Aurora 2/2020

2/2020 Tieteellä koronaa vastaan

Teknillinen tiedekunta vahvistaa yliopistoa

Pandemia haastaa yritykset

TÄSSÄ NUMEROSSA

6 24 4

PÄÄKIRJOITUS / Suomalainen yhteiskunta luottaa koulutukseen ja tutkimukseen

12 34 30 Näin koronakevät vaikutti koululaisten ihmissuhteisiin

5 GALLUP / Miten etäopetus on sujunut?

33 KIRJAT

6 Milla Wirén: "Luovat organisaatiot selviävät kriiseistä voittajina"

34 Toni Ahlqvist ennakoi teknologian muutoksen laajoja vaikutuksia ihmisiin ja alueisiin

12 Uusi tiedekunta vahvistaa yliopiston teknillistä tutkimusta ja koulutusta 22 KOLUMNI / "Ensin oli saksan kieli ja sitten tuli englannin kieli" 24 Tieteellä koronaa vastaan

38 LYHYET 41 VÄITÖS / Vero-oikeudellinen sääntelytyhjiö heikentää verotuksen ja demokratian sidosta EU:ssa 42 YLIOPISTOSEURALTA

STÖMER ÄRI KK MP

I

Aurora 2/2020

Y

8 TIEDETARJOTIN

Aurora on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. päätoimittaja Tuomas Koivula, 050 593 3955 / toimitussihteeri Heikki Kettunen / toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintä, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi / tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi / taitto Hanna Oksanen / kannen kuva Hanna Oksanen / paino Grano Oy / painos 11 000 kpl / ISSN 1237-6752 / lue Aurora verkossa auroralehti.fi Tämä lehti on lähetetty Turun yliopiston viestinnän kontaktirekistereistä kerättyihin osoitteisiin. Turun yliopiston viestinnän tietosuojailmoitus on luettavissa nettisivulla www.utu.fi/viestinta. Sivulta löytyvät myös ohjeet omien tietojen tarkastamiseen ja poistamiseen.

MI

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

# HUMANSOFUNITURKU TEKSTI HEIKKI KETTUNEN | KUVA HANNA OKSANEN

Aiempinakin vuosina joillakin kursseilla on ollut verkkoluentoja, joten aivan uusi kokemus etäopiskelu ei ole. Parasta etäopiskelussa on se, että luennolle tai kurssitapaamiseen voi osallistua heti herättyään vaikka sängyssä kahvikupin kanssa lojuen.

Toki mikään verkkoalusta ei pysty korvaamaan kontaktiopetuksen sosiaalista ulottuvuutta. Toisinaan kaipaan tavallista kanssakäymistä ja oikeaa keskustelua ihmisten kanssa.

Onneksi teen töitä opintojeni ohella ja voin viettää aikaa muuallakin kuin kotona.”

–Antti Wähälä suomen kielen 5. vuoden pääaineopiskelija

AURORA

3

KUVA HANNA OKSANEN

PÄ Ä K I R J O I T U S SUOMALAINEN YHTEISKUNTA LUOTTAA KOULUTUKSEEN JA TUTKIMUKSEEN

Maailmanlaajuinen pandemia on mullistanut jokapäiväistä elämäämme. Se haastaa ihmiskunnan kyvyn toimia järkevästi tässä hetkessä, mutta hämärtää myös tulevaisuuttamme.

Suomen menestystarina on rakennettu vakaan ja tasa-arvoisen yhteiskuntajärjestelmän sekä koulutuksen ja tiedon arvostuksen muodostamalle perustalle. Poikkeusajat ovat osoittaneet tämän perustan vahvuuden. Kriisin pitkittyessä meitä koetellaan kuitenkin yhä enemmän. Meidän kaikkien on omalta osaltamme huolehdittava siitä, että perusta kestää myrskyn ja antaa eväät jälleenrakennukselle.

Yliopistoilla on tärkeä rooli niin tasa-arvon kuin osaamisen edistäjinä. Ilman tutkittua tietoa ja kykyä ymmärtää sen merkitystä emme pääse yhteiskuntana eteenpäin. Avoin ja vastuullinen toiminta kasvattavat luottamusta tuottamamme tiedon laatuun ja merkitykseen. Opiskelupaikkojen lisäykset osoittavat, että yliopistot ovat valmiita tukemaan yhteiskuntaamme ja kantamaan vastuuta.

Kriisi on jo opettanut, että sen tuomat haasteet ovat monimutkaisia. Nämä haasteet kattavat laajan kirjon tieteen eri aloja ja vaativat sekä nopeaa reagointia että toiminnan suuntaamista tarkoituksenmukaisesti kriisin selättämiseksi. Ei riitä, että

tietoa tuotetaan. Tutkittu tieto pitää myös viedä sinne, missä ratkaisuja tehdään, olipa kyseessä poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä tai suuri yleisö. Kriisin laukaisemat ongelmat voivat myös olla kauempana tulevaisuudessa. Siksi ennakointi ja vastatoimien suunnittelu ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita pandemian aikana.

Turun yliopiston tutkijat ovat kyenneet tuomaan asiantuntemuksensa yhteiskunnan käyttöön tehokkaasti ja näkyvästi. Suuri kiitos kaikille tieteentekijöillemme!

Arvostus tieteeseen on kasvanut mutta niin myös tutkimukseen kohdistuvat odotukset ja tiedonjanoisten kärsimättömyys. Se haastaa tieteen toimintamallit ja tutkijat. On hyvä muist aa, e t t ä yksit t äinen tutkimustulos ei koskaan ole koko totuus.

Kokonaiskuva syntyy itseään korjaavan ja ulkopuoliselle joskus hitaana näyttäytyvän prosessin kautta. Tieteellä onkin selvä yhtäläisyys demokraattisen yhteiskunnan kanssa.

Tasa-arvoinen ja vastuullinen oikeusvaltio kulkee käsi kädessä vapaan tieteen ja tutkimuksen kanssa – ja näitä tukee toiminnallaan myös satavuotias Turun yliopisto.

"Ilman tutkittua tietoa ja kykyä ymmärtää sen merkitystä emme pääse yhteiskuntana eteenpäin."

4

AURORA

Kalle-Antti Suominen Kirjoittaja on Turun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori.

TEKSTI HEIKKI KETTUNEN

Miten etäopetus on sujunut?

TEIJA KOSKELA

yliopistotutkija, Rauman kampuksen opettajankoulutuslaitos – Siirtymä etäopetukseen onnistui hyvin kohtuullisella määrällä uuden opettelua. Tärkeää oli rohkeus kokeilla ja vastaan tulleita ongelmia ratkottiin myös yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opetusharjoittelua ohjaavilla kollegoilla mietittävää oli paljon enemmän, mutta hekin onnistuivat etäopetuksessa.

TUOMAS MYLLY

Tutkijat keskustelevat ajankohtaisista aiheista Tiedelinjan live-lähetykset syyslukukaudella joka toinen keskiviikko klo 18.00: 11.11.

Minne vastavalittu Yhdysvaltain presidentti maataan vie?

25.11.

Tekniikka Varsinais-Suomen kasvun avaimena 9.12.

Saako tätä tutkia?

Lähetä kysymyksesi etukäteen – katso aiemmat lähetykset – ehdota aihetta:

> utu.fi/tiedelinja

kauppaoikeuden professori

– Minulla alkoi kaksi kurssia maaliskuussa. Isommalla peruskurssilla pidin muutamia salilähetyksiä, mutta siirryin pian tekemään lyhyempiä videoita, jotka jaoin Moodlessa. Järjestin myös chat-sessioita ja jaoin paljon materiaaleja verkossa. Pienemmällä erikoistumisjaksolla Zoomissa sai aikaan enemmän vuorovaikutusta.

PÄIVI LAINE suomen kielen yliopistonlehtori

– Syksyn kurssien toteutusta on onneksi ehditty miettiä enemmän kuin keväällä, jolloin etäopetukseen siirryttiin äkillisesti.

Tärkeintä on ollut varmistaa toimiva vuorovaikutus opetustilanteissa ja luoda yhteisöllisyyttä, mikä ei ole aina ollut helppoa. Kampuksen kuhinaa on ikävä!

AURORA

5

TEKSTI HEIKKI KETTUNEN | KUVA HANNA OKSANEN

Milla Wirén: ”Luovat organisaatiot selviävät kriiseistä voittajina" ”Inhimillisen tragedian lisäksi maailmanlaajuinen koronakriisi on ollut merkittävä disruptio, joka on muuttanut monia kehityssuuntia niin Suomessa kuin maailmalla. Disruptiolla tai häiriöllä viittaan johonkin uuteen innovaatioon tai ilmiöön, joka toimii pontimena laajojen sosiaalisten, taloudellisten tai teknologisten kehityskulkujen suunnanmuutoksille.

Kun tutkimme disruptiolaboratoriossa näitä häiriöitä, tutkimme siis ennen kaikkea muutosta ja niitä voimia, jotka synnyttävät yhteiskunnassamme muutoksen.

Yritykset koronakriisi on jakanut raa’alla kädellä voittajiin ja häviäjiin. On toimialoja, joilta on lähtenyt kaikki edellytykset tehdä tuottavaa liiketoimintaa. Tämä pätee esimerkiksi tapahtumateollisuuteen. Näyttää siltä, että tapahtumat muuttavat muotoaan. Nyt ja tulevaisuudessa järjestetään entistä enemmän niin sanottuja hybriditapahtumia, jotka ovat ainakin osittain verkossa.

Miten tämä vaikuttaa koko tapahtumateollisuuteen, jää nähtäväksi.

Monilla aloilla koronakriisi on myös lisännyt yritysten tuottamien palveluiden tai tuotteiden kysyntää. Suuri osa liike-elämän voittajista näinä poikkeusaikoina ovat tuottaneet digitaalisia palveluita. Moni disruptiivinen ilmiö liittyykin tänä päivänä digitalisaatioon. Yksi esimerkki on älypuhelimien mahdollistama alustatalous ja erilaiset kuriiripalvelut.

Kuten kriisit yleensä, myös koronavirus läpivalaisee sellaisia vakiintuneita asenteita ja toimintamalleja, joita emme usein arjessa havaitse. Organisaatioiden on täytynyt vallitsevassa tilanteessa ottaa käyttöön uudenlaiset työnteon tavat.

Disruptiolaboratorio on mukana kansainvälisessä projektissa, jossa tarkastellaan, miten muuttuva työelämä tulisi huomioida kauppakorkeakoulujen opetuksessa ja sen kehittämisessä. Vedän itse projektissa työn tulevaisuutta pohtivaa työryhmää. Etätyön yleistymisestä on puhuttu jo pitkään, mutta vasta pandemian myötä siitä on tullut totta: koronakriisi on synnyttänyt maailmanlaajuisen etätyön kokeilun. Pian saamme entistä enemmän tietoa siitä, miten etätyö toimii eri aloilla ja mitä hyötyjä tai haittoja siitä on työntekijälle tai työnantajalle.

Ne yritykset ja organisaatiot, jotka pystyvät kriisitilanteessa tunnistamaan olennaisen epäolennaisesta ja rakentavat uudet luovat toimintamallit, paitsi selviävät kriisistä, ovat myös vahvemmalla pohjalla sen jälkeen.”

6

AURORA

Centre for Collaborative Researchin tutkimuspäällikkö Milla Wirén viettää osan vapaaajastaan hevosharrastuksensa parissa. ”Työaika on monille hämärtynyt etätyön yleistyttyä. Vapaaajasta nauttiminen ja irtioton saaminen työstä ovat tärkeitä seikkoja jaksamisenkin kannalta.”

AURORA

7

T I E D E TA R J OT I N

KOONNUT HEIKKI KETTUNEN

Molekyylitason mekanismi pitää havupuut ikivihreinä

Mostphotos, Juhani Viitanen

Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet kuusesta tieteelle aiemmin tuntemattoman molekyylitason mekanismin, joka mahdollistaa puiden sopeutumisen talveen. Havupuiden molekyylibiologinen tutkimus mahdollistui vuonna 2013 julkaistun kuusen genomin kartoituksen julkaisemisen jälkeen.

– Kuusen genomi on kooltaan noin kymmenen kertaa suurempi kuin ihmisen. Pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme, Uumajan yliopiston professori Stefan Janssonin johdolla tehty kuusen genomikartoitus mahdollisti nyt Turussa tekemämme molekyylibiologisen fotosynteesitutkimuksen, kertoo tutkimusryhmää johtava akateemikko Eva-Mari Aro. Tutkimuksessa saatua tietoa havupuiden ympäristösopeutumisesta voidaan hyödyntää arvioidessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia havupuiden fotosynteesiin ja siten hiilensidontakapasiteettiin. Havupuumetsissä tapahtuva yhteyttäminen eli fotosynteesi on eräs globaalisti tärkeimmistä hiilinieluista.

AIVOTUTKIMUS AVAA MASENNUKSEN MEKANISMEJA

8

AURORA

Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen tutkijat ovat osoittaneet, että aivojen opioidijärjestelmä on yhteydessä masennukseen ja ahdistukseen liittyviin mielialamuutoksiin. Masennukseen ja ahdistukseen liittyy tyypillisesti mielialan madaltuminen sekä nautinnon ja mielihyvän väheneminen. Aivojen opioidivälittäjäaineet säätelevät sekä kivun että nautinnon kokemuksia.

– Tutkimuksessamme havaitsimme, että mitä enemmän masennus- ja ahdistusoireita tutkittavilla oli, sitä vähemmän heidän aivoissaan oli opioidireseptoreita.

Nämä reseptorit toimivat kuin pienet telakat, joihin sekä aivojen omat opioidit että opiaattilääkkeet vaikuttavat. Tällaiset opioidien kautta välittyvät muutokset mielialassa voivat olla tärkeä keskushermostollinen mekanismi, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta.

Tutkimus osoittaa, että masennukseen viittaavat mielialamuutokset näkyvät aivojen toiminnassa jo varhain. Sekä kehon omat että keinotekoiset opioidit vaikuttavat mielialaan. Tulosten perusteella opioidijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet voivat auttaa masennuksen hoidossa.

LISÄÄ TIEDEUUTISIA OSOITTEESSA UTU.FI JA SOMESSA

NALLEHAASTE KUROI UMPEEN SOSIAALISTA ETÄISYYTTÄ

Kuva Mostphotos, Natalya Danko

Leikkiä ja leluaktivismia tarkastelevassa tutkimuksessa käsiteltiin kansainväliseksi ilmiöksi muodostunutta nallejahtia. Nalleja tuotiin ikkunoihin yhtä aikaa Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan leikin muotoa Suomen näkökulmasta.

Tutkimus osoittaa, että poikkeusolojen aikaiseen leluleikkiin liittyy kaksi merkittävää tekijää, jotka kurovat umpeen leikkijöiden kokemaa etäisyyttä: leikkijöiden neuvokkuus ja leikillinen resilienssi. Leikillisessä resilienssissä leikitään yhdessä ja yhteisen hyvän puolesta fyysisen eristäytymisen tuomien haasteiden vaikutusta vastaan.

– Pandemian ajan leikkinä ilmenevä nallejahti on suoran toiminnan kollektiivinen kannanotto yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden puolesta, lelututkija Katriina Heljakka kiteyttää.

Kuva Mostphotos, Olga Galushko

Ihonäytteet antavat vihjeitä Parkinsonin taudista Joukko Turun biotiedekeskuksen tutkijoita tarkkaili uusien proteiinien syntymistä solujen proteiininrakennuslaitoksissa – ribosomeissa. Tutkijat havaitsivat proteiinisynteesin vähenemistä Parkinsonin tautia sairastavien käsivarresta otettujen ihonäytteiden soluissa verrattuna saman ikäisten terveiden verrokkien ihosoluihin.

Proteiinisynteesin vähenemisen syyksi paljastui proteiinikinaasi LRRK2, jonka entsyymiaktiivisuus oli lisääntynyt Parkinsonin tautia sairastavien soluissa. Kun tutkijat käsittelivät potilasnäytteet LRRK2-estäjiillä, he huomasivat proteiinisynteesin normalisoituvan.

– Tulos on mielenkiintoinen, koska jo ennestään tiedetään LRKK2:n liittyvän Parkinsonin tautiin, mutta tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta, kertoo tutkimusprojektin johtaja Eleanor Coffey.

Tutkimustuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää uusien Parkinsonin taudin lääkkeiden kehittämisessä ja taudin aikaisessa diagnosoinnissa.

AURORA

9

Kuva SA-kuva

Lapsuuden trauma aikaistaa lapsensaamisikää

10

AURORA

ot tp h os

a

M

Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Bristolin yliopiston yhteistutkimus osoittaa, että henkilöillä, joilla on tapana vastustaa sääntöjä ja suosituksia, on heikompi luottamus lääkäreihin ja kielteisempi suhtautuminen rokotuksiin. He myös kieltäytyvät ottamasta rokotteita itselleen tai lapsilleen.

Uhma voi saada henkilön toimimaan juuri päinvastoin kuin mitä häneltä odotetaan tai päinvastoin kuin mitä muut tekevät.

– Vastustus voi johtaa siihen, että henkilö ei luota lääkäreihin ja suhtautuu kielteisesti rokotteisiin tai vastustaa niitä, akatemiatutkija Anna Soveri kertoo.

os

,J

iri

H

er

a

UHMA JA HEIKKO LUOTTAMUS LÄÄKÄREIHIN YHTEYDESSÄ ROKOTEKRIITTISYYTEEN

Ku v

Toisen maailmansodan aikana tuhannet suomalaiset naiset ja tytöt liittyivät vapaaehtoisesti Lotta Svärd -järjestöön, ja jotkut heistä joutuivat kokemaan sodan kauheuksia. Turun yliopiston tutkija Robert Lynch hyödynsi laajaa tietokantaa tutkiakseen lapsena koettujen traumojen vaikutuksia myöhemmällä iällä.

Aineisto osoitti, että sodassa palvelleista tytöistä ja naisista tuli aikaisemmin äitejä.

Heillä oli ollut myös enemmän lapsia verrattuna saman ikäisiin naisiin, jotka eivät olleet osallistuneet sotatoimiin.

– Kun kerran lapsuusiän traumojen voitiin osoittaa vaikuttavan niinkin perustavanlaatuisiin elämän käännekohtiin kuin äidiksi tulemisen ikään, on todennäköistä, että traumoilla on merkittävä rooli myös esimerkiksi riskinottokyvyn ja sosiaalisuuden kehittymisessä sekä seksuaalisessa kypsymisessä, Lynch toteaa.

Turun ja Helsingin yliopistojen uraauurtava yhteistutkimus pohjautuu Karjalan Liiton Siirtokarjalaisten tie -matrikkeliin ja Karjalan Tietokantasäätiön digitoitujen kirkonkirjojen aineistoihin.

Kuva NASA/JPL-Caltech/R. Hurt (IPAC)

SYNTYMÄKUUKAUSI VAIKUTTAA SIIHEN, TULEEKO LAPSESTA KIUSAAJA TAI KIUSATTU

Syys-joulukuussa syntyneillä lapsilla on suurempi riski joutua kiusatuiksi kuin alkuvuodesta syntyneillä ikätovereilla, selviää Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa. Vastaavasti saman ikäluokan vanhimmat, tammi-huhtikuussa syntyneet ovat nuorempia useammin kiusaajia.

– Tuloksissa huomioitiin lapsella havaitut psyykkiset oireet ja se, oliko hän sekä kiusaamisen kohde että kiusaaja. Tutkimuksessa havaittu yhteys ei siis johdu näistä tekijöistä, sanoo tutkija Elina Tiiri lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Suomen Akatemian rahoittamaan INVEST-lippulaivaan kuuluvassa tutkimuksessa oli mukana yli 8000 toisen luokan oppilasta ja siinä on ensimmäistä kertaa tarkasteltu suhteellisen iän yhteyttä toisten kiusaamiseen. Suhteellinen ikä tarkoittaa lapsen ikää suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään.

Aiempi suhteelliseen ikään ja kiusatuksi joutumiseen liittyvä tutkimus on ollut hyvin vähäistä.

Tutkijat osoittivat Hawkingin mustien aukkojen teoreeman oikeaksi Kansainvälinen tutkimusryhmä osoitti Stephen Hawkingin mustien aukkojen teoreeman päteväksi. Aiemmin kaikki hänen työnsä ovat olleet kokeellisen varmennuksen tavoittamattomissa. Hawkingin teoreeman mukaan mustat aukot ovat täysin sileitä ja akselisymmetrisiä pyörimisakselinsa suhteen.

– Mustan aukon sileyttä voidaan tutkia panemalla satelliitti kiertämään sitä. Kaikki mahdolliset epätasaisuudet ja poikkeamat symmetriasta muuttavat satelliitin rataa, kertoo professori Mauri Valtonen fysiikan ja tähtitieteen laitokselta.

Tutkimuksessa käytettiin mustaa aukkoa OJ287 kiertävää luonnollista satelliittia, jonka olemassaolo havaittiin Turun yliopistossa 1980-luvulla. Satelliitti on siitä asti ollut Tuorlan observatorion tärkeimpiä tutkimusaiheita.

– Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että mustat aukot ovat ominaisuuksiltaan juuri sellaisia kuin Stephen Hawkingin laskuissa ja muissa vastaavissa teorioissa on oletettu. Tulokset osoittavat myös sen, että Albert Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria on oikea teoria mustien aukkojen tutkimukseen, Valtonen sanoo.

AURORA

11

Uudet opiskelijat Linda Broere (vas.) ja Tatu Hanski (oik.) pääsevät vaikuttamaan uusien kiltojen toimintaan alusta lähtien. Projektityöntekijä Jeremi Nyyssönen varmistaa, että opiskelijayhteisö on mukana teknillisen tiedekunnan rakentamisessa.

12

AURORA

TEKSTI SARA HARJU | KUVAT HANNA OKSANEN

Uusi tiedekunta

vahvistaa yliopiston teknillistä tutkimusta ja koulutusta Turun yliopistoon perustetaan keväällä 2021 teknillinen tiedekunta. Uudet kone- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmat tukevat yliopiston monitieteisyyttä ja valmistavat osaajia elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin.

T

eknillisen tiedekunnan perustaminen ja tekniikan koulutuslaajennus ovat Varsinais-Suomelle ja Turun seudun talousalueen kilpailukyvylle tärkeä uudistus.

Turun yliopiston vararehtori ja Teknologiakampus Turun johtaja Mika Hannula muistuttaa, että Varsinais-Suomi on koko maan toiseksi tärkein vientimaakunta.

Alueella on pula tekniikan osaajista ja sellaisista start up -yrityksistä, joissa tekniikan osaaminen on keskeisessä roolissa.

– Tässä ollaan koko Suomen kestävän kehityksen ja kantokyvyn asialla. Koulutuslaajennuksen myötä meille syntyy

osaamista, jota koko Suomi tarvitsee, puhumattakaan alueellisesta tarpeesta, kuvailee tekniikan laajennusta luotsaava Hannula.

Yksi tekniikan laajennuksen tärkeimmistä keinoista on määrätietoinen yhteistyön lisääminen alueen yrityksien kanssa.

Materiaali- ja kone tekniikka vastaavat työvoimatarpeeseen.

Materiaalitekniikan näkökulmasta voidaan esimerkiksi tarkastella, millaisia tarpeita yrityksillä on laitteiden tai energiajärjes telmien suunnittelun saralla.

Konetekniikalla taas voidaan kattaa monta osa-aluetta yrityksen tuotteista ja palveluista omiin tuotannontekijöihin asti tai AURORA

13

Tekniikan laajennuksen myötä tälle seudulle syntyy osaamista, jota koko Suomi tarvitsee.”

– Mika Hannula

keskittyä yksittäisen laitteen ja järjestelmän toimintaan.

Hannula toteaa, että yritysyhteistyö on tekniikan koulutukselle ja tutkimukselle välttämätöntä.

– Yliopisto ei voi olla korkealaatuinen tekniikan yliopisto, ellei se tee hyvää yhteistyötä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Yritykset ovat niitä, jotka tyypillisesti uutta teknologiaa soveltavat.

Tekniikan laajennus on rakennettu niin, että yritykset näkyvät koulutuksessa ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien.

– On vierailuluentoja, harjoitustöitä, kesätyöohjelmia ja diplomityöpaikkoja, puhumattakaan tutkimusyhteistyöstä ja kumppanuuksista, Hannula luettelee.

Laajennusprosessissa ja tulevassa teknillisessä tiedekunnassa koulutuksen kehittämisestä vastaa koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen yhdessä tiedekunnan johdon

14

AURORA

kanssa. Hän muistuttaa, että tekniikan koulutuslaajennus on pitkän yhteistyön tulos.

– Uudistuksen taustalla on intensiivinen yhteistyö turkulaisten korkeakoulujen, Turun kaupungin ja alueen yritysten välillä.

Nyt käynnissä on uuden tiedekunnan toiminnan ja hallinnollisten ratkaisujen suunnittelutyö, joka on jatkoa elokuussa 2019 alkaneelle tekniikan kokonaissuunnitelmaa koskeneelle työlle. Päätös tekniikan koulutuslaajennuksesta saatiin heinäkuussa 2019, kun opetus- ja kulttuuriministeriö antoi Turun yliopistolle konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusvastuut aiempien biotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan lisäksi.

Uusi tiedekunta sisältää bioteknologian, tietotekniikan sekä kone- ja materiaalitekniikan laitoksen. Koulutusohjelmia on kuusi: neljä DI-koulutusohjelmaa (kone-, materiaali-, bio- sekä tieto- ja viestintätekniikka) ja

Vararehtori Mika Hannula on johtanut tekniikan laajennusta. Teknillisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisestä vastaa koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen yhdessä tiedekunnan johdon kanssa.

kaksi FM-ohjelmaa (tietojenkäsittelytiede ja biokemia).

Tuloksena laaja-alainen osaamispaletti Helmikuussa 2020 julkistettiin ensimmäiset uudet tekniikan professorivalinnat: konetekniikan professoreiksi valittiin Jussi Kantola ja Antti Salminen ja materiaalitekniikan professoriksi Kati Miettunen. Lisäksi huhtikuussa materiaalitekniikan apulaisprofessoriksi valittiin Pekka Peljo.

Konetekniikan tutkinto-ohjelma sisältää kolme opintosuuntaa: älykkäät järjestelmät, digitaalinen rakenteen suunnittelu ja optimointi sekä digitaalinen valmistus. Kahdessa viimeksi mainitussa opinnot alkavat syksyllä 2021. Konetekniikan professori Jussi Kantola toteaa, että uudet opintosuunnat valmistavat osaajia monille eri aloille.

– Uudenlaiset rakenteet, suunnitteluosaaminen menetelmineen ja työkaluineen, digitaalinen tuotanto sekä älykkäät järjestelmät kuuluvat useimpien yritysten ja organisaatioiden nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

Kantolan oma tutkimus liittyy resurssimallinnukseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen.

Hän soveltaa opetuksessaan ja tutkimuksessaan menetelmää, jota on ollut itse kehittämässä.

Kyseessä on järjestelmä, jolla monimutkaisten objektien sisältöä ja merkityssuhteita voidaan tarkentaa päätöksenteon tueksi.

– Lisäksi aion tutkia suunnitteluteoriaa, järjestelmäsuunnittelun optimointia, soft computing -menetelmiä sekä sovelluksia ihminen–järjestelmä-yhteiselossa. Teknologian kehittyessä myös teknologian ja ihmisten roolit kehittyvät. Uudenlaiset roolit vaikuttavat työjärjestelmien suunnitteluun, eli prosessit, tehtävät, integraatio ja liittymäpinnat vaativat uudelleentarkastelua, Kantola selittää.

AURORA

15

Eri tieteiden ja alojen rajapinnoissa syntyy aina joskus jotain uutta ja yllättävää.”

– Jussi Kantola

Materiaalitekniikan puolella ensimmäisenä starttaavat energian ja terveysteknologian materiaalilinjat. Myöhemmin nykyisille kandeille avautuu vielä modernien teollisuusmateriaalien linja. Materiaalitekniikan professori Kati Miettusen mukaan näiltä opintolinjoilta valmistuu osaajia esimerkiksi meri- ja metalliteollisuuden vaihteleviin tarpeisiin.

– Yritysten toiveet vaihtelevat ajan mittaan, joten pyrimme siihen, että opiskelijat saavat laaja-alaiset valmiudet toimia erilaisissa tehtävissä. Tällä hetkellä esimerkiksi terveysteknologioilla menee lujaa,

16

AURORA

ja uusiutuvan energian parissa työpaikat lisääntyvät, Miettunen kertoo.

Materiaalitekniikan tutkimuksessa työskennellään pitkälti laitteiden ja materiaalien rajapinnoilla. Materiaalitekniikka eroaa siis materiaalien perustutkimuksesta nimenomaan laitenäkökulman osalta.

– Materiaalitekniikka menee osittain jopa päällekkäin konetekniikan kanssa. On hienoa, että saamme isompia kokonaisuuksia aikaiseksi, Miettunen sanoo.

Miettusen tutkimus keskittyy aurinkoenergiaan. Tällä hetkellä ajankohtaista on selvittää, miten uusiutuva energia olisi

mahdollisimman ympäristöystävällistä. Eräs kriittisimmistä kysymyksistä on uuden tyyppisten aurinkokennojen elinaika.

– Kennon hyötysuhdetta voidaan nostaa vain rajallisesti, kun taas elinaikaan pystytään vaikuttamaan huomattavasti. Tästä päästään tuotannollisiin kysymyksiin: miten aurinkokennojen hinta saataisiin mahdollisimman alas ja laatu korkeaksi. Kun optimoidaan kestävyyttä ja hyötysuhdetta, kierrätettävyys olisi hyvä ottaa yhdeksi optimoitavaksi parametriksi ja ohjaavaksi tekijäksi.

Miettusen mukaan varsinaissuomalaiset yritykset ovat jo osoittaneet kiinnostusta uusia diplomi-insinööriopiskelijoita kohtaan.

Opiskelijoilla onkin mahdollisuus verkostoitua yritysten edustajien kanssa heti opintojen varhaisessa vaiheessa.

– Meillä on selvästi yritysten tuki. Järjestämme jo ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kursseille integroituja laboratoriotöitä, joissa päästään näyttämään, miten perusasiat liittyvät yritysten toimintaan.

Mie ttunen ker too olevansa sitoutunut opintojen kehittämiseen ja siihen, että kokeillaan uusia tapoja oppia. Jussi Kantola taas peräänkuuluttaa perustavanlaatuisten teorioiden tärkeyttä sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Kun teoriat on opittu mahdollisimman hyvin, niitä voidaan soveltaa erilaisiin tehtäviin ja ympäristöihin.

– Me pystymme kouluttamaan opiskelijoille tukevan pohjan, jonka jälkeen he voivat erikoistua tiettyihin asiantuntijarooleihin teollisuudessa ja akateemisessa maailmassa.

Isot palikat laitetaan ensin kohdalleen, ja sitten niiden päälle pienempiä palikoita, Kantola kuvailee.

Mika Hannula toteaa, että laajennus vahvistaa monitieteisen, monialaisen ja kansainvälisesti arvostetun yliopiston statusta.

– Meiltä on puuttunut vahva tekniikka muiden tieteenalojen joukosta. Jotta Turun yliopisto menestyisi monialaisena yliopistona, olemme tehneet strategisen päätöksen vahvistaa teknistieteellistä alaa. Yliopisto hakee vahvuutta tulevaisuuteen.

Hän lisää, että tekniikan koulutuslaajennus vahvistaa myös Turun yliopiston kansainvälisyyttä.

– Tekniikalle on tyypillistä kansainvälinen henkilöstö ja opiskelijat. Varmasti

tämä tulee vaikuttamaan koko yliopiston kansainvälisyyteen.

Monitieteisyys innoittaa yhteistyöhön Tuleva teknillinen tiedekunta pelaa tiivistä yhteispeliä muiden tiedekuntien kanssa. Tiimityö on tärkeää, kun diplomi-insinöörikoulutukseen sisältyvät matematiikan, fysiikan ja kemian opinnot suoritetaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan puolella ja esimerkiksi liiketoimintaosaamista saadaan kauppakorkeakoulusta.

– Ilman tiedekuntien välistä yhteistyötä ei voida tuottaa laadukkaita tekniikan tutkintoja tulevaisuudessa. Turun yliopistossa monialaisena yliopistona on runsaasti potentiaalia tiedekuntarajat ylittävään koulutusyhteistyöhön, Mika Hannula sanoo.

Uusien koulutusohjelmien professorit ovat samaa mieltä yhteistyön merkityksestä.

– Tavoitteena on rakentaa paikallinen, kotimainen ja globaali verkosto opetuksen ja tutkimuksen ympärille. Turun yliopisto on maailmanluokan monialayliopisto, joka edesauttaa poikkitieteellistä toimintaa. Eri tieteiden ja alojen rajapinnoissa syntyy aina välillä jotain uutta ja yllättävää, tiivistää Jussi Kantola.

Kati Miettunen kertoo, että esimerkiksi fysiikka ja kemia ovat luonnollisia kumppaneita kone- ja materiaalitekniikalle. Lisäksi yhteistyötä on viritelty teollisuusfysiikan, materiaalitutkimuksen ja biodiversiteettiyksikön suuntaan.

– Jo aiemmin Turun yliopistossa on tehty kemian ja fysiikan puolella esimerkiksi piin pinnoitukseen ja aurinkokennojen katalyyttimateriaaleihin liittyvää tutkimusta. Uudet asiantuntijat ovat linkki, jotka vievät tutkimusta askeleen tekniikkaan päin. Odotan ilolla, millaisia kokonaisuuksia saamme muodostettua luonnontieteistä tekniikkaan päin.

Myös teknillisen tiedekunnan sisällä yhteistyöllä on suuri rooli. Mie ttunen korostaa, että uudet professorit osaamis alueineen täydentävät aiemman tutkimuksen teemoja.

– Kun professuureja avautuu lisää, kombinaatioiden määrä kasvaa. Jos saadaan AURORA

17

esimerkiksi konetekniikan puolelle energiaosaajia ja materiaalitekniikkaan teollisuusmateriaalien osaajia, voidaan luoda hienosti yhtymäkohtia rajojen yli.

Koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtasen mukaan suunnitteluprosessin aikana haluttiin myös uudistaa jo olemassa olevia biotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmia.

– Koemme, että olemme onnistuneet uudistamaan koulutussisältöjä, rakentamaan eri tekniikan alojen välisiä yhteyksiä ja rajapintoja sekä yhdenmukaistamaan tutkinto-ohjelmien rakennetta. Materiaali- ja konetekniikalla on yhteisiä tekniikan perusopintoja, ja tekniikan aloilla on lisäksi yhteisiä opintosuuntia esimerkiksi älykkäiden järjestelmien ja terveysteknologian alueilla, Stenvall-Virtanen sanoo.

Mika Hannulan mukaan tavoitteena on myös limittää Turun yliopiston osaamista niin, että yhteistyö muiden korkeakoulujen ja toimijoiden kanssa on mahdollisimman hedelmällistä. Kumppanuuksista yritysten ja yhteistyöyliopistojen kanssa tullaan huolehtimaan systemaattisesti.

– Uudessa tiedekunnassa painoarvo on erityisesti vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Koko yliopistoyhteisö mukana uudistuksessa Laajennusprosessissa on alusta alkaen kuulunut opiskelijoiden ääni. Opiskelijoiden ja muun työryhmän välisestä kommunikaatiosta on huolehtinut erityisesti Jeremi Nyyssönen. Hän toimi alun perin TYYn edustajana ja työskentelee nyt tekniikan laajennuksessa projektityöntekijänä. Nyyssönen on linkki koulutuslaajennuksen, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja ylioppilaskunnan koulutuspoliittisten vastaavien välillä.

– Olen ollut matalalla kynnyksellä yhteydessä järjestöihin ja he minuun. Käyn esittelemässä uuteen tiedekuntaan siirtyvien oppiaineiden järjestöille, miten uusi järjestely toimii ja miten he voivat olla mukana tiedekuntaa koskevissa asioissa.

Nyyssönen itse opiskelee terveysteknologiaa tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan

18

AURORA

sisältyvässä koulutusohjelmassa. Hänen mukaansa tärkeintä on ollut varmistaa, ettei opiskelijoita koskevia päätöksiä tehdä ilman heidän kuulemistaan.

Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan ainejärjestöiltä pyydettiin suunnittelutyön aikana lausunnot muun muassa siitä, mitä mieltä ne olivat mahdollisesta uudesta tiedekunnasta. Myös kattojärjestö Hybridi ry ja ylioppilaskunta antoivat lausuntonsa.

Opiskelijoiden näkökulmasta on ollut olennaista huolehtia esimerkiksi siitä, että sivuaineopinnot toimivat tiedekuntarajojen yli. Lisäksi on varmistettu, että pakollisten kurssien suorittaminen tiedekuntien välillä pysyy mutkattomana. Myös pääaineen vaihtamisen pitää onnistua sekä tiedekunnan sisällä että toiseen tiedekuntaan.

Nyyssönen on osallistunut myös yritysyhteistyön suunnitteluun. Hän toteaa, että koulutuslaajennus tuo yrityksiä lähemmäs tekniikan koulutusta.

– Perinteisillä luonnontieteiden aloillakin yritysyhteistyö on tärkeää, mutta teknisen koulutuksen pohja on elinkeinoelämässä.

Yritykset ovat olleet lähellä ja kiinnostuneita, ja se on auttanut todella paljon.

Nyyssönen toivoo, että uudessa tiedekunnassa luodaan tiiviit välit henkilökunnan, opiskelijoiden ja johdon suuntaan.

Hän muistuttaa, että vaikka uusi tiedekunta aloittaa toimintansa tammikuussa 2021, prosessi ei ole tullut päätökseensä. Syksyllä kerätään kyselyllä palautetta henkilökunnalta ja opiskelijoilta.

– Ei mistään näin suuresta saada kerralla valmista. Lähdemme kehittämään toimintaa, korjaamme sitä ja rakennamme entistä paremmin. Ensimmäisten kone- ja materiaalitekniikan opiskelijoiden ant ama palaute on todella tärkeää, ja sitä kautta pystytään kehittämään toimintaa eteenpäin.

Sari Stenvall-Virtanen ja Mika Hannula täydentävät, että eri osapuolien kuuleminen on avainasemassa uuden tiedekunnan kehittämistyössä. Tutkinto-ohjelmia johdetaan ja kehitetään niin, että palautetta kerätään jatkuvasti.

– Pelkkä muodollinen kuuleminen ei kuitenkaan riitä. Vähintään yhtä tärkeää on, että opiskelijat ovat tiedekunnan toiminnan kehittämisen arjessa koko ajan luontevasti

Pyrimme siihen, että opiskelijat saavat laajaalaiset valmiudet toimia erilaisissa tehtävissä.”

– Kati Miettunen

mukana. Se on olennainen osa tekniikan yliopistokulttuuria, Hannula kertoo.

– Opiskelijapalautteen lisäksi sidosryhmiltä kerättävällä systemaattisella palautteella on erityisen tärkeä rooli uudessa tiedekunnassa, täydentää Stenvall-Virtanen.

Kone- ja materiaalitekniikan fuksien tuutoriviikkoakin suunnitellut Nyyssönen uskoo, että uudet tutkinto-ohjelmat vahvistavat Turun teekkarikulttuuria. Lisäksi luonnontieteiden ja tekniikan ainejärjestöt ovat pitkään tehneet yhteistyötä esimerkiksi tapahtumien saralla.

– Syksyisin aloittavien uusien tekniikan opiskelijoiden määrä on noussut reilusti alle sadasta yli kahteensataan. Se

mahdollistaa verkostoitumisen ja entistä parempien tapahtumien järjestämisen.

Nyyssönen arvelee, että opiskelijayhteisölle tekniikan laajennus lisää tunnetta monitieteisestä yliopistoyhteisöstä.

– Matematiikka, luonnontieteet ja tekniikka ovat kaikki monitieteisen yliopiston palasia, ja niistä muodostuu toimiva kokonaisuus.

Lisää teekkarikulttuuria kampukselle Materiaalitekniikan fuksi Linda Broere ja konetekniikan fuksi Tatu Hanski edustavat uutta turkulaista teekkarisukupolvea.

AURORA

19

Ainejärjestön perustaminen on jännittävää, ja on hienoa nähdä, mitä siitä tulee.”

– Linda Broere

Espoosta kotoisin oleva Broere kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2020 ja aloitti syksyllä ensimmäiset yliopisto-opintonsa.

– Kemiantekniikka kiinnosti, ja materiaalitekniikka on sen osa-alue. Olen ollut tyytyväinen valintaan.

Hanski opiskeli aiemmin fysiikkaa Turun yliopistossa, ja t änä vuonna hän haki konetekniikkaan.

20

AURORA

– Fysiikka ja matematiikka kiinnostivat lähtökohtaisesti, mutta tekninen ala alkoi houkutella. Myös kaupallisuus kiinnostaa, ja tässä on hyvä risteyskohta kaupalliselle alalle, fysiikalle ja matematiikalle.

Broere ja Hanski haluavat osallistua aktiivisesti järjestötoimintaan, ja he odottavat uusien teekkarikiltojen perustamista innolla. Kumpikin on jo mukana

Ensimmäisten kone- ja materiaalitekniikan opiskelijoiden antama palaute on todella tärkeää.”

– Jeremi Nyssönen

opiskelijahaalareiden hankkimista varten perustetuissa haalaritoimikunnissa.

– Tykkään olla mukana yhdistystoiminnassa, kun pääsee itse vaikuttamaan paljon, Hanski kuvailee.

– Ainejärjestön perustaminen on jännittävää, ja on hienoa nähdä, mitä siitä tulee, Broere lisää.

Oman killan lisäksi muut T YYn järjestöt kiinnostavat. Broere haluaisi osallistua esimerkiksi HybridiSpeksiin eli luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan opiskelijoiden vuosittaiseen teatteriproduktioon.

Poikkeuksellisesta syksystä huolimatta fuksit ovat viihtyneet uudessa opiskelupaikassaan. Orientaatioviikolla pääsi viettämään aikaa opiskelutovereiden kanssa kasvotusten. Insinöörityön perusteiden pienryhmäopetuksessa taas oppii tuntemaan opiskelijoita myös oman oppiaineen ulkopuolelta.

– Ei ole tarvinnut miettiä, ettei tutustuisi ihmisiin, vaikka onkin etäopetusta, Broere toteaa.

Uudet opiskelijat odottavat luonnollisesti pääsevänsä opinnoissaan kunnolla vauhtiin.

Kumpikin toivoo myös saavansa jossakin vaiheessa oman alan kesätöitä.

– Nyt olisi hyvät mahdollisuudet päästä oman alan yritykseen töihin. Olen kuullut teekkarikavereilta, että se on ollut kiva lisä opiskeluaikaan, Hanski kertoo.

Hanski odottaa myös ylipäätään teekkarikulttuuriin tutustumista. Esimerkiksi teekkareille tunnusomaista ulkopeliä kyykkää on jo päästy harrastamaan. Uusista opiskelijoista tulee virallisesti teekkareita vasta teekkarikasteen myöt ä ensimmäisenä opiskeluvappuna.

– Teekkarius on minulle uusi juttu, ja siihen liittyy varmasti ihan omanlaisia tapoja ja perinteitä.

AURORA

21

KOLUMNI

”ENSIN OLI SAKSAN KIELI, JA SITTEN TULI ENGLANNIN KIELI” Otsikon sanat ovat eläköityneeltä teollisuusjohtajalta, joka kuvasi saksan kielen merkitystä suomalaisen puunjalostusteollisuuden historiassa. Haastattelin häntä tutkimustani varten. Sitaatti nostaa esiin saksan kielen perinteisen arvostuksen Suomessa. Saksa oli 1950-luvulle asti eniten opiskeltu vieras kieli, jonka enemmistö ylioppilaskokelaista kirjoitti ensimmäisenä vieraana kielenä.

Turun yliopiston historiassa saksan kielen arvostuksesta kertoo järjestys, jossa 1920-luvulla kieliaineisiin perustettiin professuureja. Niistä ensimmäinen oli suomen kielen ja sen sukukielten professuuri.

Vieraiden kielten professuureista taas ensimmäinen oli 1925 perustettu germaanisen kielitieteen professuuri. Saksan kielen oppiaine juhliikin tänä vuonna 95-vuotista taivaltaan. Juuret ovat Turussa kuitenkin vieläkin vanhemmat , sillä jo Kuninkaallisessa Turun akatemiassa oli mahdollista opiskella saksaa 1680-luvun lopulta lähtien.

Saksan kielen tutkimus ja koulutus ovat muuttuneet paljon Turun yliopiston perustamisesta. Painopiste on siirtynyt kielihistoriasta nykykieleen. 1980-luvulla mukaan tuli kokonaan uusi tieteenala, käännöstiede.

Nykyään tutkimuksessa ja koulutuksessa korostuvat pragmaattiset näkökulmat, jotka koskevat esimerkiksi kielenkäyttöä, puhujia,

vuorovaikutusta, medioita, oppimista, työelämätaitoja, yhteiskuntaa ja kulttuurisia kohtaamisia.

Humanistisille aloille tyypilliseen tapaan saksankin kielessä yksi tutkinto tuottaa toista sataa ammattinimikettä ulottuen aina opetusalan ja käännösviestinnän tehtävistä eri alojen yritysten ja organisaatioiden johto-, asiakaspalvelu- ja viestinnän asiantuntijatehtäviin. Käännösviestinnän alalla korostuu lisäksi yrittäjyys.

Maisterin tutkinnot ovat kauttaaltaan monitieteisiä, ja niissä on kieliasiantuntijuuteen tähtäävien sisältöjen rinnalla kasvatustieteellisiä, käännöstieteellisiä tai jonkun muun tieteenalan opintoja.

Saksa on edelleen Suomen tärkein kauppakumppani. Saksa on Euroopan keskeinen vaikuttajamaa, jonka talouden, politiikan, kulttuurin ja teknologian ratkaisuja suomalaiset asiantuntijat ovat seuranneet kautta aikojen. Elinkeinoelämän selvitysten mukaan saksan kielen asiantuntijoista on Suomessa pula. Heitä on vähemmän kuin koskaan, vaikka heille olisi tarvetta enemmän kuin koskaan.

"Elinkeinoelämän selvitysten mukaan saksan kielen asiantuntijoista on Suomessa pula."

22

AURORA

Leena Kolehmainen Kirjoittaja on saksan kielen professori Turun yliopistossa.

Tee elämäsi paras päätös ja hae meille opiskelijaksi!

Korkeakoulujen yhteishaku kandidaattija maisterikoulutuksiin 17. - 31.3.2021

> opintopolku.fi

Katso kaikki maaliskuun yhteishaussa olevat koulutuksemme > utu.fi/kandi-maisteri

YLI

130

OPPIAINETTA

5

VUODESSA YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO 3 = KANDIDAATTI 3 + 2 = MAISTERI

Seuraa opiskelijalähettiläitämme #utulähettiläs #uniturku #turunyliopisto

INTERNATIONAL MASTER’S DEGREE PROGRAMMES Haluatko kansainväliselle uralle? Maisterin tutkinto myös englanniksi.

Tuutorin vinkeillä ja tuella sujuvasti opintojen alkuun

> utu.fi/degrees

100

ERI KANSALLISUUTTA

80

MAASSA VAIHTOKOHTEITA

Joka viikko 100 tuntia ohjattua liikuntaa opiskelijahinnalla CAMPUSSPORT > campussport.fi

Parasta opiskelijaelämää! > tyy.fi > turku.fi/opiskelijakaupunki

> utu.fi/hae AURORA

23

24

AURORA

TEKSTI HEIKKI KETTUNEN | KUVITUS SATU KETTUNEN VALOKUVAT HANNA OKSANEN, REIMA KOKKO

TIETEELLÄ KORONAA VASTAAN Maailmanlaajuisen koronaviruskriisin mittakaava ja äkillisyys ovat nostaneet tieteen päätöksenteon tueksi ennennäkemättömällä tavalla. Turun yliopistossa lukemattomat tieteentekijät eri aloilta tekevät kaikkensa pandemian selättämiseksi. Lääketieteilijät tarkastelevat viruksen anatomiaa sekä rokotteen kannalta tärkeää immuunivastetta, ja samaan aikaan esimerkiksi psykologian, politiikan ja talouden tutkijat selvittävät ja ennakoivat kriisin seurauksia.

K

oronakevään taituttua syksyyn maailmalla on ilmestynyt jo yli 60 000 artikkelia tai muuta tieteellistä julkaisua virukseen liittyen, ja määrä kasvaa noin 500 julkaisulla viikossa. Äkillisesti alkanut pandemia on näyttäytynyt kansainväliselle tiedeyhteisölle ennennäkemättömänä haasteena, johon on lähdetty etsimään ratkaisuja ja vastauksia ympäri maailmaa.

Puutteellinen tieto viruksesta ja sen leviämisestä, yhteiskunnan toimintojen turvaaminen sekä kansalaisten tiedonsaannin tarve ovat asettaneet valtavia haasteita niin tutkijoille kuin päättäjille. Tämän tietää myös psykologian professori Christina Salmivalli, joka valittiin keväällä valtioneuvoston kanslian asettaman COVID-19-tiedepaneelin puheenjohtajaksi.

Paneelin tehtävänä oli tukea koronakriisin jälkihoidon toimenpiteitä valmistelevan valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman ryhmän työtä. Tiedepaneelissa eri alojen asiantuntijat arvioivat ja ennakoivat koronaviruskriisiin liittyviä vaikutuksia yhteiskuntaamme.

AURORA

25

– Tässä työssä mielenkiintoista ja myös tieteellisesti haastavaa oli se, että ymmärrys koronaviruksesta ja kriisin seurauksista elivät koko ajan ja uutta tutkimusta tuli lähes päivittäin. Se tarkoitti sitä, että tietoa ja tieteellisiä arvioita päivitettiin sitä mukaa, kun uudempaa tietoa oli saatavilla, Christina Salmivalli kertoo.

Salmivallin mukaan tutkitulla tiedolla on ollut merkittävä rooli koronakriisin aikaisessa päätöksenteossa myös Suomessa.

– Kriisissä on kuultu asiantuntijoita laajasti. Tutkijat ovat myös antaneet näkemyksiään kriisistä ja sen hoidosta aktiivisesti julkisuudessa, mikä on nostanut tieteen uuteen arvoon, Salmivalli sanoo.

Keskivaarallisesta virusinfektiosta globaali terveysuhka Suomessa SARS-CoV-2-viruksen tuntee kenties parhaiten virusopin professori Ilkka Julkunen. Turun yliopiston virologit ovat seuranneet uuden koronaviruksen leviämistä tiiviisti jo vuodenvaihteesta lähtien ja turkulaislaboratorioihin ensimmäiset viruksen geenit saatiin helmikuussa. Työssä hyödyn-

26

AURORA

netään lääketieteellisen kampuksen Medisiina D -rakennuksen erinomaisia tutkimustiloja, joissa uutta virusta voidaan tutkia yksityiskohtaisesti.

Julkusen tutkimusryhmän työ kohdistuu koronaviruksen geneettisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin sekä elimistön immuunisuojaan.

– Selvitämme muun muassa sitä, mitkä viruksen osat ovat immuunivasteen kohteina, miten nopeasti immuunivaste syntyy, antaako sairastettu infektio suojan uusintainfektiota vastaan ja kuinka kauan taudin synnyttämä immuunisuoja kestää, Julkunen kertoo.

Julkusen tutkimukset ovat saaneet tänä vuonna rahoitusta sekä Suomen Akatemialta että Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan tautiin sairastuneiden henkilöiden vasta-aine- ja soluvälitteistä immuunivastetta COVID-19-infektiossa sekä mahdollisen rokotteen aikaansaamaa immuniteettia.

Vasta-ainetutkimusten perusteella pystytään selvittämään, minkälainen immuunivaste ihmisillä syntyy, mistä voidaan johtaa arvioita väestötason immuniteetista. Julkusen mukaan alustavat tulokset antavat sijaa toivolle.

– Olemme jo tunnistanee t immuunivasteen kannalta merkittäviä proteiineja.

Suurimmalle osalle taudin sairastaneista jää immuunivaste, joka voidaan mitata.

virusopin professori Ilkka Julkunen Rokotekehityksen näkymät ovat t ässä mielessä positiiviset. Jos tauti saa aikaan immuunivasteen, joka todennäköisesti suojaa taudilta, rokote voisi pystyä samaan. Tutkimus on kansanterveydellisesti merkittävä ja siitä saatu tieto voi jatkossa ohjata rokotteiden käyttöä, Julkunen sanoo.

Julkusen tutkimusryhmään kuuluu kymmenen jäsentä. Tiivistä yhteistyötä tehdään sekä Turun yliopiston muiden tutkijoiden että useiden suomalaisten yliopistojen, Tyksin, muiden sairaanhoitopiirien ja THL:n kanssa.

Aiemmin urallaan Julkunen on tutkinut monia pandemiauhan aiheuttaneita viruksia, kuten ebolaa, zikavirusta ja eri influenssoja. Tutkijalle noin 120 nanometrin kokoinen SARS-CoV-2-virus on taudinaiheuttaja muiden joukossa.

– COVID-19 on keskivaarallinen virusinfektio, joka on siinä mielessä merkittävä globaali uhka, että vapaasti levitessään se aiheuttaa paljon vakavia tautitapauksia ja virusinfektioon liittyviä kuolemia. Lapsilla, nuorilla ja terveillä aikuisilla vakavan taudin riski on ollut kuitenkin varsin pieni.

Kriisien vaikutukset näkyvät viiveellä – lapsiperheille erityistä tukea Vaikka COVID-19 ei ole tautiprofiililtaan suureksi vaaraksi nuoremmille, julkisuudessa on puhuttanut paljon lasten ja nuorten sekä erityisesti koulujen ja päiväkotien tilanne.

Osana Suomen Akatemian INVEST-lippulaivaa Christina Salmivallin tutkimusryhmä on selvittänyt kolmessa eri tutkimushankkeessa koronapandemian vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, opiskeluun ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Koululaisten koronakevät -kysely toteutettiin KiVa-kouluissa ja siihen vastasi yli 50 000 peruskoululaista.

Nopeasti käynniste tyn tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin myös valtioneuvoston kanslian asettaman tiedepaneelin loppuraportissa ja suosituksissa. Tiedepaneeli esimerkiksi antoi keväällä kannanoton, jonka mukaan koulut tuli avata ennen lukuvuoden päättymistä.

– Rajoitustoimilla oli välittömiä seurauksia lasten ja nuorten oppimiselle, mutta myös sosiaalisille suhteille sekä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, Salmivalli kertoo.

Tässä lehdessä kyselytutkimuksen tuloksia esitellään tarkemmin infografiikassa sivuilla 30–31.

Toisessa Salmivallin ryhmän toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin, millaisia ongelmia koronakevään poikkeusjärjestelyt aiheuttivat lukion ja ammatillisten oppilaitosten viimeisen vuoden opiskelijoilla ja kuinka monella valmistuminen viivästyi tai jäi toteutumatta. Kolmas tutkimus toteutetaan 14 maan kansainvälisenä vertailuna.

– Hankkeessa tutkitaan nuoria aikuisia, eli 18–25-vuotiaita, ja sitä, miten heidän prososiaalisuutensa ja auttamiskäyttäytyminensä ovat kehittyneet eri maissa. On hienoa, että voimme tutkia myös positiivisia muutoksia ikävässä tilanteessa, Salmivalli sanoo.

Negatiivisista muutoksista Salmivalli mainitsee perheiden taloudelliset ongelmat sekä työttömyyden ja peräänkuuluttaa lapsiperheiden tukemisen tärkeyttä poikkeusaikana. Salmivallin mukaan koronakriisin taloudelliset vaikutukset voivatkin nousta yhteiskunnassamme välittömiä terveydellisiä seurauksia suuremmiksi.

– On tosiasia, että raha tarkoittaa terveyttä ja esimerkiksi lama vaikuttaa todella paljon kansanterveyteen. Nyt on tärkeää AURORA

27

Nyt on tärkeää miettiä, miten voimme taata lapsiperheiden peruspalveluiden saatavuuden, jotta lasten ja nuorten ongelmat eivät monikertaistu tulevaisuudessa."

– Christina Salmivalli

miettiä, miten voimme taata lapsiperheiden peruspalveluiden saatavuuden, jotta lasten ja nuorten ongelmat eivät monikertaistu tulevaisuudessa.

Kohti taloudellista huoltovarmuutta Logistiikan professori Lauri Ojala allekirjoittaa Salmivallin ajatuksen siitä, että koronakriisi on muuttanut yhteiskunnassamme tiedon tarpeen luonnetta. Siinä missä tutkimustoiminta on usein hidasta ja pitkäjänteistä työtä, kriisinhoito on reaktiivista ja tarvitsee tuekseen nopeaa mutta luotettavaa tietoa. Tähän tarpeeseen Turun kauppakorkeakoulussa on perustettu useita talouden seurantasivuja.

Centre for Collaborative Research käynnisti keväällä kaksi sivustoa, joista toinen käsitteli koronakriisin vaikutuksia pk-yrityksiin ja toinen kriisin aiheuttamia laajempia kehityssuuntia työelämässä. Ojalan perustama sivusto keskittyi toimitusketjuihin.

– Keväällä pelättiin maailmanlaajuisesti logistiikan ja tavarakuljetusten romahtamista, mitä vauhdittivat rajojen sulkemiset ja erilaiset suositukset, Ojala sanoo.

Ojalan henkilökohtaisten verkostojen ympärille rakentuneelle seurantasivustolle koottiin laajasti ajantasaista tietoa

28

AURORA

logistiikkasektorin tilasta. Päättäjille ja virkamiehille tarjottiin keskeisiä tiedonlähteitä päätöksenteon tueksi.

– Tämän YVV-hankkeen merkitys oli hetkellisesti suuri maalis-huhtikuussa ja osoittaa tutkijoiltamme ihailtavaa reagointikykyä. Seurantasivuston tietoja hyödynnettiin maailmanlaajuisesti valtionhallinnoissa, yrityksissä ja eri tutkimusryhmissä, Ojala kertoo.

Ojalan mukaan lähes kaikki maat ymmärsivät toimia jo kriisin alkuvaiheessa niin, että tavarankuljetukset ovat voineet jatkua lähestulkoon normaalisti.

– Vältimme pelätyn syväkyykyn ja logistiikkasektori on pystynyt toimimaan hämmästyttävän hyvin vaikeassa tilanteessa.

Kaupallinen lent o- ja ris teilyliikenne ovat kuitenkin ollee t todella suurissa vaikeuksissa. logistiikan professori Lauri Ojala

Vaikka tavarakuljetukset ovat jatkuneet lähes ongelmitta, useimmilla toimialoilla ja erityisesti teollisen tuotannon puolella on havahduttu siihen, että riippuvuus kiinalaisista komponenteista ja tuotantokapasiteetista on kasvanut hyvin suureksi.

– Kiina on yhä maailman työpaja. Nyt on kuitenkin alettu puhua Kiina + 1 -ilmiöstä, jolla tarkoitetaan sitä, että yrityksillä tulisi olla varmistavaa toimintaa Kiinan lisäksi jossain muualla, jossa voidaan myös hallinnoida tuotantokapasiteettia. Yrityksille on siis noussut tarve oman tuotannon parempaan kontrolliin. Tähän liittyy myös taloudellisen huoltovarmuuden käsite, jota aiomme tutkia seuraavassa hankkeessamme, Ojala kertoo.

Poliittisten päätösten tutkimuksesta hyötyä kriisinhallintaan Sekä Christina Salmivalli että Lauri Ojala ovat yhtä mieltä siitä, että koronakriisi ja sen hoito ovat olleet poliitikoille raskas taakka kannettavaksi. Harva rauhanajan hallituksistamme on joutunut tekemään näin suuria päätöksiä näin lyhyessä ajassa, ja kriisin luonteesta johtuen jatkuvasti muuttuvilla tiedoilla.

– Päätöksenteko on varmasti ollut täydellistä tasapainoilua. Toisessa vaakakupissa ovat olleet terveydelliset ja sosiaaliset riskit ja toisessa talous, jolla on vaikutuksensa myös edellä mainittuihin riskeihin. Päättäjien on otettava todella monia seikkoja huomioon ja kaikki haitat ja hyödyt on täytynyt punnita moneen kertaan, Salmivalli pohtii.

Poliittiset päätökset ovat keskiössä valtio-opin professori Maija Se tälän syksyllä käynnistyneessä tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan kansallisia ja EU-tason poliittisia toimenpiteitä pandemian ja sen jälkiseurausten ehkäisemisessä. Tutkimus lisää ymmärr ystä pandemiaan ja sen seurauksiin liittyvien politiikkatoimien hyväksyttävyydestä.

– Toteutamme laajan kyselytutkimuksen ja järjestämme puntaroivan kansalaiskeskustelun, jossa suomalaiset pääsevät pohtimaan eri poliittisten toimenpiteiden perusteluja ja hyväksyttävyyttä. Haastattelemme

valtio-opin professori Maija Setälä myös päätöksentekijöitä EU-tasolla sekä kansallisella tasolla tehdyistä ja suunnitelluista politiikkatoimista. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, miten kansalaiset suhtautuivat lakiin perustuviin kieltoihin, määräyksiin ja suosituksiin ja ymmärsivätkö he niiden eroa, Setälä kertoo.

Tutkimuksen odotetaan hyödyttävän pandemian sekä muiden kriisien hallintaa jatkossa. Professorin mukaan poliitikot ovat Suomessa ottaneet vastuun kriisinhoidosta ja julkisen keskustelun perusteella kansalaiset ovat hyväksyneet toimenpiteet hyvin laajasti.

– On ollut paljon puhetta yhdessä selviämisestä ja samassa veneessä olemisesta.

Kriisithän usein tiukentavat yhteisön rivejä.

Todennäköistä on, että tämä yhteishenki karisee, kun taloudelliset vaikutukset alkavat jakaa kansaa, Setälä pohtii.

Myös Setälä jakaa ajatuksen siitä, että asiantuntijoiden ja tutkitun tiedon merkitys on korostunut pandemian aikana: – Auktoriteettien ja asiantuntijuuden arvostus on noussut viime aikoina. Koronakriisissä tämä johtuu osittain siitä, että pandemiassa syy-seuraussuhteet ovat suhteellisen selkeästi ymmärrettävissä ja yksilön vastuu omasta käyttäytymisestään tunnistetaan laajalti. Esimerkiksi ilmastopolitiikassa ei ole koskaan onnistuttu tekemään yhtä radikaaleja päätöksiä, sillä ilmastoasioissa yksilöiden käyttäytymiseen liittyvät syy-seuraussuhteet ovat vähemmän ilmeisiä.

AURORA

29

KOONNEET TINA MYLLYNIEMI JA HANNA OKSANEN ASIANTUNTIJAT: ERIKOISTUTKIJA SANNA HERKAMA JA TOHTORIKOULUTETTAVA JUUSO REPO

NÄIN KORONAKEVÄT VAIKUTTI KOULULAISTEN IHMISSUHTEISIIN Turun yliopiston tutkijat selvittivät koronaepidemian vaikutusta peruskoululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin laajalla kyselytutkimuksella, johon tuli lähes 50 000 vastausta yli 400 koulusta. Kyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen psykologian tutkimusryhmä.

Tulokset osoittavat, että koululaiset kokivat etäopiskelun sujuneen pääasiassa melko hyvin.

– Monella oppilaalla oli kuitenkin haasteita oppimisessa, lisääntyviä huolia ja mielialaongelmia. Erityisesti nämä vaikeudet korostuivat niiden oppilaiden kohdalla, joilla ei ollut kavereita ja jotka kokivat yhteydenpidon opettajaan vaikeana. Vaikuttaa siltä, että sosiaaliset suhteet kannattelevat lapsia ja nuoria poikkeusolojen aikana, erikoistutkija Sanna Herkama kertoo.

Kiusaaminen väheni varsinkin yläkoululaisilla Niitä oppilaita, joita kiusattiin toistuvasti ennen koronakevättä, kiusattiin etäopetusaikana vähemmän. Kiusaaminen väheni etenkin 8-luokkalaisilla.

Kiusaaminen ennen etäopetusta ja sen aikana.

100 %

9 lk.

26,8 % 100 %

8 lk.

23 %

7 lk.

22,5 %

100 %

kiusatuista koki kiusaamista myös koronakevään aikana.

100 %

6 lk.

26,2 % 100 %

5 lk.

36,1 % 100 %

4 lk.

37,8 % Kiusattu toistuvasti ennen koronakevättä

30

29 %

AURORA

Kiusattu toistuvasti etäopetusaikana

Kaikilta luokka-asteilta noin

40 %

oppilaista (1–3 lk. 38 %, 4–6 lk. 49 %, 7–9 lk. 38 %) mainitsi kiusaamisen vähentymisen yhtenä etäopetuksen etuna.

15 %

Pienemmillä koululaisilla ikävä koulukavereita

8–9-luokkalaisista koki yksinäisyyttä usein poikkeusaikana

Valtaosa pienimmistä koululaisista ikävöi koulukavereitaan poikkeusaikana. Toisaalta 20 % 4–9-luokkalaisista oli helpottuneita siitä, ettei koulukavereita tarvinnut tavata.

Yksinäisyys lisääntynyt yläkoululaisilla ”Yksinäisten ja ahdistuneisuutta kokevien oppilaiden määrä näyttää jonkin verran kasvaneen, erityisesti yläkouluikäisissä, kun tuloksia verrataan THL:n Kouluterveyskyselyn vastaaviin kysymyksiin vuodelta 2019.”

– Sanna Herkama & Juuso Repo, INVEST-lippulaivahankeen blogi

vertailukelpoiset kysymyksenasettelun mahdollisesti aiheuttaman vinouman takia.

1–3 lk.

41 %

Auttaneet toisiamme koulutyössä Hyvä kun ei ole tarvinnut nähdä

5%

Jutelleet oppituntien ulkopuolella

82 %

62 %

Auttaneet toisiamme koulutehtävissä Kokenut olevani osa luokkayhteisöä Ollut helpottavaa kun ei ole nähnyt koulukavereita Ollut ikävä joitain koulukavereita

Mitä pienempi koululainen on kyseessä, sitä positiivisemmin etäopetusaika vaikutti lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Erityisesti 1–3-luokkalaiset riitelivät aiempaa vähemmän vanhempiensa kanssa ja tekivät enemmän mukavia asioita yhdessä.

Välit vanhempiin kotona poikkeusaikana Olen auttanut heitä

1–3 lk.

4–6 lk.

7–9 lk.

33 % 34,5 % 36 %

57 % 60 % 60 %

10 % 5,5 % 4 %

Olemme riidelleet

1–3 lk.

4–6 lk.

7–9 lk.

11 % 9 % 13 %

42 % 50 % 60 %

47 % 41 % 27 %

Olemme tehneet kivoja asioita yhdessä

1–3 lk.

4–6 lk.

7–9 lk.

35,5 % 29 % 24 %

49 % 57 % 63 %

15,5 % 14 % 13 %

4 % 1–3 lk. 54 % 42 % 4–6 lk. 39,5 % 57 % 3,5 % 69 % 5 % 7–9 lk. 26 % 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

enemmän kuin ennen

73 %

Jutelleet oppituntien ulkopuolella

Pienten koululaisten perheissä enemmän yhteistä tekemistä ja vähemmän riitoja

Olen saanut apua ja tukea heiltä

72 %

Ollut ikävä joitain koulukavereita

saman verran

vähemmän kuin ennen

74 % 20 % 67 %

Koko kyselyaineisto invest.utu.fi/ koululaisten-koronakevat-kyselyn-tulokset

* Vuosien 2019 ja 2020 tiedot eivät ole täysin

4–9 lk.

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn (THL 2019) mukaan 10,7 % 8–9-luokkalaisista tunsi itsensä yksinäiseksi*

Suhtautuminen koulukaverien tapaamiseen poikkeusaikana

AURORA

31

Lahjoittamalla Turun yliopistolle olet mukana työssä, jota tutkijamme tekevät terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi.

VAPAAN KANSAN LAHJA VAPAALLE TIETEELLE.

utu.fi/lahjoita

K I R J AT

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

Tarina, oma huone, turvapaikka, terapia. Muun muassa näin päiväkirjoja ovat luonnehtineet niiden kirjoittajat ja toisaalta tutkijat.

Turun yliopiston kulttuurihistorian tutkijoiden toimittama artikkelikokoelma tarjoaa monipuolista tarkastelua historiantutkimuksen ja päiväkirjan lajityypin välisestä suhteesta sekä päiväkirjakirjoittamisen pitkästä historiasta.

Tällaista teosta ei ole maassamme aiemmin julkaistu, ja se antaakin paljon tarttumapintaa sekä päiväkirjoja lähteenään käyttävälle tutkijalle että päiväkirjakirjoittamisen traditiosta kiinnostuneelle päiväkirjan kirjoittajalle.

Historiantutkimuksessa päiväkirjojen merkitys lähteenä on voimistunut arjen historian, mikrohistorian ja naishistorian nousun myötä.

Päiväkirjat usein kietovat yhteen yksityisen ja yleisen, mikä on historioitsijan näkökulmasta niiden valtti ja rikkaus.

Lepakon vuosi on seikkailu lepakoiden maailmaan.

Se kertoo lepakoista lähiluonnossamme,

ennakkoluulojen ja pelkojen voittamisesta sekä siitä, miten jokainen voi suojella lepakoita, vaikka omalla kotipihalla. Lepakon vuosi tarjoaa monipuolisesti

Lepakon vuosi

Mikä salaperäinen hahmo vilahti ohi kevätyön hämärässä?

Entä mitä hämmästyttävää löytyy metsänreunan autiosta mökistä?

tietoa näiden kiehtovien yön otusten elämästä – myyteistä ja uskomuksista uusiin tutkimustuloksiin.

Lepakon vuosi on osa Lepakot tieteen ja taiteen siivin ­hanketta, jonka suojelijana toimii rouva Jenni Haukio.

Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö & Liisa Lalu (toim.)

Vastapaino 2020

”Keväisen illan hämärässä lennähti tumma hahmo ja ohitti minut niin läheltä, että poskella tuntui kosketus – oliko se ilmavirta vai siipi?”

Lepakon vuosi on herkullisesti kuvitettu, lasten tarinallinen tietokirja lepakoista. Kirja on osa Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston kärkirahoituksen saanutta Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hanketta, jonka suojelijana toimii Jenni Haukio. Hankkeen tavoitteena on tuottaa sekä tieteellistä että taiteellista näkemystä lepakoista ja välittää tätä näkemystä laajalti eri kohderyhmille lapsista aikuisiin ja tutkijoista suureen yleisöön.

Uutuusteoksella voi arvioida olevan erinomaiset edellytykset lapsikohder yhmän tavoittamisessa. Kirja tarjoaa tarinallisen ydinkertomuksensa lisäksi kosolti sopivina paloina tarjottua faktatietoa lepakoista ja on omiaan innostamaan lapsia luontoharrastuksen pariin – kenties myöhemmin biologin uralle!

Mia Rönkä Thomas Lilley Nadja Sarell

Sammakko

Kirjan tekijät ovat ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopiston Biodiversiteettiyksiköstä, dosentti Thomas Lilley Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskus­ museosta sekä lastenkirjakuvittaja Nadja Sarell.

Lähde lepakkoseikkailuun!

MIA RÖNKÄ THOMAS LILLEY NADJA SARELL

Ikkuna elettyyn elämään

Sammakko

Lepakon vuosi Mia Rönkä & Thomas Lilley (teksti), Nadja Sarell (kuvitus)

Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2020

Tunnistatko huuhaan? ”Vaihtoehtoinen lääketiede on olemassa vain, jos hyväksymme vaihtoehtoiset faktat.” Tämä kansilehdelle painettu puhekupla tiivistää hyvin professori Juhani Knuutin uutuusteoksen punaisen langan.

Knuuti tunnetaan sekä huippututkijana että ansioituneena tutkitun terveystiedon yleistajuistajana. ”Kauppatavarana terveys” on tuhti lukupaketti, jossa Knuuti analysoi 71 erilaista terveysteemaa tai hoitoa ja niihin liittyvää yli 250 terveysväitettä, joita hän on poiminut esimerkiksi suositun bloginsa kommenttipalstalta. Tutkijan pedantista otteesta kertoo, että tekstillä on ollut kolme vertaisarvioijaa.

Kirjaa voi lämpimästi suositella jokaiselle, joka on kiinnostunut terveyteen liittyvistä asioista ja haluaa parantaa aiheeseen liittyvä kriittistä lukutaitoaan. Maailmamme on täynnä informaatiota terveydestä ja hyvinvoinnista, mutta tiedon laadun ja paikkansapitävyyden arviointi voi olla kansalaiselle haastavaa.

Kauppatavarana terveys. Selviydy terveysväitteiden viidakossa Juhani Knuuti Minerva Kustannus Oy 2020

AURORA

33

Toni Ahlqvist on aktiivinen Turun yliopiston digitaalisten tulevaisuuksien sekä meren ja merenkulun tutkimuksen temaattisissa kokonaisuuksissa.

34

AURORA

TEKSTI TILDA JUNKO | KUVA HANNA OKSANEN

TONI AHLQVIST

ennakoi teknologian muutoksen laajoja vaikutuksia ihmisiin ja alueisiin Tutkimusjohtaja, professori Toni Ahlqvistia kiehtoo tulevaisuudentutkimuksessa luovuuden ja vahvan evidenssin yhdistelmä. Niiden avulla hän pyrkii valottamaan teknologian muutoksen ulottuvuuksia ja murtamaan tieteenalojen rajoja.

T

oni Ahlqvist toteaa, että ihminen on perusajattelutavaltaan joko menneisyys-, nykyisyys- tai tulevaisuusorientoitunut. Hän itse kokee aina olleensa näistä jälkimmäinen. Ei siis liene yllätys, että tulevaisuudentutkimus tempaisi kulttuurimaantieteen opiskelijan mukaansa jo graduvaiheessa.

Tutkimusassistentin tehtävä varsinaissuomalaisen kommunikaatioklusterin tulevaisuutta pohtivassa hankkeessa oli ensimmäinen etappi tutkijanuralla, joka vei Ahlqvistin myöhemmin Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen VTT:hen ja aluepolitiikan ja -kehityksen professoriksi Oulun yliopistoon.

Vuonna 2018 Turun yliopiston kasvatin polku johti takaisin alma materiin, kun Tulevaisuuden tutkimuskeskus etsi tutkimusjohtajaa. Tehtävän tutkimuspainotteisuus ja keskuksen vahvuudet houkuttelivat. Ja oli sijainnillakin vaikutusta.

– Minulla on vahva varsinaissuomalainen identiteetti, vaikka Somerolla lapsuuden ja nuoruuden viettäneenä olen kasvanut myös ”Hämeen kainalossa”. Kotipesäni on kuitenkin lukioajoista lähtien ollut Turussa, ja kieltämättä sukkulointi Oulun ja Turun välillä alkoi jo käydä voimille, Ahlqvist naurahtaa.

Tulevaisuudentutkimus jättää tilaa luovuudelle Tulevaisuudentutkimuksessa Ahlqvistia kiehtoo tieteellisen metodin ja luovuuden erityinen yhdistelmä.

– Tulevaisuutta voidaan tutkia empiirisen tutkimuksen menetelmin, mutta osa siitä on aina spekulatiivista eli oletuksiin ja mielikuvitukseen perustuvaa. Niinpä tulevaisuudentutkimus jättää tilaa tutkijan luovuudelle.

Tulevaisuus ei ole koskaan täysin määräytynyt ja tulevaisuudentutkimuksen tehtävä onkin avata näkymiä tulevaisuuden vaihtoehtoisiin mahdollisuuksiin, Ahlqvist pohtii.

AURORA

35

Tulevaisuudentutkimus toi uusia, mielenkiintoisia mausteita maantieteilijän ajatteluun. Ahlqvist oivalsi, että ihmiset ja alueet suuntautuvat aina kohti tulevaisuutta.

– Maantieteessäkään ei riitä vain paikan huomioonottaminen, vaan yhtälöön on tuotava mukaan myös ajan ulottuvuus, Ahlqvist tähdentää.

Tulevaisuudentutkimuksen vahvuuksia ovat Ahlqvistin mukaan konkreettiset työkalut ja erityislaatuinen tutkimusfilosofia ja -metodologia. Tulevaisuutta voi tutkia karkeasti jaoteltuna kolmella tavalla: ennustamalla, ennakoimalla ja antisipoimalla.

– Ennustamisessa arvioidaan tilastollisin menetelmin tiettyjen trendien ja historiallisten aikasarjojen jatkuvuutta. Ennakointi on puolestaan eri tietoaineksia ja -menetelmiä yhdistävää soveltavaa tutkimusta, jossa pyritään vaikuttamaan nykyhetken toimintaan erityisesti strategisissa päätöksentekotilanteissa. Antisipaatiotutkimus taas on suhteellisen tuore tulevaisuudentutkimuksen painotus, jossa tulevaisuus ymmärretään ennen muuta yksilötasolla jatkuvasti käynnissä olevaksi tulevaisuussuuntautumisen prosessiksi, Ahlqvist listaa.

Teknologiahuumasta kriittisen ajattelun kunnianpalautukseen Ahlqvist itse on ansioitunut ennakointi- ja aluetutkimuksen saralla. Erityisesti häntä kiinnostavat teknologiamuutokset ja niiden laajemmat yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset.

Ahlqvistin uran aikana utopiapuhe ihmiskuntaa vapauttavasta tietoyhteiskunnasta, ”tiedon valtatiestä” ja näihin liittyvästä rationaalisesta päätöksenteosta on vähitellen rapistunut.

– Aloittaessani tutkijanuraani 1990-luvun lopulla informaatioteknologioiden tulevaisuuden arvioitiin yleisesti johtavan uudenlaiseen emansipatoriseen järjen kulttuuriin.

Teknologioiden nähtiin lisäävän tasa-arvoa ja edistävän demokratiaa. Ajan kuluessa tätä näkemystä on ollut pakko arvioida uudelleen, Ahlqvist pohtii.

36

AURORA

Teknologioiden kehitys on ristiriitaista ja luo erilaisia yhteiskunnallisia jännitekenttiä.”

Utooppisen teknologiapuheen seurauksena Ahlqvistia alkoi kiinnostaa yhä enemmän teknologian pidemmän aikavälin problematiikka ja yhteiskunnalliset eli sosiotekniset ulottuvuudet.

– Teknologian tulevaisuutta tarkastellaan usein sen välinearvoa korostaen. Tarkastelua on samaten luonnehtinut usko lineaariseen kehitykseen ja eräänlaiseen vääjäämättömään teknologian voittokulkuun.

Todellisuudessa teknologioiden kehitys on ristiriitaista ja luo erilaisia yhteiskunnallisia jännitekenttiä, Ahlqvist selittää.

Ahlqvistin mukaan sosioteknisissä muutoksissa teknologinen kehitys ja yhteiskunnalliset rakenteet asettuvat jännitetiloihin.

Teknologioiden käyttöön liittyvät toimintatavat myös ehdollistavat tapaamme ajatella ja toimia. Yksi esimerkki tästä on ”koukuttaminen”.

– Teknologioiden kehittäjät miettivät erilaisia psykologisia kiinnittymisen tapoja jo välineiden ja sisältöjen suunnitteluvaiheessa. Koukuttamisen logiikka läpäisee teknologian, ja tutkimuksen tulisikin paneutua siihen, mitä tämä saa aikaan, Ahlqvist miettii.

Oleellista on, kykenevätkö tulevaisuuden teknologioiden käyttäjät kriittiseen ajatteluun.

– Teknologioiden kanssa eläminen vaatii laaja-alaista kyseenalaistamisen kykyä, jota kutsun kriittiseksi teknologialukutaidoksi.

Sama pätee yliopisto-opiskeluun ja tutkimukseen. Yliopistolla onkin tässä tärkeä rooli, onhan yksi perustehtävämme kriittisen ajattelun edistäminen, Ahlqvist summaa.

Tutkimuksen on pyrittävä kaventamaan kuiluja Ahlqvist on aktiivinen Turun yliopiston digitaalisiin tulevaisuuksiin sekä mereen ja merenkulkuun keskittyvissä tutkimuksen temaattisissa kokonaisuuksissa. Hänen toimintaansa molemmissa kokonaisuuksissa luonnehtii pyrkimys raja-aitojen kaatamiseen.

Etenkin teemakokonaisuus meri ja merenkulku on Ahlqvistin näkemyksen mukaan Turun yliopistolle tärkeä painopiste, josta kannattaa pitää kiinni.

– Koen meren ja merenkulun meille aidosti ja luontevasti vahvaksi alaksi, joka on koko Turun alueelle erityinen.

Toisaalta meri on tutkimuksen temaattisena painopisteenä myös jännitteinen ja siinä törmäävät helposti ympäristöön ja talouteen liittyvät näkemykset ja intressit.

– Turun yliopiston vahvuus tässä tematiikassa perustuu monitieteisyyteen ja tieteidenvälisyyteen, jotka mahdollistavat uusien kytkentöjen rakentamisen erilaisten intressien välille. Meri on hyvä esimerkki tutkimuskontekstista, jonka ymmärtämiseen tarvitaan uudenlaista tieteiden välistä vuoropuhelua ja yhteistoimintaa sekä uusien yhteisten tutkimuskäsitteiden ja -näkemysten määrittelyä, Ahlqvist pohtii.

Erilaisten käsitteellisten kuilujen ymmärtäminen ja yhteenkurominen ovatkin Ahlqvistin mielestä tärkeitä tehtäviä tutkimuksen temaattisissa kokonaisuuksissa.

Temaattisten kokonaisuuksien onnistunut toiminta perustuu tutkijan mukaan pitkälti siihen, miten niissä pystytään yhdistelemään eri tieteenalojen vahvuuksia ja luomaan sitä kautta uusia tutkimusnäkökulmia ja yhteiskuntaa hyödyntävää laaja-alaista tietämystä.

AURORA

37

KUVA HANNA OKSANEN

LY H Y E T

LUKUVUODEN AVAJAISIA JUHLITTIIN VIRTUAALISESTI

Turun yliopiston ylioppilaskunnan avajaiskarnevaaleja vietettiin syyskuun alussa aurinkoisessa säässä jokirannassa. Tapahtumassa valittiin vuoden opettaja, vuoden opintojakso sekä vuoden kieliteko. Vuoden opettajaksi valittiin yliopistotutkija Pekka Laukkanen fysiikan ja tähtitieteen laitokselta.

Vuoden opintojaksoksi valittiin yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tarjoama poliittisen historian opintojakso Suomalaisten maailmat, jonka vastuuopettajat ovat Ville Soimetsä ja Matti Välimäki.

Vuoden kieliteko myönnettiin poikkeuksellisesti tunnustuksena kaikille kieltenopettajille, jotka ovat vallitsevasta erityistilanteesta huolimatta antaneet opiskelijoille mahdollisuuden opiskella uusia kieliä ja kulttuureita.

Yliopiston satavuotisjuhlavuoden kunniaksi avajaiskarnevaaleihin yhdistettiin Tiedemarkkinat, joilla kuultiin ajankohtaisia tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita Tiedelavalla sekä tutustuttiin tutkimushankkeisiin ja tutkijoihin Tiedekojuilla.

38

AURORA

Pekka Laukkanen on vuoden opettaja.

KUVA HANNA OKSANEN

Avajaiskarnevaaleilla palkittiin vuoden opettaja ja opintojakso

KUVA HANNA OKSANEN

Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden lukuvuoden 2020–2021 avajaisjuhlaa vietettiin virtuaalisesti 4.9.2020. Rehtori Jukka Kola tarkasteli avajaispuheessaan sitä, miten koronaepidemia on vaikuttanut yliopiston tutkimus- ja opetustyöhön sekä opiskeluun.

Turun Suomalainen Yliopistoseura jakoi yliopiston satavuotisjuhlavuoden kunniaksi seitsemän väitöskirjapalkintoa. Avajaisjuhlassa julkistettiin lisäksi Turun yliopiston muistomitalien saajat, joihin lukeutuivat Heikki Hämäläinen, Jorma Ilonen, Risto Kaaja, Erkki Korpimäki, Kimmo Lehtonen, Heini-Marja Pakula, Kim Pettersson, Risto Rinne, Seppo Soinila, Jussi Vahtera ja Juha Varrela.

ELISA AALTOLA kollegiumtutkija

Pelon anatomian yksi osa on myös se, että sen kanssa ei monikaan jaksa kovin pitkään – tämä on näkynyt vastareaktioina esimerkiksi yhteiskunnan asettamille rajoituksille – maailmalla ja myös meillä Suomessa.”

Kuudesluokkalaiset testaamaan tiedettä

PEKKA HÄNNINEN dekaani, lääketieteellinen tiedekunta

Fysiikan hienoimmat tulokset liittyvät omasta mielestäni jonkin todellisuuden rakenteen löytämiseen ja ymmärtämiseen. Perusvuorovaikutuksia on neljä. Kvarkkilajeja on kuusi.

Spin-tyyppejä on kaksi. Kiderakenteita on 14. Fysiikka kertoo, että todellisuus ei ole mössöä.”

TEIKO HEINOSAARI yliopistonlehtori, fysiikan ja tähtitieteen laitos

>

Lue yliopiston blogia blogit.utu.fi/utu

KUVA HANNA OKSANEN

TURUN YLIOPISTON BLOGISTA POIMITTUA

Antiikin aika kehotti meitä tuntemaan itsemme. Myös Sokrates, joka kuljeskeli Platonin dialogeissa aikalaisiaan viheliäisillä kysymyksillä kiusaten, totesi, että vain tutkiskeltu elämä on elämisen arvoinen.”

Turun yliopisto herättää kuudesluokkalaisten innostusta tieteeseen, yliopisto-opiskeluun ja tutkijoiden työhön kutsumalla Tiedetestaajiksi 2 000 varsinaissuomalaista lasta.

Tiedetestaajat-piloteissa koululaisryhmät osallistuvat keväällä 2021 tutkijoiden järjestämiin työpajoihin ja tiedevierailuihin sekä tekevät tieteeseen liittyviä tehtäviä. Opettajille yhteistyö tehdään mahdollisimman vaivattomaksi rakentamalla toiminta peruskoulujen opetussuunnitelmaan ja ilmiölähtöiseen oppimiseen sopivaksi.

Turun yliopistossa pilotoinnista vastaa biodiversiteettiyksikön vetämä monitieteinen työryhmä, jossa ovat mukana muun muassa Turun kauppakorkeakoulu, Lasten yliopisto sekä Lounais-Suomen LUMA-keskus. Hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.

AURORA

39

LY H Y E T Turun yliopisto 400 maailman parhaan yliopiston joukossa

KAHDEKSAN TURUN YLIOPISTON TUTKIJAA SUOMALAISEEN TIEDEAKATEMIAAN

Shanghain listan eli maailmanSuomalainen Tiedeakatemia valitsi kevätlaajuisen Academic Ranking of kokouksessaan 4.9.2020 yhteensä 40 uutta World Universities -vertailun jäsentä. Turun yliopistosta jäseniksi kutsutvuoden 2020 tulokset julkaistiin kahdeksan tutkijaa. tiin 15.8.2020. Turun yliopisto Matemaattis-luonnontieteelliseen osassijoittui vertailussa luokkaan toon valittiin Turun yliopistosta profes301–400. Suomalaisyliopistoista sorit Klaus Elenius, Juhani Knuuti, Carita Turun yliopisto sijoittui toiseksi Kvarnström sekä Toni Laaksonen. parhaiten Helsingin yliopiston Humanistiseen osastoon valittiin profesjälkeen. sorit Visa Immonen, Johanna Niemi, ChrisAcademic Ranking of World Unitina Salmivalli sekä Kirsi Salonen. versities julkaisi kesäkuussa Global Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansiRanking of Academic Subjects 2020 oituneita tieteenharjoittajia.

-yliopistovertailun, joka sijoitti yhteensä yli 4 000 yliopistoa 54 eri tieteenalalla 500 parhaan listalle. Turun yliopisto listattiin maailman parhaiden yliopistojen joukkoon yhteensä 23 tieteenalalla.

Tutustu uusiin professoreihimme!

Syksyn professoriluennot marraskuussa toteutetaan virtuaalisesti.

Katso yleiskielisten, noin 15 minuutin luentojen videotallenteet osoitteessa

> utu.fi/professoriluennot-2020 40

AURORA

VÄ I T Ö S

KUVA HANNA OKSANEN

Vero-oikeudellinen sääntelytyhjiö heikentää verotuksen ja demokratian sidosta EU:ssa Euroopan unionin yhteisten verosääntöjen puuttuminen ruokkii verojärjestelmien välistä kilpailua, joka heikentää talouden poliittista ja demokraattista hallintaa jäsenvaltioissa, selviää Jussi Jaakkolan eurooppaoikeuden alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa.

EUROOPAN INTEGRAATIOLLE on ollut luonteenomaista rakenteellinen epätasapaino. Vaikka yritysten ja pääoman kansainvälinen taloudellinen liikkuvuus on syventynyt Euroopan unionin sisämarkkinoiden rakentamisen myötä, tuloverojärjestelmät ovat olennaisilta osiltaan säilyneet kansallisen päätöksenteon asiana.

Jaakkolan mukaan integraation epätasapainoinen rakenne on ollut omiaan synnyttämään jäsenvaltioiden verojärjestelmien keskinäisriippuvuutta. Tämä keskinäisriippuvuus on luonut edellytykset jäsenvaltioiden väliselle verokilpailulle, sillä pääoman taloudellinen liikkuvuus muodostaa painetta sopeuttaa verojärjestelmiä muissa jäsenvaltioissa tehtyihin politiikkaratkaisuihin. Jäsenvaltioissa veropolitiikan yhdeksi määrääväksi ohjenuoraksi onkin muodostunut kansainvälinen kilpailukyky.

– Historiallisesti tämä on ollut selvästi nähtävissä 1980-luvun lopulta eteenpäin, kun Euroopan markkinaintegraatio

on syventynyt mutta verointegraatio ei ole ottanut vastaavia askeleita, Jaakkola kertoo.

Jaakkolan mukaan Euroopan integraatiota koskevassa keskustelussa usein vaaditaan, että jäsenvaltiot säilyttävät oikeudellisen päätösvaltansa verotuksen alueella, koska verotus on perinteisesti muodostanut kansallisvaltion toiminnallisen selkärangan.

– Tällöin kuitenkin jätetään huomiotta tosiasialliset seuraukset, joita veroyhteistyöstä pidättäytymisestä jäsenvaltioiden poliittisille järjestelmille aiheutuu. Koska verotuksen demokraattinen oikeutus jäsenvaltioissa heikkenee, pyrkimys säilyttää veropoliittinen liikkumatila kääntyy verokilpailun paineessa tavoitteitaan vastaan, Jaakkola sanoo.

Tutustu Turun yliopistossa tarkastettuihin väitöskirjoihin osoitteessa utu.fi/vaitokset AURORA

41

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

Yliopiston juhlavuoden kunniaksi seitsemän väitöskirjapalkintoa

KUVA HANNA OKSANEN

Väitöskirjapalkintojen jakotilaisuuteen osallistuivat KT Jenni Tikkanen, FT Antti Lindfors, TtT Anu-Marja Kaihlanen, VTT Niko Hatakka ja OTT Maija Helminen.

Yliopistoseura jakoi seitsemän 1300 euron arvoista väitöskirjapalkintoa lukuvuoden 2019–2020 aikana Turun yliopistossa hyväksytyistä väitöskirjoista. Yliopiston juhlavuoden kunniaksi väitöskirjapalkinnoissa huomioitiin kaikki yliopiston tiedekunnat jakamalla yksi palkinto tiedekuntaa kohden.

Väitöskirjapalkinnon saivat VTT Niko Hatakka, OTT Maija Helminen, PhD Mingzhe Jiang, TtT Anu-Marja Kaihlanen, FT Antti Lindfors, KTT Matti Minkkinen ja KT Jenni Tikkanen.

– Väitöskirjapalkinto on konkreettinen kiitos hyvin tehdystä työstä, toteaa Niko Hatakka.

Anu-Marja Kaihlanen puolestaan kertoo olevansa ylpeä, että väitöskirjapalkinto myönnettiin hoitotieteen alan väitöskirjalle, joka vielä asemoituu hoitotyön koulutustutkimukseen. Henkilökohtaisesti palkinto antoi hänelle aihetta ilon kyyneliin kolmannen kerran väitöskirjaprosessin aikana.

– Ensimmäisen kerran itkin palauttaessani väitöskirjan ensimmäisen version, toisella kerralla saatuani palautteen ja tiedon kunniamaininnoista. Kolmas kerta oli tieto väitöskirjapalkinnon saannista. Nyt riittää kyynelehtiminen, Kaihlanen naurahtaa.

42

AURORA

– Nyt palkittavat väitöskirjat ovat saaneet parhaat arvosanat tarkastajilta ja vastaväittäjiltä, ja tiedekunnat ovat ehdottaneet niitä palkittaviksi, sanoi väitöskirjapalkinnot jakanut Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja Risto Lammintausta.

– Yliopistoseuran väitöskirjapalkintoja ei voi verrata siihen lahjoitukseen, jonka Yliopistoseura teki 100 vuotta sitten järjestäessään keräyksen yliopiston perustamiseksi, mutta koemme että tänä päivänä Turun yliopiston opiskelijoiden menestys on tärkein tekijä, johon voimme pyrkiä vaikuttamaan.

Nostamalla esiin menneen lukuvuoden parhaita väittelijöitä ja väitöskirjoja haluamme palkita näitä henkilöitä erityisen hyvistä suorituksista ja kannustaa heitä myös jatkamaan tieteen polulla.

Yliopistoseuran väitöskirjapalkinnot jaettiin 31.8.2020. Tilaisuus kuvattiin ja se oli osa yliopiston 4.9.2020 virtuaalisesti järjestettyjen avajaisten ohjelmaa.

Perustutkinto-opiskelija, hae apurahaa Yliopistoseura julistaa opintojensa loppuvaiheessa oleville Turun yliopiston perustutkinto-opiskelijoille Valto Takalan rahastosta haettaviksi apurahoja.

KUVA HANNA OKSANEN

Apurahojen haku aukeaa 2.11. ja päättyy 30.11. klo 16. Jaettava apurahasumma on noin 30 000 euroa. Yksittäisen apurahan suuruus on 1 000 euroa.

Kysymykset ja yhteydenotot sähköpostitse: koordinaattori Eeva-Maria Soikkaselle, yliopistoseura@utu.fi

Syyskokouksen yhteydessä rehtori Jukka Kola kertoo millainen Turun yliopisto on vuonna 2030 Turun Suomalaisen Yliopistoseuran syyskokous pidetään maanantaina 23.11.2020. Ennen syyskokousta Turun yliopiston rehtori Jukka Kola puhuu aiheesta ”Turun yliopisto vuonna 2030”. Hän avaa yliopiston uutta strategiaa: miten Turun yliopisto rakentaa rohkeasti ja vastuullisesti yhteiskunnan hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta 2020-luvulla. Kolan osuus alkaa klo 17.15.

Klo 18.00 alkaa varsinainen syyskokous, jossa käsitellään vuoden 2021 toimintasuunnitelma, talousarvio ja tilintarkastajat. Kokouksessa vahvistetaan myös liittymis- ja jäsenmaksu, valitaan hallituksen sekä neuvottelukunnan puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten tilalle.

Tilaisuus järjestetään Turun yliopiston päärakennuksessa, Tauno Nurmela -salissa (Vesilinnantie 3). Rehtori Kolan osuuteen ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet, mutta koronatilanteesta johtuen saliin otetaan enintään 50 henkilöä. Ilmoittaudu sähköpostilla yliopistoseura@ utu.fi tai puhelimitse 045 152 6666. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä ilman ilmoittautumista. Linkki löytyy Yliopistoseuran etusivulta.

AURORA

43

meetturkufi .

44

AURORA