekevät toisistaan ilmoituksia, mutta muut taloyhtiössä eivät koe häiriötä.”

”Naapuruussovittelussa sovitaan yhteiset pelisäännöt. Mitä toivoo toiselta ja mitä on itse valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi. Sovittelussa ei etsitä syyllisiä vaan ratkaisuja. Naapuruussovitteluista on saatu todella hyviä tuloksia. Ovatpa jotkut jopa ystävystyneetkin sen johdosta”, toteaa Tiuraniemi.

Me-henki ennaltaehkäisee ongelmia

Tiuraniemi peräänkuuluttaa vanhanajan yhteisöllistä kulttuuria. Sellainen me-henki, että tuntee kuuluvansa naapurustoon ja voi vaihtaa muutaman sanan tarvittaessa helpottaa ongelmien ratkaisua ennen kuin ne paisuvat isoiksi.

”Kun tehdään asioita yhdessä, vaikka talkoiden merkeissä, tullaan tutuksi ja silloin on helpompi ottaa pienet ongelmat puheeksi. Kun ihmisillä on yhteenkuulumisen tunne, niin silloin halutaan myös enemmän huolehtia asuinympäristöstä ja yhteisistä asioista”, Tiuraniemi korostaa.

”Jos taloyhtiössä on paljon ongelmia, on asukas- ja osakaskysely hyvä keino puuttua tilanteeseen. Kyselyn jälkeen voidaan pitää asukasilta, jossa yhdessä pohditaan ratkaisuja,” vinkkaa Tiuraniemi.

Tiuraniemi kannattaa muutenkin enemmän positiivista motivointia kuin negatiivisen kautta lähtemistä. ”Sen sijaan, että laitetaan pyöräkellari täyteen kieltolappuja, voidaan laittaa sinne kuva siististä pyöräkellarista.”

Lopuksi Tiuraniemi muistuttaa, että jos tilanne on todella vakava, esimerkiksi kuuluu perheväkivallan ääniä, niin silloin oikea osoite ei ole isännöinti tai kiinteistönhuolto vaan aina poliisi.

Toiminta häiriötilanteissa

Normaalin asumisen äänet kuuluvat kerrostaloja rivitaloasumiseen eivätkä ne ole häiritsevää asumista. Esimerkiksi vessassa ja suihkussa saa käydä ympäri vuorokauden ja lapset pitävät ääntä. Tyypillisiä esimerkkejä häiritsevästä elämästä ovat muun muassa kovaääninen metelöinti, riitatilanteet sekä äänekäs musiikin soittaminen, erityisesti usein toistuessaan. Tuomioistuimessa on usein kiinnitetty huomiota yöaikaiseen häiriöön.

Mitä tehdä häiriötilanteessa?

- Jos naapuri aiheuttaa häiriötä, huomauta siitä hänelle asiallisesti. Voi olla, että asukas ei edes tiedä asumisensa tai käytöksensä häiritsevän naapureita.

- Jos häiriö jatkuu huomauttamisesta huolimatta, ilmoita siitä isännöitsijälle. Turun Isännöintikeskuksessa ilmoitus tehdään nettisivuilta löytyvällä lomakkeella. Siihen tarvitaan allekirjoitukset, joten siksi sitä ei voi tehdä puhelimitse tai nimettömänä.

- Jos sinulla on vakava huoli häiriönaiheuttajasta, ole yhteydessä asumisneuvojaan tai kiireellisissä tapauksissa virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystykseen.

- Jos kyseessä on kahden asukkaan välinen erimielisyys, apua voi pyytää myös Naapuruussovittelun keskuksesta (www.naapuruussovittelu.fi).

- Jos kyseessä on rikos, uhkaava tai väkivaltainen tilanne, ilmoita asiasta suoraan poliisille tai soi ta hätänumeroon.

Ohjeet ilmoituksen laatimiseen

- Yksilöi lomakkeeseen häiriön laatu ja tapahtuma-ajankohdat sekä miten kauan häiriötä on jatkunut. Kerro myös, oletko huomauttanut asiasta häiritsijälle. I

- lmoituksessa on oltava omien tietojesi lisäksi vä hintään yhden häiriötä kärsineen naapurin allekirjoitus tapahtuman todisteeksi.

- Toimenpiteisiin ei välttämättä ryhdytä, jos häiriö on vähäistä ja lyhytaikaista tai valittajia on vain yksi, koska sellaiset ilmoitukset eivät yleensä menes ty mahdollisissa jatkotoimenpiteissä.

- Toimita allekirjoitettu lomake Turun Isännöintikeskukseen.

Miten asiat etenevät?

Ilmoituksen jälkeen isännöitsijä tai asumisneuvoja selvittää tapauksen taustat, minkä jälkeen häiriön aiheuttajaa kehotetaan palauttamaan asumisrauha. Tilanteesta riippuen voidaan myös antaa huomautus tai kirjallinen varoitus. Jos häiriö jatkuu kirjallisen varoituksen jälkeen, tee uusi kirjallinen ilmoitus häiritsevästä asumisesta. Tämän jälkeen asia voidaan viedä käräjäoikeuden käsittelyyn vuokra sopimuksen päättämistä tai taloyhtiön hallitukselle omistusasunnon haltuunottoa varten. Häiriöilmoitus on voimassa noin 6 kuukautta, minkä jälkeen ilmoitus käsitellään uutena ilmoituksena.

Häiriöstä ilmoittaneiden nimiä ei ilmoiteta häiriö tä aiheuttaneelle asukkaalle, mutta allekirjoittaneiden tulee olla valmiita todistamaan oikeuskäsittelyssä. Todistajiksi kelpaavat vain häiriöstä kärsineet asukkaat. Oikeuskäsittelyssä häiriöistä ilmoittaneiden tulee selvittää kaikki häiriöön liit tyvät seikat samalla tavalla kuin aiemmissa kirjallisissa ilmoituksissa.