KampusART –
Julkisen taiteen merkitys yhteisölle ja taiteilijoille Yhä useammat haluavat nähdä taidetta arkiympäristössään. Suomen Taiteilijaseuran vuonna 2014 tilaaman tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista toivoo taideteoksia arkiympäristöönsä, kuten työpaikoille ja kouluihin. Julkisen taiteen nähdään myös lisäävän viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.
L
ähes miljoonan euron KampusART-taideohjelman tavoitteena on lisätä Kupittaan kampuksen vetovoimaisuutta ja rakentaa sen identiteettiä taiteen keinoin. Halu panostaa julkiseen taiteeseen kertoo paitsi taiteen, myös tilan käyttäjien ja yhteisön arvostuksesta.
Julkinen taide yhteisön rakentajana Julkisella tilalla tarkoitetaan paitsi fyysisiä, myös sosiaalisia rakenteita.
Sen ytimessä ovat toiminta ja vuorovaikutus. Myös julkinen taideteos saa lopullisen muotonsa vuorovaikutuksessa sen käyttäjien kanssa. Ihmisten arjen keskelle sijoittuvalta taiteelta vaaditaan nykyään aktiivista vuoropuhelua sijoituspaikkansa ja yleisönsä kanssa. Julkinen tila tuo taiteilijalle erityisiä vaatimuksia. Taideteoksen yleisöpohja on laaja ja heterogeeninen, mikä tulee ottaa huomioon teoksen ideassa ja toteutuksessa. Taide vaikuttaa tilaan fyysisesti, mutta myös ajatuksiin ja tuntemuksiin tilasta.
Samaa teosta käyttävät erilaiset ihmiset, jolloin sen saamat merkitykset voivat olla hyvinkin erilaisia. Julkinen taideteos voi toimia maamerkkinä ja kohtaamispaikkana. Hyvä esimerkki on Helsingissä sijaitseva Felix Nylundin veistos Kolme seppää (1932), josta on muotoutunut ihmisten tapaamispaikka. Osana KampusARTtaideohjelmaa uudisrakennuksen pihakannelle toteutettavan ulkoteoksen toivotaan helpottavan kampusalueen hahmottamista ja toimivan maamerkkinä.
Havainnekuva Kupittaan kampukselta ICT-Cityn ja DataCityn väliseltä kansialueelta, johon KampusARThankkeen myötä on tulossa ulkotaideteos.
18
talk | turkuamk.fi
