Futuriikki 2016

FUTURIIKKI

2016 inno® peda Tutustu BisnesAkatemian yrityksiin, sivu 17

e m m Ole ! ä l l i j jäl

Terveyden edistämisen uudet haasteet

Action n I e c n e #Excell K:ssa M Turun A 016 2 vuonna

sivu 17

Opiskelijat testaajina tuotekehityksessä

Mitä tapahtuu myynnissä vuonna 2016?

sivu 4

sivu 12

Tehdään tulevaisuus yhdessä Ennustaminen on helppoa, varsinkin tulevaisuuden ennusta­ minen. Osumistarkkuus onkin sitten eri asia. Ennustamme, että huomenna kaikki käyttävät tämän päivän huipputekno­ logiaa, mutta samalla emme näe, että kyseinen teknologia ­poistuu käytöstä ensi vuosikymmenellä, koska se on korvattu jollain täysin uudella.

Tulevaisuus ei kuitenkaan ole mikään vääjäämätön kehityskulku, jota katsomme pelkääjän paikalta – se on meidän tekojemme ja valintojemme summa. Me päätämme, lähdemmekö ratko­ maan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia ja estämään niiden pahenemista. Me päätämme, kutsummeko ihmiset mu­ kaan rakentamaan ympärillemme hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Me päätämme siitäkin, käytämmekö digitalisaation voimaa elämisen parantamiseen. Suurin päätöksemme on, o ­ lemmeko aktiivisia toimijoita globaalissa todellisuudessa, vai vetäy­ dymmekö vastuusta. Me Turun AMK:ssa olemme valinneet ­aktiivisen toiminnan. Näemme, että toimintamme voi vaikut­ taa Turun alueen ja koko Varsinais-Suomen kehittymiseen ­entistäkin positiivisempaan suuntaan.

Olemme määritelleet tehtäväksemme tuottaa alueellemme ”Excellence in Action”. Synnytämme sitä sekä tulevaisuuden teknillisen innovaatiokorkeakoulun että hyvinvoinnin kehit­

tämisen kautta. Toimintatapojamme ovat innovaatiopedago­ ginen oppimisjatkumo ja toimiminen 10 000 osaajan innosta­ vana yhteisönä. Onnistumisemme voidaan 2025 mitata katso­ malla, miten Turun alue on kehittynyt kansainvälisissä vertai­ luissa.

Lähivuosina me uskomme yhdeksän kärkialan merkityksen kasvavan seudullamme. Moniteknologinen meriklusteri, kierto­talous, digitalisaatio ja myynti määrittelevät LounaisSuomen vientiteollisuuden menestyksen. Hyvinvointimme riippuu pitkälti terveytemme edistymisestä, taidekokemusten elämää parantavasta vaikutuksesta, kaikkien ihmisten osallis­ tamisesta, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymisestä ja hyvinvointimatkailun lisääntymisestä.

Pidemmällä tähtäimellä uskomme, että kansainvälisessä vertailussa menestyvä huippuosaaminen on ainoa tiemme ylöspäin. Keskitymme sen synnyttämiseen niin opiskelijoil­ lemme, henkilökunnallemme kuin kumppaneillemmekin.

Vaikka uskallankin ennustaa, että myös vuonna 2025 käydään keskustelua koulutuksen hallintorakenteista ja riittämättö­ mästä rahoituksesta, ovat ne toissijaisia kysymyksiä osaami­ sen rinnalla. Siksi me haluamme keskittyä kriittisen tärkeiden käytännön taitojen synnyttämiseen alueellemme jatkossakin.

Vesa Taatila rehtori-toimitusjohtaja

2

Sisältö 4 5 6 7 8 10 12 14 18 19

Uusi analyysimenetelmä yhteistyön kautta Lindorffilla pöhinää negatiivisuudesta Koulutusviennin kautta hankeverkostoihin Kuka ymmärtää asiakasta? – FIRMA opettaa Turussako teknillinen korkeakoulu?

Syvempää osaamista meriteollisuuteen Osaammeko myydä?

Maat ja muovit käyttöön!

Uusia mahdollisuuksia hammaslääketieteen yrityksille Keskoset hyötyvät musiikista

Sales Excellence Center Turun AMK on kouluttanut myynnin ammattilaisia elinkeinoelämän tarpeisiin jo pitkään. Nyt Sales Excellence Center tarjoaa monipuolisesti myynnin osaamista ja koulutusta yrityksille ja yhteisöille. sivu 13

Silja Sarkamo, Lindorff Oy:

”Meitä kiinnostaa, miten negatiivisesti koettu ilmiö voitaisiin muuttaa liiketoiminnan kannalta positiiviseksi.” sivu 5

Me päätämme, käytämmekö digitalisaation voimaa

Miten edistämme terveyttäsi vuonna 2016?

sivu 2

sivu 17

DigiLab auttaa yrityksesi digiloikkaan sivu 9

Opiskelijahaastatteluja teemalla kuinka muutan maailmaa?

#ExcellenceInAction Turun ammatti­korkea­koulu on 10 000 osaajan yhteisö – tulevaisuuden teknilli­ nen korkeakoulu ja hyvinvoinnin kehittäjä.

Koulutamme käytännön huippuosaajia.

Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu Vastaava päätoimittaja: Vesa Taatila Päätoimittaja: Satu Haapala Toimitus: Juha Sopanen, Marianne Renvall Lay-out: Zeeland Family

3

Paraisilla toimiva LM-Instruments OY on yksi maailman johtavista hammasinstrumenttien valmistajista. Yhteis­ työ Turun ammattikorkeakoulun kanssa on tuonut uutta sekä yrityksen että korkeakoulun toimintaan.

Yhdessä pääsee pidemmälle

A

mmattikorkeakoululle yritysyhteistyö on tärkeää

monesta syystä. Harjoittelujaksojen ja toimeksi antona tehtävien opinnäytetöiden kautta opiske lijat kerryttävät ammatillista osaamistaan. Opet tajat taas voivat yrityskontaktien avulla ylläpitää omaa työelämäosaamistaan, jota he välittävät opiskelijoille.

Yhteistyön kautta syntyy usein myös ideoita uusiin tutkimusja kehityshankkeisiin.

Yritys taas saa käyttöönsä asiantuntijoita, jotka ovat pe­ rehtyneet alansa uusimpaan tutkimustietoon ja yhdessä voi­ daan toteuttaa erilaisia selvityksiä tai kehitysprojekteja. Myös opiskelijat voivat tuottaa yritykselle uutta tietoa. E ­ simerkiksi ­LM-Instruments OY on saanut tuotteidensa jatkokehitystä varten systemaattista ja valvotuissa oloissa tutkittua tietoa, kun ­Turun AMK:n opiskelijaryhmät ovat toimineet testaajina.

Työelämäjakso tuotti analyysimenetelmän Lehtori Minna Hyötilä Turun AMK:n suuhygienistikoulutus­ ohjelmasta oli kahden kuukauden mittaisella työelämäjaksol­ la LM-Instruments OY:ssa. Tuliaisina Minna toi ammattikor­ keakouluun uusia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja.

– Minnan tekemän selvitystyön kautta me taas saimme

4

käyttöömme uuden analyysimenetelmän, jota hyödynnämme tuotekehityksessä myös tulevaisuudessa, kertoo kehityspäällikkö Kari Lehtonen LM-Instruments OY:sta.

Osaamista eri aloille Yritysyhteistyötä voi tehdä myös kansainvälisellä areenalla.

LM-Instrumentsin ja Turun AMK:n kesken on ollut suunnitel­ mia esimerkiksi opintovierailujen järjestämisestä ulkomaalai­ sille yhteistyökumppaneille. Tällöin yrityksen asiantuntijoita voitaisiin hyödyntää myös koulutusviennissä.

Monialaisena ammattikorkeakouluna Turun AMK:sta löytyy osaamista eri alojen yrityksille.

– Voimme myös tarjota yrityksille osaamista muuhun kuin niiden ydintoimintoon, kertoo asiakkuusvastaava Johanna Mattila. Hyvä yhteis­t yö ja asiakkaan tarpeisiin perehtyminen antaa meille hyvät eväät tarjota kumppanuusyritykselle osaa­ mistamme myös muidenkin kuin tuotekehityksen hankkeiden toteuttamiseen.

• TEKSTI: Sanna Merisalo, kv-asioiden asiantuntija • KUVA: LM-Instruments Oy

• TEKSTI: Sinikka Leino, asiakkuusvastaava • KUVA: Shutterstock

Arkipäivän asiakastilanteissa syntyy ajoittain ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita. Niitä on vaikea välttää kokonaan, tapahtuipa asiakaskohtaaminen

sitten puhelimitse, kasvokkain tai sosiaalisessa mediassa.

N

EMO-hankkeessa nämä

yleensä hankaliksi koetut

tunteet nähdään mahdolli suutena.

Hankkeessa selvitetään, miten ristiriitaisia ja negatiivisia tuntei­ ta voidaan hyödyntää esimerkiksi asia­ kaskokemusten ja työilmapiirin paran­

Negatiivisista tunteista positiivista liiketoimintaa tamisessa. Entä millainen potentiaali niissä piilee yhteiskuntavastuun viesti­ misessä sekä kasvun, innovaatioiden ja uusien liiketoimintamallien lähteenä?

Tuloksena käytännön työkaluja Yritysten asiakas- ja luottosuhteita hoi­ tava Lindorff Oy on NEMO-hankkeessa yrityskumppanina.

– Meitä kiinnostaa, miten negatiivi­ sesti koettu ilmiö voitaisiin muuttaa ­liiketoiminnan kannalta positiiviseksi, toteaa Silja Sarkamo Lindorff Oy:sta.

Hanke onkin saanut Lindorffilla ai­ kaan keskustelua ja pöhinää.

– Odotan mielenkiinnolla hankkeen tuloksia sekä käytännöllisiä ­työvälineitä, joiden avulla negatiivisten ja ristiriitais­

ten tunteiden liiketoimintapotentiaali saataisiin realisoitua, Sarkamo toteaa.

NEMO-hanke päättyy maaliskuun lo­ pussa 2016. Loppuseminaari pidetään viikolla 11/2016, jolloin julkaistaan myös Talentumin kustantama kirja NEMO-hankkeen tuloksista.

NEMO-hanke on Turun AMK:n, Turun yliopiston ja Tampereen Teknillisen Korkeakoulun yhteishanke, jota Tekes rahoittaa. Hankkeessa on mukana useita yrityskumppaneita.

http://nemohanke. blogspot.fi/

5

inno® peda Turun AMK:n koulutusosaamiselle kysyntää

Turun AMK:n kehittelemä työelämä- ja ongelmalähtöinen oppimisote, innovaatio­ pedagogiikka, on herättänyt laajalti mielenkiintoa koulutusorganisaatioissa ja yrityksissä. Innopedatuotemerkin alla myytävää koulutusosaamista viedään myös ulkomaille.

• TEKSTI: Martti Komulainen, viestintävastaava

6

A

lkusyksystä solmittiin sopimus innovaatio osaamisen koulutuksesta brasilialaisen Caxias

do Sul´in yliopiston kanssa. Lisäksi EU:n

Erasmus+-ohjelman tuella viedään innovaa tiokoulutusta Indonesian korkeakouluihin INDOPED-hankkeessa. Myös yrityspuolella on kiinnostusta.

Koulutusvienti on mahdollisuus kasvattaa yhteistyöverkostoja Koulutusvienti on hyödyllistä paitsi ulkoisen rahoituksen näkökulmasta, myös mahdollisuutena luoda yhteistyötä hanketoiminnassa. Brasilian tapauksessa yhteistyö käsittää koulutuksen lisäksi opiskelijavaihtoa ja meriteollisuuden yhteistyöhankkeita.

– Brasiliassa on tarve ja tahto kehittää korkeakouluopetusta. Turun AMK:n innovaatiopedagogiikassa heitä viehättää sen työelämälähtöisyys, kuvailee elokuussa alueella vieraillut rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

Innovaatiopedagogiikka on vastaus työelämän tarpeisiin Innovaatiopedagogiikassa on kyse uudenlaisesta oppimis­ otteesta, jolla rakennetaan valmiuksia toimia innovaatioita tuottavassa ympäristössä. Siinä korostetaan monialaisuutta, kansainvälisyyttä sekä ongelmanratkaisu-, verkostoitumisja viestintätaitoja. Joskus uutta syntyy vain epäonnisten kokeilujen kautta, joten epävarmuuden sietoa ja lupaa epäonnistuakin tarvitaan.

Myös yritykset ovat tarttuneet Innopeda-koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin avartaa yritysten omaa koulutusja valmennusosaamista. ”Train the trainer” -koulutuksissa ideana on kouluttaa yritysten omaa koulutus-, valmennusja ohjaustehtävissä työskentelevää henkilöstöä ja parantaa heidän pedagogisia valmiuksiaan.

FIRMA vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja

n

Joko olet löytänyt BisnesAkatemian?

Turun Lemminkäisenkadulla toimii tiimimäiseen toimintaan ja osuuskuntayrittäjyyteen perustuva liiketalouden oppimisympäristö, BisnesAkatemia.

Se on oma tutkinto-ohjelmansa, joka toimii sekä Salossa että Turussa.

Yrityksille Turun AMK:n BisnesAkatemia tarjoaa mahdolli­ suuden kehittää liiketoimintaansa yhteistyössä opiskelijoiden yritysten kanssa. Yhteensä toiminnassa on mukana 250 opis­ kelijaa ja kahdeksan opettajavalmentajaa.

BisnesAkatemiassa oppimisen perusyksikkö on tiimiyritys, jonka toimintaa tukevat opettajavalmentajat. Opiskelijoiden yritykset ovat oikeita yrityksiä y-tunnuksineen ja alveineen.

Tilat muistuttavat enemmänkin modernin asiantuntijaorgani­ saation tiloja kuin perinteistä oppilaitosluokkahuonetta.

– Tilojen tavoitteena on ohjata opiskelijayrittäjiä töihin: hankkimaan tutkinto tehden työelämän toimeksiantoja. Pe­ rusfilosofiana BisnesAkatemiassa on osaamisen kasvattami­ nen ja työelämälähtöisyys, kertoo koulutus- ja tutkimuspääl­ likkö Jaana Kallio-Gerlander.

Tavoitteena on jatkuva uusiutuminen, teknologian hyödyntäminen ja oikeat toimeksiannot työelämän toimijoilta.

BisnesAkatemiassa uskotaan, että oppimista ja osaamisen kasvattamista tapahtuu kaikkialla, ei pelkästään jossakin ennalta määritellyssä viitekehyksessä, tilassa tai rakennuk­ sessa – tai oppilaitoksessa.

BisnesAkatemia-ajattelu tukeutuu vahvasti oppimisen ja oppimisympäristön jatkuvaan kehittämiseen, elävään konseptiin, joka noudattaa Turun AMK:n innovaatiopedagogiikan käytänteitä.

– Oppiminen ja osaamisen kasvattaminen tapahtuvat ottaen huomioon työelämän tarpeet, ja oppimien nivotaan alueellisiin verkostoihin, Kallio-Gerlander muistuttaa.

Kiinnostuitko? Lisätietoja antaa koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander, p. 044 907 4981, jaana.kallio-gerlander@turkuamk.fi, www.bisnesakatemia.fi

FIRMA on Turun AMK:n projektioppimisympäristö, jossa tie­

Projektioppimisympäristönä FIRMA valmistaa opiske­

totekniikan ja tietojenkäsittelyn opiskelijat tekevät projekti­ töitä asiakkaiden kanssa. Projektioppimisen ja työelämätai­ tojen karttumisen lisäksi FIRMAssa voi halutessaan suorittaa opintojaan tavallista nopeammassa tahdissa.

FIRMAan rekrytoidaan opiskelijoita aivan normaalin yrityk­ sen tapaan; hakijat haastatellaan ja valitaan haastattelun ­perusteella. Työ alkaa yksittäisiä projektityötehtäviä tehden, mutta aktii­vinen opiskelija etenee jatkossa myös projektipääl­ likön tehtäviin.

Opiskelijoille FIRMA on kutsuva tapa suorittaa omia opin­ toja, sillä opiskelijan on mahdollista osallistua juuri sellaisiin projekteihin, joista on itse kiinnostunut.

lijan kohti oikeaa työelämää, sillä kaikki oppiminen tapahtuu kuin oikeassakin työelämässä.

Opiskelijoille avautuu käytännön kautta kokemuksia esimerkiksi erilaisista ongelmista, joita projekteissa aina tulee, ja jotka pitää pystyä ratkaisemaan. Arvokasta on myös koke­ mus asiakkaan toiveiden ymmärtämisestä. Töitä tehdessään opiskelija huomaa, että yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa on projektityön tärkeimpiä asioita.

Kiinnostuitko?

Lisätietoja antaa FIRMAn vastuuopettaja Maria Leivo, p. 050 5985 874, maria.leivo@turkuamk.fi

7

Tulevaisuuden teknillinen innovaatiokorkeakoulu Turun AMK:n tulevaisuuden teknillinen innovaatiokorkeakoulu tuottaa erinomaista osaamista ja toimintaa edistämään Varsinais-Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Osaamiskärkinä toimivat monialainen meriklusteri, kiertotalous, myynti ja digitalisaatio.

Turun AMK toteuttaa tulevaisuuden teknillisessä innovaatiokorkeakoulussa Innopeda-pohjaisen oppimisjatkumon ajatuksia.

– Toiminnassa korostuvat innopedan ja innovoinnin lisäksi tuotekehitysprosessin mukaiset vaiheet määrittelystä suun­ nitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Tulevaisuuden teknilli­ sessä innovaatiokorkeakoulussa käsitämme osaamisen uudel­ la tavalla ja ymmärrämme tarpeen uudenlaisille tulevaisuu­ den osaajille, kertoo koulutusjohtaja Juha Kontio.

opiskelu- ja toimintakulttuuriin.

Tulemme nostamaan kaikessa tekemisessämme vaatimustasoa tavoitteena kansainvälisen tason ammattimainen käytännön huippuosaaminen, Juha Kontio lupaa, ja jatkaa: – Kutsumme kansainvälisiä asiantuntijoita v­ ieraileviksi ­valmentajiksi. Tuemme myös omien asiantuntijoidemme ­osaamisen kasvua jaksoilla teollisuudessa tai muiden kiinnostavien toimijoiden parissa.

Oppimiskulttuuri muuttuu

Lue lisää Juha Kontion ajatuksia nettilehdestä: aurinkolaiva.turkuamk.fi

– Tähtäämme vahvistuneeseen ja uudistuneeseen oppimis-,

Mistä saan tukea oman yritykseni digiloikkaan?

Miten digitalisaatio vaikuttaa yritysten ja organisaatioiden toimintaan? Miten vaikkapa liiketoimintamallin valinnalla voidaan luoda kilpailuetua muihin samassa toimintaympäristössä toimiviin yrityksiin nähden?

Yhteiskunnan ja talouden digitalisoituminen vaikuttavat kaikkiin toimialoihin, ja tulevat muuttamaan merkittävästi työskentelytapojamme niin tutkimuksen, koulutuksen kuin elinkeinoelämänkin osalta. Muutos luo samalla mahdollisuuden innovoinnille ja liiketoiminnalle.

8

– Markkinoinnissa on korostettu verkkomarkkinoinnin hyödyntämistä. Kuluttajat saadaan kiinnostumaan yrityksen tuotteista ja palveluista yhteisöllisyyden korostamisella ja nettisivujen sisältöä kehittämällä. Perinteisten markkinointi­ keinojen tilalla hyödynnetään esimerkiksi kumppanuusmark­ kinointia ja blogeja, kuten Tradetrackeria, kertoo koulutusja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander.

Työelämän ammattilaisten oletetaan osaavan myös hakukonemarkkinointia.

– Hakukoneoptimointi varmistaa sivuston löydettävyyden ja hakusanamainonta löytää kohderyhmää puhuttelevat avainsanat. Web-analytiikalla saadaan tietoa toimenpiteiden onnistumisesta.

Myös yritysmarkkinointiin Sosiaalisen median suosio on painottunut kuluttajamarkki­ nointiin, mutta ICT-ratkaisujen siirtyminen pilvipalvelupoh­ jalle sekä toiminnan jatkuva mobilisoituminen ovat tuoneet muutoksia myös B2B -puolelle. Ammattilaisen on tunnetta­

Lue näiltä sivuilta, mitä tapahtuu vuonna 2016 digitalisaation, myynnin, kiertotalouden ja monialaisen meriklusterin osaamiskärjissä.

va peruskäsitteet ja osattava käyttää perustyökaluja, kuten Office 365:tä.

– Vastaamme näihin haasteisiin uuden Digital ­Business Lab -toimintaympäristön muodossa, johon alueen pk-yritykset osallistuvat yhteistyökumppanei­ na. DigiLab mahdollistaa myös simulaatiot, ”rakente­ lun” ja testauksen bisnesnäkökulmasta, Jaana KallioGerlander kertoo.

Tutkimustoiminnan lisäksi osaamisen arvioinnissa olisi hyvä käyttää sertifikaatteja, kuten Google Ad­ Works ja Analytics Certificate, jolloin yrityksen edus­ tajat saavat konkreettisen käsityksen osaamisestaan.

– Suoran palvelun tarjoamisen lisäksi voimme kou­ luttaa yrityksiä tekemään näitä asioita itse, KallioGerlander lisää.

Ota yhteyttä: koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander, p. 044 9074981, jaana.kallio-gerlander@turkuamk.fi

Tätä teemme vuonna 2016: • accounting • hakukonemarkkinointi (SEO, PPC) • Facebook-markkinointi (orgaaninen ja mainonta) • sisältömarkkinointi (oma blogi, bloggaaja-yhteistyö) • sähköpostimarkkinointi, konversio-optimointi ja affiliate-markkinointi (Trade-doubler)

Teemoina DigiLabissa ovat: • kuluttajalähtöisten teknologioiden yleistyminen ­yrityskäytössä • ICT-ratkaisujen siirtyminen pilvipalvelupohjalle • kommunikaation ja muun toiminnan jatkuva ­mobilisoituminen ja virtualisoituminen • sosiaalisen median ja sen palveluiden oikea hyödyntäminen yritystoiminnassa • aineeton arvon luonti • simulaatiot, ”rakentelu”, testaus bisnesnäkökulmasta, ­ moderni yrityspeli, platform-kehittely • taloushallinnon opetuksen digitalisointi

9

Sinistä kasvua K

oulutuksessa tavoitteena on tuottaa opiskelijoille

ymmärrys laivasta, joka on muutakin kuin runko ja

moottori. Siihen liittyy monenlaisia tuotteita ja

tuotantoketjuja, käyttötarkoituksia, prosesseja ja

turvallisuusnäkökohtia, tiivistää meritekniikan yliopettaja ja tutkimusryhmän vetäjä Lauri Kosomaa.

Turun AMK tähtää meritekniikan insinöörikoulutuksessaan laaja-alaisuuteen. Opiskelijat saavat valmiudet etenkin suun­ nittelu- ja työnjohtotehtäviin, mutta kokemuksen karttuessa voivat suuntautua myös osto- ja myyntitehtäviin.

Oppimista yritystoimeksiantojen kautta Juuri remontoiduissa tiloissa Lemminkäisenkadulla on panos­ tettu opetustilaan, joka on pikemminkin suunnittelutoimisto kuin perinteinen luokka. Muunneltava tila ja monipuolinen ­kalustus taipuvat monenlaiseen ryhmätyöskentelyyn, jossa voidaan ratkoa esimerkiksi yritystoimeksiantoja. Oppimis­ympäristöä kehitetään myös yhdessä AMK:n pelilaboratorion kanssa. Jotain pelillistä ja simuloivaa toteutusta on siis luvassa.

Läheinen yhteys Meyerin telakkaan on myös tärkeä t­ ekijä opetuksessa. Telakka tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia, opin­ näytetyöaiheita, vierailevia luennoitsijoita ja materiaalia ­opetukseen. Telakan ja koko alan suotuisan kehityksen myötä myös valmistuville meritekniikan insinööreille on hyvät tule­ vaisuuden näkymät.

Jo alalla työskentelevät ja alalle aikovat insinöörit voivat täydentää osaamistaan syksyllä 2016 käynnistyvässä ylemmän AMK-tutkinnon koulutuksessa, joka tuo odotetun vahvistuksen merialalle Varsinais-Suomessa.

10

Varsinais-Suomen meriklusteri on nyt kasvussa ja meriteollisuuden ammattilaisille kova kysyntä.

Meritekniikan ylempi AMK -tutkinto tuo kaivattua syvempää osaamista vahvistamaan edelleen VarsinaisSuomen asemaa meriteollisuuden tärkeänä osaamiskeskittymänä.

• TEKSTI: Martti Komulainen, viestintävastaava • KUVAT: Shutterstock, Martti Komulainen

Kestävä kehitys tärkeää myös laivateollisuudessa Kestävän kehityksen teemat näkyvät myös AMK:n meritekniikan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Vähähiiliset satamatoiminnot -hankkeessa pyritään kehittämään satamia ja niiden yritysten toiminta­ympäristöä vähähiilisiksi. Samalla edistetään satama­ toimintojen energia- ja ekotehokkuutta.

– Vähähiilisyys, kierrätys ja kiertotalous ovat tärkeitä teemoja laivateollisuudessa. Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kehi­ tetään myös päästöjen mittaustekniikkaa. Turun AMK:n osapro­ jektissa tutkitaan erityisesti nesteytetyn kaasun(LNG) päästöjä, toteaa Kosomaa.

Suomalaista meriteollisuusosaamista viedään myös ulko­ maille. Turun AMK:n koordinoimassa FinBraTech-hankkeessa edistetään meri- ja teknologiateollisuuteen ­liittyvää kauppaa, ­koulutusta ja kehittämistoimintaa Brasiliassa. Kohteena on eri­ tyisesti voimakkaasti kehittyvä ­Pernambucon alue. ­Hankkeessa on käynnistetty teknologia­teollisuutta ja eri­t yi­sesti ­meri­alaa palveleva kehittämisyksikkö Brasiliaan. Y ­ ksikkö p ­ ohjautuu noin kymmenen suomalai­sen oppilaitoksen, brasilialaisten kump­ pani­oppi­l aitosten (­ Pernambucon ja Paráan yliopis­tot) sekä ­suomalaisten tai brasilialaisten y­ ritysten ­yhteistoimintaan.

Kiinnostuitko?

FinBraTech: www.turkuamk.fi/ finbratech

Meritekniikka: www.turkuamk.fi/ meritekniikka

Oletko ajokykyinen?

Pelikehittäjät ja neurotieteilijät ­yhdistävät osaa­ misensa liikenneturvallisuuden ­parantamiseksi. ­Projektin tuloksena on ­ajo- ja havaintokyvyn ­mittaamiseen rakennettu pilottijärjestelmä.

Järjestelmää ovat rakentaneet yhteistyössä Turun AMK:n ­pelikehityksen asiantuntijat sekä Turun yliopiston neuro­­­tie­teilijät professori Heikki Hämäläisen johdolla.

VIRDI-pilottijärjestelmästä kehitetään apuväline lääke­tieteen a­ mmattilaisille, jotka tutkivat tai arvioivat ajo­k ykyä ikääntyneillä tai erilaisten diagnoosien yhtey­ dessä. Ratkaisu tuo lääkäreille kvantitatiivisen apuvä­ lineen, joka tukee lääkärin päätöksentekoa ja mittaa ­asiakkaan ajokykyä juuri hänen tilanteeseensa tar­koi­tetuin parametrein.

Tutkimusidea avaa liiketoimintamahdollisuuksia useille tahoille, sillä arvioinnin lisäksi sitä voidaan hyödyntää uudenlaisena ratkaisuna myös ajo- ja turvallisuuskoulutukseen. VIRDI-pilottijärjestelmä on mahdollista jatkossa skaalata esimerkiksi lentoliikentee­ seen ja liikennelääketieteen jatkotutkimuksiin.

Virtual Reality in Driving Inspection – New Inspection Tool and Training Solution for Driving (Virdi) -projekti on saanut rahoituksen Tekesin Tutkimustuloksista liiketoimintaa -ohjelmasta.

• TEKSTI: Mika Luimula, yliopettaja ja Paula Pitkäkangas, hankeasiantuntija

11

It’s a deal!

Varsinais-Suomi tarvitsee myyntiosaamista!

Turun AMK on kouluttanut myynnin ammattilaisia elinkeinoelämän tarpeisiin jo pitkään.

Syksyllä 2015 avattava Sales Excellence Center tarjoaa monipuolisesti myynnin osaamista ja koulutusta Varsinais-Suomen yrityksille ja yhteisöille.

S

uomi kipuilee heikossa taloustilanteessa. Nyt jos

koskaan tarvitaan myyntiosaamista – kaikilla aloilla

eikä vähiten viennin kannalta tärkeässä teknologia teollisuudessa. Myynnin kenttä on muuttunut:

ostaminen tapahtuu entistä enemmän v­ erkossa.

Myyjän rooli on muuttunut myyntimonologin p ­ itäjästä kuuntelijaksi, asiakastarpeen tunnustelijaksi ja ratkaisujen tarjoajak­si.

Kommunikaation lisäksi korostuu myös erilaisten kulttuuri­ en tuntemuksesta nouseva myyntiprosessin mukauttaminen ostajan mukaan.

Digitalisaatio muuttaa myyntitapahtumaa Kaupanteko on muuttunut digitalisaation myötä: Usein ostaja on tehnyt ostopäätöksen jo ennen kuin kohtaa myyjän ensimmäisen kerran. Myyjää tarvitaan silti syvätiedon tarjoamiseen, ostotapahtuman tarkentamiseen ja lisätarpeiden kartoittami­ seen.

12

Turun AMK on mukana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimassa DIVA-hankkeessa, jossa selvitetään, miten yri­ tys voi hyödyntää digitalisaatiota yritysten välisillä markkinoilla. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa yrityksille, jotta B2B-myynti voidaan kohdistaa osuvammin ja arvoa tuotta­ vammin digitalisaation avulla.

Myyntitaidot testiin myyntikilpailussa Turun AMK:ssa on kehitetty jo pitkään myynnin oppimisympä­ ristöjä. Myyntiosaamisen kehittäminen edellyttää teoriataus­ tan lisäksi todellisiin myyntitilanteisiin heittäytymistä. Näitä tarjotaan opiskelijoille myyntikilpailuissa.

Kilpailuissa opiskelijat osoittavat taitojaan aitoa myyntiti­ lannetta simuloivassa keskustelussa, minkä yhteydessä arvioi­daan hyvän vuorovaikutussuhteen luomista, asiakkaan kuuntelua ja asiakkaan tarpeita vastaavan ratkaisun esittämistä.

Kilpailujen tarkoituksena on myyntiosaamisen kehittäminen sekä ammattimaisen myyntityön arvostuksen nostaminen.

Sales Excellence Center – ovi myyntiosaamiseen Uusien myyntialan ammattilaisten lisäksi myös nykyisiä myyntihenkilöitä on koulutettava edelleen. Tähän tarpeeseen marraskuussa 2015 lanseerataan Sales Excellence Center, joka on AMK:n myyntiosaamisen käyntikortti ja näyteikkuna.

Se on myynnin koulutus- ja kehittämisympäristö, joka tarjoaa väylän myös opiskelijoille löytää yrityskontakteja ja vastaavasti yrityksille opiskelijoita kehittämishankkeisiin.

Kilpailukonseptia on toteutettu eri tasoilla jo joitakin vuosia ja sitä kehitetään edelleen.

Turun AMK osallistuu vuosittain paikalliseen, kansalliseen sekä Euroopan myyntikilpailuun, johon on saatu myös Euroo­ pan Unionin tukea Lifelong Learning Programme -ohjelmasta, minkä myötä kilpailusta on kehittymässä koko Euroopan laa­ juinen.

Hankkeen tavoitteena on myyntikilpailun kehittämisen ohella kytkeä yritykset kiinteästi korkeakoulujen myynnin opetuk­ seen suunnittelusta opiskelijoiden osaamisen arviointiin.

Tulevia myyntiosaajia Myyntiosaamisen merkitystä tähdennetään myös muille kuin myyntialaa opiskeleville. Tällä toiminnalla on kaksi kohde­ ryhmää, sekä insinööriopiskelijat että ammatillisella toisella asteella ja lukioissa opiskelevat.

Vuonna 2016 alkaa myynti-insinöörin tutkinto, jossa simu­ loitujen ja todellisten myyntitilanteiden ja -projektien kautta

insinöörien käytännön myyntitaidot, -prosessit ja johtaminen ­nousee toiseksi avainosaamisalaksi teknisten taitojen ohella.

MILLI-hanke taas availee toisen asteen opiskelijoiden silmiä näkemään myynnin ja oman osaamisen esilletuomisen mer­ kitystä. Siinä kehitämme toimintamallia, jossa perehtyminen myynnin eri osa-alueisiin tehdään kiinnostavalla ja normaalista opetussuunnitelmasta poikkeavalla tavalla, kuten kilpailuilla ja sidosryhmäfoorumeilla. Niissä oppilaitokset, elinkeinoelämä sekä viranomaiset edistävät nuorten työllistymistä sekä yritys­ ten kanssa verkottumista. Vuoden aikana tehty työ huipentuu vuosittain järjestettävään ”Voice of Sales” -tapahtumaan.

• TEKSTI: Martti Komulainen, viestintävastaava • KUVA: Shutterstock

Ota yhteyttä: SalesEC@turkuamk.fi www.turkuamk.fi/myyntijahankinta

13

Kierto­talouden eturiviin Turun AMK kehittää kiertotalouden toimintaedellytyksiä ­Varsinais-Suomessa. Pohjatyötä on tehty jo vuosia, ja selvitetty hyödynnettävissä olevia yritystoiminnan sivu- ja jätevirtoja.

Kiertotalous on paitsi fiksua ja luonnonvaroja säästävää, myös mahdollisuus luoda uutta yritystoimintaa ja työllisyyttä.

V

arsinais-Suomella on ihan realistiset mahdolli suudet tulla kiertotalouden edelläkävijäksi

Suomessa. AMK:ssa on tehty jo hyvää pohja työtä aloittamalla yritysverkostojen luominen

ja selvittämällä määrällisesti tai laadullisesti merkittäviä sivuvirtoja sekä niiden hyödynnettävyyttä. Esi­ merkiksi maamassojen ja muovien hyödyntämistä voitaisiin lisätä alueella, korostaa Turun AMK:n Resurssitehokas liike­ toiminta -tutkimusryhmän vetäjä Piia Nurmi.

Tätä työtä on tehty muun muassa eGreenNet- ja Susbiohankkeissa sekä Turku Science Parkin kanssa yhteisessä ­RESU-hankkeessa. Tuoreessa FISS Varsinais-Suomi -hank­ keessa työtä jatketaan.

– Tuemme yrityksiä resurssien hyödyntämisen ja aine­kiertojen sulkemisen tehostamisessa. Tuemme myös uuden kierto­ talouteen perustuvan liiketoiminnan syntymistä, Piia Nurmi kertoo.

Yhtenä esimerkkinä kiertotalouden kehittämisestä alueel­ la on Turku Science Park Oy:n johdolla Raisiossa toimintansa käynnistänyt Smart Chemistry Park, jossa aiemmin jätteeksi päätyneen materiaalin jatkokäyttö mahdollistuu kemianalan osaamisen kautta.

14

Smart Chemistry Parkin kemianalan pk-yritysten ­kasvua tukemassa on SmartResearch -tutkimushanke. Siinä T ­ urun AMK:n roolina on tukea yritysten osaamista ja kehittää ­uusia analyysejä ja menetelmiä yritysten tarpeisiin yhdessä Åbo Academin ja Oulun yliopiston kanssa.

Opiskelijat ideoivat, analysoivat ja kehittävät Turun AMK:lla on tarjota kiertotalouden edistämiseen mate­ riaali- ja kemiantekniikan, resurssitehokkuuden sekä vastuul­ lisen liiketoiminnan asiantuntemuksensa. Näitä edustavat ­Resurssitehokas liiketoiminta- sekä Materiaalitehokkuus ja uusiutuva energia -tutkimusryhmät.

Kiertotalouden uusien innovaatioiden kehittelyssä opiske­ lijat ovat merkittävä voimavara. Kemiantekniikan opiskelijat ovat työskennelleet useissa projekteissa analysoiden poten­ tiaalisia sivu- ja jätevirtoja sekä kehittäen erilaisia tuotantoja käsittelyprosesseja.

Monien eri alojen opiskelijoiden ideapajoissa on jo saatu aikaan monia hyödyntämiskelpoisia, esimerkiksi muovijätteen jatkokäyttöön liittyviä ideoita. Aiemmin energiaksi päätyneil­ le muovikeloille löydettiin hyödyntäjä, ja mainosbande­rollit saivat uuden elämän kasseina ja muina d­esign-tuotteina.

an a d a a s Miten an energian v uusiutu tömy yden t ö y t n a al ? n i i r u k kasvu en a: vaisuud aiheest ➞ Tule ä Lue lisä va.turkuamk.fi eakoulu 2016 lai o iokork aurink novaat in n e in ­teknill

Kiinnostuitko? Lisätietoja antaa Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, p. 040 355 0931, piia.nurmi@turkuamk.fi http:// resurssitehokkuus. turkuamk.fi/

Kiertotalous on muutakin kuin jätebisnestä Avainkäsite kiertotaloudessa on teolliset symbioo­sit, jossa yritysverkosto hakee synergioita sekä jäte- ja sivuvirtoja toisten hyödynnettäväksi. ­Kiertotalous on kuitenkin muutakin kuin jätteiden tehokkaampaa hyödyntämistä.

– Se tarkoittaa myös jätteen synnyn ehkäise­ mistä. Tämä saavutetaan prosessien ja materiaa­ lien tehok­kaamman hyödyntämisen ja laitteiden pitkäikäisyyttä lisäävän huolto- ja korjaustoimin­ nan kautta, Piia Nurmi selventää.

Turun AMK:n tavoitteena on juurruttaa kierto­ talouden verkosto ja toimintatapa osaksi normaa­ lia yrityskulttuuria alueella. Yhteistyö on tässä elintärkeää: teemme työtä kiertotalouden edistä­ miseksi yhdessä muun muassa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Åbo Akademin, Turku Science Parkin, Turun kaupungin ja lukuis­ ten yritysten kanssa.

• TEKSTI: Martti Komulainen • KUVA: Shutterstock

www.turkuamk.fi/ materiaalitehokkuus

Pk-yritysten kiertotalouteen tukea Turun AMK tekee tutkimustyötä, jossa edistetään k­ emianteollisuuden sivu­virtojen hyödyntämistä. SmartResearch-hankkeessa on mukana kemian­ alan pk-yrityksiä, jotka hyödyntävät esimerkiksi tuhka- ja ö­ ljyjätteitä fraktioimalla ja modifioimalla niistä uusia kemianalan tuotteita. Tutkimus­ tahojen tehtävänä on kehittää yrityksien hektiseen toimintaan soveltuvia ­menetelmiä raaka-ainevirtojen analysointiin.

Turun AMK:n opiskelijoille hanke tuo haastavia ja innostavia kiertotalouden harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. K ­ orkeakoulujen e­ dustajat taas iloitsevat hankkeessa syntyneestä tiiviistä yhteistyö- ja kumppa­ nuus­­verkostosta eri tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. T ­ avoitteena ­onkin, että vuoden 2016 lopussa hankkeen päättyes­sä on syntynyt ­pysyvä ­innovaatioalusta alueen kemiantekniikan toimijoiden tueksi.

SmartResearch -hanke on ­kaksivuotinen ­Tekes INKA EAKR -rahoi­tuk­sella tuettu ­tutkimushanke, jossa tuetaan R ­ aisiossa ­olevan SmartChemistryParkin toiminnan käynnisty­mistä. Tutkimuksessa Turun AMK tekee yhteistyötä Åbo Akademin ja Oulun yliopiston kanssa. www.turkuamk.fi/ smartresearch • TEKSTI: Liisa Lehtinen, yliopettaja

15

an a k u m e Tul n ö h ö y t s yhtei n a a m e k tu meidän n kaikkie ! ä t t y e v r te

16

Terveyden edistäminen turvaa tulevaisuutta Ellei ole terveyttä, ei ole tulevaisuutta. Mitä monimuotoisemmaksi elinympäristömme muuttuu, sitä monimutkaisemmaksi käy vastausten löytyminen.

Jatkuvasti ja arvaamattomalla tavalla muuttuva ympäristömme asettaa uudenlaisia haasteita terveyden edistämiselle. Nämä edellyttävät monialaista huippuosaamista, koulutusta sekä kehittämis- ja tutkimustyötä.

Turussa hammaslääketieteen keskittymä

Turun AMK:n lukuisissa opintojaksoissa, opinnäytetöissä ja kehittämis- ja tutkimusprojekteissa on kumppaneiden kanssa vastattu alueellisiin, valta­kunnallisiin ja kansainvälisiin terveyden edistämisen tavoitteisiin.

Vuonna 2016 tartumme näihin teemoihin: • terveyttä edistävä ravitsemus • mielenterveyden ja seksuaaliterveyden edistäminen • nuorten kannabiksen käytön ehkäiseminen • merenkulkualan ja mielenterveystyön terveellisyys ja turvallisuus • digitaalisten ympäristöjen ja päiväkotiympäristön terveellisyys ja turvallisuus • terveydenhuoltohenkilöstön rokotusosaamisen vahvistaminen • työttömien ja maahanmuuttajien erityiset terveyshaasteet • esimiesten osaamisen vahvistaminen henkilöstön työkyvyn edistämisessä.

Kiinnostuitko? Lisätietoja antaa TtT, lehtori Camilla Laaksonen, p. 040 355 0420, camilla.laaksonen@turkuamk.fi

Muusikko vastasyntyneiden teho-osastolla

turkuamk.fi/ terveydenedistaminen

17

• TEKSTI: Pasi Alander ja Pekka Vallittu • KUVA: Turun kaupunki

Turussa hammaslääketieteen keskittymä Turun AMK:n aloitettua hammasteknikoiden koulutuksen on Turkuun muodostunut ainutlaatuinen hammaslääketieteen osaamiskeskus, jossa yhdistyy suun terveydenhuollon ammatti­ ryhmien perus- ja jatkokoulutus sekä alan teollisuuden toiminta.

Hammaslääketieteen koulutus kattaa Turussa laajasti kaikki koulutusasteet. Turun ammatti-instituutti kouluttaa hammashoitajia, Turun AMK:sta valmistuu suuhygienistejä ja hammasteknikkoja. Turun yliopisto puolestaan kouluttaa hammaslääkäreitä, erikoishammaslääkäreitä sekä tohtoreita.

Hammasteknikkokoulutus on tiiviissä yhteistyössä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja Varsinais-Suomen sairaan­ hoitopiirin kanssa, mikä takaa monipuolisen ja laajan potilai­ den kirjon opetuksen tueksi.

18

Lisäksi koulutus on uusin esimerkki Turun yliopiston ja Turun AMK:n välisestä koulutusyhteistyöstä. Hammasteknikko-opiskelijat osallistuvat osittain hammaslääkärikoulutukseen, mikä lisää ammatillista osaamista ja yhteistyötä näiden työn­ tekijäryhmien välillä työelämässä.

Yritystoiminta vahvistuu Hammaslääketiede on ollut viimevuosikymmenet suurien muutosten kohteena materiaalien ja hoitotekniikoiden sekä hammassairauksien ennaltaehkäisyn kehittymisen vuoksi.

Hammashoidon materiaalien vaatimukset bioyhteensopivuu­ den, luonnollisen ulkonäön ja kestävyyden osalta ovat lisään­ tyneet.

Samaan aikaan hoitojen kustannustehokkuus on tullut ­entistä tärkeämmäksi. Turussa on ollut pitkään biomateriaa­ lien tutkimusta, joka osaltaan on vaikuttanut uusien hoito­ käytäntöjen ja yritysten syntymiseen. Nyt aloitettu hammas­ teknikkokoulutus lisää mahdollisuuksia vahvistaa yritystoi­ mintaa esimerkiksi yhdessä tehtävien opinnäytetöiden muo­ dossa.

Pasi Alander, koulutukseltaan hammasteknikko ylempi AMK, on ­lehtori hammastekniikan koulutuksessa.

Pekka Vallittu, koulutukseltaan erikoishammaslääkäri ja hammasteknikko, on Turun yliopiston biomateriaalitieteen professori ja ­Turun kliinisen biomateriaalikeskuksen johtaja. Hän oli hammaslääketieteen laitoksen johtaja vuosina 2004–2011, jolloin hammaslääketieteen peruskoulutus aloitettiin Turussa uudelleen.

Muusikko vastasyntyneiden teho-osastolla …”kasvava keskonen kääntyy musiikin puoleen… nukkuva lapsi rentoutuu ja nukkuu syvempää unta… musiikki rauhoittaa yleistä tilannetta ja koko huonetta… musiikki auttoi vaikeassa hoitotilanteessa – hoiti lasta ja hoitajaa… sairaalamuusikon käynneillä on selvästi tarvetta…”

• TEKSTI: Uli Kontu-Korhonen, tuntiopettaja • KUVA: Heikki Tuuli

Nämä ovat otteita hoitajien palautteista sairaalamuusikon työstä vastasyntyneiden teho-osastolla. Monet tutkimukset sekä käytäntö ovat osoittaneet, että hengityskoneisiin kytke­ tyt keskoset hyötyvät musiikista huomattavasti.

Musiikin avulla voidaan suunnata vauvan huomio pois kivu­ liaista tuntemuksista tai ahdistuksesta. Keskushermosto kes­ kittyy musiikilliseen signaaliin ja jättää kipuärsykkeet pie­ nemmälle huomiolle.

Sairaalamuusikko tuo osaston ääniympäristöön laulua, hy­ räilyä ja soittoa. Sairaalamusiikki tukee hoitohenkilökunnan työtä ja tuo koko yhteisöön mielihyvää, iloa ja lohtua.

Muusikko toimii sairaalassa oman osaamisensa tuojana, eikä pyri olemaan hoitohenkilökuntaa tai terapeutti. Sairaalamuusikon työ on hienotunteista ­musisointia, jossa muusikko on potilaalle ja omaisille pyyteettömästi läsnä.

Uli Kontu-Korhonen, musiikin maisteri, sairaala- ja hoivamuusikko, opettaa Turun AMK:n Taideakatemiassa vanhaa musiikkia sekä sairaalaja hoivamusiikkia.

Tilaa painettuna tai lataa julkaisukauppa Lokista veloituksetta e-julkaisu Care Music – sairaala- ja hoivamusiikkityö ammattina. loki.turkuamk.fi

Sairaalamuusikko Uli Kontu-Korhosen ja sairaanhoitaja Tiina Laaksosen yhteistyötä teho-osastolla (HUS, K7).

19

Työkalut motivoivaan kehityskeskusteluun Toistavatko kehityskeskustelunne itseään? Innostavatko ne enää kumpaakaan osapuolta? Voisiko kehityskeskustelu ollakin toiminnallinen tapahtuma – ainakin osittain?

Panosta työhyvinvointiin

– investoit myös tulevaisuuteen

Valmennuksemme antaa työkaluja toiminnalliseen kehityskeskusteluun: miten kehitetään työn sujuvuutta, jakamista ja läpinäkyvyyttä.

Haluatko olla kehittämässä työpaikkaa, joka on tuottava ja jossa voidaan kokea työniloa ja onnistumista?

Suunnitelmallisella työhyvinvoinnin kehittämisellä voidaan ylläpitää ja parantaa ihmisten työkykyä, työuria, viihtyvyyttä ja työmotivaatiota, millä on merkitystä myös liiketoimintaan ja tuloksellisuuteen!

Kiinnostuitko? Sinikka Leino, p. 050 5985 822, sinikka.leino@turkuamk.fi, turkuamk.fi/yrityspalvelut

Kiinnostuitko? Sinikka Leino, p. 050 5985 822, sinikka.leino@turkuamk.fi, turkuamk.fi/yrityspalvelut

Täydennä osaamistasi ylemmällä AMK-tutkinnolla!

YAMK-koulutus valmentaa monipuolisiin asiantuntijatehtäviin ja antaa kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja ammatilliseen opettajankoulutukseen. Opiskella voit työn ohessa.

Hakijalla tulee olla soveltuva alempi korkeakoulututkinto sekä kolme vuotta alan työkokemusta. Hae yhteishaussa 16.3.–6.4.2016. Lisätiedot: turkuamk.fi/haku

Kulttuurialan ylempi AMK • luova tuottaja • soveltava taide Master of Culture and Arts • Leadership and Service Design Insinööri (ylempi AMK) • hyvinvointiteknologia • kemiantekniikka ja bioteknologia • myyntityö • projektijohtaminen • rakentaminen • teknologiaosaamisen johtaminen • ympäristöteknologia Master of Engineering • Marine Technology

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK • hyvinvointiteknologia • kliininen asiantuntija • kuntoutus • sosiaaliala • sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Tradenomi (ylempi AMK) • liiketoiminnan kehittäminen • projektijohtaminen Master of Business Administration • International Business Management Huom! Hakuaika jo 8.–27.1.2016 • Leadership and Service Design

Haluatko aloittaa YAMK-opinnot heti?

Voit suorittaa yksittäisiä opintojaksoja tai ensimmäisen vuoden opinnot tutkinto-opiskelijoiden kanssa ns.

Polkuopintoina. Suoritettuasi 10–15 opintopisteitä, voit hakea YAMKopiskelijaksi avoimen AMK:n erillishaussa.

Tutustu avoimen AMK:n tarjontaan: turkuamk.fi/avoin